http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sunnuntaisuomalainen+Yh%C3%A4+useampi+opettaja+saa+lis%C3%A4palkkaa+hankalista+oppilaista/1135268335166
Opettajat voivat nykyisin saada korotettua palkkaa jos luokassa on maahanmuuttaja taustaisia oppilaita.
Kustannuksia, kustannuksia, kustannuksia,
Tästä lähin joka kerta kun julkisuudessa esiintyy opettaja / rehtori tyyliin Myllypuron koulusta mainostamassa monikulttuurisen koulun mainioutta ja ihanuutta, tarkistetaan saako tämä "haasteellisen luokan lisää". Jos näin on, lisän maksaminen lakkautettakoon tältä.
Eikö korvauksia haasteellisessa luokassa olemisesta pitäisi maksaa pikemminkin haasteettomille oppilaille. Heidän tulevaisuuden vaikeuttamisestahan tässä on kyse.
Mamujen aiheuttama lisävaiva on huomioitu myös terveydenhoidossa, jossa jokainen mamu lasketaan hoitajan taakassa kertoimella 2-3 verrattuna suomalaisiin. Näitä asioita voitaisiin hyödyntää jos/kun joku joskus haluaisi alkaa laskemaan tukiperäisen maahanmuuton kustannuksia Suomelle.
Lapsia ei saa kuulemma kurittaa nykymaailmassa ja mamulapsia
pitää vielä silitellä silkkihanskoin.Ensin taataan että penskat ovat
kurittomia ja sitten jotain tällaista putoaa syliin. >:(
Nuorena miehenä olin hetken aikaa lentokoneita siivoamassa Helsinki-Vantaan kentällä. Jos siivottavasta koneesta löytyi oksennus, sen hoitelemisesta sai lisärahan. Emme silti kokeneet oksennuksia minään rikkautena.
Jaa. ja minä olen ollut siinä uskossa että monikulttuurisessa koulussa tilanne on ollut auvoisa, kansainvälinen ja pelkästään positiivisessa mielessä. Siis näin miten artikkelien on annettu ymmärtää...
kyse on siis lapsista ja lapset oppivat arvonsa ja tapansa suurelta osalta kotona. onko näissä kotouttamisohjelmissa vielä pientä säätövaraa? Ei ne ongelmat katoa sillä että rahalla pidetään opettaja luokassa. Vaikka kylläkin opettaja on sen lisänsä varmasti ansainnutkin.
Tässähän ei ole mitään yllättävää - ammattikorkeat, korkeakoulut, yliopistot - ovat jo yli vuosikymmenen kilpaa haalineet kaikki mahdolliset ulkomaalaiset opiskelijat listoilleen: koska niistä saa enemmän rahaa!
Se on näkynyt katuvan mainoksissa joissa koulu on muka 'kansainvälinen' kun siellä on paljon oppilaita afrikasta ja kiinasta - sitten vielä voidaan näön vuoksi perustaa joitain 'yhteystyöprojekteja' näiden kaukaisten oppilaitosten kanssa joissa muka tehdään jotain suurta tutkimus... no ainakin kulttuurityötä jne. Kyseenalaistajat voidaankin sitten vaimentaa sillä että meiltä saa muka sitten lähteä välivuodeksi vaikka näihin hienoihin maihin vaihtoon. Ja näihän on pakko melkein lähteäkkin kun ulkomailta tulevat hyppäävät suoraan rajallisissa opiskelija-asuntojonoissa paikallisten ohi.
Tähän asti vaan kuraporras eli itse opettajat ovat olleet vähän niin kuin este tälle kehitykselle koska heidän on pitänyt käytännössä kohdata ne seuraukset jotka tällä politiikalla ovat olleet: hädintuskin englannin puoltakaan sanaa osaavien oppilaiden kaitseminen muita han-oppilaita hidastamassa ja kaikkia opiskelijapalveluja tukkimassa...
Mutta siis nyt on tähänkin keksitty ratkaisu! Lahjotaan opettajatkin niin ei ole enää mitään estettä näiden moniosaajien tulvalle. Kansainvälisyys kiintiöitä voidaankin sitten nostaa hiljalleen kohti 100%:ia. Kunhan vaan päästäisiin eroon lopuistakin turhista, epämuodikkaista, kulttuurisesti köyhistä han-oppilaista jotka eivät tuo rahaa kenellekkään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.08.2011, 09:08:21
Nuorena miehenä olin hetken aikaa lentokoneita siivoamassa Helsinki-Vantaan kentällä. Jos siivottavasta koneesta löytyi oksennus, sen hoitelemisesta sai lisärahan. Emme silti kokeneet oksennuksia minään rikkautena.
helmiluokkaa! Kiitos.
Tasapäistävyys on siis peruskoulun tavoite. "Hankalille" oppilaille suunnatut resurssit ovat suoraan pois lahjakkaiden oppilaiden opetusresursseista. Juuri lahjakkaiden erityistarpeiden huomiointi olisi persukoulun tärkein kehittämiskohde, mikäli Suomi halutaan jatkossakin pitää yhtenä maailman kilpailukykyisimpänä maana.
Olen kehittänyt mallin, missä otetaan huomioon sekä lahjakkaiden että heikompien oppilaiden tarpeet peruskoulussa. Perusasiat opetettaisiin kaikille yhteisillä tunneilla (esim. 2-3 tuntia viikossa/aine). Sitten yhdeksi tunniksi viikossa luokka jaettaisiin kahteen osaan: kertaavaan ja syventävään. Heikommat oppilaat pääsisivät kertaavassa ryhmässä harjoittelemaan perusasioita. Lahjakkaammat oppilaat puolestaan saisivat tehdä haastavampia tehtäviä ja oppia ylimääräisiä asioita syventävässä ryhmässä. Tällainen malli sopisi hyvin matematiikkaan, vieraisiin kieliin ja äidinkieleen.
QuoteOpetusministeri lupaa valtionosuuksiin merkittäviä korotuksia.
Melkoinen lupaus opetusministeriltä.
QuoteGustafssonin mukaan tavoitteena on, että lapsille voidaan suoda asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman tasa-arvoinen peruskoulu.
Eli onko tähän saakka ongelmana ollut asuinpaikkojen aiheuttama epätasa-arvoinen koulutus?
Monella meistä olisi syytä palata koulunpenkille...
Onko kyseessä likaisen tai vaarallisen työn lisä? :facepalm:
Quote from: VH on 07.08.2011, 09:46:40
QuoteOpetusministeri lupaa valtionosuuksiin merkittäviä korotuksia.
Melkoinen lupaus opetusministeriltä.
