Hommaforum Testi

HOMMAN KESKUSTELU => Paja => Topic started by: Abula on 24.11.2009, 20:34:25

Title: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Abula on 24.11.2009, 20:34:25
Ajottain tulee tarve osoittaa nopeasti ja tehokkaasti uudelle ihmiselle, mikä tässä kaikessa on ongelmana ja mikä on olennaista. Joskus aikaa on käytettävissä yksi minuutti ja joskus tunti. Koska itse en ainakaan ole verbaalilahjakkuus, keneltä lähtee aina ja joka tilanteessa parhaat palopuheet, niin olen usein kaipaillut jonkinlaista MokuFAQ:ia, jossa olisi ensinnäkin vastauksia yleisimpiin heittoihin ja linkkeihin joita kannattaisi lukea. Ehkä tälläinen tietopläjäys on jo olemassakin? Aikanaan reinolla oli jonkinlaista alkua, mutta näköjään se on poistettu netistä.

Eli jos joku ihminen lupautuu lukemaan ajatuksella hänelle annettuja linkkejä sen aikaa, kun kiinnostaa niin mitä tarjottaisiin? Tässä pitää ottaa huomioon, että kaikki inside-läpät yms. on varmoja turn-offeja. Mielellään mahdollisimman neutraaleja ja asiallisia.

Hetken mietin ja keksin seuraavia (en väitä, että ne olisi parhaita mahdollisia):

Linkkejä:

FAQ:

Olisi hienoa, jos yleisimmät heitot olisi jollain Homman sivulla listattuna ja pureskeltuna, jolloin niitä ei tarvisi kerta toisensa jälkeen itse jauhaa uudestaan ja uudestaan. Ymmärrän, että usein on parempi, että asian selittää omin sanoin, mutta uskosin, että myös tälläiselle listallekin olisi tarvetta.

Tarvittaessa voisin varmaan itsekin keräillä dataa sivulle, jos ajatukselle on kannatusta ja toisaalta kukaan muu ei lähde toteuttamaan.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Cls on 24.11.2009, 21:16:44
Wiki-ideaa tässä on pyöritelty. Kerättäisiin sinne siis kaikki relevantti faktatieto lähteineen ja sen pohjalta (ja siellä työstäen) muodostettaisiin FAQ:t (lähteet on kivat myös FAQ:ssa) ja muuta Homman propagandamateriaalia.

EDIT: Eikös tämä ole enemmän Pajaa?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Abula on 24.11.2009, 21:28:56
Quote from: Cls on 24.11.2009, 21:16:44EDIT: Eikös tämä ole enemmän Pajaa?
Joo. Siirrettäköön sinne, jos minulta kysytään.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: JM-K on 24.11.2009, 22:11:24
Meillä on Immosen Ollin kanssa edelleen työn alla se antimokutuksen abc-kirija. En ole nyt muilta kiireiltä ehtinyt sitä kirjoitella, vaan pitääpä laittaa taas rojekti Ollin kanssa liikenteeseen. Joskos sitä joululomilla vaikka sen kirijoottelisi!
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: kgb on 25.11.2009, 16:10:49
Wiki asentuu, mokufaqin innokkaat tekijähenkilöt voivat pyytää käyttäjätunnusta minulta yksityisviestitse.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: SkaSkin on 28.11.2009, 13:04:18
Napakkaa youtubesta:

http://www.youtube.com/watch?v=iEcF3QI5ILk
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 06.12.2009, 18:25:36
FAQ on kannatettava ja tarpeellinenkin asia. Sitä rustatessa kannattaa ottaa huomioon, että osa kysymyksistä koskee tarkistettavissa olevia faktoja, osa reaalimaailman kysymyksiä joista ei syystä tai toisesta ole saatavilla riittävästi tietoa, ja osa on maailmankatsomuksellisia, eettisiä ja muita filosofisluonteisia kysymyksiä. Mielestäni nämä kolme kategoriaa kannattaa jotenkin eritellä toisistaan.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kysymykset esimerkiksi väestöryhmien tämänhetkisistä huoltosuhteista; niihin vastataan puhtailla faktoilla. Toiseen ryhmään kuuluvat kysymykset esimerkiksi Homma^^^ Forumin jäsenkunnan rakenteesta (kuinka suuri osa jäsenistöstä on kouluttamattomia peräkamarin poikia jne.); vastauksena kerrotaan niistä faktoista joita on saatavilla, mutta myönnetään että asiasta ei ole riittävästi tietoa. Kolmanteen ryhmään kuuluviin kysymyksiin (esim. "eikö teistä ole oikein auttaa hädässä olevia ihmisiä") vastataan filosofisin argumentein - esim. että benthamilaisen ajattelun mukaan eettisesti paras teko on sellainen joka maksimoi ihmiskunnan kokonaishyödyn - ja vasta sen jälkeen siirrytään perustellen kertomaan että humanitaaristen maahanmuuttajien tänne ottaminen ei ole tehokkain keino ihmiskunnan kokonaisonnellisuuden lisäämiseen tai edes hädänalaisten kansojen auttamiseen.

FAQ:ta odotellessa muutamaan kysymykseen - tai väärinkäsitykseen, virheelliseen uskomukseen jne. - vastaa dia/kalvosarja, joka on kehitteillä toisaalla Homma forumilla (http://hommaforum.org/index.php/topic,18528.0.html).
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Cls on 06.12.2009, 21:59:07
Maahanmuuton FAQa voi rakentaa HommaWikin (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ) puolella (nykyisellään siellä on vain idearunkoa). Toivottavaa olisi, jos lisättyjen faktojen tiedot liittää myös aiheeseen liittyvälle Wikisivulle.

Pienikin apu kelpaa. Sopivaa sisältöä sisältävien uutisten linkitys FAQ-sivun alalaitaan on jo pieni askel.

Tunnuksen Wikiin saa pyytämällä yksityisviestillä HommaFoorumin ylläpitäjältä BOFH.

Dia-esitys on niin lähellä tätä FAQua, että sitä kannattaa tehdä rinnan FAQn kanssa.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 08.12.2009, 00:59:50
Quote from: Cls on 06.12.2009, 21:59:07
Dia-esitys on niin lähellä tätä FAQua, että sitä kannattaa tehdä rinnan FAQn kanssa.

Ilman muuta. Rupean jollain panoksella avustamaan FAQua kunhan saan diasarjan sellaiseen kuntoon että sen kehtaa laitattaa Homma forumin saitille. Sen jälkeen voi tarvittaessa sopivia aineistoja siirtää diasarjasta FAQuun ja päin vastoin.
Title: MokuFAQ etenee
Post by: Cls on 20.12.2009, 17:01:04
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ

Ajattelin ilmoittaa, että olen saanut toistaiseksi keräämäni lähteet lisättyä HommaWikin FAQun. Artikkeleista on relevantit kohdat lainattuna ja kaikille lainauksille löytyy lähdeviitteet (104 kpl). Jokainen lähdesivu on myös tallessa koneellani sekä HTML- että PNG-muodoissa.

Siellä on kuitenkin vielä paljon ideatynkiä väitteille joille ei ole vielä lähteitä. Järjestelyä voisi myös hieman parantaa.

Seuraavaksi (tietenkin lisälähteiden lisäyksen ohella) olisi työstää tuosta asiallinen yhtenäinen tekstin pätkä, jossa siis lähteet olisivat vain väitteiden taustalla. Apu on tarpeen.

Olisin myös kiitollinen, jos joku saisi tämän (http://www.katsomo.fi/?progId=14948) videon varmuuskopioitua MTV3:n Katsomosta.

Lopullisesta voisi sitten tehdä vaikka 10-sivuisen näppärän pdf-propagandakoosteen, joka kumoaa kaikki tyypilliset mokutusargumentit.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: M. on 20.12.2009, 17:33:58
Ehdotan siirrymme kehittämään tätä FAQ:ta sen sijaan, että keskustelisimme samoista asioista yhä uudestaan.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Cls on 22.02.2010, 00:03:52
Mikäs nyt kun ei väki ole tarttunut Wikiin? (Olen tosin itsekin tauolla muiden kiireiden takia)

Wiki on paras tapa saada keskitettyä tietovarat. Maahanmuuttotiedon määrä on niin massiivista, ettei sitä pari ihmistä pysty prosessoimaan, eikä auta jos sen on hajanaisesti joka puolella foorumia. Hommalaiset ovat kuitenkin tyypillisesti aina toistelemassa kaikkialla muiden kaivamia tietoja (57 000 e / lapsi / vuosi), niin olisi vaihteeksi tärkeää saada kaikki yleiset faktat kuntoon. Väärän tiedon levitys on myös huono juttu, koska ne voidaan kumota ja asettaa naurunalaisiksi. Valmiiksi rakennettu teksti kunnon lähteillä olisi myös parasta käännytysmateriaalia massalle ja se on sitä konkreettista Homman edistymistä. Siinä olisi vihervasemmistollekin ongelmia kumota väitteitä kun kaikki olisi huolella pureksittua ja faktaperäistä (lähteistettyä). Monet lakipykälät ja ilmiöt ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että kunnon kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan tiedon kokoamista ja yhteistä pohdintaa.

Tarvitaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Wikiä muokatakseen ei tarvitse mitään erityistaitoja, kunhan vaan lähteistää lisäyksensä. Ahkeria kaivataan.

Lisäys: Lisättäköön vielä, että omassa (venähtäneessä) projektissani FAQ:ssa (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ) on jo 196 lähdettä, mutta teksti pitäisi prosessoida normaaliksi Wikitekstiksi.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Roope on 22.02.2010, 00:34:29
Quote from: Cls on 22.02.2010, 00:03:52
Mikäs nyt kun ei väki ole tarttunut Wikiin? (Olen tosin itsekin tauolla muiden kiireiden takia)

Vetoan myös kiireisiin. Toinen juttu on se, että ainakin minulle Wiki on jotenkin hankala, kun olen tottunut toisenlaisiin työkaluihin. Muutama lähteet keräävä artikkeli on kuitenkin tulossa.

Homma-Wikille olisi mukava saada siisti ja kompakti etusivu, joista hierarkisesti luokiteltuihin artikkeleihin pääsisi helposti käsiksi. Mitkähän olisivat pääluokat?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Cls on 22.02.2010, 12:35:54
Quote from: Roope on 22.02.2010, 00:34:29
Homma-Wikille olisi mukava saada siisti ja kompakti etusivu, joista hierarkisesti luokiteltuihin artikkeleihin pääsisi helposti käsiksi. Mitkähän olisivat pääluokat?
Kahvihuoneessa (http://wiki.hommaforum.org/index.php/HommaWiki:Kahvihuone) on sinun pohjaasi käytetty sisällön rakenteen pohjana ja luotu siitä sivustoja. Muut on tosin hieman laajentaneet muihinkin sivuihin, mutta ne sisältävät lähinnä vain linkkejä ja sitaatteja.

Kaipa se on pohjana sen verran valmis, että voisi etusivulle siirtää. Pitäisi vaan jonkinlainen nätti palstoitus tai muu, että pitkä lista menisi kompaktimpaan muotoon.

Pitäisiköhän Wikiin kerätä pieni ydinporukka, joka yhdessä valmistelee ja keskustelee noista tärkeimmistä sivuista ja Wikin pohjasta? Jonkinlaista organisointia tuntuisi vaativan, kun hommat ei näemmä itsestään etene.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: JM-K on 22.02.2010, 13:52:06
Quote from: BOFH on 25.11.2009, 16:10:49
Wiki asentuu, mokufaqin innokkaat tekijähenkilöt voivat pyytää käyttäjätunnusta minulta yksityisviestitse.
Ihan mielenkiinnosta, onko tullut paljon kyselyjä käyttäjätunnuksille vai jääkö puheen tasolle?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Antti Tulonen on 22.02.2010, 16:38:16
Quote from: JM-K on 22.02.2010, 13:52:06
Quote from: BOFH on 25.11.2009, 16:10:49
Wiki asentuu, mokufaqin innokkaat tekijähenkilöt voivat pyytää käyttäjätunnusta minulta yksityisviestitse.
Ihan mielenkiinnosta, onko tullut paljon kyselyjä käyttäjätunnuksille vai jääkö puheen tasolle?

http://wiki.hommaforum.org/index.php/Toiminnot:K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t

HommaWikissä on kirjoitusoikeus 11:llä henkilöllä. Niistäkin noin puolet on edes jollain tavalla aktiivisia. Lisää käyttäjiä tarvitaan! Rohkeasti vain kysymään tunnus BOFH:lta.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Timo Hellman on 22.02.2010, 18:11:17
Nyt olisi wikin kirjoittajien ensiarvoisen tärkeä muistaa että yksikin virheellinen tai lähteetön tieto romuttaa saitin ja monikulttuurikriittisen skenen uskottavuutta.

Oikeastaan preferoisin termiä "monikulttuuri-ideologiakriittinen" mutta se on aivan liian kamala sanahirviö.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 06.03.2010, 18:57:56
Olen tässä viime aikoina hieman huseerannut FAQ:n (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ) puolella. Käykää katsomassa - kaikki kommentit ovat tervetulleita.

