Loput linkin kautta!
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Hupeneva veteraanien joukko on pakotettu poliitikkojen asialle, suomii tamperelaistutkija.
Itsenäisyyspäiväänsä viettävä Suomi kuluttaa liian paljon energiaa pohdintaan siitä, kuka ja millä perusteella voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Tätä mieltä on tamperelainen sotahistorioitsija ja blogisti Jussi Jalonen.
– Kansakuntaa yritetään nyt rajata erilaisilla poliittisilla syillä, ja tätä käytetään omiin poliittisiin tarkoituksiin. Nyt aloitetaan väkisin keskustelua siitä, kuka saa kuulua kansakuntaan.
Erityisesti itsenäisyyspäivän alla hiillos on roihahdellut jo useampaan kertaan.
[...]
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/83425-miksei-maahanmuuttaja-voi-herkistya-talvisodan-muistolle-kysyy-tutkija
Quote from: Jari Leino on 05.12.2011, 11:14:37
Kyllä ilman muuta mamukin voi herkistyä.
Ja esimerkiksi venäläisiltä maahanmuuttajilta voisi jopa vaatia ihan pakollista herkistelyhetkeä suomalaisten Raatteen tiellä saavuttaman suurvoiton muistoksi. Sen päälle kaikki sitten yhdessä laskemaan mäkeä!
Eurooppaan muuttavat muslimit puolestaan hiljentykööt herkistelemään Wienin taistelua vuodelta 1683.
Samat sanat. Monen ukrainalaismaahanmuuttajan kodissa taatusti herkistytään Talvisodan muistoksi.
Ihan jokainen suomessa asuva, oli kansalainen tai ei, voi herkistyä ihan mille vain suomen historian asioille, oli kyseessä talvisodan muisto, suomen itsenäisyyspäivä tai ihan mikä tahansa. Ihan vapaasti.
Mamu ei voi herkistyä talvisodan muistolle, koska hän on mamu. Mamusta ei koskaan tule suomalaista. Toisesta polvesta sitten voikin jo suomalaisia teoriassa tulla, mikäli heidän annetaan omaksua suomalainen identiteetti. Mutta jos vanhempien kotimaiden kulttuuria ja identiteettiä tyrkytetään toisen polven mamulle jatkuvasti, niin toisen polven mamukaan ei voi suomalaisittain herkistyä talvisodan muistolle, koska ei koe itseään suomalaiseksi.
Jokainen, joka on asunut pitempään ulkomailla, tietää, että suomalaisuus ei hellitä vuosienkaan jälkeen. Uudessa asuinmaassa tunnet olevasi "ulkopuolinen" loppuun asti. Kuka enemmän, kuka vähemmän, mutta kukaan ei muutu täysin uuden kotimaansa "kantikseksi" koskaan. Toinen polvi on eri asemassa, heille se on mahdollista mutta ei automaattista heillekään. Tämä sama koskee tietenkin myös Suomeen muuttavia mamuja.
No kyllä herkistyminen ihan jokaisen mahdollisuus ja oikeus ja sen voi jopa valita missä yhteyksissä sen toteuttaa.
Omalta kohdaltani, itseni tuntien, sanoisin että jos olisin onnenonkija maailmalta ja päätyisin Suomeen, tuskin vaivautuisin vaivaamaan mieltäni suomen itsenäisyyden taitekohdista.
Ehkä kuitenkin olen persoonana teatraalisuutta vieroksuva ja muutenkin omituinen valtavirtaistamaton yksilö :facepalm:
Quote– Saatetaan kysyä vaikkapa sitä, missä määrin pitkiä historiallisia siteitä Suomeen omaamaton henkilö saa tai voi herkistyä sellaisen asian kuin esimerkiksi talvisodan edessä. Perusteeksi yritetään esittää, ettei hänellä ole edes isovanhempia, jotka olisivat siinä taistelleet, toteaa Jalonen.
Ihan vain uteliaisuudesta, että käyvätkö oikeat ihmiset jossain oikeasti tällaista keskustelua? Muistan kyllä kommentoijan (olikos se joku tutkija?), jonka mielestä meidän pitäisi itsenäisyyspäivänä yhtä lailla juhlistaa myös Somalian sotaveteraaneja.
QuoteItsenäisyyspäiväänsä viettävä Suomi kuluttaa liian paljon energiaa pohdintaan siitä, kuka ja millä perusteella voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Tätä mieltä on tamperelainen sotahistorioitsija ja blogisti Jussi Jalonen.
Tästä täysin samaa mieltä. Tällaista turhaa pohdintaa harrastetaan viran puolesta varsinkin yliopistoissa.
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Yliopistoväellä on asemansa vuoksi myös vaikutusvaltaa ja saavat tavan tallaajaa suuremman huomion medialta. Immonen voisi esittää laajempaa puhdistusta yliopistoihin näistä politiikkaa tekevistä... ja myös voitaisiin tutkia heidän suhdettaan mediaan. Kovin helposti media esittelee näiden monikulttuurisuusintoilijoiden tuotoksia.
Miksi kenenkään tulisi herkistyä talvisodan muistolle? Jos on itse ollut kähinöissä tai joku läheinen sille tielle jäänyt, niin ymmärrän. Muuten kyseessä on vain liiallinen sentimentaalisuus.
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Oikeastaan täysn järjetön tuo Jalosen "kysymys". Ei kait kukaan muu sitä päätä mille kukakin herkistyy. Sitä ei vo määrätä eikä sitä voi estää.
Pitäisikin ehkä kysyä Jaloselta, että pitäisikö mamun herkistyä ja saako olla herkistymättä?
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Itseasiassa, koen tälläiset toteamukset, kuten "somalikin hurraa kiekkoleijonille" tai "mamukin herkistyy talvisodan muistolle", vähättelynä suomalaisia ja suomalaisuutta kohtaan! Ja sitähän se onkin, vähättelyä! Totaalista mitätöimistä!
Näiden toteamusten tarkoitus on alleviivata, että suomalaista kansallistunnetta ja ylpeyttä, suomalaisuutta ylipäätänsäkään, ei ole olemassa. Kuka tahansa voi kokea ja KOKEE olevansa suomalainen siinä kuin minäkin. Minä en ole mitenkään erityinen, minulla ei ole mitään omaa, edes kansallistunteeni ja historiani ei ole omaani vaan kuka tahansa muukalainen voi kokea maani ja historiani yhtä omakseen ja henkilökohtaisesti kuin minäkin.
MOKUTUSTA!!! Sitä se on, kun mamu "herkistyy" talvisodan muistolle!
Quote from: Emo on 05.12.2011, 11:30:05
Mamu ei voi herkistyä talvisodan muistolle, koska hän on mamu. Mamusta ei koskaan tule suomalaista. Toisesta polvesta sitten voikin jo suomalaisia teoriassa tulla, mikäli heidän annetaan omaksua suomalainen identiteetti. Mutta jos vanhempien kotimaiden kulttuuria ja identiteettiä tyrkytetään toisen polven mamulle jatkuvasti, niin toisen polven mamukaan ei voi suomalaisittain herkistyä talvisodan muistolle, koska ei koe itseään suomalaiseksi.
Jokainen, joka on asunut pitempään ulkomailla, tietää, että suomalaisuus ei hellitä vuosienkaan jälkeen. Uudessa asuinmaassa tunnet olevasi "ulkopuolinen" loppuun asti. Kuka enemmän, kuka vähemmän, mutta kukaan ei muutu täysin uuden kotimaansa "kantikseksi" koskaan. Toinen polvi on eri asemassa, heille se on mahdollista mutta ei automaattista heillekään. Tämä sama koskee tietenkin myös Suomeen muuttavia mamuja.
Kyllä ulkomaalainekin voi herkistyä muiden maiden asioille. Tämän myöntäminen on ehkä hieman noloa, mutta minä ainakin herkistyin aikoinaan Berliinin muurin murtumisesta, niin että kyyneleet tulivat silmiini, kun kuuntelin saksalaisten riemua autoradion uutisista. Kansallistunne voi siis vaikuttaa myös ei-kansalaisiin.
Tyttäreni on siitä ihmeellinen tapaus (tuskin kuitenkaan mikään äärimmäinen poikkeus), että hän on jo aikoja sitten kertonut kokevansa olevansa "henkisesti" saksalainen eikä suomalainen, vaikka hän on syntynyt ja asunut Suomessa. Saksassa ollessaan (missä hän on asunut vaihtelevia aikoja ja on nytkin Berliinissä) hän kertoo kokevansa olevansa todellisessa kotimaassaan.
