Hommaforum Testi

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/03/ruotsalaisministeri_huolissaan_suomen_kielikeskustelusta_2415762.html

Quote
TAUSTA: Ruotsalaisministeri huolissaan Suomen kielikeskustelusta
julkaistu tänään klo 16:00
Ruotsin hallituksessa tunnetaan huolta suomenruotsalaisten asemaa koskevasta keskustelusta Suomessa. Muun muassa vähemmistökysymyksistä vastaava integraatioministeri Erik Ullenhage on huolissaan Suomen keskustelun sävystä, joka on tuttu muualtakin Euroopasta.

- Minua huolestuttavat tällaiset eri maissa käytävät keskustelut, joissa käännytään vähemmistöjä tai pakolaisia vastaan. Se ei ole maalle hyväksi, Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhag muotoilee.

Hän tarkentaa, että tämä huoli koskee myös Suomen keskustelua, kun siinä käännytään vähemmistöä vastaan.

Ullenhag uskoo että maat, jotka eivät kunnioita vähemmistöjään ovat nykymaailmassa loppujen lopuksi häviäjiä, kun riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kanssakäymisestä vain kasvaa.

Terveisiä vaalikampanjaan
Liberaalia kansanpuoluetta hallituksessa edustava Ullenhag sanoo, että Suomen vaalikampanjaa pitää tietysti kommentoida hiukan varoen, mutta hänellä on terveisiä.

- Haluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.

Hänen mielestään Suomen kannattaisi pitää huolta ruotsin kielestä.

Ruotsissa asuvat suomalaiset muistuttavat ajoittain siitä, että suomen kielen aseman edistäminen Ruotsissa voi olla riippuvainen siitä, miten ruotsin kieltä kohdellaan Suomessa, tai ainakin siitä, millainen mielikuva on ruotsin kielen asemasta.

Suomen kielikeskustelu on viime aikoina saanut jonkin verran huomiota Ruotsissa. Lundin yliopiston historianprofessori Dick Harrison vertasi jokin aika sitten keskustelua suomenruotsalaisista keskusteluun juutalaisista 1930-luvun Saksassa. Alun perin suomenruotsalaisen ajatushautomon Magman nettisivuilla esitetty pohdiskelu päätyi iltapäivälehti Expressenin juttuun. Juttu oli otsikoitu "ruotsin kielen viimeinen taistelu Suomessa". Siinäpä vähän Suomi-kuvaa tavallisille ruotsalaisille, jotka eivät juuri tunne ruotsin kielen asemaa Suomessa.

YLE Uutiset / Tom Kankkonen, Tukholma

Mitä se ylipäätään ruotsalaisille kuuluu, miten me kohtelemme ruotsinkielistä vähemmistöä täällä? Hehän ovat Suomen kansalaisia, eivät Ruotsin. Asia ei kuulu heille mitenkään.

Niin ja kohteluhan tapahtuu silkkihansikkailla, jos sitä mietitään.

Joopajoo taas. Ruotsinkielisethän ovat täällä kuin neekerit Etelä-Afrikassa 80-luvulla ja juutalaiset natsi-Saksassa 30-40-luvulla.

Ja kaikki lähti siitä onko suomenkielisten pakko opiskella ruotsia ilman toista vaihtoehtoa.
:facepalm:

edit: tarkennuksia ilmaisuun

Kaikkein järkyintä nazia olisi jos ruotsin asema suomessa alkaisi jotenkin muistuttaa suomen asemaa ruotsissa  :flowerhat:

Ministerin kommentit eivät ole kovin järkeviä kahdesta syystä:

1) Suomen kielen status on Ruotsissa huonompi, kuin ruotsin kielen Suomessa.

2) Miten vähemmistöjen "kohtelu" vaikuttaa ulkomaankauppaan? Taas sekoitetaan monikulttuurisuus siihen, että ostamme tai myymme tavaroita muihin maihin.

Jos halutaan välttämättä verrata ruotsinkielisten asemaa johonkin historian tilanteeseen, niin minulle tulee ensimmäisenä mieleen takavuosien Etelä-Afrikan valkoihoiset. Etuoikeutettu vähemmistöhän se on.

Kannattaa muistaa, että Ruotsissa tieto Suomen asioista tulee pitkälti RKP:lta tai sen medialta. Jos toimittajiin on luottamista, niin Suomessa ei ole yhtäkään kirjeenvaihtajaa Ruotsista. RKP:n mielestä keskustelukin pakkoruotsin lakkauttamisesta on suurin piirtein verrattavissa kansanmurhan suunnitteluun. Ja tämän käsityksen he välittävät myös eteenpäin.

QuoteHaluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.

Ja sinulle, Erik, haluaisin lähettää sellaisen viestin, että kasvava määrä Suomen ruotsinkielisiä äänestää Persuja. Meidänkin kotona on yksi.

Pakkoruotsijärjestelmän kriittinen tarkastelu = suomenruotsalaisten kansanmurha Natsi-Saksan tyyliin. Näinkös se menee näitten mielestä vai?

Valitettavasti en nyt vaan koe suomenruotsalaisia niin aateliseksi kansanryhmäksi, että pitäisin järkevänä Suomen jokaiselta suomenkieliseltä suomalaiselta niitten kielen pänttäyksen vaatimista nykyiseen malliin. Siihen ei minkään (eittämättä asiaa edes kunnolla ymmärtämättömän) ruotsalaisministerin vinkumiset paljon auta.

Onko Ruotsissa kaikki kansalaiset pakotettu opettelemaan suomea koulussa? Vai syyllistytäänkö siellä kenties 30-lukulaiseen natsismiin ja apartheidiin? Muutenkin olen huolissani siitä, miten Ruotsi aikoo hoitaa tuhansien miljardien arvoisen ulkomaankauppansa Somalian kanssa, mikäli joka ikinen ihminen ei siellä pakoteta ala-asteelta lähtien opettelemaan somaliaa.

Ruotsalaisministerit voivat olla mitä mieltä tahansa, mutta heidän mielipiteillään ei siltikään ole mitään väliä Suomen asioista päätettäessä. Ruotsalaisministerin puuttuminen Suomen politiikkaan pikemminkin vain alleviivaa virallisen kaksikielisyyden poistamisen tarvetta.

On se ihme, kun mikään ei ole riittävää, mitä tulee maailman hemmotelluimman vähemmistön etuoikeuksiin. Haluaisiko ministeri alistaa meidät suomenkieliset orjiksi? Nykyinen hallitushan on jo sitä mieltä, että suomenkielisten tulee olla ruotsinkielisten palvelijoita; sillähän pakkoruotsiakin perustellaan.

Natsi-kommentti taas oli niin ääliömäinen, ettei siihen jaksa sanoa yhtään mitään, koska sen pitempi kommentoiminen tarkoittaisi, että sen lausuja olisi muka vakavasti otettava keskustelukumppani.

Ruotsalaisministerit näyttäs kovasti arvostelevan muita maita, kun oma maa on samalla menossa kohti helvettiä.

Ruotsi on eittämättä maailman itsekriittisin maa, mitä tulee kanssakäymiseen kolmannen maailma vähemmistöjen kanssa. Jostain syystä Ruotsilta kuitenkin löytyy Suomen kanssa asioidessaan sellaista ylimielisyyttä, jota voisi luulla löytyvän korkeintaan joltain arabidiktaattorilta.

Onhan se nyt kaikille selvä, että suomenruotsalaisten asema on miljoona kuin kertaa parempi täysin verrattavissa olevien ruotsinsuomalaisten. Jos se, että jo keskustelu suomenruotsalaisten kieltämättä hieman etuoikeutetusta asemasta on natseilua, niin mitä sitten on se, millä tavalla Ruotsi kohtelee ruotsinsuomalaisia? Niin kauan, kun suomi ei ole Ruotsin virallinen kieli, kaikki kauan kuin kaikki ruotsalaiset eivät joudu opiskelemaan koulussa suomea, niin kauan kuin Ruotsin valtiollinen TV ja radio eivät syydä kaiken aikaa suomenkielistä ohjelmaa ulos ja niin kauan kun Ruotsista puuttuu kattava ja kaikille tasoille yltävä suomenkielinen kouluverkosto, ei Ruotsilla ole minkäänlaista moraalista oikeutta arvostella Suomen vähemmistöpolitiikkaa suomenruotsalaisten suhteen.

Jos Suomella olisi Suomen etuja ajava pää- tai ulkoministeri, hän sanoisi tämän Ruotsille. Sanoisi, että jos täällä joku kohtelee kielivähemmistöä natsien ottein niin te. Sekä nykyään että historiallisesti. Mutta valitettavasti Suomella ei ole tällaista ministeriä. Ruotsi voi vaikka heittää ruotsinsuomalaiset mereen ja Suomen poliittinen eliitti taputtaa kilvan ja todennäköisesti hyppää perässä, jos joku ruotsalainen ministeri tai professori sitä pyytää.

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.03.2011, 16:48:23

QuoteHaluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.

Ja sinulle, Erik, haluaisin lähettää sellaisen viestin, että kasvava määrä Suomen ruotsinkielisiä äänestää Persuja. Meidänkin kotona on yksi.

Meidän kotona niitä on kolme ;).

Nuo ruotsalaisministerit tietävät Suomen kielipotiittisesta tilanteesta tasan sen mitä RKP ja muut pakkoruotsia kannatavat tahot ovat heille kertoneet. Todennäköisesti tuollekin ministerille on kerrottu valheita. Ei hän muuten kehtaisi sanoa tuollaista.

"Ullenhag uskoo että maat, jotka eivät kunnioita vähemmistöjään ovat nykymaailmassa loppujen lopuksi häviäjiä, kun riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kanssakäymisestä vain kasvaa".

Jos emme nuole suomenruotsalaisten pyllyä, miten se vaikuttaa Suomen ja Venäjän, tai Suomen ja Kanadan väliseen kauppaan?.

Quote from: leit on 07.03.2011, 16:39:35
Ministerin kommentit eivät ole kovin järkeviä kahdesta syystä:

1) Suomen kielen status on Ruotsissa huonompi, kuin ruotsin kielen Suomessa.

2) Miten vähemmistöjen "kohtelu" vaikuttaa ulkomaankauppaan? Taas sekoitetaan monikulttuurisuus siihen, että ostamme tai myymme tavaroita muihin maihin.

Aivan. Eikö ministerille sovi vastavuoroisuus: pistetään ruåtsinkielen asema yhtä hyväksi Suomessa kuin suomenkielen asema on nyt Ruåtsissa

Lainaus jmm:"Todennäköisesti tuollekin ministerille on kerrottu valheita. Ei hän muuten kehtaisi sanoa tuollaista."

Johan itse ulkoministerimme myönsi taannoin kertovansa ulkomailla suomenruotsalaisten elämisestä ja kulttuurista suomessa.

Veikkaan lujasti, että esim. Ruotsiin ja Norjaan on suomen ruotsinkielisen vähemmistön "mainosmiesten" toimesta jo vuosikymmeniä välitetty täysin huuhaa tietoa Suomen kielioloista ja he elävätkin kahden hatun alla. Suomessa herrakansana ja ulkomailla riistetynä Suomen  sivistyneistönä.

Kuullessaan asioiden oikeat laidat tavallinen ruotsalainen ja norjalainen ihmettelevät sitä epäreiluutta, jonka alaisina suomalaiset ovat, ja johonka "alaisuuteen" suomenkieliset eivät itse vaikuta.

En usko minäkään, että ministeritason valtiomies lähtisi ilman "varmaa pohjaa" puhumaan asioista, joista ei ymmärrä tuon taivaallista.
Pohja vain taisi pettää ja asia tullee kääntymään pakkoruotsitamisvastaiseksi.

Toivottavasti joku suomalaisten ja suomalaisuuden asiaa ajava yhdistys laittaisi ko. ministerille seikkaperäisen selvityksen asioiden oikeasta laidasta.
Uskoisin, että asia rekisterisöidään muissakin pohjoismaissa, ja onkin hyvä jos asioiden todellinen totuus selviäisi myös sinne.

Vai niin, että nyt Suomea jo kiristetään ruotsinsuomalaisten kohtalolla. Mitähän tämä kertoo kohtelusta vähemmistöjä kohtaan Ruotsissa, kun heitä käytetään pelinappuloina politiikassa?

Noh, Ruotsin tasoon meillä on vielä pitkä matka. Ei ole pakkosuomea eikä virkasuomea Ruotsissa taikka sitten valtion verorahoista antamia kymmenkertaisia summia suomenkielisille yliopistoille verrattuna ruotsinkielisiin.

Kannatan lämpimästi ruotsinsuomalaisten oikeuksien nostamista suomenruotsalaisten kielellisten oikeuksien tasolle. Tosin olen sen verran hellämielinen, että pakkosuomesta voitaisiin luopua muualla paitsi Tornionjokilaaksossa ja Tukholman seudulla.

(Luulen että ruotsalaiset eivät ole täysin tajunneet Suomen ja Ruotsin "hassua" epäsymmetriaa.)

Ruotsalaiset ... niinpä niin ... tuo suuri ja jalo kansa, joka on jo muinoin ollut valmis puolustamaan maataan suurta idän karhua vastaan viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen...

Pitää oikein istuutua...

Quote from: -gentilhommehki- on 07.03.2011, 16:17:35
Ruotsin hallituksessa tunnetaan huolta suomenruotsalaisten asemaa koskevasta keskustelusta Suomessa.

Eihän Suomessa ole kyse tai keskustella suomenruotsalaisten asemasta, vaan suomenkielisten lasten pakosta opiskella ruotsia.

Mitäpä sitä kieltämään, että suomenruotsalaisista toisinaan puhutaan kuten juutalaisista on oletettavasti puhuttu Saksassa.

Sillä, mikä on Ruotsin kielipolitiikka, ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa miten me hoidamme kieliasiamme omassa maassamme. Meidän kielipolitiikka kun ei perustu ruotsalaisten miellyttämiseen vaan omien kansalaistemme tarpeisiin. Siksi voisi toisaalta ruotsalaisetkin pitää pienempää suuta asiasta.

Lainaus Turkulaine: "Mitäpä sitä kieltämään, että suomenruotsalaisista toisinaan puhutaan kuten juutalaisista on oletettavasti puhuttu Saksassa."

Mitä, missä, milloin?

Outoa höpinää?

Quote from: jupeli on 07.03.2011, 18:59:00
Lainaus Turkulaine: "Mitäpä sitä kieltämään, että suomenruotsalaisista toisinaan puhutaan kuten juutalaisista on oletettavasti puhuttu Saksassa."

