2011-08-07 HS: maahanmuuttajista hankalan oppilaan lisää opettajille

[Mursu]

Hankalilla oppilailla tarkoitan siis käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Hitaat oppijat eivät ole opettajalle ongelma, jos he osaavat käyttäytyä. Hitaisiin oppijoihin menee tosin suurin osa opettajan ajasta, joten lahjakkaat ja keskitason oppilaat saavat valitettavasti osakseen huomattavasti vähemmän open huomiota. Erityisesti tämä näkyy matematiikassa.

Onko tämä "hidas" nyt tässä jossain poliittisesti korrektissa merkityksessä. Yleensä hidas tarkoittaa sitä että kyllä hidaskin pääsee perille, mutta vie vain enemmän aikaa. Ennen sanottiin suoraan "tyhmä".

Tuntuu, ettei Suomessa todellakaan ymmärretä huippulahjakkaiden merkitystä. He ovat kuin veitsen terä. Ilman heitä veitsi ei leikkaa vaikka kuinka paljon olisi tasaista massaa takana. Liekö syynä tähän, että niin koululaitos kuin päätöksenteko yleensä on naisistunut. Jos vaatii lahjakkaiden huomioimista saa osakseen melkein halveksuntaa. Ihan kuin lahjakkaat olisivat jotenkin syyllisiä omaan lahjakkuuteensa.

Häiriköiden takia on usein esitetty ryhmäkokojen pienentämistä. Minusta tämä on järjetöntä. Jos koulussa on vaikka kymmenen 30 oppilaan luokkaa niin onko mieltä pienentää luokkakokoa 20 oppilaaseen ja palkata viisi akateemisesti koulutettua naista järjestysongelman takia vai olisiko mielekkäämpää palkata yksi vartija (tms.), joka pystyy välittömästi puuttumaan häiriköintiin ja viemään  häirikön jäähylle. Kyllä se häirikkökin pian tajuaisi, että häiriköinnillä ei saa opettajan huomiota.

[JoKaGO]

Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.

Tämä on se pointti. Lahjakkuudet hukataan.

Hmmm... Pitäisiköhän tämä juttu kokonaisuudessaan vetää uusiksi. Asetellaan niinpäin, että nämä rikkaudet, voimavarat jne. saisivat oman luokkansa, jotteivät heidän lahjansa hukkuisi kantislasten perunanenäisen kyvyttömyyden keskellä. 

[Eino P. Keravalta]

Nuorena miehenä olin hetken aikaa lentokoneita siivoamassa Helsinki-Vantaan kentällä. Jos siivottavasta koneesta löytyi oksennus, sen hoitelemisesta sai lisärahan. Emme silti kokeneet oksennuksia minään rikkautena.

Eikka, kirjoituksiasi lukiessani minun on aina ihan pakko kertoa ne miehelleni. Saamme yhteisen riemastuttavan naurukokemuksen, joka liittää parisuhteemme yhä tiiviimmin yhteen. Tämän ansiosta emme tarvitse parisuhdeterapiaa/perheleirejä/ aviomiehenkäsittelyohjekirjoja/muutakaan hömppää. Kiitos, Eino.

Kiitos ystävällisistä sanoistasi, Planeta, ja terveisiä miehellesi!

Mutta kunnia ei kuulu minulle, vaan todellisuudelle ja sen vääristymille. Maailma on absurdi ja itse olen vain nöyrä sanansaattaja viesteille, joita useimmat eivät halua välittää.

Haluaisin myös, Planeta, kiittää viesteistäsi, koska ne ovat purevan ja kitkerän nuivia, todellisesta koetusta elämästä kimpoavia. Luen aina viestisi. Kiitos niistä. 

[RP]

Tässä on puolensa ja puolensa. Tutkimuksissa on todettu, että hyvien oppilaiden seura saa heikommat yrittämään enemmän, mutta hyvien tulokset eivät juurikaan putoa, jos luokassa on myös huonompia oppilaita. Toisaalta peruskoulun opetusmateriaali ei ole lahjakkaalle oppilaalle kovin haastava, joten lahjakkaat kärsivät siinä mielessä, että opettajalla ei ole välttämättä aikaa räätälöidä heille tasoistaan opetusta, koska n. 80% ajasta menee heikoimpien kanssa. Tämä siis näkyy erityisesti matematiikassa. Matematiikkakerhot ja vastaavat olisivat erinomaisia, mutta harvemmassa koulussa niitä on varaa järjestää.