Maa on tavallaan laajennettu versio kotipaikkakunnasta. Maaidentiteetti on sukua kotipaikkaidentiteetille.
Asuin pitkään alkuperäisellä kotipaikkakunnallani, mutta jouduin muuttamaan uudelle paikkakunnalle sukuamme koetelleiden ikävien tapausten takia. Vaikka olen asunut uudella paikkakunnalla jo kauan, en vielä enkä koskaan koe olevani tämän paikkakunnan "paikkakuntalainen". Koen suorastaan loukkaavana, jos minua sanotaan tällä nimityksellä (en mainitse paikkakunnan nimeä). Olen siis ehdottomasti "mamu" ("kumu"= kuntaanmuuttaja) nykyisessä asuinkunnassani ja sellaisena haluan pysyäkin. Mutta en koe olevani enää myöskään entisen paikkakuntani asukas. Siellä asumiseen ja erityisesti sen loppuvaiheeseen liittyy niin paljon ikäviä muistoja, että inhoan koko paikkakuntaa. Joudun kuitenkin vielä asioimaan ja olemaan siellä aika usein. Ja näillä käynneilläni koen itseni muukalaiseksi. Maisema on tuttu, mutta ihmiset ovat vieraita. Ainoastaan joku vanha tuttu tunnistaa ja muistaa minut.
Paikkakuntaidentiteettini on kadoksissa, mutta sen on korvannut eräänlainen henkinen paluu menneisyyteen. Olen ladannut Facebookiin suuren määrän valokuvia, jotka kertovat elämästä silloin kun vielä asuin entisellä paikkakunnalla. Ja yllättäen nämä kuvat ovat herättäneet paljon huomiota. Eri puolilla Suomea asuvat paikkakunnan entiset asukkaat käyvät katsomassa kuvia ja kiittelevät, että pidän historiaa esillä. He luulevat minua suureksi paikkakunnan ystäväksi eivätkä tiedä, että jos minun olisi pakko valita Suomesta yksi paikkakunta, joka tuhotaan ydinpommilla, en miettisi sekuntiakaan, minkä valitsisin. Näin kieroutunutta voi olla kotipaikkarakkaus kuntatasolla.
Arvelen, että ulkomaille muuttaneilla suomalaisilla on hieman sama tilanne. Heille entinen kotimaa ja kotipaikka ovat sellaisia, millaisia ne olivat kun he lähtivät ulkomaille. He eivät huomaa, että asiat muuttuvat. Heidän romanttisissa muistoissaan kaikki on sellaista kuin se oli joskus 1960-luvulla. Jos he vuosikymmenien jälkeen muuttavat takaisin Suomeen ja entiselle kotipaikkakunnalleen, he tulevat kylmään tyhjyyteen. Unelmat ja haaveet ja romanttiset muistikuvat haihtuvat. Paikkakunta ei enää ole sama. Poissa ovat entiset ystävät ja tuttavat. Poissa on entinen tunnelma. Edes kesät eivät tunnu yhtä lämpimiltä kuin ennen. Järven vesikin on kylmempää. Kukaan ei enää tunne paluumuuttajia. Vanhojen rakennusten tilalla on ABC-huoltamoita ja laatikkomarketteja.
Quote from: normi on 05.12.2011, 11:51:50
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Oikeastaan täysn järjetön tuo Jalosen "kysymys". Ei kait kukaan muu sitä päätä mille kukakin herkistyy. Sitä ei vo määrätä eikä sitä voi estää.
Pitäisikin ehkä kysyä Jaloselta, että pitäisikö mamun herkistyä ja saako olla herkistymättä?
Mikäli kehityskaari jatkaa kulkuaan, tulevaisuudessa saamme yleiset "herkistymis- ja järkyttymisohjeistukset" ja politbyroo valvomaan että niitä voidaan myös käyttää oikeissa yhteyksissä. Miniluvin jälkimmäinen lause on rehellinen. Voin tunnustaa että Norjan verilöyly ei aiheuttanut minussa järkyttävää herkistymistä vaan enemmänkin kummastusta, hämmästystä ja outoutta. Uhrit olivat minulle tuntemattomia ihmisiä. Mitä minulle pitäisi tehdä?
Maahanmuuttajien pitäisi itseasiassa kaikkein eniten "herkistyä" talvi- ja jatkosodan muistolle. Mikä Suomi olisi joutunut Neuvostoliiton alaisuuteen II maailmansodassa, niin eipä olisi mamuille hyysääjää. Täällä noudatettaisiin nykyään luultavasti Viron tyylistä tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Suomessa olisi vain marginaalinen murto-osa maahanmuuttajia.
Quote from: Jack on 05.12.2011, 12:02:37Kyllä ulkomaalainekin voi herkistyä muiden maiden asioille. Tämän myöntäminen on ehkä hieman noloa, mutta minä ainakin herkistyin aikoinaan Berliinin muurin murtumisesta, niin että kyyneleet tulivat silmiini, kun kuuntelin saksalaisten riemua autoradion uutisista. Kansallistunne voi siis vaikuttaa myös ei-kansalaisiin.
Muistan seuranneeni aikoinaan desert stormin alkua radiosta/televisiosta aamuyöllä, kun ilmaiskun ensimmäinen aalto käynnistyi. Se sitten herkisti kun tuli ilmoitus, että
kaikki koneemme olivat palanneet turvallisesti lentotukialuksille ja tukikohtiin. Riemuisa fiilis.
Quote from: Emo on 05.12.2011, 12:00:26
Itseasiassa, koen tälläiset toteamukset, kuten "somalikin hurraa kiekkoleijonille" tai "mamukin herkistyy talvisodan muistolle", vähättelynä suomalaisia ja suomalaisuutta kohtaan! Ja sitähän se onkin, vähättelyä! Totaalista mitätöimistä!
Koskaan ei pidä mennä sanomaan toisen ihmisen puolesta, mitä hän
oikeasti tuntee tai ei tunne. Jos suomalainen pystyy ulkomailla samastumaan toisen maan urheiluvoittoon tai kansalliseen tragediaan, niin epäilemättä ulkomaalaiset pystyvät siihen Suomessa.
Sen suhteen olet oikeassa, että suomalaisilla tiedotusvälineillä on enemmän tai vähemmän avoimena tavoitteena epädramatisoida suomalaisuutta ja joskus piinallisenkin läpinäkyvästi hehkuttaa meidän ihan kaikkien Suomessa asuvien yhteistä jaettua "suomalaisuutta". Tässä vähän vähemmän olisi paljon enemmän.
Lisää Jalosen mokutusjargonia:
2011-12-05 YLE: Sotahistorioitsija: Entisaikojen suurmiehiin turvaudutaan kriisiaikoina (http://yle.fi/alueet/tampere/2011/12/sotahistorioitsija_entisaikojen_suurmiehiin_turvaudutaan_kriisiaikoina_3076492.html)
Quote
Perussuomalaisten puheissa viitataan kansakuntaan ja isänmaahan, mutta yhtenäistä käsitystä puolueen isänmaallisuudesta on vaikea löytää. Jalonen arvioi, että perussuomalaiset on pitkälti maaseudun protestipuolue, ja puolueen kannattajissa on kotiseutu- ja maakuntahenkisyyttä. Puolueeseen liitetty rasistisuus saattaa kummuta kaupunkilaisesta juurettomuudesta.
- Rasistisuus, joka nousee esille muutamien heidän poliitikkojensa kannanotoissa, on enemmän kaupunkilainen ilmiö. Olettaisin, että se kertoo aika paljon kaupunkilaisten äänestäjien juurettomuudesta. He ovat menettäneet tuntumansa kotiseutuun ja sitä koetetaan kompensoida voimakkaalla, rasistisen ylemmuudentunnon sävyttämällä suhtautumisella vaikka maahanmuuttajiin.
http://yle.fi/alueet/tampere/2011/12/sotahistorioitsija_entisaikojen_suurmiehiin_turvaudutaan_kriisiaikoina_3076492.html
Kyllä meillä suomalaisilla on jotakin omaakin, joka ei kuulu muille. Itsenäisyyspäivä on niitä asioita, vaikkakin sekin on asetettu jo lainsäädännössä kyseenalaiseksi vallassa olevien maanpettureiden toimesta. Toivottavasti presidentinlinnaan tulee sellainen isäntä joka palauttaa vanhat arvot kunniaan kun 12 vuotta niitä on romutettu.