On, ja tämä valtionosuuksien korotus aiotaan sitoa nimenomaan maahanmuuttajien
määrään, ei esimerkiksi heidän koulutukseensa tai kielitaitoonsa. Tämä on hyvä esimerkki väärinkäytetystä positiivisesta syrjinnästä, jossa maahanmuuttajat asetetaan eri asemaan pelkän etnisen taustan perusteella. Maahanmuuttajia itseään tästä ei voi syyttää. Kyseessä on turhien vastaanottokeskusten ylläpitämisen tapainen uusi rahanjakoautomaatti, jolla pidetään kuntien avainhenkilöt maahanmuuttomyönteisinä.
Tuo malli, jossa luokassa olisi kaksi ryhmää, kertaava ja syventävä, ts. huonojen ja hyvien oppilaiden ryhmä, olisi opettajan kannalta todella haasteellinen. Silloin luokassa tulisi melkein jo olla kaksi opettajaa. On kohtuutonta vaatia yhdeltä ihmiseltä kahden eritasoisen ryhmän opettamista, kun kuitenkin oppilaat pitää saada oppimaan mahdollisimman hyvin. Se on kyllä totta, että peruskoulu on, onneksi tai valitettavasti, ihan kummin päin vain, tasapäistävä. Peruskoulu aikoinaan nimenomaan luotiin tasapäistäväksi tai -arvoistavaksi.
Tämä tukihan on rasistinen jos se jaetaan pelkästään maahanmuuttajuuden perusteella.
Oikea toiminta-tapa olisi laittaa yleiseen opetukseen sopimattomat häiriköivät oppilaat tarkkikselle toisten häirikköjen kanssa olivat nämä sitten suomalaisia tai maahanmuuttajia ja maksaa tarkkis-luokan opettajalle parempaa palkkaa.
Nyt opettajat saavat joko ansiotonta palkanlisää koska heidän luokallaan on ahkerasti opiskelevia kiinalaisia tai sitten normaalien suomalaisten ja normaalien maahanmuuttajalasten oppimista häiritään ja vaikeutetaan tietoisesti kun häirikköjä ei siirretä pois häiritsemästä.
Miksi SDP:ssä on niin paljon sekopäisiä poliitikkoja jotka ajavat sekopäistä politiikkaa?
Jotain hyvää sentään: lopulta myönnetään, että maahanmuuttajat ovat haastavia oppilaita. Tähän asti on mainostettu vain monikulttuurisen luokan rikkautta ja erilaisia taitoja, joita opitaan.
Mitä tulee eri tasoisiin ryhmiin, niin peruskoulussa oli aikanaan tasoryhmät matematiikassa ja kielissä. Ne poistettiin, kun kaikilla ei sitten ollut samoja mahdollisuuksia edetä jatko-opintoihin. Laajoilla kursseilla voi jatkaa lukioon, suppeilla (vai mitä ne oli nimeltään) ammattikouluun.
Quote from: nitkunatku on 07.08.2011, 10:54:45
Tuo malli, jossa luokassa olisi kaksi ryhmää, kertaava ja syventävä, ts. huonojen ja hyvien oppilaiden ryhmä, olisi opettajan kannalta todella haasteellinen. Silloin luokassa tulisi melkein jo olla kaksi opettajaa.
Nykyään luokissa taitaa jo olla avustajia ja rinnakkaisopettajia, ainakin sellaisile on työpaikkoja ollut tarjolla. Seuraavaksi pitäisi miettiä opetusmenetelmiä, onko siinä kaikki kohdallaan, kun luokkiin tarvitaan aina vaan lisää aikuisväkeä ja sittenkin tulokset vaan heikkenee.
Kyllähän niitä koulu(nkäynti)avustajia on, mutta loppujen lopuksi todella harvassa luokassa. Niitäkin palkataan yleensä vain, jos ei muuten tulla toimeen. Raha ratkaisee koulumaailmassakin. Vielä nykyäänkin varmasti ainakin 80% luokista joutuu tulemaan toimeen yhden opettajan kanssa. Olen itse tehnyt luokanopettajan sijaisuuksia ja voin sanoa, että ei tarvitse kuin parikin kymmentä pientä mukulaa, niin jopa on tekemistä sellaisenkin porukan kanssa. Se, että jos vielä pitäisi opettaa kahta eri asiaa kahdelle eri ryhmälle, niin ei, ei, ei...
Olen itse tehnyt opettajan töitä ja hyvin käyttäytyvän luokan kanssa työ on mielestäni antoisaa. Hankalat oppilaat ja vanhemmat taas tekevät työstä niin epäviihtyisää, että korotettu palkka on varsin laiha lohtu.
Korvauksen pitäisi olla todella merkittävä, jotta työskentelisin jossakin Myllypuron alakoulussa mielummin kuin maalaiskoulussa.
Hankalilla oppilailla tarkoitan siis käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Hitaat oppijat eivät ole opettajalle ongelma, jos he osaavat käyttäytyä. Hitaisiin oppijoihin menee tosin suurin osa opettajan ajasta, joten lahjakkaat ja keskitason oppilaat saavat valitettavasti osakseen huomattavasti vähemmän open huomiota. Erityisesti tämä näkyy matematiikassa.
Epäkohtelias ja levoton käytös ei suinkaan ole vain maahanmuuttajien ongelma, vaan sitä esiintyy paljon kantaväestöön kuuluvillakin lapsilla. Ongelmana on löperö kasvatus ja ajatus siitä, että tasa-arvo tarkoittaa samaa kuin se, että aikuisella ei enää ole auktoriteettiasemaa lapseensa. Aikuiset lähtevät nykyisin liian helposti neuvottelemaan lasten kanssa. Kaikkeen ei tarvitse antaa perusteluja vaan sen täytyy riittää, että aikuinen sanoo että nyt toimitaan näin. Oppilaat yrittävät usein neuvotella ja kaivaa esiin perusteita opettajankin määräyksistä. Lapset myös selittävät usein esimerkiksi jälki-istuntoon johtaneet tilanteet vanhemmilleen siten, että he näyttäytyvät väärinymmärrettyinä enkeleinä ja vika on muissa lapsissa tai opettajassa. Monet vanhemmat sitten uskovat surutta nämä lapsensa värittämät tarinat.
Quote from: timouti on 07.08.2011, 11:12:05
Nykyään luokissa taitaa jo olla avustajia ja rinnakkaisopettajia, ainakin sellaisile on työpaikkoja ollut tarjolla. Seuraavaksi pitäisi miettiä opetusmenetelmiä, onko siinä kaikki kohdallaan, kun luokkiin tarvitaan aina vaan lisää aikuisväkeä ja sittenkin tulokset vaan heikkenee.
80-luvun alkupuolella yläasteella lainasin kirjastosta 70-luvun lukion pitkän matematiikan oppikirjoja. Kun sitten 18-vuotiaana menin iltalukioon, niin minua järkytti kuinka paljon pitkän matematiikan oppisisältöä oli karsittu. Sellaista karsintaa on tarkoituksellisesti harjoitettu jostain 60-luvulta alkaen. Mitä olen ylioppilaskirjoituksiin liittyviä kohuja seurannut, niin nykyään abiturientit eivät osaa kunnolla edes murtolukuja.
