Hommaforum Testi

Viljan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna 54 prosenttia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article626891.ece

Voisikohan nyt maataloustukia leikata edes hiukan?

Jos jotain positiivista haluaa löytää persujen jäämisestä oppositioon kepun kanssa, niin ainakin se, että tämä saattaisi Kok+SDP - hallituksen aikana jopa olla oikeasti mahdollista, ellei Kataista ole taas lahjottu liikaa maanviljelijöiden taholta tms.

Quote from: Atte Saarela on 16.05.2011, 13:24:35
Viljan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna 54 prosenttia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article626891.ece

Voisikohan nyt maataloustukia leikata edes hiukan?

Jos jotain positiivista haluaa löytää persujen jäämisestä oppositioon kepun kanssa, niin ainakin se, että tämä saattaisi Kok+SDP - hallituksen aikana jopa olla oikeasti mahdollista, ellei Kataista ole taas lahjottu liikaa maanviljelijöiden taholta tms.

Eikö meidän kannattaisi katsoa kokonaistilanne, irtaantua sääntelystä ja tukiaisista ja alkaa kasvattaa itse kaikkea mahdollista ja jalostaakin mahdollisimman pitkälle (Impiwaara-ajattelu). Pellot pois paketista. Elämä takaisin maaseudulle.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 13:55:12
Eikö meidän kannattaisi katsoa kokonaistilanne, irtaantua sääntelystä ja tukiaisista ja alkaa kasvattaa itse kaikkea mahdollista ja jalostaakin mahdollisimman pitkälle (Impiwaara-ajattelu). Pellot pois paketista. Elämä takaisin maaseudulle.

Ei yhtään hullumpi ajatus. Kai sieltä vielä löytyy konkareita, jotka näyttäisivät henkeen ja vereen urbaanille kuinka se tapahtuu.

Quote from: Atte Saarela on 16.05.2011, 13:24:35
Viljan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna 54 prosenttia.

Jos tuo toteutuu niin ennustan lannoitteiden hintojen nousevan viimeistään syksyllä vähintään 50% ja kasvinsuojeluaineet seurannevat perässä. Polttoaineiden ja sähkön hinnat ovat varmoja nousijoita viljan hinnasta riippumatta.

Jostain kumman syystä lopputuotteidenkin hinnat noussevat samassa suhteessa raaka-aineiden hintojen kanssa, vaikka raaka-aineen osuus on vain murto-osan lopputuotteen hinnasta.

QuoteVoisikohan nyt maataloustukia leikata edes hiukan?

Jos jotain positiivista haluaa löytää persujen jäämisestä oppositioon kepun kanssa, niin ainakin se, että tämä saattaisi Kok+SDP - hallituksen aikana jopa olla oikeasti mahdollista, ellei Kataista ole taas lahjottu liikaa maanviljelijöiden taholta tms.

Minä en näe tässä mitään positiivista. Tässä voi kohta joutua ihan oikeasti miettimään miten tulevaisuudessa varmistaa oman perheen omavaraisuuden.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 14:48:36

Innostu vaan. Luen mielenkiinnolla.

3-kymppiä kun tuli täyteen, jättäisin kaupunkiin parinkymmenen neliön koirankopin nukkua humala pois. Kaupunkia vaan mietin vielä.

Quote from: Atte Saarela on 16.05.2011, 13:24:35
Viljan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna 54 prosenttia.

Se on markkinataloutta.

QuoteVoisikohan nyt maataloustukia leikata edes hiukan?

Mitä vähemmän valtion interventioita, sitä enemmän markkinataloutta ja sitä suurempia hinnanheilahteluja.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 13:55:12
Eikö meidän kannattaisi katsoa kokonaistilanne, irtaantua sääntelystä ja tukiaisista ja alkaa kasvattaa itse kaikkea mahdollista ja jalostaakin mahdollisimman pitkälle (Impiwaara-ajattelu). Pellot pois paketista. Elämä takaisin maaseudulle.

Anteeksi vaan, mutta tämä kirjoitus on aikamoinen "kukkanen".

Näillä leveysasteilla vaaditaan aina tukiaisia maatalouteen oltiin sitten EU:ssa tai ei. Olosuhteet vaan ovat niin kovia.
Koneellistumisen, joka jatkuu edelleen, vähentää työn tarvetta jonka taas pitäisi kasvattaa tilakokoa. Välttämättömät tukiaiset ovat aina pienempiä mitä korkeampi on tuottavuus.

Suomessa tilakoko on vielä aivan liian pieni.
Suorakylvön yleistyessä viljaviljelyn tilakoon pitäisi ehkä olla vähintää 200 hehtaaria.

Maidontuotantokin voitaisiin keskittää muutamaan suuren tilaan nykyisten suurmeijerien läheisyydessä.
On järjen köyhyyttä että se maitoauto kiertää niemet ja notkelmat.

Mummonmökki-ajattelusta ei ole pelastajaksi. On eskapistinen, nostalginen ja romanttinen ajatus että palattaisiin vielä siihen aikaan jolloin melkein joka kylässä oli meijerin. Jollaista vielä oli 60-luvulla. Nythän niitä ei ole kuin muutama.
Olen omin silmin nähnyt mitä se 60-luvun maatalous oli.

Maaseutua pitää kehittää, mutta maataloutta pitää kyllä tarkastella rationaalisesti eikä nostalgisesti.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 16:38:13

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 16:35:58

Maaseutua pitää kehittää, mutta maataloutta pitää kyllä tarkastella rationaalisesti eikä nostalgisesti.

Järjellä ja tunteella, sillä tämä maa kuuluu ihmisille, eikä tuotantoyksiköille. Tämä maa on pahoinvoiva. Se ei edusta kestävää kehitystä.

Tuo on hyvin naisellinen tapa ajatella asioista.

Miten sitä sanotaan, aika kultaa muistot?
Siitä huolimatta muistissani on kuva entisajan navetasta.
Maatalon emännän yksi osa päivittäisestä työstä oli lapioida paska pois navetasta, joka ei olllut aivan pieni työvaihe.
Kuhan tätä enää nykymailmassa haluaa tehdä? Ei ainakaan naiset.

Kestävä kehitys tulee ensimmäisenä talouden kautta.
Mitä taloudellisempia yksiköt sitä paremmin voimme ottaa huomioon myös ympäristönsuojelun, joka on suomalaisessa maataloudessa ongelma.

Aloitusviestissä onkin yksinkertaistettu asioita melkoisesti. Ensinnäkin viljan hinnannousu tuntuu eniten tuotantoeläintilojen kustannuksissa, he kun joutuvat ostamaan viljaa rehuksi. Eli samalla kun heidän kustannukset nousevat, pitäisi vielä tukia leikata? Ruoan hinnassa viljan hinnan korotus ei juurikaan näy, raaka-aineiden osuus hinnasta kun on suhteellisen pieni.

Jos syksy tulee olemaan sateinen, niin saa olla pätevä toukohousu jos jää ylipäätään voitolle ilman tukien osuutta.

Kepussa oli niin sanottu Koivu&tähti -siipi. Kannanotot ovat hyvin saamaa sukujuurta.

Kävisitte joskus katsomassa minkälaista maatalous on Amerikassa niin omin silmin voisitte arvioida sitä. Teollisessa maataloudessa on omat ongelmansa, mutta niiden ratkaisu ei ole siirtyminen takaisin perheviljemiin.

Yksi kaikkein harhaanjohtavin ajatus on että pienet yksiköt maataloudessa olisivat kestävää kehitystä.
Se on aivan päinvastoin. Ne tuottavat ympäristöpäästöjä, ovat energiataloudellisti huonoja sekä työn tuottavuus on huono.

Suurissa yksiköissä voidaan henkilökunnan tietotaito pitää korkealla tasolla ja maksaa kunnon palkat. Kaikenlaiset päästöt voidaan pitää paremmin kurissa ja yhteiskunnan on myös parempi valvoa niitä.

Ikävä kyllä se Koivu&tähti-taivas ei ole millään tavalla mahdollinen.

Kun niin monilla tuntuu olevan kauhea hinku leikata maataloustukia, kysyisinkin että koska tuet ovat käsittääkseni EU:n sääntelemiä ja heidän hallinnassaan, niin leikkaisimmeko siis pelkästään omat tuet ja jatkaisimme maksamista kaikkiin muihin maihin, Suomen tuet kun ei tietääkseni edes ole lähelläkään EU:n kärkitasoa?

Hyväähän olisi jos nettomaksuosuutemme kasvaisi, olisi mukavampi kävellä pystypäin euroopan raitilla, eikä tarvitsisi niin miettiä mitä muut meistä ajattelevat!?

QuoteJa puimuri voisi olla useamman kylän yhteinen investointi, koska sen käyttöaika on lyhyt.

Jos ne puintipäivät vaikka osuvat keskiviikolle ja torstaille, koska perjantaina sataa ja seuraava viikkokin sataa, niin silloin on puitava keskiviikkona ja torstaina ja yksi kone ei voi puida kymmentä peltoa yht'aikaa.

Olen tästä uutisesta kirjoittanutkin jo toisessa ketjussa, mutta valitan nyt täälläkin, tulee meinaan pikkuisen kovat ajat niille melkein miljoonalle köyhälle maassamme ja menee se miljoonan rajakin rikki reippaasti kun käytännössä kaiken hinnat nousevat rajusti, mutta alimmat palkat, eläkkeet ja sosiaalietuudet pysyvät paikoillaan ja käytännössä ei meillä ole mitenkään edes varaa nostaa eläkkeitä ja tukia. ( Tietysti jos täälläkin esim. yli 2000€ eläkkeet leikattaisiin siihen 2k€:n ja tuloilla nostettaisiin sitten niitä pienempiä...näkis vaan...)

Kuten jo aiemmin totesin onneksi Brax poisti sakkovankeuden ja köyhät voivat turvallisesti varastaa ruokansa!

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 17:35:46

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 17:13:34

Ikävä kyllä se Koivu&tähti-taivas ei ole millään tavalla mahdollinen.

Me puhumme kahdesta eri tulevaisuudesta, enkä usko ollenkaan mielipiteeseesi, mutta hyväksyn täysin, että ajattelet noin.  :)

Jos perussuomalaisiin kohdistettu Impivaara-kritiikissä olisi perää niin juuri ajatuksesi todistaisivat kritiikin täysin oikeiksi. Juuri tuollaista vastustajat toivovat ja haluavat leimata koko liikkeen tuollaiseksi. Onneksi tuo ajattelu on vähemmistössä.
Yllättävä että tätä ekoImpivaara-ajattelua on paljon Vihreässä liikkeessä.

Tosiasia on se että ainoastaan korkea tuottavuus vie Suomea eteenpäin riippumatta yhtään tapahtuiko se ihmisten ahneudella tai epäitsekkyydellä (aivan se sama).
Palaaminen käsityöläisyyteen, jollaista on maatalouden luontaistalouttaminen, on tuottavuuden radikaalia laskemista ja tulee olemaan oikea köyhyys-vallankumous.

Maatalouden luontaistalouttaminen on kuin lasten satukirjasta. Epätodellisia värejä ja harmoniaa ilman huolen häivää. Todellinen elämä on kuitenkin kaukana tästä.

Missään nimessä nationalismin pidä olla impivaaralaisuutta. Siitä voi laskea leikkiä, mutta ei siitä pidä tehdä poliittista ideologiaa. Se sopii ekoImpivaaralaisille mutta ei persuille.
Impivaaralaisesta nationalismista on esimerkkinä mm. Espanjan Franco, joka tarkoituksellisesti pysäytti maansa teollisen kehityksen.

Impivaaralaisuus on eskapismia. Se on pakoilua kovasta kansainvälisestä kilpailusta vaikka ainostaan pärjääminen siinä tuo tulevaisuuden. Ei auta itku markkinoilla.
Meidän on vaan tuotetta täällä Suomessa jotain sellaista mikä kelpaa hyvin muillekin.
Muuten meidän kansallinen voimamme ehtyy ja valtiollinen olemassolomme on vaakalaudalla.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 19:43:25

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 19:35:38

Jos perussuomalaisiin kohdistettu Impivaara-kritiikissä olisi perää niin juuri ajatuksesi todistaisivat kritiikin täysin oikeiksi. Juuri tuollaista vastustajat toivovat...

En jaksanut lukea pidemmälle, sori. Elämme jo nyt eri maailmoissa.

Hyvin naisellinen vastaus! Aivan varmasti olet lukenut loppuun.
Tuo on vain temppuu välttää vastaaminen.

Tosin samassa mailmassa elämme mutta minä jalat maassa ja sinä haaveissa.

1. Suomessa tarvitaan maataloutta kriisiaikojen ruuansaannin turvaamiseen.

2. Avoimet rajat tekevat maataloustuista valttamattomia. Suomen ilmasto aiheuttaa sen, etta maatalous ei tule koskaan olemaan samoissa kilpailuasemissa etelaisempien maiden kanssa vapailla markkinoilla.

Jos elintarviketullit voitaisiin ottaa uudelleen kayttoon (mita ei siis EU-jasenena voida tehda), maataloustuista voisi *periaatteessa* luopua. Paasyy siihen, miksi niita on ollut jo pitkaan ennen EU-jasenyytta, on se, etta kansan ei ole uskottu sulattavan kaksin-kolminkertaisia ruuanhintoja naapureihin verrattuna.

3. Mita keskitetympaa maataloudesta tulee, sita vahemman sananvaltaa kotimaassa tulee olemaan sen enempaa hinnan kuin laadunkaan suhteen.

Aiheesta on väännetty mm. täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,11410.0.html

, jossa myös minun mielipiteeni, joka ei ole muuttunut vaikka tietoa on tullut lisää.

California voisi luonnehti yhdeksi mailman johtavista maanviljely-alueista.
Sen tuonnon arvo oli vuonna 2009 noin 35 miljardia dollaria, jonka arvolla se on ykkönen Yhdysvalloissa.
Tuontanto on hyvin monipuolista paitsi että viljanviljely on vähäistä.
Avatkaa pdf-dokumentti kohdasta "Agricultural Statistical Review":
http://www.cdfa.ca.gov/statistics/

Ketä nyt sitten haluaa nähdä minkälaista maatalous on pitkälle vietynä kannattaa ehdottomasti ajella siellä suunnilla. Lentoliput ja auton vuokraaminen ovat edullisia ja nyt valuuttakurssi on euron eduksi. Näkemistä riittää ja aurinko paistaa.
Suosittelen opintomatkaa sinne. Sitten voitte laittaa Impivaarankin maataloustuonnon oikeaan perspektiivin. Kaliforniassa tilakoko on suuri, mutta löytyy sieltä pienempiä tiloja kuten myös "orgaanista" tuotantoa.