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Emme ole tässäkään suhteessa kaikki samanlaisia, me hompanssit ja kaupunkirasistit.
Kuten olen ajoittain foorumipostauksissani maininnut, minä herkistyn esimerkiksi Viron ja Irlannin historian ratkaiseville tapahtumille, vaikkei minulla ole minkäänlaista kaukaistakaan verisidettä kumpaankaan maahan. Samaten minua aina joskus ihan pikkuisen pännii, että konfederaatio hävisi Amerikan sisällissodan.
Otsikkokysymys on huono. Pitäisi kysyä: Miksei pakolainen voi herkistyä talvisodan muistolle?
A: Ei ole oikea pakolainen, vaan elintasosellainen.
B: Käpykaartilainen. Ei tajua, että omaa elinpiiriään voi myös puolustaa aseellisesti.
C: Poliittiset syyt. Suomalaiset taisteli kommareita vastaan.
D: "Mikä ihmeen talvisota?" Ei koskaan kuullutkaan.
...
...
...
Oikea pakolainen arvostaa talvisodan muistoa, sillä se on hyvä esimerkki siitä miksi PAKOLAISEKSI EI TARVITSE LÄHTEÄ.
Kaikkien MAAHANMUUTTAJIEN ei tarvitsekaan arvostaa sitä, sillä esimerkiksi kaikki suomalaisetkaan mamut Venäjällä ei arvosta "suurta isänmaallisen sodan voittoa".
Toki mamukin voi moisesta herkistyä, tottakai.
Mutta en voi olla huomaamatta armotonta mokutusta näin itsenäisyyspäivän edellä. Aamulehden kannessakin oli joku surusilmäinen mustaihoinen lapsi (en lukenut teksti, joten en tiedä mistä siinä oli kyse).
Quote from: Roope on 05.12.2011, 12:26:31
Quote from: Emo on 05.12.2011, 12:00:26
Itseasiassa, koen tälläiset toteamukset, kuten "somalikin hurraa kiekkoleijonille" tai "mamukin herkistyy talvisodan muistolle", vähättelynä suomalaisia ja suomalaisuutta kohtaan! Ja sitähän se onkin, vähättelyä! Totaalista mitätöimistä!
Koskaan ei pidä mennä sanomaan toisen ihmisen puolesta, mitä hän oikeasti tuntee tai ei tunne. Jos suomalainen pystyy ulkomailla samastumaan toisen maan urheiluvoittoon tai kansalliseen tragediaan, niin epäilemättä ulkomaalaiset pystyvät siihen Suomessa.
Sen suhteen olet oikeassa, että suomalaisilla tiedotusvälineillä on enemmän tai vähemmän avoimena tavoitteena epädramatisoida suomalaisuutta ja joskus piinallisenkin läpinäkyvästi hehkuttaa meidän ihan kaikkien Suomessa asuvien yhteistä jaettua "suomalaisuutta". Tässä vähän vähemmän olisi paljon enemmän.
Toki ihan normaaliin IHMISYYTEEN kuuluu kyky samaistua toisen ihmisen iloon tai suruun. Mutta ei tässä keskustelussa mitään normaalia tunne-elämää tarkoiteta, kun puhutaan "herkistymisestä talvisodan muistolle".
Siksi esimerkit kuten esim. "Berliinin muurin murtuminen" ovat huonoja, sillä toki lähes jokaisesta meistä joltain tuntuu kun muurit sortuvat. Ei se muuri meitä suomalaisia kuitenkaan isommin rajoittanut, saksalaiset kokevan muurin muistot ihan toisella syvyydellä kuin me. Saksan turkkilaiset taas eivät koe asiaa kuten saksalaiset kantikset, he ovat lähempänä kokemisessaan meitä muita ulkopuolisia.
Esimerkiksi itse koen natsien keskitysleirit hyvin monenlaisia tunteita herättävinä paikkoina, mutta se on silti osaltani vain "normaalia tunne-elämää". Ihan muusta on kyse puolalaisella ystävällämme, jonka vanhemmat olivat noilla keskitysleireillä koska kuuluivat vastarintaliikkeeseen. Äitinsä kuoli siellä, ja isänsä kuoli puoli vuotta vapautumisensa jälkeen. Terveys oli mennyt. Puolalaisen ystävämme "herkistyminen" Hitlerin hirmuvallan muiston äärellä painii siis ihan eri luokassa, kuin minun "herkistymiseni" saman asian tiimoilla.
Ymmärsittekö, mitä ajan takaa? Voihan kuka tahansa vetistellä ilosta tai surusta minkä asian äärellä tahansa, mutta jotta talvisota jotain merkitsee, on oltava suomalainen muutenkin kuin passiltaan.
Quote from: Topi Junkkari on 05.12.2011, 12:40:01
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Emme ole tässäkään suhteessa kaikki samanlaisia, me hompanssit ja kaupunkirasistit.
Kuten olen ajoittain foorumipostauksissani maininnut, minä herkistyn esimerkiksi Viron ja Irlannin historian ratkaiseville tapahtumille, vaikkei minulla ole minkäänlaista kaukaistakaan verisidettä kumpaankaan maahan. Samaten minua aina joskus ihan pikkuisen pännii, että konfederaatio hävisi Amerikan sisällissodan.
Niin niin, tämä on sitä "normaalia tunne-elämää", josta juuri puhuin. Ei tämä mitään kansallistunnetta ole, et ole virolainen etkä irlantilainen.
QuoteKaikkien MAAHANMUUTTAJIEN ei tarvitsekaan arvostaa sitä, sillä esimerkiksi kaikki suomalaisetkaan mamut Venäjällä ei arvosta "suurta isänmaallisen sodan voittoa".
Kyllä puolustusvoimaimme ylipäällikkö on käynyt paikalla juhlimassa sitäkin. Että olisiko ihan käynyt pyytelemässä anteeksi että armeijamme niitti niin paljon piippalakkeja kahdessa sodassa. No, Talvisotahan olikin vain pieni rajaselkkaus verrattuna siihen oikeaan sotaan.
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Minäpä herkistyn kaikelle sankarillisuudelle. Taistelu Englannista ja Churchillin esiintyminen herkistävät erityisesti, samoin Operaatio Uranus ja puna-armeijan uskomattomat suoritukset, vaikka olivatkin vihollismaita. Mutta eniten tietysti Talvisodan uroteot, joille ei löydy vertaa historiasta ennen eikä jälkeen.
No, mutta kas. Toistaiseksi en ole "Ei mainoksia"-linjalle lähtenyt, nyt tulee meikän oveen "ei Tamperelaista"-lappu. Jos ei jakajille muuten mene perille, niin sitten seuraa mainoskieltokin. Jokainen valitsee linjansa, niin Tamperelainen kuin minäkin.
Quote from: Toofast24 on 05.12.2011, 10:43:05– Kansakuntaa yritetään nyt rajata erilaisilla poliittisilla syillä, ja tätä käytetään omiin poliittisiin tarkoituksiin. Nyt aloitetaan väkisin keskustelua siitä, kuka saa kuulua kansakuntaan.
Jos kansakuntaa ei rajata poliittisesti syillä esimerkiksi lakien kautta, niin millä sitten? Fiiliksen mukaan? Ei näin, ei todellakaan näin..
Ketuttaa, että hommassakin on joutunut vääntämään rautalangasta kuka ja mikä on suomalainen / suomalaisuus. Älkää lähetkö kulttuuribolshevikkien rinnalle vesittämään suomalaista identiteettiä.
Quote from: Veli Karimies on 05.12.2011, 13:09:53
Quote from: Toofast24 on 05.12.2011, 10:43:05– Kansakuntaa yritetään nyt rajata erilaisilla poliittisilla syillä, ja tätä käytetään omiin poliittisiin tarkoituksiin. Nyt aloitetaan väkisin keskustelua siitä, kuka saa kuulua kansakuntaan.
Jos kansakuntaa ei rajata poliittisesti syillä esimerkiksi lakien kautta, niin millä sitten? Fiiliksen mukaan? Ei näin, ei todellakaan näin..
Tottahan toki suomalaisuutta määritellään ja rajataan koko ajan. Vitsi onkin siinä että kenen rajaus hyväksytään. Meidän ei, heidän joo, koska rasismi.
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Hupeneva veteraanien joukko on pakotettu poliitikkojen asialle, suomii tamperelaistutkija.
