Hommaforum Testi

QuoteMiten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?
"Mikä merkitys on kokonaisuuden kannalta sillä, että kourallinen valtioita majoittaa alueelleen joukkion huono-osaisia ihmisiä?"
Riikka Purra

Kun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.

Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.

Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksissa kerrottiin lapsipakolaisten kohtelusta (HS 28. 12.) ja pakolaisten paluusta kotimaahansa (HS 29. 12.).

Molemmissa kirjoituksissa maahanmuuttobyrokratiaan osallistuvat toimijat sekä vääristivät todellisuutta että vahvistivat koneiston itse luomia institutionaalisia välttämättömyyksiä. He muun muassa vaativat yhä enemmän resursseja ongelmiin, jotka ovat joko olemassa ainoastaan käsitteellisellä tasolla tai joihin ei voida saada ratkaisuja kohdentamalla valtion resursseja.

Kirjoituksissa oikaistiin erityisesti mutkia, jotka liittyvät pakolaisen ja turvapaikanhakijan välisiin eroihin, vaikka nämäkin voidaan täysin yksiselitteisesti määritellä. Se, ovatko nämä kansainvälispoliittiset määritelmät normatiivisesti vääriä, on täysin eri asia.

Oleellisempi ongelma kirjoituksissa kuitenkin oli jälleen kerran se, että humanitaariseen maahanmuuttoon suhtaudutaan ikään kuin kyse olisi jostakin yksinkertaisesta, helposti rajattavasta ongelmasta, johon oikeanlaisella moraalisella käsityskyvyllä varustetulla valtiolla olisi mahdollisuus tyhjentävästi vastata. Samalla oletetaan, että ainoa este ongelman ratkaisussa on vääränlainen lainsäädäntö tai ihmisten kyvyttömyys välittää toisistaan.

Mutta mitä jos Somalian sekasorto onkin asia, jolle minä en ihan oikeasti voi mitään?

Samaan aikaan, kun kehitysavun järkevyyttä – tai sen kykyä ratkaista ongelmia – on alettu vahvasti epäillä, ei humanitaarisen maahanmuuton toimivuutta kuitenkaan sovi kyseenalaistaa.

Mikä merkitys on kokonaisuuden kannalta sillä, että kourallinen valtioita majoittaa (ja epätyydyttävästi niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta integroi) alueelleen joukkion huono-osaisia ihmisiä?

Turvapaikanhakijoina maahan saapuvat ihmiset ovat epäilemättä niin inhimillisiltä kuin taloudellisiltakin ominaisuuksiltaan vahvempia kuin he, jotka eivät koskaan lähde. Tätäkö me sitten haluamme?

Kun he saapuvat maahan, astuu byrokratiakoneisto kuvaan. Perusteluita koneiston tarpeellisuudelle voi olla vaikka minkälaisia, mutta lopulta mikään ei muutu: maailmassa on yhä enemmän heikkoja valtioita, kärsiviä ihmisiä ja eriarvoisuutta.

Kansainvälistä politiikkaa määrittävät voima ja intressit, jotka aika ajoin puetaan kauniimpiin kaapuihin korkea-arvoisille näyttämöille.

Jos joku uskaltaa kysyä, miksi mitään ei tapahdu, vaikka koko ajan tehdään niin paljon, hyvät osoittavat pahoja sormella.

Ainoa muutos tapahtuu vastaanottajamaassa. Maahanmuuttoon ja solidaarisuuteen keskittyvät hallinnonalat vahvistuvat.

Vallalla oleva ideologia juurruttaa meihin käsityksen, että olemme muukalaisvihamielisiä tai että kohtelemme huonosti lapsia ja riistämme heiltä oikeuden perheeseen (HS Vieraskynä 28. 12.) tai että pakotamme huono-osaisia maailmantovereitamme kohti suurempaa kurjuutta, kun palautamme heitä takaisin lähtömaihin.

Samalla kun omaan identiteettiimme perustuvia arvoja, kuten demokratia ja tasa-arvo, nakerretaan itsekkyyden ja suvaitsemattomuuden syytöksillä, ei jäljelle jää kuitenkaan mitään kiinnipidettävää.

Mutta näihin oleellisiin kysymyksiin ei maahanmuuttobisneksen edustajien tarvitse ottaa kantaa: he pelaavat vain tässä keinotekoisessa luonnollisuudessa, jossa pienikin liike muuttuu merkitykselliseksi ja tarjoaa sen tekijälle harhaluulon hyödyllisyydestä, moraalisuudesta ja epäitsekkyydestä. Ja kukapa meistä ei sellaiseksi haluaisi itsensä tuntea?

kansainvälisen politiikan tutkija
Kirkkonummi

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Miten+humanitaarinen+maahanmuutto+ratkaisee+maailman+ongelmia/1135252026339

Luin kirjoituksen suuren hämmästyksen vallassa. Ensin piti tarkistaa että oliko se oikeasti hesarissa, sitten piti lukea teksti uudestaan. Odotettavissa vahvaa mokutusta alkuviikolle...

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki. Oikein hyvä sunnuntain aloitus. Oikein hyvä.

Quote from: Alkuasukas on 10.01.2010, 10:24:41
Luin kirjoituksen suuren hämmästyksen vallassa. Ensin piti tarkistaa että oliko se oikeasti hesarissa, sitten piti lukea teksti uudestaan. Odotettavissa vahvaa mokutusta alkuviikolle...

Sama juttu, rähmää piti pyyhkiä useammankin kerran silmistä. Varautukaa koko mediakentän laajuiseen Yybermokutukseen alkavalla viikolla!

Minäkin putosin jakkaralta lukiessani jutun.
Tämä teksti pitäisi lähettää sähköpostitse kaikille ministereille, kansanedustajille sekä koko mokutus- ja sisäministeriöiden terävälle (heko heko) päälle.

Riikka Purra on juuri tehnyt rituaalisen seppukun akateemisen uransa ja tulevaisuutensa suhteen.  Ei tutkijoiden luottaa akateemiseen vapauteen.  Ei totta puhumalla ja rohkeasti ajatuksensa sanomalla ja julkaisemalla saa apurahoja, dosentuureja ja professuureita.

Akatemia on muuta yhteiskuntaa edellä henkisissä asioissa.  Niinpä se sitten on mädännäisin, dogmaattisin ja ahdaskatseisin.

Mutta mukava nähdä, että rehellisiä ja suoraselkäisiä tutkijoita vielä sentään on olemassa ja että jopa uskaltavat käyttää sananvapautta. Pelkän poikkeuksellisen harvinaisuutensa vuoksi heitä tulisi vaalia.

Quote from: skrabb on 10.01.2010, 10:21:03

Tällöin ovat hämärtyneet paitsi toiminnan mielekkyys ja tehokkuus myös se, mikä oikeastaan on mahdollista ja miten. Puhumattakaan siitä, että "omien kansalaisten" hyvinvoinnin puolustamisesta on tehty irvokasta, suvaitsematonta ja jopa pahan nationalistista.

Kerrassaan ansiokas ja rohkea esiintulo Riikka Purralta. Purra on tehnyt kansalaisvelvollisuutensa poliitiikan tutkijana ja vetänyt humanitaarisen maahanmuuton mielekkyydestä ainoat oikeat johtopäätökset.

Purra ei sinänsä tuo uusia argumentteja foorumilla vallisevaan maahanmuuttokriittiseen keskusteluun. Tämä onkin juuri mielenkiintoista. Onko foorumin keskustelu liian sivistynyttä ja korrektia kun saman voi sanoa jo Hyysärissä? Pitäisikö vastapainoksi sallia huomattavasti kärkkäämmät hyökkäykset mokuttajia kohtaan, jotka kuitenkin ovat isänmaanpettureita mitä suuremmassa määrin. Akateeminen saivartelu ja kuiva huumori eivät mielestäni ole kyllin tehokkaita aseita mokuttajia kohtaan. He ansaitsevat paljon pahempaa.

Quote from: far angst on 10.01.2010, 11:28:16

Riikka Purra on juuri tehnyt rituaalisen seppukun akateemisen uransa ja tulevaisuutensa suhteen.  Ei tutkijoiden luottaa akateemiseen vapauteen.  Ei totta puhumalla ja rohkeasti ajatuksensa sanomalla ja julkaisemalla saa apurahoja, dosentuureja ja professuureita.

Akatemia on muuta yhteiskuntaa edellä henkisissä asioissa.  Niinpä se sitten on mädännäisin, dogmaattisin ja ahdaskatseisin.

Mutta mukava nähdä, että rehellisiä ja suoraselkäisiä tutkijoita vielä sentään on olemassa ja että jopa uskaltavat käyttää sananvapautta. Pelkän poikkeuksellisen harvinaisuutensa vuoksi heitä tulisi vaalia.

Minä puolestani uskon, että Riikka Purra on tehnyt merkittävän avauksen ja panostuksen uransa suhteen. Lähitulevaisuudessa vuonna yksi monikulttuurisuushulluuden jälkeen kaikki kuntien ja etenkin valtion virat ja asemat on jaettu uudestaan. Purra on silloin menestyvä ja yleisesti arvostettu tutkija. Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

olipahan hieno kirjoitus.

kiva, että tästä kylästä löytyy noin fiksuja tutkijoita.

mielenkiinnolla odotan menikö vastapuolella jauhot suuhun vai miten tuohon voisi vastata...

10pistettä ja papukaijamerkki täältäkin..;)

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

Yrittävät vuolla paskasta kultaa?

Mutta juuri näin. Odottamaton ja asiallinen kirjoitus ja vielä hesarissa! Eipä olisi vuosi sitten uskonut tapahtuvan tällaista. Näitä lisää.

Quote from: Esa N. on 10.01.2010, 11:40:19

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

Yrittävät vuolla paskasta kultaa?

Mutta juuri näin. Odottamaton ja asiallinen kirjoitus ja vielä hesarissa! Eipä olisi vuosi sitten uskonut tapahtuvan tällaista. Näitä lisää.

Mika H. kirjoitti joskus syksyllä suunnilleen näin "vuoden päästä maahanmuuttovastaisuus on muotia" (poliitikkojen keskuudessa). Tämä pitää tasan tarkkaan paikkansa.

Ja huom! Kyse on nimenomaan vastaisuudesta, ei kriittisyydestä. Mitäpä poliittinen porsas ei tekisi nuivien äänien vuoksi (joita on muuten ihan helevetisti).

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Minä puolestani uskon, että Riikka Purra on tehnyt merkittävän avauksen ja panostuksen uransa suhteen. Lähitulevaisuudessa vuonna yksi monikulttuurisuushulluuden jälkeen kaikki kuntien ja etenkin valtion virat ja asemat on jaettu uudestaan.

Uskon samaa. Jo nyt kurssin muutos tuntuu takapuolessa. Viimeisenä lehdelle soittelemaan jäävät ammattimokuttajat nauretaan lopulta suohon.

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:44:26

Quote from: Esa N. on 10.01.2010, 11:40:19

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

Yrittävät vuolla paskasta kultaa?

Mutta juuri näin. Odottamaton ja asiallinen kirjoitus ja vielä hesarissa! Eipä olisi vuosi sitten uskonut tapahtuvan tällaista. Näitä lisää.

Mika H. kirjoitti joskus syksyllä suunnilleen näin "vuoden päästä maahanmuuttovastaisuus on muotia" (poliitikkojen keskuudessa). Tämä pitää tasan tarkkaan paikkansa.

Ja huom! Kyse on nimenomaan vastaisuudesta, ei kriittisyydestä. Mitäpä poliittinen porsas ei tekisi nuivien äänien vuoksi (joita on muuten ihan helevetisti).

juu niin taisin. kirjoitin muuten alkuvuodesta 2009 myös, että suomen talous tipahtaa sellaiset 10%. taisi osua tuokin..;)

mutta jos asiallisesti keskustellaan niin jussi ja sinä olitte se viimeinen pisara, talouden alamäen kanssa, jotka aiheuttivat padon murtumisen... nyt toivotaan, ettei tule vaan tulvaa...
sääli, ettei jussin suosiota saatu mitattua tuolloin... nyt se tosin olisi varmaan jo tuplat..

ja niin kauhistuttava juttu kuin tuo sello olikin niin tavallisen kansan silmissä se taisi olla se viimeinen niitti hauraaseen patoon...

ps. "hauskasti" nyt kaikki vaativat muutos 2011 kanssa samoja vaatimuksia mm rikollisia kohtaan.. tulee mielenkiintoinen vuosi...;)

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:44:26
Ja huom! Kyse on nimenomaan vastaisuudesta, ei kriittisyydestä. Mitäpä poliittinen porsas ei tekisi nuivien äänien vuoksi (joita on muuten ihan helevetisti).

Minulle on aivan sama onko kyse vastaisuudesta tai kriittisyydestä. Ainoa huoleni on siinä, että puhutaan ja jauhetaan ja kuitenkin taustalla monikultuurinen logistiikkabisnes pyörii ja miljardisotalla suomalaisten veronmaksajien rahoja pumpataan taivaan tuuliin.

No, takaraivossa kuitenkin siintää se, ettei vanhoihin politikkoihin voi enää luottaa, joten siksi maksan jäsenmaksua Muutos 2011 ry:lle. ;)

Akatemian vyörytys vasemmiston haltuun alkoi samoihin aikoihin kuin mediankin haltuun otto, eli joskus 50-luvun lopulla ja ihan Vilenin nuottien mukaan.  NL jossain vaiheessa ymmärsi, että aseellisesti ei maailmaa sozializmukseen pakoteta.  Aseellisen taistelun sijasta NL satsasikin erilaatuisiin viidensiin kolonniin, joista juuri median ja koululaitoksen, incl. akatemia, haltuun otto oli kylmän sodan ensimmäinen tavoite.

Muistaakseni luin joskus jonkun jenkkisosiologin kitinää siitä miten kaksi suurinta voittoa NL:lle kylmässä sodassa oli hippiliikkeen nousu ja median siirtyminen kirjoittamaan punaisella musteella. 

Kuutisenkymmentä vuotta siis on kulunut siitä, kun länsiyhteiskuntien mädättäminen sisältä päin alkoi ihan täydellä faartilla.  Mädättämisen menestys näkyy nykyään mokuiluna ja mamuiluna, jotka ovat suoraa jatkumoa alkuperäisestä viidensien kolonnien tekemästä sisältä päin mädättämisestä.  Kuluu ainakin toiset kuusikymmentä vuotta ennen kuin nämä punaviherlantakerrokset on ometan sontaluukusta mäelle lapioitu. 

Mitään nopeita muutoksia siis ei ole tapahtuva, joten montakin akateemista uraa alkaa, kukoistaa ja emeritusoituu ennenkuin järki voittaa yhteiskunnassa ja akatemiassa.

Mutta juuri tätä taustaa vasten Riikka Purran rohkeus on sitäkin ihaltavampaa. 

Kummallekin lukijalle:  yllä oleva on häväistys- ja mielipidekirjoitus.  Siksi siinä ei ole linkkejä, kuvia, todisteita eikä taulukoita.

Quote from: Mika.H on 10.01.2010, 11:52:12
juu niin taisin. kirjoitin muuten alkuvuodesta 2009 myös, että suomen talous tipahtaa sellaiset 10%. taisi osua tuokin..;)

Älä nyt vaan enää kirjoita mitään profetioita. Älä ainakaan Suomen talouteen liittyen...

Quote from: Mika.H on 10.01.2010, 11:52:12
ja niin kauhistuttava juttu kuin tuo sello olikin niin tavallisen kansan silmissä se taisi olla se viimeinen niitti hauraaseen patoon...

Jep, ja tavallaan tragikoomista on oikeastaan se, että kyseessä oli ihan oikea yksittäistapaus, kilahtanut kaveri, joka olisi voinut olla Pertti Pirkanmaalta, mutta olikin Ibrahim Kosovosta. Kaikenmaailman Abdien sekoilut eivät ole kansakuntaa herättäneet ja puhutelleet, mutta nyt se tappi sitten irtosi. Ainakin maakunnissa, joissa mokutususkonto ja suvaitsevaisuus eivät ole lyöneet itseään läpi, avoin ulkomaalaisvastaisuus on ihan käsin kosketeltavaa. Yhteydenottoja tulee paljon, eikä ne kyllä sisällöllisesti tue yhtään mokutushullujen harhaisia tavoitteita kansojen ystävyydestä, solidaarisuudesta ja rauhanomaisesta rinnakkaiselosta. Mutta tämä ei ole minun ongelmani, en minä ole tätä soppaa kokoon keittänyt.

Quote from: Mika.H on 10.01.2010, 11:52:12
ps. "hauskasti" nyt kaikki vaativat muutos 2011 kanssa samoja vaatimuksia mm rikollisia kohtaan.. tulee mielenkiintoinen vuosi...;)

Niinpä tekevät. Se onkin syy, miksi emme julkaise vielä valmista tavoiteohjelmaamme. Antaa muiden lyödä ensin tyhjät kortit pöytään, pamautetaan me vasta sitten täyskäsi. Muuten käy niin, että valtapuolueet nappaavat meidän ideamme ja luovat tehokkailla propagandakoneistoillaan (joita muuten pyöritetään veronmaksajien rahoilla) sellaisen illuusion, että asioille oltaisiin tekemässä jotain. Todellisuudessa niille ei olla heidän toimestaan tekemässä mitään. Nyt eikä koskaan.

Kun me lyömme korttimme pöytään, moni poliittinen syöttiläs on maalannut jo itsensä nurkkaan pysyvästi. Tämä tulee näkymään myös puoluetasolla. Takaan, että tulee maakunnista kyselyitä sinne sun tänne, että "miksi te ette vaadi samoja asioita kuin Muutos 2011!".