Pian varmaan tarvitaan vaarallisen työn lisää, jotta opettajat saadaan suostumaan monikulttuuriseen opettamiseen.
:facepalm:
Quote from: pavor nocturnus on 07.08.2011, 08:53:23
Lapsia ei saa kuulemma kurittaa nykymaailmassa ja mamulapsia
pitää vielä silitellä silkkihanskoin.Ensin taataan että penskat ovat
kurittomia ja sitten jotain tällaista putoaa syliin. >:(
On ihan turha syyttää ongelmasta sitä, että lasten pahoinpitely on nykyään (vuodesta 1984 alkaen) kielletty. Tuskin namuvanhemmat edes tätä lakia noudattavat. Koulussa opettajat eivät ole aikoihin saaneet pahoinpidellä lapsia.
lievää OT:tä
Osittain kaksipiippuista touhua tosiaan tuo kaikkien pitäminen samassa ryhmässä. Lahjakkaat kärsivät. Tosin tasoryhmätkin luovat omia haasteitaan, mutta kaipa se jossain kohdassa pitää tunnustaa, että ei pärjää ihan kaikkein parhaimpien kanssa.
Samaahan on nyt todettu urheilupiireissä, että kaikki pelaa -ideologia hukkaa lahjakkaat ja esim osittain tuon takia Suomesta puuttuvat huippujalkapalloilijat. Harrastajapohjaa riittäisi kyllä. Liekö sitten KäPa, joka vetää hommaa nykyään periaatteella "kaikki pelaa - tasollaan"?!
Voi, Jukka, Voi, Jukka! Pidin "Gusarovia" ihan tolkun miehenä, kun ei profiloitunut mokuttajana ollessaan rivikansanedustaja. Jalkapallomieskin vielä!
Sitten alkoi tapahtua! Ensin eduskunnan liikuntakerhon tilintarkastajana onnistui katsomaan läpi sormiensa satojen tuhansien eurojen kavalluksen. Sitten meni naimisiin. Sitten vaalien alla otti huutamalla osaa maahanmuuttajien suurien sosiaalitukien aiheuttamaan keskusteluun Tammelan torilla: "Minä tiedän, minä olen kansanedustaja, uskokaa jo, että maahanmuuttajat eivät saa MITÄÄN MUUTA kuin 295 e/kk. Kaikki muut väitteet ovat valheita! Minä tiedän, miten asia on!"
No, ministerin paikkahan tuosta seuraa, ja mokutuslinjaa pitää jatkaa, jotta voikin neljän vuoden kuluttua siirtyä hyvälle eläkkeelle eduskunnasta sekä takaisin siviilityöhönsä Murikka-opiston rehtoriksi. Lyökö kukaan vetoa tästä?
Johan tuli ad-hominem. Sitten asiaan. Ymmärrän (niinkuin tänään tunnun ymmärtävän paljon), että panostamalla ongelmatapausten hoitamiseen jo koulussa, vältetään isommat ongelmat myöhemmin. Pienet lapset - pienet ongelmat isot lapset - isot ongelmat. Patologisille tapauksille ei toki mitään voi, mutta niiden ja kunnollisten välissä on paljon oppilaita, joiden luiskahtaminen patologisten puolelle voidaan estää, ja jotka saavat näin elämänsä hallintaan ja käyvät koulunsa kunnolla loppuun asti.
Huomatkaa, että Gusarov ei tuossa jutussa perustele asiaa näin järkevästi. Outoa, jokohan valta on turmellut? Vaikka tietenkin motiivina tässä on Gusarovillakin oman ammattikuntansa, opettajien, aseman parantaminen.
QuoteOn ihan turha syyttää ongelmasta sitä, että lasten pahoinpitely on nykyään (vuodesta 1984 alkaen) kielletty. Tuskin namuvanhemmat edes tätä lakia noudattavat. Koulussa opettajat eivät ole aikoihin saaneet pahoinpidellä lapsia.
Kuka puhui pahoinpitelystä? Sinulle ei mahdu pilalle lellimisen ja nyrkillä turpaan vetämisen väliin mitään ?
Quote from: rähmis on 07.08.2011, 07:52:36
Tästä lähin joka kerta kun julkisuudessa esiintyy opettaja / rehtori tyyliin Myllypuron koulusta mainostamassa monikulttuurisen koulun mainioutta ja ihanuutta, tarkistetaan saako tämä "haasteellisen luokan lisää". Jos näin on, lisän maksaminen lakkautettakoon tältä.
Kannustepalkkaus on hyvä. Sen vain tulee kannustaa tekemään oikeita asioita. Tämä palkkamalli kannustaa opettajia pitämään oppilaat hankalina ja huonosti Suomea puhuvina.
Minulla on kokemuksia asiasta mm. Britanniasta. Lisäksi nytkin siellä on pari kaveria kouluikäisten lasten kanssa. Sieltä voi katsoa, mihin kehitys johtaa. Normaali-ihmiselle kehitys tulee vielä kalliiksi, koska harva vihaa lapsiaan niin paljon, että haluaisi laittaa heidät monikulttuuriseen kouluun oppimaan monikulttuurisia taitoja.
http://octavius1.wordpress.com/2010/09/20/ennen-ja-jalkeen/
Suosittelisin vahvasti lapsiperheitä tai lapsia suunnittelevia pariskuntia harkitsemaan asuinaluettaan mm. koulun ja sen oppilasaineksen perusteella. Siinä on kuitenkin kyseessä ihmisen koko tulevaisuus.
Quote from: thinkingmind on 07.08.2011, 11:07:58
Oikea toiminta-tapa olisi laittaa yleiseen opetukseen sopimattomat häiriköivät oppilaat tarkkikselle toisten häirikköjen kanssa olivat nämä sitten suomalaisia tai maahanmuuttajia ja maksaa tarkkis-luokan opettajalle parempaa palkkaa.
Miksi SDP:ssä on niin paljon sekopäisiä poliitikkoja jotka ajavat sekopäistä politiikkaa?
Kasvatustieteessä on viime vuosikymmeninä ollut pinnalla integraatio ja inkluusio. Integraatio on sitä, että erityisluokalta integroidaan oppilas esimerkiksi liikuntaan, tai vastaavaan kouluaineeseen, jossa hän saattaa pärjätä, ja usein pärjääkin. Inkluusio puolestaan tarkoittaa sitä, että erityisluokista(tarkkailuluokkia ne eivät ole olleet muistaakseni 90-luvun alun jälkeen) ja erityisopetuksesta luovutaan kokonaan ja siirrytään "yhteiseen kouluun". Inkluusio olisi ihan mukiinmenevä juttu noin teorian ja etiikan tasolla, mutta käytännössä tällainen järjestely vaatisi lisää työntekijöitä ja siten tulisi myös kalliiksi.