Itsenäisyyspäiväänsä viettävä Suomi kuluttaa liian paljon energiaa pohdintaan siitä, kuka ja millä perusteella voi kutsua itseään suomalaiseksi.
Ettei vaan tämä olisi vaihe yksi eli todetaan hupenevat suomalaiset veteraanit ja pohditaan suomalaisuuden merkitystä. Vaiheessa kaksi Jalonen sitten huomaa, että onhan meillä muitakin sotaveteraaneja (wikipedia: "Yleisimmässä merkityksessään sana veteraani tarkoittaa sotaveteraania, eli sodassa sotilaana ollutta"). Onhan maahan tullut useampikin jossain sodassa mukana ollut henkilö ja kas vekkulia, näin pääsevät mamutkin herkistymään veteraanien asialle ja samalla osalliseksi veteraaneja koskevista eduista,
Quote from: Faidros. on 05.12.2011, 12:40:23
Otsikkokysymys on huono. Pitäisi kysyä: Miksei pakolainen voi herkistyä talvisodan muistolle?
A: Ei ole oikea pakolainen, vaan elintasosellainen.
B: Käpykaartilainen. Ei tajua, että omaa elinpiiriään voi myös puolustaa aseellisesti.
C: Poliittiset syyt. Suomalaiset taisteli kommareita vastaan.
D: "Mikä ihmeen talvisota?" Ei koskaan kuullutkaan.
...
...
...
Oikea pakolainen arvostaa talvisodan muistoa, sillä se on hyvä esimerkki siitä miksi PAKOLAISEKSI EI TARVITSE LÄHTEÄ.
Kaikkien MAAHANMUUTTAJIEN ei tarvitsekaan arvostaa sitä, sillä esimerkiksi kaikki suomalaisetkaan mamut Venäjällä ei arvosta "suurta isänmaallisen sodan voittoa".
Puhumattakaan siitä että pakolainen on lähtökohtaisesti rintamakarkuri ja petturi. Käynnissä on oman isänmaan sota, ja tämä päättää luikata jonnekkin muualle.
Jos yhden isänmaan pettää, niin miksei toistakin, jonkun muun isänmaata?
Noille tulijoille ei kuulu antaa muuta kuin korkeintaan uus ase ja ammuksia, jonka jälkeen ne lähetetään takaisin luomaan sinne kotimaahansa demokratiaa tai shariaa, kumpi sitten sattuu kiinnostamaan enemmän.
Voisi muutenkin aktiivisemmin myydä aseita alistetuille kyläläisille ja muille alistetuille pitkin maailmaa. Joskus rahaa vastaan ja joskus valloitettavan maan uraani tms öljyvaroja vastaan.
Tuossa jonain päivänä ovikelloa soitti sotainvalideille rahaa kerännyt varusmies. Minulla ei ollut penninpyörylää lompakossa, mutta jäin kuuntelemaan, että mitenkäs naapurin mamu suhtautuu keräykseen. Hän kantoi kortensa kekoon.
Eipä tuolle sotamuistolle herkisty enää moni suomalainenkaan. Ime menneisyydessä rypemistä koko hävityn ja häpeällisen sodan muistelu.
Quote from: punajuuri on 05.12.2011, 14:05:41
Eipä tuolle sotamuistolle herkisty enää moni suomalainenkaan. Ime menneisyydessä rypemistä koko hävityn ja häpeällisen sodan muistelu.
Itsenäisyyspäivä on vasta huomenna. Haudallakusemisbileitä ei kannata aloittaa ihan vielä.
Voihan mamu periaatteessa herkistyä talvisodan muistolle. Esimerkiksi heimokansamme edustaja Suomenlahden eteläpuolelta, jolle talvisodan muisto palauttanee myös mieliin oman maansa valinnanhetket, sen mitä myöntyvyyspolitiikka NL:n edessä merkitsi.
Jos joku mamu oikeasti sisimmässään siitä numeroa tekemättä herkistyy talvisodan muistosta, niin sitähän ei voi kukaan estää eikä tarvitsekaan. Mutta jos "herkistyminen" merkitsee jotain järjestettyä moku-karnevaalitempausta, niin silloin se on loukkaus eikä mitään muuta.
Koko pakina on itsessään turhanpäiväistä mokuilua, jollaisen vuoksi ei pitäisi paperia törsätä.
Quote from: svobo on 05.12.2011, 14:03:38
Tuossa jonain päivänä ovikelloa soitti sotainvalideille rahaa kerännyt varusmies.
Entisessä elämässäni, kun olin vielä menestyvä yrittäjä, törmäsin Sotainvalidien Syyskeräyksen toimeenpanijoihin Helsingissä Hakaniemen torilla. Minullakaan ei ollut pennin pyörylää lompakossa. Totesin kerääjälle: "Jääkäri, odottakaapas hetki." Kävin nostamassa pankkiautomaatista setelin ja taittelin sen huolellisesti keräyslippaaseen sopivaksi mytyksi. Jääkärit katsoivat ns. hitaasti, olin kuitenkin vasta noin kolmikymppinen ränsistyneen oloinen äijä.
Itse varusmiehenä ollessani päädyin toimeenpanemaan vuoden 1992 syyskeräystä Jyväskylän Keltinmäen lähiöön, jossa asuivat opiskelijat ja muut köyhät. Lähes jokaisesta opiskelijakämpästä löytyi kuitenkin vähintään viiden markan kolikko lippaaseeni.
Quote from: Jari Leino on 05.12.2011, 11:14:37
Kyllä ilman muuta mamukin voi herkistyä.
Ja esimerkiksi venäläisiltä maahanmuuttajilta voisi jopa vaatia ihan pakollista herkistelyhetkeä suomalaisten Raatteen tiellä saavuttaman suurvoiton muistoksi. Sen päälle kaikki sitten yhdessä laskemaan mäkeä!
Eurooppaan muuttavat muslimit puolestaan hiljentykööt herkistelemään Wienin taistelua vuodelta 1683.
Ajattelin muuten ihan samaa talvisodan herkistelystä mutta esim. mainitsemassasi Raatteentien taisteluissa kaatuivat lähinnä ukrainalaiset. Ne joukot olivat juuri tulossa suoraan Puolan ryöstöretkeltä. Ukrainalaiset voivat herkistyä kaatuneille ja Puolalaiset muuten vain.
Parisen sataa pelkkää puhdasta saksaa puhuvaa venäjän saksalaista antautui vangiksi Raatteentiellä. Lienevät teloitettu Venäjällä sodan päätteeksi kuten tuolloin tapana oli.
Aika kansainvälistä oli toiminta talvisodassakin.
Quote- Rasistisuus, joka nousee esille muutamien heidän poliitikkojensa kannanotoissa, on enemmän kaupunkilainen ilmiö. Olettaisin, että se kertoo aika paljon kaupunkilaisten äänestäjien juurettomuudesta. He ovat menettäneet tuntumansa kotiseutuun ja sitä koetetaan kompensoida voimakkaalla, rasistisen ylemmuudentunnon sävyttämällä suhtautumisella vaikka maahanmuuttajiin.
Niin että onko tämä Jalonen sotahistorioitsemisen ohella psykologI, sosiologi ja kulttuuriantropologikin?
Quote from: Ulkopuolinen on 05.12.2011, 14:15:43
Quote from: Emo on 05.12.2011, 12:42:11
Toki ihan normaaliin IHMISYYTEEN kuuluu kyky samaistua toisen ihmisen iloon tai suruun.
Surun suhteen olen jyrkästi eri mieltä.
Olen joitain kertoja tavannut lapsensa menettäneitä äitejä/isejä. En pysty edes kuvittelemaan sitä surua ja tuskaa mikä moiseen liittyy. Missään nimessä en pysty samaistumaan siihen ja väittäisin ettei pysty (juuri?) kukaan muukaan sellainen, joka ei ole moista surua kokenut.
Moisessa tilanteessa voi myötäelää parhaansa mukaan, ottaa osaa siinä määrin kuin kykenee, kunnioittaa toisen surua antamalla sille täyden arvon ja nöyrtymällä kyseisen tilanteen edessä. Mutta jos/kun samaistumisella tarkoitetaan sitä että kokemuksellisesti elää/eläytyy toisen tunteiden ja kokemusten mukaan niin eihän moinen ole ollenkaan mahdollista.