Nyt on ollut pientä mediapimentoa, mutta kyllä se toimittajien mielenkiintokin kohta alkaa heräilemään. Ehdotan tosin yhdistyksen hallitukselle sellaista "valikoivaa tiedottamista". Eli kaiken maailman peelotoimittajille ei anneta minkäänlaisia lausuntoja. Sen sijaan asiallisille ja puolueettomille toimittajille voitaisiin esim. vilauttaa tavoiteohjelmaamme vaikka jo ennakkoon. Parhaat lööpit on vielä kirjoittamatta. Peelot ja spedet eivät niitä kirjoita.

Mikäli ette ole vielä tehneet, googlatkaa Riikka Purraa niin löydätte muitakin hänen kirjoituksiaan. Nähtävästi hän valmistelee väitöskirjaa otsikolla: ""Multiculturalism as the ideology of the "Good State": Finland, Globality, and the
normative construction of righteous politics".

Lienee turha erikseen mainita, että tuo pitänee lukea. Vaan uskaltaakohan asiasta pitää liikaa meteliä, jotta Riikka saa myös rauhassa tehdä väikkäriään...  :-\

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 12:03:31

Nyt on ollut pientä mediapimentoa, mutta kyllä se toimittajien mielenkiintokin kohta alkaa heräilemään. Ehdotan tosin yhdistyksen hallitukselle sellaista "valikoivaa tiedottamista". Eli kaiken maailman peelotoimittajille ei anneta minkäänlaisia lausuntoja. Sen sijaan asiallisille ja puolueettomille toimittajille voitaisiin esim. vilauttaa tavoiteohjelmaamme vaikka jo ennakkoon. Parhaat lööpit on vielä kirjoittamatta. Peelot ja spedet eivät niitä kirjoita.

Ei helmiä sioille. Media on selvästi hermostumassa Muutosvoimien edessä. Puhdasta järjenkäyttöä on vaikea vastustaa. Taistelua mokuttamista vastaan on kuitenkin syytä koventaa, ainakin tällä foorumilla. Mitä muuta nuo yhteiskuntamme mädättäjät ansaitsevat kuin pilkkaa ja halveksuntaa?

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 12:03:31
Niinpä tekevät. Se onkin syy, miksi emme julkaise vielä valmista tavoiteohjelmaamme. Antaa muiden lyödä ensin tyhjät kortit pöytään, pamautetaan me vasta sitten täyskäsi. Muuten käy niin, että valtapuolueet nappaavat meidän ideamme ja luovat tehokkailla propagandakoneistoillaan (joita muuten pyöritetään veronmaksajien rahoilla) sellaisen illuusion, että asioille oltaisiin tekemässä jotain. Todellisuudessa niille ei olla heidän toimestaan tekemässä mitään. Nyt eikä koskaan.

Nyt ollaankin jännän äärellä. Härskisti ne ottavat kentältä aina jotain fiksua ja tuovat sen julki omana keksintönään. Harmi, ettei politiikassa mielipiteillä ole tekijänoikeuksia.

Toivottavasti muutos ajaa muutosta myös siihen, että noita puoluetukia leikattaisiin vaikkapa 90%. Jäis veronmaksajien rahoja taas vähän enemmän muuhun järkevämpään.

Minä olen optimisti ja uskon että käänne on tapahtunut. Suomen kansa on nuivistunut vahvasti ja poliitikot & media (uskomatonta kyllä) haistavat sen. Pakkohan se on haistaa jos henki kulkee edes vähän...

Olen ollut parikymmentä vuotta sitä mieltä, että totuudellisuuteen pyrkivä ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista olisi paras keino ulkomaalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan. Sen sijaan koko koneisto on massiivisesti jakanut ihannoitua propagandaa maahanmuuttoasioista. Tottakai ns. tavallinen kansa alkaa vähitellen epäillä, että jossain on mätää. Jos ulkomaalaisvihaa alkaa esiintyä, mokutukoneisto saa todellakin syyttää vain itseään.

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

No hö! Ette sitten sen vertaa osaa kuvitella, takit alkaa kääntyillä niin että pakarat vilkkuu. Kyllä ammattimokuttajat myös oman elantonsa perään ymmärtävät. Tämähän on selvää. "Reivataan kurssia."

Hieno ja asiallinen juttu, lähti talteen :)
Pitänee lähettää kirjottajalle pisteitä!

Quote from: tapio on 10.01.2010, 12:23:29
Olen ollut parikymmentä vuotta sitä mieltä, että totuudellisuuteen pyrkivä ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista olisi paras keino ulkomaalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan. Sen sijaan koko koneisto on massiivisesti jakanut ihannoitua propagandaa maahanmuuttoasioista. Tottakai ns. tavallinen kansa alkaa vähitellen epäillä, että jossain on mätää. Jos ulkomaalaisvihaa alkaa esiintyä, mokutukoneisto saa todellakin syyttää vain itseään.

Olen TÄYSIN samaa mieltä!

Asiallisen keskustelun aloittaja oli Jussi. Jussille pitäisi myöntää tiedonjulkistamispalkinto!

Astrid Thors on ollut maahanmuuttokriittisten parhain mannekiini.

Quote from: far angst on 10.01.2010, 11:28:16

Riikka Purra on juuri tehnyt rituaalisen seppukun akateemisen uransa ja tulevaisuutensa suhteen.

Seppuku on kunniallinen teko.

Hienoin kirjoitus minkä olen aiheesta lukenut.

Hieno kannanotto Riikka Purralta. Vielä on Suomessa suoraselkäisiä ja viisaita naisia!

Quote from: tapio on 10.01.2010, 12:23:29
Olen ollut parikymmentä vuotta sitä mieltä, että totuudellisuuteen pyrkivä ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista olisi paras keino ulkomaalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan. Sen sijaan koko koneisto on massiivisesti jakanut ihannoitua propagandaa maahanmuuttoasioista. Tottakai ns. tavallinen kansa alkaa vähitellen epäillä, että jossain on mätää. Jos ulkomaalaisvihaa alkaa esiintyä, mokutukoneisto saa todellakin syyttää vain itseään.

Tämä on aivan totta. Luin jonkin mielipidekirjotuksen, jossa suomenruotsalainen syytti Thorsia siitä, että hänen toimiensa ja mielipiteitensä takia on suomenruotsalaisten ja suomalaisten välitkin huonontuneet. Eli siinäkin asiassa on hirveä mokutus ja paatos tehneet asialle vain hallaa.

Kyllä minunkin verenpaineeni nousee, kun luen pahimpien mokuttajien maailmaa syleileviä kirjoituksia, ja vastustus tuollaista meininkiä kohtaan aste asteelta vain kasvaa.

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 12:03:31

Nyt on ollut pientä mediapimentoa, mutta kyllä se toimittajien mielenkiintokin kohta alkaa heräilemään.

aivan varmasti. iso pyörä kääntyy aina hitaasti, mutta kun se kääntyy niin vauhti sitten vain kiihtyy ja kiihtyy...

hienointa tuossa muutos 2011 jutussa on se, että NYT viimeistään on isojen puolueiden nuivapuoli heräämässä. pinnan alla on varsin kovia mielipiteitä, mutta ennen ei ole ollut "poliittisesti korrektia" sanoa niitä ääneen.

itse tosiaan tutustuin tuohon politiikkaan vuonna 2008 loppuvuonna. täytyy myöntää, että ilmapiiri on tuosta ajasta muuttunut jo merkittävästi, silloinkin tuli vastaan mielipiteitä, joita täällä ei edes uskalataisi kirjoittaa, mutta julkisuudessa ei niitä kuulunut. toivotaan, että nyt kuuluu ja jos ne vielä aiheuttaisivat toimenpiteitäkin.

nyt ei muuta kuin painetta vaan. nyt on aika takoa!

Hyvä kirjoitus. Toivottavasti se herättää muutaman 'nukkujan' ajattelemaan.

Pannaan s-postia Riikalle.

Ja linkitetään tämä keskustelu mukaan.

Kiitos Riikka Purra! Aivan mahtava kirjoitus hesarissa su 10.1.2010. Kerrankin joku muukin kuin Halla-aho uskaltaa kirjoittaa muutakin kuin lässynlässyä...
Toivotan tervetulleeksi tänne Suomeen työnperässä ja opiskelemaan rehellisillä perusteilla tulevat ulkomaalaiset, oli uskonto tai ihonväri mikä tahansa. Mutta sitä esim. en salli, että suomalainen tai pohjoismainen demokratia ja tasa-arvopyrkimykset vähenevät sitä mukaa kuin yksikin islaminuskoinen synnyttäjä  vaatii ainoastaan naislääkäreitä ja hoitajia hoitamaan itteensä synnytksessä!
Jotkut ihmiset pitävät huivien ja huntujen käyttämistä osana kansallispukua, mitä se varmaan onkin osittain, mutta onko noilla huntunaisilla edes mahdollisuutta valita todellisuudessa!

Afrikkaa on autettu käsittääkseni jo vuosikymmeniä, mutta ei siellä loppua näytä tulevan nälänhädästä ja sorrosta, väkivallasta.

Quote from: oinas on 10.01.2010, 13:03:07
Hieno kannanotto Riikka Purralta. Vielä on Suomessa suoraselkäisiä ja viisaita naisia!

Itse uskon että suurin osa Suomen naisista on suoraselkäisiä ja viisaita, hölmöjä ja änkyröitä löytyy sekä miehistä että naisista mutta ongelma on siinä että näiden mokuänkyröiden kieroutunut missio on niin vahva....Ehken sitä mission toteuttamista voisi verrata pyromaaniin joka liekkejä katsellessaan samalla tumputtaa.

Sellon tapauksesta joku "Tutkija" sanoi että kyseessä oli lajennettu itsemurha, mokuttajahan sen itse ilmeisesti parhaiten tietää...Varsinkin kun jotkut itsetuhoiset haluavat kiimoissaan vetää koko kansan mukaansa.

QuoteMolemmissa kirjoituksissa maahanmuuttobyrokratiaan osallistuvat toimijat sekä vääristivät todellisuutta että vahvistivat koneiston itse luomia institutionaalisia välttämättömyyksiä. He muun muassa vaativat yhä enemmän resursseja ongelmiin, jotka ovat joko olemassa ainoastaan käsitteellisellä tasolla tai joihin ei voida saada ratkaisuja kohdentamalla valtion resursseja.

Riikan ytimekäs ilmaisu on musiikkia korville. Melkein tulee tippa linssiin. Lienee tarpeetonta sanoakaan, että Riikka olisi loistava ehdokas Muutos 2011:lle (tai mille tahansa muulle suomalaisten etua ajavalle puolueelle).

Quote from: M. on 10.01.2010, 12:11:34
Mikäli ette ole vielä tehneet, googlatkaa Riikka Purraa niin löydätte muitakin hänen kirjoituksiaan. Nähtävästi hän valmistelee väitöskirjaa otsikolla: ""Multiculturalism as the ideology of the "Good State": Finland, Globality, and the
normative construction of righteous politics".

Lienee turha erikseen mainita, että tuo pitänee lukea. Vaan uskaltaakohan asiasta pitää liikaa meteliä, jotta Riikka saa myös rauhassa tehdä väikkäriään...  :-\

Tulee varmasti mielenkiintoinen väitöstilaisuus, jossa auditorio pullistelee yhtä pahasti kuin mikkolehtosten ja suvikeskisten otsasuonet Riikan kirjoitusta lukiessaan. Jukkapaasoltakin meni varmasti päivä pilalle.

Tänä iltana näppikset savuavat, kun monikultturistien papisto alkaa sylki näppikselle roiskuen naputella vastineiden armadaa. Riikan kirjoitus on kuitenkin siinä määrin jykevä, että pikakriisikokous Tampereen legendaarisessa yliopistossa lienee tarpeen. Onhan vasta-argumentit ts. mokutuskliseet laadittava organisoidusti ja keksittävä kenties jokin uusikin näkökulma silmänlumeeksi.

Quote from: Mika.H on 10.01.2010, 12:54:07

Quote from: tapio on 10.01.2010, 12:23:29
Olen ollut parikymmentä vuotta sitä mieltä, että totuudellisuuteen pyrkivä ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista olisi paras keino ulkomaalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan. Sen sijaan koko koneisto on massiivisesti jakanut ihannoitua propagandaa maahanmuuttoasioista. Tottakai ns. tavallinen kansa alkaa vähitellen epäillä, että jossain on mätää. Jos ulkomaalaisvihaa alkaa esiintyä, mokutukoneisto saa todellakin syyttää vain itseään.

Olen TÄYSIN samaa mieltä!

Asiallisen keskustelun aloittaja oli Jussi. Jussille pitäisi myöntää tiedonjulkistamispalkinto!

Astrid Thors on ollut maahanmuuttokriittisten parhain mannekiini.

Mitä on tasapuolinen "tieto" maahanmuuttoasioista ja missä tätä tietoa jaetaan? Mitä tämä "tieto" ratkaisisi? Jokaisella meistä on varmasti riittävästi "tietoa" oman kantamme muodostamiseen suhteessa humanitaariseen maahanmuuttoon.

Humanitaarinen maahanmuutto on asia joka tuhoaa yhteiskuntamme perusrakenteet nopeammin kuin ymmärrämmekään. Tämän ymmärtämiseksi ei tarvita mitään erityistä "tietoa", on ainoastaan ymmärrettävä että emme ole millään tavalla velvollisia puuttumaan meille vieraiden ja kaukaisten kulttuureiden kohtaamiin katastrofeihin rahtaamalla ihmiskuonaa maahamme.

Toinen asia on edellistä yksinkertaisempi: miten kukaan voi kuvitella, että Suomella olisi jatkossakin varaa toimia koko maailman sossuna?

Humanitaarisessa maahanmuuttossa on siis kysymys yksinkertaisista arvovalinnoista. Haluammeko rauhoitella omaatuntoamme ja kaivaa kuvetta? Suomen kansan enemmistö ei tätä selkeästi halua.

Kun ryhdymme akateemiseen dialogiin mokuttajien kanssa unohdamme liian usein sen, että arvomme ovat uskon asioita ja niistä kannattaa olla ylpeä. Tarpeetonta energiaa ei kannata käyttää yhä uudestaan ja uudestaan samojen asioiden perustelemiseen. Puolustelemisen sijaan, arvojemme kyseenalaistajien omaa arvomaailma tulee kyseenalaistaa.

Maahanmuutto on asia, joka jakaa kansaa yhä jyrkemmin kahtia. Mokuttajat ovat kansamme uusi "luokkavihollinen", joiden tunteita on turha sääliä. Korrektiuden sijaa he ansaitsevat ainoastaan paskaa niskaansa.

 

Minusta ei kannata ryhtyä keräämään kaikkia maahanmuuttorkriittisiä saman sateenvarjon alle, vaan antaa tukea ja toimintamahdollisuuksia asiakohtaisella tasolla. Maahanmuuttokriittisiä on kaikissa puolueissa, kaikissa uskontokunnissa, ym. yhtälailla, kuin suvaitsevaisiakin.
Riikka Purran tapaiset henkilöt menettävät kaiken uskottavuutensa, jos heidät päästään leimaamaan "rasistisen liikkeen" edustajaksi. Paras olisi, että maahanmuuttokriittiset eri tahoilla rohkaistuisivat toimimaan. "Hyvä veli" verkosto on mahtava voimavara, kun sen käytön oivaltaa. Käyttävät sitä muutkin paljon huonompien asioitten edistämiseen.

Quote from: Kokoliha on 10.01.2010, 14:19:12Tänä iltana näppikset savuavat, kun monikultturistien papisto alkaa sylki näppikselle roiskuen naputella vastineiden armadaa. Riikan kirjoitus on kuitenkin siinä määrin jykevä, että pikakriisikokous Tampereen legendaarisessa yliopistossa lienee tarpeen. Onhan vasta-argumentit ts. mokutuskliseet laadittava organisoidusti ja keksittävä kenties jokin uusikin näkökulma silmänlumeeksi.

Jep, taitaapa tuo laitos hehkua seuraavat päivät tavallistakin punaisempana työntekijöiden aloittessa uuden työviikkonsa.

Onneksi itse pystyy välttymään kaikensorttiselta poliittiselta ummehtuneisuudelta ja änkyröinniltä, jota on pesiytynyt paljon humanististen yliopistojen syövereihin. Yleisemminkin olisi mielenkiintoista kuulla millaiseen mutruun suu näillä tietyillä tahoilla meneekään ja miten se näkyy kyseisten laitosten ilmapiirissä, jos/kun maahanmuuttopolitiikkaa aletaan reivata nuivempaan suuntaan.

Tai no tuskinpa siitä mitään sisäpiiriraporttia tarvitsee tehdä, ne raivonkuolaiset purkaukset tulevat kuitenkin ilmestymään aivan varmasti tiedoitusvälineisiin. Ensimmäisenä niistä päässee nauttimaan aina niin ihqun Aviisin mielipidekirjoituksissa  :D

Quote from: JR on 10.01.2010, 14:48:13

Minusta ei kannata ryhtyä keräämään kaikkia maahanmuuttorkriittisiä saman sateenvarjon alle, vaan antaa tukea ja toimintamahdollisuuksia asiakohtaisella tasolla. Maahanmuuttokriittisiä on kaikissa puolueissa, kaikissa uskontokunnissa, ym. yhtälailla, kuin suvaitsevaisiakin.
Riikka Purran tapaiset henkilöt menettävät kaiken uskottavuutensa, jos heidät päästään leimaamaan "rasistisen liikkeen" edustajaksi. Paras olisi, että maahanmuuttokriittiset eri tahoilla rohkaistuisivat toimimaan. "Hyvä veli" verkosto on mahtava voimavara, kun sen käytön oivaltaa. Käyttävät sitä muutkin paljon huonompien asioitten edistämiseen.