Kyseenalaista on myös että kykenisivätkö opettajat siihen, oppilaiden usein ollessa tasoltaan opettajia pätevämpiä. 

Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.

[Fincum]

Palkanlisä ei muuta eikä ratkaise mitään: oppilaat eivät muutu sopuisammiksi, opettaja ei muutu paremmaksi, ryhmäkoko ei pienene, opettajan työaika ei pitene.
Palkankorotuksen motivaatiota parantava vaikutus kestää vain hetken, vajaan vuoden, tutkittu juttu.
Samalle haaskalle (lisät) on tulossa muutkin, kun seuraavan kerran käsitellään työnvaatimustasoja (vrt. sairaanhoitajien "kuoppakorotus" taannoin)

[Tuhatkauno]

Palkanlisä ei muuta eikä ratkaise mitään: oppilaat eivät muutu sopuisammiksi, opettaja ei muutu paremmaksi, ryhmäkoko ei pienene, opettajan työaika ei pitene.
Palkankorotuksen motivaatiota parantava vaikutus kestää vain hetken, vajaan vuoden, tutkittu juttu.
Samalle haaskalle (lisät) on tulossa muutkin, kun seuraavan kerran käsitellään työnvaatimustasoja (vrt. sairaanhoitajien "kuoppakorotus" taannoin)

Tässä tapauksessa palkanlisä voidaan katsoa olevan ns paskaisentyönlisä eli kipukorvaus kärsimyksistä.

[Sunt Lacrimae]

Hankalilla oppilailla tarkoitan siis käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Hitaat oppijat eivät ole opettajalle ongelma, jos he osaavat käyttäytyä. Hitaisiin oppijoihin menee tosin suurin osa opettajan ajasta, joten lahjakkaat ja keskitason oppilaat saavat valitettavasti osakseen huomattavasti vähemmän open huomiota. Erityisesti tämä näkyy matematiikassa.

Häiriköiden takia on usein esitetty ryhmäkokojen pienentämistä. Minusta tämä on järjetöntä. Jos koulussa on vaikka kymmenen 30 oppilaan luokkaa niin onko mieltä pienentää luokkakokoa 20 oppilaaseen ja palkata viisi akateemisesti koulutettua naista järjestysongelman takia vai olisiko mielekkäämpää palkata yksi vartija (tms.), joka pystyy välittömästi puuttumaan häiriköintiin ja viemään  häirikön jäähylle. Kyllä se häirikkökin pian tajuaisi, että häiriköinnillä ei saa opettajan huomiota.

Mä en ota kantaa siihen, pitäisikö mielestäni ongelmakouluihin esmes palkata niitä vartijoita, vaikka tämä tuntuu lähitulevaisuudessa mahdolliselta kehityskululta (oppilaiden ja kouluhenkilökunnan ja koulun omaisuuden suojaaminenpalkkausperusteena) jos nämä ongelmatilanteet yleistyvät.

Sen verran huomiota, että näkisin koulun vähän ongelmallisena kohteena turva-alan tekijäin kannalta: vartijakutsu luokasta -> häiriköivä oppilas neuvottelun jälkeen rannelukkoon ja lopulta lukotuksesta tonttiin -> kymmenen teiniä kamerakännyköiden kanssa -> naama juutuupiin ja iltapäivälehdet huutelemassa, kuinka Jani-Ville-Petteri joutui pahan väkivallan kohteeksi vaikka oli vain uhannut tappaa maikan ja syödä sen kissan. Tosin sama haaste lienee enemmän tai vähemmän kaikissa turva-alan hommissa nykyään.

Palkka väijynhommissa on kyllä sitä luokkaa, että viiden maikan sijaan vartijoita saisi sinne kouluun vaikka kymmenisen sen yhden kaverin sijaan. 