Täyttä roskaa. Ruotsin kieli on germaaninen, ja natsit pitivät juuri germaaneja parempina ihmisinä, vastakohtana juutalaisille ja muille ali-ihmisille. Ruotsinkielisten vähemmistöasema ei pilaa tätä vertausta tai takaa heille uhrin statusta. Muistetaanhan, että apartheid-ajan Etelä-Afrikassakin se oli (germaaninen) vähemmistö, joka sorti (ei-germaanista) enemmistöä. Sitä paitsi Suomen ruotsinkieliset eivät tarvitse eivätkä yleensä halua uhrin statusta. Eivätkä suomenkieliset natsileimaa.

Quote from: Ant. on 07.03.2011, 17:23:29
Ruotsi on eittämättä maailman itsekriittisin maa, mitä tulee kanssakäymiseen kolmannen maailma vähemmistöjen kanssa. Jostain syystä Ruotsilta kuitenkin löytyy Suomen kanssa asioidessaan sellaista ylimielisyyttä, jota voisi luulla löytyvän korkeintaan joltain arabidiktaattorilta.

Niinpä. Olen usein ihmetellyt samaa. 1900-luvun alun tyyppinen germaaninen ylemmyydentunto, joka muita kohtaan on ankarasti kiellettyä ja paheksuttua, on jostain syystä edelleen sallittua suomalaisia ja Suomea kohtaan. Suomalaiset ovat tavallaan sokea piste Ruotsin eliitin itsevihan värittämässä näkökentässä. Muut ryhmät ovat ruotsalaisia parempaa ja rikkaampaa toiseutta, jonka tieltä ruotsalaisuus voidaan vaikka sulauttaa ja syrjäyttää kadoksiin, mutta paradoksaalisesti samojen piirien ajattelussa suomalaiset ovat edelleen germaanien alapuolella ja käskettävissä. Toiseusasteen perusteella luotu ihmisarvon hierarkia on järkyttävää itsepetosta, mutta suomalaisten kohdalla jopa itsepetos petetään.

Jos pakkoruotsi poistuu edes niistä maakunnista, joissa tarvitaan vallan muita kieliä, suomalaisien alamaismainen suhtautuminen ruotsalaisiin lähtee jyrkkään laskuun ja suomalaisetkin uskaltavat kohta arvostella Pohjolan Valon poliittisia sekoiluja.

- Haluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.
Jep, hyvinhän hän tietää.
Perjaatteessa me kaikki olemme ''Suomen Ruotsalaisia'' taustaltamme.
Nykyiset Suomen ruotsalaiset ovat joko vanhaa rikasta ruotsinkielistä eliittiä tai ihmisiä jotka eivät (paikkakunnillaan) vaihtaneet suomenkieleen.
Tuo kommentti herättää niin paljon kysymyksiä.
Jos ruotsinkielisellä ''vähemmistöllä'' tarkoitetaan aatelisia/maaherroja..
Niin tuo kommentti on aika helvetin asiaton ja imperialistinen.

 Höblää on taas luettu lännen ihmemaassa. Milloinkohan Ruotsin suomalaiset/ruotsinsuomalaiset saavat edes kymmenesosan niistä oikeuksista, jotka suomenruotsalaisilla on? Historiallisiakin perusteita olisi.

Quote from: Pöllämystynyt on 07.03.2011, 19:33:01
Täyttä roskaa. Ruotsin kieli on germaaninen, ja natsit pitivät juuri germaaneja parempina ihmisinä, vastakohtana juutalaisille ja muille ali-ihmisille.

Millä ihmeen logiikalla sillä, mihin kieliryhmään ruotsi kuuluu tai ketä natsit pitivät parempina ihmisinä, on merkitystä väitteen kannalta?

Quote from: juge on 07.03.2011, 18:39:29

Quote from: -gentilhommehki- on 07.03.2011, 16:17:35
Ruotsin hallituksessa tunnetaan huolta suomenruotsalaisten asemaa koskevasta keskustelusta Suomessa.

Eihän Suomessa ole kyse tai keskustella suomenruotsalaisten asemasta, vaan suomenkielisten lasten pakosta opiskella ruotsia.

Joku suomalainen päättäjä voisi nyt uskaltautua ulos kaapista ja loukkaantua hieman:
"Anteeksi mutta ei meillä mitään natseja ole täällä!"
Voisi samalla korjata nuo asiavirheet ja sitten läksyttää Magman hallintoa siitä, että julkaisee tälläistä loukkaavaa paskaa propagandaa. Näin suomenruotsalaiset käyvät vaalitaistoon: "Haukutaan niitä natseiksi!"
Yölintu - Sitä saa mitä tilaa (http://www.youtube.com/watch?v=Npjw567Fqek)

Kun ruotsalaista poliittista päättäjää pyytää moralisoimaan jonkin toisen maan asioita, yleensä saa mitä tilaa, kuten Yölintu laulussaan kertoo.

Ruotsalaisministerin tilattu lausunto on taas tarkoitettu Suomessa sisäpoliittiseen käyttöön.

Ruotsilla ei periaatteessa ole mitään varaa moralisoida, koska Ruotsi ei ole perinteisesti antanut omille perinteisille vähemmistöilleen (suomalaiset ja saamelaiset) läheskään samanlaisia oikeuksia, kuin suomenruotsalaiset Suomessa nauttivat. Tämä ei tosin koskaan ole ruotsalaisia haitannut.

Quote from: Vasarahammer on 07.03.2011, 21:31:16
Ruotsalaisministerin tilattu lausunto on taas tarkoitettu Suomessa sisäpoliittiseen käyttöön.

Ilmeisesti tilaaja ei ole ajatellut, että ruotsalaisministerin lausunto on aika laajalle äänestäjäjoukolle negatiivinen referenssi jota nuivaliston on vain kiitettävä ja hykerreltävä. Agendan tärkein osa tosin on maahanmuuttopolitiikan nuivistaminen, mutta emme ole asemassa jossa on varaa olla kovin nirso.

Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Olen kirjoittanut siitä aikoinaan laudaturin ja hyötynyt kielitaidosta paljon ammatissani.

Silti ruotsinkielen aseman Suomessa panee perspektiiviin, kun yrittää selittää jollekin ei-eurooppalaiselle ulkomaalaiselle, miksi on mielekästä että Suomessa pakotetaan kaikki kansalaiset opiskelemaan muutaman prosentin vähemmistön kieltä, ylläpidetään tuolle kieliryhmälle omia yliopistoja ja sisäänottokiintiöitä ja taataan heille kaikki julkiset palvelut äidinkielellään.

Arvatkaapa, mikä erään amerikkalaisprofessorin mielipide asiasta oli: That sounds just like a remnant of colonialism.

Tässä eräs kysely, josta kyseinen ruotsalaisministerihötkyilijä ei varmaankaan tiennyt.

ILtalehden kysely12.10.2009 seuraavaa:

Kysymys oli: Tarvitaanko Suomessa kahta virallista kieltä?
Vastaajia silloin:17 516
15% vastasi KYLLÄ
85% vastasi EI

On pikkuisen eroa Taloustutkimuksen nykytuloksiin.

Yksinkertainen kysymys ja selkeät vastaukset. Siinä tulevan kansanäänestyksen paikka on eikä hilavitkuttimilla höystetyista  omituisista vaihtoehtoasetteluspekuloinneista.

Esim. tarvitaanko Suomessa pakkoruotsia vai ei?
Sitten vaan IL:n kysymys.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009101110405731_uu.shtml

Toivottavasti tämä liittyy aiheeseen.

Joopa joo... lausuma kuvaa myös ruotsalaisten kiinnostusta ja tiedon tasoa naapurimaan asioista - sitä asennetta, ettei "pikkumaiden" asioista vaivauduta ottamaan edes selvää ennen kuin avataan suu julkisesti. No, sekin on molemminpuolista. Ruotsihän ei ole kymmeniin vuosiin ollut merkitykseltään tärkein kumppanimaamme taloudellisesti, poliittisesti, EU:n sisällä tai turvallisuuspoliittisesti. Samantekevää, mitä siellä joku poliitikko suustaan päästelee.

Täällä tiedetään kokemuksesta sekin, ettei Ruotsista ole ollut tiukan paikan tullen käytännössä mitään apua. Alkaen siitä, kun Ruotsin armeija pötki peruukit putkella pakoon poikki Suomen vuonna 1808-09 lopettaen samalla maansa puolustamisen tykkänään kun ei siihen kykene. Nyt aikovat vielä lopettaa armeijansakin luottaen siihen, että Suomi säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja pysyy puskurina.

Tuhannessa vuodessa Ruotsille on siis kertynyt melkoinen velka Suomelle, jota ovat sittemmin vähän lyhennelleet esim. 60-70-lukujen siirtolaisuusaikaan.

No, asiaan. Jos olen natsismin kannattaja siksi, että kannatan pakkoruåtsin lopettamissta kouluista siksi, että se on resurssien tuhlausta (kun ne voisi käyttää siihen, että opetettaisiin riikinruåtsia ja muita kieliä niille motivoituneille vapaaehtoisille jotka niitä haluavat ja kykenevät oppimaan kunnolla), niin enpä voi todeta kuin että Sieg Heil vaan! Vai pitäiskö sanoa Sig Hej!

Quote from: Turkulaine on 07.03.2011, 20:49:57

Quote from: Pöllämystynyt on 07.03.2011, 19:33:01
Täyttä roskaa. Ruotsin kieli on germaaninen, ja natsit pitivät juuri germaaneja parempina ihmisinä, vastakohtana juutalaisille ja muille ali-ihmisille.

Millä ihmeen logiikalla sillä, mihin kieliryhmään ruotsi kuuluu tai ketä natsit pitivät parempina ihmisinä, on merkitystä väitteen kannalta?

Vertasit ruotsinkielisiin kohdistuvia puheita ja asenteita niihin, mitä kohdistui juutalaisiin natsi-Saksassa. Tämä natsikortin heiluttelusi suomenkielisiä kohti on aivan nurinkurista. Monet ruotsalaiset kokivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa olevansa ylempiä ihmisiä juuri germaanisuutensa vuoksi. Heidän näkemyksensä olivat läheistä sukua Hitlerin ajatuksille ylempirotuisista germaaneista. Tämän yli- ja ali-ihmisopin vuoksi Ruotsissa järjestelmä ja yleisökin kohdistivat suomalaisiin, saamelaisiin ja muihin ei-germaaneihin rasismia, syrjintää ja rotuhygieniaa, jonka etäiset jäänteet elävät edelleen Ruotsin ylimielisenä asenteena Suomea ja suomalaisia kohtaan. Suomenkielisten asiaa ei ole kuitenkaan koskaan, ei Suomessa eikä Ruotsissa, edistetty tai yritetty edistää tällaisilla rotuteorioilla tai niihin pohjautuvalla rasismilla. Miten olisi voitukaan, kun rotuteorioissa suomenkieliset olivat alempaa rotua? Suomalaiset olivat niissä teorioissa ihmiskunnan pohjasakkaa kuten juutalaiset. Suomalaiset olivat niitä germaanisen rasismin uhreja juutalaisten tavalla, vaikka vainot ja syrjinnät tapahtuivat osin eri aikoina ja toteutuivat eri tavoin.

Haluan vielä toistaa ja huomauttaa, että puhuin nyt todellakin menneistä ajoista, enkä väitä nykyisen Ruotsin politiikassa tai nykypäivän ruotsalaisten ihmisten yleisissä asenteissa olevan mitään, mitä voisi järkevästi rinnastaa natsismiin. Nämä mainitut opit ja asenteet ovat pääosin kadonneet vuosikymmeniä sitten.

Pöllämystynyt, kerroin vain mitä olen havainnut. Jos suomenruotsalaisista puhutaan kuin juutalaisista, ei asia muutu mihinkään vaikka kuinka hokisit omia germaaniteorioitasi ja vilauttelisit "natsikortti" -korttia. Nyt en enää ole edes vakuuttunut että olet ymmärtänyt mikä on "mieletön väitteeni".

Quote from: Turkulaine on 07.03.2011, 23:43:57
Pöllämystynyt, kerroin vain mitä olen havainnut. Jos suomenruotsalaisista puhutaan kuin juutalaisista, ei asia muutu mihinkään vaikka kuinka hokisit omia germaaniteorioitasi ja vilauttelisit "natsikortti" -korttia. Nyt en enää ole edes vakuuttunut että olet ymmärtänyt mikä on "mieletön väitteeni".

Miten niin "puhutaan kuin juutalaisista"? Kuka puhuu ja millaisin argumentein? Millaiseen arvomaailmaan tämä puhe perustuu? Ilman kunnon perusteita tuollainen väite on pelkkä hihasta vetäisty natsikortti. Siis väitätkö todella jotain sellaista, että jotkut suomenkieliset uskoisivat rotujen hierarkiaan, jossa ruotsinkieliset ovat alemmalla asteella? Jos et, se kannattaisi selvästi ilmaista. Natsirinnastusta käyttäessä kannattaa olla erittäin varovainen, koska natsirinnastus on ennen kaikkea poliittinen ase.

Vai tarkoitatko jotain sellaista, että jotkut suomenkieliset pitävät ruotsinkielisiä rikkaina ja elitistisinä? Sehän ei ole todellakaan sama asia, kuin että "puhutaan kuin natsit juutalaisista". Myös esimerkiksi Apartheid-ajan mustat pitivät valkoista vähemmistöä rikkaana ja elitistisenä yläluokkana, eikä kukaan  heitäkään rinnasta natseihin. Jonkun suomenkielisen puhe ruotsinkielisistä rikkaana yläluokkana tms. on toki yleistyksenä väärin, mutta ei se ole lähelläkään sama asia, kuin että puhuttaisiin kuin natsit juutalaista. Natsien juutalaispuheisiin liittyi lähes aina juutalaisten rodullinen alemmuus ja paljon muutakin, mikä erottaa ne selvästi suomenkielisten tai Etelä-Afrikan mustien puheista.

Niinpä niin. Olen minäkin kuullut ruotsalaisten ja jopa suomenruotsalaisten pitäneen aikoinaan suomalaisia mongoleina tai jonain. Tai ryssinä.