Luulen myös että "lähiruoka"-aate on lähtöisin Kaliforniasta. Tosin epäilen kuitenkin että sen merkitys on jäänyt aika pieneksi sielläkin monista käytännön syistä johtuen.

Euroopassa ei Kaliforniasta taida tulla kuin mantelit, joka onkin jättimäistä businestä siellä.
Californian vie muihin osavaltioihin mutta suurin vientimaa on Kanada, joka vie taasen mailmalle vehnää.

Imperiumi-luokan tiloilla on omat etunsa ja haittansa. Yksi haitta on liiallinen monokulttuuri, mutta siihen voitaisiin vaikuttaa lainsäädänöllä.
Toinen juttu on se että Kalifornian maatalous on hyvin riippuvainen meksikaano-työvoimasta.

a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Quote from: AuggieWren on 16.05.2011, 21:13:13
a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Savupirtti mallia "ryysyranta" olisi myös kova sana, kuten myös "luomusynnyttäminen" savusaunassa.
http://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 13:55:12

Quote from: Atte Saarela on 16.05.2011, 13:24:35
Viljan hinnan odotetaan nousevan tänä vuonna 54 prosenttia.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article626891.ece

Voisikohan nyt maataloustukia leikata edes hiukan?

Jos jotain positiivista haluaa löytää persujen jäämisestä oppositioon kepun kanssa, niin ainakin se, että tämä saattaisi Kok+SDP - hallituksen aikana jopa olla oikeasti mahdollista, ellei Kataista ole taas lahjottu liikaa maanviljelijöiden taholta tms.

Eikö meidän kannattaisi katsoa kokonaistilanne, irtaantua sääntelystä ja tukiaisista ja alkaa kasvattaa itse kaikkea mahdollista ja jalostaakin mahdollisimman pitkälle (Impiwaara-ajattelu). Pellot pois paketista. Elämä takaisin maaseudulle.

Niin. Paljonko olet valmis maksamaan ylituotannosta? Entä kävisikö kuitenkin, niin että porukka ostaisi halpaa tuettua ruokaa ennenkuin maksaisi suomalaisesta ruuasta nykyistä huomattavasti kalliimpaa ruokaa?

Entä oletko miettinyt paljonko maanviljelijän osuus on lopputuotteen hinnasta?

Quote from: AuggieWren on 16.05.2011, 21:13:13
a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Palstaviljelyhän se vasta kannattavaa olisikin  :facepalm:

Quote from: Salvation on 16.05.2011, 21:58:50

Quote from: AuggieWren on 16.05.2011, 21:13:13
a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Palstaviljelyhän se vasta kannattavaa olisikin  :facepalm:

No niin se vaan olisi, kun konetyövoima ja lannoitteet jäisivät pois, samoin pitkät kuljetukset. Pihalta pöytään.
Pohjoisessa pohjoisen tavalla ja monimuotoisuus takaisin elämiseen.

Quoteja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää)

Ja tämä tulee tod.näk. kaatumaan EU määräyksiin, tuotantoeläinten pito kun ei ole jokamiehen oikeus enää, kiitos EU:n!

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 22:10:00

Quote from: Salvation on 16.05.2011, 21:58:50

Quote from: AuggieWren on 16.05.2011, 21:13:13
a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Palstaviljelyhän se vasta kannattavaa olisikin  :facepalm:

No niin se vaan olisi, kun konetyövoima ja lannoitteet jäisivät pois, samoin pitkät kuljetukset. Pihalta pöytään.
Pohjoisessa pohjoisen tavalla ja monimuotoisuus takaisin elämiseen.

Kerro vielä tuo Jakomäessä kerrostalossa asuvalle.

Onkos muuten moni ollut koskaan vihannespellossa kitkemässä rikkaruohoja?
Luulenpa että se on niin vastenmielistä puuhaa että suuremmalle osalle ihmisistä se ei maistu muuten kuin nälkäkuoleman uhalla.

Ei niitä elukoita ihan mihin saa päästää. Ennen taisi olla hiukan eri juttu.
Tulee mieleen sanonta: "Kyllä routa porsaan kotiin tuo".
Siellä ne possut vaan oli vapaana, mutta ei enää.

Eihän sitä tarvitsisi lannoittaa jos vain siirryttäisiin kaskiviljelyyn.
Omavaraisuuden kannalta se olisi ainakin riittävän alkeellista.
Kalevalan aikaan ei ollut kuin ehkä noin 30 000 ihmistä Suomessa, joten sitten pitäisi tehdä jonkinlainen linkolalainen harvennus populaatiossa.

Pettua eli petäjäistä voisitte alkaa maistella ja laittaa päälle särvintä elikkä särkeä.
Puhdas pettu on aika puista syötävää ja siksi siihen laitetaankin osaksi jauhoja mukaan.

Siitä vaan savupirttiä rakentamaan ja siirtymään luontaistalouteen. Mitäköhän maatalon hankkimen maksaa nykyään? Ei taida pääomia saada koskaan takaisin luontaistaloudessa.

Ainoa sivistynyt tapa elintarviketuotannolle on, että jokainen kansakunta tuottaa itse pääosan omista elintarvikkeistaan.

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 17:13:34
...Ikävä kyllä se Koivu&tähti-taivas ei ole millään tavalla mahdollinen...

No jaa...

Tässä eivät keskustelijat nyt kohtaa samalla tasolla. Mittakaavaongelma.

On aivan erinomaisen mahdollista ja jopa suotavaa, että kotitaloudet alkavat kasvattaa ruokaansa myös itse. Tosin sitiurpaanin kerrostaloelukan mahdollisuudet tuohon ovat rajatut. Pitäisiköhän tarjota muutamaa Etelä-Hämäläistä aaria kaupunkiasukkien siirtolapuutarhoiksi?

Sietäisinkö minä niitä perhanoita?

Totta on se, että kaikki ihmiset pitää saada markkinoiden uhreik piiriin. Siksipä on säädetty ja tullaan säätämään kaikenlaisia lakeja ja asetuksia, joilla pyritään kitkemään tavan Mulleista ja Mulliinoista halu kasvattaa pottua takapihoillaan.

Kaupallisen maatalouden harrastaminen on todellakin ongelmallisempi asia. Ja se tilakoko on toki amerikkaan verrattuna pieni (kuten lentotukialuseskadeerimme ja avaruuslaivastommekin ja miten se nyt tuntuu siltä, että meillä olisi hiukkasen tuota eroa päässyt lipsahtamaan pinta-alan ja väkiluvunkin sekaan). Maataloustuen saajia on melkoinen määrä viljeltyyn pinta-alaan verrattuna.

En ole perillä siitä, minkälainen monimutkainen kepulainen konkelo maan on tähän tilanteeseen ajanut. Joitain oireita ja konkelon osia olen kuitenkin ihan paikan päällä näkemässä, vaikka syvissä - todella syvissä - vesissä se nyt Mullia kahluuttaakin.

Yksi asia on lyhyt ja selkeä. Eduskuntavaalien ääniä on voinut ostaa maataloustuilla. Polku siihen, kuinka maaseutu päätyi tuohon ostopakkoon vaatisi kirjan. Yksinkertaistan siis raisusti: Tilat kasvoivat tukisysteemiin ja eivät elä enää ilman. Vähän, kuin antaisi heroiinia teinille ilmaiseksi. Sijoitus kannattaa addiktion synnyttyä.

Poiketen jostain markkinatalouden lait hyväksyneestä sivistysvaltiosta meillä on tuotantokatot rajaamassa markkinoita. Ei siis itänaapurin malliset kiintiöt tuotannon alarajalla, vaan katot. Tällaisella toimenpiteellä huolehditaan siitä, että asemansa valmiiksi hoitanut kepuli saa maksimituoton minimisijoituksella. Minkään tuotteen hinta ei laske siksi, että joku keksisi alkaa kilpailemaan suuremman tuotantomäärän mahdollistamalla halvemmalla hinnalla.

Maatalouden ympärillä pyörii lisäksi tuhlaamaan ja haaskaamaan pakottava maatalous- ja metsäkoneiden kauppa, jonka kuvioista voisi halutessaan kirjoitella paljonkin. Lyhyesti siitäkin:

Tarpeellisen työkalun rahoituksen ehtona on uuden, helvetillisen kalliin kapineen hankkiminen. Mulli maamyyrä ei siis saa hankkia ehjää käytettyä kapinetta halvalla, vaan pitää ostaa uusi kalliilla. Saat käytetyn vain, jos käteistä löytyy tarpeeksi. Muuten rahanpuutteesi johtaa sinut suureen velkaan.

Joku voisi ajatella pankkiirin nauravan, kun tuota miettii.

Suomi muuten ei ole amerikka eikä sitä voi verrata amerikkaan millään tavalla. Maamme on pienempi, maisemat eivät ole samaa sorttia eikä viljelykausikaan ole vertailtavissa millään tavalla. Suomen on elettävä siis Suomen tavoilla.

Yksi noista tavoista on tällä hetkellä maataloustuki. Tämän ajan hinnoilla ja kuluilla ei Suomessa kasvatettaisi edes ketunleipiä ilman tukia.

Kokonaan toinen asia on se, olisiko muunlaisilla menetelmillä mahdollista hoitaa asiat ilman tukia. Joku muu neroilkoon sen jupakan. Uutinen Portugal-paketin hyväksymisestä löi minut lentokuralle ja koska en halua tuolilleni samaa tavaraa, kun Katainen suustaan jatkuvasti päästelee, lopetan raporttini Impivaaran sydänmailta tähän.

Quote from: Nuivinator on 16.05.2011, 23:00:13

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 16:49:56Tuo on hyvin naisellinen tapa ajatella asioista.

Quote from: Pohjolan puolesta on 16.05.2011, 19:51:58Hyvin naisellinen vastaus!

Onko nainen mielestäsi sellainen heikompi astia, jonka mielipiteitä tahi ajatuksia ei tarvise ottaa huomioon tai voidaan ohittaa pelkällä olankohautuksella? Itse pidän kommenttejasi tyylipuhtaina esimerkkeinä argumentum ad hominemista ja misogyniasta.

Kyllä, useimmiten on näin! Lopussa on offtopic.

Mitä itse asiaan tulee eli ruuantuotantoon niin Suomessa ruuan alkutuotanto eli maatalous tulee aina olemaan tukien varassa johtuen pohjoisista olosuhteista.
Toinen pointti on se että siihen luontaistuotannon taivaanrantaan ei ole koskaan paluutaa.
Nimenomaan se olisi taivaanranta, jossa elämä olisi helvetin kovaa sekä fyysisesti että henkisesti.

En voi sille mitään mutta maatalouden luontaistuotanto on kyllä niin naurettava asia että en voi olla pilkkaamatta sitä. Lausui siitä kuka tahansa puoltavia puheita, oli sitten mies tai nainen.
Olen lapsena nähnyt rippeitä siitä mitä sellainen maalaiselämä oikein on.

Onhan niissä Hollywoodin apokalyptisissä elokuvissa jollain tavalla käsitelty aihetta.
Mailmanloppu asia joka kiehtoo ihmisiä, mutta pidän sitä kuitenkin asiana jonka jälkeisiä tapahtumia ei ainakaan minun tarvitse pohtia. Voi olla jotkut haluavat mailmanloppua, jotta sitten voitaisiin aloittaa elämä luontaistalouden paratiisissa ja ne valitut.....

Ruoka ja aseet ovat ne tärkeimmät mitä tarvitaan. Niitä saa aina kunhan vaan on rahaa.
Tämän kansakunnan tärkein asia on että elinkeinot ovat mahdollisimman korkealla tasolla, jotta sitä rahaa tulee. Kuitenkin kannatan että täällä on jonkinlainen omavaraisuusaste, huoltovarmuus tai miksi sitä kutsutaankin.

Offtopic
On hämmästyttävää miten naiset voivat lausua toisiinsa hyvin ristiriitaisesti kommentteja. Toinen aisia mikä naisilta useasti puuttuu on huumorintaju.
Tälläkin palstalla on naisia, joiden puheet otan vakavasti koska he osaavat tehdä tekstiä joka on johdonmukaista. Niissä kirjoituksissa on päinvastoin kehuttavaa.
Sitten on niitä miehiä, jotka pitävät itseään suurina ritareina, jotka puolustavat avuttomia naisia minunkaltaisiltani "sovinisteilta".

Palstalaiset ovat varmaan oivaltaneet Vihreän liikkeen ominaisuudet. Se koostuu toinen toistaan ristiriitaisista ajatuksista. Puolue ei hajoa koska jäsenistä suurin osa on naisia ja loogisuudella ei ole siksi suurtakaan merkitystä. Vihreä liike on naisten oma juttu.
Kun nainen on vielä kuukautiskierron kaikkein hedelmällisimmässä vaiheessa niin epäloogisuus vaan kasvaa. Mutta jumankeikka ne vasta seksikkäistä narttuja ovatkin, aivan kuin tihkuisivat estrogeeniä.

Eräs lesbo sanoi että mitä sinä viitsit kinastella naisten kanssa. Ehkä hän oli hyvinkin oikeassa.
Lesbojen aivotoiminta muistuttaa heteromiesten vastaavaa.

Voit pitää minun kommenttejani ihan minkälaisina tahansa.
Missään nimessä ne eivät ole täydellisiä.

Quote from: Asta Tuominen on 16.05.2011, 13:55:12
Eikö meidän kannattaisi katsoa kokonaistilanne, irtaantua sääntelystä ja tukiaisista ja alkaa kasvattaa itse kaikkea mahdollista ja jalostaakin mahdollisimman pitkälle (Impiwaara-ajattelu). Pellot pois paketista. Elämä takaisin maaseudulle.

Vilja on päätynyt samanlaisen spekulaation uhriksi kun öljy ja muut raaka-aineet. Kun ruoka hankitaan raaka-ainepörsseistä niin hinnat heittelevät ihan samalla lailla kun osakepörssit. Aika harvan perustuotteen hinta heijastaa enää tuotantokustannuksia, tarjontaa tai kysyntää vaan hinta muodostetaan erilaisella spekuloinnilla laskevilla tai nousevilla kursseilla. Moni tekää miljoonia voittoja vedättämällä hintoja raaka-ainepörsseissä.