[Reich]

Tuo malli, jossa luokassa olisi kaksi ryhmää, kertaava ja syventävä, ts. huonojen ja hyvien oppilaiden ryhmä, olisi opettajan kannalta todella haasteellinen. Silloin luokassa tulisi melkein jo olla kaksi opettajaa. On kohtuutonta vaatia yhdeltä ihmiseltä kahden eritasoisen ryhmän opettamista, kun kuitenkin oppilaat pitää saada oppimaan mahdollisimman hyvin.

Kertaavassa ja syventävässä pitäisi olla eri opettajat tai ryhmät eri aikaan. Kertaavaan ryhmään voidaan yhdistää kahden eri luokan heikommat ja syventävään kahden eri luokan paremmat oppilaat. (Esim. Opettaja X opettaa 7A:lle ja 7B:lle normaalit matikat. Opettaja X pitää myös 7A+7B:n heikommille kertaustunnin ja samaan aikaan opettaja Y pitää 7A+7B:n lahjakkaimmille syventävän tunnin.)

Mitä tulee eri tasoisiin ryhmiin, niin peruskoulussa oli  aikanaan tasoryhmät matematiikassa ja kielissä. Ne poistettiin, kun kaikilla ei sitten ollut samoja mahdollisuuksia edetä jatko-opintoihin. Laajoilla kursseilla voi jatkaa lukioon, suppeilla (vai mitä ne oli nimeltään) ammattikouluun.

Omassa mallissa syventävillä kursseilla opetettaisiin ylimääräistä ekstraa, joka ei sinällään kuuluisi peruskoulun oppimääriin eikä vaikuta jatko-opintoihin. Se tarjoaisi lahjakkaimmille mahdollisuuden haasteisiin.

Samaahan on nyt todettu urheilupiireissä, että kaikki pelaa -ideologia hukkaa lahjakkaat ja esim osittain tuon takia Suomesta puuttuvat huippujalkapalloilijat. Harrastajapohjaa riittäisi kyllä. Liekö sitten KäPa, joka vetää hommaa nykyään periaatteella "kaikki pelaa - tasollaan"?!

Jos palataan peruskouluteemaan, niin ainakin isoimmissa kouluissa olisi mahdollista jakaa oppilaat liikunnassa tasoryhmiin. Liikunnalliset lahjakkaat saisivat urheilla kovempaa, kun ei olisi huonoja häiritsemässä ja hidastamassa. Liikunnallisesti lahjattomammat puolestaan saisivat omassa ryhmässä paljon enemmän onnistumisen elämyksiä, kun kovakuntoisimmat olisivat poissa samasta ryhmästä.

[Siili]

Ikävä tosiasia on, että jos kotona ei arvosteta koulua, koulutusta ja (nais)opettajia, eivät lapset arvosta sitä myöskään luokassa.  Eikä koulu voi sille yhtään mitään.  Näin alhainen koulutustaso periytyy jopa Pisa-Suomessa, kuten on huomattu erään pitkään Suomessa asuneen etnisen ryhmän keskuudessa.

Kipurahoja keräävä opettaja jaksaa kenties vähän kauemmin "haasteellisessa" luokassa, mutta eipä se oppimistuloksia paranna.

 

[Ystävä]

Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.

Alakoulun puolella on se ongelma, että OKL:n monialaiset opinnot ovat sillisalaatti, jossa opiskellaan vain muutama opintopiste kutakin ainetta. Esimerkiksi viiden opparin musiikin kurssi antaa ummikolle pätevyyden opettaa musiikkia. Edellä mainittu lienee karkein esimerkki opettajankoulutuksen epäkohdista.
Tämä sitten johtaa siihen, että opettaja voi joutua opettamaan ainetta, jota ei hallitse ja josta ei ole kiinnostunut. Yleensä kouluista onneksi löytyy musiikkia sivuaineenaan lukeneita tai sitä harrastaneita opettajia, joiden kanssa voi sitten vaihtaa musiikin johonkin toiseen aineeseen.
Suurin osa opetettavista asioista on kuitenkin melko yksinkertaisia, joten keskiverto-opettajan pitäisi pystyä pitämään yllä OPS:n edellyttämää opetustasoa.