Ja mitä taas ruotsin kieleen tulee, niin minusta germaaninsena kielenä tosiaan muistuttaa rakenteeltaan yksinkertaistettua saksaa. Seassa on lainasanoja ranskasta kaiketi Bernadotte-kuningassuvun peruina, ja kaiketi monestakin muusta kielestä. Riikinruotsi on parissasadassa vuodessa jonkin verran eriytynyt suomenruotsista, jonka joku sanoi toisaalla tällä palstalla pysyneen puhtaampana.
Olettaisin , että riikinruotsin kansan luonteelle sopiva ääntämistapa on kehittynyt ääntämistavan tanskalaisen mongerruksen ja ranskalaisen äänteiden nielemisen pohjalta. Suomenruotsi puolestaan on muuttunut ottamalla lainasanoja ja nuottia suomenkielestä. Suomenruotsi antaa kyllä hyvääkin pohjaa ruotsalaistenkin kanssa kommunikointiin, mutta riikinruotsin kuullun ymmärtämiseen on panostettava paljon nykyistä enemmän. Parempana porttina muihin kieliin taas toimii käsittääkseni saksa tai ranska kuin ruotsi.

On selvää, että suomenruotsin pakko-opetus kaikille suomenkielisille suomalaisille on resurssien tuhlausta ja väärin. Sen lopettamisesta ei uskoisi ruotsalaistenkaan kantavan huolta. Mitä taas niihin halukkaisiin ja motivoituneisiin vapaaehtoisen ruotsin opiskelijoihin tulee, niin kumpaa murretta heidän kannattaa opiskella? Suomenruotsia palvellakseen puoltamiljoonaa suomenruotsalaista? Pitäisikö pikemminkin painottaa enemmän riikinruotsia, jonka yhdeksän miljoonaa puhujaa asuaa yhdessä tärkessä kauppakumppanimaassa? Luulisi Ruotsin hallituksessakin arvostattavan sitä, ettei mukamas ruotsia osaavien suomalaisten kanssa tarvitse puhua englantia niin kuin nykyään. Kunnon ruotsintaito niille, jotka sitä haluavat.

Quote from: Pöllämystynyt on 07.03.2011, 23:25:23


Haluan vielä toistaa ja huomauttaa, että puhuin nyt todellakin menneistä ajoista, enkä väitä nykyisen Ruotsin politiikassa tai nykypäivän ruotsalaisten ihmisten yleisissä asenteissa olevan mitään, mitä voisi järkevästi rinnastaa natsismiin. Nämä mainitut opit ja asenteet ovat pääosin kadonneet vuosikymmeniä sitten.

Poliittisesti korrekti huomautus, vaikkei täysin pidäkään paikkaansa. Sekä Ruotsissa että eritoten suomenruotsalaisten keskuudessa nuo vanhat asenteet kyllä pulpahtavat aina silloin tällöin esiin, joko aivan julkisesti tai sitten hieman rivien väliin piilotetusti (piilofennofobia ja piiloantiugrismi). Niin pajon en ole jaksanut suomenruotsalaista antirasistikeskustelua seurata, että tietäisin, onko suomenruotsalaiset käsitelleet omaa freudenthalilaista menneisyyttään kriittisesti, mutta Astrid Thorsin ja Biaudet'n lausuntojen perusteella, tuskin lainkaan.

Kiitos ministerille huolenpidosta, mutta nyt yli 500 siirtomaavuoden jälkeen osaamme jo suurin piirtein huolehtia itsestämme ja erityisen hyvin muista. Vanhan valloittajan kieltä ylläpidetään maassamme oikein hienosti.
Löytyisikö ministerille jotain merkittävämpääkin murehdittavaa? Miten on tuon ruotsin kielen laita vaikkapa maan omien suurkaupunkien lähiöissä?

Quote from: slobovorsk on 08.03.2011, 00:27:05
Niinpä niin. Olen minäkin kuullut ruotsalaisten ja jopa suomenruotsalaisten pitäneen aikoinaan suomalaisia mongoleina tai jonain. Tai ryssinä.

Rotuoppia ruotsalaisittain

1920-luvulla perustetun Ruotsin valtion rotubiologisen instituutin tarkoitus oli tutkia ja vaalia germaanista rotua. Suomalaiset kuuluivat rotuteorian mukaan vähemmän arvokkaaseen itäbalttilaiseen rotuun, jonka sekoittuminen jalompiin germaaneihin oli estettävä.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=138&a=09998


Hurrien on ihan turha ruveta avautumaan ennekuin asioista on edes perillä. Kannattaisi katsoa miten ugraali mongoleiden aisoita ja kieltä on hoidettu siellä nyt ensi alkuun. Kohta Ruotsin uusnatsitkin varmaan taas alkaa öyhöttämään pakkoruotsista :D

Quote from: slobovorsk on 07.03.2011, 22:53:17
Täällä tiedetään kokemuksesta sekin, ettei Ruotsista ole ollut tiukan paikan tullen käytännössä mitään apua. Alkaen siitä, kun Ruotsin armeija pötki peruukit putkella pakoon poikki Suomen vuonna 1808-09 lopettaen samalla maansa puolustamisen tykkänään kun ei siihen kykene. Nyt aikovat vielä lopettaa armeijansakin luottaen siihen, että Suomi säilyttää yleisen asevelvollisuuden ja pysyy puskurina.

Talvisotaan tuli ruotsalaisia vapaaehtoisia taistelemaan noin prikaatin verran. Myös muuta apua tuli kiitos kansalaisten omatoimisen aktiivisuuden. Ruotsin hallitus taas ei tehnyt Suomen avuksi yhtikäs mitään. Osa talvisodan ruotsalaisvapaaehtoisista tuli jatkosodan alettua uudelleen. Heidän suurin yksittäinen panoksensa silloin oli rintamavastuu Hangon suunnalla syksyllä 1941.

Quote from: Futuristi on 08.03.2011, 01:36:04
Talvisotaan tuli ruotsalaisia vapaaehtoisia taistelemaan noin prikaatin verran. Myös muuta apua tuli kiitos kansalaisten omatoimisen aktiivisuuden. Ruotsin hallitus taas ei tehnyt Suomen avuksi yhtikäs mitään. Osa talvisodan ruotsalaisvapaaehtoisista tuli jatkosodan alettua uudelleen. Heidän suurin yksittäinen panoksensa silloin oli rintamavastuu Hangon suunnalla syksyllä 1941.

Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle. Näin ainakin Trotterin kirjan "Frozen Hell" mukaan. 'Finlands sak är vår.' Hallitus ajautui itse asiassa varsin vakavaan kriisiin neutraaliutensa takia, ja vain kuninkaan paluu julkiseen elämään pelasti tilanteen. Huvittavaa sinänsä, että tavisruotsalaiset olisivat olleet strategisesti viisaampia kuin johtajansa. Jos NL olisi onnistunut nujertamaan Suomen, uusimmalla neuvostotasavallalla olisi ollut raja natsien kannalta tärkeiden Pohjois-Ruotsin rautamalmikenttien lähellä. Saksa ei myöskään olisi ollut nimenomaan tuosta syystä niin kovin vihainen siitä, että Ruotsi olisi tehnyt intervention talvisotaan. Toki se olisi useistakin syistä pitänyt jumalatonta meteliä, mutta ei ruotsalaisten olisi sitä täytynyt pelätä.

Ruotsalaisten eliitti ei ole todellakaan ollut silloinkaan huonoin mahdollinen, mutta kansaansa huonompi se oli silloinkin.

Olen erittäin huolissani prosentuaalisesti suomenruotsalaisten kokoisten vähemmistöjen, kuten Ruotsidemokraattien kohtelusta Ruotsissa  >:(

Ilmassa on selvästi kuultavissa 1500-luvun kaikuja, kun Ruotsi on huolissaan Suomen alueella harjoitettavasta politiikasta.

Lisäksi tuo vähemmistökielen erityisasemasta keskustelun rinnastaminen vähemmistökieltä puhuvien tallomiseen nyt vaan on ihan päätöntä. Täällä kukaan halua ruotsinkielisiä uuneihin sulloa. De facto vähemmistökielen aseman heikentäminen todelliseen vähemmistökielen asemaan on aivan perusteltu vaatimus niiltä, jotka sitä esittävät. Sen ylläpito suomen kanssa tasa-arvoisena kielenä on syö aivan tarpeettomasti resursseja. Se nyt vaan on niin, että Ruotsi ei enää kontrolloi meidän pääsyämme Eurooppaan, kuten vielä kaksikymmentä vuotta sitten esitettiin.

Minä myöskin kannatan sitä vastinevelvollisuutta Ruotsidemokraattien kohtelusta Ruotsissa.

QuoteALAVIITE

Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

HELSINGIN SANOMAT

Göteborgissa on uusi komea Maailmankulttuurin museo, joka jatkaa kriittisessä hengessä Etnografisen museon työtä. Kun vanhassa museossa esiteltiin tutkimusmatkailijoiden maailmalta keräämiä ihmeitä, uudessa museossa kysellään, mikä oikeus valkoisilla miehillä oli ryövätä kaukaisten kansojen aarteita.

Kun opintoryhmämme Svenskans vänner på HS vieraili viikonloppuna Göteborgissa, meitä opasti museossa rento nuori mies, joka selitti innostuneesti, miten tärkeää on dialogi: ei ole olemassa "meitä" ja "niitä", on vain "me".

Nostin käteni: "Millaisenkohan näyttelyn museo mahtaisi tehdä suomenkielisten kohtalosta Ruotsissa?"

Läts!

Meni kiva tunnelma pilalle.

Edellisenä päivänä olimme vierailleet Göteborgin ruotsinkielisessä koulussa, jossa tapasimme koulun voimahahmon Tarmo Ahosen.

Kihniössä syntynyt Ahonen kävi seitsemän vuotta kansakoulua, muutti Ruotsiin vuonna 1960, aloitti työt Volvolla 16-vuotiaana ja eteni ay-aktiiviksi. Vielä eläkkeelläkin Ahosesta näkee, että siinä on mies, jonka nokalle ei hypitä. Kun hän puhuu, kasvoille kohoaa aika ajoin katkera hymy.

Hymyyn on syynsä: suomen kielen asema Ruotsissa. Ahonen on nähnyt Suomesta tulleiden muuttajien aallot, kielitaidottomien hädän, Ruotsin valtion lupaukset – ja sen, kuinka ne on petetty.

"Minä olen tottunut siihen, että sopimukset pidetään, mutta ruotsalaisilla on ilmeisesti erilainen oikeuskäsitys."

Niin kauan kuin Ahonen muistaa, Ruotsissa on luvattu parantaa suomen asemaa. Suomenkielisten on pitänyt saada opetusta, viestintää, palveluja ja rahaa, mutta kovin vähän on tapahtunut.

Vuonna 1999 kaiken piti muuttua, kun suomi sai virallisen vähemmistökielen aseman. Ei muuttunut, sillä kunnat harasivat vastaan.

Vasta Euroopan Neuvoston huomautukset ovat Ahosen mukaan saaneet asioihin vauhtia. Suomenkielisiin palveluihin on osoitettu rahaa, jonka perillemenoa myös valvotaan. Suomenkielisiä yksityiskouluja on perustettu Göteborgin lisäksi kymmenkunta muutakin.

Tunnelin päässä näkyy siis pientä valoa, mutta se saattaa olla taivaallista kajoa, sillä Ahosen mukaan taistelu suomen kielen asemasta Ruotsissa on jo hävitty: jäljellä on enää saattohoitovaihe.

Suomenkielisten asian ajamista on vaikeuttanut se, ettei ihmisiä saa Ruotsissa rekisteröidä kielen mukaan. Epävirallisten kyselyjen mukaan Ruotsissa asuu 600–700 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi suomenkielinen isovanhempi, mutta suuri osa heistä on ehtinyt jo kadottaa kielitaitonsa.

Heihin kuuluu esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattien seuraavaksi puheenjohtajaksi veikkailtu Thomas Östros, joka on ruotsintanut nimensä Waaranperästä.

Waaranperät ovat Norrbottenin ikivanhaa suomalaisväestöä. Ahonen muistuttaa, ettei suomen kieli suinkaan saapunut Ruotsiin 1960-luvulla vaan on kuulunut maahan samalla tavalla kuin ruotsin kieli Suomeen.

Mutta siinä missä Suomessa monikulttuurisuus on hyväksytty valtion viralliseksi politiikaksi, Ruotsissa on juhlapuheista huolimatta ajettu vahvasti integroivaa linjaa: maassa maan tavalla.

Ahonen alkaa kakoa kurkkuaan, kun häneltä kysyy suomenruotsalaisten asemasta Suomessa. Ruotsissa on vuosikausia taisteltu siitä, että suomalaiset saisivat kouluissa tunnin suomen opetusta viikossa, kun taas Suomessa keskustellaan siitä, onko kaikkien suomenkielisten pakko opiskella ruotsia.

"Ilahduin, kun huomasin, että Tarja Halonen puolusti suomensukuisia kansoja Venäjällä, mutta miksei Suomi uskalla puolustaa suomen kieltä Ruotsissa? Suomi tuntuu olevan suomettunut Ruotsin suuntaan", Ahonen hymähtää ja lyö pöytään paperin, josta löytyy Unescon määritelmä: "Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen lapsille ei-äidinkielellä annettu opetus on koulutuksellinen joukkotuhoase."

Maailmankulttuurin museossa opas on koonnut itsensä ja puhkuu taas innostuksesta.

"Suomenkielisten asema, tuohan on erinomainen kysymys! Siitä pitäisi järjestää keskustelua, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluville, tulisi erilaisia näkökulmia! Mutta, totta puhuen, minä en oikein tunne asiaa . . . millainen se suomenkielisten asema Ruotsissa oikein on?"

[email protected] Kirjoittaja on kulttuuritoimituksen esimies.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kulttuuri/artikkeli/Joukkotuhoase+teki+ruotsinsuomalaisista+selv%C3%A4%C3%A4/1135264357498

Quote from: LW on 08.03.2011, 01:46:35
Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle.

Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

Quote from: Ystävä on 08.03.2011, 09:33:08

Quote from: LW on 08.03.2011, 01:46:35
Jos Ruotsin kansa olisi päättänyt, Ruotsin valtio olisi julistanut sodan Neuvostoliitolle.

Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

Ja selityksiä aina löytyy jälkeenpäin. Seli seli. Kyl me muuten, mutta kun....

Teot ratkaisee, Ruotsi pettää aina ja ikuisesti.

Quote from: skrabb on 08.03.2011, 09:15:14

QuoteALAVIITE

Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

HELSINGIN SANOMAT

Saska lienee löytänyt ajatuksen saman lääkkeen syöttämisestä?

Haluamatta erityisesti vittuilla ja sikäli kun Saskan kirjoittama juttu välittää absoluuttisen tarkan kuvan Tarmon kokemuksista: Tervetuloa Tarmo takaisin Suomeen. Muutto vieraaseen maahan ei aina ole täysin win-win -tilanne vaikka olisikin päätöksen tekohetkellä ollut paras vaihtoehto. Joskin jotakin Ruotsalaisten täytyy tehdä oikein yksilön integraation ja hyvinvoinnin suhteen sillä käsittääkseni pohjanlahden yli on säännöllinen ja edullinen meriyhteys. Jäätilanteen luomin varauksin.