Quote from: huoltaja on 07.08.2011, 11:44:30
Osittain kaksipiippuista touhua tosiaan tuo kaikkien pitäminen samassa ryhmässä. Lahjakkaat kärsivät. Tosin tasoryhmätkin luovat omia haasteitaan, mutta kaipa se jossain kohdassa pitää tunnustaa, että ei pärjää ihan kaikkein parhaimpien kanssa.
Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille
tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.
Quote from: Reich on 07.08.2011, 09:29:21
Tasapäistävyys on siis peruskoulun tavoite. "Hankalille" oppilaille suunnatut resurssit ovat suoraan pois lahjakkaiden oppilaiden opetusresursseista. Juuri lahjakkaiden erityistarpeiden huomiointi olisi persukoulun tärkein kehittämiskohde, mikäli Suomi halutaan jatkossakin pitää yhtenä maailman kilpailukykyisimpänä maana.
Olen kehittänyt mallin, missä otetaan huomioon sekä lahjakkaiden että heikompien oppilaiden tarpeet peruskoulussa. Perusasiat opetettaisiin kaikille yhteisillä tunneilla (esim. 2-3 tuntia viikossa/aine). Sitten yhdeksi tunniksi viikossa luokka jaettaisiin kahteen osaan: kertaavaan ja syventävään. Heikommat oppilaat pääsisivät kertaavassa ryhmässä harjoittelemaan perusasioita. Lahjakkaammat oppilaat puolestaan saisivat tehdä haastavampia tehtäviä ja oppia ylimääräisiä asioita syventävässä ryhmässä. Tällainen malli sopisi hyvin matematiikkaan, vieraisiin kieliin ja äidinkieleen.
Tuo tarkoittaisi käytännössä paluuta siihen 70-luvun jakoon "oppikoulu/lukio" ja "kansalaiskoulu/ammattikoulu". Silloinhan neljä ensimmäistä vuotta käytiin samaa koulua, jonka jälkeen sinne oppikouluun piti mennä pääsykokeisen kautta. Muut jäivät neljäksi vuodeksi kansalaiskouluun ja sitten ammattikouluun.
Tämä oli kuitenkin demareiden (ja silloisen voimakkaan SKDL:n) mielestä liian eriarvoista ja siitä oli päästävä pois. Peruskoulun jälkeen on itse asiassa vasta pääosin alkaneet yhteiskunnassamme nämä keskustelut koulukiusaamisista ja tuntien rauhattomuudesta.
Quote from: Ystävä on 07.08.2011, 12:02:17
Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.
Kyseenalaista on myös että kykenisivätkö opettajat siihen, oppilaiden usein ollessa tasoltaan opettajia pätevämpiä. :D
Quote from: Pliers on 07.08.2011, 11:58:10
Quote from: rähmis on 07.08.2011, 07:52:36
Tästä lähin joka kerta kun julkisuudessa esiintyy opettaja / rehtori tyyliin Myllypuron koulusta mainostamassa monikulttuurisen koulun mainioutta ja ihanuutta, tarkistetaan saako tämä "haasteellisen luokan lisää". Jos näin on, lisän maksaminen lakkautettakoon tältä.
Kannustepalkkaus on hyvä. Sen vain tulee kannustaa tekemään oikeita asioita. Tämä palkkamalli kannustaa opettajia pitämään oppilaat hankalina ja huonosti Suomea puhuvina.
Hyvä havainto! Jälleen kerran, ongelmaa ei kannata ratkaista niin, että ongelmasta hyötyvä hyötyy lisää ongelmasta tai häviää, jos ongelma häviää olemasta.
Tuossa ylemmässä postauksessani unohdin, että maahanmuutolle, sille sos-pum (c Pöntinen) sellaiselle, on pantava totaalinen stoppi ja heti! Sitten hoidetaan nämä nykyiset
ongelmien aiheuttajat rikkaudet yhteiskuntakelpoisiksi, samoin ne 3-5 todellista vuosittaista pakolaista, joita tietenkin pitää ottaa maahan.
Quote from: Ystävä on 07.08.2011, 11:33:45
Hankalilla oppilailla tarkoitan siis käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Hitaat oppijat eivät ole opettajalle ongelma, jos he osaavat käyttäytyä. Hitaisiin oppijoihin menee tosin suurin osa opettajan ajasta, joten lahjakkaat ja keskitason oppilaat saavat valitettavasti osakseen huomattavasti vähemmän open huomiota. Erityisesti tämä näkyy matematiikassa.
Onko tämä "hidas" nyt tässä jossain poliittisesti korrektissa merkityksessä. Yleensä hidas tarkoittaa sitä että kyllä hidaskin pääsee perille, mutta vie vain enemmän aikaa. Ennen sanottiin suoraan "tyhmä".
Tuntuu, ettei Suomessa todellakaan ymmärretä huippulahjakkaiden merkitystä. He ovat kuin veitsen terä. Ilman heitä veitsi ei leikkaa vaikka kuinka paljon olisi tasaista massaa takana. Liekö syynä tähän, että niin koululaitos kuin päätöksenteko yleensä on naisistunut. Jos vaatii lahjakkaiden huomioimista saa osakseen melkein halveksuntaa. Ihan kuin lahjakkaat olisivat jotenkin syyllisiä omaan lahjakkuuteensa.
Häiriköiden takia on usein esitetty ryhmäkokojen pienentämistä. Minusta tämä on järjetöntä. Jos koulussa on vaikka kymmenen 30 oppilaan luokkaa niin onko mieltä pienentää luokkakokoa 20 oppilaaseen ja palkata viisi akateemisesti koulutettua naista järjestysongelman takia vai olisiko mielekkäämpää palkata yksi vartija (tms.), joka pystyy välittömästi puuttumaan häiriköintiin ja viemään häirikön jäähylle. Kyllä se häirikkökin pian tajuaisi, että häiriköinnillä ei saa opettajan huomiota.
Quote from: Ystävä on 07.08.2011, 12:02:17
Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.
Tämä on se pointti. Lahjakkuudet hukataan.
Hmmm... Pitäisiköhän tämä juttu kokonaisuudessaan vetää uusiksi. Asetellaan niinpäin, että nämä rikkaudet, voimavarat jne. saisivat oman luokkansa, jotteivät heidän lahjansa hukkuisi kantislasten perunanenäisen kyvyttömyyden keskellä. ;)
Quote from: planeta on 07.08.2011, 15:55:44
Quote from: Eino P. Keravalta on 07.08.2011, 09:08:21
Nuorena miehenä olin hetken aikaa lentokoneita siivoamassa Helsinki-Vantaan kentällä. Jos siivottavasta koneesta löytyi oksennus, sen hoitelemisesta sai lisärahan. Emme silti kokeneet oksennuksia minään rikkautena.