Spekulatiivinen raaka-ainekauppa on varsin huono asia koska etenkin ruuan osalta puhutaan välttämättömystuotteista toisin kun esim. kulta tms.

Voisimme välttää tämän tilanteen tekemällä maanviljelys Suomessa natiivisesti kannattavaksi, jotta ruoka myytäisiin ja ostettasiin pääasiassa kotimaassa. Ruuan pohjahinta todennäöisesti nousisi hieman mutta vastavuoroisesti maataloustuista saatu verosäästö nostaisi reaaliansioita. Maataloustukien lopettaminen lakkauttaisi myös kaikki tyhjästä maksamisen kuten tuet paketoiduista pelloista jne.

Kyllä minä näkisin paljonkin mahdollisuuksia kotimaisessa ruuantuotannossa, sitäpaitsi maatalouden harjoittaminen on jopa kansallinen velvollisuus. Kansakunta, jonka eväät on toisten varassa on turha kansakunta.
Ei täällä banaanit kasva, että tarvitseville ne joudutaan tuomaan neekerimaista, mutta peruna kasvaa hyvin. Jos ajatellaan, että perunasato on 40000kg hehtaarilta, niin onko se niin vähän, ettei kannata? Mallasohra kasvaa pohjoisen pitkässä päivässä erinomaisen laatuisaksi, samoin monet vihannekset ja marjat.
Sokerintuotannon alennustila harmittaa pirusti, kyllä jurtista aika hyvällä hyötysuhteella sokeria saa ja aatelkaapa, mitä sokeri maksaa kaupassa? ei oikein mitään. Parhaiten Suomeen sopii karjatalous, koska nurmi kasvaa pohjolassa tosi hyvin.
Maatalouspoliittisista syistä Suomessa on keskitytty oloissamme täysin kannattamattomaan viljanviljelyyn, missä asiassa ei ole mitään järkeä, paitsi, että kaura on huipputerveysvaikutteinen vilja.

Maataloustukien lopettaminen aiheuttaisi ruoan tuotannossa vapaan kilpailun.  Normaalin liiketoiminnan sääntöjen mukaan viljanviljelijän pitäisi saada tuotteistaan niitä myydessään suorat kustannukset, mm. siemenviljan, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, polttoaineiden, korjausten, vakuutusten jne. hinnat ja ulkoisen työvoiman ja koneiden käyttökustannukset.  Hänen pitäisi pystyä tekemään poistot koneistaan, tuotantorakennuksistaan ja kalustostaan, salaojistaan, siltarummuistaan ja peltoteistään.

Tuotteiden hinnasta pitäisi riittää vielä lainojen korkoihin ja lyhennyksiin.  Viljelijän pitäisi saada myös kohtuullinen palkka työstään, eläkemaksuineen, lomarahoineen ja muineen, ja niinikään kohtuullinen tuotto sijoittamalleen pääomalle, s.o. pelloilleen.  Ja kun yritystoiminnasta on kysymys, pitäisi saada vielä yrittäjävoittoa, joka on normaalissa yritystoiminnassa korvaus yrittäjän riskistä ja mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen ja jatkumisen.

Sen kuin siirrytään markkinatalouteen maataloudessa; normaaliin liiketalouteen.  Mutta sopii varautua siihen, että ainakin puoli miljoonaa suomalaista lisää on sosiaalitoimiston luukulla, kun ruoan hinta on yritystaloudellisesti kohdallaan.  Tästä on perimmältään kysymys!

Quote from: JR on 17.05.2011, 00:39:41
Parhaiten Suomeen sopii karjatalous, koska nurmi kasvaa pohjolassa tosi hyvin.
Maatalouspoliittisista syistä Suomessa on keskitytty oloissamme täysin kannattamattomaan viljanviljelyyn, missä asiassa ei ole mitään järkeä, paitsi, että kaura on huipputerveysvaikutteinen vilja.

Eikös ole niin että suurin osa Suomessa viljellystä viljasta päätyy rehuksi eli juuri karjatalouden käyttöön? Ei se karja yksistään nurmea ja heinää syö.
Joskus aikaa sitten ykkösvilja oli ohra, joka käytännöllisesti katsoen meni kokonaan rehuksi.
Sama kai on kaurallakin että rehuksi se menee suurimmaksi osaksi.
Eikä kaikki vehnäkään mene ihmisravinnoksi.

Quote from: sologdin on 17.05.2011, 00:51:28
Maataloustukien lopettaminen aiheuttaisi ruoan tuotannossa vapaan kilpailun.

Todennäköisesti unohdit sanoa että tarkoittamisi vapaa kilpailu merkitsee ulkomaisten alkutuotteiden tuontikieltoa. Vapaa kilpailu ja tukien lopettaminen aiheuttaisi kertaheitolla maatalouden alasajamisen jos ei tuontimuuria olisi. Tuotantokustannukset ovat täällä niin paljon korkeammat ettei olisi mitään mahdollisuutta kilpailla.

Eräs pointti..

Suomessa on ylikansoitusongelma puhuttaessa maan "tuotosta".

Suomen väestötiheys on noin 17,64 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden josta seuraa että jokaista suomalaista kohden on maata 5,66 hehtaaria.

Saa olla aika fakiiri että repii siitä elintarvikkeet,ottaen huomioon että suurin osa taitaa olla suota ja Lapin jänkhää ja kasvukausi on lyhyt..

Suomi on siis mielestäni tässä mielessä rajusti ylikansoitettu maa,varsinkin jos verrataan muihin tällä leveysasteella oleviin maihin..

(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/World_population_density_map.PNG/400px-World_population_density_map.PNG)

Ja jotku neropatit haluavat raahata tänne maahan vielä lisää ihmismassaa tekemään maastamme entistä riippuvaisemman ulkopuolisesta tuonnista,me olemme täällä nimittäin kusessa jos ulkopuolinen tuonti lopahtaa tai häiriintyy   ???

Quote from: sologdin on 17.05.2011, 00:51:28
Normaalin liiketoiminnan sääntöjen mukaan viljanviljelijän pitäisi saada tuotteistaan niitä myydessään suorat kustannukset, mm. siemenviljan, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, polttoaineiden, korjausten, vakuutusten jne. hinnat ja ulkoisen työvoiman ja koneiden käyttökustannukset.  Hänen pitäisi pystyä tekemään poistot koneistaan, tuotantorakennuksistaan ja kalustostaan, salaojistaan, siltarummuistaan ja peltoteistään. ... Sen kuin siirrytään markkinatalouteen maataloudessa; normaaliin liiketalouteen.  Mutta sopii varautua siihen, että ainakin puoli miljoonaa suomalaista lisää on sosiaalitoimiston luukulla, kun ruoan hinta on yritystaloudellisesti kohdallaan.  Tästä on perimmältään kysymys!

Teoriasi mättää. Kaikki mainitsemasi kulut pitää aina kattaa, riippumata siitä onko maatalous tuettua vai ei. Joko kuluttaja kattaa ne ostamansa ruuan hinnassa tai hän kattaa ne veroillaan.

Jos ruoka ostetaan verovaroilla kaikki veroa maksavat joutuvat ostamaan kaikkia ruokia ainakin joiltain osin. Myös sellaista ruokaa mitä ei halua tai mitä vain harva tarvitsee. Tämä tuo valtavan tehottomuuskomponentin ruuantuotantoon koska maanviljelijän kannattaa tuotta rankasti tuettua ruokaa vaikkei kukaan sitä söisi. Luonnollisesti verotuettu ruoka tyo mukanaan myös kallista byrokratiaa kaikkine pykälineen ja sitä pyörittävine työntekijöineen.

Jos kaupan kasalla ynnätään yhten kuluttajan suoraan maksama ruuan hinta ja verojen kautta maksettu hinta, se on yhteensä korkeampi kun jos kuluttaja maksasi ruuan kokonaan omalla rahallaan. Maataloustuet eivät siis laske ruuan hintaa muuta kun nimellisesti kaupan kassalla, vaan kokonaishinta nousee.

Maataloustuen lopettaminen toisi ihan uutta markinadynamiikkaa ruuantuotantoon. Kun valtio ei ottaisi maksettavakseen osan viljelijän laskusta, viljelijä joituu aiton kilpailutilanteeseen samalla varmistaen oman taloutensa kestävyden. Viljelijä ohjattaisiin myös tuottamaan sellaista mistä on aitoa kysyntää markkinoilla. Kaikkien ei kannata viljellä perunoita jos hinta laskee vaan joidenkin kannataa siirtyä vaikka mansikkoihin. Ruuantuotanto diversfioituisi ja saisimme enemmän erilaista tavaraa markkinoille.

Tukkukauppa joutusi myös maksamaan aidon markkinahinnan raaka-aineista. Koska kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan mitä hyvänsä ruuastaan - ja todennäköisesti vain vähän lisää nykytasoon verrattuna - tukkukaupa ja jälleenmyyjä joutuvat tinkimään katteistaan. Se taas johtaa kovempaan kilpailuun väliportaassa, joka on omiaan tehoastamaan ruuan jakeluketjua.

Uskoisin, että lopputulos maataloustuen lopettamisesta on, että joidenkin tuotteiden hinnat laskee ja joidenkin nousee. Eli nylkyiset vääristymät korjaantuvat heijastamaan markkinoiden kysyntää. Ruokakassin nousisi ehkä pikkasen yli normaalin inflaation mutta tasoittuisis jossain vaiheessa. Vastavuoroisesti verot tosiaan laskisivat usealla miljardilla eurolla.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 00:59:57

Quote from: sologdin on 17.05.2011, 00:51:28
Maataloustukien lopettaminen aiheuttaisi ruoan tuotannossa vapaan kilpailun.

Todennäköisesti unohdit sanoa että tarkoittamisi vapaa kilpailu merkitsee ulkomaisten alkutuotteiden tuontikieltoa. Vapaa kilpailu ja tukien lopettaminen aiheuttaisi kertaheitolla maatalouden alasajamisen jos ei tuontimuuria olisi. Tuotantokustannukset ovat täällä niin paljon korkeammat ettei olisi mitään mahdollisuutta kilpailla.

Jeps. Maataloustuet tulisi saada alasajettua EU-tasolla. Muuten tarvitaan suojatulleja valikoiduille tuoteille jos pelkästään Suomessa poistettaisiin tuet.

Quote from: jumppajoonas on 17.05.2011, 02:09:36


Eräs pointti..

Suomessa on ylikansoitusongelma puhuttaessa maan "tuotosta".

Suomen väestötiheys on noin 17,64 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden josta seuraa että jokaista suomalaista kohden on maata 5,66 hehtaaria.

Saa olla aika fakiiri että repii siitä elintarvikkeet,ottaen huomioon että suurin osa taitaa olla suota ja Lapin jänkhää ja kasvukausi on lyhyt..

Muistan jostain, että ihminen tarvitsisi noin puoli hehtaaria maata Suomessa eläkseen. 5,6 hehtaaria on siis 11 keraa enemmän kun mitä tarve on.

Tämän todistaa myös historia. Suomessa oli vielä 70-80 -luvulla valtava ylituotanto ruuasta. Puhuttiin viljavuorista, voivuorista, perunavuorista, joille ei ollut ostajia. Tavara kipattiin jopa mereen ettei se jäänyt haisemaan maalle. Tilanne muttui kun alettiin maksaa maanviljelijöille tukia jos lopettavat viljelyn!

Suomen maaperä pystyy elättämään koko kansan ihan kevyesti. Sen lisäksi meillä on valtavia vesivarantoja, joista voi nostaa paljon kalaa ja muuta syötävää. Metsätkin tuottavat paljon marjoja ja lihaa.

Ei Suomesta ruoka lopu. Kyse on vaan halusta tuottaa sitä.

Quote from: Kaapo on 17.05.2011, 02:49:27
Onko kukaan pohtinut seuraavaa skenariota.

1)Investoitaisiin afrikkalaisiin maapläntteihin ja niiden viljelyyn.
2)Sijoitettaisiin turvallisuutta parantavaan kehitysyhteistyöhön. Myös koulutukseen tottakai, koska se vähentää liikakansoitusta, koska synnytyskoneet ovat koulussa.
3)Kun, tai jos, kohdat yksi ja kaksi rupeaisivat toimimaan, eli ruokaa olisi helppo tuottaa turvallisesti ja kuskata Eurooppaan lopetettaisiin maataloustukien jakaminen kokonaan. Vapaa kilpailu kahden tuotantotavan kanssa. Tietysti gasellimaissa tuotettu safka voittaisi...

Kohdan 1) "Investoitaisiin afrikkalaisiin maapläntteihin" ja kohdan 3) "Vapaa kilpailu kahden tuotantotavan kanssa" näyttäisi olevan ristiriidassa toistensa kanssa. Kuka on se joka ostaa maaplänttejä? Jos se on valtio niin vapaata kilpailua ei ole.

En kyllä oikein tiedä mitä tällä saavutettaisiin. Euroopassa ainakin riittää maata viljeltäväksi vaikka kuinka paljon. Eli fraikkalaista maata emme tarvitse. Toisaalta afrikkalainen olisi vapaa tuoman ruokansa EU-markkinoille, ellei se estettäisi laeilla, ihan ilman maainvestointejakin.

Quote from: Alfresco on 17.05.2011, 02:25:15

Quote from: jumppajoonas on 17.05.2011, 02:09:36


Eräs pointti..

Suomessa on ylikansoitusongelma puhuttaessa maan "tuotosta".

Suomen väestötiheys on noin 17,64 asukasta maapinta-alan neliökilometriä kohden josta seuraa että jokaista suomalaista kohden on maata 5,66 hehtaaria.

Saa olla aika fakiiri että repii siitä elintarvikkeet,ottaen huomioon että suurin osa taitaa olla suota ja Lapin jänkhää ja kasvukausi on lyhyt..

Muistan jostain, että ihminen tarvitsisi noin puoli hehtaaria maata Suomessa eläkseen. 5,6 hehtaaria on siis 11 keraa enemmän kun mitä tarve on.

Tämän todistaa myös historia. Suomessa oli vielä 70-80 -luvulla valtava ylituotanto ruuasta. Puhuttiin viljavuorista, voivuorista, perunavuorista, joille ei ollut ostajia. Tavara kipattiin jopa mereen ettei se jäänyt haisemaan maalle. Tilanne muttui kun alettiin maksaa maanviljelijöille tukia jos lopettavat viljelyn!