Jotta saataisiin tähän hieman konkretiaa, nostan esille orjalaivojen tervan. Olen siihen kirjoittanut seuraavasti:

Quote=== Kai teidänkin mielestänne Suomi on kehitysmaiden ihmisille velkaa siitä, että suomalaiset aikanaan möivät orjalaivoihin käytettyä  tervaa? ===

Suomalaiset eivät myyneet tervaa orjalaivoihin. He möivät sitä 1700-luvulla lähes yksinomaan tukholmalaisille kauppiaille<ref>S. Zetterberg ja A. Tiitta (toim.). Suomi kautta aikojen. Otava 1992. s. 177</ref>, jotka möivät sitä eteen päin. Suomessa on varmasti tiedetty tervaa käytetyn laivojen kyllästämiseen, mutta mitään todellista tietoa tai sananvaltaa siihen mihin kaikkeen kyseisiä laivoja käytetään ei Suomessa liene ollut. Lisäksi kannattaa muistaa että terva ei ollut siinä mielessä strateginen raaka-aine etteivätkö laivat olisi ilman sitä seilanneet. Suomi ei myöskään ollut mitenkään monopoliasemassa tervantuotannossa: vaikka suomalaiset olisivat jostain syystä kieltäytyneet sitä myymästä, olisi sitä ollut tarjolla muista maista.

Kannattaa myös muistaa, että humanitaarisen maahanmuuton kärkimaista - Somalia, Irak ja Afganistan - ei ole koskaan tiettävästi viety ihmisiä orjuuteen ainakaan länsimaisilla laivoilla.

Kysymykseen voi myös vastata vastakysymyksillä: onko puukkotehtailija vastuussa siitä että jotkut hänen valmistamistaan puukoista päätyvät epävakaille ihmisille jotka tekevät niillä henkirikoksia? Entä asettaisitko ihmisen vastuuseen siitä että hänen esi-isänsä teki aikanaan puukkoja joilla tapettiin ihmisiä?

Kommentit, parannusehdotukset jne. tervetulleita.

Ja vielä: jos tästä saadaan aikaan hyvä keskustelu niin noita kysymyksiä ja vastauksia on tuolta FAQ:n puolelta luvassa lisää tälle palstalle. Tämä ei ollut uhkaus vaan toteamus.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Miniluv on 06.03.2010, 19:26:39
Onko tuota orjalaivaterva-argumenttia joku mokuttaja joskus käyttänyt?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 06.03.2010, 19:53:35
Quote from: Miniluv on 06.03.2010, 19:26:39
Onko tuota orjalaivaterva-argumenttia joku mokuttaja joskus käyttänyt?

Ainakin mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen:
En ole rasisti mutta... (http://hommaforum.org/index.php/topic,21152.msg293114.html#msg293114)

Onhan se kyllä totta että parinsadan vuoden takainen tervabisnes ei luultavasti juurikaan lisää Suomen velkasaldoa useimmpien mokuttajienkaan mielestä.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Miniluv on 06.03.2010, 19:58:14
Kiitos. Suoraan sanoen olen epäillyt tuota nuivien urbaanilegendaksi.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: FunktionDerivaatta on 06.03.2010, 21:07:10
Quote from: ike60 on 06.03.2010, 18:57:56
Käykää katsomassa - kaikki kommentit ovat tervetulleita.

Kohta "Syntyvyys ja väestöennusteet" on aika pitkälti puuta heinää - suosittelisin poistamaan heti. Maahanmuuttajien syntyvyydestä on Hommassa puhuttu aikaisemmin, ja esimerkiksi tämä ketju kannattaa lukaista läpi, kuten myös sen sisältämät linkit:

http://hommaforum.org/index.php/topic,756.0.html
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 09.03.2010, 20:12:56
Quote from: FunktionDerivaatta on 06.03.2010, 21:07:10
Quote from: ike60 on 06.03.2010, 18:57:56
Käykää katsomassa - kaikki kommentit ovat tervetulleita.

Kohta "Syntyvyys ja väestöennusteet" on aika pitkälti puuta heinää - suosittelisin poistamaan heti. Maahanmuuttajien syntyvyydestä on Hommassa puhuttu aikaisemmin, ja esimerkiksi tämä ketju kannattaa lukaista läpi, kuten myös sen sisältämät linkit:

http://hommaforum.org/index.php/topic,756.0.html

Kiitos linkistä! En poistanut kohtaa mutta muutin tekstejä linkittämässäsi ketjussa olleiden tietojen avulla. Olisiko nyt (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Syntyvyys_ja_v.C3.A4est.C3.B6ennusteet) parempi?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: kolki on 11.03.2010, 22:51:38
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Eik.C3.B6_Suomesta_olisi_jo_vihdoin_aika_tehd.C3.A4_monikulttuurinen.3F
Voisiko jKr. ja eKr. (jälkeen/ennen kristusta) lyhenteet korvata jaa. ja eaa. (jälkeen/ennen ajanlaskun alkua)? Mitä olen lukenut, suurin osa tiedelehdistä on siirtynyt tähän ilmaisuun (eng: ce ja bce, current era ja before current era).

http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Kai_teid.C3.A4nkin_mielest.C3.A4nne_Suomi_on_kehitysmaiden_ihmisille_velkaa_siit.C3.A4.2C_ett.C3.A4_suomalaiset_aikanaan_m.C3.B6iv.C3.A4t_orjalaivoihin_k.C3.A4ytetty.C3.A4__tervaa.3F
Miten jos mainitsisi tervankäytön myös yleisellä tasolla? Tervan käyttö ei ole erityisesti pelkästään laivojen suojauskeino, vaan nykyäänkin yleisesti käytössä oleva puun suojaustapa, rakennusten tervaus on aina ollut laajempi käyttökohde, kuin veneet. http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rakennusmateriaaleja/fi_FI/Tervat/
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 11.03.2010, 23:09:03
Quote from: kolki on 11.03.2010, 22:51:38
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Eik.C3.B6_Suomesta_olisi_jo_vihdoin_aika_tehd.C3.A4_monikulttuurinen.3F
Voisiko jKr. ja eKr. (jälkeen/ennen kristusta) lyhenteet korvata jaa. ja eaa. (jälkeen/ennen ajanlaskun alkua)? Mitä olen lukenut, suurin osa tiedelehdistä on siirtynyt tähän ilmaisuun (eng: ce ja bce, current era ja before current era).

Tehty.

Quote from: kolki
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Kai_teid.C3.A4nkin_mielest.C3.A4nne_Suomi_on_kehitysmaiden_ihmisille_velkaa_siit.C3.A4.2C_ett.C3.A4_suomalaiset_aikanaan_m.C3.B6iv.C3.A4t_orjalaivoihin_k.C3.A4ytetty.C3.A4__tervaa.3F
Miten jos mainitsisi tervankäytön myös yleisellä tasolla? Tervan käyttö ei ole erityisesti pelkästään laivojen suojauskeino, vaan nykyäänkin yleisesti käytössä oleva puun suojaustapa, rakennusten tervaus on aina ollut laajempi käyttökohde, kuin veneet. http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rakennusmateriaaleja/fi_FI/Tervat/

Hyvä huomio. Kävin lisäämässä tekstiin maininnan tervan käytöstä talojen suojaamisessa.

Kiitos kommenteista.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Pliers on 28.07.2010, 09:45:59
Väitteitä http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=53&lang=suo

Joihin olen kirjoittanut vastauksia toiselle forumille:


Quote
edit: boldaukset, Lähde: http://www.muuttoliikkeessa.fi/index_html?cid=53&lang=suo

Faktaa ja fiktiota turvapaikanhakijoista ja pakolaisista
13.10.2009

1. "Turvapaikkashoppailijat" kiertävät Euroopassa maasta toiseen hakemassa turvapaikkaa ja käyttävät hyväkseen turvapaikkajärjestelmää.Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio, jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. EU:n jäsenvaltiot soveltavat pakolaisten vastaanoton ja suojelun kriteereitä hyvin vaihtelevasti.

Otsikko on faktaa. Turvapaikanhakijat kiertelevät ympäri Eurooppaa kokeilemassa onneaan, vaikka mitään suojelun tarvetta ei tosiasiallisesti ole.


Quote
2. Suurin ja Suomelle kustanuksia aiheuttava osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Heidän osuutensa kasvaa vuosi vuodelta.
Pieni osa Suomen maahanmuuttajista on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Vuonna 2009 luvan saaneita turvapaikanhakijoita ja heidän perheenjäseniään oli kaikista oleskeluvan saaneista vähemmän kuin seitsemäsosa. 

Otsikko on nyt faktaa ja seuraavassa kommenttini kommenttiin.
Vuonna 2009 turvapaikkaa haki n.6000 henkeä. Kaikkien näiden käsittelystä aiheutuu Suomelle kustannuksia, jotka yltävät satoihin miljooniin euroihin. Astrid Thorssin mukaan 50% hakijoista on Dublin-tapauksia. Vain murto-osa (joku sata) näistä tulijoista on kansainvälisten sopimusten mukaan oikeutettu turvapaikkaan. Kaikesta huolimatta noin 40% tulee saamaa oleskelupaikan jollakin perusteella. Oleskeluluvan saaneet, suojaa tarvitsemattomat, ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen, joka aloitetaan välittömästi valtion kustannuksella. Parissa vuodessa 2400 oleskeluluvan saanutta 10-20-kertaistuu.

Huomaa siis: turvapaikkapäätös ja oleskelupa ovat eri asioita, mutta lopputulos on sama.


Quote
4. Turvapaikanhakijat pakenevat kotimaansa köyhyyttä ja etsivät parempaa elintasoa.

Faktaa.

Köyhyys ei ole peruste turvapaikalle. Monet ihmiset lähtevät pakoon köyhyyttä etsimään parempaa elämää. Tämä selittää turvapaikkapäätösten pienen määrän hakemuksiin nähden.

Henkilökohtaisella tasolla minulle ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset etsivät itselleen parempaa elämää. Se on hyvin inhimillistä. Ongelma on oikeastaan Suomalaisessa järjestelmässä, joka avaa rahavirran tulijalle automaattisesti. Järjestelmä on myös tehoton. Vaikka vaikeuksissa olevan ihmisen saama raha on vaatimaton, aiheutuu siitä yhteiskunnalle suuret kustannukset. Lisäksi järjestelmä ei mitenkään takaa sitä, että suurimmassa hädässä olevat saisivat avun. Pikemminkin päin vastoin. Avun saa todennäköisimmin henkilö, jolla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille 10-20 tuhatta taalaa matkasta Suomeen.

Quote
5. Turvapaikanhakijoiden joukossa on terroristeja ja rikollisia, joita ei pidä päästää Suomeen
Turvapaikkajärjestelmässä on keinoja väärinkäytösten estämiseksi. Turvapaikanhakijat ovat hakuprosessin aikana tekemisissä useiden eri viranomaisten kanssa ja heidän taustansa tutkitaan ennen päätöksentekoa. Pakolaissopimuksen ns. poissuljenta-artikla takaa sen, ettei vakaviin rikoksiin syyllistyneille myönnetä pakolaisen asemaa. Vastaava pykälä on myös Suomen ulkomaalaislaissa.

Rikollisten maahanpääsyä ei voida kuitenkaan poissulkea. Useat turvapaikanhakijat saapuvat ilman minkäänlaisia papereita, joten heidän henkilöllisyytensä on heidän oman sanansa varassa. Lisäksi maahanmuuttovirasto torppaa useimmat poliisin tekemät karkoitus ehdotukset, joten rikollisista ei pääse myöskään eroon.


Quote
6.Yksin saapuvat turvapaikanhakijalapset ovat "ankkurilapsia". Vanhemmat käyttävät lapsiaan hyväkseen lähettäessään heitä yksin Suomeen, jotta voisivat itse tulla perässä.

Kaikkia kutsutaan ankkurilapsiksi, ja hyvin usein mainittu motiivi täyttyy. Motiivi on siis saada alaikäinen Suomeen, koska tuolloin ainakin toissijaisen suojeluntarve täyttyy. Alaikäisellä on myös oikeus perheenyhdistämiseen automaattisesti. Erittäin suuri osa ankkurilapsista ei itse asiasiassa ole alaikäisiä.

Quote
Toisen maailmansodan aikana vanhemmat lähettivät Suomesta yli 70 000 lasta turvaan Ruotsiin ja Tanskaan.

Lisätietoja:
Lapsen oikeuksien yleissopimus
Annika Parsons: Lapsen edun toteutuminen turvapaikanhakija- ja pakolaislapsia koskevissa päätöksissä. Vähemmistövaltuuteun julkaisu 2010

Tutustupa historiaan... Nämä asiat eivät ole millään tavalla yhteismitallisia. Muun muassa siksi, että Suomen tapauksessa Ruotsi oli aloitteen tekijä.

Quote
7. Valtaosa pakolaisista on lukutaidottomia ja kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät työllisty Suomessa. Monet heistä eivät edes halua tehdä töitä ja elävät vain sosiaaliturvan varassa.
Turvapaikanhakijoiden joukko on taustoiltaan kirjava, eikä hakijoiden koulutustaustoista ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Suurimmissa lähtömaissa mahdollisuus peruskoulutukseen ja lukutaitoisten osuus väestöstä vaihtelee suuresti. YK:n kehitysohjelman UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Irakissa (suurin lähtömaa Suomessa vuonna 2008) lukutaitoprosentti on 74 prosenttia, Afganistanissa noin 28 prosenttia ja Iranissa 82 prosenttia. Somaliasta luotettavia tietoja ei ole saatavilla.

BZ ja AT mukaan 90% somaleista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Lähteet löytyvät näiltä sivuilta. Työllisyystilastot, jotka löytyvät näiltä sivuilta kertovat omaa kieltään.

Quote
Turvapaikanhakijoilla on nykyisen lain mukaan oikeus työntekoon kolme kuukautta hakemuksen jättämisestä. Maahanmuuttajien ja pakolaisten työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin kantaväestön. Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa vuoden 2007 lopussa oli noin 50 prosenttia ja työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 21,6 prosenttia. Kansalaisuuden mukaan tarkasteltuna korkein työttömyysaste vuoden 2007 lopussa oli  Afganistanin (työttömyysaste 53,4 %), Irakin (61,8 %), Somalian (55,9 %) ja Sudanin (59,3 %) kansalaisilla, joista useimmilla on pakolaistausta.