Sillä ei ole mitään merkitystä, jos valtapuolueilla on ehdokkaana jokunen mokukriitikko ääniä kalastamassa. Puolueohjelma kertoo enemmän, eikä aina sekään. Nähtäväksi jää, muuttuvatko ohjelmat maahanmuuttopolitiikan osalta ennen vaaleja. Itse en oikein siihen usko. Kosmeettiset muutokset ovat toki mahdollisia. Vaaliohjelmiin saattaa putkahtaa monimielisiä slogaaneja.

Riikka Purra on aiemminkin Hesarin mielipidepalstalla kommentoinut maahanmuuttoasiaa:

QuoteHS - Mielipide - 12.7.2009 - 2256 merkkiä - 1. painos

"Tapaus mummo" on pisara meressä

Helsingin Sanomat on perustellusti uutisoinut useaan otteeseen egyptiläisen isoäidin karkotuspäätöksestä ja vaatinut "inhimillisyyttä" maahanmuuttobyrokratiaan. Vaikka päätös on lainmukainen, olisi tästä poikkeaminen ollut mahdollista ja ennen muuta humaania.

Keskustelussa on kuitenkin jälleen kerran hyödynnetty erityistapauksen todistusvoimaa ihmisten myötätunnon ja oikeudenmukaisuuden vaatimusten aikaansaamiseksi.

Vaikka "ihmisistä ihmisille" on epäilemättä luonteva ohjenuora journalismille yleisemminkin, olisi suotavaa, että olisi kerrottu myös jotakin yleistä maahanmuuttajien perhe- ja sukumääritelmistä, perheenyhdistämispolitiikasta ja maahanmuuttohallinnon asiaan keskittämien resurssien laajuudesta.

Perheenyhdistämisten ja erityisesti kasvattilasten määrän huomattavan kasvun vaikutukset on tunnustettu esimerkiksi sisäasiainministeriön hiljattain valmistuneessa selvityksessä.

Perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrä ylittää moninkertaisesti ensimmäisenä maahan tulleiden perheenjäsenten määrän, erityisesti Somaliasta saapuvien kohdalla.

Maahanmuuttohallintoa ja virkavaltaa humaaniuden puutteesta soimaavien näkökulmien rinnalla asiassa vaikuttavat myös muun muassa hakijoiden tahalliset väärinkäytökset sekä näiden paljastamiseen tai minimointiin tähtäävät dna- ja psykologiset testit.

Virkamiesten asema on puun ja kuoren välissä: yhtäältä Maahanmuuttovirasto tekee, mitä ministeriö määrää, toisaalta se ei voi yhä kasvavan maahanmuuttajavolyymin paineessa arvioida jokaista tapausta erityistapauksena, saati "inhimillisyyden" vaatimusten kautta.

On ainoastaan luonnollista ja erittäin tervettä, ettei kadunmiehen etiikkaan mahdu perustelu vanhan ja sairaan, lapsistaan riippuvaisen isoäidin karkotuksesta "varmaan kuolemaan" (HS 6.7.).

Mutta uskaltaisiko Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa lukijoidensa oikeudentajua maahanmuuttopolitiikan epäinhimillisistä tai sisäisesti ristiriitaisista elementeistä laajemminkin tai edes taustoittaa erityisilmiöt niin, että tarinassa olisi muitakin osallisia kuin hyvät, pahat ja uhrit?

RIIKKA PURRA

valtiotieteiden maisteri

Kirkkonummi

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Tapaus+mummo++on+pisara+meress%C3%A4/HS20090712SI1MP01z1a?free=riikka purra&date=20090110&advancedSearch=&

Tässä lisää, joskin sukunimi oli kommentoinnin aikana toinen. Kriittinen lady tuntuu olevan.

QuoteHS - Mielipide - 28.6.2008 - 4400 merkkiä - 1. painos

Idealismi ei rakenna hyvää maailmaa
Riikka Niskakari


"Emme voi kertoa muille, miten heidän tulee elää ja olla, koska me tiedostamme, mikä on 'hyväksi'."



Tuuli Hirvilammi ja Elina Turunen kirjoittivat Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 25. 6.), kuinka voisimme saavuttaa kestävän kehityksen muun muassa määräämällä katon elintasolle (maksimielintaso), lisäämällä yhä veroprogressiota, ohjaamalla sakoin ja veroin kulutusta, mieltymyksiä ja "tarpeita" ja ylipäätänsä pyrkimällä vaikuttamaan yksilöihin valtiovallan kautta.

Kestävä kehitys on alkuperäisestä "hyvästä" luonteestaan huolimatta muuttunut länsimaiseksi ideologiaksi, jolla voidaan perustella kaikkea – tällä kertaa liberaalien ihmis- ja kansalaisoikeuksien polkemista. Hyviin päämääriin tahdotaan päästä oikaisemalla ihmisten "vääränlaisia" pyrkimyksiä ja näkemyksiä.

Samankaltaisuutta erääseen epäonnistuneeseen valtiojärjestelmään ei voi olla huomaamatta, vaikka väkivaltaisesta pakottamisesta ei nyt olekaan kysymys.

Tuskin kukaan enää kieltää ympäristöongelmien merkitystä ja roolia tulevaisuuden uhkakuvien muodostumisessa. Jonkinlaista realismia tai edes historian ymmärrystä voisi silti tutkijoilta ja poliitikoiltakin odottaa.

Mihin käsitykseen perustuu olettamus esimerkiksi siitä, että korkean koulutuksen hankkineet tulonsaajat – tai vaikka korkeatuloisetkin – yhä vain edelleen motivoituvat maksamaan enemmän veroja? Onko kannustimena tosiaan "mahdollisimman vakaa ja turvallinen hyvinvointivaltio, jossa taataan toimivat julkiset palvelut kaikille", kuten kirjoittajat esittävät?

Eikö yksilö kuitenkin, pääasiassa, pyri tekemään omasta ja läheistensä elämästä mahdollisimman hyvää ihan muista syistä?

Mitä muuta kuin totalitarismia on vaatia valtiolle sellaista valtaa, että yksilölle voitaisiin säätää hänen elintasonsa hyväksyttävä yläraja? Ajatus on ehkä pohjimmiltaan kaunis – mutta maailma ei toimi niin.

On totta, että tarvehierarkiamallit ja postmateriaalisia arvoja selittävät teoriat kertovat, että turhan luonnonvaroja syövän kulutuksen sijaan meitä hyväosaisia kiinnostavat ehkä kulttuuri, ympäristönsuojelu ja elämän henkisyys. Mutta tämä ei synny valtion ohjauksesta.

Jos jotakin toimintaa olisi nimenomaan ympäristön kannalta tarpeellista tai järkevää ohjata, tapahtuisi tämä sielläpäin maailmaa, missä kulutusähkyn huipulle ei olla vielä edes päästy.

Mutta tämä ei varmaankaan olisi "globaalisesti oikeudenmukaista", sillä emmehän voi muilta kieltää sitä, mitä olemme itse saaneet.

Se, että espoolaiselta kiellettäisiin katumaasturin käyttö, ei kuitenkaan vähääkään vaikuta siihen, että globaalisesti kasvihuonekaasut lisääntyvät, väestö kasvaa räjähtämällä kehitysmaissa tai että Kiinassa ja Intiassa länsimaita seuraileva kerskakulutus saa yhä mahtavampia piirteitä.

Niin ympäristö- kuin muukin politiikka varmasti tarvitsee innovaatioita, etenkin jos tavoittelemme jonkinlaista muutosta.

Mutta niin kauan kuin ihmiset ovat ihmisiä ja maailma heidän hallussaan, emme voi perustaa poliittisia ohjelmiamme kirjoittajien ehdottamalle sosialisoinnille, yksilöintressien "ohjaamiselle" tai valtiolliselle täyssäätelylle.

Olkoonkin, että ihminen kykenee toimimaan myös solidaarisesti, ei tällaista voida rajatta olettaa tai yhteiskuntapolitiikan kautta loputtomasti vaatia – vaikka tavoitteemme olisikin "kestävä kehitys".

Myöskään kansainvälisen politiikan todellisuus ei koskaan muutu ideaaliemme mukaiseksi, vaikka valtiomme muutaman muun kanssa toimisi "eettisesti".

Siinä, että oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kannattava ihminen kavahtaa Hirvilammin ja Turusen esittämiä ehdotuksia, ei välttämättä ole taustalla kyynistä näkemystä maailman väistämättömästä tuhosta, puhumattakaan sydämettömästä itsekkyydestä.

Me voimme – politiikassa, kansalaisjärjestöissä, kotona – kukin toimia paremman maailman aikaansaamiseksi.

Sen sijaan emme voi nostaa itseämme ja omaa näkemystämme moraalisesti ylempään asemaan. Emme voi kertoa muille, miten heidän tulee elää ja olla, koska me tiedostamme, mikä on "hyväksi". Siitä ei lopulta seuraisi hyvinvointia, ei ihmisten eikä ympäristön.

Ottakaamme realismi mukaan maailman parantamiseenkin.

kansainvälisen politiikan tutkija

Turun yliopisto

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Idealismi+ei+rakenna+hyv%C3%A4%C3%A4+maailmaa/HS20080628SI1MP01vuk?free=Idealismi ei rakenna hyvää&date=year2008&advancedSearch=&


Jussi Halla-ahon bloggaamista & demokratiaa puolustetaan pönttö O'Connorille.

QuoteHS - Mielipide - 3.12.2008 - 3499 merkkiä - 1. painos

Blogit ovat vahvistaneet kansanvaltaa

James O'Connor (HS 2.12.) kritisoi bloggaamista, erityisesti Jussi Halla-ahon bloggaamista, ja arveli tällaisen vaihtoehdottomuudessa rakentuvan argumentoinnin olevan "oikotie eduskuntaan", mitä hän tämän ja edeltävien kirjoitustensa (HS 4.11., HS 12.11.) valossa pitää erityisen kielteisenä kyseisen henkilön kohdalla.

Ensinnäkin O'Connor unohtaa sen oleellisen demokraattiseen valtioomme kuuluvan myönteisen asian, että kansa päättää, ketkä se haluaa edustajikseen niin kunnalliselle kuin kansallisellekin tasolle.

Halla-aho aloittaa Helsingin valtuustossa vain, koska helsinkiläiset äänestivät hänet sinne. Joku siis ilmiselvästi on hänen kanssaan samaa mieltä, ellemme sitten elitistisesti pidä kansaa vain indoktrinaation ja manipuloinnin hedelmällisenä kohteena.

Toiseksi kenellä tahansa poliitikolla tai poliittisesti ajattelevalla ihmisellä on mahdollisuus perustaa blogi, ja näin suuri osa heistä on tehnytkin. Blogi- ja nettiympäristö on kuitenkin monelle yllättävä ja haastava paikka.

Merkittävin seikka ei suinkaan ole O'Connorin väite, että tämä alue olisi eriävistä mielipiteistä vapaa ja mahdollistaisi yksinvaltiuden tietyn poliittisen teeman puitteissa, vaan nimenomaan päinvastoin.

Juuri internet on avannut poliittiselle toiminnalle, vaaleihin liittyvälle ja muulle, aivan uudenlaisen mahdollisuuden, koska mielipiteitä voi oikeasti vaihtaa, näkökulmia punnita ja faktoja tarkistaa.

Ehdokkaita on aivan eri luokkaa kuin taannoisilla norsunluutorniajoilla, jolloin ehdokkaaseen saattoi saada yhteyden korkeintaan torin kahviteltalla. Asioihin kannan ottaminen ja vaikeisiinkin kysymyksiin vastaaminen on nykyään paljon vaikeammin väistettävissä, koska internetissä keisariksi pääsee kuka vain - vaatteilla tai ilman. Sen sijaan esimerkiksi HS:n mielipidesivuilla näkyvyyttä saa huomattavan pieni siivu näkökulmista.

Kolmanneksi O'Connor antaa ymmärtää, että vain bloggaamalla ehdokkaaksi päässyt olisi jotenkin heikkotasoisempi kuin "oikea" poliitikko. Paitsi että kirjoituksessa kohdistettiin Halla-ahoon näkemyksiä, joiden julkinen esittäminen kenestäkään muusta poliitikosta ei olisi hyväksyttävää, on ajatus yleisesti kummallinen.

Politiikan teossa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa on tietenkin useammanlaisia ulottuvuuksia. Jos homo politicus kokee yhteisten asioiden hoidon jo lähtökohtaisesti sydämenasiakseen ja rakentaa poliittiset kantansa nimenomaan tämän asetelman päälle, voidaan häntä ilmeisesti pitää "normaalina" poliitikkona riippumatta siitä, miten instrumentaalista tai ideologista hänen ajamansa linja on.

Tietenkään O'Connorkaan ei tarkoita, että yhden poliittisen teeman ihminen olisi automaattisesti heikompi poliitikko - suurin osa "uudesta politiikasta", vihreän liikkeen syntylähteiltä alkaenkin oli yhden teeman politiikkaa. Hän tarkoittaa, että nimenomaan Halla-ahon poliittinen näkemys on väärä, ideologinen, eettisesti ongelmallinen ja huono. Kysymys ei ole bloggaamisesta eikä teemojen yksipuolisuudesta, vaan niiden "vääränlaisuudesta".

Valtiomme on järjestynyt kansanvallalle. Nykyaikana myös valtavirrasta poikkeavien mielipiteiden julkituonti on helppoa. Nimenomaan tätä on moniääninen yhteiskunta, ja nimenomaan sitä on edustuksellinen demokratia. Siksi on kummallista, että O'Connor on huolissaan suomalaisen demokratian tulevaisuudesta. Juuri näinhän se toimii.

RIIKKA NISKAKARI

Kirkkonummi

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Blogit+ovat+vahvistaneet+kansanvaltaa/HS20081203SI1MP01rd7?free=Riikka Niskakari&date=1990&advancedSearch=&

Muutoksen tuulet puhaltavat. Tällä viikolla on ollut useampi "asiallinen"  , ei perusmokutus artikkeli, mielipidekirjoitus, tv- tai radio-ohjelma.

Taitaa Riikka lukea Hommaa, koska maahanmuuttobisnes on täällä yleinen käsite.

Quote
Mikä merkitys on kokonaisuuden kannalta sillä, että kourallinen valtioita majoittaa (ja epätyydyttävästi niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta integroi) alueelleen joukkion huono-osaisia ihmisiä?...


...Kun he saapuvat maahan, astuu byrokratiakoneisto kuvaan. Perusteluita koneiston tarpeellisuudelle voi olla vaikka minkälaisia, mutta lopulta mikään ei muutu: maailmassa on yhä enemmän heikkoja valtioita, kärsiviä ihmisiä ja eriarvoisuutta.

Tätä olen koko ikäni itsekin ihmetellyt. On usein väitetty, että ihmisten auttaminen "paikan päällä" ei ratkaise sotia. No eipä ne sodat ja hädät näytä loppuneen pakolaisten tuomisella länsimaihinkaan. Yhä on Somaliassa sota.

Quote
Ainoa muutos tapahtuu vastaanottajamaassa. Maahanmuuttoon ja solidaarisuuteen keskittyvät hallinnonalat vahvistuvat.

Hyvin sanottu. Ainoa oikeasti muuttuva asia on pakolaisten vastaanottomaa. Täällä kyllä maksetaan sekä rahallisesti että monella muullakin tavalla kovaa hintaa tästä toiminnasta.

Kotkansulka hattuun Riikka Purralle! Hieno kirjoitus kaikin puolin, se ei jätä mitään toivomisen varaa.

Quote from: CaptainNuiva on 10.01.2010, 13:54:17

Quote from: oinas on 10.01.2010, 13:03:07
Hieno kannanotto Riikka Purralta. Vielä on Suomessa suoraselkäisiä ja viisaita naisia!

Itse uskon että suurin osa Suomen naisista on suoraselkäisiä ja viisaita, hölmöjä ja änkyröitä löytyy sekä miehistä että naisista mutta ongelma on siinä että näiden mokuänkyröiden kieroutunut missio on niin vahva....

 

Itselleni, kun hyysäriä luin, tuli mieleeni myös, että onko mahdollista, että tämän mielipidekirjoituksen on todellakin kirjoittanut nainen. Aivan uskomattoman loistavaa, että vielä löytyy asiallisesti ja LOOGISESTI perusteleva nainen, niinkin tunteita herättävään keskusteluun kuin humanitaarinen maahanmuutto.

On selkeästi silti vieläkin nähtävissä, että aivan liian moni asioista päättävä nainen näkee söpöjä nappisilmiä, häikäilemättömien hyväksikäyttäjien sijasta, Suomeenkin pyrkivän sosiaaliturvalla elelemään.

Riikka, toit toivonkipinän sovinistirasistijuntin ahtaaseen maailmankuvaan!

Quote
Minä olen optimisti ja uskon että käänne on tapahtunut. Suomen kansa on nuivistunut vahvasti ja poliitikot & media (uskomatonta kyllä) haistavat sen. Pakkohan se on haistaa jos henki kulkee edes vähän...