Suomen maaperä pystyy elättämään koko kansan ihan kevyesti. Sen lisäksi meillä on valtavia vesivarantoja, joista voi nostaa paljon kalaa ja muuta syötävää. Metsätkin tuottavat paljon marjoja ja lihaa.

Ei Suomesta ruoka lopu. Kyse on vaan halusta tuottaa sitä.

Suomessa peltoa on 0,4 ha/as, Kiinassa 0,1, maailman keskiarvon ollessa 0,2. Tästä kehitysmaiden vähäisempi lihankulutus selittää osan. Ehkäpä siis selviämme jos raivaamme hiukan lisää peltoa,tosin öljyn varassa on tuotanto tällä hetkellä melko tukevasti.

Quote from: Mulli on 16.05.2011, 23:51:32

Poiketen jostain markkinatalouden lait hyväksyneestä sivistysvaltiosta meillä on tuotantokatot rajaamassa markkinoita. Ei siis itänaapurin malliset kiintiöt tuotannon alarajalla, vaan katot. Tällaisella toimenpiteellä huolehditaan siitä, että asemansa valmiiksi hoitanut kepuli saa maksimituoton minimisijoituksella. Minkään tuotteen hinta ei laske siksi, että joku keksisi alkaa kilpailemaan suuremman tuotantomäärän mahdollistamalla halvemmalla hinnalla.

Suomessa ei ole tuotantokattoja enää käytännössä missään merkittävässä maataloustuotteessa. Maitokiintiötkit poistuvat muutaman vuoden kuluttua.

Esim. seuraava tila on aloittanut 15-20 vuotta lähes tyhjästä. Nyt sillä on suunnitteluvaiheessa Suomen suurin sikala ja broilerkasvattamo. Mikään tuotantokatto ei ole rajoittanut tilan kasvua.

http://www.farminummela.fi/page3.html

Kaiketi köyhälle suurimman ongelman tuottaa kyllin suuren maa-alueen osto. Itse ottaisin mielummin sen 5-10 hehtaaria maata valtiolta, ja siitä sitten evästä myymään kun makaisin tuella. Ja pohjolan puolesta: olen sekä ollut kaivamassa pellosta kiviä, kylvämässä siemenperunaa, ja nostamassa sitä, tekemässä heinää,  kitkemässä kymmeniä hehtaareja luomuporkkanaa, ja kymmeniä muita tehtäviä, ihan näin kaupunkilaisena. Uskoisin että monikin yritteliäs nuori ihminen ryhtyisi pitämään mielummin omaa pientilaa kun kerjäisi luukulta luukulle loputtomiin, mutta alkupääoman puute estää tällaisen. En ole laskenut mitä tilan perustaminen kustantaa, mutta ilman traktoria isommen peltoalan raivaaminen lienee vähintäänkin työlästä, jossain pitäisi asustaa talvellakin työkalut, siemenet, ja jollain pitäisi elääkin, kaikki on kallista. Olen miettinyt että jos maataloustuet korvattaisiin vastaavalla määrällä työvoimaa kortistoista.

Maataloutta Suomessa on tuettu jo ennen EU:ta, tuki on aivan välttämätöntä. Tällä hetkellä viljelijöille ei jäisi mitään käteen ilman tukia. On muistettava, että myös väliportaat saavat tukia. Tuottajan saama osuus ruoan hinnasta on pienentynyt jatkuvasti.

En sitten tiedä pitemmän päälle kuinka järkevää suurtilojen perustaminen on kun kuluttajilla selvä kasvava trendi on lähellä tuotettu ruoka. Tosin sen esteenä on tukkukauppa ja erilaiset (EU)säännökset... En tiedä sitäkään, kuinka järkevää on suurtilojen vaatimat miljoonainvestoinnit rakennuksiin, koneisiin ja maanhankintaan.

Entinen pientilatuotanto ei enää nykyisellään elätä ketään ja työmäärä on aivan valtava, joten sitä on turha enää haikailla takaisin. Niistä tuotteista pitäisi saada joku uuno maksamaan maltaita, jotta se olisi kannattavaa.

QuoteVilja on päätynyt samanlaisen spekulaation uhriksi kun öljy ja muut raaka-aineet. Kun ruoka hankitaan raaka-ainepörsseistä niin hinnat heittelevät ihan samalla lailla kun osakepörssit

Ei pidä täysin paikkaansa. Ei tarvi kuin muistella viime kesää, kuinka Venäjä, joka on vienyt viljaa (vehnää+ ) lopetti viljan viennin, koska kuivuudesta johtuen sato jäi niin huonoksi ettei sitä riittänyt edes omaan käyttöön. Tämä saattoi osittain olla vedätystä, mutta jos tästä ja vaikka kolmesta seuraavasta kesästä tulee huippu lämpimiä ja koko euroopan vilja-aitat kärsivät kuivuudesta, ollaan tilanteessa ettei viljaa yksinkertaisesti ole, eikä tule, jos jollain on,  jää se omaan käyttöön.

Quote from: Maatiaisjuntitar on 17.05.2011, 10:58:13
Maataloutta Suomessa on tuettu jo ennen EU:ta, tuki on aivan välttämätöntä. Tällä hetkellä viljelijöille ei jäisi mitään käteen ilman tukia. On muistettava, että myös väliportaat saavat tukia. Tuottajan saama osuus ruoan hinnasta on pienentynyt jatkuvasti.

En sitten tiedä pitemmän päälle kuinka järkevää suurtilojen perustaminen on kun kuluttajilla selvä kasvava trendi on lähellä tuotettu ruoka. Tosin sen esteenä on tukkukauppa ja erilaiset (EU)säännökset... En tiedä sitäkään, kuinka järkevää on suurtilojen vaatimat miljoonainvestoinnit rakennuksiin, koneisiin ja maanhankintaan.

Entinen pientilatuotanto ei enää nykyisellään elätä ketään ja työmäärä on aivan valtava, joten sitä on turha enää haikailla takaisin. Niistä tuotteista pitäisi saada joku uuno maksamaan maltaita, jotta se olisi kannattavaa.

Nyt on hyvä rationaali kommentti!

Suomessahan oli niitä tälläkin palstalla ihannoituja pientiloja 60-70 luvuilla. Tunnetuin seurauksin ne pistettiin pakettiin. Miksi ne nyt tuottaisivat elannon jos ne eivät tuottaneet silloinkaan. Silloinkin meidän maatalouspolitiikkamme oli umpikujassa. Oli kauhea voivuori, koska lukematon määrä pientiloja tuotti tukiaisten avulla maitoa, joka oli pakko kirnuta voiksi.
Silloin muistaakseni tukiaiset pääosin hoidettiin suoraan niin että valtio maksoi osan maidon hinnasta tuottajalle.
Niitä maitotuotteita yritettiin ängetä ruokaan ja elintarvikkeisiin oli sitten terveydelle oikein tai.

Onhan siitä lähiruoasta innostuttu ja se on trendikästä. Kuitenkin se on häviävän pieni osa kokonaisuutta. Kun tarkastelee ruuan logistista ketjua niin lähiruoka ei vaan yksinkertaisesti tule olemaan mahdollista. Tietenkin lähiruoalla saadan suurempi osuus jos käsitettä venytetään, mutta silloin se ei ole enää sitä oikeaa lähiruokaa.

Suurtuotannossa on omat etunsa. Seuraavankaltaisessa yksikön on mahdollista elättää pitkälle koulutettuja asiantuntijoita, joilla on aikaa ja kykyä hoitaa ympäristö-, hygienia-, eläin-, pr- yms. asioita toiminnassa.

Seuraava suuryksikkö on varmasti ympäristöystävällisempi kuin pienemmät hajallaan olevat.
Kuten näkyy he ovat pystyneet hoitamaan mallikkaasti myös yhteiskuntasuhteet.
Jos nyt oikein käsitin niin tämäkin yksikkö tuottaa "lähiruokaa".

Quote from: Pelto on 17.05.2011, 04:16:46

Esim. seuraava tila on aloittanut 15-20 vuotta lähes tyhjästä. Nyt sillä on suunnitteluvaiheessa Suomen suurin sikala ja broilerkasvattamo. Mikään tuotantokatto ei ole rajoittanut tilan kasvua.

http://www.farminummela.fi/page3.html

Meidän viimeinen maatalousministerimme oli sikafarmin emäntä.
Harhaanjohtavasti kuva antaa ymmärtää että olisi kysymys jostain idyllisestä toiminnasta.
(http://www.sirkka-liisaanttila.fi/kuvat/7.jpg)

Quote from: retired on 17.05.2011, 13:30:28

QuoteVilja on päätynyt samanlaisen spekulaation uhriksi kun öljy ja muut raaka-aineet. Kun ruoka hankitaan raaka-ainepörsseistä niin hinnat heittelevät ihan samalla lailla kun osakepörssit

Ei pidä täysin paikkaansa. Ei tarvi kuin muistella viime kesää, kuinka Venäjä, joka on vienyt viljaa (vehnää+ ) lopetti viljan viennin, koska kuivuudesta johtuen sato jäi niin huonoksi ettei sitä riittänyt edes omaan käyttöön. Tämä saattoi osittain olla vedätystä, mutta jos tästä ja vaikka kolmesta seuraavasta kesästä tulee huippu lämpimiä ja koko euroopan vilja-aitat kärsivät kuivuudesta, ollaan tilanteessa ettei viljaa yksinkertaisesti ole, eikä tule, jos jollain on,  jää se omaan käyttöön.

Ei kukaan ole vielä nälkään kuollut lännessä tai Venäjällä. Viljaa ja muuta on aina riittänyt. Venäjän näkökulmasta on järkevää vähentää vienti jos maassa on kuivuus koska muuten Venäjä joutuisi ostaman kalliimmalla pörssistä takaisin jo myymiään viljoja. Joiltain osin kyse oli myös vedätyksestä, eli Venäjä halusi viljan hinnan nousuun hyvänä hetkenä voidakseen myydä tavaraa paremmilla katteilla.

Tämä pörssibusines näkyy monessa mussakin asiassa. Kun Fortumit ja muut menivät mukaan energiapörsseihin, hinnat ovat vaan nousseet. Ruotsissa seisotetaan ydinvoimaloita jottei energiapörssin hinnat laskisi. Pörssikauppa tarkoittaa, että pörssissä toimijoiden kannattaa pitää tuotannon alhaisena tai ainakin antaa mielikuvan siitä, jotta hinnat pysyisi korkealla. Riittää, että joku edes mainitsee dinvoimalan huoltokatkoksesta niin hinnat nousevat jo kuukausia ennen varsinaista katkosta. Pörssit pelaa lähes kokonaan spekulaatiivisilla markkinoilla.

Jotain kertoo myös se, että vaikka ruoantuotanto on hidasta sesonkiluonteista hommaa niin viljapörssien hinnat heittelehtii päivittäin. Jokainen ymmärtää ettei ruokavarastojen määrät  voi heittelehtiä yhtä nopeasti kun pörssihinnat. Pörssihinnat eivät siis heijasta tuotantomääriä ja kulutusta eli tarjontaa ja kysyntää muuta kun pintapuolisesti.

Quote from: Pelto on 17.05.2011, 04:16:46
...Suomessa ei ole tuotantokattoja enää käytännössä missään merkittävässä maataloustuotteessa. Maitokiintiötkit poistuvat muutaman vuoden kuluttua....

???  ???  ???

Pitänee suorittaa haastattelukierros naapurustossa...

Itse en viljele ja nelijalkaisistakin talossa kasvatetaan vain koiraa. Täällä asumieni 13:n vuoden aikana muutaman kilometrin säteellä on 3 tilaa lopetellut hommiaan. Yksi näistä lopetti maitokarjanpidon, kaksi viljelyn. Toki toinen viljelyn lopettaneista kaatoi uransa kaulastaan alas, ollen lopetuksen syy kohtuutarkkaan tuossa.

Tuotantokatot ja niitä seurannut kehitys on mainittu tällä aikaa useasti. Vaan eipä tuo nyt ensimmäinen kerta olisi, kun olen hakoteillä ;D

Kattoja ei ole käytännössä missään merkittävässä tuotteessa? Tuo oli hiukasen epäselvästi lausuttu. Saisiko hiukan laajempaa raporttia?

Voi hyvin olla, että kattoja ei enää tarvita, jos tuotanto on onnistuttu ajamaan tarpeeksi alas. Kenen tarpeiden mukaisesti tuo "tarpeeksi" on rakenneltu, on kokonaan toinen asia.

Kolme pointtia:

1. Tilakoon kasvusta ja pieni- ja keskisuurten tilojen haviamisista: Itse naen taman kehityksen erittain huolestuttavana. Kylla juuri tassa tilanteessa on uskottavaa, etta laatu ja ymparistokuormitus saattaa jopa parantua. Kehityksen kuitenkin mennessa eteenpain voi tulla tilanne, jolloin jokin taho saavuttaa monopolin, jolloin kaikki terveellisyys-, laatu- ja ymparistonakokohdat lentavat ulos ikkunasta.

2. Edelliseen tilakoon kasvuun liittyen: kriisitilanteessa on toki hyva, etta kotimaassa on maataloustuotantoa. Ongelmia tulee kuitenkin siita (jonka joku jo mainitsikin), etta maatalouskoneet tarvitsevat polttoainetta, josta myos olisi kriisitilanteessa pulaa. Itse ajattelisin, etta mita pienempi tila, sita helpompi tilan omistajan olisi kehittaa valiaikaisratkaisuja ongelmiin, ja sita motivoituneempi omistaja olisi.

3. Kylla nykyaankin pienesta 10-20 lehman maitotilasta saa vahintaan sivuelinkeinona jonkin verran tuloa. Ainakin Ita-Suomessa on ollut tapana saada osa tienestista metsasta, osa karjasta, ja osa ehka viela siina sivussa esim. kaivinkonebisneksesta, kioskinpidosta, kaivojen kaivusta tms. Talla hetkella ongelmia tulee EU-saadoksista, jotka maarittelevat minkalaisia rakennusten yms. pitaa olla. Myoskaan pankit ei enaa lainoita ihan pienia yksikoita. Ihan pienen tilan ei kannata ottaa velkaa toiminnan jatkamiseen saadosten mukaisesti.