Työttömyysaste kertoo muutenkin kovin vähän. Vaikka luvut ovat katastrofi, vielä karmeammat luvut näet, kun selvität työllisyysprosentin. Lisäksi humanitaariset maahanmuuttajat työllistyvät varsin usein esimerkiksi tulkeiksi, joita ei tarvittaisi ilman ilmiötä ja, jotka ovat yhteiskunnalle vain kulu.


Quote
8. Verovarat pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisten huono-osaisten auttamiseen eikä pakolaisiin.
Kuten 137 muulla YK:n pakolaissopimuksen allekirjoittaneella maalla, Suomella on velvollisuus auttaa kansalaistensa lisäksi myös niitä, jotka eivät ole turvassa omassa maassaan.

Ja senpä takia kannamme vastuumme yhtenä ainoana maailman maista, ja otamme miltei 1000 aidosti hädalaista kiintiöpakolaista vuosittain, vaikkei siihenkään olisi varaa. Lisäksi annamme kehitysapua. Turvapaikanhakijat erittäin harvoin ovat ensisijaisen suojeluntarpeessa, kuten päätöksistä nähdään.

Quote
Suomi kuuluu maailman rikkaimpien maiden joukkoon eikä meillä ole pakolaisten kotimaiden kaltaista vainoa ja köyhyyttä. Myös Suomesta on lähdetty pakolaisiksi – yli 70 000 suomalaislasta pääsi sotavuosina turvaan Ruotsiin ja Tanskaan. Suomessa esiintyvään epäoikeudenmukaisuuteen, lamaan, asunnottomuuteen tai työttömyyteen ei ole syynä pakolaispolitiikka.

Pakolaispolitiikka EI ole syyllinen lamaan. Useimmat kokevat "positiivisen"syrjinnän epäoikeudenmukaiseksi. Samoin epäoikeudenmukaiseksi koetaan niukkojen verovarojen haaskaaminen omat kansalaiset unohtaen. Pakolaispolitiikka pahentaa työttömyyttä ja asunnottomuutta kasvattaen niiden kustannusta. Suomen rikkus on erittäin kyseenalainen. Suomi on verotuloihinsa nähden yki maailman velkaisimpia länsimaita. Velkaantuminen lisääntyy joka ikinen kuukausi 1 mrd. eurolla.

Quote
9. Pakolaiset ovat nuoria, terveitä miehiä. Heidän tulisi olla taistelemassa kotimaassaan.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan noin puolet sen mandaatin alle kuuluvista pakolaisista, turvapaikanhakijoista, maan sisäisistä pakolaisista, kansalaisuudettomista ja paluumuuttajista on naisia. Teollisuusmaihin tulevista turvapaikanhakijoista miehet ovat kuitenkin enemmistö.

Suomen turvapaikanhakijoista 77 prosenttia oli miehiä vuonna 2008. Matkustamista pidetään lähtömaissa miehille turvallisempana ja helpompana. Pakenemisen taustalla voi olla myös se, että miehet ja nuoret pojat ovat vaarassa tulla pakkovärvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin.

Tällä hetkellä pakolaisuutta eniten aiheuttavat aseelliset selkkaukset ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia konflikteja, joissa siviilit ovat usein väkivaltaisuuksien kohteina. Konfliktin osapuolina voi olla useita sisäisiä ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja sekä yksityissektorin turvallisuusyhtiöitä. Niihin liittyy usein ääriryhmien erottelematonta väkivaltaa, kuten itsemurhaiskuja. Perinteistä ajatusta isänmaan puolustamisesta ei voi suoraan soveltaa näissä tilanteissa.   

Ongelman aiheuttaa liian suuri syntyvyys. Se aiheuttaa konflikteja. Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen on kuin pakkasella pissaisi housuihinsa.
Tosiasiallisesti humanitaarinen maahanmuutto ei ratkaise lähtömaan ongelmia, mutta lisää vastaanottavan maan ongelmia julkisten menojen ja rikollisuuden kasvun myötä.

Quote
Pakolaisuuden taustalla on vaino, joka kohdistuu poliittiseen mielipiteeseen, uskontoon, alkuperään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Vainon aiheuttaja voi olla myös yksityinen taho tai organisaatio, jota vastaan pakolainen ei saa suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Senpä takia kovin harva saa turvapaikan. Suurin osa turvapaikanhakijoista on lähtenyt vain köyhyyttä karkuun, joten he saavat oleskeluluvan jollain muulla perusteella.

Quote
10. Euroopan rajat vuotavat. Eurooppa täyttyy pakolaisista ja turvapaikanhakijoista.

Tämä on ihan totta. Kannattaa käydä katsomassa Kreikan ja Turkin välisellä rajalla.

Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Pliers on 28.07.2010, 09:54:53
Vastaukseni kotouttamiseen liittyviin asioihin:


Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Tässä hieman uuden keskustelijan omia pohdintoja, joissa haluan painottaa maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyttä!

Maahanmuuttajien ongelmathan ovat melko pitkälti kulttuurisidonnaisia. Kaikki eivät sopeudu meidän kulttuurimme, koska heidän omansa on niin erilainen. Suurin osa hommaforumin keskustelijoista ilmeisesti haluaisi karkoittaa kaikki sopeutumattomat yksilöt takaisin kotimaahansa.


Suhtaudut humanitaariseen maahanmuuttoon, kuin se olisi väistämätöntä. Näin ei ole. Avainkysymys on aina:"Miksi?".

Totuus on, ettei humanitaarisesta maahanmuutosta hyödy lähettävä, eikä vastaanottava yhteiskunta. Siitä eivät hyödy edes hädänalaiset ihmiset. Ainoat ihmiset, jotka siitä hyötyvät ovat mamu-busineksen pyörittäjät Suomessa, ihmissalakuljettajat ja ne matkailijat, joilla on laittaa 10-20 tuhatta taalaa ihmissalakujettajien liiketoimintaan.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Joissakin maissa kulttuuriin kuuluu niinkin epäinhimilliset tavat kuin naisten ympärileikkaus ja kivitys. Eikö olisi hyvä yrittää saada tänne tulevat yksilöt ymmärtämään, etteivät nämä tavat ole hyväksi yhteiskunnalle tai yksilölle?

Kuinka monta henkilöä maahan täytyy ottaa, jotta kyseiset toimenpiteet loppuvat alkuperämaasta? Mistä tiedämme, ettei tuossa vaiheessa kivitykset ole alkaneet Suomessa. Ympärileikkauksethan ovat niin jo tehneet. Silti ne eivät ole vähentyneet lähtömaassa.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Uskovatko hommaforumilaiset, että väkivaltaisesti käyttäytyvä yksilö muuttuu vähemmän väkivaltaiseksi, jos hänet palautettaan kotimaahansa? Eikö kuitenkin ole oletettavissa, että yksilö jatkaa käytöstään kotimaassaan ja tulee ehkä itsekin kivitetyksi. Tällöinhän me käytännössä tuomitsemme hänet kuolemaan. Kannatavatko hommaforumilaiset kuolemantuomioita yleensä?

Eivät usko. Päinvastoin. Näyttää siltä, että väkivaltarikokset lisääntyvät Suomessa samaan tahtiin maahanmuuton lisääntyessä. Uskallan väittää, että heille on kyllä selitetty, että se on meidän kulttuurimme mukaan tuhmaa.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Voimme tietenki ajatella, ettei se ole meidän ongelmamme. Itsepähän ovat tilanteensa aiheuttaneet! Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa yksilöön todella paljon.

Aivan, se ei ole meidän ongelmame VIELÄ. Ruotsalaisillapa ongelmat ovat jo hyvinkin realisoituneita.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Me suomalaiset pidämme saunomisesta ja vietämme juhannusta, koska se on tapana meidän kulttuurissamme. Käymme kouluja ja opimme asioita, koska yhteiskuntamme sen mahdollistaa. Eikö olisi hyvä ottaa tänne ihmisiä, jotka eivät tiedä miten toimiva yhteiskunta toimii, jotta he voisivat oppia jotakin? Ja ehkä mekin voisimme oppia jotain heiltä.

Ei. Tänne olisi hyvä ottaa ihmisiä, jotka TIETÄVÄT miten toimiva yhteiskunta toimii. Sinulla on vapaus lähteä maailmalle opettamaan ihmisiä aluksi lukemaan, jos tunnet huonoa omaatuntoa saunoistamme, mutta sitä on kohtuutonta vaatia muilta. Minäkään en ole saunaani ilmaiseksi saanut, vaan olen tehnyt lujasti töitä sen eteen.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Tiedän, ettei nykyinen yhteiskuntaan sopeuttaminen toimi, joten toivoisinkin, että hommaforum olisi aktiivinen nimenomaan tässä asiassa. Olisi todella hienoa, jos suomeen saataisiin toimiva kotouttamisohjelma ensimmäisenä maailmassa. Tämä edellyttää, että heitämme ennakkoluulot romukoppaan ja hyväksymme, että jokainen yksilö on ympäristönsä tuotos! Tuskimpa kukaan uskoo, että olisi samanlainen ihminen, jos olisi kasvanut esimerkiksi Iranissa.

Maailmassa on jo toimiva kotoutusohjelma, jonka soisin toteutettavan myös Suomessa. Malli on Kanadasta. Se toimii erittäin hyvin. Pakolaisstatuksia myönnetään suunnitelmallisesti (kuin Suomen kiintiöpakolaiset). Kotouttaminen on kannustavaa: Kotoudu-tai-kotiudu. Kulttuurilla on varsin vähän asian kanssa tekemistä. Kun ihminen pakotetaan tekemään töitä leipänsä eteen, kielen ja yhteiskunnan sääntöjen oppiminen onnistuu varsin nopeasti.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Pidän maahanmuuttoa tärkeänä, koska uskon, että maailmasta tulisi paljon parempi paikka, jos kaikilla olisi mahdollisuus koulutukseen ja kriittiseen ajatteluun.

Kaikilla ei koskaan tule olemaan, koska se vaatii resursseja. Nykyresursseilla tätä etuoikeutta ei voida tarjota kaikille maailman ihmisille.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Toki voimme eristäytyä kuten pohjoiskorea(enkä tarkoita,että meillä menisi eristäytymällä yhtä huonosti), mutta uskon yhteistyössä olevan voimaa.

Millä perusteella väität Suomea eristäytyneeksi, jos jätämme ottamatta 6000 turvapaikanhakijaa ja 20 tuhatta perheenyhdistystä? Herää.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Enemmän ajattelevia ihmisiä = enemmän ideoita elämän helpottamiseksi.

Millaisella innovaatiolla ajattelit lukutaidottoman vuohipaimenen helpottavan sinun elämääsi?

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Ihmisiä voi tietenkin auttaa myös paikanpäällä, mutta kehitysapu tuntuu yleensä valuvan hallinnon taskuun, jos sitä edes ylipäätään suostutaan ottamaan vastaan.

Siksi vastikkeetton kehitysapu tulisi lopettaa välittömästi, ja rakentaa toimivampi malli.

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Täytyy kuitenkin muistaa, että länsimaalaiset eivät ole kaikissa maissa kovinkaan pidettyjä ja ymmärrän kyllä miksi. Ovathan eurooppalaiset sortaneet Afrikan maita aika rankastikin esimerkiksi orjakaupalla.

Näissä bileissä Suomi ei ole ollut minkäänlainen osallinen, joten se siitä.
Olet kuitenkin sitä mieltä, ettemme saisi suhtautua nuivasti sieltä tuleviin ryöstöraiskaajiin?

Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Islamistisissa maissa uskonto taas voi olla kovinkin vihamielinen meitä kohtaan.

Joten lisää hum. mamuja Suomeen???


Quote from: mukava on 26.07.2010, 20:38:18
Nämä seikat huomioon ottaen uskon paikallisen ihmisen vaikuttavan paljon enemmän oman kansakuntansa asioihin. Tiedän, että hyvin harva haluaa palata kotimaahansa, mutta poikkeuksiakin löytyy. Ja niitä voisi löytyä paljon enemmänkin, jos vain saisimme kotouttamisen toimimaan!

Logiikka ei ihan selvästi ole sinulle este. Kunhan saamme ihmiset kotoutettua meille, lähtevät he mieluummin takaisin kotimaahan??? :facepalm:
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Pliers on 28.07.2010, 09:59:48
Moraaliin liittyviä vastauksia:

Quote from: Hyyssäri on 08.07.2010, 04:40:23
Maahanmuuttokriitikoiden vakiovastaus maahanmuuttokysymykseen on: "No, kun se maksaa meidän veronmaksajille!" Eikö teillä ole yhtään moraalia? Jos raha tulee teidän mielestänne aina ennen eettisiä käsitteitä, niin pitäisikö sitten myöskin vanhus- ja vammaishoito kokonaan lakkauttaa? Sehän maksaa aivan älyttömästi yhteiskunnallemme! Puhumattakaan vasten tahtoaan työttömäksi joutuneista, jne.

Ymmärrän, että kirjoitat tunnekuohun vallassa, joka tietysti näkyy sävyssä. Valoitanpa sinulle hieman taloudellista aspektia.

Valtio nimeltä Suomi velkaantuu tällä hetkellä 10 mrd. euroa vuodessa. Valtion verotulot ovat alle 50 mrd. vuodessa. Entinen velka 90-luvun lamasta on jäljellä miltei kokonaan, koska sitä ei saatu lyhennettyä edes noususuhdanteen aikana. Kunnat ovat velkaantuneet huipputahtia ja samoin kansalaiset. Työttömiä on 300 000 ja väestö ikääntyy huipputahtia.