Yläkoulussa ja lukiossa työskentelevät opettajat ovat lukeneet omaa ainettaan pääaineena ja/tai sivuaineena ja hallitsevat siten opettamiensa aineiden asiasisällöt alakoulun opettajia syvällisemmin. Näissä saattaa olla ongelmana se, että esimerkiksi joku fysiikkaa pääaineena lukenut henkilö, jolla ei ole luontaisia pedagogisia taitoja tekee opetustehtäviä vain siksi, ettei ole saanut töitä vaikkapa tutkijana. Hän voi hallita opettamansa aineen hyvin, muttei välttämättä osaa innostaa oppilaita tai voi ymmärtää, mikseivät hänelle yksinkertaiset asiat mene oppilaiden kalloon.

[Sininärhi]

Viimeinkin myönnetään, että mamut aiheuttavat ongelmia kouluissa! Vihdoin! Luulin, että ehdin potkaista tyhjää ennen kuin kukaan näistä asioista päättävä edes inahtaa asian tiimoilta! 

Mutta nyt mietitäänpä niitä vähäisiä resursseja. En vieläkään ole ymmärtänyt sitä, miksi lähestulkoon joka ikinen koululaitos toimii heikoimpien ehdoilla. Lahjakkaat tylsistyvät, kun saman asian kertaamiseen käytetään tunti toisensa jälkeen. Kun lahjakas oppilas tylsistyy, voi hänestä tulla häirikkö (voi tulla. Ei välttämättä tule).
Resursseista tulee mieleen vielä toinenkin hämmentävä seikka (vähän OT): miksi oppilaille täytyy järjestää koulujen vähistä varoista oman kotikielensä opetusta? Lukiossa ryhmäni somaleille opetettiin somaliaa, vaikka he puhuivat täydellistä suomea ilman korostusta. Tämän lisäksi he opiskelivat 'suomi toisena kielenä'-nimistä oppiainetta, jonka he saivat sitten kirjoittaa YO-kirjoituksissa (lähestulkoon kaikki saivat siitä E tai L, enkä ihmettele). Älytöntä touhua, opettaa suomea sellaiselle, joka jo puhuu suomea... Ihan hyvin olisivat hekin voineet istua äidinkielen tunneilla.
Ai juu, ja venäläisille opetettiin venäjää äidinkielenä, virolaisille viroa. Koulu oli muuten todella kiva, vaikka olikin monietninen. Kyseessä tosin oli lukio...

[Ystävä]

Resursseista tulee mieleen vielä toinenkin hämmentävä seikka (vähän OT): miksi oppilaille täytyy järjestää koulujen vähistä varoista oman kotikielensä opetusta?

Olen ihmetellyt töissä ja koulutuksessa samaa. Minulle vastattiin, että äidinkielen opiskelu edesauttaa Suomen kielen oppimista ja että on jokaisen oppilaan perusoikeus saada oman kielensä opetusta.

Toisin sanoen monikulttuuri on niin suuri rikkaus, että siihen voidaan upottaa kuinka paljon rahaa tahansa.

Monikulttuurisissa kouluissa eräs ongelma on se, että vieraskieliset oppilaat voivat välitunneilla ja joskus tunneillakin tulla varsin hyvin toimeen omalla kielellään. Sitten kun kaverit, vanhemmat ja muut sukulaiset puhuvat kurdia tai daria, niin suomen oppiminen ei olekaan itsestään selvää. Siksi suomalaisen koulun tulisi opettaa vain suomea ja valinnaisia maailmankieliä. Ehkä myös valinnaista ruotsia.

[Maastamuuttaja]

Olisikohan mahdollista myöntää "hankalan maahanmuuttajan" korvauksia kaikille relevanteille hallinnollisille tahoille? Korvaus vähennettäisiin sitten hankalan maahanmuuttajan sossurahoista.

[Ateisti duunari]

Varissuolta löytyy siis kohta miljonääri opettajia kun opiskelioista taitaa jo yli 70% olla ulkomaalaisia.

[weekendsoldier]

Mitenkäs tämä nyt suhteutuu siihen, että kaikista maahanmuuttajista piti tulla valtiolle 350 000 egeä suoraa säästöä per nuppi, kun meille tulee valmiiksi koulutettuja "moniosaajia"?