Quote from: AuggieWren on 16.05.2011, 21:13:13
a) näillä leveysasteilla vaaditaan maatalouden kannattavaksi tekemiseen markkinatalousolosuhteissa aina jonkinlaisia tukiaisia
b) tukiaiset alentavat ruoan hintaa
c) omavarainen viljely ja karjankasvatus on aina ollut ja on nytkin täysin vapaata

Jos tukiaisia leikataan, nousee ruoan hinta vielä enemmän kuin tukiaisaikoina. Kannattaisi itsekunkin ryhtyä harrastamaan vähintään palstaviljelyä ja jos maalla asutte, ottaa sinne elikoita (possua, lammasta, lehemää) märehtimään ja röhkimään. Suomen leveysasteilla ei markkinaehtoinen maataloustuotanto toimi vaan pitää olla kotitalouskohtaista omavaraistuotantoa. Muuten tarvitaan elämiseen uusia Nokioita :o

Maataloustuet lakkauttamalla voitaisiin lopettaa arvonlisävero ja rahaa jäisi vielä jäljelle muihin veronalennuksiin. Turha siis puhua mitään ruoan hintaa alentavasta vaikutuksesta.

Quote from: Alfresco on 17.05.2011, 18:15:52
Ruotsissa seisotetaan ydinvoimaloita jottei energiapörssin hinnat laskisi. Pörssikauppa tarkoittaa, että pörssissä toimijoiden kannattaa pitää tuotannon alhaisena tai ainakin antaa mielikuvan siitä, jotta hinnat pysyisi korkealla. Riittää, että joku edes mainitsee dinvoimalan huoltokatkoksesta niin hinnat nousevat jo kuukausia ennen varsinaista katkosta. Pörssit pelaa lähes kokonaan spekulaatiivisilla markkinoilla.

Nyt pitää nostaa hattua hyvälle mielikuvitukselle!

Ruotsalaisten ydinvoimaloiden seisokit johtuvat siitä että siellä korjataan kunnes jotain menee rikki. Suomessa säännöllisissä huoltoseikoissa vaihdetaan kaikki mahdolliset kuluvat/väsyvät osat, jottei niitä aikataulun ulkopuolisia seisokkeja tulisi.
Ruotsin ydinvoimalat ovat jo kerran saanet lakkautustuomion yltiöpäisessä sos. dem. ympäristöpolitiikassa. Siellä suunnalla energiapolitiikka on tempoilevaa.
Markkinataloudessa on aina keinottelua ja niin pitää ollakin, koska se voitelee talouden rattaat.
Kuitenkin Ruotsin ydinvoimaloiden seisokeilla ei ole mitään tekemistä keinottelun kanssa.

Quote from: Hiidenlintu on 17.05.2011, 18:40:18
...Maataloustuet lakkauttamalla voitaisiin lopettaa arvonlisävero ja rahaa jäisi vielä jäljelle muihin veronalennuksiin. Turha siis puhua mitään ruoan hintaa alentavasta vaikutuksesta.

Tämä vaatisi kyllä hiukkasen perusteluja.

Veronalennuksista haaveileminen maan ollessa tässä tilanteessa, on kyllä kertakaikkisen todellisuusrajoitteista touhua. Kataisen viimeiisin ulkomaanmatka piti huolen siitä, että veroja maksetaan aina vain enemmän tulevaisuudessa. Vastineeksi veroistamme emme tosin tule saamaan enää mitään.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 18:42:06
..Markkinataloudessa on aina keinottelua ja niin pitää ollakin, koska se voitelee...

Voi sinnuu...

Kaikenlainen keinottelu on se yksi ja ainoa syy sille, miksi talous on aina jostain kohdin perseellään. Se on myöskin ainoa tapa saada aikaan olemattomasta omaisuudesta miljoonia.

Se, että maailmassa toimitaan juuri näin ei tarkoita sitä, että se olisi oikein.

Quote from: Mulli on 17.05.2011, 18:55:03

Quote from: Hiidenlintu on 17.05.2011, 18:40:18
...Maataloustuet lakkauttamalla voitaisiin lopettaa arvonlisävero ja rahaa jäisi vielä jäljelle muihin veronalennuksiin. Turha siis puhua mitään ruoan hintaa alentavasta vaikutuksesta.

Tämä vaatisi kyllä hiukkasen perusteluja.

Veronalennuksista haaveileminen maan ollessa tässä tilanteessa, on kyllä kertakaikkisen todellisuusrajoitteista touhua. Kataisen viimeiisin ulkomaanmatka piti huolen siitä, että veroja maksetaan aina vain enemmän tulevaisuudessa. Vastineeksi veroistamme emme tosin tule saamaan enää mitään.

Pahoittelen, muistin asioita hieman väärin. Maataloustuet vievätkin suoraan 2,1 miljardia ja sen sijaan verohelpotukset vievät valtion budjetista 18 miljardia euroa. Kyseiset tuet lisäävät byrokratiaa ja ovat hallinnollisesti raskaita. Tuloverokertymä on alle 13 miljardia. Työnteko saataisiin siis kannattavaksi lakkauttamalla sekä tulovero, maataloustuet että verohelpotukset ja jäljelle jäisi vielä yli 7 miljardia vuodessa velkojen maksamiseen.

Miltä tahansa alalta pitäisi vaatia osaamista ja ammattilaisuutta.
Siihen pitäisi lukeutua myös maatalouden.
Suomessa on ollut paljon harrastelija-viljelijöitä jotka oman toimensa ohessa hoitavat perintötilaansa viljantuotannossa. Onko maatilanhoito niin helppoa että sitä voi tehdä vasemmalla kädellä harrastellen?

Tähän tilanteeseen on tultu, koska tuottavuuden kasvu ja tukieurot mahdollistavat että pienelläkin työpanoksella voidaan hoitaa Suomen mittakaavassa suurtakin tilaa.
Tämäkin todistaa että kasvinviljelyssä tilakokoa pitäisi radikaalisti nostaa.
Silloin saisimme todelliset kokopäivätoimiset ammattilaiset hoitamaan modernia maataloutta niin että se olisi mahdollisimman ympäristöystävällistä, tehokasta ja tuottaisi laadukkaita raaka-aineita.

Kyllä tilakoon pitäisi olla sellainen että sen on varaa elättää kokopäivätoiminen agronomi, joka tosissaan käyttää aikansa etupäässä aivotyöhön.

Tietenkin ns. tehomaataloudessa on omat ongelmansa, mutta niihin paljon helpompi vaikuttaa ja ne ovat paremmin näkyvillä kuin hajallaan olevissa pienviljelmissä.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 19:24:25
...Kyllä tilakoon pitäisi olla sellainen että sen on varaa elättää kokopäivätoiminen agronomi, joka tosissaan käyttää aikansa etupäässä aivotyöhön...

Ahaa. No nyt se selvisi, minkälainen lehmä siellä ojassa makaa ;D

Maanviljelystä on harrastettu ihmiskunnan toimesta tuhansia vuosia. Vasta aivan historian viime minuuteilla on alkanut ilmestyä agronomeja selittämään, kuinka vaikeaa maatalous on.

Vilja kylvetään maahan. Sato korjataan pois. Loppu on teknistä puuhastelua. Se ei ole vaikeaa, jos siitä ei väkisin tee vaikeaa vaikkapa lobbaamalla typpilannottaminen käytännössä pakolliseksi.

Joka vuosi tungetaan peltoihin helvetilliset määrät lannotteita, vaikka maa olisi niistä jo aivan tukossa. Lisää tähän tuhansia yhtä typeriä sääntöjä, direktiivejä ja uskomuksia ja Bingo: Ongelman ydin löytyy.

MaatalousKIN olisi kehittynyt tarpeelliselle tasolle paljon paremmin, jos siihen ei olisi sotkettu mukaan politiikkaa.

Quote from: Mulli on 17.05.2011, 19:44:08

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 19:24:25
...Kyllä tilakoon pitäisi olla sellainen että sen on varaa elättää kokopäivätoiminen agronomi, joka tosissaan käyttää aikansa etupäässä aivotyöhön...

Ahaa. No nyt se selvisi, minkälainen lehmä siellä ojassa makaa ;D

Maanviljelystä on harrastettu ihmiskunnan toimesta tuhansia vuosia. Vasta aivan historian viime minuuteilla on alkanut ilmestyä agronomeja selittämään, kuinka vaikeaa maatalous on.

Vilja kylvetään maahan. Sato korjataan pois. Loppu on teknistä puuhastelua. Se ei ole vaikeaa, jos siitä ei väkisin tee vaikeaa vaikkapa lobbaamalla typpilannottaminen käytännössä pakolliseksi.

Joka vuosi tungetaan peltoihin helvetilliset määrät lannotteita, vaikka maa olisi niistä jo aivan tukossa. Lisää tähän tuhansia yhtä typeriä sääntöjä, direktiivejä ja uskomuksia ja Bingo: Ongelman ydin löytyy.

MaatalousKIN olisi kehittynyt tarpeelliselle tasolle paljon paremmin, jos siihen ei olisi sotkettu mukaan politiikkaa.

Kiteytit hyvin oikeellisesti asiasi. Se on ilmiselvää junttimaataloutta.
Enää edes Keskustapuolue ei usko siihen. On aika paljon jos laivan kapteeni uskoo laivansa uppoamiseen ja on jo hypännyt toiseen laivaan.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 19:56:58
...Kiteytit hyvin oikeellisesti asiasi. Se on ilmiselvää junttimaataloutta.
Enää edes Keskustapuolue ei usko siihen. On aika paljon jos laivan kapteeni uskoo laivansa uppoamiseen ja on jo hypännyt toiseen laivaan...

Keskustapuolueella ja terveellä asioidenhoidolla ei ole koskaan ollut minkäänlaista tekemistä keskenään.

Jos kepulit ovat maatalouslaivan kapteeni ja maatalous todellakin uppoaa, suosittelen lämpimästi vanhaa tapaa, jossa kapteeni uppoaa laivansa mukana ;D

Quote from: Asta Tuominen on 17.05.2011, 20:15:49

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 19:56:58

Kiteytit hyvin oikeellisesti asiasi. Se on ilmiselvää junttimaataloutta.
Enää edes Keskustapuolue ei usko siihen. On aika paljon jos laivan kapteeni uskoo laivansa uppoamiseen ja on jo hypännyt toiseen laivaan.

Aivan. Paluu maalaisjärkeen. Sen takia Keskustan johto on pihalla; heiltä on maalaisjärki kadoksissa. Mutta onneksi Perussuomalaiset hoitaa homman. Kaikkea hyvää Sinulle.  :)

Junttimaatalous on kuin aikuisten 4H-kerho. Siellä harrastelevat jokapaikanhöylät käyvät jos käyvät erilaisten neuvonta-organisaatioden juttusilla että mitä oikein pitäisi tehdä.
Ei siitä tule mitään.

Junttimaatalous on kuin yritys josta puuttuisi tuotekehitys, markkinointi, johto yms. jotka olisi sitten korvattu yleismies jantusilla. Ei mitään yritystä voidaa viedä eteenpäin 4H-tuella!

Maatalousyritys vaati johtoon ammattilaisen joka tekee kokopäivätoimista aivotyötä maatalousyrityksen hyväksi. Ei hänen pitäisi olla ollenkaan käsitöissä, koska se on pois yrityksen kehittämisestä oli se sitten suoraan viljelyllinen tms.

Kyllä se kuitenkin taitaa olla niin, että sinä aikana minkä tuollainen hieno teoreetikko käyttää ajatteluun miten asioiden pitäisi olla, työmiesporukka on osannut ihan itsenäisesti ajaa paskat pellolle, kaivaa kivet pellosta, laittaa siemenperunaa peltoon, ja alkaa huolehtia talon juoksevista askareista.

Maatalouteen ei siis tarvita yhtäkään tietäjää, vaan vain tekijöitä. Tehomaatalouteen tarvitaan raskaat koneet ja niille huolto, muttei siltikään yhtään paperinpyörittäjää, vasta EU on luonut järjettömissä mittasuhteissa olevan paperinpyörittäjien armeijan joka ei tosiasiallisesti osaa tehdä mitään hyödyllistä.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 21:02:34
...Maatalousyritys vaati johtoon ammattilaisen joka tekee kokopäivätoimista aivotyötä maatalousyrityksen hyväksi. Ei hänen pitäisi olla ollenkaan käsitöissä, koska se on pois yrityksen kehittämisestä oli se sitten suoraan viljelyllinen tms.

Se, mitä maatalous ei missään nimessä tarvitse, on yksi ylimääräinen läskiperse joka tilalle istumassa päivät pitkät mitääntekemättömänä.

Kiitos kasvukauden, Suomalaisella maatalousyrittäjällä on puolet vuodesta aikaa istuskella pohtimassa mainos- ja markkinointistrategioita, agrikulttuurin dynamisointia huomiotaloudessa, monoetnisen yrityskulttuurin tasa-arvoistamista ja saahan sitä toki pohtia hiukan sitäkin, mitä sinne maahan kaivaisi ja millä sen tonkisi sieltä ylös.

Edit: Marskin kanssa taidamme perustaa mieskuoron ;D

Maatilalla tosin olisi äärimmäisen hyödyllinen yksikin osaava tekijä, mutta lomittajat on kiven alla, ja hinnat on kovat. Luulisi että monikin hankkiutuisi maatalouslomittajaksi, siinä kun on koulutukseen nähden todella hyvä palkka, mutta ilmeisesti ei ole työn tekijöiksi kovin monesta, siinä kun pitää osata tehdäkin jotakin.

Edit. Nimiehdotuksia? Itse ilmoittaudun laulamaan niin väärin kuin osaan:)

Olen maatalon poika ja olen nähnyt 60-luvulta saakka miten tämä elinkeino on kehittynyt vuosien varrella. Tietenkin siinä samassa kaupassa on tullut nähtyä Kepun mutaatio moku-puolueeksi.
Luojan kiitos kepu-tautia ei minussa ole koskaan ollut.

Tiedän tosissaan mitä vaatimuksia maataloustyö asettaa. Pienmaanviljelyn ihannointi kuuluu enemmän linkolalaiseen ekoimpiwaaraan kuin minkään todellisuuteen perustuvan poliittisen liikkeen ohjelmaan.

Voin vakuuttaa kaikille että tehomaatalous on myös ympäristönsuojelullisesti hyvin tehokasta.
Olen kokenut omin silmin miten ympäristölle haitallista pienmaatalous on.