Eikka, kirjoituksiasi lukiessani minun on aina ihan pakko kertoa ne miehelleni. Saamme yhteisen riemastuttavan naurukokemuksen, joka liittää parisuhteemme yhä tiiviimmin yhteen. Tämän ansiosta emme tarvitse parisuhdeterapiaa/perheleirejä/ aviomiehenkäsittelyohjekirjoja/muutakaan hömppää. Kiitos, Eino.
Kiitos ystävällisistä sanoistasi, Planeta, ja terveisiä miehellesi!
Mutta kunnia ei kuulu minulle, vaan todellisuudelle ja sen vääristymille. Maailma on absurdi ja itse olen vain nöyrä sanansaattaja viesteille, joita useimmat eivät halua välittää.
Haluaisin myös, Planeta, kiittää viesteistäsi, koska ne ovat purevan ja kitkerän nuivia, todellisesta koetusta elämästä kimpoavia. Luen aina viestisi. Kiitos niistä. ;)
Quote from: Kitaransoittaja on 07.08.2011, 12:06:25
Quote from: Ystävä on 07.08.2011, 12:02:17
Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.
Kyseenalaista on myös että kykenisivätkö opettajat siihen, oppilaiden usein ollessa tasoltaan opettajia pätevämpiä. :D
Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.
Palkanlisä ei muuta eikä ratkaise mitään: oppilaat eivät muutu sopuisammiksi, opettaja ei muutu paremmaksi, ryhmäkoko ei pienene, opettajan työaika ei pitene.
Palkankorotuksen motivaatiota parantava vaikutus kestää vain hetken, vajaan vuoden, tutkittu juttu.
Samalle haaskalle (lisät) on tulossa muutkin, kun seuraavan kerran käsitellään työnvaatimustasoja (vrt. sairaanhoitajien "kuoppakorotus" taannoin)
Quote from: fincum on 07.08.2011, 18:23:35
Palkanlisä ei muuta eikä ratkaise mitään: oppilaat eivät muutu sopuisammiksi, opettaja ei muutu paremmaksi, ryhmäkoko ei pienene, opettajan työaika ei pitene.
Palkankorotuksen motivaatiota parantava vaikutus kestää vain hetken, vajaan vuoden, tutkittu juttu.
Samalle haaskalle (lisät) on tulossa muutkin, kun seuraavan kerran käsitellään työnvaatimustasoja (vrt. sairaanhoitajien "kuoppakorotus" taannoin)
Tässä tapauksessa palkanlisä voidaan katsoa olevan ns paskaisentyönlisä eli kipukorvaus kärsimyksistä.
Quote from: Mursu on 07.08.2011, 12:08:58
Quote from: Ystävä on 07.08.2011, 11:33:45
Hankalilla oppilailla tarkoitan siis käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Hitaat oppijat eivät ole opettajalle ongelma, jos he osaavat käyttäytyä. Hitaisiin oppijoihin menee tosin suurin osa opettajan ajasta, joten lahjakkaat ja keskitason oppilaat saavat valitettavasti osakseen huomattavasti vähemmän open huomiota. Erityisesti tämä näkyy matematiikassa.
Häiriköiden takia on usein esitetty ryhmäkokojen pienentämistä. Minusta tämä on järjetöntä. Jos koulussa on vaikka kymmenen 30 oppilaan luokkaa niin onko mieltä pienentää luokkakokoa 20 oppilaaseen ja palkata viisi akateemisesti koulutettua naista järjestysongelman takia vai olisiko mielekkäämpää palkata yksi vartija (tms.), joka pystyy välittömästi puuttumaan häiriköintiin ja viemään häirikön jäähylle. Kyllä se häirikkökin pian tajuaisi, että häiriköinnillä ei saa opettajan huomiota.
Mä en ota kantaa siihen, pitäisikö mielestäni ongelmakouluihin esmes palkata niitä vartijoita, vaikka tämä tuntuu lähitulevaisuudessa mahdolliselta kehityskululta (oppilaiden ja kouluhenkilökunnan ja koulun omaisuuden suojaaminenpalkkausperusteena) jos nämä ongelmatilanteet yleistyvät.
Sen verran huomiota, että näkisin koulun vähän ongelmallisena kohteena turva-alan tekijäin kannalta: vartijakutsu luokasta -> häiriköivä oppilas neuvottelun jälkeen rannelukkoon ja lopulta lukotuksesta tonttiin -> kymmenen teiniä kamerakännyköiden kanssa -> naama juutuupiin ja iltapäivälehdet huutelemassa, kuinka Jani-Ville-Petteri joutui pahan väkivallan kohteeksi vaikka oli vain uhannut tappaa maikan ja syödä sen kissan. Tosin sama haaste lienee enemmän tai vähemmän kaikissa turva-alan hommissa nykyään.
Palkka väijynhommissa on kyllä sitä luokkaa, että viiden maikan sijaan vartijoita saisi sinne kouluun vaikka kymmenisen sen yhden kaverin sijaan. ;D
Quote from: nitkunatku on 07.08.2011, 10:54:45
Tuo malli, jossa luokassa olisi kaksi ryhmää, kertaava ja syventävä, ts. huonojen ja hyvien oppilaiden ryhmä, olisi opettajan kannalta todella haasteellinen. Silloin luokassa tulisi melkein jo olla kaksi opettajaa. On kohtuutonta vaatia yhdeltä ihmiseltä kahden eritasoisen ryhmän opettamista, kun kuitenkin oppilaat pitää saada oppimaan mahdollisimman hyvin.
Kertaavassa ja syventävässä pitäisi olla eri opettajat tai ryhmät eri aikaan. Kertaavaan ryhmään voidaan yhdistää kahden eri luokan heikommat ja syventävään kahden eri luokan paremmat oppilaat. (Esim. Opettaja X opettaa 7A:lle ja 7B:lle normaalit matikat. Opettaja X pitää myös 7A+7B:n heikommille kertaustunnin ja samaan aikaan opettaja Y pitää 7A+7B:n lahjakkaimmille syventävän tunnin.)
Quote from: timouti on 07.08.2011, 11:12:05
Mitä tulee eri tasoisiin ryhmiin, niin peruskoulussa oli aikanaan tasoryhmät matematiikassa ja kielissä. Ne poistettiin, kun kaikilla ei sitten ollut samoja mahdollisuuksia edetä jatko-opintoihin. Laajoilla kursseilla voi jatkaa lukioon, suppeilla (vai mitä ne oli nimeltään) ammattikouluun.
Omassa mallissa syventävillä kursseilla opetettaisiin ylimääräistä ekstraa, joka ei sinällään kuuluisi peruskoulun oppimääriin eikä vaikuta jatko-opintoihin. Se tarjoaisi lahjakkaimmille mahdollisuuden haasteisiin.