Olen itse menettänyt isäni. Hän on ollut siihenastisen elämäni rakkain ja läheisin ihminen. Jos joku tulisi esittämään jotain "voin samaistua suruusi" -pelleilyä niin ottaisin sen kyllä ihan vittuiluna, sillä suruun samaistuminen edellyttää että tuntee menetyksen erityispiirteet, muistojen luonteen jne.
Samaistuminen on identifikaatioprosessi. Sillä on omat rajansa. Se ei voi ylettyä syvemmälle kuin tieto ja kokemus toisesta ja itsestä.
Ymmärtäisin jos puhuisit empatiasta (?myötäeläminen... voisi sanoa että samaistuminen on se osa myötäelämisestä, joka kytkeytyy sosialisaatio- ja minuusprosesseihin ja empatia taas se osa myötäelämisestä joka kytkeytyy emootioihin ja tunteisiin) tai sympatiasta niin olisit lähempänä totuutta. Silloin tuo väite normaalin ihmisyyden kyvykkyydestä ei olisi myöskään niin tuulesta temmattu.
Mahdollisesti käytin epätarkkaa ilmaisua, mutta jokainen tajuaa mitä tarkoitin. Tai ehkä ei tajua, mutta se ei ole minun syyni. Onhan päivänselvää, että jos naapuri A menettää lapsensa niin naapuri B ei pääse naapuri A:n pään sisään suremaan "täysillä" kuollutta lasta. Tämän voi olettaa olevan niin itsestäänselvää, ettei sitä tarvitse erikseen selittää.
Olen itkenyt työkaverini kanssa hänen kaksikuisena kuollutta vauvaansa, odotin silloin omaani eli olin peräti vielä hyvin herkässä tilassa tuon tuttavan vauvan kuoleman aikoihin. Missään vaiheessa en silti kuvitellut, että suruni on muuta kuin myötäelämistä. En halua edes koskaan saada omakohtaisesti tietää, miltä tuo kokemus omakohtaisesti koettuna tuntuu. Kai tämä nyt on päivänselvää vai luulitko että jotain muuta ensin tarkoitin?
Mutta edellä mainittuhan tarkoittaa myös, että mamusta ei koskaan voi tulla suomalaista eikä hän voi kuin myötäelää talvisotaa. Jos sitäkään.
Lisään vielä, että samaistumista voinee olla myös osittainen samaistuminen vai pitääkö käsite "samaistuminen" sisällään sanan "täydellinen" eli että samaistumisen on aina oltava täydellistä?
Varmasti kuka tahansa sotaa kokenut voi herkistyä sodan muistolle; omakohtaiselle kokemukselle. Mutta olen vakaasti sitä mieltä, että Talvisodan muistolle herkistyvät kohdennetuimmin ne, joiden veressä virtaa tuo Talvisodassa virrannut veri - meidän veremme.
e: typo
Ainakaan Kemin lyseon lukiossa ei jääty itsenäisyyspäivän alla pohtimaan, ketä voi kutsua suomalaiseksi. Siellä perinteinen itsenäisyyspäivän juhla vaihdettiin monikulttuurityöpajaan.
QuoteIdea erilaiseen itsenäisyyspäivään tuli äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Aune Muraselta, jonka mielestä kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta pitäisi olla opetusohjelmassa enemmänkin.
- Olen huomannut, että suvaitsevaisuus ei pysy ihmisessä kannettuna. Mutta jos ruvetaan tekemään yhdessä, niin toisen ihmisen tausta unohtuu, on vain se ihminen joka tekee minun kanssani yhdessä tätä juttua, Muranen sanoo.
YLE: Lukion erilaisessa itsenäisyysjuhlassa kaikuivat rummut ja runot (http://yle.fi/alueet/perameri/2011/12/lukion_erilaisessa_itsenaisyysjuhlassa_kaikuivat_rummut_ja_runot_3082173.html) 5.12.2011
Maahanmuuttajat eivät pakota suomalaisia ase ohimolla luopumaan omista perinteistään ja ylistämään monikultturismia. Me teemme sen riemumielin ihan itse.
Quote from: Ulkopuolinen on 05.12.2011, 14:15:43
Moisessa tilanteessa voi myötäelää parhaansa mukaan, ottaa osaa siinä määrin kuin kykenee, kunnioittaa toisen surua antamalla sille täyden arvon ja nöyrtymällä kyseisen tilanteen edessä. Mutta jos/kun samaistumisella tarkoitetaan sitä että kokemuksellisesti elää/eläytyy toisen tunteiden ja kokemusten mukaan niin eihän moinen ole ollenkaan mahdollista.
Olen itse menettänyt isäni. Hän on ollut siihenastisen elämäni rakkain ja läheisin ihminen. Jos joku tulisi esittämään jotain "voin samaistua suruusi" -pelleilyä niin ottaisin sen kyllä ihan vittuiluna, sillä suruun samaistuminen edellyttää että tuntee menetyksen erityispiirteet, muistojen luonteen jne.
Vähän saman tyyppisiä ajatuksia on minunkin mieleeni tullut, mutta toisaalta jossakin suhteessa myös hyvin erilaisia.
Kirjoitin pitkähkön jutun tästä aiheesta, mutta tulin siihen tulokseen, että se ei ole oikein tämän foorumin hengen mukainen eikä taida sopia aiheeseenkaan. Kun jutun kuitenkin tulin kirjoittaneeksi, en viitsinyt sitä roskiinkaan panna vaan huitaisin sen tänne yli jääneeseen blogiin. Lukekoon kuka haluaa tai olkoon lukematta.
http://spottihotti.blogspot.com/
http://yle.fi/alueet/perameri/2011/12/lukion_erilaisessa_itsenaisyysjuhlassa_kaikuivat_rummut_ja_runot_3082173.html (http://yle.fi/alueet/perameri/2011/12/lukion_erilaisessa_itsenaisyysjuhlassa_kaikuivat_rummut_ja_runot_3082173.html)
Ihan silleen jotekin viattoman kivaa mutta miksi helkkarissa pitää aina se rummutusryhmä kaivaa esille? Onko se joku kiveen kirjoitettu kulttuurikohtaamisten ainoa toteuttamisformaatti? :facepalm:
Jaloselta voisi kysyä että onko joku kieltänyt mamuja juhlimasta Suomen itsenäisyyttä ja toisaalta miksi esim joku somali tai kurdi sitä edes juhlisi?? En minäkään juhlista USAn, Ruotsin tai Gambian itsenäisyyspäivää. Taas tehdään suvaitsevaisuusdraamaa ihan tyhjästä. Tylsää, lopettakaa jo.
Quote from: Ulkopuolinen on 05.12.2011, 12:12:52
Jos joku täysin toisenlaisen kulttuuri- ja kokemustaustan omaava lähtee rinnalle herkistelemään niin mä kyllä otan sen ihan henkilökohtaisena loukkauksena.
[...]
Toivoisin, ettei yksikään somali, ruotsalainen, venäläinen, jenkki tai minkään muun maan ja kulttuurin kasvatti tulisi rinnalleni herkistelemään itsenäisyyspäivänä.
Toivoisin myös, että mitaleita jaettaisiin niille, jotka ovat toimineet Suomen, suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin hyväksi eikä niille, jotka ovat olleet sitä romuttamassa.
Onneksi se yksi ämmä lähtee näiden pippaloiden jälkeen linnasta huitsunkuuseen.
Kaunis viesti tähän asti, mutta loppu aiheutti kyllä aikamoisen mitävittua -elämyksen. Sä taidat olla niitä, jotka loukkaantuvat ihan joka asiasta?
Ihan muuten vaan sulle pohdittavaksi: jollakulla ruotsalaisille voi olla täsmälleen vastaavat kokemukset kun sulla, ihan samoista tapahtumista.
Quote from: Jari Leino on 05.12.2011, 11:14:37
Kyllä ilman muuta mamukin voi herkistyä.
Ja esimerkiksi venäläisiltä maahanmuuttajilta voisi jopa vaatia ihan pakollista herkistelyhetkeä suomalaisten Raatteen tiellä saavuttaman suurvoiton muistoksi. Sen päälle kaikki sitten yhdessä laskemaan mäkeä!
Eurooppaan muuttavat muslimit puolestaan hiljentykööt herkistelemään Wienin taistelua vuodelta 1683.
Huomenna herkistellään Hämeenkadulla. Saas nähdä, ketä näkyy yleisössä.
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
QuoteMiksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle, kysyy tutkija
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Tästä samaa mieltä.