Sukuun kuuluu kolme eripuolella suomea olevaa pientilaa, joista kaksi maitotiloja, jotka kasvattavat omat rehunsa. Ympäristönsuojelullisesti en keksi, miksi pienmaatalous olisi sen saastuttavampaa kun maatalous suuremmassa mitassa. Kukaan järkevä pientilallinen ei esimerkiksi laske paskaa järveen jonka rannalla asuu. Mökkijärvenkin (3x10km) ympäriltä löytyy kaksi tilaa, ja suomenkin standarteilla vesi on moninkertaisesti niin puhdasta kuin tarvitsisi olla. Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 17.05.2011, 21:44:05Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa?

No pienmaataloudesta sinällään ei ole automaattisesti ympäristöhaittaa sen enempää kuin suuremmankaan mittakaavan viljelystä. Ongelma tulee siinä että uusi ympäristöystävällinen tekniikka on kallista eikä pientilalla riitä rahkeet investoida esim. biokaasulaitoksiin, täsmäviljelyteknologiaan, moderneihin lannankäsittelykoneisiin tai nykyvaatimusten mukaisiin kotieläintuotantorakennuksiin.

TV7:ssa oli jotain ohjelmaa Israelista. En muista siitä mitään muuta kuin taustakuvat, joissa oli lehmiä laitumilla. Siellä oli vasikat emojensa kanssa. Tätä ei näe Suomessa, vaan pikku ressukat erotetaan heti äidistään. Perheenyhdistämistä vaadin Israelin malliin!
Suomessa on enenevästi robottinavetoita, joiden lehmät ei pääse koskaan ulos. Sen huomaa voin väristä, kesävoi keltaisempana on kateissa.

Olen ajatellut ostaa navetan. Tavoitteena siis mummonmökki jossa pihapiirissä pikkuinen navetta. Ehkä joskus sinne tulisi joku asukas, ongelmana on, ettei sitten kuitenkaan pysty viemään lahtipenkille syksyllä ja elukka sitoo.

QuoteEi kukaan ole vielä nälkään kuollut lännessä tai Venäjällä

Ja sinä varmaan voi todistaa tämän?

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 17.05.2011, 21:44:05
Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

Hajallaan olevat pienet yksiköt olivat ne sitten millä teollisuuden alalla ovat ympäristörasitteita mukaanlukien maaalous. Se on monestakin syystä.
1. Hajallaan olevat pienet yksiköt aiheuttavat logistisen ongelman. Vaikka lähiruoka onkin trendikästä ei se pysty kauniista ajatuksestaan huolimatta poistamaan tätä ongelmaa.
2. Pienten yksikköjen tekninen tehokkuus ei yllä isompien tasolle sekä tuontannollisti että päästöissä.
3. Pienten yksikköjen vireessä pitäminen on vaikeampaa. Toisinsanoan niiden huoltaminen on kalliimpaa. Tästä syystä pienissä yksiköissä huoltamattomat koneet ovat tehottomia ja aiheuttavat ympäristölle ongelmia.
4. Suuremmassa yksikössä voidaan saadaan mukaan paljon enemmän sitä erikoistunutta aivotoimintaa.
5. Suuremma yksikön valvonta yhteiskunnan taholta on helpompaa. Pienet yksiköt jäävät usein resurssipulan vuoksi valvomatta.
5. Ammattimaisesti johdetulla maatalousyrityksellä on aivan toisenlaiset mahdollisuudet vastata haasteisiin kuten esimerkiksi erilaisten laatusertifikaatti täyttämisestä taikka viimeisten tuotantomenetelmien omaksumisessa.
6. Pankit eivät ymmärrettävistä syistä halua olla mukana nappikaupassa. Suuremmat yksiköt saavat rahoitusta paremmin kuin pienet ja siten voivat kehittää toimintaansa aivan toisella tavalla.
7. Maatalous on Suomen kaikkein suurin päästöjen lähde tälläkin hetkellä. Suuremmalla tilakoolla saataisiiin tätäkin vähennettyä.
8. Pienillä tiloilla ei yksinkertaisesti ole ammattitaitoa ymmärtää ja liiallinen yleismiehenä toimiminen lipsauttaa päästöjä. Niistä vaan ei välitetä. Kuitenkin öljyä ja kusta vapautuu luontoon siellä täällä tuo aikamoisen puron kun se ynnätään yhteen.

Jos verrataan siihen yksikkökokoon mikä siellä Kosken kunnassa oli eli se on tarkoitus nostaa 32'000 lihasikaan ja 4'000 emakkoon + 20'000 välikasvatuspaikkaan ja broileriluku oli tarkoitus noista 500 000.
http://www.farminummela.fi/page3.html

Minkähän kokoinen olisi vastaava maidontuotannon tila? Otettaisiinko 5000 lypsävää.
Oletetaan että pientilan lehmäkoko nykyään olisi 50 lypsävää. Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä.
Tarkoittaa käytännössä sitä että suurfarmi olisi sata kertaa suurempi kuin peinfarmi.

Jokainen voi mielessänsä miettiä minkälaisia suuruuden ekonomian antamia etuja 5000 kannikan farmilla on.
Siinäkin suuri logistinen kun se maitotila sijoitetaan meijerin viereen. muutenhan se maitoauto kiertää sadoille tiloilla keräämässä sitä maitoa.
Suomessahan meijerit ova keskittyneitä. Suuri osa maidosta viedään valion muutamaan isoon meijeriin jalostettavaksi.
http://www.valio.com/portal/page/portal/valioyritys/yritystieto/toimipaikat
On pienempiäkin meijereitä mutta niillä ei ole niin suurta merkitystä:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Milk_Works/meijerit_suomessa
60-luvulla joka pitäjässä oli meijeri. Niitä oli paljon. Vielä tänäkin päivänä ne tyhjät meijerirakennukset ovat paikallaan kunhan osaatte tunnistaa ne. Nyt kun kiertelette kesällä maaseudulla niin bongatkaapa niitä.

Kaikkein järjettömintä maatalous on ollut Pohjois-Suomessa. En tiedä missä nyt pohjoisin meijeri, mutta on kamikaze-taloutta kun vähintäänkin Rovaniemeltä pitää maidon keräilyauton kiertään pitkin Lappia aina Utsjokea saakka hakemaan maito niistä piennavetoista. Ainoa todellinen hyöty tulee kuljetusyrittäjälle.
Muistan vielä yhden Rovaniemeltä 70-luvulla etelään muuttaneen jepen sanoneen kyllä ne siellä viljaakin viljelevät mutta ei niiden ole koskaan tarvinnut ostaa puimuria. Syystä että aina on voinut hakea katokorvauksia.

Anteeksi vaan että loukkaan tunteita mutta minulle nämä ovat rationaalisia kysymyksiä.
Maaseutu ei ole yhtäkuin ruuantuotantoon erikoistunut maatalous. Monet tilat ovat vaihtaneet tuotantosuuntaa. Maatalon pyörittäminen kannattavasti vaati yhä suurempaa ammattitaito aivan kuten millä tahansa muulla alalla (paitsi ehkä Hesarin toimittamisessa).

Kiitos vaan jos jaksoitte lukea ja eikä ollut paljon virheitä.

Quote from: ElinaElina on 17.05.2011, 22:47:06
TV7:ssa oli jotain ohjelmaa Israelista. En muista siitä mitään muuta kuin taustakuvat, joissa oli lehmiä laitumilla. Siellä oli vasikat emojensa kanssa. Tätä ei näe Suomessa, vaan pikku ressukat erotetaan heti äidistään. Perheenyhdistämistä vaadin Israelin malliin!
Suomessa on enenevästi robottinavetoita, joiden lehmät ei pääse koskaan ulos. Sen huomaa voin väristä, kesävoi keltaisempana on kateissa.

Olen ajatellut ostaa navetan. Tavoitteena siis mummonmökki jossa pihapiirissä pikkuinen navetta. Ehkä joskus sinne tulisi joku asukas, ongelmana on, ettei sitten kuitenkaan pysty viemään lahtipenkille syksyllä ja elukka sitoo.

Unelmasi mummonmökistä muistuttaa hyvin Vihreiden ajatusmailmaa sillä erolla ettet vaadi metropysäkkiä viereen.

Kaliforniassa oli aivan samanlaisia näkymiä. Mittakaava vaan saattoi olla toinen. Karjaa oli laiduntamassa tuhansia päitä. No, oli siellä pienempiäkin tiloja. En ole aivan varma että olivatko elikot lihan- vaiko maidontuotantoa varten mitä satuin näkemään. Siellä päin eläinten vapautusrintaman jäsenet kuolisivat nälkään, niin luonnomukaiselta vaikutti nautojen elämä.
Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Ranching in California:
http://www.youtube.com/watch?v=dUT4kUdeUQ0

Vuoden 2008 karjatilasaldo (mennään siis nautakarjassa) olisi reilut 915000 päätä tilaluvun ollessa alle 17500. Nyt, jos tuo kasa jaetaan 5000 lypsävän suurtiloiksi, tilaluvuksi tulee 183.

Voisin kuvitella, että tavan karjatilaa pyörittää ukko ja akka. Työllistysvaikutus on siis 35000 ihmistä. Paljonko suurtilalla olisi väkeä? Parikymmentä per tila (plus toki hädän hetkellä sesonkiin palkatut kolmen euron puolalaiset)? 3660 työpaikkaa. Siis reilut 32000 uutta työtöntä tilauksessa?

Suurtilan ottaminen perusyksiköksi ei ole niin yksinkertainen juttu.

Kulujen kasvaessa tilakokoa tulisi toki suurentaa, vaan polku siihen pitäisi jotenkin saada sellaiseksi, että siitä ei kehity mitään uutta pommia millekään alalle. Muutaman suurtilan ilmestyminen kuvioihin pudottaa väkisinkin tuottajahinnat sellaiselle tasolle, että pienet tilat kuolevat pois jaloista ja työttömyys kasvaa silmissä.

Työttömyyden syy muuten tämän päivän Suomessa ei aina ole se, että laiskat vain makaavat. Työpaikkoja ei vain ole lähestulkoonkaan kaikille. Ei siis voida rehellisesti väittää, että entiset viljelijät voivat opetella puolan kielen ja mennä raksalle töisin. Juurikin tuon kieliasian takia.

Pohjoisen maitorallista olen itsekin joskus messunnut. Maitoauton toistatuhatkilometrinen kierros ei ole oikein loppuun asti ajateltua touhua. Vaan jaeltava se on ruoka sielläkin päin Suomea, vaikka maitotilat etelämmäksi saataisiinkin.

Jos ihminen olisi vähemmän nirppanokkainen, hänelle toki sopisi karjatila meijerin viereen. Meijerit ovat toki sijoitettuina isoihin kyliin ja taajama-alueelle monissa kylissä (Impiwaaralaiselle Helsinkikin on pikkukylä ;D ). Vaan ajattele sitä nillityksen määrää, jonka sitikanin suojelijat pitävät, jos lehmänpaska kärähtäisi urbaanin nokassa.

Ajatusleikkinä toki viehättäisi kuvio, jossa suurtilallinen hoitaisi itse myös meijerin osuuden.

Vaan maana tämä on toki logistinen painajainen joka tapauksessa. Harvaan asutettu ja pitkä, kuin perkelöinti sellaisen miehen suussa, joka on juuri lukenut Kataisen ulkomaanmatkan tuloksista. Suurtiloilta ulos liikkuva tauhka olisi edelleen ongelma ja loppupelissä sitoisi aika lähelle saman määrän kuljetuskalustoa. Rekankontti ei kasva kokoa tilakoon kasvaessa.

Lisäksi voisin toki vastustaa suurtiloja elämänlaatukysymyksenä. Tehokkuusajattelu on toki hyvää liiketoimintaa, mutta se ei takaa hyvää elämää.

Teetättää Mullille nyt kaksisuuntaisen mielipidehäiriön tämä. Huono liiketoiminta tämän päivän Suomessakaan ei takaa hyvää elämää.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 23:36:04
...Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Se, mikä sinun nyt täytyy hyväksyä ja ymmärtää on se, että Suomen ja amerikan maataloudet eivät ole millään tavalla toisiinsa verrattavissa. Oli Suomen maatalouden tulevaisuus mikä tahansa, se täytyy tehdä Suomen olosuhteet huomioonottaen.

Quote from: Mulli on 17.05.2011, 23:51:40

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 23:36:04
...Kalifornia on Amerikan suurin maidontuottaja ja meijereitä on sen mukaan. Tuotannon arvo on vajaat 5 miljardia dollaria.

Se, mikä sinun nyt täytyy hyväksyä ja ymmärtää on se, että Suomen ja amerikan maataloudet eivät ole millään tavalla toisiinsa verrattavissa. Oli Suomen maatalouden tulevaisuus mikä tahansa, se täytyy tehdä Suomen olosuhteet huomioonottaen.

Juuri näin!
Kalifornia on maataloudesta kiinnostuneelle erinomainen turistikohde antaa silti virikkeitä ja näkemystä vaikka ne eivät ole tänne sovellettavissakaan. Se sattuu vaan olemaan tuttu maisema tienvarsilta ja siksi olen ottanut sen esimerkiksi.
Video Kalifornian maitotiloista:
http://www.youtube.com/watch?v=O04i7fjNnlI&feature=related

Ja toisaalta sota-aikana hajautettu tuotanto on äärimmäisen hyödyllistä. Ei olisi vaikeaa pommittaa kahtasataa tilaa ja saada koko maata silläkeinoin antautumaan, kun taas 35k tilaa tuottaa jo huomattavasti kovempaa päänvaivaa.

Ja lähiruuan ideana lienee että säästyttäisiin turhalta eestaasajelulta, homma vaan pitäisi saada pelaamaan maito tilalla purkkiin-> tilan rekka heittää maidot lähikauppaan. Toki suuremmissa yksiköissä teoriassa voidaan säästää, mutta toisaalta, jos joka tilalta kulkee yksi minibussi tai rekka 2-30km päähän kauppaan, niin luulisi sen olevan ekologisempaa kuin tila->maitoauton 1000km lenkki->meijeri->tukkuporras->muut välikädet?->vähittäiskauppa.

Koneita pienmaitotilalla tarvitaan lypsykone+ ehkä separaattori jos haluaa kerman ja kurrin erottaa+kylmäsäilytystilat.