[Kitaransoittaja]

Mutta nyt mietitäänpä niitä vähäisiä resursseja. En vieläkään ole ymmärtänyt sitä, miksi lähestulkoon joka ikinen koululaitos toimii heikoimpien ehdoilla. Lahjakkaat tylsistyvät, kun saman asian kertaamiseen käytetään tunti toisensa jälkeen. Kun lahjakas oppilas tylsistyy, voi hänestä tulla häirikkö (voi tulla. Ei välttämättä tule).

Tarkoitus lienee pitää yllä luokkayhteiskuntaa. Toki virallinen totuus tai propaganda on aivan muuta. Varakkaampien lapset ovat perinteisesti vähän yksinkertaisempia koska asema on saavutettu miekoin, ei aivoin, vaikka mielellään päinvastaista sanovatkin.

Mikäli alempien sosiaaliryhmien tenavilla olisi mahdollisuus kunnolliseen koulutukseen, joutuisivat ylemmat sosiaaliryhmät mahdollisesti kilpailemaan parhaista työpaikoista jotka nyt menevät heille (heidän tenavilleen) jokseenkin automaagisesti koska erot ovat lähinnä koulujen välisiä, paremmilla alueilla on paremmat ja heikommilla heikommat. Toisissa on perinne jatkaa linjalla lukio-yliopisto ja toisissa amis-työtön.

Itse asiasta: Koko järjestelmä on melkoisen byrokraattinen ja lapsista ei välitetä eikä heidän oppimisestaan.
Opettajat tulisi sijoittaa eri kouluihin arpomalla eikä "paras" opettaja "parhaaseen" kouluun ja kehnoin kehnoimpaan. Lapsilla tulisi aina olla mahdollisuus valita vähintään kolmesta saman aineen opettajasta, se kolmasosa joka vähiten lapsia saisi 10v jakson aikana, laitettaisiin pihalle.

[Ystävä]

Tarkoitus lienee pitää yllä luokkayhteiskuntaa. Toki virallinen totuus tai propaganda on aivan muuta. Varakkaampien lapset ovat perinteisesti vähän yksinkertaisempia koska asema on saavutettu miekoin, ei aivoin, vaikka mielellään päinvastaista sanovatkin.

Mikäli alempien sosiaaliryhmien tenavilla olisi mahdollisuus kunnolliseen koulutukseen, joutuisivat ylemmat sosiaaliryhmät mahdollisesti kilpailemaan parhaista työpaikoista jotka nyt menevät heille (heidän tenavilleen) jokseenkin automaagisesti koska erot ovat lähinnä koulujen välisiä, paremmilla alueilla on paremmat ja heikommilla heikommat. Toisissa on perinne jatkaa linjalla lukio-yliopisto ja toisissa amis-työtön.

Itse asiasta: Koko järjestelmä on melkoisen byrokraattinen ja lapsista ei välitetä eikä heidän oppimisestaan.
Opettajat tulisi sijoittaa eri kouluihin arpomalla eikä "paras" opettaja "parhaaseen" kouluun ja kehnoin kehnoimpaan. Lapsilla tulisi aina olla mahdollisuus valita vähintään kolmesta saman aineen opettajasta, se kolmasosa joka vähiten lapsia saisi 10v jakson aikana, laitettaisiin pihalle.

Tämä puheenvuoro on varmaankin kirjoitettu kieli poskessa.

[Jaakko Sivonen]

Kuinka mokuttajat voivat samaan aikaan pitää monikulttuurisuutta rikkautena ja myöntää, että monikulttuuriset koululuokat ovat hankalia opettajille? Monikulttuurisuus on köyhyys: mitä enemmän sitä on, sitä enemmän se köyhdyttää valtion ja kuntien budjetteja.

[hyperbeli]

Noinkin voi käydä, mutta yleisesti alaluokilla lukion oppimäärän ja ylemmillä asteilla ainetta yliopistossa opiskelleen opettajan kyllä pitäisi (ja sitä aikaa olisi) olla kykenevä tarjoamaan opittavaa oppilaalleen - vaikka oppilas opettajaansa lahjakkaampi olisikin.

Alakoulun puolella on se ongelma, että OKL:n monialaiset opinnot ovat sillisalaatti, jossa opiskellaan vain muutama opintopiste kutakin ainetta. Esimerkiksi viiden opparin musiikin kurssi antaa ummikolle pätevyyden opettaa musiikkia. Edellä mainittu lienee karkein esimerkki opettajankoulutuksen epäkohdista.
[..]