Täällä on tätä nykyä puoluekin joka korostaa Suomalaista identiteettiä.



-

Alkuperäiskulttuuria suojelevan maahanmuuttopolitiikan näkökulmasta on tietysti selvää, että 1960-luvulla Ruotsiin muuttaneet suomalaiset olisi pitänyt integroida ruotsiksi ruotsalaisiksi, mutta kun kyse ei ole vain tästä, vaan siitä, että suomalaiset/suomenkieliset, kuten saamelaisetkin, ovat yksi Ruotsin alkuperäiskansa, ja asuneet alueella ehkä jopa kauemmin kuin skandinaavigermaanit. Ruotsi on jo vuosisatoja järjetelmällisesti tukahduttanut saamen- ja suomenkielisten kieltä ja kulttuuria. Näin ollen puuttuminen Suomen kielipolitiikkaan nyt on Ruotsille häpeällistä.

Lainaus Ystävä: "Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia. "

Ruotsilla, Suomella ja Virolla oli ennen talvisotaa yhteinen puolustusliitto.
Ymmärtääkseni Ruotsi siitä pois vetäytyi.

Selvääkin selvempi on se, että kyseisellä ministerillä ei ole harmaintakaan hajua vähemmistöjen asemasta mistään päin maailmaa. Ministeripestin pätevyystaso näyttelee näköjään samaa tasoa kuin meilläkin. Vaihtoehtoisesti häntä on provosoitu suunnalta jos toiselta täysin poliittisin motiivein. Suomen suurin kielivähemmistö muuttuu enemmistöksi useilla mittareilla, jos ne vain halutaan laittaa esille.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Voisin lyödä hintavan vedon siitäkin, että länsinaapurimme b- luokan vaikuttajat ilmaisevat huolenssa PS:n menestyksestä hyvissä ajoin ennen vaaleja.

Quote from: skrabb on 08.03.2011, 09:15:14
Joukkotuhoase teki ruotsinsuomalaisista selvää
Saska Saarikoski

Krooh. "Ruotsinsuomalainen ongelma" poistuu luonnollista tietä muutamassa vuosikymmenessä. Niiden 60-luvulla Ruotsiin muuttaneiden lapset ovatkin jo ruotsalaisia kaikin tavoin. Ei se köyhä maalaisuus tainnut sittenkään olla niin hehkeä muisto että sitä olisi viitsitty edes sukupolvenvaihdoksen yli vaalia.

Suomi voisi tietysti tarjota kielitaidottomille ruotsinsuomalaisille vanhuksille vanhainkotipaikkoja vanhalta kotiseudulta. Huoltosuhde on menossa persiilleen jo muutenkin, mitäpä siinä muutama Pentti ja Marketta enää painaa. Ellei muuta niin luotaisiinpa työpaikkoja uusille maahanmuuttajille.

En ole tarkemmin seurannut kielikeskustelua, mutta mieleeni on noussut kysymys; onko suomenruotsalaisissa pakkoruotsin vastustajia? Jos on niin kannattaisi heidän näkemyksiään tuoda esille.
Itselläni on huono kielitaito ja huomannut kun pyörittelen kaupassa jotain tuotetta (viim. Philips-partakone), niin pakkauksessa ei löydykään tekstiä suomeksi vaikka esim viroksi on. Eli valmistaja katsoo, että yhdellä maan virallisella kielellä teksti riittää.

QuoteEpävirallisten kyselyjen mukaan Ruotsissa asuu 600–700 000 ihmistä, joilla on vähintään yksi suomenkielinen isovanhempi, mutta suuri osa heistä on ehtinyt jo kadottaa kielitaitonsa.

Tämähän on suorastaan loistava osoitus Ruotsin kyvystä "kotouttaa" suomalaiset uuteen kotimaahansa.
Vai olisiko sittenkin osoitus suomalaisten kyvyistä sopeutua uuteen kotimaahansa.

Ruotsissa 15 vuotta seikkailleena, ja pitkiäkin aikoja siellä asuneena, en kyllä allekirjoita Tarmo Ahosen näkemystä.
Valtakunnan radio ja televisio lähettävät suomenkielistä ohjelmaa, useimmista virkatoimistoista löytyy myös suomenkielellä materiaalia, ruotsalaisten suhtautuminen suomalaisiin on hyvin lempeä,opastava ja ymmärtäväinen, jne.


Toinen seikka on se, että Ruotsissa lienee vakavasti pohdittu sitä, että mitä "hyötyä" heille (Ruotsille) olisi enää tämän enempää antaa myönnytyksiä suomenkielelle?

Mielestäni ei yhtään mitään.
Ruotsi on hieno maa.
Varmasti paras paikka suomalaisille heti Suomen jälkeen.

Quote from: Almost human on 07.03.2011, 17:27:55

Quote from: Eino P. Keravalta on 07.03.2011, 16:48:23

QuoteHaluaisin lähettää sellaisen viestin Suomen vaalikampanjaan, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa, Erik Ullenhag sanoo.

Ja sinulle, Erik, haluaisin lähettää sellaisen viestin, että kasvava määrä Suomen ruotsinkielisiä äänestää Persuja. Meidänkin kotona on yksi.

Meidän kotona niitä on kolme ;).

Meillä taas on Muutos-väkeä.

Quote from: Nuivanlinna on 08.03.2011, 11:11:40
Itselläni on huono kielitaito ja huomannut kun pyörittelen kaupassa jotain tuotetta (viim. Philips-partakone), niin pakkauksessa ei löydykään tekstiä suomeksi vaikka esim viroksi on. Eli valmistaja katsoo, että yhdellä maan virallisella kielellä teksti riittää.

Valmistaja ei katso mitään. Myyjän pitää huolehtia että tuoteselosteet ovat sillä kielellä jota asiakkaat ymmärtävät. Kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä, yksikielisissä riittää yksi kieli, eli jonkun kemijärveläisen savustamon ei tartte laputtaa joka makkaraa kahdella kielellä.

Myyjä oli varmaan roudannut koneet halvalla Virosta tms.

Quote from: -gentilhommehki- on 07.03.2011, 16:17:35
Lundin yliopiston historianprofessori Dick Harrison vertasi jokin aika sitten keskustelua suomenruotsalaisista keskusteluun juutalaisista 1930-luvun Saksassa.

Muistikohan Dick Harrison keskustella myös Ruotsin ja natsi-Saksan välisistä asioista

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200902159092331_ul.shtml

Quote from: Ystävä on 08.03.2011, 09:33:08
Muistan jostain lukeneeni, että Ruotsin armeija ei ollut tuohon aikaan kovin hyvin varusteltu. Tiedätkö pitääkö tämä paikkansa?
Sodan lopputulokseen Ruotsin interventio tuskin olisi vaikuttanut mitään, mutta Neuvostoliitolle siitä olisi voinut olla aika paljonkin harmia.

Tuskinpa tosiaan oli mitenkään erityisen hyvin varusteltu, vaikka oletettavasti paremmin kuin rutiköyhän, heikommin teollistuneen ja armeijan rahoituksen minimiin vääntäneen Suomen. Ei sinänsä, ei sen mikään Wehrmacht olisi tarvinnut ollakaan, että talvisodan lopputulos olisi ollut koko lailla erilainen. Jo yksin kohtuulliset lisälähetykset pst-tykkejä (joita Suomella oli hyvin vähän) ja tykistön ammuksia (jotka suurhyökkäyksen alkaessa olivat melkein lopussa) olisivat olleet karmea riesa Puna-armeijalle. Jos motteja piirittäneet joukot olisi voitu korvata ruotsalaisilla ja lähettää suomalaiset Mannerheim-linjalle, ja pistää pari tuoretta ruotsalaisdivisioonaa vahvistamaan ja miehittämään välilinjaa, ei neukuilla olisi ollut käytännössä mitään saumaa tulla läpi ennen kelirikkoa. Sen jälkeen rauha olisi ollut melkeinpä pakko tehdä edullisinkin ehdoin, koska NL:llä ei olisi ollut varaa pitää merkittävää osaa asevoimistaan vähemmän tärkeällä rintamalla. Tiedä mitä ideoita Hitler olisi saanut päähänsä. Pitkälti tuon takiahan NL solmi aselevon oikeastikin, vaikka Suomen armeija oli käytännössä romahduspisteessä.

Quote from: Pöllämystynyt on 07.03.2011, 19:33:01

Quote from: jupeli on 07.03.2011, 18:59:00
Lainaus Turkulaine: "Mitäpä sitä kieltämään, että suomenruotsalaisista toisinaan puhutaan kuten juutalaisista on oletettavasti puhuttu Saksassa."

Täyttä roskaa. Ruotsin kieli on germaaninen, ja natsit...

Quote from: TurkulaineMillä ihmeen logiikalla sillä, mihin kieliryhmään ruotsi kuuluu tai ketä natsit pitivät parempina ihmisinä, on merkitystä väitteen kannalta?

Ei yhtään mitään. Vertaa: "Mitäpä sitä kieltämään, että suomenruotsalaisista toisinaan puhutaan kuten avaruusolennoista UFO-vastaisessa konferenssissa".

Pöllämystynyt vei nyt väitteen sivuraiteelle, joskin juutalaiset ja natsit kuuluvat kyllä jo lähtöjään ihan muiden ketjujen aiheisiin.

Aina 1990-luvulta lähtien Rkp, Folktinget, ruotsinkieliset säätiöt ja muut suomenruotsalaiset järjestöt ovat voimiaan säästämättä olleet mukana,  ruotsalaisuuteen hurahtaneitten suomalaisten hyvällä avustuksella, rakentamassa Suomesta ruotsinkielistä monokuulttuuria.

http://www.sampoterho.net/?page_id=17

QuoteMERKINTÖJÄ
Kun ruotsalainen puolusti ruotsia
14.3.2011 3:00

A A Anna-Liina Kauhanen [email protected] Kirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja.

Viikko sitten maanantaina kaksi kollegaa kohtasi Tukholmassa. Toinen heistä oli Ruotsin integraatioministeri Erik Ullenhag ja toinen Suomen integraatioministeri Astrid Thors.

He olivat kumpikin erinomaisella asialla. Toinen puolusti suomen kieltä Ruotsissa ja toinen ruotsin kieltä Suomessa.

Tai oikeastaan he molemmat puolustivat suomen kieltä Ruotsissa. He avasivat Finska nu -projektin, jossa opetetaan suomea Ruotsissa asuville ruotsinkielisille päiväkotilapsille, joiden juuret ovat Suomessa.

Ullenhag tuli kuitenkin sivumennen astuneeksi alueelle, jonka kaikkia kummallisuuksia hän ei välttämättä tunne. Hän kommentoi ruotsin kielen asemaa Suomessa, koska Ylen toimittaja siitä kysyi.

"Haluaisin lähettää Suomen vaalikampanjaan sellaisen viestin, että ruotsinkielinen vähemmistö on tärkeä osa Suomen historiaa ja nykyaikaa ja niin pitäisi olla myös tulevaisuudessa", Ullenhag sanoi.

Ministeri Ullenhag on juuri nyt lomamatkalla jossain kaukana ja tavoittamattomissa. Voisi sanoa, että onneksi.

Ainakin jos tietää, miten kävi ruotsalaiselle Lundin yliopiston historian professorille Dick Harrisonille, kun hän tammikuussa päätti ottaa osaa pakkoruotsikeskusteluun.

Harrison oli juuri vieraillut Vaasassa seminaarissa. Illanistujaisissa puheeksi tuli Suomen kielikiista. Harrisonista aihe vaikutti mitä mielenkiintoisimmalta, sillä hän ei ollut koskaan aiemmin edes ajatellut, että ruotsi olisi suomalaisille ongelma.

Paluumatkalla hän teki käytännön havaintoja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kyllä, jokin oli Suomessa viime vuosina muuttunut. Kentän kahvilassa ja kaupoissa hänelle ei sanottu ruotsiksi edes kiitos ja näkemiin, vaikka oli päivänselvää, että myyjät olisivat osanneet niin sanoa. He eivät halunneet.

Harrison kirjoitti kokemastaan kolumnin suomenruotsalaisen ajatushautomon Magman verkkosivuille. Pakkoruotsikeskustelun ummikkona hän tuli myös käyttäneeksi vertausta, joka väistämättä kuuluu jossain vaiheessa jokaiseen pakkoruotsivääntöön.

"Väittely tuo mieleen Völkischer Beobachterin 1930-luvulla, mutta juutalaiset on vaihdettu suomenruotsalaisiin", hän kirjoitti.

Harrison sai vastaansa vihan aallon, jota ei selitä vain natsivertaus. Sitä ei selitä oikein mikään, jos Harrisonilta kysytään.

Harrison sai suomalaisilta miehiltä kymmeniä ja kymmeniä raivoisia sähköpostiviestejä, jotka oli kirjoitettu englannin ja ruotsin sekoituksella. Hän sai myös muutaman viestin suomenruotsalaisilta kiitokseksi siitä, että ensi kertaa jotakuta Ruotsissa ylipäätään kiinnostaa Suomen kielikiista.

Harrison yritti kääntää joitakin suomeksi kirjoitettuja viestejä Googlen käännösohjelman avulla mutta totesi sen turhaksi. Viestit olivat täynnä vihaa. Sitten hän huomasi, että henkilökohtaisiksi tarkoitettuja vastausviestejä levisi verkossa suomeksi käännettyinä. "Joukko patriootteja käänsi verkkoon suomeksi kaiken, mitä minusta oli löydettävissä internetissä – myös ruotsalaislehden tekemän reportaasin kodistani."

Harrisonin silmät aukesivat nopeasti. "Herranjestas, mikä keskusteluilmapiiri. Enkä edes sanonut juuri mitään. Lähinnä kiittelin sitä, että Suomessa lapset saavat oppia pieninä useampia kieliä."

Pakkoruotsikeskustelun kaltainen ilmiö ei olisi Ruotsissa mahdollinen. Harrisonin lukemissa viesteissä käytettiin sellaisia ilmaisuja, etteivät vastaavia Ruotsissa käytä edes ulkomaalaisvihamieliset ruotsidemokraatit.

Ruotsissa ei ole yhtään samalla tavalla tulehtunutta yhteiskunnallista kysymystä kuin Suomen kielikiista. Ja vertailun vuoksi vielä: Ruotsissa puhutaan suomen kielen asemasta hyvin tolkullisella tavalla.