Talvisodan muistosta voivat herkistyä tasan ne, joilla talvisodasta muistoja on. Niille, jotka tänä päivänä Suomeen syntyvät tai muuttavat, sodan merkitys on täysin sama.
Quote from: normi on 05.12.2011, 12:09:30
Quote from: Jack on 05.12.2011, 12:02:37Kyllä ulkomaalainekin voi herkistyä muiden maiden asioille. Tämän myöntäminen on ehkä hieman noloa, mutta minä ainakin herkistyin aikoinaan Berliinin muurin murtumisesta, niin että kyyneleet tulivat silmiini, kun kuuntelin saksalaisten riemua autoradion uutisista. Kansallistunne voi siis vaikuttaa myös ei-kansalaisiin.
Muistan seuranneeni aikoinaan desert stormin alkua radiosta/televisiosta aamuyöllä, kun ilmaiskun ensimmäinen aalto käynnistyi. Se sitten herkisti kun tuli ilmoitus, että kaikki koneemme olivat palanneet turvallisesti lentotukialuksille ja tukikohtiin. Riemuisa fiilis.
Itsekin koin tuon samalla tavalla.
Quote from: Atte Suomalainen on 05.12.2011, 21:02:02
Muistan seuranneeni aikoinaan desert stormin alkua radiosta/televisiosta aamuyöllä, kun ilmaiskun ensimmäinen aalto käynnistyi. Se sitten herkisti kun tuli ilmoitus, että kaikki koneemme olivat palanneet turvallisesti lentotukialuksille ja tukikohtiin. Riemuisa fiilis.
Itsekin koin tuon samalla tavalla.
Vaikka televisio on tuputtanut tekoimelää amerikkalaista kansallistunnetta suomalaisiin koteihin vuosikymmenien ajan erilaisten sotaseikkailu ym. ohjelmien muodossa, allekirjoittanutta se ei jostakin syystä sytytä. Eikä sytytä myöskään brittiläinen monarkiakouhotus, jossa yhtä häirikköperhettä palvotaan ja elätetään kansalaisten verovaroilla skandaalien seuratessa toinen toistaan. Ovatko amerikkalaiset olevinaan jokin "Amerikan kansa"? Eivätkö he ole monista kansoista koostuva ylilihava, ulkomaailmasta mitään tietämätön seurakunta, jonka ainoa yhteinen nimittäjä on se, että he haaskaavat osuuttaan suuremman osan maailman luonnonvaroista ja saastuttavat sen mukaisesti. Ja jotta öljyä ja materiaaleja tähän törsäykseen riittäisi, he pitävät yllä maailman tehokkainta sotakoneistoa, jolla pommitetaan milloin minkäkin köyhän maan aluetta ihmishengistä välittämättä. Ja näitä liipaisinherkkiä tappajia kuvataan TV-viihteessä suurina patriootteina niin, että jopa tavallisen suomalaiset herkistyvät, kun kuulevat, että tappohomma onnistui ilman omia menetyksiä.
Amerikkalaisissa ja briteissä ihmisinä on tietenkin paljon hyviä tyyppejä niin kuin missä tahansa maassa.
Quote from: Roope on 05.12.2011, 18:02:42
Ainakaan Kemin lyseon lukiossa ei jääty itsenäisyyspäivän alla pohtimaan, ketä voi kutsua suomalaiseksi. Siellä perinteinen itsenäisyyspäivän juhla vaihdettiin monikulttuurityöpajaan.
QuoteIdea erilaiseen itsenäisyyspäivään tuli äidinkielen ja ilmaisutaidon lehtori Aune Muraselta, jonka mielestä kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta pitäisi olla opetusohjelmassa enemmänkin.
- Olen huomannut, että suvaitsevaisuus ei pysy ihmisessä kannettuna. Mutta jos ruvetaan tekemään yhdessä, niin toisen ihmisen tausta unohtuu, on vain se ihminen joka tekee minun kanssani yhdessä tätä juttua, Muranen sanoo.
YLE: Lukion erilaisessa itsenäisyysjuhlassa kaikuivat rummut ja runot (http://yle.fi/alueet/perameri/2011/12/lukion_erilaisessa_itsenaisyysjuhlassa_kaikuivat_rummut_ja_runot_3082173.html) 5.12.2011
Maahanmuuttajat eivät pakota suomalaisia ase ohimolla luopumaan omista perinteistään ja ylistämään monikultturismia. Me teemme sen riemumielin ihan itse.
Idean äiti, Aune Muranen sanoi Radio Perämeren haastattelussa mamujen halunneen itse tuoda kulttuuriaan esille itsenäisyyspäivänä.
Muutamalta mukana olleelta mamulta kuultua, että eivät todellakaan halunneet tuota hommaa tehdä, heitä hävetti.
Pääuutislähetyksessä jatkoa Yleisradion itsenäisyysteemaan:
QuoteNationalismi nousee myös Suomessa
Kansallisaate on voimistunut Suomessa viime vuosina. Tutkijat pitävät sitä osana Euroopassa levinneeseen nationalismin aaltoon ja vastareaktiona vuosikymmeniä jatkuneeseen kansainvälistymiseen.
YLE Areena (http://areena.yle.fi/video/1323111898111)
QuoteStudiotoimittaja
Kansallisaate on voimistunut Suomessa viime vuosina. Tutkijat pitävät sitä osana Euroopassa levinneeseen nationalismin aaltoon ja vastareaktiona vuosikymmeniä jatkuneeseen kansainvälistymiseen.
[...]
Toimittaja Maria Stenroos
Perinne [havuseppeleen lasku sankarihaudoille] voi hyvin. Mutta kansallisuusaate on voimistunut viime vuosina muutenkin. Se voi olla vastalause kriisille.
[...]
Viime sotien jälkeen Eurooppa on hakenut yhteistä säveltä. Sitä kaikki eivät halua ja he ovat saaneet nyt äänensä kuuluviin. Yksi osoitus on perussuomalaisten vaalimenestys.
[...]
Tutkija näkee Suomessa myös hyökkäävää nationalismia. Turmeltuneelta maailmalta suojaudutaan omiin joukkoihin, omin kilvin.
Ilona Kemppainen, historiantutkija, Helsingin yliopisto
Että Suomi olis yhtäkkiä mennyt aivan täysin piloille, ja sen takia täytyis näitä isänmaallisia symboleita korostaa. Tää leijonakaulakoru on monille sellanen pelottava symboli, että juuri se kansakunta, jonka pitäs olla kaikkien yhteinen, niin jotkut ryhmät tuntuu omineen sen tietyllä lailla.
Quote from: Lapinmies on 05.12.2011, 22:00:09
Idean äiti, Aune Muranen sanoi Radio Perämeren haastattelussa mamujen halunneen itse tuoda kulttuuriaan esille itsenäisyyspäivänä. Muutamalta mukana olleelta mamulta kuultua, että eivät todellakaan halunneet tuota hommaa tehdä, heitä hävetti.
Pitäähän sitä jotain tehdä elantonsa eteen. "Hiellä olet leipäsi ansaitseva" muuttuu muotoon "häpeällä olet taikaseinäsi ansaitseva"?
Quote from: Asta Tuominen on 05.12.2011, 15:00:02
Varmasti kuka tahansa sotaa kokenut voi herkistyä sodan muistolle; omakohtaiselle kokemukselle. Mutta olen vakaasti sitä mieltä, että Talvisodan muistolle herkistyvät kohdennetuimmin ne, joiden veressä virtaa tuo Talvisodassa virrannut veri - meidän veremme.
Kerroin taannoin vaimolle lapsuuteni jouluista mummolassa. Joulunajan keskusteluissa saatettiin usein sivuta jotain henkilöä, joka oli esimerkiksi ukkini sotakaveri Talvisodassa tai jotakuta, jonka mies oli kaatunut esimerkiksi Jatkosodassa. Kaikkia ukkini ja mummoni ystäviä ja tuttavia tuntui sitovan toisiinsa joko Kemi-yhtiö, Rotaryt tai sota. Jouluaattona käytiin sytyttämässä kynttilät Alatornion kirkon hautausmaalla ukin sukuhaudalle ja hänen Jatkosodan alussa kaatuneen pikkuveljensä sankarihaudalle. Käyn edelleen sytyttämässä kynttilän isosetäni sankarihaudalle, kun käyn isovanhempieni haudalla. Siinä ei Suomea ja suomalaisuutta epädramatisoida.
Tottakai voi ja ainakin yhtä aidosti kuin Gambian lahja Suomelle iloitsee lätkän mm-mestaruudesta .