Tämän lisäksi Suomessa on jo maailman korkeimpiin kuuluva verotus, joka tarkoittaa, ettei nostovaraa ole, koska se vaikuttaa työhalukkuuteen ja sitä kautta verokertymään.

Kysymys on siitä, että ellei julkisiin kuluihin puututa kovalla kädellä, jäävät vanhukset ja vammaiset hoitamatta. Vastentahtoaan työttömiksi joutuneet päätyvät vielä asunnottomiksikin.

Tämä kaikki tapahtuu siis ihan ilman humanitaarista maahanmuuttoakin. Miten voisit tässä tilanteessa minulle perustella oman halusi heikentää huoltosuhdetta entisestään ottamalla maahan lukutaidottomia, työkyvyttömiä ja parhaassa tapauksessa rikollisia ulkomaalaisia, joiden avun tarve on vähintäänkin kyseenalainen? Kyse on siis sosiaalishoppaajista, eli turvapaikanhakijoista.

Quote from: Hyyssäri on 08.07.2010, 04:40:23
Ja sitten islamin pelko! Voi herregud! Eikös ne pakolaiset nimenomaan pakene niiltä Hizbollahin ja muiden vastaavien järjestöjen alueilta? Ja nämä kiihkoislamia paenneetko sitten on äärimuslimeja? Voi hyvä luoja!

Oletko huomannut toisen sukupolven radikalisoitumiset ruotsissa, tanskassa ja saksassa?

Quote from: Hyyssäri on 08.07.2010, 04:40:23
Ja saisittekin alkaa lukemaan historiaa enemmän, sillä se on monet kerrat osoittanut, että populistit eivät kovinkaan kauaa pärjää, vaikka alku saattaa vaikuttaakin lupaavalle, kuten tapaus natsi-Saksassakin! Miksi populistien pärjääminen olisi tällä kerralla poikkeus?

Jos luet kirjoituksesi uudelleen huomaat, että oma kirjoituksesi on populismia. Se vain populismia toisesta näkövinkkelistä. Natsikortin heiluttelu on niiiiin last week. Keksi jotain uutta.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Pliers on 28.07.2010, 10:01:12
Lisäksi, jos joku jaksaa selittää, miksi turvapaikkaturismi ei ole siirtolaisuutta, kuten tällä hetkellä niin muodikkaasti puhutaan...
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 28.07.2010, 11:40:21
Vihdoinkin tähän ketjuun tuli jotain eloa! Kiitokset Inkalle ja Pliersille, noista on jo hyvä lähteä työstämään kysymyksiä ja vastauksia FAQuun.

Te muutkin voisitte aktivoitua. Tällä tarkoita erityisesti juuri sinua, joka nyt luet tätä.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Pliers on 29.07.2010, 08:59:46
Ristolta hyvä je perusteltu kirjoitus kotouttamisesta:


Quote from: risto on 28.07.2010, 23:10:50
Tervetuloa ja mukava, että olet täällä.

Quote from: mukava on 28.07.2010, 21:10:23
En muutenkaan ymmärrä, miksi keskitytään vain rikoksen tehneiden karkoitukseen, vaikka hyvällä kotoutusjärjestelmällä rikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä.

Nyt haiskahtaa olkiukolta. Kuka ja missä on keskittynyt vain rikoksen tehneiden karkoitukseen tai ylipäätään karkoituksiin? Rikostentekijöiden karkoitus on vain yksi pieni, vaikkakin merkittävä kotoutumiseen kannustava toimenpide muiden joukossa.

On hyvä pohtia myös kotouttamista, ja tätäkin on toki tälläkin foorumilla käsitelty. Tämä foorum ei ole mikään yhtenäinen kollektiivi, mutta kohtalaisen selkeä yhteinen näkemys löytynee siitä, että tehokkain ja tärkein keino ehkäistä sosiaaliperäisen maahanmuuton ongelmia (joita myös kotouttamisen ongelmiksi kutsutaan) on vähentää tätä sosiaaliperäistä maahanmuuttoa. Tämä on ehdottomasti keino numero yksi.

Keinoksi numero kaksi yleisesti ottaen tarjottaneen integraatiota monikulttuurisuuden sijaan. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että tulijalle annetaan mahdollisuus sekä sopivassa määrin keppiä ja porkkanaa, jotta tämä integroituu suomalaiseen yhteiskuntaan. Tärkein askel integraatiossa on suomen kielen oppiminen, mutta heti tämän jälkeen tulee keskeisten suomalaisten tai länsimaisten tapojen omaksuminen siinä laajuudessa, että yhteiselo suomalaisten kanssa sujuu. Ei, tämä ei välttämättä tarkoita saunomista, kaljaa ja makkaraa. Sen sijaan tämä tarkoittaa mm. rehellisyyden, tasa-arvon, uskonnonvapauden, toisten ihmisten fyysisen koskemattomuuden ja ahkeruuden hyväksymistä ja sisäistämistä. Nykyisessä järjestelmässä kotoutumisesta ei seuraa merkittävästi porkkanaa, eikä kotoutumattomuudesta keppiä. Kepin ja porkkanan puuttuessa varsinkaan työvoiman ulkopuolisella sosiaaliperäisellä maahanmuuttajalla ei ole mitään todellista syytä kotoutua eli integroitua.

Monikulttuurisuus taas sisältää sen ajatuksen, että tänne tulevan ei tarvitsekaan sopeutua tapoihimme edes keskeisiltä osin, vaan tulija edustaa itseisarvoista toiseutta, jota pyritään jopa yhteiskunnan tuella ylläpitämään. Lisäksi monikulttuurisuuteen liittyy ilmiönä "kaksisuuntainen kotouttaminen", jossa sen sijaan, että tulijoita integroitaisiin meidän kulttuuriimme, meitä kantasuomalaisia tulijoita suvaitsevampana ja sopeutuvampana aineksena pyritään kotouttamaan tulijoiden kulttuureihin. Tällainen poliittinen monikulttuurisuus on vahingollista, ja ehkäisee integraatiota, eli kotoutumista.

Tuore Nuiva manifesti on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos et ole sitä vielä lukenut tai edes YouTubesta lyhennettyä versiota katsonut. Manifestin teeseillä on kotouttamista edistävä vaikutus, vaikka manifestinkin työkalupakissa keino nro. 1 on tulijavirtojen pienentäminen mm. Suomen houkuttelevuutta sosiaaliperäisten silmissä vähentämällä.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: kolki on 17.10.2010, 03:13:56
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Filosofiset_ja_aatteisiin_liittyv.C3.A4t_kysymykset
"eivätkö teidänkin mielestänne rajat ole keinotekoinen konstruktio, joka voidaan poistaa yhteisellä päätöksellä?" ... "Mihin Suomi tarvitsee rajoja? Miksi on laittomia siirtolaisia? Miksi ihmiset eivät saa matkustaa vapaasti?"
Nopeasti ajateltuna tulee mieleen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Ilman selvää valtion rajaa mikään viranomaistaho ei voi puuttua esimerkiksi laittomien aseiden ja huumeiden salakuljetukseen. Rikolliset voivat myös käyttää hyödykseen sitä, että rikoksen tehtyään he pääsevät alueen viranomaisen ulottumattomiin toiseen maahan.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Eino P. Keravalta on 17.10.2010, 08:55:04
Quote from: kolki on 17.10.2010, 03:13:56
http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Filosofiset_ja_aatteisiin_liittyv.C3.A4t_kysymykset
"eivätkö teidänkin mielestänne rajat ole keinotekoinen konstruktio, joka voidaan poistaa yhteisellä päätöksellä?" ... "Mihin Suomi tarvitsee rajoja? Miksi on laittomia siirtolaisia? Miksi ihmiset eivät saa matkustaa vapaasti?"
Nopeasti ajateltuna tulee mieleen järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. Ilman selvää valtion rajaa mikään viranomaistaho ei voi puuttua esimerkiksi laittomien aseiden ja huumeiden salakuljetukseen. Rikolliset voivat myös käyttää hyödykseen sitä, että rikoksen tehtyään he pääsevät alueen viranomaisen ulottumattomiin toiseen maahan.

Mihinkö rajoja tarvitaan?

Miten joku voi kysyä tuollaista? Yhtä hyvin voisi kysyä, mihin laatikko tarvitsee rajoittavia sivuseiniä, eivätkö kaikki maailman esineet voisi olla ilman pakkausten aiheuttamia keinotekoisia rajoja levällään ja sekoittuneena? Mitä pahaa siinä on, jos sokeri ja moottoriöljy hieman sekoittuvat?

Rajojen tarve nousee siitä, että ihmiset, tai paremminkin sanoen erilaiset ihmisryhmät ovat erilaisia. Jos kaikki maailman ihmisryhmät olisivat ominaisuuksiltaan, kyvyiltään ja taipumuksiltaan samanlaisia, rajoissa ei olisikaan mitään mieltä. Totuus on kuitenkin se, että erilaiset etniset ryhmät poikkeavat toisistaan keskimäärin hyvin paljon. Raja on siis toisaalta suoja etnisen diversiteetin suojelemiseksi ja toisaalta se on moraalinen rakennelma sikäli, että se auttaa kutakin ihmisryhmää kohtaamaan oman toimintansa seuraukset.

Rajaton maailma on paitsi käytännöllinen, myös moraalinen ongelma: silloinhan ihmisryhmä A, joka on käyttänyt kaiken aikansa keskinäiseen sotimiseen ja maansa tuhoamiseen, voisi milloin vain siirtyä ihmisryhmä B:n alueelle nauttimaan heidän työteliäisyytensä ja demokraattisuutensa tuottamista hedelmistä ilman, että ovat itse niiden tuottamiseen osallistuneet. Asiaa voi selventää myös vertaamalla kahta ihmistä: jos sinä teet työtä ja saat palkan, mikä oikeus minulla olisi muuttaa sinulle asumaan ja ottaa puolet palkastasi? Lait ja rajat suojaavat ihmisiä hyvinvoinnin tuottamiseen osallistumattomien riistolta. Vasta-argumentiksi ei käy, että tuemmehan me taloudellisesti myös lapsiamme, vanhuksiamme ja työkyvyttömiämme. Miksi? Siksi, että on tosiasia, että toiset etniset ryhmät ovat keskimäärin paljon tehokkaampia tuottamaan vaurautta ja vakautta kuin toiset ryhmät. On siis moraalisesti kestävämpää, että tietyn etnisen ryhmän sisällä tuotettu vauraus jääkin sen ryhmän sisälle. Näin tietyn geenipoolin tuottama varallisuus jää geenipoolille itselleen: joka tekee, se saa hyödyn. Lisäksi niiden etnisten ryhmien lukumäärä, joilla ei ole kykyä tuottaa aineellista hyvinvointia, on niin suuri, että hyvinvoinnin tuottamiseen kykenevien etnisten ryhmien tuottama hyvinvointi kokonaisuudessaan ei riitä, jos se jaetaan kaikkien kesken. On siis parempi, että hyödyn tuottamiseen osallistuvat saavat hyötyä kuin se, ettei kukaan saa. Rajat auttavat tässä.

Lisäksi rajoilla voidaan estää tai hidastaa kansojen yhteiskunnallista sekoittumista. Tämä tukee etnistä ja kulttuurillista diversiteettiä. Mikäli rajoja ei olisi, kaikki voisivat vaeltaa, minne sattuu. Tämä taas tuhoaisi kulttuurien moninaisuuden: kaikkialla olisi vain yhtä ja samaa sekoitusta ja sen tuoma konflikti. Globaali kulttuurien moninaisuus vaatii rajoja. Raja on kulttuurin suoja. Esimerkiksi Amerikan intiaanit eivät pystyneet turvaamaan rajojaan. Nyt heidän kulttuurinsa on mennyttä. Sama tapahtui monelle viidakon sydämessä asuneelle pienelle heimolle. Ja nyt sama on tapahtumassa Euroopalle, koska emme ole ymmärtäneet rajojen tarpeellisuutta erilaisuuden ja moninaisuuden takaajina.

Kolmanneksi rajat estävät väkivaltaa. Ne auttavat välttämään etnisiä konflikteja silloin kun kahden etnisen ryhmän välillä on raja. Rajat ehkäisevät konfliktien ja väkivallan syntymistä: ne pitävät ongelmat rajoilla. Ilman rajoja ongelmat tulevat maan sisälle kaduille ja jokaisen elämään. Raja on kuin soluseinämä, joka vain valikoidusti ottaa ja luovuttaa aineosia. Jos solulla ei olisi rajoja, sitä ei olisi, eikä solu pystyisi tukemaan elämän syntymistä, kehittymistä ja kasvamista: kaikki olisi vain kaoottista kemikaalilientä ilman rajoja. Rajat ovatkin kaikessa erittäin tarpeelliset: ne ovat työkaluja ja keinoja erottaa ja ryhmittää asioita. Ilman tuota mahdollisuutta mitään ei kaaosta lukuunottamatta olisi. Rajattomuus on luonnonlakien vastainen ilmiö. Rajojen olemassaolo ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rajoja voitaisi tapauskohtaisesti ylittää, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Rajat eivät siis ole este, vaan päinvastoin kehityksen, moraalisuuden ja järjestyksen ensimmäinen ehto. Rajat ovat rakkautta.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Juha J. on 17.10.2010, 23:11:44
Kiitos ja kumarrus Einolle.
Title: Homma UKK / FAQ
Post by: MaisteriT on 28.04.2011, 10:44:24
Meillä on jo Standardiargumentit-osio eräisiin toistuviin suvisargumentteihin, ja on erikseen FAQ jossa vastataan joihinkin yleisluontoisiin kysymyksiin. Sanasto Homma-slangiinkin löytyy.