Äänenpainoja, joilla ruotsinsuomalaiset puhuvat suomen kielen asemasta, voi toki kutsua happamiksi, mutta varsinaiseen kaunaisuuteen ei enää ole edes syytä. Epäkohtia tietenkin on. Niitä voi löytää vaikka vanhusten oikeudesta suomenkieliseen hoitokotipaikkaan Ruotsissa.

Vuodesta 2000 ruotsinsuomalaiset ovat olleet virallisesti kansallinen vähemmistö ja suomi virallinen vähemmistökieli. Suomi myös kiinnostaa Ruotsissa koko ajan enemmän. Mutta kun ruotsalaiset joskus tajuavat, miten Suomessa puhutaan ruotsista, hämmästys on syystäkin suuri.

Harrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu.

"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Silloin kun vertaus natseihin on relevantti ja olemassa, Harrisonin mielestä on typerää olla sanomatta sitä.

"Historia näyttää, että tällainen retoriikka ja politiikka voi olla hirvittävän vaarallista", Harrison sanoo.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Kun+ruotsalainen+puolusti+ruotsia/1135264548671/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

Herre gud? Ejkö metsäläisfinntuppen osaa diskuteerata?
Historia myös osoittaa, että baakelsiruotslaiset tekivät bisnistä niiden natsien kanssa, kun ne raivoisat metsäläisfinntuppenit puolustivat maataan ja siinä sivussa myös ruotsin itärajaa. Mitä nyt rantaruottalaiset soutelivat maan puolustamista pakoon.
Mielestäni on typerää olla sanomatta sitä!
Ja vertailun vuoksi vielä: Ruotsissa ei tietääkseni ole pakkosuomea. Vai onko jokin asiaa koskeva uutinen jäänyt huomaamatta?

Kun ja jos seuraa Ruotsin nykymenoa ja diskuteeraamista näin metsäläisnäkökulmasta sanoisin että: "Håll käften!"

QuoteRuotsissa ei ole yhtään samalla tavalla tulehtunutta yhteiskunnallista kysymystä kuin Suomen kielikiista. Ja vertailun vuoksi vielä: Ruotsissa puhutaan suomen kielen asemasta hyvin tolkullisella tavalla.

Kyllä tässä voitaisiin ottaa mallia Ruotsista.
Määritetään ruotsin kielen asema Suomessa täsmälleen samanlaiseksi kuin suomen kielen asema Ruotsissa ja katsotaan sitten josko keskustelu muuttuisi täälläkin tolkulliseksi. :)

Quote
Harrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu.

"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Historian professorilla tuntuu olevan kyllä pallo täysin hukassa. Ilmeisesti vaikkapa Ruandan tai ent. Jugoslavian pikku keppostelut eivät kelpaa esimerkiksi siitä koska viimeksi on "argumentoitu vihamielisesti". Natsivertailu voisi ehkä käsitteitä venyttämällä olla relevantti, mutta lähinnä päinvastoin kuin historian professori kuvittelee, ja sittenkin hakisin vertailukohtia vaikkapa Etelä-Afrikan apartheid-politiikasta.

Noin muutenkin olen sitä mieltä että ihmisistä on nykyään tullut käsittämättömiä neitejä. "Herranjestas mikä keskusteluilmapiiri", "vihapuhe" ja blaa blaa blaa.

Quote
Vuodesta 2000 ruotsinsuomalaiset ovat olleet virallisesti kansallinen vähemmistö ja suomi virallinen vähemmistökieli.

Onko tämä nyt sitten joku saavutus, mistä ruotsalaisten pitäisi olla kovinkin ylpeitä ja suomalaisten ottaa vähän hattua päästä että kyllä on asiat hyvin, juu. Suomessa ruotsi on ollut virallinen kieli vuodesta 1500-mitälienee (Aldaron ja muut varmaankin pystyvät kysyttäessä tarkentamaan).

Quote from: skrabb on 14.03.2011, 08:39:33
Harrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu.

"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Silloin kun vertaus natseihin on relevantti ja olemassa, Harrisonin mielestä on typerää olla sanomatta sitä.

"Historia näyttää, että tällainen retoriikka ja politiikka voi olla hirvittävän vaarallista", Harrison sanoo.

Toivoton tapaus, ei jaksa. Tapauksen taustaa tammikuulta toisesta ketjusta:
Svenska YLE: Kolumnisti Kirsi Virtanen saa arvostelua (http://hommaforum.org/index.php/topic,10659.msg565599.html#msg565599) 25.1.2011

Quote from: Roope on 26.01.2011, 11:26:28
Harrison kauhisteli (minkä selvää sain) etenkin sitä, että Virtasen mielestä historia ei ole oikeaa tiedettä. Harrisonin mielestä historia on ehdottomasti tiedettä, mutta vain harvat ja valitut tietävät siitä tarpeeksi voidakseen tehdä siitä oikeita tulkintoja. Varmaan aika tyypillinen ruotsalainen proffa, jonka mielestä tyhmää kansaa pitää valistaa, mutta vääränlaiset valistajat ja kyseenalaistajat ovat natseja.

Quote from: Roope on 26.01.2011, 22:02:38
Harrisonin kolumni Vaasan seminaarista Magmalle:
Dick Harrison: Populistisk historieförfalskning (http://www.magma.fi/dick-harrison/populistisk-historiefoerfalskning)

Aika järkyttävää tietämättömyyttä ja kritiikittömyyttä oikeastaan. Harrisonille Ruotsidemokraatit tarkoittavat Ruotsin puhdistamista vieraasta, epäpuhtaasta aineksesta. Suomessa hänelle on vastaavasti kerrottu, että täällä on "poliittinen liike" (tarkoittanee persuja), joka "aikoo tosissaan hävittää ("utplåna") ruotsinkielisen vähemmistön". Jopa Helsingin lentokentällä englanniksi vastaava tarjoilija näyttäytyy hänelle suomenruotsalaisten tuhoamista ajavana historiallisen aivopesun uhrina. Historian professorimme ei epäile tätä hetkeäkään, ihmettelee vain. Huhhuh.

QuoteVuodesta 2000 ruotsinsuomalaiset ovat olleet virallisesti kansallinen vähemmistö ja suomi virallinen vähemmistökieli.

Miksei Harrisonille sovi se, että ruotsille annettaisiin Suomessa samanlainen asema kuin mitä suomella on Ruotsissa eli vähemmistökielen asema?

QuoteHarrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu.

Ei näytä tietävän. Godwinin laki; Harrison hävisi.

Quote"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Vihamielisiä rotuoppeja ovat rakennelleet nimenomaan svekomaanit (Freudenthal et al.).

Quote
Harrisonin käyttämä natsivertaus ei ollut mikään heitto. Harrison on historian professori, ja hän tietää, mistä puhuu.

"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Auktoriteettiin vetoaminen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen) on argumentaatiovirhe. Huomaa myös:

QuoteVastaavasti tällä argumentilla voidaan myös kompromettoida vastustaja, eli rinnastetaan tämän argumentaatio jonkun vastenmielisen ihmisen (tyypillisesti Hitler, Stalin, Mao, Nietzsche jne.) sanomisiin tai persoonaan.

Quote"Tämä on minun työtäni. Kun tällaista vihamielistä argumentointia jotakin kansanryhmää vastaan viimeksi käytettiin jossakin maassa, kyse oli 1930-luvun Saksasta."

Mielenkiintoinen väite historianprofessorilta. 30-luvun Saksassa oli kyse täysin eri asiasta; siellä ei käyty akateemista keskustelua jiddishin vähemmistökieliasemasta vaan öyhöosaston huutoa juutalaisten (Saksan kansalaisten) oikeudesta elää. Vai onko nämä kaksi täysin toisiinsa verrattavissa olevia asioita. Huoh...

Haluan vielä kerran nostaa tämän pakkosuomenruåtsiasian näkyviin.

Tämä asia, kuten niin monet muka itse keksimäni, on varmaankin sanottu moneenkin kertaan toisaalla, esim. siinä yli 90 sivun pakkosuomenruåtsikeskustelussa, mutta sanonpa näin abiturientin isänä kuitenkin.

Minusta on hyvä, ettei ruåtsin kirjoittaminen ole enää pakollista. Meidän abikin saattoi jättää sen pois ohjelmastaan ja hankkia erittäinkin hyvät taidot ja kirjoittaa useissa muissa kielissä ilman että tarvitsi liikaa tinkiä siitä kaikkein tärkeimmästä, eli reaaliaineiden ja matematiikan osaamisesta.

Abeillahan alkaa pian pyrkimiset jatkopaikoille ja pääsykoepänttäys. Omat jatkokoulut ja kiintiöt suomenruåtsalisille on epäkohta, jota on kaluttu iät ja ajat. Ne kenties voidaan hyväksyä, jos niihin päässeet velvoitetaan myös vastaamaan ensisijaisesti suomenruåtsalaisten palvelemisesta kielisensitiivisissä asioissa kuten oikeusturvassa ja terveydenhuollossa.

Toinen paha epäkohta on kuitenkin tämä, josta olen kuullut puhuttavan paljon vähemmän. Siis se, että suomenkielistenkin jatkopaikkojen sallitaan edelleen vaativan ruåtsia lähtöpisteissään. Pakkoruåtsin poistaminen vain ylioppilaskirjoituksista jätti tältä osin asiat puolitiehen, mikä lienee ollut SFP:n tarkoituskin. Ruåtsi on turhuudestaan huolimatta ollut helpoin L myös suomenkieliselle abille, mutta aiheuttaa heille silti turhaa vaivaa ja hidastetta.

Suomen pitäisi nostaa profiiliaan suhteessa Ruotsiin, mikä olisikin helppoa, kun Ruotsilla ei ole enää armeijaakaan. Silloin tällöin Hornetin "vahinkolento" Ruotsin ilmatilaan sähköistäisi kivasti tunnelmaa. 

Quote from: Simo Hankaniemi on 17.03.2011, 16:49:08
Suomen pitäisi nostaa profiiliaan suhteessa Ruotsiin, mikä olisikin helppoa, kun Ruotsilla ei ole enää armeijaakaan. Silloin tällöin Hornetin "vahinkolento" Ruotsin ilmatilaan sähköistäisi kivasti tunnelmaa. 

Vielä parempi jos venäläiset tekisivät sen. Tekiväthän meillekin monta kertaa ilman että valtiojohto puuttui asiaan ennen kuin tieto levisi kansan keskuuteen. Luulen että moisesta syntyisi Ruotsissa iso haloo yhdestäkin ilmatilanloukkauksesta.

Harrisonista vielä jatkoa.

Quote
Han säger sig ha blivit överöst av hatfulla brev. Många hörde av sig och tyckte att han inte har rätt att lägga sig i interna angelägenheter i Finland, att han gjorde fel i att reflektera över Kirsi Virtanens liknande av finlandssvenskar med "huggormar" samt att han inte ska ägna sig åt att försvara det svenska språket.

HBL: Harrison: Jag hade aldrig väntat mig detta (http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/3/23/w60920.php)

Koko kolumni täällä: http://magma.fi/dick-harrison/tva-maerkliga-manader

Miten sen nyt ilmaisisi sievästi että Harrison ei ole yksin ihmetyksessään. Ei kuulosta enää ihan kohtuulliselta reaktiolta mielipidekolumniin tämä tällainen: "En finsk professor emeritus gick så långt att han skrev till rektorn för Lunds universitet, det vill säga min chef, och yrkade på att denne skulle ta mig i upptuktelse."

Järki ja kohtuus ohoi.

Quote from: Everyman on 23.03.2011, 19:08:58
Järki ja kohtuus ohoi.

Harrisonin hämmästys muistuttaa Ilta-Sanomien toimittajia sen jälkeen, kun Halla-aho luki heille madonluvut Scriptassa. Tutkijat ja toimittajat ovat tottuneet siihen, että he ovat kritiikin yläpuolella ja saavat natsitella ketä haluavat. He eivät kerta kaikkiaan osaa suhtautua sellaiseen tilanteeseen, jossa he itse ovat vuorostaan ottavana osapuolena. Harrisonhan ei tiennyt pöytäkeskusteluja enempää käsittelemästään aiheesta ja kuittasi myöhemmän arvostelun vetoamalla auktoriteettiin, mikä vain pahensi asiaa. En usko, että minkäänlainen argumentointi auttaisi Harrisonia tajuamaan tilannettaan.

QuoteLundin yliopiston historianprofessori Dick Harrison vertasi jokin aika sitten keskustelua suomenruotsalaisista keskusteluun juutalaisista 1930-luvun Saksassa.

Onko tämä sama Dick Harrison, joka esiintyi tänään Ylen ohjelmassa "Suomi on ruotsalainen"?

Quote from: Nanfung on 13.01.2013, 19:33:37
Onko tämä sama Dick Harrison, joka esiintyi tänään Ylen ohjelmassa "Suomi on ruotsalainen"?

Kukapa muukaan? Mikä olisi todennäköisyys, että tuollaisia historioitsijoita löytyisi useampi samalla nimellä? Hauska kirjoitus Harrisonin ajatuskuluista:

http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20013891

Muistaakseni hän on myös tehnyt paljon tutkimustyötä Stetsonin kanssa. Heidän menetelmänsä sopivat niin hyvin yhteen, kuten nuo natsivertaukset osoittavat. Minähän en esim. aiemmin tietänytkään, että natsit vaativat juutalaisilta vapautta valita itse, mitä kieliä opiskelevat, mutta ilmeisesti sellainen oli ajan henki.

Onpas kaverilla muuten harvinaisen osuva nimi.

Sampo Terholta erinomainen artikkeli liittyen pakkoruotsikeskusteluun:
http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/01/11/pakkoruotsi-on-seka-jarjen-etta-kansalaismielipiteen-vastaista/?ref=es (http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/01/11/pakkoruotsi-on-seka-jarjen-etta-kansalaismielipiteen-vastaista/?ref=es)
Olisikohan aiheesta aika tehdä Kansalaisaloite(.fi) otsakkeen kuvaamalla tavalla?

Quote from: JDwg on 13.01.2013, 19:56:51
Olisikohan aiheesta aika tehdä Kansalaisaloite(.fi) otsakkeen kuvaamalla tavalla?

Helmikuun alussa allekirjoitettavissa.  :)

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36

Quote from: Asta Tuominen on 13.01.2013, 20:14:24

Quote from: JDwg on 13.01.2013, 19:56:51
Olisikohan aiheesta aika tehdä Kansalaisaloite(.fi) otsakkeen kuvaamalla tavalla?