Quote from: huoltaja on 07.08.2011, 11:44:30
Samaahan on nyt todettu urheilupiireissä, että kaikki pelaa -ideologia hukkaa lahjakkaat ja esim osittain tuon takia Suomesta puuttuvat huippujalkapalloilijat. Harrastajapohjaa riittäisi kyllä. Liekö sitten KäPa, joka vetää hommaa nykyään periaatteella "kaikki pelaa - tasollaan"?!
Jos palataan peruskouluteemaan, niin ainakin isoimmissa kouluissa olisi mahdollista jakaa oppilaat liikunnassa tasoryhmiin. Liikunnalliset lahjakkaat saisivat urheilla kovempaa, kun ei olisi huonoja häiritsemässä ja hidastamassa. Liikunnallisesti lahjattomammat puolestaan saisivat omassa ryhmässä paljon enemmän onnistumisen elämyksiä, kun kovakuntoisimmat olisivat poissa samasta ryhmästä.
Ikävä tosiasia on, että jos kotona ei arvosteta koulua, koulutusta ja (nais)opettajia, eivät lapset arvosta sitä myöskään luokassa. Eikä koulu voi sille yhtään mitään. Näin alhainen koulutustaso periytyy jopa Pisa-Suomessa, kuten on huomattu erään pitkään Suomessa asuneen etnisen ryhmän keskuudessa.
Kipurahoja keräävä opettaja jaksaa kenties vähän kauemmin "haasteellisessa" luokassa, mutta eipä se oppimistuloksia paranna.
Quote from: RP on 07.08.2011, 17:00:24
Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.
Alakoulun puolella on se ongelma, että OKL:n monialaiset opinnot ovat sillisalaatti, jossa opiskellaan vain muutama opintopiste kutakin ainetta. Esimerkiksi viiden opparin musiikin kurssi antaa ummikolle pätevyyden opettaa musiikkia. Edellä mainittu lienee karkein esimerkki opettajankoulutuksen epäkohdista.
Tämä sitten johtaa siihen, että opettaja voi joutua opettamaan ainetta, jota ei hallitse ja josta ei ole kiinnostunut. Yleensä kouluista onneksi löytyy musiikkia sivuaineenaan lukeneita tai sitä harrastaneita opettajia, joiden kanssa voi sitten vaihtaa musiikin johonkin toiseen aineeseen.
Suurin osa opetettavista asioista on kuitenkin melko yksinkertaisia, joten keskiverto-opettajan pitäisi pystyä pitämään yllä OPS:n edellyttämää opetustasoa.
Yläkoulussa ja lukiossa työskentelevät opettajat ovat lukeneet omaa ainettaan pääaineena ja/tai sivuaineena ja hallitsevat siten opettamiensa aineiden asiasisällöt alakoulun opettajia syvällisemmin. Näissä saattaa olla ongelmana se, että esimerkiksi joku fysiikkaa pääaineena lukenut henkilö, jolla ei ole luontaisia pedagogisia taitoja tekee opetustehtäviä vain siksi, ettei ole saanut töitä vaikkapa tutkijana. Hän voi hallita opettamansa aineen hyvin, muttei välttämättä osaa innostaa oppilaita tai voi ymmärtää, mikseivät hänelle yksinkertaiset asiat mene oppilaiden kalloon.
Viimeinkin myönnetään, että mamut aiheuttavat ongelmia kouluissa! Vihdoin! Luulin, että ehdin potkaista tyhjää ennen kuin kukaan näistä asioista päättävä edes inahtaa asian tiimoilta! :D
Mutta nyt mietitäänpä niitä vähäisiä resursseja. En vieläkään ole ymmärtänyt sitä, miksi lähestulkoon joka ikinen koululaitos toimii heikoimpien ehdoilla. Lahjakkaat tylsistyvät, kun saman asian kertaamiseen käytetään tunti toisensa jälkeen. Kun lahjakas oppilas tylsistyy, voi hänestä tulla häirikkö (voi tulla. Ei välttämättä tule).
Resursseista tulee mieleen vielä toinenkin hämmentävä seikka (vähän OT): miksi oppilaille täytyy järjestää koulujen vähistä varoista oman kotikielensä opetusta? Lukiossa ryhmäni somaleille opetettiin somaliaa, vaikka he puhuivat täydellistä suomea ilman korostusta. Tämän lisäksi he opiskelivat 'suomi toisena kielenä'-nimistä oppiainetta, jonka he saivat sitten kirjoittaa YO-kirjoituksissa (lähestulkoon kaikki saivat siitä E tai L, enkä ihmettele). Älytöntä touhua, opettaa suomea sellaiselle, joka jo puhuu suomea... Ihan hyvin olisivat hekin voineet istua äidinkielen tunneilla.
Ai juu, ja venäläisille opetettiin venäjää äidinkielenä, virolaisille viroa. Koulu oli muuten todella kiva, vaikka olikin monietninen. Kyseessä tosin oli lukio...
Quote from: Sininärhi on 08.08.2011, 14:14:00
Resursseista tulee mieleen vielä toinenkin hämmentävä seikka (vähän OT): miksi oppilaille täytyy järjestää koulujen vähistä varoista oman kotikielensä opetusta?
Olen ihmetellyt töissä ja koulutuksessa samaa. Minulle vastattiin, että äidinkielen opiskelu edesauttaa Suomen kielen oppimista ja että on jokaisen oppilaan perusoikeus saada oman kielensä opetusta.
Toisin sanoen monikulttuuri on niin suuri rikkaus, että siihen voidaan upottaa kuinka paljon rahaa tahansa.
Monikulttuurisissa kouluissa eräs ongelma on se, että vieraskieliset oppilaat voivat välitunneilla ja joskus tunneillakin tulla varsin hyvin toimeen omalla kielellään. Sitten kun kaverit, vanhemmat ja muut sukulaiset puhuvat kurdia tai daria, niin suomen oppiminen ei olekaan itsestään selvää. Siksi suomalaisen koulun tulisi opettaa vain suomea ja valinnaisia maailmankieliä. Ehkä myös valinnaista ruotsia.
Olisikohan mahdollista myöntää "hankalan maahanmuuttajan" korvauksia kaikille relevanteille hallinnollisille tahoille? Korvaus vähennettäisiin sitten hankalan maahanmuuttajan sossurahoista.
Varissuolta löytyy siis kohta miljonääri opettajia kun opiskelioista taitaa jo yli 70% olla ulkomaalaisia.
Mitenkäs tämä nyt suhteutuu siihen, että kaikista maahanmuuttajista piti tulla valtiolle 350 000 egeä suoraa säästöä per nuppi, kun meille tulee valmiiksi koulutettuja "moniosaajia"? :facepalm:
Quote from: Sininärhi on 08.08.2011, 14:14:00
Mutta nyt mietitäänpä niitä vähäisiä resursseja. En vieläkään ole ymmärtänyt sitä, miksi lähestulkoon joka ikinen koululaitos toimii heikoimpien ehdoilla. Lahjakkaat tylsistyvät, kun saman asian kertaamiseen käytetään tunti toisensa jälkeen. Kun lahjakas oppilas tylsistyy, voi hänestä tulla häirikkö (voi tulla. Ei välttämättä tule).