:roll: :roll:
Miksei maahanmuuttaja voi herkistyä talvisodan muistolle?
Niin, miksei? Mutta kuka sitä on edes kieltänytkään?
Mutta kuinka odotettavaa se on?
Itse olen herkistynyt eri puolilla Eurooppaa, kun olen havainnut viimeisten suurten sotien aiheuttamien mielettömien massatuhojen jälkiä. Kaipa se johtuu jonkinlaisesta eurooppalaisesta kulttuuritunteesta ja yliherkästä mielikuvituksesta. Mutta ylipäätään "muukalaisen" on mahdollista jotenkin herkistyä toisten kansojen historiallisten koettelemusten äärellä, vaikkakin se edellyttää luullakseni ainakin jonkinlaista historiallista tai kulttuurista yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Mutta mitä syitä - tai edes mahdollisuuksia - maahanmuuttajien enemmistöllä on herkistyä historiallisille tapahtumillemme? Melkoinen osa - jollei suurin osa - maahanmuuttajistamme tulevat aivan erilaisista kulttuureista; he ovat melkoiselta osaltaan lukutaidottomia, kielitaidottomia - ja aivan tietämättömiä muusta kuin omien yhteisöjensä asioita ja omista tarpeistaan. Ja omien kokemusteni mukaan he suhtautuvat Suomeen ja suomalaisiin lähinnä vain hyödynnettävänä - ja höynäytettävänä - resurssina. Syvimmiltään - ja usein myös aivan avoimesti - monien maahanmuuttajien suhtautuminen Suomeen ja suomalaisiin on epämääräisen kaunaista ja melkoisen vihamielistä. Tuskinpa tuolta pohjalta on odotettavissa suuriakaan herkistymisiä talvisotamme muistolle? Toisaalta en kyllä itse sitä heiltä odota enkä kaipaa. Naurettavaa herkistelyä lopultakin koko puheenaihe.
Quote from: Roope on 05.12.2011, 22:37:10
Pääuutislähetyksessä jatkoa Yleisradion itsenäisyysteemaan:
Ilona Kemppainen, historiantutkija, Helsingin yliopisto
Että Suomi olis yhtäkkiä mennyt aivan täysin piloille, ja sen takia täytyis näitä isänmaallisia symboleita korostaa. Tää leijonakaulakoru on monille sellanen pelottava symboli, että juuri se kansakunta, jonka pitäs olla kaikkien yhteinen, niin jotkut ryhmät tuntuu omineen sen tietyllä lailla.
[/quote]
Kuljen varmaan silmät ummessa, mutten ole nähnyt kenenkään kantavan leijonakorua. Ehkä en kehtaa tuijotella miesten rintoja ja rinnanympäryksiä. Normaalielämää voi viettää hyvin helposti näkemättä vaakunaleijonaa yhtään missään.
Kuten niin usein, jälleen kerran maahanmuuttaja on kirjoittajalle vain väline ilmaista poliittinen tahtotilansa muodossa jonka kritisointi on maahanmuuttajasidoksen vuoksi oletusarvoisesti kyseenalaista. Ei kysytä minkä vuoksi maahanmuuttaja oikeasti herkistyy tai ei herkisty. Ei kysytä myöskään, kuuluuko talvisodan muisto näihin asioihin. Ei edes määritellä mikä on maahanmuuttaja, koska ilmeisesti halutaan sen tarkoittavan montaa asiaa samaan aikaan. Sen sijaan rakennetaan implikoiva ajatusketju jonka puitteissa jokaisella maahanmuuttajalla on äärimmäinen, ehkäpä jopa kaikkia suomalaisia korkeampi herkistymispotentiaali - erityisesti talvisodalle. Tämän kuitenkin ajatusmallissa estää vastahakoinen ilmapiiri joka ei hyväksy ulkomaalaisten ajatuksia lainkaan - siis suomalaisten takapajuisuus on estänyt herkistymisen ilmaisun, jopa tuntemisenkin. On se kieltämättä aika karu kohtalo jonka vuoksi ajatuspoliisin perustaminen on aivan perusteltava korjaustoimenpide.
Siis oikeesti niinq! Vaikka tiedostavat tietävätkin maahanmuuttajien arvon, eivät maahanmuuttajat ole mitään tiedostavien telepaattisia sätkynukkeja jotka tanssivat heidän orjallisessa kontrollissaan. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, kaikkine hyveineen ja paheineen joita on heille valitettavan epätasaisesti jaettu. Se arvo jonka tiedostajat maahanmuuttajista löytävät on puhdasta välinearvoa; maahanmuuttajiin liitetyt arvot ovat lyömäase joka asettaa käyttäjänsä taistelukentällä etulyöntiasemaan. Maahanmuuttajaa voi surutta käyttää nuijana joka ottaa mätkimisessä myös osansa lyönneistä; onhan heitä maailmassa miljardeittain eivätkä he maksa mitään varsinkin kun rahvas maksaa heidän määrättömän maahantuontinsa.
Suviksia ei kiinnosta se, että he leimaavat sopeutumaan pyrkivän Abdin tai Zahran loppuiäkseen nostamalla vain paikalliseen yhteiskuntaan kohdistuvasta kritiikistä typerimmänkin osuuden kaikille esiin (samalla kun he toki unohtavat Jelenan, Aivon, Grzegorzin ja Yangin työpanoksen), tai se, että palkitsemalla heitä tällaisista lausunnoista he opettavat näille muovautuville sieluille ja heidän yhteisöilleen että yhteiskunnan hyväksikäyttö on paras tapa hankkia mainetta ja kunniaa ja että vain tyhmät pyrkivät sen sijaan tekemään raskasta ja sopeutumista vaativaa, mutta yleistä hyväksyntää antavaa työtä.
No, toki on niitä halveksuttaviakin maahanmuuttajia jotka avaavat itse suunsa. Onneksi heille sentään voidaan tehdä jotain - esimerkiksi tekemällä yhteiskunnasta epähoukutteleva muuttokohde. Kun tarpeeksi yritetään, saadaan maahanmuuttajia jotka osaavat käyttäytyä oikein - siis passivoitua ja esineellistyä tavalla joka pitää heidät ja heidän mielipiteensä yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella - samalla kun heitä - mielipiteidensä sijaan - voidaan käyttää jokaisessa poliittisessa taistossa oman opportunismin työkaluna.
Quote from: Miniluv on 05.12.2011, 11:44:57
Syy on sama jonka vuoksi minä en herkisty muiden maiden historian ratkaiseville tapahtumille. Ei ne minua kosketa millään lailla.
Aika monet tapahtumat maailmalla koskettavat suomalaisiakin. Ei niistä silti tarvitse "herkistyä". :flowerhat:
Quote from: Veikko on 05.12.2011, 23:41:47
Mutta mitä syitä - tai edes mahdollisuuksia - maahanmuuttajien enemmistöllä on herkistyä historiallisille tapahtumillemme? Melkoinen osa - jollei suurin osa - maahanmuuttajistamme tulevat aivan erilaisista kulttuureista; he ovat melkoiselta osaltaan lukutaidottomia, kielitaidottomia - ja aivan tietämättömiä muusta kuin omien yhteisöjensä asioita ja omista tarpeistaan.
Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Euroopasta. Ne ryhmät joista puhut ovat aika pieni osuus maahanmuuttajista, vaikka muodostavatkin aika suuhteessa omaan lukumääräänsä aika suuren osuuden rikostilastoista.
Mikä tulee maahanmuuttajien tunteisiin Suomen itsenäisyyttä kohtaan - sen lisäksi että jotkut jossain vaiheessa alkavat kokea itseään suomalaisiksi, niidenkin keskuudessa jotka eivät mitenkään koe itseään suomalaisiksi on aika paljon ihmisiä joiden kotimaalla on ollut aika suuria itsenäisyysongelmia saman itänaapurin kanssa vielä 20 vuotta sitten. Luulen että monet niistä hyvin mielellään juhlivat Suomen itsenäisyyttä.
Quote from: Emo on 05.12.2011, 12:00:26
Näiden toteamusten tarkoitus on alleviivata, että suomalaista kansallistunnetta ja ylpeyttä, suomalaisuutta ylipäätänsäkään, ei ole olemassa. Kuka tahansa voi kokea ja KOKEE olevansa suomalainen siinä kuin minäkin. Minä en ole mitenkään erityinen, minulla ei ole mitään omaa, edes kansallistunteeni ja historiani ei ole omaani vaan kuka tahansa muukalainen voi kokea maani ja historiani yhtä omakseen ja henkilökohtaisesti kuin minäkin.