Helmikuun alussa allekirjoitettavissa.  :)

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36

Vaikka suhtaudun noihin kansalaisaloitteisiin skeptisesti niin hyvä, että edes yritetään! :)

Pakkoruotsin poistuminen vaatii kyllä ison asennemuutoksen nykyisiltä poliitikoilta ja uskalluksen nousta pakkoruotsia kannattavia änkyröitä vastaan. Toivon, että tämä tapahtuu ennen kuin omat (mahdolliset) tulevat lapseni ovat kouluiässä. Saavat sitten itse valita mitä kieliä opiskelevat.

50 000 nimeä löytyy varmasti. Tämäkö tarkoittaa sitten sitä, että eduskunnan on asiasta äänestettävä vai kuinka?  :D

Tietysti kannatan pakkoruotsia, lähinnä suomalaiselle kulttuuriperinnölle hyvin olennaisen (jopa keskeisen) skandinaavisuuden ilmentymänä kuin minään sinänsä kovin käytännöllisesti hyödyllisenä asiana enää.

Mutta silti täytyy sanoa, että Ruotsi ei ole oikein hyvä maa puolustamaan vähemmistökielten oikeuksia. Jos siellä mistään on huolta pidetty niin siitä, ettei synny merkittäviä vähemmistökieliä. (Toki nyt kun taistelu on voitettu niin on voitu tehdä lisää merkityksettömiä eleitä.) Ja vaikka en jaakaan hommalaisten HS-pakkomiellettä niin voi taivahan alla kuin tuo kolumni oli tyhmä ja sisällyksetön. Uskomatonta.

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 20:46:03
Tietysti kannatan pakkoruotsia, lähinnä suomalaiselle kulttuuriperinnölle hyvin olennaisen (jopa keskeisen) skandinaavisuuden ilmentymänä kuin minään sinänsä kovin käytännöllisesti hyödyllisenä asiana enää.

:D  Jos pakolla opiskeltu kieli on skandinaavisuuden ilmentymä, niin voitko osoittaa, että missä tuossa se skandinaavisuus piilee? Eli se, mitä kieli ilmentää? Pakossako? Sen jälkeen voit vaikka selittää, miksi keskeinen kulttuuriperintö vaatii pakon säilyäkseen?

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 20:46:03
Tietysti kannatan pakkoruotsia, lähinnä suomalaiselle kulttuuriperinnölle hyvin olennaisen (jopa keskeisen) skandinaavisuuden ilmentymänä kuin minään sinänsä kovin käytännöllisesti hyödyllisenä asiana enää.

Sinäkö olit se kaveri, joka väittää itseään liberaaliksi? Heh, vitsikästä.  ;D

Miksi Gustafsson ei salli venäjän kielen kokeiluja (http://yle.fi/uutiset/ministeri_odottaa_kunnilta_ideoita_venajan_opetuksen_vahvistamiseen/3182326)? Koska SDP on laatinut ja sitoutunut kansalliskielistrategiaan.

Quote
Kansalliskielistrategia - valtioneuvoston periaatepäätös (http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf)
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012

Erityisesti silloin, kun kysymys on lapsista, on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä esimerkiksi pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä.

Laajempi viesti kansalliskielistrategiasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,4881.msg1205236.html#msg1205236).

Alla pätkä Jussi Niinistön aiheeseen liittyvää kirjoitusta.

Quote
Venäjän osaajia tarvitaan, Jussi Niinistö, 10.1.2013 (http://jussiniinisto.fi/index.php/2013/01/venajan-osaajia-tarvitaan/)

...
Edellä mainittujen perustelujen johdosta olen tänään jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelen, miksi hallitus ei ryhdy koko Suomen, mutta erityisesti Itä-Suomen elinkeinoelämän kipeästi kaipaamiin toimenpiteisiin, jotta laki mahdollistaisi venäjän kielen opettamisen kokeiluluontoisesti peruskouluissa B1-kielenä ruotsin kielen sijaan.

---
Kommenteissa

Olavi Salokangas kirjoitti:   
13.1.2013 10.50   

Tiedämme, että koko koulujärjestelmämme läpäisevä pakkoruotsi uitettiin aluksi peruskoululakiin 1968 Johannes Virolaisen (maalaisliitto-kepu) Jan-Magnus Janssonin (RKP) lehmäkaupalla Mauno Koiviston (sd) hallituksen aikana. Edellisen Rafael Paasion hallituksen opetusministeri R.H.Oittinen (sd) oli asiantuntijoita kuultuaan suunnitellut peruskouluun tulevaksi vain yhden kielen, englannin ja suunnitelma eteni jo eduskunnan sivistysvaliokuntaan asti, mutta uusi opetusministeri Virolainen pyyhki Oittisen kaikella siihenastisella vaivannnäöllä ties mitä.

Opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana asiantuntijajäsenenä peruskoulua suunnitelleessa komiteassa kertoi, että RKP:n ja kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston virkamiesten ainut perustelu pakkoruotsille oli tasavertaisuus. RKP ja edellämainitut katsoivat, että suomenruotsalaisilla lapsilla on kuitenkin opetussuunnitelmassa pakkosuomi. Jos he joutuvat lukemaan pakkosuomea, pääsevät ilman vastaavaa kiusaa olevat suomenkieliset lapset heitä edullisempaan asemaan elämässä, koska he voivat käyttää aikansa vaikkapa hyödylliseen englannin tai matematiikan opiskeluun. Siksi suomenkielisille lapsille oli lakiin saatava pakkosuomea vastaavaksi kiusaksi pakkoruotsi. Ja sinne se saatiin. Pakkoruotsi on siis putipuhdasta valtapolitiikkaa, ei kielipolitiikkaa.

Asseri Joutsimäki vertasi pakkoruotsin perustetta, perusteen rationalisuutta ja älyllisyyttä siihen, että jos suomenruotsalaisella lapsella on ruumiinvamma, niin suomenkieliselläkin lapsella pitää olla sama vamma. Itse jatkaisin Asserin tyyliin, jos lukija sallii, hieman pitemmälle eli jos suomenruotsalaisella lapsella on paise pyllyssä, niin suomenkielisellä lapsella pitää olla tismalleen samanlainen paise pyllyssä.

Eikö kenelläkään tullut silloinkaan missään vaiheessa mieleen, mitä varten koulua yleensä käydään ja miksi kannattaa opiskella sellaisia aineita, tärkeitä kieliäkin, joista on tulevaisuudessa oppilaille hyötyä ja jotka lisäävät suomalaisten kielivarantoa nykyään jopa 500 miljoonan eurooppalaisen EU:ssa?

Asseri Joutsimäki jatkaa:

"Asian ydin. Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta "yleisen edun vuoksi".

Kukapa jättäisi tajuamatta, että Asseri viittasi suomettuneisuuteen eli siihen, ettei NL:sta saanut sanoa ainuttakaan kritiikin sanaa. Ja totta tosiaan. Jotain yhteistä on korvakuuloltakin kuultuna lyhenteissä NKP-RKP. NKP:n Neuvostoliitossa kouluissa oli puoluepoliittisena pakkoaineena marxismi-leninismi, RKP:n Suomessa puoluepoliittinen pakkoruotsi.

Kaikki pakkoruotsin perusteet ovat idiotismeja. Suomen lapset ja nuoriso on jo aika päästää ulos "katiskasta". Esitän kansanedustaja Jussi Niinistölle (ps) mitä parhaat kiitokseni eduskuntaan jättämänsä asiaa Itä-Suomen osalta koskevasta kirjallisesta kysymyksestä.

Quote from: Rändöm on 13.01.2013, 21:00:18

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 20:46:03
Tietysti kannatan pakkoruotsia, lähinnä suomalaiselle kulttuuriperinnölle hyvin olennaisen (jopa keskeisen) skandinaavisuuden ilmentymänä kuin minään sinänsä kovin käytännöllisesti hyödyllisenä asiana enää.

Sinäkö olit se kaveri, joka väittää itseään liberaaliksi? Heh, vitsikästä.  ;D

Olen suorastaan totalitaristi ja kannatan myös pakko-matematiikkaa jne. Emmehän me nyt siitä kuole, jos vähän opimme historiamme ja kulttuurimme kannalta keskeistä vierasta kieltä, vaikka toki mandariini-kiina olisi hyödyllisempää.

Quote from: elven archer on 13.01.2013, 20:54:22

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 20:46:03
Tietysti kannatan pakkoruotsia, lähinnä suomalaiselle kulttuuriperinnölle hyvin olennaisen (jopa keskeisen) skandinaavisuuden ilmentymänä kuin minään sinänsä kovin käytännöllisesti hyödyllisenä asiana enää.

:D  Jos pakolla opiskeltu kieli on skandinaavisuuden ilmentymä, niin voitko osoittaa, että missä tuossa se skandinaavisuus piilee? Eli se, mitä kieli ilmentää? Pakossako? Sen jälkeen voit vaikka selittää, miksi keskeinen kulttuuriperintö vaatii pakon säilyäkseen?

Tuo on aivan järkevä huomautus, mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset (vaikka olet sinänsä oikeassa, etteivät ne siitä mihinkään muuttuisi). Ja onhan selvää, että meille on hyväksi se, että meillä on elinvoimainen ruotsinkielisten suomalaisten vähemmistö -  sen pysyvyyttä Suomessa puolustan kai enemmänkin kuin spesifisti pakkoruotsia kouluaineena, mutta toistaiseksi ei ole ollut pakko luopua tuosta asemasta ja perääntyä uuteen...

Ruotsalaisministerin huolet taitavat olla kasvamaan päin. Äsken jopa MTV3 lyödä rätkäytti pöytään taas gallupin, joka lyttää pakkoruotsittajat noin suhteessa 9:1. Todettakoon tulosten uskottavuuden vakuudeksi, että MTV3 on ruotsalaisten omistama kanava.

Rauta on nyt harvinaisen kuumaa, mutta Timo Soini hiljaa ??

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 21:17:18
Tuo on aivan järkevä huomautus, mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset (vaikka olet sinänsä oikeassa, etteivät ne siitä mihinkään muuttuisi).

Mitä rakenteita? Voitko ensin määritellä edes nämä rakenteet, joista puhut? Sen jälkeen voit alkaa kuvata, millä tavoin pelkkä kielen osaaminen konkretisoi niitä. Suomen kouluissa ruotsin kielen opettaminen on nimittäin vain ruotsin kielen opettamista. Ei siellä mitään "kulttuurin syviä rakenteita" käydä läpi tai sisäistetä muulla tavoin, vaan sanajärjestystä ja sanojen taivutusta.

Pakkoruotsin suhteen tosin keksin yhden kulttuurillisen rakenteen, jota se konkretisoi. Se on nöyristely pienen vähemmistön edessä jopa näin kielitaitomme monipuolisuuden uhraten. Se ei ole kuitenkaan rakenne, jota kenenkään oikeamielisen pitäisi haluta säilyttää.

Quote
Ja onhan selvää, että meille on hyväksi se, että meillä on elinvoimainen ruotsinkielisten suomalaisten vähemmistö -  sen pysyvyyttä Suomessa puolustan kai enemmänkin kuin spesifisti pakkoruotsia kouluaineena, mutta toistaiseksi ei ole ollut pakko luopua tuosta asemasta ja perääntyä uuteen...

Kyllähän ja onhan selvää? Sinä käytät tuollaisia sanoja sen sijaan, että kertoisit, että miten muka on niin selvää. Ensinnäkin voisit perustella edes asiayhteyden ruotsinkielisten elinvoimaan vähemmistönä. Ei ole mitään selvää esim. siinä, että joku minun kaltaiseni pakkoruotsin läpi käynyt, mutta ruotsia koskaan käytännön elämässä puhumaton, jollain tapaa edesauttaa ruotsinkielisen vähemmistön elinvoimaisuutta. Päinvastoin jopa. Minä suhtautuisin positiivisemmin suomenruotsalaisiin, jos heidän keskuudessaan ei olisi erittäin suosittua vaatia, että minä opettelen heidän tässä maassa marginaalisen kielensä, jolla en tee yhtään mitään elämässäni. Kohdattaessa puhun englantia, jos heiltä ei suomi luista, koska sillä kumpikin osapuoli pärjää paremmin keskustelun lopputuloksen kannalta.

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 21:12:17
Olen suorastaan totalitaristi ja kannatan myös pakko-matematiikkaa jne. Emmehän me nyt siitä kuole, jos vähän opimme historiamme ja kulttuurimme kannalta keskeistä vierasta kieltä, vaikka toki mandariini-kiina olisi hyödyllisempää.

Siihen käytetty aika on pois elämästä ja vie joka hetki lähemmäs hautaa, eli kyllä kuolemme. Stressi ja muumituskin vievät nopeammin hautaan. Mikä siitä tekee keskeisen tänä päivänä? Mitä merkitystä sillä on kulttuurillisesti tänä päivänä? Perustelusi eivät ole konkreettisia ja tunnut itsekin tietävän pakkoruotsin hyödyttömyyden, mutta silti haluat pitää siitä kiinni epämääräisistä syistä. Onko tuo jokin viiteryhmään kuulumisen edellyttämä juttu vai haluatko vain kenties vastustaa toisin ajattelevia ihan vain siitä ilosta vai mistä on kyse? Onhan tuo hyvin omituista, että ihminen haluaa säilyttää pakollisena oppiaineen, jolle itsekin näkee paljon hyödyllisempiä vaihtoehtoja.

Quote from: elven archer on 13.01.2013, 22:48:59
Onhan tuo hyvin omituista, että ihminen haluaa säilyttää pakollisena oppiaineen, jolle itsekin näkee paljon hyödyllisempiä vaihtoehtoja.

Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi). Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia. Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 05:39:26

Quote from: elven archer on 13.01.2013, 22:48:59
Onhan tuo hyvin omituista, että ihminen haluaa säilyttää pakollisena oppiaineen, jolle itsekin näkee paljon hyödyllisempiä vaihtoehtoja.

Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi). Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia. Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

Quote from: far angst on 14.01.2013, 06:09:21
Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

Latinaa kyllä voisi olla jokin pieni pakollinen kurssi... Miksi ei muuten klassista kreikkaakin? Hepreaa kyllä ei, eikä arameaa. Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin. Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa. En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22

Quote from: far angst on 14.01.2013, 06:09:21
Tuolla samalla perusteella meidän olisi siis syytä oppia hebreaa, koine-kreikkaa ja latinaa, sillä enemmän ne ovat kulttuuriamme muokanneet kuin ruotsinkieli.  Miksi emme sitten opettele niitä?   

A kysyy B:ltä mitä hyötyä on X:stä.  Jos B ei vastaa suoraan vaan kiertelee, kaartelee ja selittelee,  on varmaa että X:stä ei ole hyötyä.

Latinaa kyllä voisi olla jokin pieni pakollinen kurssi... Miksi ei muuten klassista kreikkaakin? Hepreaa kyllä ei, eikä arameaa. Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin. Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa. En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava. 