Tarkoitus lienee pitää yllä luokkayhteiskuntaa. Toki virallinen totuus tai propaganda on aivan muuta. Varakkaampien lapset ovat perinteisesti vähän yksinkertaisempia koska asema on saavutettu miekoin, ei aivoin, vaikka mielellään päinvastaista sanovatkin.
Mikäli alempien sosiaaliryhmien tenavilla olisi mahdollisuus kunnolliseen koulutukseen, joutuisivat ylemmat sosiaaliryhmät mahdollisesti kilpailemaan parhaista työpaikoista jotka nyt menevät heille (heidän tenavilleen) jokseenkin automaagisesti koska erot ovat lähinnä koulujen välisiä, paremmilla alueilla on paremmat ja heikommilla heikommat. Toisissa on perinne jatkaa linjalla lukio-yliopisto ja toisissa amis-työtön.
Itse asiasta: Koko järjestelmä on melkoisen byrokraattinen ja lapsista ei välitetä eikä heidän oppimisestaan.
Opettajat tulisi sijoittaa eri kouluihin arpomalla eikä "paras" opettaja "parhaaseen" kouluun ja kehnoin kehnoimpaan. Lapsilla tulisi aina olla mahdollisuus valita vähintään kolmesta saman aineen opettajasta, se kolmasosa joka vähiten lapsia saisi 10v jakson aikana, laitettaisiin pihalle.
Quote from: Kitaransoittaja on 13.08.2011, 14:24:19
Tarkoitus lienee pitää yllä luokkayhteiskuntaa. Toki virallinen totuus tai propaganda on aivan muuta. Varakkaampien lapset ovat perinteisesti vähän yksinkertaisempia koska asema on saavutettu miekoin, ei aivoin, vaikka mielellään päinvastaista sanovatkin.
Mikäli alempien sosiaaliryhmien tenavilla olisi mahdollisuus kunnolliseen koulutukseen, joutuisivat ylemmat sosiaaliryhmät mahdollisesti kilpailemaan parhaista työpaikoista jotka nyt menevät heille (heidän tenavilleen) jokseenkin automaagisesti koska erot ovat lähinnä koulujen välisiä, paremmilla alueilla on paremmat ja heikommilla heikommat. Toisissa on perinne jatkaa linjalla lukio-yliopisto ja toisissa amis-työtön.
Itse asiasta: Koko järjestelmä on melkoisen byrokraattinen ja lapsista ei välitetä eikä heidän oppimisestaan.
Opettajat tulisi sijoittaa eri kouluihin arpomalla eikä "paras" opettaja "parhaaseen" kouluun ja kehnoin kehnoimpaan. Lapsilla tulisi aina olla mahdollisuus valita vähintään kolmesta saman aineen opettajasta, se kolmasosa joka vähiten lapsia saisi 10v jakson aikana, laitettaisiin pihalle.
Tämä puheenvuoro on varmaankin kirjoitettu kieli poskessa.
Kuinka mokuttajat voivat samaan aikaan pitää monikulttuurisuutta rikkautena ja myöntää, että monikulttuuriset koululuokat ovat hankalia opettajille? Monikulttuurisuus on köyhyys: mitä enemmän sitä on, sitä enemmän se köyhdyttää valtion ja kuntien budjetteja.
Quote from: Ystävä on 08.08.2011, 11:49:37
Quote from: RP on 07.08.2011, 17:00:24
Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.
Alakoulun puolella on se ongelma, että OKL:n monialaiset opinnot ovat sillisalaatti, jossa opiskellaan vain muutama opintopiste kutakin ainetta. Esimerkiksi viiden opparin musiikin kurssi antaa ummikolle pätevyyden opettaa musiikkia. Edellä mainittu lienee karkein esimerkki opettajankoulutuksen epäkohdista.
[..]
Muistaakseni Oulun yliopistossa riittää matematiikan opiskelua vieläkin vähäisempi pistemäärä. Minulle on väitetty, että luokanopettajan on pakollista opiskella matematiikkaa kymmenen (laskennallista) päivää! Mutta eipä hätiä! Virkkausta yms. on pakollisena kymmeniä kursseja... :facepalm:
(Tilanne muuten näkyy selvästi ala-asteen matematiikan oppimateriaalien tasossa.)
Olin aikoinaan ylä-asteen viransijaisena ja oppilaina ihan omia perunaneniä, jotka
mekastivat, kiipeilivät pitkin verhoja ( kaikkea ne verhot kestää) ja harrastivat
muutakin kohtuutonta ilkeyttä. Siinä ei paljon rehtorin puhuttelut auttaneet.
Minä olisin vanhan opin mukaan vienyt koko poppoon saunan taa, mutta se oli niin kaukana ja nuorena miehenä niitä ambitioita ja muita turhia luuloja asioiden paranemisesta.
Quote from: Roope on 07.08.2011, 10:45:03
On, ja tämä valtionosuuksien korotus aiotaan sitoa nimenomaan maahanmuuttajien määrään, ei esimerkiksi heidän koulutukseensa tai kielitaitoonsa.
Wau!
Myöntävät siis avoimesti, että
pelkkä maahanmuuttajataustaisuus tekee lapsesta hankalamman oppilaan koulussa.
Onko tietoa, koskeeko tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia lapsia somaleista virolaisiin?
Myös se kiinnostaa miten maahanmuuttaja tässä tapauksessa määritellään, ala-asteella luulisi olevan jo aika paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka ovat kuitenkin syntyneet Suomessa kahdelle Suomen kansalaiselle.
Eipä ole yllätys, että Hesarin jutussa tätä ei tuotu esille, no ehkä pitäisi olla tyytyväinen, että edes epämääräisesti mainitsivat tästä.
P.S. Tamperelaisena olen ollut sitä mieltä, että hallitukseen pitää saada pirkanmaalainen ministeri. Nyt kun sellainen vihdoin saatiin, niin eipä se todellakaan riemunkiljahduksia synnyttänyt. Huoh.
Quote from: hyperbeli on 13.08.2011, 23:20:58
Muistaakseni Oulun yliopistossa riittää matematiikan opiskelua vieläkin vähäisempi pistemäärä. Minulle on väitetty, että luokanopettajan on pakollista opiskella matematiikkaa kymmenen (laskennallista) päivää! Mutta eipä hätiä! Virkkausta yms. on pakollisena kymmeniä kursseja... :facepalm:
(Tilanne muuten näkyy selvästi ala-asteen matematiikan oppimateriaalien tasossa.)