Ei ne mitään haista. Valtamedia puhuu niin paljon p..kaa, että joka toimittajalla roikkuu peräpukamat huulista ja nenässä haisee vain itse puhuttu köntsä.
Olenkin ajatellut kehittää näitä toimittajia sekä poliitikkoja varten aivan uutta tuotetta: peräpukamavoidetta huulipomadan muodossa.

Quote from: tapio on 10.01.2010, 12:23:29
Olen ollut parikymmentä vuotta sitä mieltä, että totuudellisuuteen pyrkivä ja tasapuolinen tieto maahanmuuttoasioista olisi paras keino ulkomaalaisvastaisuutta ja suvaitsemattomuutta vastaan. Sen sijaan koko koneisto on massiivisesti jakanut ihannoitua propagandaa maahanmuuttoasioista. Tottakai ns. tavallinen kansa alkaa vähitellen epäillä, että jossain on mätää. Jos ulkomaalaisvihaa alkaa esiintyä, mokutukoneisto saa todellakin syyttää vain itseään.

Täysin samaa mieltä!

Quote from: Vielä työläinen on 11.01.2010, 07:17:23
Itselleni, kun hyysäriä luin, tuli mieleeni myös, että onko mahdollista, että tämän mielipidekirjoituksen on todellakin kirjoittanut nainen. Aivan uskomattoman loistavaa, että vielä löytyy asiallisesti ja LOOGISESTI perusteleva nainen, niinkin tunteita herättävään keskusteluun kuin humanitaarinen maahanmuutto.

...

Riikka, toit toivonkipinän sovinistirasistijuntin ahtaaseen maailmankuvaan!

Täysin samaa mieltä!

Quote from: kiukiu on 11.01.2010, 12:41:12
Ei ne mitään haista. Valtamedia puhuu niin paljon p..kaa, että joka toimittajalla roikkuu peräpukamat huulista ja nenässä haisee vain itse puhuttu köntsä.
Olenkin ajatellut kehittää näitä toimittajia sekä poliitikkoja varten aivan uutta tuotetta: peräpukamavoidetta huulipomadan muodossa.

No hyhhyh!  ;D ;D ;D  RUAHHAHHAHHAA... Tosi hyvä!

QuoteMuistaakseni luin joskus jonkun jenkkisosiologin kitinää siitä miten kaksi suurinta voittoa NL:lle kylmässä sodassa oli hippiliikkeen nousu ja median siirtyminen kirjoittamaan punaisella musteella. 

Ainakin Suomen poliittisessa kentässä suhde Neuvostoliittoon ja sen nöyristely oli monimutkaisempi kysymys kuin oikeisto-vasemmisto jaottelu. Sanotaanhaan sitä, että CIA rahoitti nimenomaan Sosiaalidemokraatteja ja joku jäi muistaakseni kiinnikin laukku täynnä jenkkien rahaa.

Aivan loistava kiteytys. Juuri täsmälleen tuosta kaikessa tässä on kyse. Täytyy laittaa Purran nimi korvan taakse: tällaista tekstiä sivaltelevalta kansainvälisen politiikan tutkijalta voi odottaa mitä vain.

Rintama levenee.

Hieno kirjoitus.

Kiitos Riikka Purralle ja onnea väitöskirjan kirjoittamiseen. Se ja hänen muut kirjoituksensa tulevat olemaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti media on samaa mieltä.

Tärkeä, selkeä kirjoitus aihepiirin kannalta olennaisesta problematiikasta. Kiitokset kirjoittajalle.

Allekirjoitan sataprosenttisesti sen mitä Vielä duunari tuossa kirjoitti. Viime aikoina on käynyt harvinaisen selväksi, että jos henkilö on a) nainen,  b) vieläpä tutkija,  ja kirjoittaa maahanmuuttoasioista niin odotusarvo ei totisesti ole kovin korkealla mitä tulee tekstin tasoon.

Samalla paikalla Pravdan mielipidekirjoituksessa on tänään palattu oikeaoppiselle linjalle, äänessä on Amnestyn toiminnanjohtaja, joka kirjoittaa mm.:

"Maahanmuuttaja on niin sanottu hyvä vihollinen, jolle ei juuri löydy puolustajaa..."

Ihanko totta? Että valtamediassa ja suomalaisessa mediassa yleensäkin kaikki vain lyövät joukolla maahanmuuttajaparkaa kuin vierasta sikaa eikä puolustajaa löydy, niinkö? Miten järkyttävän harhainen maailmankuva näillä suvaitsevaisuusääliöillä voi olla, sitä täytyy kerta toisensa jälkeen hämmästellä.

Riikka Purra on hienosti pukenut sanoiksi sen, mikä varmasti on monien Suomessa asuvien, niin maahanmuuttajien kuin syntyperäisten suomalaisten, mielessä.

Vastaisku tuli kuten oli odotettavissa, eikä sen alkuperäkään yllätä. James O'Connor kirjoittaa:

Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle

Valtiotieteilijä Riikka Purra (HS Mielipide 10. 1.) esitti tyypillisiä kadunmiehen epäilyksiä pakolaispolitiikasta tutkijan auktoriteetilla höystettyinä.

Purra väitti, että demokratia ja tasa-arvo ovat "omaan [tarkoittaen ilmeisesti länsimaiseen] identiteettiin perustuvia arvoja", joita tuhotaan "itsekkyyden ja suvaitsemattomuuden syytöksillä". Väite ammentaa samoista harhaluuloista, jotka ovat jo pitkään rampauttaneet keskustelua maahanmuutosta ja kehitysavusta.

Esimerkiksi intialainen ekonomi ja filosofi Amartya Sen on seikkaperäisesti osoittanut, että demokratia ja tasa-arvo ovat kaikkea muuta kuin länsimaalaisia keksintöjä.

Ei tarvitse olla politiikan tutkija huomatakseen, että ihmiskunta ei jakaudu kansoihin, joilla on ainutlaatuisia kollektiivisia identiteettejä. Kansalliset identiteetit ja kulttuurit ovat usein yhtä mielivaltaisesti ja epädemokraattisesti päälle liimattuja rakennelmia kuin poliittiset rajat valtioiden välillä.

Kuten "pakolaiset" ja "köyhät", myöskään "oma kansa" ei ole homogeeninen lauma, joka katsoo sivusta katkerasti, kun vielä neljäskin joukko, Purran "byrokratiakoneisto", toimii niin kuin haluaa. Ei ole kenenkään etu pitää yllä näin yksioikoisia karikatyyreja monimutkaisista asioista.

Mitä tulee Purran mainitsemiin "syytöksiin", täytyy vain ihmetellä joidenkin suomalaisten innokkuutta antautua marttyyreiksi. Muualla toisinajattelijat joutuvat vainotuiksi pakon edessä, Suomessa taas kevennettyä versiota toisinajattelijan manttelista laitetaan omaan niskaan.

Purran näkemys kehitysavusta ei vie keskustelua uusille urille. Hän kysyy, mikä merkitys on "kokonaisuuden kannalta" sillä, että jotkin valtiot auttavat vain joitakin huono-osaisia ihmisiä. Hän kysyy myös, miksi edes yrittäisi auttaa tilanteessa, "jolle minä en ihan oikeasti voi mitään". Usein kyse ei ole kyvystä vaan halusta.

Purran epäilykset antavat esimerkin varsin yleisestä harhakäsityksestä: laajamittaisista ongelmista kärsiviä ihmisiä pidetään yhtenäisenä joukkona niin, että yksilön ihmisarvo jää huomaamatta. Valtavilla ongelmilla on taipumusta lamauttaa mielikuvitus.

Empatia auttaa näkemään, että yksilöllä on arvoa ja siksi hän ansaitsee apua, vaikka hänen osuutensa maailman katastrofitilastoissa olisikin pieni. Kokonaisuuden kannalta yhden maan antama kehitysapu voi vaikuttaa häviävän pieneltä. Yksittäisten ihmisten kannalta tuella on kuitenkin suuri merkitys.

Suomessa ja muuallakin leviävä kyynisyys kehitysavun hyödyistä osoittaa, kuinka yleistä on illuusio yksittäisten hyväosaisten yksilöiden voimattomuudesta ja huono-osaisten yksilöiden merkityksettömyydestä.

HS Mielipide (verkkolehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135252071893)

Quote from: rähmis on 12.01.2010, 08:28:01
Vastaisku tuli kuten oli odotettavissa, eikä sen alkuperäkään yllätä. James O'Connor kirjoittaa:

James onnistui kääntämään keskustelun aidanseipäistä tuulimyllyihin. Täysin turha ja sisällötön purkautuminen.

Mikäs tuon herran nykyinen toimi on?

Jamesin ongelma on, että hän ei ole (taaskaan) ymmärränyt edes auttavasti kommentoimansa tekstin sisältöä. Näin ollen hän ei pysty tuottamaan mitään argumentatiivista sisältöä saati vasta-argumenttia, vaan yllä olevan kaltaista epäkoherenttia sananhelinää.

Mitä sitten jää käteen? Empatia ja että yksittäisen yksilön kohdalla impakti saattaa olla suuri. Hurraa. Toisaalta Jamesin puolustukseksi on sanottava, että esim. Jukka Relander hengenheimolaisineen eivät pysty hitustakaan kummempaan argumentaatioon, sanasokellus toki on näyttävämpää "rationaalisine irrationaalisuuksineen" etc.

Quote from: Topelius on 12.01.2010, 09:21:37

Quote from: Alkuasukas on 12.01.2010, 08:52:26
Mikäs tuon herran nykyinen toimi on?

James on Helsingin yliopiston opetustehtävissä

Ei jumalauta. Valelääkäreitä ja syyntakeettomia opettajia. This ain't no technological breakdown, this is a road to hell...

Riikka Purra käsitteli omassa kirjoituksessaan kehitysapua vain ohimennen:

Quote from: Riikka PurraSamaan aikaan, kun kehitysavun järkevyyttä – tai sen kykyä ratkaista ongelmia – on alettu vahvasti epäillä, ei humanitaarisen maahanmuuton toimivuutta kuitenkaan sovi kyseenalaistaa.

Ihan hyvä harhautus James O'Connorilta. Harva lukija muistaa enää Purran tekstin sisältöä. Mutta vastineena se on luokaton ja sivuuttaa kaikki Purran hyvin perustellut kyseenalaistukset.

Quote from: O'connorPurran näkemys kehitysavusta ei vie keskustelua uusille urille. Hän kysyy, mikä merkitys on "kokonaisuuden kannalta" sillä, että jotkin valtiot auttavat vain joitakin huono-osaisia ihmisiä. Hän kysyy myös, miksi edes yrittäisi auttaa tilanteessa, "jolle minä en ihan oikeasti voi mitään". Usein kyse ei ole kyvystä vaan halusta.

Eli auttaa pitää, koska haluaa auttaa, vaikka a) apu ei menisi perille b) menisi väärille tahoille c) ei auttaisi mitään.

Quote from: Alkuasukas on 10.01.2010, 10:24:41
Luin kirjoituksen suuren hämmästyksen vallassa. Ensin piti tarkistaa että oliko se oikeasti hesarissa, sitten piti lukea teksti uudestaan.

Sama täällä. Olen täydellisen sanaton...

Suuri hatunnosto ja syvä kumarrus Riikka Purra:lle.
Ei se vähennä kirjoituksen arvoa vaikka hänellä onkin suojasukupuoli.

Helsingin Sanomissahan on klikkejä ja juttujen julkaisemista eivät yksinään päätä Reetat Meriläinen ja Räty.

Connorin vastaus Rikkalle olis samaa tasoa ja yhtä paljon asian vierestä kuin Kimmo Kiljusen "Lentäväthän linnutkin rajojen yli" lausunto ;D

Sori vaan Connorri mutta Riikka pesi teikäläisen mennen tullen, hyväksy se tosiasiana.

QuoteKehitysavun kritiikki on paikallaan
Eero Paloheimo

Riikka Purran loistava kirjoitus (HS Mielipide 10. 1.) olisi ansainnut paremman ja asiallisemman vastauksen kuin mitä James O'Connorin tunneperäinen vuodatus (HS Mielipide 12. 1.) puolitotuuksineen oli.

O'Connorin kirjoituksessa toistuu näet tuttu kaava: Purra esittää yleisiä argumentteja maahanmuuton ja kehitysavun kritiikkinä. O'Connor siirtää keskustelun yksilöiden väliseksi inhimillisyydeksi.

Nämä ovat kaksi eri asiaa. Esimerkki: ei tarvitse vihata kaikkia autoilijoita, vaikka vastustaa henkilöautoliikennettä. Näiden kahden asian sotkeminen toisiinsa on tunteisiin vetoavaa epärehellisyyttä.

Maahanmuuton ja kehitysavun kritiikki on monessa suhteessa perusteltua, ja näitä pitäisi puolustaa ja vastustaa samoilla, yleisillä argumenteilla. Ei pidä heti vajota henkilökohtaisiin syyttelyihin, jos joku – tässä tapauksessa minä – esittää esimerkiksi seuraavat mielipiteet.

Kehitysapumme kaikkinainen tehokkuus on kyseenalaista; kehitysavusta liian suuri osa menee hallinnolliseen tyhjäkäyntiin; kehitysavun lyhytjänteisyys koituu aikanaan avun saajan ja antajan tappioksi; apua annetaan liian usein unohtaen saajan arvomaailma; ja avun merkittävin etu on antajan valheellinen hyväntekijän olo.

Maahanmuuton tukeminen on vielä kustannustehottomampaa kuin kehitysapu; maahanmuutto ei lisää vaan tuhoaa monikulttuurisuuden maailmasta; maastalähtö on vahingollista esimerkiksi Afrikalle, koska etevimmät lähtevät; kotouttaminen ja todellinen monikulttuurisuus ovat ristiriidassa keskenään; ja maahanmuutto on yksilötasolla kivaa, mutta rakenteellisesti latistavaa tuhlausta.

Kiinnitettäköön huomio siihen, etten ole edellisessä viitannut Suomeen. Huomautukseni ovat yleisempiä ja liittyvät maapallon tilaan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen kaikkiaan. Mutta ne liittyvät ennen muuta siihen kuiluun, joka vallitsee kahden joukon välillä. Ensimmäiset yrittävät pohtia pitkän aikavälin kysymyksiä, toisille puuhastelu päiväkohtaisten, viihteellisten asioiden parissa riittää.

Valitettavasti jälkimmäiset saavat osakseen enemmän suosiota.

Tuusula

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kehitysavun+kritiikki+on+paikallaan/1135252096236

Quote from: skrabb on 13.01.2010, 08:52:54

QuoteKehitysavun kritiikki on paikallaan
Eero Paloheimo

Riikka Purran loistava kirjoitus (HS Mielipide 10. 1.) olisi ansainnut paremman ja asiallisemman vastauksen kuin mitä James O'Connorin tunneperäinen vuodatus (HS Mielipide 12. 1.) puolitotuuksineen oli.

O'Connorin kirjoituksessa toistuu näet tuttu kaava: Purra esittää yleisiä argumentteja maahanmuuton ja kehitysavun kritiikkinä. O'Connor siirtää keskustelun yksilöiden väliseksi inhimillisyydeksi.

Nämä ovat kaksi eri asiaa. Esimerkki: ei tarvitse vihata kaikkia autoilijoita, vaikka vastustaa henkilöautoliikennettä. Näiden kahden asian sotkeminen toisiinsa on tunteisiin vetoavaa epärehellisyyttä.

Maahanmuuton ja kehitysavun kritiikki on monessa suhteessa perusteltua, ja näitä pitäisi puolustaa ja vastustaa samoilla, yleisillä argumenteilla. Ei pidä heti vajota henkilökohtaisiin syyttelyihin, jos joku – tässä tapauksessa minä – esittää esimerkiksi seuraavat mielipiteet.

Kehitysapumme kaikkinainen tehokkuus on kyseenalaista; kehitysavusta liian suuri osa menee hallinnolliseen tyhjäkäyntiin; kehitysavun lyhytjänteisyys koituu aikanaan avun saajan ja antajan tappioksi; apua annetaan liian usein unohtaen saajan arvomaailma; ja avun merkittävin etu on antajan valheellinen hyväntekijän olo.

Maahanmuuton tukeminen on vielä kustannustehottomampaa kuin kehitysapu; maahanmuutto ei lisää vaan tuhoaa monikulttuurisuuden maailmasta; maastalähtö on vahingollista esimerkiksi Afrikalle, koska etevimmät lähtevät; kotouttaminen ja todellinen monikulttuurisuus ovat ristiriidassa keskenään; ja maahanmuutto on yksilötasolla kivaa, mutta rakenteellisesti latistavaa tuhlausta.

Kiinnitettäköön huomio siihen, etten ole edellisessä viitannut Suomeen. Huomautukseni ovat yleisempiä ja liittyvät maapallon tilaan ja ihmiskunnan tulevaisuuteen kaikkiaan. Mutta ne liittyvät ennen muuta siihen kuiluun, joka vallitsee kahden joukon välillä. Ensimmäiset yrittävät pohtia pitkän aikavälin kysymyksiä, toisille puuhastelu päiväkohtaisten, viihteellisten asioiden parissa riittää.

Valitettavasti jälkimmäiset saavat osakseen enemmän suosiota.

Tuusula

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kehitysavun+kritiikki+on+paikallaan/1135252096236

Kiitos Skrabb, kun toit tämän esille.

Löytyykö yllä oleva jonkin sellaisen linkin takaa, jonne pääsee ilman maksullista palvelua?

Eero Paloheimolta taas erittäin järkevää tekstiä. JM-K & co - onko Eerolta kyselty, jos vielä yksi kierros kiinnostaisi?