Minusta pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa ei ole kysymys refleksinomaisesti aina esille keksaistusta, väsyneestä alemmuuskompleksikliseestä.  Kysymys on pelkästään niukkojen resurssien allokoimisesta:

a) parhaalla mahdollisella tavalla, ja;
b) tavalla, jota hallintoalamaiset haluavat.

Mutta ei niin huonoa asiaa, etteikö siihenkin keksittäisi perusteet, puolustustelut ja selittelyt. 

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22
Anyway, onhan meille ruotsin taidosta ihan käytännön hyötyäkin, joskin joistakin muista kielistä sitä voisi olla enemmänkin.

Taaskaan et kerro mitä se hyöty on. Jos et ymmärtänyt tuota ylläolevaa kysymystä, niin sinun tapauksessasi olisi ollut parempi että predikaattilogiikan peruskurssi olisi ollut pakollisena vaikka jonkun ruotsinkielen kurssin tilalla.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22
Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa.

Mutta ei sosiaaliliberaalinen ja rationaalinen vai mikä se oli se sinun livelarppausjengisi? Nationalismikin on siis kivaa joskus kun sille päälle sattuu.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22
En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan.

Jaa, ne on sitten luusereita tai muita epäpuhtaita ihmisiä ne pakkoruotsin vastustajat. Pakkoruotsissa ei ole kysymys pippelinvenyttämisestä kuin korkeintaan sinulle ja muutamalle muulle. Pakkoruotsiin käytetty tuntimäärä voidaan käyttää hyödyllisempiin taitoihin.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22
Kielitaistelu meni jo. Me voitimme.

Jep. Muutama prosentti ihmisistä puhuu äidinkielenään ruotsia Suomessa ja sen vuoksi se on pakollinen kieli jokaiselle kansalaiselle. Logiikan riemuvoitto.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 05:39:26
Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä

Minusta tämä on vähän kummallinen ajatus. Minusta se ei vaan kuulu yleissivistykseen, eikä sitä vaadita historian ja kulttuurin ymmärtämiseen. Mutta saahan asian toki kokea toisinkin.

Quote from: Vöyri on 13.01.2013, 21:17:18
Tuo on aivan järkevä huomautus, mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset (vaikka olet sinänsä oikeassa, etteivät ne siitä mihinkään muuttuisi).

Nääh, Suomi Pohjoismaana on lähinnä sotien jälkeinen keksintö, jonka tarkoitus oli korostaa Suomen kuulumista läntiseen maailmaan ja jonka keksinnön voisi pikkuhiljaa saattaa sinne minne se kuuluu, unohdukseen. Tanskalaiset ja norjalaiset taitavat pitää Suomea Pohjoismaana suunnilleen saman verran kuin Pohjois-Koreaa, ja ruotsalaisten tai ainakin ruotsalaisen yhteiskunnan yläkerrosten suhtautumien on alentuvaa, tosin niin se on muuten suomalaisenkin yhteiskunnan yläkerroksen suhtautuminen suomalaisiin. Siinä vaiheessa kun kaikista ihmisistä Alexander Stubb sanoi Pohjoismaisesta yhteistyöstä että 'vmp', niin olisi luullut viestin menevän perille.

Mites se meni: "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia.", mutta ikävä kyllä siinä suomalaisuudessa, jos jotain omaa on, niin se on perin hävettävää, eikö niin.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 05:39:26
Materiaalinen hyöty ei ole ainoa mittapuu maailmassa. Ruotsin kielen ymmärrys on osa historiamme ja kulttuurimme ymmärrystä, osa suomalaista yleissivistystä (sääli että riikinruotsalainen yleissivistys on tässä suhteessa paljon kapeampi).

Miten esim. se kiinan opiskelu on vähemmän ei-materiaalista hyötyä? Siis sen kiinan, jota itse kutsuit hyödyllisemmäksi aineeksi.

Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä? Sinä puhut ympäripyöreyksillä. Piiloudut pseudohenkevyyden taakse.

Quote
Mitä sitten rakenteisiimme tulee niin Suomi oli orgaaninen osa Ruotsia niinä vuosisatoina kun kansakuntamme hitaasti muotoutui. Olisi helpompi luetella eroja kuin samankaltaisuuksia.

Minä kysyin sinulta, että mihin kulttuurin syviin rakenteisiin viittasit väittäessäsi ruotsin osaamisen konkretisoivan mainittuja rakenteita. Tuo ei siis vastaa ollenkaan kysymykseeni. Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on? Kai sinä sentään ymmärrät puhuvasi ihan lööperiä? Menneiden vuosisatojen orgaaniset osat vastauksena minun selvään kysymykseeni?

Quote
Minun ei ole erityisesti vaikea tunnustaa tätä ilmeistä tosiseikkaa, mutta monet tuntuvat kulkevan alemmuuskompleksinen nyrkki taskussa vieläkin, kun Suomi monessa suhteessa on jo ohittanut entisen emämaansa eikä saa tältä enää mitä koviin olennaisia vaikutteita.

Saanko saman suomeksi? Ketkä kulkevat ja miten tämä liittyy asiaan, joka on siis se, että ihmiset haluavat itse päättää hyödyllisimpinä opeteltavina pitämänsä kielet?

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 06:29:22
Mutta joka tapauksessa kielenä se on erityisasemassa historiassamme ja kulttuurissamme, ja on mielestäni aika nationalistinen positio puolustaa ruotsin asemaa Suomessa.

Se on erityisasemassa, koska se on erityisasemassa. Nyt sinun pitäisi esittää niitä perusteluja, miksi sen pitää jatkossakin olla erityisasemassa. Kehäpäätelmä ei ole perustelu.

Nationalistinen positio ei tunnu täsmäävän todellisuuden kanssa verrattuna suurimman osan ajatuksiin nationalistisesta positiosta. Mutta en jaksa mennä siihen sen suuremmin.

Quote
En ylipäänsäkään ymmärrä niitä, jotka tuntevat vieläkin jotain kummaa alemmuudentunnetta ruotsalaisuutta kohtaan.

Olkiukko. Tuo ei ole asiassa millään tapaa olennaista. Vapaata kielivalintaa haluttaisiin myös ilman "kummaa alemmuudentunnetta".

Quote
Kielitaistelu meni jo. Me voitimme. Nyky-Ruotsi on ihan mukava maa, vähän huvittava kaikessa ruotsalaisuudessaan, eikä meillä ole siihen verrattuna mitään hävettävää. Päinvastoin, esim. tässä kansalliskieli-asiassa. Ruotsalainen tapa aloittaa historia vuodesta 1809 on aika surkuteltava.

Mistä sinä puhut? Kielitaistelu ei mennyt, kuten tulet huomaamaan tulevina vuosikymmeninä tai heti jo tänä vuonna, kun asiaan liittyvä kansalaisaloite alkaa kerätä nimiä. Kuka voitti?  Miten nyky-Ruotsi  ja sen "huvittavuus" liittyy asiaan tai häpeä? Tai ruotsalainen historiantulkinta? Voisitko keskittyä runoilun sijaan puhumaan asiasta?

Ruotsalaista imperialaismia. Erik Ullenhag voisi kysyä myös minulta, mutta myös asiasta kirjoittaneelta Pohjalaisen päätoimittajalta Kalle heiskaselta, miltä tuntuu, kun ravintolassa ei tarjoilla, kun puhut suomea...

Quote"Herra ministeri Gustafssonille suunnatun avoimen purnauksen voin aloittaa tapahtumasta vaasalaisessa ravintolassa torstaina.

Menin vieraani kanssa lounaalle ja yritin kohteliaasti tiedustella toisella kotimaisella pöytävarauksemme tilannetta.

Valitettavasti tämä ei onnistunut, koska nuori tarjoilija ei ilmiselvästi osannut tai halunnut puhua suomea. Piti vaihtaa svenskaan.

Tämän voisi ohittaa olkaa kohauttamalla, ellei tapahtuma olisi tehnyt käsin kosketeltavaksi sitä ongelmaa, joka on tällä hetkellä muhimassa Vaasan seudulla ja laajemminkin Pohjanmaalla.

Vaikka juhlapuheissa suitsutetaan kahden kieliryhmän auvoista yhteiseloa ja sujuvaa vuorovaikutusta, niin todellisuudessa asenteet ovat muuttumassa."

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kuuluu-vain-vikinaa-kun-rkp-vie-1.1256245

Quote from: elven archer on 14.01.2013, 11:59:01
Mistä sinä puhut? Kielitaistelu ei mennyt, kuten tulet huomaamaan tulevina vuosikymmeninä tai heti jo tänä vuonna, kun asiaan liittyvä kansalaisaloite alkaa kerätä nimiä.

Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys. Enkä tajua mitä ihmeen vaahtoamista on jossain pakkoruotsissa, elämä nyt on kovaa, ja sitten kuolee. Hyvähän se on, että tunnemme historiallemme ja kulttuurillemme hyvin olennaista kieltä. Tämä asia ei vain jaksa herättää minussa oikein mitään tunteita, kuudennen luokan kysymys. Olen toki huomannut, että se saa päät räjähtämään joissain marginaalipiireissä, ja hyvähän on että löytää elämälleen tarkoituksen. Että onnea vain taisteluunne noita aatelisherroja vastaan.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 15:23:11
Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

No kyllä se pakkoruotsi oli pakkoruotsia ilman Suomalaisuuden liittoakin jo 80 luvun alkupuolella. Mitä kysymyksen painoon tulee, niin ollakseen yhdetekevä, olet sä aika tavalla sanaista arkkuasi siihen kantaa ottaaksesi avannut.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 15:23:11
Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

Miten olisi kysymyksiin vastaaminen? Ei tarvitsisi miettiä sanomisia.

On käsitteellinen mahdottomuus jonkin olla päättynyt, jos sitä jatketaan edelleen. Sitä paitsi pakkoruotsi tuli vasta 1960-luvulla tehdyllä päätöksellä tällaiseksi riesaksi. Sinun oma historiankirjoituksesi toki voi olla toinen ja näyttää selvästi olevankin.

Quote
Enkä tajua mitä ihmeen vaahtoamista on jossain pakkoruotsissa, elämä nyt on kovaa, ja sitten kuolee.

Olkiukko. Typerä klisee.

QuoteHyvähän se on, että tunnemme historiallemme ja kulttuurillemme hyvin olennaista kieltä.

Miksi se on hyvä? Kuinka monta kertaa minun täytyy kysyä tällainen yksinkertainen kysymys vastauksen saadakseni?

QuoteTämä asia ei vain jaksa herättää minussa oikein mitään tunteita, kuudennen luokan kysymys.

Olkiukko. Jälleen kerran ne muut pikkusielut tunteilevat, mutta sinä olet niin vakaa ja järkevä. Kummasti jaksat kuitenkin inttää tästä asiasta ilman edes kykyä perustella näkökantaasi.

QuoteOlen toki huomannut, että se saa päät räjähtämään joissain marginaalipiireissä, ja hyvähän on että löytää elämälleen tarkoituksen. Että onnea vain taisteluunne noita aatelisherroja vastaan.

Olkiukko.

Missä maailmassa sinä oikein elät? Sinä jaarittelet tyhjää, et kykene perustelemaan asioita lukuisista pyynnöistä huolimatta ja silti sinä katsot olevasi toisten yläpuolella. Voi Vöyri, olet oikea henkisyyden ylistyslaulu. Ainakin omasta mielestäsi.

Quote from: elven archer on 14.01.2013, 16:01:56

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 15:23:11
Mitäpä tässä sitten sanoisi? Kielitaistelu päättyi 40-luvulla, sen uudelleenlämmittäminen 90-luvulla Suomalaisuuden liiton toimesta oli jonkinlainen retron maailmanennätys.

Miten olisi kysymyksiin vastaaminen? Ei tarvitsisi miettiä sanomisia.

Mihin kysymyksiin? Tiedän olevani ylimielinen, uskon että minulla on syytä siihen, mutta voin toki olla väärässä. Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen. Keskustelen täsmälleen niin kauan kuin aihe on edes jonkin verran kiinnostava. Sinusta alan päätellä, ettet ole tässä aiheessa kiinnostava, vaikka ensimmäinen kommenttisi tekstiini kuulostikin järkevältä (ilmeisesti kirjoitit sen epäselvästi). Mutta, annetaan nyt alennuksella kun alettiin: eli muotoile kysymyksesi mahdollisimman koherenteiksi ja teräviksi niin lupaan vastata jokaiseen siunattuun täysin vilpittömästi (mutta en kiiinnostunutta teeskennellen). Höh.

"Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen"

Toteamuksesi on hieman epäselvä, mutta ymmärränkö oikein, että sinulta ei riitä aikaa tarpeettomiksi kokemiisi asioihin

Pakkoruotsi on suomenkielisten enemmistölle ajan, energian ja resurssien tuhlausta. Se on pois tärkeämmistä hankkeista ja opinnoista, joilla voitaisiin saada aikaan innovaatioita, uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Rahaa törsätään toivottomaan yritykseen tehdä suomalaisista kaksikielisiä, sen sijaan että opiskeltaisiin enemmän matematiikkaa, biologiaa, fysiikkaa, kemiaa, taito- ja taideaineita jne 

On täysin kestämätöntä, että 90% enemmistölle pakotetaan 5% vähemmistön kieltä, kaikilla kouluasteilla, kautta maan ja enemmistöltä vaaditaan virkaruotsin tutkinto, että kelpaa virkoihin omassa maassaan. Se on täyttä hulluutta.

Kysyn sinulta , Vöyri, mitä sinä tai joku ruotsinkielinen menettää, jos suomenkieliset saavat vapauden valita, opiskelevatko ruotsia vai sen sijaan muuta oppiainetta tai kieltä?

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 16:07:15
Mihin kysymyksiin?

Kysymykset tunnistaa kysymysmerkistä. Annan esimerkin kysymyksestä: onko vika näkökyvyssäsi vai ymmärryksessäsi?

Quote
Tiedän olevani ylimielinen, uskon että minulla on syytä siihen, mutta voin toki olla väärässä. Mihin minulla ei ole syytä, on aikani tuhlaaminen.

Siksikö sinulla on aikaa kirjoittaa jo esittelemäsi tyhjänpäiväisen mitään sanomattoman konkretiaa kavahtavan maalailun lisäksi yllä olevan kaltaista sen sijaan, että yksinkertaisesti vastaisit kysymyksiini ja samalla tulisit esittäneeksi perusteluja väitteillesi?