Viljely puolestaan voi olla vähän isommissakin yksiköissä, mutta toisaalta heinän ja rehun hakeminen 300km päästä muodostuu jo kohtuullisen kovaksi vaatimukseksi pientilalle(50 lypsävää+muut vaatii 2x500kg kepulaisenmunan päivään+rehua liki tonnin viikkoon.) eli kuljetuskalustoa pitäisi olla kovasti ja sen pitäisi olla halpaa.

Quote from: retired on 17.05.2011, 22:54:22

QuoteEi kukaan ole vielä nälkään kuollut lännessä tai Venäjällä

Ja sinä varmaan voi todistaa tämän?

Mitä pitää todistaa? Oletko kuullut nälkäkuolemista lännessä tai Venäjällä viime aikoina? Minä en ole.

Quote from: Pohjolan puolesta on 17.05.2011, 23:02:38

Quote from: Marshal_Mannerheim[Fin] on 17.05.2011, 21:44:05
Kerropa pohjolan puolesta niistä haitoista joita pienmaatalous muka tuottaa? Jos saisi, niin ajetaan lehmänpaskat pellolle, laitetaan siemenet keväällä ja kuivataan syksyllä/AIV ja eikun lypsävien suuhun.

Hajallaan olevat pienet yksiköt olivat ne sitten millä teollisuuden alalla ovat ympäristörasitteita mukaanlukien maaalous. Se on monestakin syystä. ...

Kaikki nämä jutut ovat ihan oikein. On päivän selvä, että suurtila voi olla tuottavampi kun pientila. Kyse on massatuotannon efektistä. Sama tavaraa liukuhihnalla tuotettuna on halvempaa kun "käsin" tehty. Se ei kuitenkaan tarkoita ettei pientilalla olisi mitään roolia.

Pientilallisen ei olisi markkinataloudessa järkevää yrittää kilpailla suurtilojen kanssa maidon ja viljan tuotannossa. Syy miksi pientilat sen tekevät, on maataloustuki. Tuen turvin tehokkain tuotantotapa ei olekaan kannattavin vaan myös tehottomampi laitos pysyy hengissä.

Ilman maataloustukia pientilat joko lopettaisivat tai siirtyisivät muihin tuotteisiin. Viljan sijaan kannattaisi viljellä vaikka marjoja, hedelmiä tai erikoisviljoja. Sikalan sijaan kannattaa siirtyä lammaslihan tuottajaksi jne.

Maataloustuki on loi tilanteen missä ylituotetiin valtavia määriä perustarvikkeita, jolle ei ollut tarvetta. Nyt tuen saaminen edellyttää peltojen paketoinnin eli toiminnan lopettaminen. Molemmissa tapauksessa tilanne on epäoptimaalinen koska veronmaksajat maksavat edelleen valtavia määriä rahaa tukiaisina ja tuotanto on keskittynyt perustuotteisiin. Markkinataloudessa tuotepaletti olisi diversifioitunut ja kaupoissa olisi enemmän erilaisia tuotteita ilman veronmaksajien väliintuloa.

EU:n tulisi ehdottomasti ajaa alas maataloustuet. Jotain askeleita siihen suuntaan ollan jo tehty mutta aivan riittämättömästi.

Tuotannon keskittämisen edut ovat maataloustuotannossakin täysin selviä, mutta tuotannon kasvava keskittäminen vaatii yhä enemmän ns. korkeaa teknologiaa, jonka varassa sitten koko tuotanto seisoo. Logistiikasta lypsyautomaattien piirikortteihin ulottuva teknologiaorkesteri on kieltämättä hurja. Maatalouden pientuotannossa on se etu, että tuotantoa voidaan ylläpitää myös ns. hyvin matalalla teknologialla ja myös maailman kaaduttua täystuhon jälkeen kaupunkien päälle.

Tuotantotapojen kirjossa näen ongelmaa vain siinä, että lainsäädännöllisesti tavalla tai toisella estetään jommankumman tuotantotavan ääripään toteuttamista. Jos joku haluaa elää savupirtissä pollen, parin lehmän ja possun kanssa parin viljahehtaarin ja kasvimaan varassa, se suotakoon hänelle. Rakenteellisen työttömyyden yhä kasvaessa ns. matalalla teknologialla toimivan maa- ja metsätalouden pientuotannon ensisijainen rooli saattaakin olla rauhan aikana työllisyydenhoidossa eikä ruuantuotannossa.

Maataloustuet eivät vain vääristä kilpailua, vaan myös tappavat innovaatiot, jos halutaan oikein reippaasti kärjistää. Jos tukiraha juoksee, ei ole tarvetta kehittää mitään uuttakaan –ilmiö on kovin tuttua muualtakin. Erityisesti tämä laakereillaan lepääminen koskee ns. ylituotantokapasiteetin ja metsän omistamista. Byrokratia on jo nyt sellaisissa mitoissa, että itse tuotantotoiminta on liiaksi unohtunut niin viranomaisilta kuin monilta tuottajilta. Silloin, kun Bryssel vaatii sitä ja tätä selvitystä, unohdetaan monesti, että Helskinkin vaati aikoinaan myös yhtä ja toista paperinivaskaa. Tukiaiskeskustelussa unohdetaan myös usein se, että maatalousyrittäjän vuotuinen työtuntimäärä on ihan kilpailukykyinen mm. palkansaajiin, jopa useimpiin pienyrittäjiin nähden. Toisaalta taas maatalousyrittäjät ymmärtävät kovin harvoin sitä, että kovin harva pienyrittäjä pyörittää omaisuusarvoiltaan ja investoinneiltaan niin suurta toimintaa kuin maatalousyrittäjä mm. kiitos erilaisten tukiaisten. Mutta, mutta ... kuka nyt osaisi sieltä tukiaisviidakosta, hallintobyrokratian kuluista, erilaisista monopolien (keskusliikkeet, lannoite- ja siemenbisnes, konekauppa, maatalousmaan hinta, erilaiset rekkarallit) muodostamasta "ilmasta" ja kaikenkarvaisten (maatalous)yrittäjien valitusvirsistä laskennallista totuutta kaivaa esiin. Kovin olisi mielenkiintoista tietää, mikä olisi tiettyjen kotimaisten peruselintarvikkeiden vähittäishinta vaikkapa a) Möttölän kyläkaupassa ja b) hypermarketissa Kehä III sisäpuolella ilman kaikkea tätä kovin suurella taidolla rakennettua tavattoman monimutkaista ja suuria intressejä sisältävää (hämäys)koneistoa.

Suomen etu on olla harvaan asuttu maa, jossa tyhjää tilaa riittää. On hämmästyttävää, ettemme ole vielä tietoisesti yrittäneet kehittää toimintamalleja, jossa tätä Euroopassa todella poikkeuksellista luonnonvaraa käytettäisiin hyödyksi muutoin kuin puunjalostusteollisuuden raaka-ainelähteen ja matkailun roolissa. Nyt on viimeistään ryhdyttävä tähän, eikä vain keskittää väestöä muutamaan asutuskeskukseen, jossa ongelmatkin keskittyvät. Toki jos uskotaan, että globaali markkinatalous korjaa myös rakenteellisen työttömyyden ja parantaa maailman etc ..., tarvetta tähän ei ole.

En aiemmin todellakaan tiennyt kuinka vähäisellä rahamäärällä voi Suomessa elää ennen muuttoani metsään Espoon puutarhakaupunginosasta. Silti on autoa, järven rantaa, isoa omakotitaloa ... kaikki ns.  elintason ulkoiset merkit, mutta on myös varmuus siitä, ettei tule kylmä, vaikka ydinmiilut posahtaisivat, eikä tule nälkä, vaikka automarkettien hyllyt olisivatkin joku aamu tyhjänä.

Ts. komppaan henkisesti aivan täysillä mm. nim. Asta Tuomista ja Päivänsädettä, reaali-ajatteluni tukee vahvasti mm. nim. Alfrescoa, Pohjolan puolesta, Mullia, wannabeetä ja Marshal Mannerheimiä.

Meillä kaikilla on omat lähtökohtamme, omat mittakaavamme ja omat tavoitteemme, mutta erilaisuudestamme huolimatta en näe syytä minkäänlaiseen henkilökohtaiseen vastakkainasetteluun tässä kysymyksessä, sillä tämä aihe kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat meille kaikille yhteisiä: ruokaa me kaikki syömme. Nälän edessä kaikki kannattavuuslaskelmat menevät valitettavasti aina ja ehdottomasti aivan uusiksi.

Ensimmäinen vaatimukseni maataloudelle on että harrastelijat pois.
Niinkuin kaikilla muillakin aloilla on.

Tilakoon vaatimus on se että kuinka hyvin se pystyy tarjoamaan kokopäiväiselle korkeasti koulutetulle mielekästä toimintaa.
Mitä parempia ammattattilaisia maatalousyritysten johdossa on sitä paremmin ne voidaan sopeuttaa tarvittaessa kriisiaikojen vaatimuksiin.

Huoltovarmuus ja puolustuspoliittiset kysymykset voidaan aivan yhtä hyvin hoitaa isommalla tilakoolla. Aivan riittävä hajauttaminen tulee. Niitä gigantti-yksiköitä tulee jos ei poliitikot ole valmiina.

Jossain oli että MTK:n omavaraisuustavoite on 80%. Se on varmasti riittävästi koska kriisien aikana tulemme vähemmällä toimeen.

Eiköhän paras malli liene kaikessa pyöriä molempien ääripäiden puolivälissä, maataloudessa sekä 30 että 3000 lypsävän tiloja, ja maahanmuuttokeskustelussa äärinuivan talousmalli maahanmuuttoon, ja ääriviherfeminismin idealismi nuivan antamilla talousrealiteeteilla.

Missään nimessä en suhtaudu tehomaatalouteen kriitiikittömästi. Siellä on paljon sarkaa parannettavaksi. Jostain syystä ympäristöliike ei tajua ottaa asiakseen lainsäädännön edistämisen.

Yksi hyvä esimerkki on yksipuolinen viljely. Suurmaatalous pitäsi saada lainsäädönnillisin keinoin vuorottelemaan ja limittämään erilaisia viljelykasveja.

Hyvä esimerkki Kaliforniasta on mantelinviljely, jossa gigantomaaniset farmit tuottavat suuren osan mailman mantelituotannosta. Olen alkanut epäillä että mehiläisten, jotka ovat tärkeitä pölyttäjiä, joukkokuolemat saattavat johtua yksipuolisesta ravinnosta.
Ilman pölyttäjiähän ei satoa tule.

Tietenkin on ihmisiä jotka haluaisivat kieltää suurtilat, mutta mielestäni parempaan lopputulokseen päästään kun farmit velvoitetaan viljelemään useampia erilaisia kasveja.

Aivan samaa mieltä. Yksipuolisuus on vaarallista ja siitähän saamme todistuksen katsomalla luontoa ja sen moninaisuutta. Yksipuolisuus voi olla yksi mehiläiskadon syy. Toiseksi syyksi on ehdotettu kasvinsuojeluaineita, entiseltä nimeltään kasvinsuojelumyrkkyjä (ja taas päästään Monsantoon ja heidän Suomessakin myytävään Rounduppiin ja surukseni totean, että Monsanto on siis jo Suomessa). Luonto on herkkä enkä hetkeäkään usko, että kasvinsuojeluaineiden vaikutusta pölyttäjiin olisi ennakkoon tutkittu.

Vihreät. Nuo citypipertäjät, jotka ovat unohtaneet luonnon ja ympäristöasiat muiden asioiden kustannuksella, mm. homoliittojen. Huoh.

Onneksi luonnon kunnioittaminen ja suojelu ovat Perussuomalaisten puolueohjelmassa.  :)


Edit: täydensin yhtä lausetta.

Quote from: Pohjolan puolesta on 18.05.2011, 22:16:02
Yksi hyvä esimerkki on yksipuolinen viljely. Suurmaatalous pitäsi saada lainsäädönnillisin keinoin vuorottelemaan ja limittämään erilaisia viljelykasveja.

Hyvä esimerkki Kaliforniasta on mantelinviljely, jossa gigantomaaniset farmit tuottavat suuren osan mailman mantelituotannosta. Olen alkanut epäillä että mehiläisten, jotka ovat tärkeitä pölyttäjiä, joukkokuolemat saattavat johtua yksipuolisesta ravinnosta.
Ilman pölyttäjiähän ei satoa tule.

Olen ajatellut ihan samoin. Tänään studio55:ssä jokin historioitsija-mummeli kertoi Fiskarsin ruukin viljelytavasta, joka kahdeksas vuosi sarka viljeltiin, seitsemänä lepäsi. On varmaan ollut monimuotoista kukintoa viljelyn välissä.

Voih. Menin sitten Wikipediasta katsomaan, mitä tuo Suomessakin myytävä Roundup on. Monsanto on erittäin vaarallinen yritys, joka aikoinaan aiheutti paljon pahaa DDT-myrkyllään ja Vietnamin sodassa käytetyllä Agent Orange -myrkyllä. Me kaikki, pidetään parhaamme, että Monsanto pysyy poissa Suomesta. Ei liity maataloustukiaisiin, mutta muuten sopii ketjun jatkoksi. Lihavointi minun.

http://en.wikipedia.org/wiki/Roundup_(herbicide)

Monsanto developed and patented the glyphosate molecule in the 1970s, and marketed Roundup from 1973. It retained exclusive rights in the US until its US patent expired in September, 2000, and maintained a predominant marketshare in countries where the patent expired earlier. Pesticides based on these poisonous chemicals, including Roundup have been banned in various countries due to their toxic effects on humans and wildlife.


Edit: jostain syystä tuo toinen sulku ei tule linkkinä, yritin jo kahdesti. Noh, hakusanalla Monsanto löytyy tietoa Wikipediasta.

Muistan 80-luvulta niin perkeleen sateisen syksyn, ettei 20ha kauraa meinannut sitten millään saada puitua pois. Oli onni, ettei ollut 200ha.
Muutenkin sateisten syksyjen kanssa maanviljelys on perin tuskaista pulaamista. Nyt on ollut niin hyviä vuosia, että huonot vuodet tahtoo unohtua monelta.
Hiukan pelkään ensi kesän vesitilannetta, vaikka talvi oli runsasluminen, niin sulamisvedet taisivat haihtua taivaan tuuliin ja pohjavesi on kovin matalalla. Ettei vain kävisi, niinkuin viime kesän perunasadon kanssa. Vaikka sama se minulle, laitan taas pari vakoa kasvimaalle.

Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:34:38

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 02:25:09

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Minä ymmärrän. Lähes jokainen kemikaali, hormooni tai myrkky, joka lykätään kasveihin ja lihaan päätyy meidän elimistöön. USA:ssa ollaan jo havaittu, että karjalle ennaltaehkäisevästi annetut antibiootit aiheuttavat resistenttiä mikrobikantoja myös ihmisissä. Kemikaaileilla taas on arvioitu olevan yhteys astmoihin ja allergioihin. Mitä enemmän kasvatamme kemikaalikoktailia, sen enemmän lieveilmiöitä se aiheuttaa ihmisissä ja luonnossa. Tämä on ihan selvä asia.

Kemikaalien käyttämisen motiivi on lisätä tuotantomääriä tuotantoyksikköä kohden alentaakseen hintaa. Käytännössä siirretään ongelma ruuan tuotannosta esim. sairaalaan, missä hoidetaan niitä tauteja, joita ruoka ja myrkyt aiheuttavat tai vesistöihin, jotka rehevöittyvät.

Itse olisin valmis maksamaan luomusta, siis normaalista ruuan tuotannosta, sen verran lisää mitä tuotantokustannukset ovat listättynä kohtuullisella katteella. Sensijaan en ole valmis maksamaan kaupan haluamaa 100-300% kalliimpaa hintaa, jota luomusta revitään.

Suomessa on paljon maata mutta esim. peltotilojen pieni koko aiheuttaa tiettyjä ongelmia luomutuotannossa. Luomuiljelys eri pelloilla eri vuosina antaisi lepäämässä oleville maille tilaa elpyä ja lannoittua lähes itsestään peltojätteiden mädäntyessä. Kun maatilkkut ovat pienet, viljelijällä ei ole varaa pitää osan maista pois tuotannosta vaan hän työntää mielummin pellot täyteen apulantaa, jotta voisi viljellä koko pinta-alan joka vuosi.

Tällaista toimintaa ei pitäisi tukea vaan kannustaa viljelijöitä luonnonmukaisempaan toimintaan vaikka leikkaamalla tuet niiltä, jotka käyttävät kemikaaleja.

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:51:09

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 02:43:49

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:34:38

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 02:25:09

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

Tiesitkö, että vesi ja ilma ovat kemikaaleja..? Millä perusteella ruoka olisi "puhtaampaa" luomuna. Tai ympäristö? Mikä siitä tekee "puhdasta" kun se on luomua..?

Nyt kiljutonkka kiinni ja nukkumaan. Sinähän päästelet ihan kummia näppikseltäsi.

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 03:13:19
Suomessa karjalle ei anneta ennaltaekhäiseviä antibiootteja.

EDIT: Mulli mitä muka..?

Se aito luomu nyt vain on myrkytöntä. Siitä ei pääse mihinkään (ilmansaasteet ovat toki vakio jokaisessa tuotteessa).

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:51:09

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 02:43:49

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:34:38

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 02:25:09

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Lyhyesti asian voisi kai tiivistää niin, että tavoitteena tulee aina olla elinvoimainen suomalainen maatalous, joka tuottaa laadukasta ruokaa ja turvaa kansan ravinnonsaannin kaikissa olosuhteissa.

Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Puhtaammat ja laadukkaammat elintarvikkeet? Puhtaampi ympäristö?

Sanoudutko kemikaaleista irti?

Liikakäytöstä kyllä.

Tiesitkö, että vesi ja ilma ovat kemikaaleja..? Millä perusteella ruoka olisi "puhtaampaa" luomuna. Tai ympäristö? Mikä siitä tekee "puhdasta" kun se on luomua..?

Lupaavan provosoiva keskustelunavaus, ei voi moittia  ;)

Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän ruuantuotannossa käytetään keinolannoiteita ja kemiallisia torjunta-aineita, sitä parempi ihmisille, eläimille ja luonnolle. "Nykyruuasta" on tehty paljon tutkimuksia, mutta en ole vielä törmännyt sellaiseen joka liputtaisi esim. runsaiden torjunta-ainejäämien ja vaikkapa runsaiden lisäainemäärien olevan ihmiselle hyväksi ja suositeltavia.

Tehomaatalous (varsinkin äärimmilleen vietynä) tappaa todella tehokkaasti luonnon monimuotoisuutta laajoilta alueilta.

http://yle.fi/mot/070501/kasis.htm Siinä vähän luomusta. (sivujuonne, olinpa eräänä kesänä jutussa mainitulla porkkanafarmilla kitkemässä)

Ja harrastelijat pois ruuantuotannosta? Esimerkiksi jos eläköitynyt metsäkoneenkuljettaja(tutuntuttu) pistää 10 pesän mehiläisfarmin pystyyn, ja myy hunajat lähiseudun kauppoihin, niin keneltä tällainen puolipäivätoiminta on poissa? Toki viljan tuotanto voi olla suurissa yksiköissä tehokkaampaa, mutta maatalous kattaa hyvinkin monta muuta erikoisalaa, enkä katso etteikö maanviljelijä saisi tahtoessaan viljellä vaikka vain 1-20 hehtaaria, siinä missä sataa ja kymmentätuhatta(ehkä Suomessa jossain pohjanmaalla jopa 10k mahtuu olemaankin? tiedähäntä.)

Mutta joo, tasapainoilua, en lähtisi kieltämään mitään vain sen takia, että se ei näytä tehokkaalta.  

Olen samaa mielta siita, etta ruoantuotanto pitaa sallia kaikille, oli sitten miten aloittelija tahansa. Akkiseltaan ajatellen tahan liittyy kaksi tarkeaa periaatetta:

1. Ruoantuotanto on ihmisen perusoikeus, jopa enemman kuin syominen.

Amerikassa dialogia kaydaan paljon oikeuksien pohjalta, kun taas varsinkin Ruotsissa hallitus tuntuu paattavan, mita oikeuksia ihmisilla on ja mita ei. Lahes samalla tasolla ruoantuotannon kanssa voisi kysya, kenen oikeus on kasvattaa lapset? Jos keskustelusta jatetaan oikeuskasitys pois, voi pian edessa olla tilanne, etta lastenkasvatus otetaan kokonaan vanhemmilta pois; eivathan he yleensa ole lukeneet itseaan kasvatusalan ammattilaisiksi.

Alkutuotanto, mukaan lukien ruuan alkutuotanto, on myos yhteiskunnan elinkeinorakenteen peruspilari, johon kriisiaikoina pitaisi olla paluureitti.

2. Vallalla on kehitys, jossa halutaan paattajien taholta varmistaa ruuan "turvallisuus". (Tama menee syvalle foliohattuiluun; isot firmat sanelevat paattajien kautta toimintatavat, jotka edesauttavat heidan omaa monopoliaseman tavoitteluaan.) Pitaisi olla niin pain, etta kuluttaja itse aikuisena ihmisena saa paattaa, mita ja mista hankkii ruokansa.

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 03:28:26

Quote from: Mulli on 19.05.2011, 03:16:08

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 03:13:19
Suomessa karjalle ei anneta ennaltaekhäiseviä antibiootteja.

EDIT: Mulli mitä muka..?

Se aito luomu nyt vain on myrkytöntä. Siitä ei pääse mihinkään (ilmansaasteet ovat toki vakio jokaisessa tuotteessa).

"Myrkky"... Ympäristössä puhuttaessa käytetään kyllä nykyään termiä vierasaine.

Niinpä tietysti, jos puhuttaisiin edelleen myrkyistä joku voisi alkaa epäillä jotain...

Quote from: Alfresco on 19.05.2011, 02:58:25

Quote from: Kaapo on 19.05.2011, 02:20:52

Quote from: AfriCat on 19.05.2011, 01:57:55
Avainsanoja ovat luomu, monipuolisuus ja luotettavuus.

En kyllä ymmärrä luomukiimaa...

Itse olisin valmis maksamaan luomusta, siis normaalista ruuan tuotannosta, sen verran lisää mitä tuotantokustannukset ovat listättynä kohtuullisella katteella. Sensijaan en ole valmis maksamaan kaupan haluamaa 100-300% kalliimpaa hintaa, jota luomusta revitään.

Minä kannatan luomunaisia. Siis sellaisia joista näkee jo päältäpäin mitä saa.
Elintarvikeluomussa taas on huijauksen maku.

Luomussa kaikki on kalliimpaa tuotannossa, valvonnassa sekä jakelussa. Varsinkin Suomessa tämä pitää paikkansa. Kaliforniassa jossa luomo oli termillä organic, olivat tuotteet edullisempia, mutta vieläkin kalliimpia. Tienvarsilta oli helppo nähdä orgaanisia viljelmiä koska ne oli pitänyt merkitä helpottaakseen valvontaa. Kaliforniassa oli orgaaniseen ruokaan keskittyneitä kauppaketjuja, mutta pirun kalliita ne olivat. Kierrän kyllä kaukaa luomut sekä Suomessa että Kaliforniassa.

Luonto sinänsä on täynnä erilaisia kemikaaleja ja sen omia kasvinsuojeluaineita (myrkkyjä). Monet kasvit ovat luonnostaan myrkyllisä. Hirvet ovat jatkuvasti alttiina luonnon omalle kemikaalihyökkäykselle. Niiden pitää aika ajon vaihtaa ravintoaan koska samasta syönnöstä tullut myrkkyannos on täyttynyt.

Periaatteessa luomu voidaan tuottaa tehomaatalouden keinoin. Ei siinä olisi mitään estettä.
Kuitenkin luomussa myös epäilyttäviä piirteitä. On paljon tutkimuksia, joissa tehomaatalouden keinon tuotetut elintarvikkeet ovatkin terveellisempiä kuin luomut.

On erittäin hyvä kemikaalien haitallisuudesta keskustellaan, mutta vouhaamista ja asiantuntemattomuutta on aivan liikaa. Jos nyt sitten aikaa niistä kemikaaleista ottaa kantaa on sitten parempi tietää mikrobiologiasta.

Mitä tähän DDT:n tulee niin aikanansa sitä pidettiin siunauksena ja super-aineena.
Käsittääkseni sillä saatiin malaria tuhottua suurilta alueilta. Ei se tee yhtiöstä pahaa vaikka se on valmistanutkin joskus DDT:tä.

Geenimuunnellut lajit saattavat olla ratkaisu siihen että torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää.
Geenimuunteluahan on kasvinjalostuksessa harrastettu iät ja ajat tekemällä valinta itse.
Geenitekniikka vaan sallii tämän prosessin huomattavan nopeuttamisen. Miksemme käytä sitä hyväksemme?

Harrastelijat eivät pärjää missään elinkeinotoiminssa maataloutta lukuunottamatta. Tämä vääristynyt tilanne johtuu tukiaisista.
Kyllä kuka tahansa saa harrastella, mutta ei kenenkään harrastuksia pitäisi valtion tukea millään alalla.

Harrastelijoilta tukiaiset pois!

Saa toki harrastaa, eräät kehittävät siitä vaan tuottavan elinkeinon. Toiset taas roikkuu ikuisuustukiaisten varassa. Ehkä ongelma ei kuitenkaan ole maatalouden tukeminen de facto, vaan sitä kautta Monsaton kaltaisille jättifirmoille(l. sen omistajille) valuva piilotuki. Nämä yritykset yrittävät johdonmukaisesti vaikuttaa ja vaikuttavatkin esim. EU:n maatalouspolitiikkaan marssittamalla vieteriukkonsa lobbaamaan korptoituneita poliitikkoja. Tällä tavalla tehdään iso karhunpalvelus kuluttajan terveydelle mutta samalla vedetään voitot sekä lannoitteiden, siementen, torjunta-aineiden sekä tietenkin lääketeollisuuden saralla.

Äh ja äh. Ne kaikki kaksi onnistunutta GM kasvia on manipuloitu nimenomaan kestämään glyfosaattia, että voisi myrkyttää enemmän!

Quote from: Pohjolan puolesta on 19.05.2011, 15:03:05Luonto sinänsä on täynnä erilaisia kemikaaleja ja sen omia kasvinsuojeluaineita (myrkkyjä). Monet kasvit ovat luonnostaan myrkyllisä. Hirvet ovat jatkuvasti alttiina luonnon omalle kemikaalihyökkäykselle. Niiden pitää aika ajon vaihtaa ravintoaan koska samasta syönnöstä tullut myrkkyannos on täyttynyt.

Nyt menee jo absurdin puolelle. Ylivoimaisen suuri enemmistö ihmisistä tietää mitä luonnossa liikkuessaan ei kannata napata hiukopalaksi (ja jos ei ole sataprosenttisen varma niin jättää jokatapauksessa syömättä) ja miten tiettyjä kaupassakin myytäviä ruoka-aineita pitää valmistaa ennen kuin ne ovat turvallisia syötäväksi.

On mielestäni varsin kohttuullinen vaatimus, että ihminen voisi myös kotona ruokapöytänsä ääressä perusruokien parissa turvallisin mielin luottaa siihen, että syömänsä ruoka on terveellistä.

QuoteKuitenkin luomussa myös epäilyttäviä piirteitä. On paljon tutkimuksia, joissa tehomaatalouden keinon tuotetut elintarvikkeet ovatkin terveellisempiä kuin luomut.

Varmasti. On myös kerrottu tutkimuksista, joissa tupakointi kuvataan ihmiselle terveellisenä ja haitattomana nautintona.

QuoteOn erittäin hyvä kemikaalien haitallisuudesta keskustellaan, mutta vouhaamista ja asiantuntemattomuutta on aivan liikaa. Jos nyt sitten aikaa niistä kemikaaleista ottaa kantaa on sitten parempi tietää mikrobiologiasta.

Miten olisivat kattavat puolueettomat tutkimukset? Mitä virkaa yleensä on "asiantuntijoilla" jotka ovat maksettuja tai painostettuja/pakotettuja oikeiden tutkimustulosten taakse?

QuoteGeenimuunnellut lajit saattavat olla ratkaisu siihen että torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Geenimuunteluahan on kasvinjalostuksessa harrastettu iät ja ajat tekemällä valinta itse. Geenitekniikka vaan sallii tämän prosessin huomattavan nopeuttamisen. Miksemme käytä sitä hyväksemme?

Eipäs sotketa asioita. Iät ja ajat harrastettu jalostus ei ole sama asia kuin nykyinen geenimuuntelu ja GMO:n erinomaisuudesta tiedemaailmakin on kaikkea muuta kuin yksimielinen (kaikesta painostuksesta ja monsantojen omista puolueettomista tutkimuksista huolimatta).