Quote from: Äänestäjä on 13.01.2010, 14:02:17
Löytyykö yllä oleva jonkin sellaisen linkin takaa, jonne pääsee ilman maksullista palvelua?

Viitatut mielipidetekstit yhdistettynä:
http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/01/hs-riikka-purra-miten-humanitaarinen.html

Kiitos.

Lähinnä tosin ajattelin, jos löytyisi joku linkki Hesarin ilmaisosioon, kuten Purran kirjoituksessakin. Sitä voisi käyttää vielä paremmin lähdeviitteenä, kun olisi linkki suoraan alkuperäiseen mediaan. Tämäkin tosin ihan hyvä.

Quote from: JM-K on 10.01.2010, 11:34:03
Nykyiset ammattimokutustutkijat tekevät sitä, mitä parhaiten osaavat. Mitähän se muuten mahtaisi olla?

Vessojen siivous? Se kuulu vaippojen vaihtaminen vanhustenkodeissa? Kun yksi monikulturismintutkija siirtyy pesemään perseitä, hänen yhteiskunnallinen merkityksensä muuttuu negatiivisesta positiiviseksi. Ja eikös se kuulu työvoimapula uhkaa meitä kaikkia?

QuoteMolemmissa kirjoituksissa maahanmuuttobyrokratiaan osallistuvat toimijat sekä vääristivät todellisuutta että vahvistivat koneiston itse luomia institutionaalisia välttämättömyyksiä. He muun muassa vaativat yhä enemmän resursseja ongelmiin, jotka ovat joko olemassa ainoastaan käsitteellisellä tasolla tai joihin ei voida saada ratkaisuja kohdentamalla valtion resursseja.

Riikan ytimekäs ilmaisu on musiikkia korville. Melkein tulee tippa linssiin. Lienee tarpeetonta sanoakaan, että Riikka olisi loistava ehdokas Muutos 2011:lle (tai mille tahansa muulle suomalaisten etua ajavalle puolueelle).

Quote from: M. on 10.01.2010, 12:11:34
Mikäli ette ole vielä tehneet, googlatkaa Riikka Purraa niin löydätte muitakin hänen kirjoituksiaan. Nähtävästi hän valmistelee väitöskirjaa otsikolla: ""Multiculturalism as the ideology of the "Good State": Finland, Globality, and the
normative construction of righteous politics".

Lienee turha erikseen mainita, että tuo pitänee lukea. Vaan uskaltaakohan asiasta pitää liikaa meteliä, jotta Riikka saa myös rauhassa tehdä väikkäriään...  :-\

Voi, kun olen aina ollut lääpälläni teräviin akateemisiin naisiin. Tälläisen peräkammarinjuntin sydän lyö muutaman ylimääräisen lyönnin. Jos en olisi vannoutunut peräkammarin asukki, voisin sanoa ihastuneeni. Riikka saa kyllä uskollisen fanin minusta. :roll:

Vaatii pokkaa pitää kiinni omista havainnoistaan tuolla sektorilla, eikä lähteä määkimään "hyväksyttyjen vallitsevien dogmien" mukaan, muun kuoron jatkona. Hatun nostoni.

Quote from: Alkuasukas on 12.01.2010, 08:52:26

Quote from: rähmis on 12.01.2010, 08:28:01
Vastaisku tuli kuten oli odotettavissa, eikä sen alkuperäkään yllätä. James O'Connor kirjoittaa:

James onnistui kääntämään keskustelun aidanseipäistä tuulimyllyihin. Täysin turha ja sisällötön purkautuminen.

Mikäs tuon herran nykyinen toimi on?

Virallinen hämmentäjä?

Nyt kyllä Riikka osui niin hyvin yksiin minun ajatuksieni kanssa, että kiitäs ja kumarran. Mutta lisään omia juttuja perään ja heitetään mukaan muutakin sellaista asiaa, mikä ei mahdu lehden palstoille.

Quote"Mikä merkitys on kokonaisuuden kannalta sillä, että kourallinen valtioita majoittaa alueelleen joukkion huono-osaisia ihmisiä?"

Kokonaisuuden kannalta sillä onkin pelkästään negatiivisia vaikutuksia. Jos tuhannen ihmisen kylästä otetaan sata henkilöä Suomeen täyshoitoon, niin mikä on vaikutus? Se, että nämä sata ihmistä ovat onnettomia, koska ovat joutuneet perheestään/suvustaan eroon. Kylässä ollaan yhtä lailla onnettomia, samasta syystä. Lisäksi nämä sata ihmistä aiheuttavat täällä usein paljon ongelmia, jotka koskettavat täällä asuvaa kantaväestöä.

Lisäksi, kun mennään katsomaan muutaman vuoden kuluttua sitä entistä tuhannen ihmisen kylää, josta oli sadan ihmisen poistuessa jäljellä yhdeksänsataa ihmistä, niin huomataan, että siellä on jälleen se tuhat ihmistä, ellei jopa enemmänkin. Väestönkasvu on niin kovaa, että pelkästään siihen vesittyy koko turvapaikka ja pakolaisruljanssi.

QuoteTurvapaikanhakijoina maahan saapuvat ihmiset ovat epäilemättä niin inhimillisiltä kuin taloudellisiltakin ominaisuuksiltaan vahvempia kuin he, jotka eivät koskaan lähde. Tätäkö me sitten haluamme?

Niin. Kuka pääsee karkuun? Se, joka on juuri kuolemassa siihen maamiinan räjähdyksen aiheuttamaan verenvuotoon/nälkään/AIDSiin/muuhun, niin ei sellainen ihminen pääse mihinkään. Oikeat avun tarvitsijat ovat tälläkin hetkellä niissä oloissa, kuolemassa. Jos pakolainen kaksaa matkastaan tuhansia euroja, joka on lähtömaan tasoon verrattuna todella huomattava, niin miten ne, jotka elävät sillä legendaarisella "alle yhdellä dollarilla päivässä" pystyvät muka lähtemään pakoon?

Keitä näemme vastaanottokeskuksissa? Nuoria miehiä. Miksi? Yksi syy ainakin siihen on se, että kuka on röyhkein ja vahvin ottamaan sen roolin, joka esim. kyseenalaisilla menetelmillä kerää kasaan sen pakomatkassa tarvittavan summan. Varsinkin, kun naiset ovat alistettuina kotiin sekä päätöksenteon ulkopuolelle. Tässä on yksi syy siihen, että lomapaikanhakijat eivät yleensä osoita minkäänlaista kunnioitusta Suomea kohtaan, vaan käyttäytyvät röyhkeästi, lisää vapauksia vaatien ja rassissmia valittaen.

Lisäksi kolmansista maista lähtee usein eliitti karkuun. Tämän kertoi meille esimerkiksi Husein Muhammed, eräässä Aamu-Tv:n lähetyksessä.

Sitten niiden tulijoiden asemaan lähtömaissaan. Eli jos esim Mogadishussa on pauke ja rätinä päällänsä, niin sieltä voi ottaa hatkat ihan kuka tahansa. Se voi olla sellainen henkilö, jolla ei ole osaa eikä arpaa koko rähinään. Loppuuko se taistelu siihen, että ulkopuoliset lähtisivät kaikki pois sieltä?

On järjetöntä ajatella niin, että jokainen turvapaikanhakija/pakolainen olisi jotenkin "niin viaton", puhdas pulmunen. Tänään AK-47 kanssa riehuva somali, saattaa olla ensi viikolla Helsingin rautatieasemalla notkumassa. Myös hänen kanssa laukauksia vaihtanut vastapuolen peluri saattaa olla samassa paikassa notkumassa. Siitähän on jo tappeluitakin syntynyt. Johtuen siitä, että kun kuka tahansa saa tulla, niin kuka tahansa tulee.

QuoteKun pohjoismaisia hyvinvointivaltioita taannoin rakennettiin, otettiin kansallisen omantunnon mittariksi se, miten valtion heikompiosaisten asiat oli hoidettu. Nykyään hyvinvointia ei kuitenkaan käsitetä pelkästään valtion rajojen tai yksittäisten kansallisuuksien sisäiseksi asiaksi. Hyvää ja kaunista ympärilleen tahtovat valtiot – tai näiden "humanitaarinen byrokratiakoneisto" – ovat siirtäneet moraaliset velvollisuutensa globaalille tasolle.

Tässä on aika hyvin kiteytettynä se, mikä minua inhottaa. Varsinkin vasemmisto on kunnostautunut tässä asiassa. He ovat tehneet politiikastaa sellaista, että he kokeilevat yhteiskunnan ja kansalaisten sietokykyä sille, että missä vaiheessa "kuppi menee nurin". He tietävät varsin hyvin sen, että meillä ei riitä jaettavaa loputtomiin siten, että tänne tulee jatkuvasti ihmisiä täyshoitoon, vaan jossain menee raja (ja tulijoita kyllä riittää väestönkasvun myötä ihan varmasti).

Jos meillä riittäisi jaettavaa määrälle X, niin mitä sitten tehdään, kun niitä tulijoita onkin määrä X potenssiin Y?

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25

Quote
Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Riikka Perälä
valtiotieteiden maisteri,
tohtorikoulutettava
sosiologian laitos, Helsingin yliopisto"

Boldaus minun. Eihän se ole keneltäkään pois, vaikka suomalaisten veronmaksajien rahoja kaadettaisiin mustaan aukkoon.

Nii-in julkinen talous ei ole nollasummapeliä. Suomen valtio taitaa velkaantua nopeammin kuin kertaakaan itsenäisyytensä aikana ehkä sota-ajat poislukien. Tommoseen idiotismiaan tosiaan tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto.

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25
Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen valtiona pitää ennemmin tai myöhemmin asettua maailman konfliktien ulkopuolelle pitämään huolta vain omista intresseistään. Ja mitä pikemmin tämä välttämättömyys tajutaan, sitä parempi.

Itse olen sitä mieltä, että tämä olisi tehtävä heti. Tai oikeastaan olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.

"Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois."

Viisi-vuotias serkkuni ymmärtää, että kun hän antaa kaverille pussistaan euron, hänen pussissaan on tämän jälkeen yksi euro vähemmän muihin tarkoituksiin. Ehdotan serkkuani  vastaamaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta, saadaan vähän enemmän asiantuntemusta kehiin.

Quote from: Uljanov on 14.01.2010, 14:06:09

Viisi-vuotias serkkuni ymmärtää, että kun hän antaa kaverille pussistaan euron, hänen pussissaan on tämän jälkeen yksi euro vähemmän muihin tarkoituksiin. Ehdotan serkkuani  vastaamaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta, saadaan vähän enemmän asiantuntemusta kehiin.

Niin, tossa on tuota korkean oppineisuuden tuomaa momenttikukkailua. Maahanmuuttajien sosiaaliurva maksetaan eri momentilta kuin mökin mummon insuliini tai sitten tietysti Arskan (anteeksi kaikilta Arskoilta) Iso-G siksi mummon ei tarvitse tinkiä insuliinistaan tai Arskan päivä pöhnästään vaikka muuttajaperhe asutettaisiinkiin Eiraan kun muualta ei tarpeeksi väljää kämpppää löytynyt.

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25
Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Boldaus minun. Eihän se ole keneltäkään pois, vaikka suomalaisten veronmaksajien rahoja kaadettaisiin mustaan aukkoon.

Ok. Jos nyt oletetaan tämä nollasummapeli vääräksi, niin voisiko joku viisaampi nyt minulle kertoa sen ajatusvirheen rautalangasta vääntäen. Ihan oikeasti. Veroja X-määrä, niistä a-osa menee "meille" ja b-osa humanitäärisille. Keneltä tämä humanitääristen b-osa on siis pois, koska joltain se on pois? Tosissani kysyn, tähän on pakko olla joku taloustieteellinen peruste/teoria taustalla.

Tai sitten joku, ainakin Perälän Riikka, valehtelee ronskisti.

Quote from: Jute on 14.01.2010, 14:31:20

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25
Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Boldaus minun. Eihän se ole keneltäkään pois, vaikka suomalaisten veronmaksajien rahoja kaadettaisiin mustaan aukkoon.

Ok. Jos nyt oletetaan tämä nollasummapeli vääräksi, niin voisiko joku viisaampi nyt minulle kertoa sen ajatusvirheen rautalangasta vääntäen. Ihan oikeasti. Veroja X-määrä, niistä a-osa menee "meille" ja b-osa humanitäärisille. Keneltä tämä humanitääristen b-osa on siis pois, koska joltain se on pois? Tosissani kysyn, tähän on pakko olla joku taloustieteellinen peruste/teoria taustalla.

Tai sitten joku, ainakin Perälän Riikka, valehtelee ronskisti.

Hehe.

Viisi ihmistä leipoo yhteistuumin herkullisen mansikkakakun. Joskin yksi kakunleipojista lähinnä viisastelee toisille ja neuvoo kakunleipomisessa.

Kakku jaetaan yhteistuumin viiteen yhtäsuureen osaan.

Viisasteleva kakunsyöjä haluaisi kaverinsakin kemuihin. Omasta palasta ei huvita luopua, vaan hän luo syyllistävän katseen muihin kakunsyöjiin.

Häpeillen he antavat omista palasistaan osan tuolle kaverille.

Kakku syödään hartain mielin viimeistä murua myöten.

Viisastelija ja kaveri toteavat kakun olevan herkullista, siksi kaveri kutsuikin toisen kaverinsa herkuttelemaan.

Näin neljä kakuntekijää poistuvat yöhön maha kurnien hankkimaan lisää kakkutarpeita, askel hieman lyhentyneenä. Pöydästä kaikuu hilpeä naurunremakka ja ilmassa on suuren kulttuurijuhlan tuntua.

Quote from: Jute on 14.01.2010, 14:31:20

Tai sitten joku, ainakin Perälän Riikka, valehtelee ronskisti.

Ei välttämättä, paskan puhuminen ei välttämättä ole valehtelua. Valehteluun vaaditaan tarkoituksellista paskan puhumista, ja rohkenen epäillä etteivät ko. tohtorikoulutettavan eväät piisaa tarkoitukselliseen paskan puhumiseen.

Quote from: Jute on 14.01.2010, 14:31:20

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25
Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Boldaus minun. Eihän se ole keneltäkään pois, vaikka suomalaisten veronmaksajien rahoja kaadettaisiin mustaan aukkoon.

Ok. Jos nyt oletetaan tämä nollasummapeli vääräksi, niin voisiko joku viisaampi nyt minulle kertoa sen ajatusvirheen rautalangasta vääntäen. Ihan oikeasti. Veroja X-määrä, niistä a-osa menee "meille" ja b-osa humanitäärisille. Keneltä tämä humanitääristen b-osa on siis pois, koska joltain se on pois? Tosissani kysyn, tähän on pakko olla joku taloustieteellinen peruste/teoria taustalla.

Tai sitten joku, ainakin Perälän Riikka, valehtelee ronskisti.

Meinaatko että b-osan väestöstä (sosiaalitukia nostavien) kasvattaminen ei mitenkään vaikuta a-osan (sosiaalitukia maksavien) elintasoon? No sehän tarkoittaa loogisesti sitä, että voimme kaikki heittäytyä b-osaksi väestöä. Kenenkään ei tarvitse enää tehdä töitä, vaan mukava hyvinvointivaltio pyörii pelkkiä tukia nostellen...

Olisi kyllä kiva kuulla Riika-Piian perustelut väitteelleen "ei ole keneltäkään pois". Jos perusteet ovat toimivat, voinen lopettaa työnteon ja joutavan veronmaksun, ja siirtyä tuettavaksi. Koska se ei ole keneltäkään pois, voinen myös olettaa, että tuet ovat ruhtinaalliset. Kun ei ne mistään poiskaan ole, suotta niitä kateuttanne rajoitatte. Voinko lähettää tilinumeron suoraan Riikalle?

Quote from: wekkuli on 14.01.2010, 20:51:17
Meinaatko että b-osan väestöstä (sosiaalitukia nostavien) kasvattaminen ei mitenkään vaikuta a-osan (sosiaalitukia maksavien) elintasoon? No sehän tarkoittaa loogisesti sitä, että voimme kaikki heittäytyä b-osaksi väestöä. Kenenkään ei tarvitse enää tehdä töitä, vaan mukava hyvinvointivaltio pyörii pelkkiä tukia nostellen...

Tarkennan, esimerkkinä vaikkapa toimeentulotuki. A-osa menee Suomen kansalaisille, B-osa menee humanitaarisille. Kysymykseni kuuluu: verovaroista maksetaan myös B-osa, keneltä se on pois? Riikka Perälä väittää, että "[...] muille annettu tuki olisi "meiltä" pois."

Uskon, että kaikki ymmärtävät kysymykseni. Eritoten minua kiinnostaa järkiperuste, kenties joku minulle vielä tuntematon talousteoria, jolla Riikka Perälä todistaa väitteensä: "ei ole meiltä pois", ja vieläpä osoittaa että keneltä ihmeeltä se sitten onkaan pois?

Quote from: Jute on 14.01.2010, 23:32:30
Tarkennan, esimerkkinä vaikkapa toimeentulotuki. A-osa menee Suomen kansalaisille, B-osa menee humanitaarisille. Kysymykseni kuuluu: verovaroista maksetaan myös B-osa, keneltä se on pois?

No itsehän tuon sanoit: "verovaroista maksetaan myös B-osa".
Eli vastaus kysymykseen "keneltä se on pois?":
- Veronmaksajilta.