Koetko noin yleisesti vähättelyksi jos jollain on samalnlaisia tunteita kuin sulla?
Tunsin hyvinkin suuria tunteita keskitysleirin tapahtumista, monien hirvittävistä kohtaloista. Mutta en luokittelisi sitä herkistymiseksi.
En juurikaan koe suuria tunnemyrskyjä Afrikan valtioiden tapahtumista, en Kaukoidän tai muitten kohtaloista. Haitin ja Japanin kohtalo ei sillä tavalla koskettanut- ei vain ole kosketuspinta niin lähellä. Myöskään mitään herkistymistä en millekään noille ole kokenut.
Mutta aamulla Tähtitorninmäen laulut kyllä radionkin kautta herkistivät + Sampo Terhon hyvä puhe vielä päälle.
En usko, että mamu kykenee herkistymään. Ei se minulta pois ole, jos hän näin väittää, mutta minulla on uskonpuute siihen.
Quote from: Vera on 06.12.2011, 13:07:51
Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Euroopasta. Ne ryhmät joista puhut ovat aika pieni osuus maahanmuuttajista, vaikka muodostavatkin aika suuhteessa omaan lukumääräänsä aika suuren osuuden rikostilastoista.
Ollaanpa nyt kuitenkin rehellisiä ja myönnetään kaikki että koodisana "maahanmuuttaja" on jo jonkin aikaa oikeasti tarkoittanut jotain ihan muuta kuin Euroopasta, länsimaista tai itä-Aasiasta Suomeen muuttaneita työssäkäyviä ihmisiä.
Quote from: sunimh on 06.12.2011, 13:22:26
Quote from: Vera on 06.12.2011, 13:07:51
Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Euroopasta. Ne ryhmät joista puhut ovat aika pieni osuus maahanmuuttajista, vaikka muodostavatkin aika suuhteessa omaan lukumääräänsä aika suuren osuuden rikostilastoista.
Ollaanpa nyt kuitenkin rehellisiä ja myönnetään kaikki että koodisana "maahanmuuttaja" on jo jonkin aikaa oikeasti tarkoittanut jotain ihan muuta kuin Euroopasta, länsimaista tai itä-Aasiasta Suomeen muuttaneita työssäkäyviä ihmisiä.
Naulan kantaan. Mutta kun somali ja muslimi ovat niin rumia sanoja että pitää sanoa hienosti kiertäen.
Quote from: sunimh on 06.12.2011, 13:22:26
Quote from: Vera on 06.12.2011, 13:07:51
Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Euroopasta. Ne ryhmät joista puhut ovat aika pieni osuus maahanmuuttajista, vaikka muodostavatkin aika suuhteessa omaan lukumääräänsä aika suuren osuuden rikostilastoista.
Ollaanpa nyt kuitenkin rehellisiä ja myönnetään kaikki että koodisana "maahanmuuttaja" on jo jonkin aikaa oikeasti tarkoittanut jotain ihan muuta kuin Euroopasta, länsimaista tai itä-Aasiasta Suomeen muuttaneita työssäkäyviä ihmisiä.
No ei kyllä tarkoita. Muualla kuin ehkä täällä Hommassa, joidenkin käyttämänä.
En näe syytä tollasta "myöntää", kun en ainakaan itse ajattele kuten sinä.
Maahanmuuttaja. Termi tarkoittaa maahan muualta muuttanutta, ottamatta kantaa siihen millä tavoin hän on tänne päätynyt.
Jos haluaa olla spesifi, pitää tarkentaa. Pelkkä maahanmuuttaja terminä ei kerro vielä mistä maasta tai kulttuurista tullutta tarkoitetaan.
Quote from: sunimh on 06.12.2011, 13:22:26
Ollaanpa nyt kuitenkin rehellisiä ja myönnetään kaikki että koodisana "maahanmuuttaja" on jo jonkin aikaa oikeasti tarkoittanut jotain ihan muuta kuin Euroopasta, länsimaista tai itä-Aasiasta Suomeen muuttaneita työssäkäyviä ihmisiä.
Ollaanhan täällä niin usein haukuttu moku-tahoja maahanmuuttaja-sanan käytöstä merkityksessä "humanitaarinen maahanmuuttaja" ettei meidän ainakaan kuuluisi tehdä niin itse.
Olen tosin sitä mieltä että sanat tarkoittavat juuri sitä mitä niillä yleisesti tarkoitettaan, ja tässä mielessä ongelmana on juuri se että nämä molemmat maahanmuuttaja-sanan merkitykset ovat melko yleisiä.
Quote from: sunimh on 06.12.2011, 13:22:26Ollaanpa nyt kuitenkin rehellisiä ja myönnetään kaikki että koodisana "maahanmuuttaja" on jo jonkin aikaa oikeasti tarkoittanut jotain ihan muuta kuin Euroopasta, länsimaista tai itä-Aasiasta Suomeen muuttaneita työssäkäyviä ihmisiä.
Sano suoraan vaan, että tarkoitat pakolaisia.
Quote from: Vera on 06.12.2011, 13:07:51
Quote from: Veikko on 05.12.2011, 23:41:47
Mutta mitä syitä - tai edes mahdollisuuksia - maahanmuuttajien enemmistöllä on herkistyä historiallisille tapahtumillemme? Melkoinen osa - jollei suurin osa - maahanmuuttajistamme tulevat aivan erilaisista kulttuureista; he ovat melkoiselta osaltaan lukutaidottomia, kielitaidottomia - ja aivan tietämättömiä muusta kuin omien yhteisöjensä asioita ja omista tarpeistaan.
Suurin osa maahanmuuttajista on tullut Euroopasta. Ne ryhmät joista puhut ovat aika pieni osuus maahanmuuttajista, vaikka muodostavatkin aika suuhteessa omaan lukumääräänsä aika suuren osuuden rikostilastoista.
Kirjoitin "melkoinen osa - jollei suurin osa -- tulevat aivan erilaisista kulttuureista" - ja olen edelleen samaa mieltä siitä. Paitsi Afrikasta tulleet (jo yksinään somalit ovat Suomen neljänneksi suurin vieraskielinen väestöryhmä), niin myös Lähi-idästä ja Aasiasta tulleet ovat tulleet aivan erilaisista kulttuureista. Tämä pätee mielestäni melkoiselta osaltaan myös monilta Itä-Euroopan alueilta muuttaneisiin. - Ja siis edelleen: melkoinen osa
näistä on joko kokonaan lukutaidottomia tai vain heikosti lukutaitoisia - ja omaa äidinkieltään lukuun ottamatta kielitaidottomia - "ja aivan tietämättömiä muusta kuin omien yhteisöjensä asioita ja omista tarpeistaan".
En sanoisi sitä osuutta, johon ainakin osa näistä tuntomerkeistä sopii, pieneksi osuudeksi. Ja mitä tulee pääkaupunkiseutuun, niin tuo osuus on kaikkea muuta kuin pieni.
PS
Vastauksen ensimmäinen versio juuttui teknisiin ongelmiin, mutta lähetän vielä tämän nyt kuitenkin.
Quote from: Vera on 06.12.2011, 13:22:26
Ollaanhan täällä niin usein haukuttu moku-tahoja maahanmuuttaja-sanan käytöstä merkityksessä "humanitaarinen maahanmuuttaja" ettei meidän ainakaan kuuluisi tehdä niin itse.
Olen tosin sitä mieltä että sanat tarkoittavat juuri sitä mitä niillä yleisesti tarkoitettaan, ja tässä mielessä ongelmana on juuri se että nämä molemmat maahanmuuttaja-sanan merkitykset ovat melko yleisiä.
Tämä oli vähän niinkuin ideana. Henkilöä, joka ei merkittävästi eroa kantaväestöstä ulkonäöltään, kulttuuriltaan ja/tai "kotouttamistarpeeltaan" ei
käytännön elämässä määritellä tai koeta "maahanmuuttajaksi" juuri siksi, ettei hänen taustallaan ole juurikaan merkitystä kenellekään koska se ei aiheuta ylimääräistä häsläystä ja päänvaivaa, toisin kuin nämä "aidot" (yleensä) kieli- uskonto- ym. -rajoitteiset maahanmuuttajat.
Enemmän mamu herkistyy jos fattasta ei tule positiivista palautetta massipäälliköltä.