Quote
Keskustelen täsmälleen niin kauan kuin aihe on edes jonkin verran kiinnostava. Sinusta alan päätellä, ettet ole tässä aiheessa kiinnostava, vaikka ensimmäinen kommenttisi tekstiini kuulostikin järkevältä (ilmeisesti kirjoitit sen epäselvästi).

Eli kiinnostuksesi siis haihtuu siinä vaiheessa, kun joku pyytää perusteluja väitteillesi. Toki tämä oli jo ennalta tiedossa, mutta katson edukseni sen, että tarjoan ihmisille mahdollisuutta henkiseen kasvuun.

Quote
Mutta, annetaan nyt alennuksella kun alettiin: eli muotoile kysymyksesi mahdollisimman koherenteiksi ja teräviksi niin lupaan vastata jokaiseen siunattuun täysin vilpittömästi (mutta en kiiinnostunutta teeskennellen). Höh.

Kysymykset löytyvät edelleen aikaisemmista viesteistä kontekstin kera. Jos et kykene ilman terävöitystä ymmärtämään selkokielisiä kysymyksiä, niin ei ole mitään syytä sinulta niitä kysyä. Otetaan pari esimerkkiä hankalammasta päästä, niin voit vaikka osoittaa kohdat, jotka haluaisit muotoiltavan toisin, ymmärtääksesi ne:

Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä?
Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on?

Quote from: elven archer on 14.01.2013, 16:50:11
Miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä?
Mihin rakenteisiin viittasit, millä tavoin ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä niiden konkretisoitumisella ruotsin kielen kautta on?

No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia. No, mitä sitten ovat nämä longue durée -tyyppiset rakennetekijät? Ihan nopeasti tulee mieleen ainakin seuraavia: uskonto, oikeusjärjestelmä, hallinto- ja virkamieskulttuuri, paikallishallinto, perustuslaki vuoteen 1917 (osin 1918) saakka, maanomistusrakenne (mukaanlukien talonpoikien ja rälssin keskinäinen asema ja suhteet säätyvaltiossa), isonjaon ja uusjaon vaikutukset asutuksen rakenteeseen, kansanedustuslaitoksen pitkät juuret. Varmasti sitten on ties mitä triviaalimpia asioita aina kansanmusiikista, arkkitehtuurista, ruokakulttuurista ja vastaavista lähtien, mutta eiköhän tämä nyt riitä noin aluksi perustelemaan Suomen olennaista pohjoismaisuutta.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 17:28:09
No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Voisitko opetella aikamuodot ja vastata uudelleen sen jälkeen? Huomautan myös, että puhuimme Suomen kulttuurista. Sinun vastauksesi on siis, että ruotsin kielen tuntemus on "varmaankin melkoisen hyödyllinen asia", kun minä kysyin, miten ruotsin kielen ymmärrys lisää kulttuurin ymmärrystä tai yleissivistystä. Kuten aiempi konteksti sitoo, kysymys liittyi siihen, että miten se luokkahuoneissa tankattava pakkoruotsi sivistää mainituilla tavoilla ketään? Ei siihen kuulu mitään historian ja kulttuurien rakennetekijöiden tutkiskelua.

QuoteNo, mitä sitten ovat nämä longue durée -tyyppiset rakennetekijät? Ihan nopeasti tulee mieleen ainakin seuraavia: uskonto, oikeusjärjestelmä, hallinto- ja virkamieskulttuuri, paikallishallinto, perustuslaki vuoteen 1917 (osin 1918) saakka, maanomistusrakenne (mukaanlukien talonpoikien ja rälssin keskinäinen asema ja suhteet säätyvaltiossa), isonjaon ja uusjaon vaikutukset asutuksen rakenteeseen, kansanedustuslaitoksen pitkät juuret. Varmasti sitten on ties mitä triviaalimpia asioita aina kansanmusiikista, arkkitehtuurista, ruokakulttuurista ja vastaavista lähtien, mutta eiköhän tämä nyt riitä noin aluksi perustelemaan Suomen olennaista pohjoismaisuutta.

Äläpäs hötkyile. Nyt vasta on selvillä, mihin rakenteisiin viittasit. Loppuosa kysymyksestä koski sitä, että miten ruotsin kielen opiskelu konkretisoi niitä ja mitä merkitystä väitetyllä konkretisoitumisella on. Tämä loppuosahan on vasta se olennainen asia tässä ruotsin kielen pakko-opiskelun kontekstissa tänä päivänä. Ei kun vain kytkemään talonpoikia ja isojakoa asiaan. Jään odottamaan innolla vai joko alkaa taas pitkästyttää?

On kyllä täydellisen typerää, että tyyppi ei kykene vastaamaan kysymyksiin niiden oikeassa kontekstissa, vaan pelkästään asiayhteydestä ja muusta keskustelusta irti revittynä listauksena. Ja edelleen suostuu sitten näkemään vain ne, jotka esimerkin omaisesti laitoin näkyviin. Mutta hei, ei nyt anneta minkään tulla hyvän ylimielisyyden tielle, vai mitä Vöyri? Ei noilla sinun listauksillasi ole mitään merkitystä, kun ne eivät vastaa kysymyksiin.

Esim. tämä oli sinun alkuperäinen väitteesi: "mutta kyllähän ruotsintaito, ruotsin tuntemus konkretisoi noita kulttuurin syviä rakenteita, mitkä meillä ovat täysin pohjoismaiset"

Kun kysyn, että miten pakkoruotsi tänä päivänä konkretisoi noita "syviä rakenteita" ja mitä merkitystä sillä on, niin sinä tuot esille listauksen, jossa puhut isojaosta, rälssistä, talonpojista ja perustuslaista ennen vuotta 1917. Ikään kuin se vastaisi kysymykseen. Sinä kyllä liitelet ihan omassa maailmassasi. Sovitaan vaikka, että se on henkisesti korkeampi olemisen ulottuvuus, koska niinhän sinä uskot joka tapauksessa.

Quote from: elven archer on 14.01.2013, 17:43:07
Jään odottamaan innolla vai joko alkaa taas pitkästyttää?

Kyllä, pitkästyin jo aikaa sitten. Muistaakseni sanoin kannattavani pakkoruotsia Suomen pohjoismaisuuden "ilmentäjänä" tms., minkä lisäksi siitä on tälläistä sivistyksellistä suoraa hyötyä. Ja tietysti myös käytännön hyötyä, kun kuitenkin kysymys on merkittävästä kauppakumppanista ja meille poliittisesti tärkeästä läheisestä naapurimaasta. En sinänsä halua erityisesti hirttäytyä pakkoruotsiin, kun se nyt ei ole mikään tärkeä kysymys, mutta miksi sitten luopua siitä, kun saavutettu etu ei kovin erikoinen olisi sekään?

Ruotsin valtio pitää edelleen Suomea rautaisen saappaansa alla.

Heidän tänne rakentamansa Kolmas Ankkalampi taas pitää lujasti huolen, ettei suomea-puhuva-pieni-Suomen-kansa pääse irtautumaan tästä ruotsia-puhuvan-paremman-kansan, hirviöiden, riistovallasta. He kadehtivat kansamme kaunista kulttuuria, sen entistä loistoa, uljasta historiaa, suomalaisia kuningaskuntia. Mitä he itse olivat? Räyhäävä joukko ryöstäjiä ja raiskaajia, jotka hävittäen kulkivat läpi Euroopan.

Hengenheimolaisensa he ovat vihdoin löytäneet Afrikan somaleista, joista monet jo kulkevatkin nenät pystyssä uusina "suomenruotsalaisina". Saatanat!!!

Suomi vapaaksi Ruotsin vallasta!   >:(   >:(   >:(

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 17:50:55
Kyllä, pitkästyin jo aikaa sitten.

Eli emme saakaan kuulla tämän päivän pakkoruotsin hyötyä isojaon ja vastaavien "syvien kulttuurillisten rakenteiden" ilmentymänä? Harmi.

QuoteMuistaakseni sanoin kannattavani pakkoruotsia Suomen pohjoismaisuuden "ilmentäjänä" tms., minkä lisäksi siitä on tälläistä sivistyksellistä suoraa hyötyä.

On vain edelleen täysin auki, että millaista hyötyä. Kielen osaaminen ei tuo edes epämääräisiä sivistyksellisiä hyötyjäsi. Pakkoruotsi on vain kielen opettelua. En enää edes viitsi kysyä, että miksi sillä pitää ilmentää pohjoismaisuutta eli mitä hyötyä siitä on.

Quote
Ja tietysti myös käytännön hyötyä, kun kuitenkin kysymys on merkittävästä kauppakumppanista ja meille poliittisesti tärkeästä läheisestä naapurimaasta.

Hyvin harva suomalainen tekee kauppaa ruotsalaisten kanssa ruotsin kielellä. Ruotsin maahanmuuttopolitiikan jatkuessa hyvin tuntemallamme tavalla ei edes tänä päivänä Ruotsissa useinkaan edellytä ruotsin osaamista, vaan esim. monet isot yritykset käyttävät virallisena kielenään jo englantia. Ei myöskään ole järkevää lähtökohtaisesti tehdä bisnestä kielellisen altavastaajan asemasta. Mitä politiikkaan tulee, niin pyh. Mitä väliä? Miksi meidän pitäisi puhua heidän kieltään, mutta heidän ei meidän? Puhutaan siis englantia. Sinä puhut toisten alemmuudentunteista, mutta et edes tiedosta omaa asennettasi, joka on lähtökohtaisesti se, että meidän on sopeuduttava heihin, eikä heidän meihin.

QuoteEn sinänsä halua erityisesti hirttäytyä pakkoruotsiin, kun se nyt ei ole mikään tärkeä kysymys, mutta miksi sitten luopua siitä, kun saavutettu etu ei kovin erikoinen olisi sekään?

En osaa nyrjäyttää aivojani niin pahasti, että osaisin perustella sinulle, miksi tyhmää toimintaa on tyhmää jatkaa. Sitä paitsi on vain oma virheellinen premissisi, että saavutettu hyöty ei olisi erikoinen. Hyöty olisi suuri, jos ruotsin kieltä kunnolla ryhdyttäisiin karsimaan. Kaikki turha käännöstyö pois, tienviitat, opettajien palkat, FST, vaihtoehtoiskustannukset jokaisen ihmisen ruotsin pänttäyksestä, mahdollisuus monipuolisempiin kielivalintoihin ajatellen niitä kauppakumppaneita, joiden kanssa ei ole niin hyvää yhteistä kieltä kuin englanti jne.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 17:28:09
No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Harvinaisen typerä argumentti.

Hyvin varovasti arvioiden vähintään 95% pakkoruotsin lukijoista ei tule koskaan tutkimaan suomalaisen "kulttuurin ja historian rakennetekijöitä" ruotsin kielellä.  Harva historian harrastajakaan tarvitsee moista, koska aiheen tiimoilta on olemassa erinomaista kotimaista kirjallisuutta.

Tulee mieleen nämä muslimifundamentalistit, joiden mielestä ainoa tapa lukea Koraania on arabiaksi.

Ihanaa ruotsalaisuutta

http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129970-ihanaa-ruotsalaisuutta

Kun suomalaiset lainsäätäjät tuppaavat usein apinoimaan ruotsalaisia, niin nyt olisi mielestäni kerrankin ihan oikea paikka tehdä niin!

Mielenkiintoista on, että Ruotsissa on vain yksi virallinen kieli, vaikka siellä on suurin piirtein yhtä suuri osuus suomenkielisiä kuin täällä ruotsinkielisiä. Näyttävät suomenkieliset kuitenkin selviävän siellä sen suhteen, eivätkä edes 30-luvun tuulet puhaltele heitä kohtaan. Merkillistä. Täällä jos esittää samanlaista mallia, niin moni alkaa nähdä natseja joka puolella. Ironista on, että noihin näkijöihin kuuluu myös moni sellainen ruotsalainen, joka ei näe omassa maassaan asiassa mitään vikaa.

Quote from: Vöyri on 14.01.2013, 17:28:09
No, höpsöltähän tämä tuntuu, mutta vastataan: eli Ruotsin vaikutus kulttuuriimme ja historiaan on ollut valtaisa, sitä ei kai kukaan kiellä - ja jos haluaa todella ymmärtää jotakin maata on ymmärrettävä sen kulttuurin ja historian rakennetekijöitä. Tässä suhteessa varmaankin alkuperäiskielen tuntemus on melkoisen hyödyllinen asia.

Ruotsin vaikutusta harva kieltää, eikä ole väliä silläkään, pitääkö tuota vaikutusta hyvänä vai huonona asiana. Joka tapaukessa vaikutus on suuri, ja on yleissivistykseen kuuluvaa ymmärtää asiasta ainakin pääkohdat.

En sen sijaan pysty tajuamaan sitä, miten sitten pääset tuosta historiallisesta faktasta nykysuomen arkipäivään, luokalliseen umpisuomalaisia hämäläisiä tavaamassa yläasteella jotain fukin ruotsia. Tuossa on sellainen syy-seuraus -rakennelma, johon aivoni eivät taivu. Minun käsityksen mukaan Suomen historiasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta saa varsin hyvän kuvan ihan suomenkielellä, jos aihe kiinnostaa. Ei sun tarvi osata ruotsia mennäksesi kirjastoon lukemaan suomenkielistä tutkimusta aiheesta. Kirjan kirjoittaja sen sijaan hyvin todennäköisesti on tarvinnut ruotsia. Nähdäkseni tämä erilaisten tutkijoiden ja toisaalta tiettyjen liikemiesten ja virkamiesten tarvitsema ruotsinkielentaito voidaan saada aikaan ilman pakkoruotsia.

No mutta ratkaisu kun on helppo niin toteutetaan se seuraavasti. Otamme kielilain ruotsista, vaihdamme siihen suomen ja ruotsin paikkoja. Homma selkee ja kaikki on tyytyväisiä. Näin, kahvia ja keksejä kaikille.

Nythän on niin, että aivan samalla tavalla kuin eräs desantti pyrkii kaikin tavoin parantamaan Suomi -valtion imagoa Venäjällä,  levittävät tietyt piirit Ruotsiin tietoa, että pakkoruotsin poisto olisi jokin historaillinen vääryys ruotsalaista kansanosaa kohtaan. Kukaan ei kerro sinne, että pakkoruotsi on erään poliittisen huijarin, nimeltään Johannes Virolainen, surkea antautuminen RKP:n kiristykselle hallitusneuvotteluissa 40 vuotta sitten. Asialla ei ole mitään tekemistä kieliryhmien suhteiden kanssa, vaikka se sellaisena pyritään markkinoimaan.

"Ruotsalaisia emme ole. Venäläisiksi emme tule. Olkaamme siis SUOMALAISIA!"