En nyt oikein ymmärrä mitä tällä haet, tuskin yrität väittää että verovarat sataisivat taivaasta, vaan joku erikoistapauslogiikka sinulla varmaan on mielessä?

Anti-utopistin aktiiviseen (maahanmuuttokritiikin/Muutoksen) liukuhihna-tuotantoon pitäisi tuottaa sellainen moduli (eli ryhmä ihmisiä) jotka työstäisivät näitä keskusteluita vielä hitusen pidemmälle, ja sen jälkeen lähestyisi kyseisiä moraalisäteilijöitä PAPERIKIRJEELLÄ, ja pyytäisi vastauksia noihin kysymyksiin. Sen jälkeen ne kysymykset ja vastaukset ja taustatiedot esiteltäisiin Homma:n etusivulla / henkilötiedoissa.

Se esikäsittely kysymyksistä ei tarvitsisi varmaan olla paljoakaan parempaa kuin mitä nämä foorumikeskustelut, ne vain pitäisi vertaisvarmistaa kirjoittajien kesken, ja ehkä vielä sen jälkeen käyttää kommentointikierroksella Pajassa. Pääasia tuossa olisi että vältyttäisiin A) alatyylisyyksiltä, B) suurilta asiamokilta, C) saataisiin niin korrekti mutta konkreettisuudessaan pelottava kirje ettei kohde sitä voi jättää väliin, tai jos jättää, niin saa siitä kuuluisuutta osakseen.

Anti-utopistin pitkästä Hommakritiikistä toisessa threadissa ymmärsin sen verran että: ainakaan leimakirveen heilutteluun ei kannata lähteä, se syö omaa uskottavuuttaan ja alentuu samalle tasolle kuin valtavirran poliitikotkin. Ja että resursseja pitäisi kanavoida sellaiseen ryhmätoimintaan joka käsittelee tietyllä vakiotavalla kaikki vastineet. Sellaiset ryhmät voivat olla aika etäisiäkin esim varsinaisesta Muutoksesta, kunhan heillä on oma "roolinsa" josta maahanmuuttokritiikin piireissä ollaan suhteellisen yhteneväisen mielisiä.

Joo, aikamoista tekstiä, sekä alkuperäinen Pravdalta, että nuo peelotason vastaukset. Onneksi sentään on loistavia riposteja meidän "puolen" edustajilta.

Keskustelu aiheesta jatkuu peräti kolmen mielipidekirjoituksen voimalla päivän Hesarissa.

Kehitysavun vaikuttavuudesta on paljon luotettavaa tutkimustietoa

Uusin tutkimus viittaa siihen, että kehitysavulla on saajamaiden talouskasvua edesauttava vaikutus.

Mielipidesivulla on herännyt keskustelua kehitysavun tarpeellisuudesta (HS 10. 1. ja 13. 1.). Keskustelu on tarpeellista, mutta toistaiseksi kriittisissä puheenvuoroissa on esitetty hyvin yleisiä väitteitä ilman kestäviä perusteita.

Kehitysavun vaikuttavuudesta on kuitenkin olemassa suuri määrä viimeaikaista, luotettavaa tutkimustietoa.

Suuri osa kehitystalouden tutkimuksesta perustuu hyvin huolelliseen koeasetelman tyyppiseen menetelmään. Otetaan esimerkiksi jokin kylätason kehitysapuhanke, jossa pyritään parantamaan kyläläisten terveydentilaa. Toimenpiteitä kohdistetaan suureen joukkoon kyliä (koekylät) ja samalla kerätään aineistoa kyläläisten hyvinvoinnista ennen ja jälkeen interventioita.

Samanaikaisesti kerätään aineistoa muuten samanlaisista, mutta toimenpiteiden ulkopuolelle jääneistä kylistä (verrokkikylät). Lopuksi verrataan, onko koekylissä asuvien ihmisten terveydentila parantunut verrattuna niiden ihmisten asemaan, jotka asuvat verrokkikylissä.

Monet tällaiset tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi lääkityksen parantaminen, uusien viljelytekniikoiden opastaminen, koulunkäynnin avustaminen ja niin edelleen ovat parantaneet kehitysapua saaneiden asemaa tilastollisesti merkitsevällä tavalla.

Tulokset eivät synny valikoitumisongelmista (siitä, että toimenpiteisiin valikoituneet kylät olisivat joistakin muista syistä verrokkikyliä parempia), sillä monissa tutkimuksissa toimenpiteisiin valitut kylät tai henkilöt on valittu satunnaisotannalla.

Kehitysavun vaikuttavuuden selvittäminen maatasolla on huomattavasti hankalampaa, sillä maiden välillä vastaavia koeasetelmia ei voida järjestää. Uusin tutkimus – muun muassa WIDERin (World Institute for Development Economics Research) nykyisen johtajan Finn Tarpin huomattavan huolellisesti tehty empiirinen tutkimus – viittaa kuitenkin siihen, että kehitysavulla on myös saajamaiden talouskasvua edesauttava vaikutus. Näin siitä huolimatta, että suuren osan kehitysavusta tarkoituskaan ei ole nopeuttaa kasvua vaan auttaa esimerkiksi humanitaarisissa katastrofeissa.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että mikä tahansa kehitysapu olisi tehokasta, tai että eri apumuotojen välillä ei olisi eroja.

Kehitysapua antavien maiden piirissä on myös tapahtunut muutoksia, joilla pyritään kehittämään apua niin, että Eero Paloheimon mainitsemia haittavaikutuksia voidaan vähentää. Tähän on tähdätty muun muassa budjettituella, jossa apu kanavoidaan saajamaan oman budjetin ja tarpeiden kautta.

Avun kehittäminen on myös jatkuvan tieteellisen tutkimuksen kohteena.

Tieteellisessä keskustelussa nimenomaan vedotaan järkeen ja todisteisiin. Oma kysymyksensä on sitten se, että moni todella haluaa yrittää auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, vaikka se olisi hyvin hankalaakin.

Jukka Pirttilä
kansantaloustieteen professori
Tampereen yliopisto

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kehitysavun+vaikuttavuudesta+on+paljon+luotettavaa+tutkimustietoa/1135252146785)

Auttaminen on toisille itseisarvo

Riikka Purran (HS Mielipide 11. 1.) pääviesti näyttää olevan humanitaarisen avun naurunalaistaminen yhtä tyhmänä kuin hyödyttömänäkin toimintana. Hän on nimittäin yhtenä harvoista oivaltanut, että vain "voima ja intressit" määräävät kansainvälistä politiikkaa.

Kirjoittajaa ei näytä kiinnostavan koko kysymys kärsivien ihmisten auttamisesta. Sen hän kuittaa toteamalla: "Mitä, jos en ihan oikeasti voi sille mitään". Murrosikäisen uhmana väitteelle voisi hymyillä, aikuisen lausumana se pysäyttää. Voiko narsistisen piittaamattomuuden kyynisemmin tiivistää?

Auttamisen oletettua hyödyttömyyttä osoitetaan sillä, etteivät ongelmat ole auttamalla maailmasta loppuneet. Eivät totisesti, ei kukaan niin ole luullutkaan.

Auttaminen ja inhimillisyys eivät nimittäin tavoittele Purran kaipaamaa "hyötyä": ne ovat itseisarvo, ihmisenä olemista. Purra pitää sitä "harhaluulona moraalisuudesta", muttei ehdota ainoatakaan muuta ratkaisua. Silmät kiinni, ja rajat umpeen – "me emme oikeasti välitä".

Harry Halme
Helsinki

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Auttaminen+on+toisille+itseisarvo/1135252146787)

Vuosikymmeniä jatkuneen kehitysavun tulokset ovat surkeita

Tutkija Riikka Purra (HS Mielipide 10. 1.) osui "humanitaarista maahanmuuttoa" koskevassa mielipidekirjoituksessaan naulan kantaan. Purra osoitti, että humanitaarisella maahanmuutolla eli turvapaikanhakijoiden vastaanottamisella länsimaat eivät kykene vaikuttamaan globaalien ongelmien lähtökohtiin ja syihin.

Purran realistinen analyysi ja rehellisyys nostivat moralistiset kivenheittäjät ja idealistit esiin. James O'Connor (HS Mielipide 12. 1.) julisti ylimielisesti tutkijan mielipiteet "kadunmiehen epäilyksiksi" ja kutisti maailmanlaajuisen pakolaisongelman länsimaissa asuvien yksilöiden asenneongelmaksi ja empatian puutteeksi.

Maailmassa arvioidaan nykyään olevan noin 20 miljoonaa pakolaista. Määrä kasvaa vuosi vuodelta. Valitettava tosiasia on, ettei tällainen ongelma ratkea pelkällä hyvällä tahdolla ja empatialla. O'Connor nosti esille kehitysavun tärkeyden, ja tietenkin näkökulma suppeni yksilötasolle: "Kehitysavulla on suuri merkitys yksittäiselle ihmiselle." Uskon, että jokainen suomalainen on samaa mieltä. Eri asia on, uskalletaanko tuloksia katsella kokonaisvaltaisesti ja globaalilla tasolla.

Kehitysapua Afrikkaan on annettu jo kymmeniä vuosia. Kansainvälisesti sitä annetaan vuosittain noin sata miljardia eli 100 000 miljoonaa dollaria. Vuonna 2008 Suomi antoi 830,4 miljoonaa euroa, 0,44 prosenttia kyseisen vuoden bruttokansantuotteestamme.

Vuosikymmeniä jatkuneen avustusmäärän saldo esimerkiksi Afrikassa on surkea. Itse asiassa tilanne on huonompi kuin koskaan. Afrikan talous edustaa vain 1,3 prosenttia koko maailmantaloudesta, etniset riidat ja sisällissodat repivät monia maita. Kaksi viidesosaa väestöstä on lukutaidottomia. Lukemattomat hiv-tartunnat synkentävät monen maan tulevaisuutta.

Ainoa asia, mikä kehitysavun myötä on lähtenyt nousuun, on väestönkasvu. Väestöräjähdys lisää nälkää, huonontaa elinympäristöä, kiihdyttää ympäristötuhoa ja syö taloudellisen kehityksen eväät, mistä Kenia on hyvä esimerkki. Väestöräjähdys aiheuttaa muuttopaineen turvapaikanhakijoiden muodossa, minkä jotkut länsimaissa asuvat tulkitsevat "rikkaudeksi".

Vihreä humanisti, entinen kansanedustaja ja professori Eero Paloheimo kiteyttää nykyisen kehitysavun surkeuden murskaavasti kirjassaan Tämä on Afrikka: "Huonosti suunnitellun ja suunnatun kehitysavun merkittävin tulos on rappio." Voisiko asiaa sen paremmin ilmaista?

Auvo Hannu
Oulu

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Vuosikymmeni%C3%A4+jatkuneen+kehitysavun+tulokset+ovat+surkeita/1135252146793)

Quote from: Jari Leino on 15.01.2010, 09:41:44
Kovaa on kehitysapukeskustelu. Mitäs se Purran alkuperäinen kirjoitus käsittelikään? Tais olla vissiin humanitaarista sosiaaliturvapaikanhakua.

Kyllä minä sen uskon, että jos tiettyyn kylään kohdistetaan käytännön kehitysapua, kyläläisten elämä paranee. Osittain toivottavasti myös pysyvästi.

Me Sandi Sanders'in ystävät toki tiedämme, että sen kyläläisten parempi elämä loppuu naapurikyläläisten ryöstöretkeen  >:(

Quote

Mutta tuo suora budjettitukihan tarkoittaa sitä, että rahat laitetaan suoraan gepardihatun tilille Sveitsiin ilman mitään raportointivelvollisuutta. Diktaattori voi aivan vapaasti ostaa niillä uudet talvirenkaat Mersuunsa ja lopuilla rahoilla kenkiä vaimoille.

-Näyttää siltä, sanoi uusi päällikkö (joka myöhemmin hirtettiin Isiksen kuninkaan tappamisesta), - että valkeain miesten laki on säädetty, jotta heikko mies saisi voiton vahvemmasta. Se on hullua, mutta lienee heidän mieleensä.
Edgar Wallace
SANDI
Alkup. Sandi of The River, 1911

QuoteKyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Tyypillinen mokutusargumentti, vedetään matto alta toteamalla että "NÄIN ON". Ilman mitään perusteluja. Jos euro otetaan yhdestä säästöpossusta pois ja laitetaan toiseen, miten se voi sen jälkeen löytyä molemmista possuista?

Heikoissa kantimissa on mokuttajilla meininki. Ainoastaan median epäreilu painotus pitää nämä ääliöt pinnalla "järkevää maahanmuuttokriittistä keskustelua ei ole!"

Perälällä on jutut pahasti perätilassa.

Quote from: Joonatan on 15.01.2010, 05:54:10
Anti-utopistin aktiiviseen (maahanmuuttokritiikin/Muutoksen) liukuhihna-tuotantoon pitäisi tuottaa sellainen moduli (eli ryhmä ihmisiä) jotka työstäisivät näitä keskusteluita vielä hitusen pidemmälle, ja sen jälkeen lähestyisi kyseisiä moraalisäteilijöitä PAPERIKIRJEELLÄ, ja pyytäisi vastauksia noihin kysymyksiin. Sen jälkeen ne kysymykset ja vastaukset ja taustatiedot esiteltäisiin Homma:n etusivulla / henkilötiedoissa.

Se esikäsittely kysymyksistä ei tarvitsisi varmaan olla paljoakaan parempaa kuin mitä nämä foorumikeskustelut, ne vain pitäisi vertaisvarmistaa kirjoittajien kesken, ja ehkä vielä sen jälkeen käyttää kommentointikierroksella Pajassa. Pääasia tuossa olisi että vältyttäisiin A) alatyylisyyksiltä, B) suurilta asiamokilta, C) saataisiin niin korrekti mutta konkreettisuudessaan pelottava kirje ettei kohde sitä voi jättää väliin, tai jos jättää, niin saa siitä kuuluisuutta osakseen.

Anti-utopistin pitkästä Hommakritiikistä toisessa threadissa ymmärsin sen verran että: ainakaan leimakirveen heilutteluun ei kannata lähteä, se syö omaa uskottavuuttaan ja alentuu samalle tasolle kuin valtavirran poliitikotkin. Ja että resursseja pitäisi kanavoida sellaiseen ryhmätoimintaan joka käsittelee tietyllä vakiotavalla kaikki vastineet. Sellaiset ryhmät voivat olla aika etäisiäkin esim varsinaisesta Muutoksesta, kunhan heillä on oma "roolinsa" josta maahanmuuttokritiikin piireissä ollaan suhteellisen yhteneväisen mielisiä.

Tämä on kannatettava ehdotus. Monet Hommalaiset ovat loistavia kirjoittajia, joten heidän erikoistaitojaan kannattaa hyödyntää juuri kirjoittajina. Sen sijaan itsestäni tiedän, että osa taustatyön tekijöistä ei ole parhaimmillaan kirjoittamisessa ja PR-työssä. Suosittelenkin seuraavaa modulijakoa Homman "liukuhihnalle":

1) Taitavat kirjoittajat

Nämä Hommalaiset muokkaavat tekstiluonnoksista kansantajuisia kirjeitä päättäjille ja muille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Takaisinpäin muille Hommalaisille kannattaa välittää palautetta, mitkä kirjeet herättivät eniten kiinnostusta.

Toki kannattaa keskittyä kirjeiden lähettämisessä sellaisiin vaikuttajiin ja sellaisille foorumeille, joiden kohdalla hyötysuhde tekstin vastaanotossa on erityisen korkea.

Kirjeiden tason voi tarvittaessa varmistaa siten, että taitavat kirjoittajat muodostavat muutaman hengen pienryhmiä, jotka sitten kommentoivat toistensa tekstiluonnoksia ja ehdottavat parannuksia.

Maalaisjärki, ihmistuntemus ja tilannetaju lienevät tärkeimpiä ominaisuuksia niille, jotka huolehtivat Homman rajapinnasta suureen yleisöön. Tällaiset ihmiset kuitenkin harvemmin ehtivät erikoistua raakadatan keräämiseen, joten on parempi, että siitä huolehtii eri porukka. Kuitenkin taitavien kirjoittajienkin kannattaa vähitellen kehittää tiedonkeruutaitonsa ainakin tyydyttävälle tasolle, etteivät he olisi liian riippuvaisia muiden Hommalaisten keräämistä tiedoista.

Lisäksi tähän suurelle yleisölle suunnattuun rajapintaan tarvittaneen moduli, jonka avulla jokaisesta lähetetystä kirjeestä voidaan tarvittaessa jälkikäteen identifioida erityismenetelmällä, onko kirje todellakin peräisin sen allekirjoittaneelta Hommalaiselta. Tämän modulin yksityiskohtaisempi suunnittelu jää Homman tietoturva-asiantuntijoiden vastuulle.

2) Tekstiluonnosten valikoijat

Hommassa on jo valtavasti tietoa kasassa. Tämän tietomäärän hyödyntämiseen tarvittaisiin erillinen porukka, jolla olisi silmää tunnistaa käytännön vaikuttamisen kannalta arvokkaat tiedot ja laatia niistä sellaisia tekstiluonnoksia, jotka kiinnostavat nimen omaan tyypillisen päättäjän ja yhteiskunnallisen vaikuttajan prioriteetteja. Parhaiden tekstiluonnosten valikoinnissa tietomassasta voidaan käyttää apuna joko psykologian ja kognitiotieteen teorioita tai puhdasta elämänkokemukseen perustuvaa ihmistuntemusta yhteiskunnallisista vaikuttajista.