On kuitenkin joitakin toistuvasti foorumilla nousevia aiheita, joiden ei soisi toistuvasti nousevan esiin, koska niistä käytännössä sanottu kaikki järkevä. Joillakin on oma säie ja ne ovat ikuisuusaiheita siinä mielessä, että kirjoittajat eivät tunnu saavan kyllikseen niiden käsittelystä.

Saako yleinen maahanmuuttoaiheinen Usein Kysytyt Kysymykset tulta alleen? Kiinnostaako idea / onko edes periaatteessa järkevä?



Hahmottelen tähän äkkiseltään muutaman kysymyksen, joiden käsittely usein kysyttynä kysymyksenä voisi olla tarpeen:

Mitä tarkoittavat pakolainen, turvapaikanhakija, maahanmuuttaja, -taustainen, ulkomaalainen, kantasuomalainen?

Mitä on rasismi ja mikä on rasisti?

Miten eri ulkomaalaisryhmien lukumäärät ovat kehittyneet? (kuuluu ehkä tilastoihin, mutta varmasti myös yhteenvedon arvoinen)

Miten kansanryhmien nimitykset ovat muuttuneet? Miten tähän pitäisi suhtautua? (Mustalainen, romaani, romani, jne)

Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: Wilho on 29.04.2011, 20:09:56
Kuulostaa ihan hyvältä. Itse kaipaisin ketjua missä voisi kysyä mitä vain monikulttuurisuuteen liittyvää, se voisi ehkä olla osa tuota ketjua? Jonnekin olisi myös mukava saada yleisluontoisiin kysymyksiin liittyvä ketju, jossa voisi kysellä mitä vain moottoripyörän huollosta ruoanlaiton nikseihin, joille ei olisi muuten välttämättä järkevää perustaa omaa ketjua.
Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: ike60 on 29.04.2011, 20:28:36
Quote from: MaisteriT on 28.04.2011, 10:44:24
Saako yleinen maahanmuuttoaiheinen Usein Kysytyt Kysymykset tulta alleen? Kiinnostaako idea / onko edes periaatteessa järkevä?

Saahan se jos kannat kortesi kekoon (en tarkoita pelkästään sinua MaisteriT vaan teitä kaikkia henkilökohtaisesti). Se on tekeillä HommaWikissä (http://wiki.hommaforum.org/index.php/Paja:Maahanmuuton_FAQ), ja lisätietoa löytyy Pajasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,18238.0.html).

Lyhyesti sanoen Homma käy seuraavasti:
1. Hanki itsellesi tunnukset HommaWikiin. Niitä saa administraattoreilta ja ehkä modeiltakin.
2. Mene sinne wikiin, ja editoi haluamiasi kohtia. Nuo mainitsemasi termit (esim. rasismi) kuuluvat ihan alkuun, jossa esitellään muitakin käsitteitä.

Modet, eikö tämän ketjun voisi yhdistää tuohon Paja-ketjuun?
Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: Nikolas on 27.08.2011, 22:14:14
Quote from: ike60 on 29.04.2011, 20:28:36

Lyhyesti sanoen Homma käy seuraavasti:
1. Hanki itsellesi tunnukset HommaWikiin. Niitä saa administraattoreilta ja ehkä modeiltakin.

Noinkohan se käytännössäkin toimii?

Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: ike60 on 28.08.2011, 10:56:58
Quote from: Nikolas Ojala on 27.08.2011, 22:14:14
Quote from: ike60 on 29.04.2011, 20:28:36

Lyhyesti sanoen Homma käy seuraavasti:
1. Hanki itsellesi tunnukset HommaWikiin. Niitä saa administraattoreilta ja ehkä modeiltakin.

Noinkohan se käytännössäkin toimii?

Ainakin noin se toimi silloin kun itse hankin itselleni tunnuksen. Tosin sen tunnuksen loi minulle BOFH, joka on sittemmin poistunut keskuudestamme. Mutta kohtalaisella varmuudella ainakin jollain adminilla on admin-oikeudet myös HommaWikiin. Tätä voit tiedustella vaikka yksityisviestillä joltain modelta tai vaikka virheilmoitusketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,94.0.html). Jos päädyt yksityisviestiin niin voisitko kirjoittaa ohjeet - lähinnä kuka admin niitä tunnuksia luo - tähänkin ketjuun.
Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: Miniluv on 28.08.2011, 11:55:46
Quote from: Wilho on 29.04.2011, 20:09:56
Kuulostaa ihan hyvältä. Itse kaipaisin ketjua missä voisi kysyä mitä vain monikulttuurisuuteen liittyvää, se voisi ehkä olla osa tuota ketjua? Jonnekin olisi myös mukava saada yleisluontoisiin kysymyksiin liittyvä ketju, jossa voisi kysellä mitä vain moottoripyörän huollosta ruoanlaiton nikseihin, joille ei olisi muuten välttämättä järkevää perustaa omaa ketjua.

Harrastuksista voi aloittaa peräkammarissa ketjuja, tai jatkaa olemassaolevia. Tuvassa Uuninpankolla (http://hommaforum.org/index.php/topic,22.0.html) voi myös kysellä kaikenlaista mieltä askarruttavaa.

Samoin monikulttuuriasioista voi kysellä Tuvassa. Voi perustaa oman ketjun tarvittaessa.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Mrusu on 28.08.2011, 14:12:11
Quote from: JM-K on 24.11.2009, 22:11:24
Meillä on Immosen Ollin kanssa edelleen työn alla se antimokutuksen abc-kirija. En ole nyt muilta kiireiltä ehtinyt sitä kirjoitella, vaan pitääpä laittaa taas rojekti Ollin kanssa liikenteeseen. Joskos sitä joululomilla vaikka sen kirijoottelisi!
Asiaa! Olisi mahtavaa, jos tällainen tehtäisiin!
Title: Vs: Homma UKK / FAQ
Post by: Nikolas on 28.08.2011, 14:58:49
Quote from: ike60 on 28.08.2011, 10:56:58

Jos päädyt yksityisviestiin niin voisitko kirjoittaa ohjeet - lähinnä kuka admin niitä tunnuksia luo - tähänkin ketjuun.

Päädyin yksityisviestiin tai itse asiassa useampaankin, mutta en tiedä vielä, auttoiko. Sen vuoksi kirjoitin myös tähän ketjuun.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 01.09.2011, 10:17:48
Asia edistyy. Sain HommaWikiin käyttäjätunnuksen käyttäjän Dogah avulla.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 26.11.2011, 16:18:38
Havaitsin sellaisen asian HommaWikissä, että siellä on runsaasti aloitettuja artikkeleita, joista useat ovat pelkästään linkkikokoelmia eri aiheita käsitteleviin keskusteluihin, blogeihin ja uutisiin. Jos Hommawikiin halutaan enemmän oikeita artikkeleja, siihen hommaan pitäisi saada enemmän tekijöitä. Tämä tarkoittaa, että sitä tekemisen tarvetta ja tilausta pitäisi mainostaa enemmän. Monet tänne foorumille kirjoittavat eivät edes tiedä HommaWikin olemassaolosta.

Linkki itse asiaan: HommaWiki (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Etusivu)



Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 26.11.2011, 20:14:02
Tervetuloa wikihommiin, Ojala!

Quote from: Nikolas Ojala on 26.11.2011, 16:18:38
Havaitsin sellaisen asian HommaWikissä, että siellä on runsaasti aloitettuja artikkeleita, joista useat ovat pelkästään linkkikokoelmia eri aiheita käsitteleviin keskusteluihin, blogeihin ja uutisiin. Jos Hommawikiin halutaan enemmän oikeita artikkeleja, siihen hommaan pitäisi saada enemmän tekijöitä. Tämä tarkoittaa, että sitä tekemisen tarvetta ja tilausta pitäisi mainostaa enemmän. Monet tänne foorumille kirjoittavat eivät edes tiedä HommaWikin olemassaolosta.

Linkki itse asiaan: HommaWiki (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Etusivu)

Tämä pätee suurelta osin myös maahanmuuton FAQ (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ):hun. Siellä on koko joukko cls:n aikanaan keräämiä linkkejä ja faktoideja sekä jonkin verran minun vähän pidemmälle saattamiani kysymys-vastaus-pareja. Työmaata siis riittää.

Voisitko valita noista tämänhetkisistä kysymyksen tai pari, joihin lähtisit työstämään vastauksia? Vaihtoehtoisesti voit tietenkin ottaa käsiteltäväksesi jonkin kysymyksen jota ei vielä listassa ole. Ilmoittaisitko sitten mihin kysymyksiin lähdet kehittämään vastauksia niin tiedän itse keskittää faktojen keräämisen joihinkin muihin kysymyksiin.

Te muut, jotka tätä luette: tehtävää on vielä paljon niin kysymysten kuin vastaustenkin laatimisessa! Tulkaa mukaan, niin saamme hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja aikaan napakan FAQ-setin.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 26.11.2011, 23:12:49
Quote from: ike60 on 26.11.2011, 20:14:02

Tämä pätee suurelta osin myös maahanmuuton FAQ (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ):hun. Siellä on koko joukko cls:n aikanaan keräämiä linkkejä ja faktoideja sekä jonkin verran minun vähän pidemmälle saattamiani kysymys-vastaus-pareja. Työmaata siis riittää.

Voisitko valita noista tämänhetkisistä kysymyksen tai pari, joihin lähtisit työstämään vastauksia?


Vastaukseni on jyrkkä ehkä.


Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 26.11.2011, 23:46:05
Quote from: Nikolas Ojala on 26.11.2011, 23:12:49
  • Kirjoitan sen mukaan, miten kulloinkin itseltäni löytyy mielenkiintoa, aikaa ja energiaa. Nyt en edes harkitse luvata mitään. Pidän itsestäänselvänä, että muut kirjoittajat voivat suhtautua asiaan samalla tavoin.
  • Haluan, että artikkelin kirjoittajat yleisesti sitoutuvat tiettyihin wikiartikkelin kirjoittamisen periaatteisiin. Jos niin ei tapahdu, en viitsi itsekään vaivautua parantelemaan sitä. 

Ykköskohta on selvä. Kakkosessa olisi kiinnostavaa tietää, mitä nimenomaisia periaatteita tarkoitat. Ovatko ne listattuina jossain? Jos ei, voisitko lyhyesti kuvata ne?

Tähän saakka olen tehnyt FAQ:ta siten kuin itsestä on tuntunut hyvältä. Tämä on toiminut, koska cls:n lopetettua FAQ:n tekemisen olen ollut asialla yksin (toki olen saanut hyvää taustatukea mm. tässä ketjussa). Jos sitä nyt rupeaa tekemään joku muukin, ovat yhteiset pelisäännöt paikallaan. Otaksun että normaalit ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön pelisäännöt pätevät, joten olisin erityisen kiinnostunut pelisäännöistä jotka ovat spesifejä wikiartikkelien kirjoittamiselle.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 26.11.2011, 23:50:54
Quote from: ike60 on 26.11.2011, 23:46:05

Ykköskohta on selvä. Kakkosessa olisi kiinnostavaa tietää, mitä nimenomaisia periaatteita tarkoitat. Ovatko ne listattuina jossain? Jos ei, voisitko lyhyesti kuvata ne?

Kannanotot löytyvät keskustelusivulta. Myös käyttäjäprofiilissani on tuohon liittyviä näkemyksiä.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 13.08.2012, 14:59:04
Quote from: Nikolas Ojala on 26.11.2011, 23:50:54

Myös käyttäjäprofiilissani on tuohon liittyviä näkemyksiä.

Unohtui käyttäjäprofiilin osoite: http://wiki.hommaforum.org/wiki/Käyttäjä:Nikolas_Ojala (http://wiki.hommaforum.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Nikolas_Ojala)
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 13.08.2012, 22:51:33
Quote from: Nikolas Ojala on 13.08.2012, 14:59:04
Quote from: Nikolas Ojala on 26.11.2011, 23:50:54

Myös käyttäjäprofiilissani on tuohon liittyviä näkemyksiä.

Unohtui käyttäjäprofiilin osoite: http://wiki.hommaforum.org/wiki/Käyttäjä:Nikolas_Ojala (http://wiki.hommaforum.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Nikolas_Ojala)

OK. Olen nyt muokkaamassa FAQia niin, että näkyvillä on vain valmiita osioita, ja keskeneräiset kohdat ovat keskustelusivulla.

Jos ehdit, voisit kirjoitella vastauksia ainakin muutamaan kysymykseen. Kun tunnut olevan islam-asiantuntija (tai ainakin tietävän asiasta enemmän kuin minä), ainakin seuraavat kysymykset voisivat sopia vastattavaksesi:

- Miksi monet maahanmuuttokriitikot kritisoivat islamia?

- Miksi väitetään, että islam on poliittisempi uskonto kuin kristinusko?

- Onko islaminuskon perusrakenteissa tai valtavirtasuuntauksissa jotain sellaista joka voisi haitata muslimiväestön sopeutumista länsimaiseen yhteiskuntaan?

Olisiko noissa jotain sellaista johon voisit kirjoitella vastausta, vai oletko kiinnostunut vastaamaan mieluummin joihinkin muihin kysymyksiin?
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 14.08.2012, 19:51:23
En vastaa tässä esitettyihin kysymyksiin, mutta yhteen asiaan haluan puuttua:
Quote from: ike60 on 13.08.2012, 22:51:33

Kun tunnut olevan islam-asiantuntija (tai ainakin tietävän asiasta enemmän kuin minä), ainakin seuraavat kysymykset voisivat sopia vastattavaksesi:


Minulla ei ole minkäänlaista islamiin liittyvää oppiarvoa tai muutakaan koulutusta yhdenkään kurssin verran, enkä muutenkaan kutsuisi itseäni islamin asiantuntijaksi. Kirjahyllystäni ei löydy Koraania. Islamiin liittyvän tietämykseni olen hankkinut pääasiassa Internetin kautta. Näkemykseni ja mielipiteeni islamista eivät siis ole islam-asiantuntijan mielipiteitä, ja toivonkin, ettei kukaan missään yhteydessä islamista keskusteltaessa nojaisi minun näkemykseeni ikään kuin olisin luotettava islamin asiantuntija. Vaikka olenkin esittänyt perusteltuja väitteitä islamista, tämä ei muuta edellä lausumaani tosiasiaa.