Muistaakseni Oulun yliopistossa riittää matematiikan opiskelua vieläkin vähäisempi pistemäärä. Minulle on väitetty, että luokanopettajan on pakollista opiskella matematiikkaa kymmenen (laskennallista) päivää! Mutta eipä hätiä! Virkkausta yms. on pakollisena kymmeniä kursseja... 

(Tilanne muuten näkyy selvästi ala-asteen matematiikan oppimateriaalien tasossa.)

[untojuhani]

Olin aikoinaan ylä-asteen viransijaisena ja oppilaina ihan omia perunaneniä, jotka
mekastivat, kiipeilivät pitkin verhoja ( kaikkea ne verhot kestää) ja harrastivat
muutakin kohtuutonta ilkeyttä. Siinä ei paljon rehtorin puhuttelut auttaneet.

Minä olisin vanhan opin mukaan vienyt koko poppoon saunan taa, mutta se oli niin kaukana ja nuorena miehenä niitä ambitioita ja muita turhia luuloja asioiden paranemisesta.

[tietotyöläinen]

On, ja tämä valtionosuuksien korotus aiotaan sitoa nimenomaan maahanmuuttajien määrään, ei esimerkiksi heidän koulutukseensa tai kielitaitoonsa.

Wau!

Myöntävät siis avoimesti, että pelkkä maahanmuuttajataustaisuus tekee lapsesta hankalamman oppilaan koulussa.

Onko tietoa, koskeeko tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia lapsia somaleista virolaisiin?

Myös se kiinnostaa miten maahanmuuttaja tässä tapauksessa määritellään, ala-asteella luulisi olevan jo aika paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, jotka ovat kuitenkin syntyneet Suomessa kahdelle Suomen kansalaiselle.

Eipä ole yllätys, että Hesarin jutussa tätä ei tuotu esille, no ehkä pitäisi olla tyytyväinen, että edes epämääräisesti mainitsivat tästä.

P.S. Tamperelaisena olen ollut sitä mieltä, että hallitukseen pitää saada pirkanmaalainen ministeri. Nyt kun sellainen vihdoin saatiin, niin eipä se todellakaan riemunkiljahduksia synnyttänyt. Huoh.

[Ystävä]

Muistaakseni Oulun yliopistossa riittää matematiikan opiskelua vieläkin vähäisempi pistemäärä. Minulle on väitetty, että luokanopettajan on pakollista opiskella matematiikkaa kymmenen (laskennallista) päivää! Mutta eipä hätiä! Virkkausta yms. on pakollisena kymmeniä kursseja... 
(Tilanne muuten näkyy selvästi ala-asteen matematiikan oppimateriaalien tasossa.)

Olisiko matematiikkaa opiskeltu noin viisi opintopistettä. Mutta ei siellä virkkaamaankaan opi. Monialaisissa käsitöitä on muutama lyhyt kurssi, josta puolet teknistä työtä. Eri yliopistojen laitoksilla painotukset voivat hieman vaihdella.

Opettajan työtä ohjaa valtakunnallinen opetussuunnitelma ja koulun oma OPS. Oppimateriaaleista(esim. kirjat) tulisi open sitten valikoida mahdollisimman hyvin opetussuunnitelmaa noudattava osuus. Oppikirjoja ei ole edes pakko käyttää, kunhan etenee OPSin hengessä. Mielestäni oppikirjat ovat keskimäärin kuitenkin laadukkaita ja tarjoavat paljon vinkkejä, joilla opetusta voi elävöittää. Oppikirjat ovat yleensä kokeneiden opettajien ja didaktikkojen laatimia ja koulu voi itse päättää, minkä kirjasarjan valitsee. 

Itse muokkaisin opettajankoulutusta konkreettisemmaksi ja vähentäisin akateemisuutta. Kasvatustieteen ja tutkimusmenetelmien opinnot palvelevat lähinnä niitä, jotka suuntaavat jatko-opintoihin tai tutkijan hommiin. Alakoulun opettajan työ on kuitenkin hyvin käytännönläheistä.

[AstaTTT]

Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.