Tavoitteena on tarkemmin sanoen valikoida olemassaolevasta tietomassasta leikkausjoukko niistä osajoukoista, joissa a) raakadatan luotettavuusaste olisi lähellä sataa prosenttia ja b) kiinnostavuus päättäjien silmissä olisi korkea.

Lopuksi parhaat tekstiluonnokset välitetään taitaville kirjoittajille viimeistelyä ja lähettämistä varten.

3) Raakadatan kerääjät ja raakadatan synteesi tekstiluonnoksiksi

Nämä Hommalaiset voivat erikoistua omalle alalleen tiedonkerääjinä ja yhteenvetojen laatijoina. Saattaa olla mahdollista automatisoida osa tiedonhausta ajan säästämiseksi.

Turhan työn välttämiseksi myös raakadatan kerääjien kannattaa selvittää itselleen, mille raakadatalle on ollut kysyntää Homman ulkopuolisten silmissä, vaikkakaan kysynnän kartoittamisessa ei tarvitse olla yhtä asiantunteva, kuin siitä varsinaisesti huolehtivat tekstiluonnosten valikoijat.

Vähitellen kannattaa yrittää opetella muidenkin "liukuhihnavaiheiden" taitoja riippuvuuden vähentämiseksi muista Hommalaisista. Nyt alkuvaiheessa jokaisen Hommalaisen erikoistuminen omalle vahvuusalueelleen saattaa kuitenkin olla järkevintä tasokkaan lopputuloksen varmistamiseksi.

Ainakin tässä ketjussa käsitelty Riikka Purra vaikuttaa erittäin taitavalta kirjoittajalta, joten tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka maahanmuuttokritiikissä ihmisten erikoistaidoilla on suuri merkitys.


[email protected]

Quote from: Jari Leino on 15.01.2010, 09:41:44
Kyllä minä sen uskon, että jos tiettyyn kylään kohdistetaan käytännön kehitysapua, kyläläisten elämä paranee. Osittain toivottavasti myös pysyvästi.

Välimeren venesiirtolainen (http://www.pakolaisapu.fi/tietopankki/pakolaisavun_julkaisut/kirjat_ja_oppaat/valimeren_venesiirtolainen) -kirjasessa siteerattiin tutkimusta, jonka mukaan, vastoin yleistä käsitystä, kyläläisten elämän parantuessa myös heidän halunsa ja kykynsä muuttaa "länteen" kasvaa. Muuttoliikkeen ja aivovuodon voimistumista ei voi paljonkaan ehkäistä suuntaamalla kehitysapu jotenkin toisella tavalla, koska kyseessä on yleinen ilmiö elintason noustessa, myös luonnollisen talouskasvun seurauksena. Kehitysavun lisäksi länsimaihin asettuneet maahanmuuttajat nostavat lähtömaidensa elintasoa rahansiirroillaan, joiden yhteismäärä ylittää kehitysavun.

Jos kolmannen maailman elintasolla ja länsimaihin kohdistuvalla maahanmuutolla on tällainen dynamiikka, niin tätä peliä ei voi voittaa. Ei ainakaan rajoittamatta maahanmuuttoa.

(Jos jollakulla on tuo kirja, niin voisi heittää tänne tiedot tutkimuksesta. En enää muista missä osuudessa sitä lainataan.)

QuoteVälimeren venesiirtolainen -kirjasessa siteerattiin tutkimusta, jonka mukaan, vastoin yleistä käsitystä, kyläläisten elämän parantuessa myös heidän halunsa ja kykynsä muuttaa "länteen" kasvaa.

Quote"Ellei meillä ole töitä, meidän täytyy tulla kylään teidän luoksenne tänne pohjoiseen etsimään parempia mahdollisuuksia", hän sanoo. Mutta Afrikan väestönkasvulla on välittömiä vaikutuksia jo ennen vuotta 2030 - itse asiassa jo nyt. "Kuvitelkaa, miljoonia ihmisiä ilman töitä Afrikan kaupungeissa." Siksi Yumkella kehottaa eurooppalaisia miettimään investointeja heti, että epävakauden ja konfliktin synkkä skenaario jäisi toteutumatta. "Me katsoimme nuorina mustavalkoista televisiota. Nyt näillä nuorilla ja lapsilla on satelliittitelevisio, josta he katsovat MTV:tä. He näkevät, millaista Suomessa ja muualla on." "Ellei heillä ole toivoa kotona, he muuttavat maasta. Laittomasti tai laillisesti - samantekevää, joka tapauksessa he tulevat."

Unidon pääjohtaja Kandeh Yumkella vieraili Suomessa 10. kesäkuuta 2009.

http://hommaforum.org/index.php/topic,1078.0.html

Quote from: Oho on 14.01.2010, 14:05:12

Quote from: Jari Leino on 14.01.2010, 13:58:25

Quote
Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain "omien kansalaisten" etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi "meiltä" pois.

Riikka Perälä
valtiotieteiden maisteri,
tohtorikoulutettava
sosiologian laitos, Helsingin yliopisto"

Boldaus minun. Eihän se ole keneltäkään pois, vaikka suomalaisten veronmaksajien rahoja kaadettaisiin mustaan aukkoon.

Nii-in julkinen talous ei ole nollasummapeliä. Suomen valtio taitaa velkaantua nopeammin kuin kertaakaan itsenäisyytensä aikana ehkä sota-ajat poislukien. Tommoseen idiotismiaan tosiaan tarvitaan ylempi korkeakoulututkinto.

Jep. Sähkö tulee töpselistä ja raha painokoneesta.. Karuksi on mennyt tohtoreiden taso. Höpsismi pitäisi lanseerata oppiaineeksi yliopistoon?

QuoteLopuksi Purran kirjoituksessa pistää silmään kansallisvaltiokeskeisyys, jota voi pitää melko kapeana minkään politiikan tai hallinnonalan toimenpiteiden lähtökohtana nykyaikana. Ikään kuin Suomi valtiona voisi asettua maailman konfliktien ulkopuolelle pitämään huolta vain omista intresseistään.

Ja miksei voi? Ja mitä hävettävää tai pahaa nationalismissa on?

Mädättääkö akateeminenkoulutus pään?

QuoteKuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton?
Jukka Haanpää

Riikka Perälä kirjoitti (HS Mielipide 14. 1.) vastauksen Riikka Purran mielipiteeseen (HS 10. 1.) maahanmuutosta. Perälän humanitaarisen maahanmuuton puolustuspuheenvuoro perustui yleisinhimilliseen myötätuntoon ja myös Suomen globaaliin vastuuseen maailman ongelmista.

Perälä sivuutti Purran esittämän väitteen siitä, että kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät koskaan lähde turvapaikanhakijoiksi ulkomaille. Tulkitsen tämän niin, että Perälän mielestä vain varakkaimpia ja vahvimpia turvapaikanhakijoita voidaan auttaa kunnolla, ja kotimaihinsa jäävät heikommat ihmiset saavat tulla toimeen hyvinvoinnin murusilla, joita toimitetaan pakolaisleireille esimerkiksi ruoka-avun muodossa.

Perälä myöntää Purran esittämän arvion humanitaarisen maahanmuuton mitättömästä positiivisesta vaikutuksesta globaalille hyvinvoinnille oikeanlaiseksi. Humanitaarisen maahanmuuton negatiiviset vaikutukset vastaanottavalle yhteiskunnalle Perälä kuitenkin jättää huomiotta. Myöskään lähtömaalle koituvia negatiivisia vaikutuksia, kuten "aivovientiä" ja varojen siirtymistä ulkomaille, Perälä ei huomioi.

Näistä asioista huolimatta Perälä esittää, että turvapaikanhakijoita otetaan lisää; hän vetoaa globaaliin ongelmaan ja globaaliin vastuuseen.

Purraa hän kritisoi vielä kansallisvaltiokeskeisyydestä ja kapeakatseisuudesta maailmanpolitiikassa. Perälän käsityksen mukaan Suomi ei voi tehdä muista maista riippumattomia päätöksiä nykyaikana, varsinkaan jos niistä nähdään olevan hyötyä Suomen kansalaisille.

Lopuksi Perälä mainitsee: "Asettamalla humanitaarisen avun vastakkain 'omien kansalaisten' etujen kanssa Purra myös lietsoo turhaa vihamielisyyttä. Kyseessä ei kuitenkaan ole nollasummapeli, jossa muille annettu tuki olisi 'meiltä' pois."

Tähän liittyen minulla on kysymys, johon voi vastata kuka tahansa, joka pystyy antamaan hyvän selityksen tälle väitteelle.

Suomi on sitoutunut antamaan vuosittain kehitysyhteistyömäärärahaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta (2010 arvio: 997 miljoonaa euroa). Tämän päälle lankeaa lasku humanitaarisen maahanmuuton kuluista.

Nämä menot rahoitetaan osittain verovaroilla. Kysymykseni kuuluu: keneltä annetut tukimiljoonat ovat pois, kun Perälän mukaan ne eivät ole pois meidän verovaroistamme?

yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Tampere

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kuka+muu+kuin+me+maksaa+humanitaarisen+maahanmuuton/1135252171483

QuoteMinne Afrikkaan viedyt rahat ovat päätyneet?
Erkki Myllys

Auvo Hannu esitti hyvin kirjoitetun kysymyksen niin sanotun kehitysapumme tuloksista (HS Mielipide 15. 1.).

Sen verran utelias olen minäkin, että haluaisin tietää, minne eläkkeestäni Afrikkaan viedyt rahat ovat päätyneet: kenen tilille ja miten niillä on ihmiskuntaa autettu.

Eipä taida kukaan rahojeni jakajista sen enempää osata kuin halutakaan vastata tähän hieman kiusalliseen kysymykseeni.

Siitä huolimatta meno jatkuu. Nyt pitäisi maksuni tuplata 0,44 prosentin sijasta 0,75 prosenttiin.

Tiedän kyllä kertoa Auvolle kunnioittamani Veikko Huovisen Konsta Pylkkäsen sanoin, minne ne rahat ovat menneet: haukan persiehen!

Järvenpää

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Minne+Afrikkaan+viedyt+rahat+ovat+p%C3%A4%C3%A4tyneet/1135252171485

QuoteKuka muu kuin me maksaa humanitaarisen maahanmuuton?
Jukka Haanpää
....
Suomi on sitoutunut antamaan vuosittain kehitysyhteistyömäärärahaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta (2010 arvio: 997 miljoonaa euroa). Tämän päälle lankeaa lasku humanitaarisen maahanmuuton kuluista.

Nämä menot rahoitetaan osittain verovaroilla. Kysymykseni kuuluu: keneltä annetut tukimiljoonat ovat pois, kun Perälän mukaan ne eivät ole pois meidän verovaroistamme?

Päästin äänettömät miniaplodit tätä lukiessani. Tuota "osittain verovaroilla"-kohtaa jäin hieman miettimään; mitä muuta tuloa Valdella on kuin verot? osingot toki, mutta niiden määrä on luultavasti suhteellisen pieni.

Quote from: Alkuasukas on 16.01.2010, 10:26:12
Tuota "osittain verovaroilla"-kohtaa jäin hieman miettimään; mitä muuta tuloa Valdella on kuin verot? osingot toki, mutta niiden määrä on luultavasti suhteellisen pieni.

Omaisuuden myynti, sijoitustuotot ja tärkeimpänä velan otto.

Täyslaidallinen Hesarin mielipiteissä tänään. Eräs tuttu afrikkalainenkin on taas saanut äänensä kuuluville.

Afrikkalaiset eivät elä teollisuusmaiden kehitysavulla

"Afrikkalaiset ovat antaneet ja vieläkin antavat eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille enemmän varoja ja rahoja kuin he saavat niitä."

Erkki Myllys (HS Mielipide 16. 1.) kysyi, minne Afrikkaan viedyt rahat ovat päätyneet.

Hyvä Erkki Myllys. Ensinnäkin, rahasi eivät ole menneet vain Afrikkaan. Suomen kehitysapua on myös annettu aasialaisille (muun muassa nepalilaisille, vietnamilaisille, afganistanilaisille ja palestiinalaisille) ja latinalais-amerikkalaisille (muun muassa nicaragualaisille) ja eurooppalaisillekin (kosovolaisille ja bosnia-hertsegovinalaisille).

Eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat aina suhtautuneet afrikkalaisiin alempiarvoisina ihmisinä, joita he "auttavat" – orjuuttamalla ja riistämällä. Ja niinpä mustat afrikkalaiset on virallisesti kruunattu valkoisten hyväntekeväisyyden mannekiineiksi.

Niin sanottu kehitysapu ei ole yksinkertainen prosessi, jossa hyväsydämiset valkoihoiset antavat rahaa mustaihoisille vähäosaisille. Kun Suomi esimerkiksi "antaa" rahaa tienrakennusta varten johonkin kehitysmaakohteeseensa Afrikassa tai Aasiassa, huomattava osa tästä avusta jää Suomeen hankkeen materiaaliostoina, insinööritoimistojen ja konsulttien palkkioina ja niin edelleen. Eli käytännössä huomattava osa rahastasi on jo täällä ja voi hyvin täällä, ei Afrikassa.

Vaikka voi kuulostaa oudolta, afrikkalaiset ovat antaneet ja vieläkin antavat eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille enemmän varoja ja rahoja kuin he saavat niitä.

Joka vuosi afrikkalaiset pihistelevät investoinneista koulutus- ja terveyspalveluihin maksamalla 14 miljardia dollaria teollisuusmaiden pankkiireille ja rahalaitoksille. Suurin osa tästä velasta on peräisin kyseenalaisista hankkeista sekä aseostoista, jotka länsimaiden tukemat afrikkalaiset, autoritaariset poliittiset eliitit ja diktaattorit tekivät – tukijoidensa siunauksilla, tietysti.

Afrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia. Esimerkiksi kännykkäsi ja tietokoneesi eivät voi toimia ilman koltaani-nimistä mineraalia, joka on peräisin Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Kehitysapu on myös antajan imagon ja itsetunnon kohottamisen prosessi, jota media kritiikittömästi paisuttaa. Ethän usko, että kohta noin miljardi afrikkalaista elää Suomen ja muiden teollisuusmaiden kehitysavun turvin?

Afrikkalaiset eivät halua teollisuusmaiden almuja vaan reilua kauppaa, joka takaa heidän kauppaamiensa tuotteiden vapaan pääsyn kehittyneiden maiden markkinoille. Jos tämä toteutuu, ei varmasti tarvitse lähettää rahaasi Afrikkaan.

Percy Mashaire
afrikkalainen
Espoo

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135252266966)

Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan orpolasten koulunkäyntiä

Erkki Myllys kyseli, mihin kehitysapurahat ovat menneet (HS Mielipide 16. 1.).

Suomen koko kehitysapurahapotti on noin 800 miljoonaa euroa, josta suomalaisille kansalaisjärjestöille jaetaan noin kymmenen prosenttia. Vastaan tässä pienten yhdistysten puolesta.

Oma yhdistyksemme on saanut kaksi kertaa ulkoministeriön myöntämän kolmivuotisen hanketuen (vuosille 2006–2009 180 000 euroa ja vuosille 2009–2011 290 000 euroa).

Yhdistyksemme mahdollistaa paikallisen yhteistyökumppanin kanssa tänäkin vuonna runsaan 400 varattoman orpolapsen peruskoulutuksen ja yleisen hyvinvoinnin sekä kymmenen opiskelijan jatko-opinnot.

Yhdistyksen keräämillä varoilla kustannetaan lapsille kaikki kouluun liittyvät pakolliset maksut kuten koulumaksut, -puvut, -kengät sekä myös koulukirjat, vihkot, kynät ja urheiluasut. Jokainen lapsi saa lämpimän aterian vuoden jokaisena päivänä sekä vaatimattoman perusterveydenhuollon.

Järjestämme lapsille myös mahdollisuuksia osallistua kulttuuri-, urheilu- ja luontotapahtumiin sekä tukiopetusta kautta vuoden ja ympäristökasvatusta (metsänistutus). Isolla osalla lapsista on oma kummi, joka tukee lapsen koulunkäyntiä.

Yhdistyksen hallitus Suomessa tekee palkatonta työtä varojen keräämiseksi. Toiminnan hallinnollisiin kuluihin menee noin kahdeksan prosenttia, johon sisältyvät myös kohdemaan hallinnon palkat ja muut hallintomenot.

Olen itse usein ajatellut, että kehitysavun kohteita olisi hyvä konkreettisesti esitellä esimerkiksi lehdissä. Jos vain puhutaan kehitysavusta, sen kokonaismäärästä ja määrän nostamisesta, ymmärtää hyvin siihen kohdistuvan kritiikin.

Tutustuminen lukuisiin kansalaisjärjestöihin, joiden toiminta on suoraa, avointa ja julkista, tuo kehitysapurahojen kohteet jokaisen kansalaisen lähelle. Järjestöjen kautta voi myös itse olla vaikuttamassa asioihin ja mahdollisuuksien mukaan tutustua toimintaan kohdemaassa.

Terhi Tiikkainen
hallituksen jäsen
Zimbabwen aids-orvot ry

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135252266974)

Varoja on käytetty pienyrittäjien koulutukseen

Kehitysyhteistyön tuloksista on kirjoitettu mielipidesivulla varsin kielteisesti (HS 13. 1. Eero Paloheimo ja Aarne Karjunen).

Suomi–Etelä-Afrikka-seuralla on hyviä uutisia kerrottavana. Olemme nimittäin suomalaisin kehitysyhteistyövaroin sekä yhteistyökumppaniemme tuella kouluttaneet viime vuoden loppuun mennessä noin 2 000 pienyrittäjää Etelä-Afrikassa niin mustien asuma-alueilla kaupungeissa kuin köyhällä maaseudullakin.