Pyrin esittämään perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä. Jos luette niitä, muistakaa lukea ja arvioida myös esittämäni perustelut.
Title: Vs: Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 14.08.2012, 20:20:12
Quote from: ike60 on 13.08.2012, 22:51:33

- Miksi monet maahanmuuttokriitikot kritisoivat islamia?


Tuskin voin antaa tähän tyhjentävää vastausta, sillä erilaisia vastauksia on paljon. Voin kuitenkin luetella joitain mieleeni tulevia, joko omia tai muilta kuulemiani.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 10.07.2013, 23:43:38
FAQ-projekti etenee hitaanlaisesti, mutta etenee kumminkin. Tämänhetkisen tilanteen voi käydä tarkistamassa täältä (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ).

Nyt kaivataan ihmistä, joka auttaisi selvittämään keitä maahanmuuttokriitikot ovat (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Keit.C3.A4_maahanmuuttokriitikot_ovat.3F). Koska parempaa tietoa ei liene olemassa, tässä voi tukeutua forumilla tehtyihin kyselyihin.

Jos koet FAQ-projektin auttamisen arvoiseksi, tee jokin tai jotkin seuraavista:
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 11.07.2013, 01:10:05
Quote from: Abula on 24.11.2009, 20:34:25

Koska itse en ainakaan ole verbaalilahjakkuus, keneltä lähtee aina ja joka tilanteessa parhaat palopuheet, niin olen usein kaipaillut jonkinlaista MokuFAQ:ia, jossa olisi ensinnäkin vastauksia yleisimpiin heittoihin ja linkkeihin joita kannattaisi lukea. Ehkä tälläinen tietopläjäys on jo olemassakin? Aikanaan reinolla oli jonkinlaista alkua, mutta näköjään se on poistettu netistä.


Nyt, kun sellainen tietopläjäys on olemassa (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ), olisi kiinnostavaa saada tietää lukijoiden lukukokemuksista, tyydyttääkö kyseinen pläjäys tiedonsaannin tarpeen, vai olisiko kysyntää enemmän Wikipedian kaltaiselle artikkelirakenteelle, jossa luettelon asiat ovat artikkeleina omilla sivuillaan.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 11.07.2013, 11:36:49
Quote from: Nikolas Ojala on 11.07.2013, 01:10:05
Quote from: Abula on 24.11.2009, 20:34:25

Koska itse en ainakaan ole verbaalilahjakkuus, keneltä lähtee aina ja joka tilanteessa parhaat palopuheet, niin olen usein kaipaillut jonkinlaista MokuFAQ:ia, jossa olisi ensinnäkin vastauksia yleisimpiin heittoihin ja linkkeihin joita kannattaisi lukea. Ehkä tälläinen tietopläjäys on jo olemassakin? Aikanaan reinolla oli jonkinlaista alkua, mutta näköjään se on poistettu netistä.


Nyt, kun sellainen tietopläjäys on olemassa (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ), olisi kiinnostavaa saada tietää lukijoiden lukukokemuksista, tyydyttääkö kyseinen pläjäys tiedonsaannin tarpeen, vai olisiko kysyntää enemmän Wikipedian kaltaiselle artikkelirakenteelle, jossa luettelon asiat ovat artikkeleina omilla sivuillaan.

Eikä pelkästään tuo kysymys ole kiinnostava, vaan kaikki muukin kritiikki, parannusehdotukset ja kommentit ovat tervetulleita.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 16.10.2013, 23:51:10
Olen kirjoittelemassa vastausta kysymykseen mitä nettisivustoja maahanmuuttokriitikot seuraavat (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Mit.C3.A4_nettisivustoja_maahanmuuttokriitikot_seuraavat.3F). Tähän mennessä mainittu Scripta, Rähmis, Pauli Vahtera, Mediaseuranta, Avpixlat, Snaphanen, New English Review, Pat Condell, Gates of Vienna.

Mitä saitteja tuohon pitäisi lisätä? Mitä mieltä olette esimerkiksi memritv:stä?

Onko joitain suomalaisia blogeja jotka haluaisitte nostaa esille? Yrjöperskeles? Ruukinmatruuna? Nikopol?

Onko listassa joitain joita sinne ei kannata laittaa? Esimerkiksi Gates of Vienna voisi olla tällainen. Mitä mieltä olette?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Miniluv on 17.10.2013, 00:29:36
Memritv: puolueetonta israelilaista tiedonvälitystä :)

Steve Sailer, vdare.com, takimag.com.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Emperor on 17.10.2013, 00:50:37
- Alternative Right (http://alternativeright.com/)

- Sarastus (http://sarastuslehti.com/)
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 18.10.2013, 00:49:22
Kiitos vinkeistä, Miniluv ja Emperor! Sarastus ilman muuta kuuluu listalle. Noita muita lisäilen sitä mukaa kuin saan tutustuttua niihin, jotta osaan kirjoittaa niistä lyhyen luonnehdinnan.

Memritv taitaa tosiaan olla israelilaisten saitti, ja heillä on varmaankin omat syynsä saitin ylläpitämiseen. Julkisuuden antaminen memritv:lle on siksi mietittävä myös siltä kantilta, kuinka paljon huomion antaminen sille leimaa FAQ:ta tai tätä forumia. Toisaalta mielestäni vielä tärkeämpää on, ovatko ne otteet arabimaiden tv-ohjelmista oikein käännettyjä englanniksi ja ovatko kyseiset ohjelmat arabimaissa valtavirtaa vai jonkin suppean ääripiirin puuhastelua. En tiedä miten noiden asioiden laita on, joten ehkä en ainakaan vielä toistaiseksi lisää memritv:tä listalle.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 19.10.2013, 23:11:59
No niin, nyt nuo mainitsemanne sivustot on otettu mukaan taulukkoon (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Mit.C3.A4_nettisivustoja_maahanmuuttokriitikot_seuraavat.3F). Olisi hyvä jos ehtisitte tarkistaa ovatko sivustoista laatimani kuvaukset osuvia.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
Seuraavaksi olisi hyvä listata maahanmuuttoaiheisia tai maahanmuutosta muuten tietoa sisältäviä kirjoja. Tällä hetkellä FAQ:n lista on kovin lyhyt:
* Jussi Halla-aho: kirjoituksia uppoavasta lännestä
* Milla Hannula: maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
* Timo Vihavainen: länsimaiden tuho

Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 16:54:29
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
Seuraavaksi olisi hyvä listata maahanmuuttoaiheisia tai maahanmuutosta muuten tietoa sisältäviä kirjoja. Tällä hetkellä FAQ:n lista on kovin lyhyt:
* Jussi Halla-aho: kirjoituksia uppoavasta lännestä
* Milla Hannula: maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
* Timo Vihavainen: länsimaiden tuho

Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?

Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat.

Osoittaa, että kansojen älykkyydellä on suuri merkitys niiden menestymisessä. Paljon tilastoja ja analyysia. Pakollista luettavaa.  :)
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 17:31:07
-David Duke: Olipa kerran Eurooppa

Koskettava ja ajateltu analyysi ja hätähuuto eurooppalaisen ihmisen ja hänen kulttuurinsa puolesta.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Timo Rainela on 01.01.2014, 17:46:07
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 16:54:29
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
Seuraavaksi olisi hyvä listata maahanmuuttoaiheisia tai maahanmuutosta muuten tietoa sisältäviä kirjoja. Tällä hetkellä FAQ:n lista on kovin lyhyt:
* Jussi Halla-aho: kirjoituksia uppoavasta lännestä
* Milla Hannula: maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
* Timo Vihavainen: länsimaiden tuho

Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?

Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat.

Osoittaa, että kansojen älykkyydellä on suuri merkitys niiden menestymisessä. Paljon tilastoja ja analyysia. Pakollista luettavaa.  :)

Myös tämä:

Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen:
Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin
http://www.saunalahti.fi/erakko/geenit.html

Valtavat lähteet ja viittaukset tutkimuksiin.
Huomattavassa osassa myös: Tieteen politisoitumisen historiaa

Tekijä    Ahmavaara, Yrjö
Teoksen nimi    Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin / Yrjö Ahmavaara, Tatu Vanhanen
Julkaisutiedot    Jyväskylä : Atena, 2001
Pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1129542~S9*fin

Saatavuus:

OSASTO    HYLLYPAIKKA    TILA    ILMOITUS
Itäkeskus aik     301     HYLLYSSÄ     --
Pasila aik     301 IHMINEN JA YHTEISKUNTA     HYLLYSSÄ     --
Vallila aik     3. YHTEISKUNTA     HYLLYSSÄ     --

Kieli    suomi
Aineistolaji    KIRJA / BOK
Ulkoasu    352 : kuv. ; 21 cm
Kontrollinumero    9517962363
ISBN    951-796-236-3 (nid.)
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Miniluv on 01.01.2014, 17:55:34
Walter Laqueur, Euroopan viimeiset päivät.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: sivullinen. on 01.01.2014, 19:07:59
Marko Juntunen: Islamin arki – Maailma marokkolaisen silmin
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 21:19:11
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 16:54:29
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
Seuraavaksi olisi hyvä listata maahanmuuttoaiheisia tai maahanmuutosta muuten tietoa sisältäviä kirjoja. Tällä hetkellä FAQ:n lista on kovin lyhyt:
* Jussi Halla-aho: kirjoituksia uppoavasta lännestä
* Milla Hannula: maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
* Timo Vihavainen: länsimaiden tuho

Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?

Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat.

Osoittaa, että kansojen älykkyydellä on suuri merkitys niiden menestymisessä. Paljon tilastoja ja analyysia. Pakollista luettavaa.  :)

Kiitos vinkistä. Kirja on huomionarvoinen, ja laitoin sen nyt viitteeksi rotuja ja älykkyyttä käsittelevään kysymykseen. Kirja kuitenkin käsittelee maahanmuuttoa korkeintaan epäsuorasti, joten en vielä laittanut sitä tämän kysymyksen alle. Mutta pidetään mielessä - ehkä tätä kysymystä muokataan laajemmaksi.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 21:26:33
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 17:31:07
-David Duke: Olipa kerran Eurooppa

Koskettava ja ajateltu analyysi ja hätähuuto eurooppalaisen ihmisen ja hänen kulttuurinsa puolesta.

Kiitos vinkistä. En itse tunne kirjaa, ja se voi olla hyväkin. Googlaus kuitenkin johdatti hieman epämääräiselle, natsahtavalta haiskahtavalle sivulle (http://www.mustasydan.com/photo/david-duke-olipa-kerran-eurooppa/). Varmuuden vuoksi en laita tätä FAQ:hun ennen kuin saan kirjasta ja Dukesta lisätietoa.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 21:29:18
Quote from: Timo Rainela on 01.01.2014, 17:46:07
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 16:54:29
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
[..]
Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?

Tatu Vanhanen: Globaalit ongelmat.
[..]

Myös tämä:

Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen:
Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin
http://www.saunalahti.fi/erakko/geenit.html

Valtavat lähteet ja viittaukset tutkimuksiin.
Huomattavassa osassa myös: Tieteen politisoitumisen historiaa

Olen joskus kauan sitten itsekin lueskellut tätä. Laitoin tämän rotuja ja älykkyyttä koskevan kysymyksen alle viitteeksi, mutta se voi hyvin siirtyä ja kopioitua muuallekin kunhan saan palautettua päähäni kirjan perusteemat.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 21:52:38
Quote from: Miniluv on 01.01.2014, 17:55:34
Walter Laqueur, Euroopan viimeiset päivät.

Kiitos vinkistä. Luin tuon toissa kesänä, mutta eipä vain tuota ylläolevaa listaa tehdessä tullut mieleen. Lisäsin listaan.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Kulttuurimono on 01.01.2014, 22:42:23
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 21:26:33
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.01.2014, 17:31:07
-David Duke: Olipa kerran Eurooppa

Koskettava ja ajateltu analyysi ja hätähuuto eurooppalaisen ihmisen ja hänen kulttuurinsa puolesta.

Kiitos vinkistä. En itse tunne kirjaa, ja se voi olla hyväkin. Googlaus kuitenkin johdatti hieman epämääräiselle, natsahtavalta haiskahtavalle sivulle (http://www.mustasydan.com/photo/david-duke-olipa-kerran-eurooppa/). Varmuuden vuoksi en laita tätä FAQ:hun ennen kuin saan kirjasta ja Dukesta lisätietoa.

Älkää nyt taas pilatko hyvää asiaa näillä epämääräisiillä lähteillä. David Dukesta riittää tiedoksi että Magneettimediassa on ollut herran kirjoituksia. Ja Tatu Vanhasen rotuopit saa myös jättää pois. Kyllähän 30-luvun kallonkaltevuustiedekin perustui "faktoihin", mutta ei niitäkään kannata siteerata. Aineistoa ja lähteitä on aivan riittävästi, ei ole mitään syytä ottaa mukaan kiisteltyjä lähteitä, ei kannata antaa ilmaisia aseita vastustajalle.

Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.01.2014, 23:44:32
Quote from: sivullinen. on 01.01.2014, 19:07:59
Marko Juntunen: Islamin arki – Maailma marokkolaisen silmin

Kiitos vinkistä. Laitoin kysymyksen "mistä saa tietoa islamista" alle.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Ibn Matti on 02.01.2014, 14:41:05
Mistä saa tietoa islamista:

Citizen Warrior sivustolla on paljon ohjeita siitä, miten tietoa islamista ja islamisaatiosta kannattaa levittää. Sieltä löytyy käytännön neuvoja ja mm. vastauksia kaikkiin mahdollisiin vastaväitteisiin.

Getting Through kirjassa on ohjeita, miten islamista kannattaa kertoa siitä vielä tietämättömille:
http://www.citizenwarrior.com/2012/10/a-new-manual-for-citizen-warriors.html (http://www.citizenwarrior.com/2012/10/a-new-manual-for-citizen-warriors.html)
http://www.citizenwarrior.com/2011/06/tremendous-resource.html (http://www.citizenwarrior.com/2011/06/tremendous-resource.html)

Saman tekijän poliittisesti hieman korrektimpi sivusto:
http://www.inquiryintoislam.com/ (http://www.inquiryintoislam.com/)

Toinen sivusto on Political islam, jonka nettikaupasta löytyy valtava määrä tietoa islamista, mm. lyhennetyt laitokset Koraanista ja muusta islamin pyhästä kirjallisuudesta.

http://www.politicalislam.com/ (http://www.politicalislam.com/)

Kirjanen Can we talk? sisältää vastauksia apologistien väitteisiin:
http://www.politicalislam.com/pdf/WebSitePDF/CanWeTalk.pdf (http://www.politicalislam.com/pdf/WebSitePDF/CanWeTalk.pdf)

Nämä molemmat sivustot ovat hyvin neutraaleita, eikä sieltä löydy vihapuhetta etsimälläkään, ellei vihapuheeksi lasketa islamin arvostelua.

Suomenkielistä sivustoa etsiville suosittelen Islamin Aikapommia ja siellä olevaa Mitä lännen tulee tietää tietopakettia:
http://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/ (http://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/)

Kirjoista voin suositella erityisesti Robert Spencerin tuotantoa:

Suomeksi Totuus Muhammadista: http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=8911 (http://www.kristillinenkirjakauppa.fi/index.php?sid=30003&tuoteid=8911)

Englanninkieliset kirjat Amazonista: http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss_1?url=search-alias%3Daps&field-keywords=Robert+Spencer+islam&rh=i%3Aaps%2Ck%3ARobert+Spencer+islam (http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss_1?url=search-alias%3Daps&field-keywords=Robert+Spencer+islam&rh=i%3Aaps%2Ck%3ARobert+Spencer+islam)

Blogini Ibn Matti oikeasta sivupalkista löytyy melkoinen kokoelma islamiin liittyviä sivustoja, asiasta kiinnostuneen kannattaa käydä klikkailemassa.
http://ibnmatti.blogspot.fi/ (http://ibnmatti.blogspot.fi/)
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Miniluv on 02.01.2014, 15:03:49
Islamin käsikirja ja Johdatus Koraaniin, Hämeen-Anttilalta molemmat.

Spencerin Totuus Muhammadista, ehdottomasti.

Neitsythäkki ja Maassa maan tavalla -historiikki.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 03.01.2014, 00:23:41
Quote from: Ibn Matti on 02.01.2014, 14:41:05
Mistä saa tietoa islamista:

Kiitos linkeistä! Laitoin noista neljä FAQ:hun (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Mist.C3.A4_saa_tietoa_islamista.3F), mukaan lukien oma sivustosi. Laitoin myös Spencerin kirjan.

Onko islamQA hyvä sivusto sille, joka haluaa tutustua muslimien omiin näkemyksiin?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 03.01.2014, 00:32:29
Quote from: Miniluv on 02.01.2014, 15:03:49
Islamin käsikirja ja Johdatus Koraaniin, Hämeen-Anttilalta molemmat.

Spencerin Totuus Muhammadista, ehdottomasti.

Neitsythäkki ja Maassa maan tavalla -historiikki.

Kiitos! Lisäsin johdatuksen koraaniin ja neitsythäkin, muut olivat jo.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Ibn Matti on 03.01.2014, 07:26:15
Quote from: ike60 on 03.01.2014, 00:23:41
Quote from: Ibn Matti on 02.01.2014, 14:41:05
Mistä saa tietoa islamista:
...
Onko islamQA hyvä sivusto sille, joka haluaa tutustua muslimien omiin näkemyksiin?

Muslimien omat näkemykset on monimutkainen asia, koska islamissa on kahden pääsuuntauksen sunni- ja shiiaislamin lisäksi useita muita suuntauksia, ja nämä ovat lisäksi jakautuneet useisiin koulukuntiin. Ei ole olemassa mitään yhtä muslimien näkemystä, vaan ne vaihtelevat täysin maallistuneista muslimeista aina jyrkimpiin talibaneihin. Jaakko Hämeen-Anttilan kirja Islamin monimuotoisuus on hyvää lukemistoa tästä aiheesta.

Suomeksi löytyy ainakin http://tulevaisuus.org/ (http://tulevaisuus.org/), http://www.rabita.fi/ (http://www.rabita.fi/) ja http://www.islamopas.com/ (http://www.islamopas.com/). Jälkimmäisen on-line Koraania olen käyttänyt ahkerasti omassa blogissani: http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm (http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm). Suurien alussa on selostukset niiden sisällöstä, mikä voi olla valaisevaa. Koraanin sisällöstä kiinnostuneille suosittelen lukemiseksi Robert Spencerin The Complete Infidels Guide to the Koran

En tiedä asiasta riittävästi, että osaisin suositella mitään erityistä sivustoa, mutta David Woodin ylläpitämällä Answering Muslims sivustolla on seuraava listaus muslimien omista saiteista, näyttäisivät olevan vähän laidasta laitaan:
http://www.muslim-responses.com/ (http://www.muslim-responses.com/)
http://www.islamic-awareness.org/ (http://www.islamic-awareness.org/)
http://www.islampolicy.com/ (http://www.islampolicy.com/)
http://hittininstitute.com/ (http://hittininstitute.com/)
http://www.call-to-monotheism.com/ (http://www.call-to-monotheism.com/)
http://www.aididsafar.com/ (http://www.aididsafar.com/)

http://www.answeringmuslims.com/ (http://www.answeringmuslims.com/)

... ja vastaus kysymykseen: islamQA vaikuttaa hyvältä saitilta, mutta se tietysti edustaa vain tekijöidensä käsityksiä, ei kaikkien muslimien käsitystä islamista  ;)

http://islamqa.info/en (http://islamqa.info/en)

Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 03.01.2014, 12:11:30
Quote from: Ibn Matti on 03.01.2014, 07:26:15
Muslimien omat näkemykset on monimutkainen asia, koska islamissa on kahden pääsuuntauksen sunni- ja shiiaislamin lisäksi useita muita suuntauksia, ja nämä ovat lisäksi jakautuneet useisiin koulukuntiin. Ei ole olemassa mitään yhtä muslimien näkemystä, vaan ne vaihtelevat täysin maallistuneista muslimeista aina jyrkimpiin talibaneihin. Jaakko Hämeen-Anttilan kirja Islamin monimuotoisuus on hyvää lukemistoa tästä aiheesta.

Suomeksi löytyy ainakin http://tulevaisuus.org/ (http://tulevaisuus.org/), http://www.rabita.fi/ (http://www.rabita.fi/) ja http://www.islamopas.com/ (http://www.islamopas.com/). Jälkimmäisen on-line Koraania olen käyttänyt ahkerasti omassa blogissani: http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm (http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm). Suurien alussa on selostukset niiden sisällöstä, mikä voi olla valaisevaa. Koraanin sisällöstä kiinnostuneille suosittelen lukemiseksi Robert Spencerin The Complete Infidels Guide to the Koran

En tiedä asiasta riittävästi, että osaisin suositella mitään erityistä sivustoa, mutta David Woodin ylläpitämällä Answering Muslims sivustolla on seuraava listaus muslimien omista saiteista, näyttäisivät olevan vähän laidasta laitaan:
http://www.muslim-responses.com/ (http://www.muslim-responses.com/)
http://www.islamic-awareness.org/ (http://www.islamic-awareness.org/)
http://www.islampolicy.com/ (http://www.islampolicy.com/)
http://hittininstitute.com/ (http://hittininstitute.com/)
http://www.call-to-monotheism.com/ (http://www.call-to-monotheism.com/)
http://www.aididsafar.com/ (http://www.aididsafar.com/)

http://www.answeringmuslims.com/ (http://www.answeringmuslims.com/)

Kiitos! Laitoin näistä suomalaiset sekä tuon answeringmuslims-sivuston.

Kun nyt tästä aiheesta puhutaan ja tunnut tietävän siitä paljon enemmän kuin minä, ehditkö jossain välissä katsoa läpi kysymyksen "Onko Islam maahanmuuttokriitikoista jotenkin erityisen ongelmallinen uskonto?" (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Onko_Islam_maahanmuuttokriitikoista_jotenkin_erityisen_ongelmallinen_uskonto.3F). Kaikki täydennykset, kommentit ja korjaukset ovat tervetulleita. Esimerkiksi lyhyt selostus siitä, miksi profeetta Muhammadin pitäminen esikuvana ja ikuisen jäljittelyn kohteena on ongelmallista, olisi hyvä; tiedän jotain asiasta, mutta osaisit luultavasti laatia täydellisemmän kuvauksen.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Roope on 03.01.2014, 12:16:00
Quote from: Ibn Matti on 02.01.2014, 14:41:05
Mistä saa tietoa islamista:

Ylen toimittaja Tom Kankkosen kirja Islam Euroopassa (2008) ei ole tietolähteenä kattava, mutta se on helppolukuinen ja siinä on mielenkiintoista tietoa (http://hommaforum.org/index.php/topic,72716.msg1060392.html#msg1060392), välillä jopa jonkinlaista islamin kritiikiksikin luonnehdittavaa.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 03.01.2014, 12:49:09
Quote from: Roope on 03.01.2014, 12:16:00
Ylen toimittaja Tom Kankkosen kirja Islam Euroopassa (2008)

Kiitos vinkistä! Lisäsin listaan.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Ibn Matti on 03.01.2014, 14:55:15
Quote from: ike60 on 03.01.2014, 12:11:30
Quote from: Ibn Matti on 03.01.2014, 07:26:15
Muslimien omat näkemykset on monimutkainen asia, koska islamissa on kahden pääsuuntauksen sunni- ja shiiaislamin lisäksi useita muita suuntauksia, ja nämä ovat lisäksi jakautuneet useisiin koulukuntiin. Ei ole olemassa mitään yhtä muslimien näkemystä, vaan ne vaihtelevat täysin maallistuneista muslimeista aina jyrkimpiin talibaneihin. Jaakko Hämeen-Anttilan kirja Islamin monimuotoisuus on hyvää lukemistoa tästä aiheesta.

Suomeksi löytyy ainakin http://tulevaisuus.org/ (http://tulevaisuus.org/), http://www.rabita.fi/ (http://www.rabita.fi/) ja http://www.islamopas.com/ (http://www.islamopas.com/). Jälkimmäisen on-line Koraania olen käyttänyt ahkerasti omassa blogissani: http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm (http://www.islamopas.com/koraani/sisallys.htm). Suurien alussa on selostukset niiden sisällöstä, mikä voi olla valaisevaa. Koraanin sisällöstä kiinnostuneille suosittelen lukemiseksi Robert Spencerin The Complete Infidels Guide to the Koran

En tiedä asiasta riittävästi, että osaisin suositella mitään erityistä sivustoa, mutta David Woodin ylläpitämällä Answering Muslims sivustolla on seuraava listaus muslimien omista saiteista, näyttäisivät olevan vähän laidasta laitaan:
http://www.muslim-responses.com/ (http://www.muslim-responses.com/)
http://www.islamic-awareness.org/ (http://www.islamic-awareness.org/)
http://www.islampolicy.com/ (http://www.islampolicy.com/)
http://hittininstitute.com/ (http://hittininstitute.com/)
http://www.call-to-monotheism.com/ (http://www.call-to-monotheism.com/)
http://www.aididsafar.com/ (http://www.aididsafar.com/)

http://www.answeringmuslims.com/ (http://www.answeringmuslims.com/)

Kiitos! Laitoin näistä suomalaiset sekä tuon answeringmuslims-sivuston.

Kun nyt tästä aiheesta puhutaan ja tunnut tietävän siitä paljon enemmän kuin minä, ehditkö jossain välissä katsoa läpi kysymyksen "Onko Islam maahanmuuttokriitikoista jotenkin erityisen ongelmallinen uskonto?" (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Onko_Islam_maahanmuuttokriitikoista_jotenkin_erityisen_ongelmallinen_uskonto.3F). Kaikki täydennykset, kommentit ja korjaukset ovat tervetulleita. Esimerkiksi lyhyt selostus siitä, miksi profeetta Muhammadin pitäminen esikuvana ja ikuisen jäljittelyn kohteena on ongelmallista, olisi hyvä; tiedän jotain asiasta, mutta osaisit luultavasti laatia täydellisemmän kuvauksen.

Tuolta islamin aikapommi sivuston Mitä lännen tulee tietää osiosta löytyy hyvää tekstiä moniin kysymyksiin, esimerkiksi juuri Muhammadin elämäntavasta http://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/#_Toc179282439 (http://aikapommi.wordpress.com/mita-lannen-tulee-tietaa/#_Toc179282439):

"Koska Muhammad itse toimii moraalin mittatikkuna, hänen tekojaan ei arvi­oida suh­teessa riip­pumattomiin moraalisiin standardeihin, vaan pi­kemminkin ne osoittavat, mikä mus­limeille toimii oikeana moraalisena standardina."