[Roope]

Onko tietoa, koskeeko tämä kaikkia maahanmuuttajataustaisia lapsia somaleista virolaisiin?

Kyllä.

...nyt kun uudistamme valtionosuusjärjestelmää, on tarkoitus luoda indikaattoreita, kuten muun muassa (..) maahanmuuttajien määrä (..) joka huomioidaan alueellisen kouluverkon rahoituksessa.

Eduskunnan täysistunto 28.6.2011

[Jouko]

Kuinka mokuttajat voivat samaan aikaan pitää monikulttuurisuutta rikkautena ja myöntää, että monikulttuuriset koululuokat ovat hankalia opettajille? Monikulttuurisuus on köyhyys: mitä enemmän sitä on, sitä enemmän se köyhdyttää valtion ja kuntien budjetteja.

Monikulttuurin rikkaus ei ole materiaalista laatua. Vaikka se köyhdyttää meidät, niin saamme nauttia tapahtumarikkaasta ympäristöstä.

[Gödel]

Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.

Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. 

[AstaTTT]

Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.

Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. 

Valitettavasti me, suomalaiset äänestäjät, olemme saattaneet tilanteen tällaiseksi. Mutta muutetaan se! 

[Gödel]

Tuollainen palkanlisä on takaperoista ajattelua. Alaikäisten maahanmuutto sinällään edellyttää lakisääteisesti koulutuksen järjestämistä, joten jonkun lisän maksaminen perustyöstä ei mene minun ajattelustani läpi. Ikävää, jos opettaminen on haasteellisempaa, mutta näin me olemme sen nyt tähän tilanteeseen rakentaneet.

Lapsus ehkä? Ajatus virhe kenties? Toivon. 

Valitettavasti me, suomalaiset äänestäjät, olemme saattaneet tilanteen tällaiseksi. Mutta muutetaan se! 

Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.

[AstaTTT]

Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.

Äänestämättä jättäminen merkitsee minun mielestäni sitä, ettei ole oikeutta valittaakaan asioista. (Boldaus minun.)

En minäkään ole noita hallituspuolueita tällä kertaa äänestänyt, mutta silti koen olevani omalta osaltani vastuussa nykytilanteesta. Me, suomalaiset kollektiivina, olemme äänestäneet Arkadianmäelle vuosien aikana ihmisiä, jotka eivät ole ajaneet etuamme. Nyt onkin oltava tarkkana, ettemme enää ikinä sorru siihen, ja pikkuhiljaa alettava korjata jo tehtyjä virheitä.

[Gödel]

Ei kannata yleistää. Suuri osa äänioikeutetuista ei ole koskaan äänestänyt ns.entisiä/nykyisiäkin valtapuolueita. He eivät välttämättä ole äänestäneet ketään. Heidän yleistäminen yllä mainitussa kysymyksessä joukkoon "me" ei tuo heitä ainakaan lähemmäksi persujen äänestämistä. Näin siis mielestäni.

Äänestämättä jättäminen merkitsee minun mielestäni sitä, ettei ole oikeutta valittaakaan asioista. (Boldaus minun.)

En minäkään ole noita hallituspuolueita tällä kertaa äänestänyt, mutta silti koen olevani omalta osaltani vastuussa nykytilanteesta. Me, suomalaiset kollektiivina, olemme äänestäneet Arkadianmäelle vuosien aikana ihmisiä, jotka eivät ole ajaneet etuamme. Nyt onkin oltava tarkkana, ettemme enää ikinä sorru siihen, ja pikkuhiljaa alettava korjata jo tehtyjä virheitä.

Hmm. Kuka äänestämättä jättänyt on valittanut? Mielestäni on hieman ylimielistä käyttää sanaa "me" kun puhutaan päin p:tä hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta.

Tahdoin vain vinkata, että moisella yleistyksellä ei suosiota heru. En mitään muuta. Eli ei "me" vaan kok-sdp-kepu-rkp-vihr-vas puolueita koskaan äänestäneet.

Toki jos tämä on suurikin kynnyskysymys niin jatka ihmeessä ihmisten aliarviointia kytkemällä kaikki nekin sanan "me" alle jotka eivät koskaan ole yllä mainittuja roskapuolueita äänestäneet.