Paikallisten asiantuntemuksella pienyrittäjyyskoulutuksessa käydään läpi yrittäjyyden perusasioita kuten bisnessuunnitelmia, hinnoittelua ja rahaliikennettä. Koulutetut kertovat oppineensa pitämään erillään omat ja yrityksen rahat. Koulutusjakson jälkeen on myös mentorointia. Sen suurin hyöty on ollut bisneksen kasvattamisessa.

Emme tietenkään ole poistaneet Etelä-Afrikasta köyhyyttä tai sosiaalisia epäkohtia. Olemme kuitenkin voineet antaa elämänhallinnan valmiuksia koulutetuille ja heidän perheilleen. Perusasioista lähdetään: omalla yritteliäisyydellä hankintaan perheelle elanto ja paremmat asunto-olosuhteet. Yrittäjien menestyminen on tärkeä esimerkki koko yhteisölle.

Tapaamme säännöllisesti kumppaneitamme, jaamme kokemuksiamme ja rohkaisemme yrittäjiämme. Yrittäjämme saattavat olla kioskinpitäjiä, ompelijoita, kampaajia tai pitopalvelun pyörittäjiä. On vaikuttavaa nähdä, miten kekseliäitä yrittäjämme ovat ja miten mielellään he jakavat kokemuksiaan myös muille.

Arja Alho
puheenjohtaja
Suomi–Etelä-Afrikka-seura

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135252266968)

Kehitysapuriippuvuuden katkaisu on myös Suomen vastuulla

Mielipidesivulla on käyty vilkasta keskustelua kehitysyhteistyön toimivuudesta. Apuriippuvuudesta eroon pääsy edellyttää, että myös kehitysmaita köyhdyttävät kansainvälisen talouden ongelmat ratkaistaan.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin lainaehdot sekä kauppasopimukset ovat pitkään pakottaneet kehitysmaita esimerkiksi avaamaan talouksiaan liian nopeasti kilpailulle. Lainaehdot ovat ajaneet köyhiä maita keskittämään huomionsa pieneen inflaatioon ja julkisen sektorin supistamiseen terveydenhuollon ja koulutuksen kustannuksella. Monille näistä ehdoista ei löydy tukea akateemisen tutkimuksen enemmistöstä eikä edes IMF:n oman arviointiyksikön raporteista.

1980-luvulta asti harjoitettu talouspolitiikka ei ole auttanut monipuolistamaan maiden tuotantorakennetta tai puuttumaan tehokkaasti köyhyyden syihin. Rahoitusmarkkinoiden nopea avaaminen on myös kääntänyt suurimmat rahavirrat kulkemaan köyhistä maista rikkaisiin.

Eurooppa, Japani ja Korea vaurastuivat aikoinaan aktiivisella teollisuuspolitiikalla. Ne avasivat talouttaan vähitellen. Myös Kiina ja Intia ovat pystyneet avaamaan talouttaan ja rahoitusmarkkinoitaan hitaasti. Köyhimmille maille tätä mahdollisuutta ei ole annettu.

Kehitysyhteistyötä tarvitaan niin kauan, kunnes rikkaat maat suostuvat antamaan köyhille maille aitoja mahdollisuuksia talouskasvuun. Oikein toteutettuna kehitysyhteistyö on tehokasta, kuten professori Jukka Pirttilä kirjoituksessaan (HS Mielipide 15. 1.) totesi.

Tärkeintä on, että yhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti, ennakoitavasti ja kumppanimaiden omista tarpeista lähtien. Tehokkaan yhteistyön periaatteista on sovittu kansainvälisessä OECD:n sopimuksessa. Sekä kansalaisyhteiskunta että valtiot keskustelevat aktiivisesti niiden kehittämisestä.

Lainoihin liitettyjä talousehtoja on talouskriisin myötä hieman vähennetty, mutta apuriippuvuudesta irtautuminen edellyttää lisätyötä. Muutos ei tapahdu itsestään. Suomi voisi olla huomattavasti nykyistä aktiivisempi esimerkiksi IMF:ssä. Kehitysapuriippuvuudesta huolestuneet keskustelijat ovat tervetulleita mukaan edistämään näitä päämääriä.

Matti Ylönen
kehityspoliittinen sihteeri
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Hesari (digilehti) (http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/1135252266970)

QuoteAfrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia.

Onko pahempi, että riistäjäkapitalisti ostaa raaka-aineet itsemääräämällään pilkkahinnallla vai se, että paikallinen sotilasjuntta myy raaka-aineet kalliimmalla ja pitää saadut rahat itse, ja käyttää ne omiin palatseihinsa ja gepardi hattuihinsa?

QuoteMobutu kansallisti ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin. Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja hyperinflaatioon.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mobutu_Sese_Seko

Huhhuh  :-\ Varsinainen täyslaidallinen. Ei paljon järjen valoa löydy ja maan valtalehti *oksennus* tuollaista puskee ilmoille.

HS:n mielipiteissä on näköjään tartuttu helpoimpaan oksaan. Myllyksen humoristiseen kirjoitukseen on kohtuullisen helppo vastailla yksittäistapauksilla ja koko maailman kattavalla rahapolitiikalla. Siis kuitenkaan sanomatta mitään. Sehän kuitenkin maksaa Suomelle vain sen miljardin, mitä sitä miettimään. Valde.

Jään vielä odottelemaan vastausta tuohon Haanpään (16.1.) esittämään kysymykseen. Millä siitä pystytään luikertelemaan irti?

[
[/quote]

aivan varmasti. iso pyörä kääntyy aina hitaasti, mutta kun se kääntyy niin vauhti sitten vain kiihtyy ja kiihtyy...

hienointa tuossa muutos 2011 jutussa on se, että NYT viimeistään on isojen puolueiden nuivapuoli heräämässä. pinnan alla on varsin kovia mielipiteitä, mutta ennen ei ole ollut "poliittisesti korrektia" sanoa niitä ääneen.




Täällä yks nainen kanssa kovasti odottaa, että loppuis tai edes vähenis tuo hervoton rahantuhlaus ja että omien kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi otettas huomioon - eli muutos 2011-odotellessa!!! Sitä minä aina vaan jaksan ihmetellä, että kuinka monet päättäjät voivat pienessä päässään mitenkään kuvitella, että järjestäytymättömistä oloista tulevat ihmiset, jotka oppivat kulkemaan ase kainalossa jo pienenä poikana ja nainen on kuormajuhdan asemassa ja niin edelleen.... niin kuinka he kuvittelevat, että nämä ihmiset, jotka ovat ehkä tappaneet, nähneet tappamista, eläneet ehkä niinkuin sodan keskellä, täysin villin lännen maailmassa, jossa nainen ei ole mitään ja jossa uskonto toitottaa, että vääräuskoisen saa telottaa, jos ei käänny muslimiksi (tai jotain sinnepäin), kuinka joku voi ajatella, että tuodaan tai otetaan näitä ihmisiä tänne ja eletään onnellisina yhdessä iänkaikkisesti, varsinkin, kun ei se ole onnistunut missään muuallakaan!!!

Tyhmempikin tajuaa, että ongelmia on tiedossa ja varmasti. Ja miten paljon saa rahaa suorastaan kaataa näihin palveluihin näille. Tietäähän sen, että jos ei osata kirjottaa, ei lukea eikä ymmärretä meille itsestäänselvyyksistä- lähdetäänpä nyt sitten vaikka hampaiden pesusta alkaen- yhtään mitään. Kyllä siinä sitten euroa kuluu poikineen, kun juoksutetaan "rikastuttajia" tulkkien kanssa jopa taksilla eri hoitoihin ja lääkäreihin ja sitten ollaan niin alkeelliselta tajuntatasolta (luku- tai sitten taikausko tai jotain) ettei yksinkertasesti ymmärretä ohjeita, lääkkeistä tai vaikkapa liikunnan merkityksestä terveyteen yhtään mitään ja vaaditaan vaan uusia lääkärikäyntejä ja lääkkeitä.

Niin, eikä juuri kukaan tunnu olevan huolissaan meidän kantisten turvallisuudesta. Eikö olisi kohtuullista, että jos joku rikos jossain tehdään, että rehellisesti tiedotetaan, minkänäköinen- taustainen, pituinen jne... tekijä oli? Ettei kävisi uudelleen!!! Tulee tosiaan tunne, että rikollisia suojellaan enemmän kuin viattomia kansalaisia. "Tekijä ei puhunut suomea", "tekijä oli ulkomaalainen"... tämmöset ei kerro mitään.

Saatikka sitten se, että tänne voi tulla mistä vaan ihan laittomasti ja kuka tietää mitä tuberkulooseja tai muita tarttuvia tauteja jollakin laittomasti maahan tulleella on ja minkälaisen uhkan nämä ihmiset muodostavat...

Noista kahdesta muusta kirjoituksesta en tiedä, mutta Percy Mashaire puhui täyttä asiaa.
USA ja EU käyttävät WTO:ta aseena kehitysmaita vastaan pakottamalla ne noudattamaan sopimuksia, joita eivät itse noudata. Toisin sanoen kauppa ei tapahdu edes auttavasti reiluista lähtökohdista.
Länsimaiset yritykset vievät voitot, antavat siivun paikalliselle eliitille ja länsimaiden veronamaksajat antavat päälle bonukset kehitysapuna.
Sama touhu on meneillään myös afganistanissa: yhdysvaltojen ja muiden maiden valtavat tuet menevät sotilasjunttaeliitin palatsien rakentamiseen.
http://areena.yle.fi/video/681769
Ja kansan riveissä talibanit kasvattavat suosiotaan.

Quote from: Teemu Lavikka on 20.01.2010, 09:04:08

QuoteAfrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia.

Onko pahempi, että riistäjäkapitalisti ostaa raaka-aineet itsemääräämällään pilkkahinnallla vai se, että paikallinen sotilasjuntta myy raaka-aineet kalliimmalla ja pitää saadut rahat itse, ja käyttää ne omiin palatseihinsa ja gepardi hattuihinsa?

nuo gebardihattukihut ovat aina olleet kapitalistien parhaita kavereita, syöneet samassa pöydässä.
Mobutu Seseseko on loistava esimerkki, vaikka toetuttikin epäonnistuneen yksityistmisprojektinsa. Suhteet USA:han kehittyivät kuitenkin kokeilun jälkeen taas lämpimiksi ja mobutu oli myös g. bush seniorin perheystävä. Jokainen tehköön tästä faktasta omat johto päätöksensä.
Kapitalisti ja gebardilakki tarvitsevat toisiaan.
Ja kun urpoilu on jatkunut tarpeeksi ja syntyy kriisi  minkä päätteeksi valistuneet länsimaat saavat aikaan demokraattiset vaalit, äänestävät ihmiset luonnollisesti valtaan uuden gabardilakin, sellaisen, joka mölisee iskevimmin länsivaltoja ja valkoisia vastaan, tyyliin robert mugabe. Ja mikä tarkoittaa, että ojasta allikkoon.

QuoteMobutu kansallisti ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ja ajoi eurooppalaiset ulos Zairesta. Tästä seurasi niin syvä ja vakava talouden romahdus, että sijoittajia piti kosiskella takaisin. Mobutun epäonnistuneen talouspolitiikan vuoksi luonnonrikkauksistaan kuulun Zairen talous ajautui kriisiin ja hyperinflaatioon.

Luonnonvaroiltaan niin ikään rikas Nigeria on hyvä esimerkki maasta, jossa yksityistämisiä ei ole tehty, eikä sielläkään ole hurraamista.

Linkki Purran blogiin, jossa erittäin mielenkiintoisia kommentteja saamaansa kritiikkiin. Etenkin ystäväämme James Connoria koskevat huomiot ovat osuvia:

http://riikka-puruja.blogspot.com/

Quote from: tapaepäkorrekti on 20.01.2010, 22:22:25
Noista kahdesta muusta kirjoituksesta en tiedä, mutta Percy Mashaire puhui täyttä asiaa.
USA ja EU käyttävät WTO:ta aseena kehitysmaita vastaan pakottamalla ne noudattamaan sopimuksia, joita eivät itse noudata.

Quote from: Teemu Lavikka on 20.01.2010, 09:04:08
Afrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia.

nuo gebardihattukihut ovat aina olleet kapitalistien parhaita kavereita, syöneet samassa pöydässä.
Mobutu Seseseko on loistava esimerkki, vaikka toetuttikin epäonnistuneen yksityistmisprojektinsa. Suhteet USA:han kehittyivät kuitenkin kokeilun jälkeen taas lämpimiksi ja mobutu oli myös g. bush seniorin perheystävä. Jokainen tehköön tästä faktasta omat johto päätöksensä.
Kapitalisti ja gebardilakki tarvitsevat toisiaan.
Ja kun urpoilu on jatkunut tarpeeksi ja syntyy kriisi  minkä päätteeksi valistuneet länsimaat saavat aikaan demokraattiset vaalit, äänestävät ihmiset luonnollisesti valtaan uuden gabardilakin, sellaisen, joka mölisee iskevimmin länsivaltoja ja valkoisia vastaan, tyyliin robert mugabe. Ja mikä tarkoittaa, että ojasta allikkoon.

Johtopäätöksesi ovat vääriä.

Afrikkalaisilla mailla on olemassa vaihtoehto IMF:n ja maailmanpankin riistolle. Mutta sille on hintansa - pitäisi samalla luopua kehitysapumiljardeista. Mutta tämä on gepardilakkien etujen vastaista. kehitysapulainoista on helpompi ryöstää kuin kansalaisilta kerättävistä veroista. Valtion voi vetää konkurssiin (etelä-amerikassa on monta esimerkkiä), mutta sen jälkeen taloutta ei voi enää rakentaa lainakuplan päälle. Olisi pakko rakentaa toimiva talous omaan maahan. Kukaan ei pakota myymään luonnonvaroja alihintaan. Esimerkki lähiseudulta - venäjän puun vientitullit.

gebardilakin paras kaveri ei ole kapitalisti vaan hyväuskoinen länsimaalainen valtionjohtaja joka antaa kehitysapua. afrikkalaisen köyhän ongelma ei ole länsimaiden riisto, vaan länsimaiden avokätinen tuki joka mahdollistaa gepardilakkien leveän elämän ilman että joutuvat paiskimaan töitä oman maansa rakentamiseksi.

Soinin sanontaa mukaillen, missä kehitysapu siellä korruptio.

Nyt kun on nähty, ettei kehitysapu nykyisellään auta, on siirrytty seuraavaan hulluuteen. Vaaditaan demokratiaa ennenkuin annetaan kehitysapua. Surullista katsottavaa kun länsimaalaiset demokratian lähetyssaarnaajat kiertävät afrikkaa ja lähi-itää uskoen että demokratia olisi ratkaisi köyhien maiden ongelmiin. Todellisuudessa demokratia toimii ainoistaan maissa joissa riittävän suuri osa kansalaisista on hyvin koulutettua ja toimeen tulevaa keskiluokkaa. Jos kansalaisista 80% uskoo että nainen kuuluu burkhan alle ja talibanit ovat hienoja aatteen miehiä, miten demokratia muka korjaa tilanteen?

Suositeltua luettavaa: http://www.dambisamoyo.com/deadaid.html

QuoteAfrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia.

Vaikkei Mashairen kirjoitus pahimmasta päästä olekaan siitä tulee jälleen kerran esille se, että tosiasiassa Afrikalla ei ole muulle maailmalle tarjottavanaan mitään muuta kuin raaka-aineita. Jos länsimaisten yritysten raaka-aineista tarjoamat hinnat ovat liian matalat mikseivät afrikkalaiset pidä mineraalejaan itse tai myy niitä kiinalaisille? Raaka-ainevaraston päällä istumalla ei pääsääntöisesti rikastu (ellei se ole öljyvaranto). Mikäli Suomessa oli toimittu samoin, täältä vietäisiin raakapuuta saksalaisille paperitehtaille ja purnattaisiin siitä, kun maa on köyhä, koska riistäjäsaku ei maksa puusta tarpeeksi.

QuoteAfrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia.

Tämä väite on käsittääkseni aika rankkaa historiallista revisionismia. Pystyykö väitteen esittäjä todistamaan, etteivät Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtaeliitit ole käyttäneet Afrikan raaka-aineita pikemminkin omien maidensa tavisten kyykyttämiseen näiden tavisten hyvinvoinnin turvaamisen sijasta - eli aivan päinvastaiseen tarkoitukseen kuin väitteessä esitetään? Jostainhan alkuperämaasta Euroopan kansojen kyykyttämiseen käytetyt resurssit ovat olleet peräisin, joten tämä kysymykseni ei ole saivartelua vaan erittäin perusteltu.

Siitä, jos Afrikan raaka-aineet ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtaeliittien hyvinvointia, ei mitenkään automaattisesti seuraa, että "Afrikan raaka-aineet, jotka teollisuusmaat ostavat itse määräämillään pilkkahinnoilla, ovat kautta aikojen hyödyttäneet ja hyödyttävät edelleen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten hyvinvointia." Jälkimmäinen väite voi pitää paikkansa tai voi olla pitämättä paikkansa, mutta sitä ei voida automaattisesti päätellä siitä, että jotkut eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat historian varrella todistettavasti riistäneet kehitysmaita.

Miksi afrikkalaiset eivät kohdista hyvitysvaatimuksiaan suoraan niiden länsimaalaisten perillisille, jotka ovat heiltä resursseja rosvonneet?


[email protected]