Olisiko matematiikkaa opiskeltu noin viisi opintopistettä. Mutta ei siellä virkkaamaankaan opi. Monialaisissa käsitöitä on muutama lyhyt kurssi, josta puolet teknistä työtä. Eri yliopistojen laitoksilla painotukset voivat hieman vaihdella.
Opettajan työtä ohjaa valtakunnallinen opetussuunnitelma ja koulun oma OPS. Oppimateriaaleista(esim. kirjat) tulisi open sitten valikoida mahdollisimman hyvin opetussuunnitelmaa noudattava osuus. Oppikirjoja ei ole edes pakko käyttää, kunhan etenee OPSin hengessä. Mielestäni oppikirjat ovat keskimäärin kuitenkin laadukkaita ja tarjoavat paljon vinkkejä, joilla opetusta voi elävöittää. Oppikirjat ovat yleensä kokeneiden opettajien ja didaktikkojen laatimia ja koulu voi itse päättää, minkä kirjasarjan valitsee.
Itse muokkaisin opettajankoulutusta konkreettisemmaksi ja vähentäisin akateemisuutta. Kasvatustieteen ja tutkimusmenetelmien opinnot palvelevat lähinnä niitä, jotka suuntaavat jatko-opintoihin tai tutkijan hommiin. Alakoulun opettajan työ on kuitenkin hyvin käytännönläheistä.
Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.
Quote from: tietotyöläinen on 14.08.2011, 03:02:53
Onko tietoa, koskeeko tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia lapsia somaleista virolaisiin?
Kyllä.
Quote from: Jukka Gustafsson
...nyt kun uudistamme valtionosuusjärjestelmää, on tarkoitus luoda indikaattoreita, kuten muun muassa (..) maahanmuuttajien määrä (..) joka huomioidaan alueellisen kouluverkon rahoituksessa.
Eduskunnan täysistunto 28.6.2011 (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_22_2011_vp_1_105_105_p.shtml)
Quote from: Jaakko Sivonen on 13.08.2011, 19:49:41
Kuinka mokuttajat voivat samaan aikaan pitää monikulttuurisuutta rikkautena ja myöntää, että monikulttuuriset koululuokat ovat hankalia opettajille? Monikulttuurisuus on köyhyys: mitä enemmän sitä on, sitä enemmän se köyhdyttää valtion ja kuntien budjetteja.
Monikulttuurin rikkaus ei ole materiaalista laatua. Vaikka se köyhdyttää meidät, niin saamme nauttia
tapahtumarikkaasta ympäristöstä.
Quote from: Asta Tuominen on 14.08.2011, 13:30:31
Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.
Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. ;D
Quote from: Gödel on 14.08.2011, 17:54:27
Quote from: Asta Tuominen on 14.08.2011, 13:30:31
Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.
Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. ;D
Valitettavasti me, suomalaiset äänestäjät, olemme saattaneet tilanteen tällaiseksi. Mutta muutetaan se! :)
Quote from: Asta Tuominen on 14.08.2011, 17:56:52
Quote from: Gödel on 14.08.2011, 17:54:27
Quote from: Asta Tuominen on 14.08.2011, 13:30:31
Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.
Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. ;D
Valitettavasti me, suomalaiset äänestäjät, olemme saattaneet tilanteen tällaiseksi. Mutta muutetaan se! :)
Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.
Quote from: Gödel on 14.08.2011, 18:07:54
Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.
Äänestämättä jättäminen merkitsee minun mielestäni sitä, ettei ole oikeutta valittaakaan asioista. (Boldaus minun.)
En minäkään ole noita hallituspuolueita tällä kertaa äänestänyt, mutta silti koen olevani omalta osaltani vastuussa nykytilanteesta. Me, suomalaiset kollektiivina, olemme äänestäneet Arkadianmäelle vuosien aikana ihmisiä, jotka eivät ole ajaneet etuamme. Nyt onkin oltava tarkkana, ettemme enää ikinä sorru siihen, ja pikkuhiljaa alettava korjata jo tehtyjä virheitä.
Quote from: Asta Tuominen on 14.08.2011, 18:15:33
Quote from: Gödel on 14.08.2011, 18:07:54
Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.
Äänestämättä jättäminen merkitsee minun mielestäni sitä, ettei ole oikeutta valittaakaan asioista. (Boldaus minun.)
En minäkään ole noita hallituspuolueita tällä kertaa äänestänyt, mutta silti koen olevani omalta osaltani vastuussa nykytilanteesta. Me, suomalaiset kollektiivina, olemme äänestäneet Arkadianmäelle vuosien aikana ihmisiä, jotka eivät ole ajaneet etuamme. Nyt onkin oltava tarkkana, ettemme enää ikinä sorru siihen, ja pikkuhiljaa alettava korjata jo tehtyjä virheitä.
Hmm. Kuka äänestämättä jättänyt on valittanut? Mielestäni on hieman ylimielistä käyttää sanaa "me" kun puhutaan päin p:tä hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta.
Tahdoin vain vinkata, että moisella yleistyksellä ei suosiota heru. En mitään muuta. Eli ei "me" vaan kok-sdp-kepu-rkp-vihr-vas puolueita koskaan äänestäneet.
Toki jos tämä on suurikin kynnyskysymys niin jatka ihmeessä ihmisten aliarviointia kytkemällä kaikki nekin sanan "me" alle jotka eivät koskaan ole yllä mainittuja roskapuolueita äänestäneet.
Quote from: Bonaventura on 13.08.2011, 18:49:23
Quote from: Kitaransoittaja on 13.08.2011, 14:24:19
Lapsilla tulisi aina olla mahdollisuus valita vähintään kolmesta saman aineen opettajasta, se kolmasosa joka vähiten lapsia saisi 10v jakson aikana, laitettaisiin pihalle.
Lapsukaisethan valitsisivat ne kaksi jotka päästää kolmatta aiemmin tunnilta, antaa vähemmän läksyjä ja pitää helpompia kokeita.
Meillä oppilaiden opettajaa kohtaan kokema arvostus korreloi aika tarkkaan vähäisen vaaditun työmäärän kanssa vielä lukiossakin.
Quote from: Tuhatkauno on 07.08.2011, 07:25:39
Opettajat voivat nykyisin saada korotettua palkkaa jos luokassa on maahanmuuttaja taustaisia oppilaita.
Mitäs tämmönen touhu nyt on? Väittääkö Jukka Gustafsson (sd) että mamuoppilaista olisi jotain ylimääräistä hankaluutta?
Vihapuhe?
Quote from: Oami on 15.08.2011, 00:01:50
Quote from: Tuhatkauno on 07.08.2011, 07:25:39
Opettajat voivat nykyisin saada korotettua palkkaa jos luokassa on maahanmuuttaja taustaisia oppilaita.
Mitäs tämmönen touhu nyt on? Väittääkö Jukka Gustafsson (sd) että mamuoppilaista olisi jotain ylimääräistä hankaluutta?
Vihapuhe?
Koepallo? Taitaa jäädä illman huomiota.