"Islamissa ei ole "luonnollista" moraalin- tai oikeudentajua, joka ylittäisi Ko­raanissa ja sun­nassa esitetyt täsmälliset esimerkit ja velvoitteet. Koska Mu­hammadia pidetään Allahin lopullisena profeettana ja Koraa­nia itsensä Alla­hin ikuisina ja muuttumatto­mina sanoina, ei ole myös­kään moraalin kehitty­mistä, joka sallisi tehdä muun­noksia islamilaiseen mo­raaliin tai yhdistää sii­hen aineksia muualta. Koko is­lamilainen mo­raalinen maailmankaik­keus siirtyy perintönä yksin­omaan Muhamma­din elämästä ja opetuksista."

Lyhyesti: Muhammadin elämäntavan pitäminen muslimien korkeimpana moraalisena esikuvana on ongelmallinen, koska Muhammad teki eläessään monia asioita, jotka nykyajan länsimaisen käsityksen mukaan ovat moraalisesti tuomittavia, ja koska islamin moraalikäsitystä on vaikea tai lähes mahdotonta muuttaa, koska islamissa ei ole sallittu tehdä omia tulkintoja, vaan muslimin tulee ainoastaan noudattaa muuttumatonta Jumalan lakia, shariaa (kts. Mitä lännen tulee tietää).

Maahanmuuton kannalta ongelmana ovat monissa maissa havaittu muslimien haluttomuus assimiloitua alkuperäiseen väestöön, ja toisaalta joidenkin yksilöiden radikalisoituminen (terrori-iskut Lontoossa, Madridissa, Tukholmassa,...) tai muu rikollinen toiminta (Britannian "grooming-jengit"). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki muslimimaahanmuuttajat pitäisi tuomita joidenkin yksilöiden tekojen perusteella. Jotkut, kuten Hollannin PVV-puolueen Geert Wilders, ovat kuitenkin ehdottaneet, että muslimien maahanmuutto pitäisi keskeyttää, kunnes jo maassa olevat on saatu sopeutettua yhteiskuntaan. Tämä voidaan tosin katsoa uskonnon perusteella tehdyksi syrjinnäksi, mikä taas sotii länsimaisia arvoja vastaan...

Kysymys tiiviistyykin siihen, pidetäänkö muslimimaahanmuuton aiheuttamia lieveilmiöitä niin vakavina, että niihin pitää reagoida vai uskotaanko ongelmien olevan vain väliaikaisia ja ongelmien kyllä ratkeavan itsestään, kunhan muslimit lopulta löytävät paikkansa yhteiskunnassa.



Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 03.01.2014, 15:35:34
Quote from: Ibn Matti on 03.01.2014, 14:55:15
"Islamissa ei ole "luonnollista" moraalin- tai oikeudentajua, joka ylittäisi Ko­raanissa ja sun­nassa esitetyt täsmälliset esimerkit ja velvoitteet. Koska Mu­hammadia pidetään Allahin lopullisena profeettana ja Koraa­nia itsensä Alla­hin ikuisina ja muuttumatto­mina sanoina, ei ole myös­kään moraalin kehitty­mistä, joka sallisi tehdä muun­noksia islamilaiseen mo­raaliin tai yhdistää sii­hen aineksia muualta. Koko is­lamilainen mo­raalinen maailmankaik­keus siirtyy perintönä yksin­omaan Muhamma­din elämästä ja opetuksista."

Lyhyesti: Muhammadin elämäntavan pitäminen muslimien korkeimpana moraalisena esikuvana on ongelmallinen, koska Muhammad teki eläessään monia asioita, jotka nykyajan länsimaisen käsityksen mukaan ovat moraalisesti tuomittavia, ja koska islamin moraalikäsitystä on vaikea tai lähes mahdotonta muuttaa, koska islamissa ei ole sallittu tehdä omia tulkintoja, vaan muslimin tulee ainoastaan noudattaa muuttumatonta Jumalan lakia, shariaa (kts. Mitä lännen tulee tietää).

OK. Muokkasin tuota Muhammadin elämän esikuvallisuutta koskevaa kohtaa seuraavaksi:

Quote* asettaa hänen profeettansa Muhammadin esikuvaksi ja ikuisen jäljittelyn kohteeksi kaikille. Tätä on pidetty ongelmallisena, koska Muhammad teki elämänsä aikana monia asioita - esimerkiksi ryöstöretkiä, ihmisten tapattamista pelkästään siksi että nämä olivat eri mieltä hänen kanssaan, voitettujen vihollisten naispuolisten omaisten raiskaamista, seksin harrastamista 9-vuotiaan kanssa - jotka nykyajan länsimaisen käsityksen mukaan ovat moraalisesti tuomittavia.

Lisäilen noita luettelemiasi muslimien sopeutumisongelmien erityispiirteitä myöhemmin.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ikuturso on 06.01.2014, 22:49:01
Quote from: ike60 on 01.01.2014, 16:48:44
Seuraavaksi olisi hyvä listata maahanmuuttoaiheisia tai maahanmuutosta muuten tietoa sisältäviä kirjoja. Tällä hetkellä FAQ:n lista on kovin lyhyt:
* Jussi Halla-aho: kirjoituksia uppoavasta lännestä
* Milla Hannula: maassa maan tavalla - maahanmuuttokritiikin lyhyt historia
* Timo Vihavainen: länsimaiden tuho

Mitä muita kirjoja FAQ:ssa kannattaisi mainita?

Fiktiivinen dystopia Ari Paulow: Khilafa-Valtakunta.
Suomen islamistinen inhorealistinen tulevaisuudenkuva.

-i-
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 06.01.2014, 23:33:39
Quote from: ikuturso on 06.01.2014, 22:49:01
Fiktiivinen dystopia Ari Paulow: Khilafa-Valtakunta.
Suomen islamistinen inhorealistinen tulevaisuudenkuva.

Kiitos. Hetken mietin, kannattaako fiktiota lisätä listaan, mutta miksipä ei. Siellä on nyt.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Maisteri Vihannes on 20.04.2014, 17:58:39
Kysymys FAQ:n editoinnista (tai wikieditoinnista yleisesti). Onko toivottavaa muokata kerralla monta kohtaa jolloin yhteenvedossa ei mahdu selittämään mitä on tehnyt, vai jokainen muokkaus (esimerkiksi yhden kirjaimen typo) omana muokkauksenaan jolloin artikkelin historianäkymään tulee pitkä lista yhden käyttäjän tekemiä muokkauksia? Kuinka tarkkaan yhteenvedossa pitäisi selostaa mitä on tehnyt, onko joku toinen kenttä mihin mahtuu pitempiä selostuksia?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 20.04.2014, 23:11:19
Quote from: Maisteri Vihannes on 20.04.2014, 17:58:39
Kysymys FAQ:n editoinnista (tai wikieditoinnista yleisesti). Onko toivottavaa muokata kerralla monta kohtaa jolloin yhteenvedossa ei mahdu selittämään mitä on tehnyt, vai jokainen muokkaus (esimerkiksi yhden kirjaimen typo) omana muokkauksenaan jolloin artikkelin historianäkymään tulee pitkä lista yhden käyttäjän tekemiä muokkauksia? Kuinka tarkkaan yhteenvedossa pitäisi selostaa mitä on tehnyt, onko joku toinen kenttä mihin mahtuu pitempiä selostuksia?

Itse olen muokannut yleensä vain yhtä kohtaa - siis yhden otsikon alaista tekstiä - kerrallaan ennen lähettämistä. Tämä on johtunut siitä, että silloin pystyy helpommin katsomaan miltä muokattu teksti näyttää esikatselussa. Mutta sopiihan se usean kohdan muokkaaminenkin ennen lähettämistä. Muutokset näkyvät joka tapauksessa historiassa. Pieniä muokkauksia ei kannata erikseen ruveta lähettämään; en ole varma mitä tapahtuu jos laittaa rastin ruutuun "tämä on pieni muutos", mutta oletan että se ruksimalla muutosloki tulee siistimmäksi.

Yhteenvetoon en ole tähän mennessä kirjoittanut muistaakseni mitään, koska olen käytännössä yksin FAQ:ta muokkaillut. Tästedes kirjoitan sinnekin jonkinlaisen kuvauksen. Pitkiä tarinoita sinne ei tarvitse laittaa koska muutokset näkyvät joka tapauksessa historiassa.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 21.04.2014, 00:36:06
Quote from: Maisteri Vihannes on 20.04.2014, 17:58:39
Kysymys FAQ:n editoinnista (tai wikieditoinnista yleisesti). Onko toivottavaa muokata kerralla monta kohtaa jolloin yhteenvedossa ei mahdu selittämään mitä on tehnyt, vai jokainen muokkaus (esimerkiksi yhden kirjaimen typo) omana muokkauksenaan jolloin artikkelin historianäkymään tulee pitkä lista yhden käyttäjän tekemiä muokkauksia? Kuinka tarkkaan yhteenvedossa pitäisi selostaa mitä on tehnyt, onko joku toinen kenttä mihin mahtuu pitempiä selostuksia?
Yksiselitteistä vastausta kysymykseesi ei ole vaan oikea vastaus riippuu siitä, minkälaisia korjauksia tai muita muokkauksia olet tekemässä.

Jos tunnet suomen kielen kieliopin hyvin ja aiot tehdä läjäpäin korjauksia ilmiselviin kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin, muokkaa rohkeasti, tee ne korjaukset kerralla ja kuittaa muutokset sanomalla, että teit läjäpäin korjauksia ilmiselviin kielioppi- ja kirjoitusvirheisiin. Tietenkin sinun täytyy itse olla varma, että korjauksesi menevät oikein.

Jos taas teet muutoksia varsinaiseen asiasisältöön useammasta kohtaa, ehkä ne muutokset kannattaa tehdä paloittain.

Muokkauksen kommenttiin pitäisi mahtua tiivis kuvaus siitä, mitä muokkaus koskee.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 12.05.2014, 22:22:39
Homma etenee. Muutamat ovat tällä forumilla kyselleet, mitkä kansainväliset sopimukset säätelevät Suomen ulkomaalaispolitiikkaa. Nyt vastaus löytyy FAQ:sta (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Mitk.C3.A4_kansainv.C3.A4liset_sopimukset_s.C3.A4.C3.A4telev.C3.A4t_Suomen_maahanmuutto-_ja_ulkomaalaispolitiikkaa.3F).
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 28.05.2014, 23:11:31
Lisäsin seuraavan kysymys-vastaus-parin. Kysymys on siis siitä varsin tavanomaisesta väitteestä, että syyllistäisimme täällä maahanmuuttajia. Esittäkää kernaasti kommentteja ja parannusehdotuksia.

Quote from: Maahanmuuton FAQ
Miksi te syyllistätte maahanmuuttajia erilaisista negatiivisista asioista?

Lyhyt vastaus: useimmat maahanmuuttokriitikot eivät syyllistä maahanmuuttajia ryhmätasolla. Maahanmuuttajat eivät useimmiten ole syyllisiä heistä aiheutuviin ongelmiin, koska syyllisyyteen tarvitaan tahallisuus tai törkeä tuottamuksellisuus. Yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää heidän tekemistään rikoksista tai huonosta käytöksestään samoilla kriteereillä kuin ketä tahansa muutakin ihmistä.

Pitempi vastaus: rikoksiin syyllistyneitä tai huonosti käyttäytyviä yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää siinä kuin ketä tahansa muutakin, eli soimata heitä vajavaisesta käytöksestä. Rikoksiin syyllistymätöntä maahanmuuttajaa ei tietenkään voi syyllistää hänen etnisen ryhmänsä jäsenten tekemistä rikoksista, jos hän ei ole ollut niihin osallisena.

Yleensä syyllistäminen kuitenkin otetaan esille tilanteessa, jossa joku mainitsee jostain maahanmuuttajaryhmästä koituvan sosiaalista tai taloudellista taakkaa. Se, että puhuu jostain ryhmästä aiheutuvista ongelmista, ei kuitenkaan tarkoita syyllistämistä.

Syyllisyys tarkoittaa, että ihminen on tietoisesti tehnyt jonkin teon, vaikka tietää siitä muille koituvat kielteiset seuraukset. Syyllisyyteen edellytetään siis tahallisuutta tai törkeää tuottamuksellisuutta (esim. holtitonta huolimattomuutta). Lisäksi syyllisyyteen vaaditaan että syytetty on tehnyt teon itse - länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan henkilön sukulaisten, maanmiesten tms. syyllisyys johonkin rikokseen ei sinänsä osoita henkilön itsensä syyllisyydestä mitään.

Maahanmuuttokriitikot ovat esittäneet vain harvoin syytöksiä että jonkin ryhmän kaikki jäsenet ovat tahallaan ja henkilökohtaisesti tehneet jonkin tuomittavan teon. Aniharva maahanmuuttokriitikko väittää esimerkiksi että kaikki tai edes useimmat jonkin etnisen ryhmän jäsenet tahallaan välttelisivät työtä. Yleensä maahanmuuttokriitikot perustelevat tiettyjen ryhmien korkeaa työttömyysastetta sillä, että heillä ei ole työllistymiseen tarvittavia edellytyksiä, kuten työelämässä tarvittavia taitoja tai aloitteellisuutta. Joskus maahanmuuttokriitikot viittaavat joidenkin maahanmuuttajaryhmien ongelmallisiin asenteisiin, mutta tällöinkin yleensä viitataan lähtömaan kulttuuriin; tämä ei ole syyllistämistä, koska lähtömaan kulttuurin mahdollisista ongelmallisista piirteistä on usein vaikea päästä eroon vaikka sieltä olisi muuttanut pois. Monesti viitataan länsimaissa tarvittavien tai hyödyllisten taitojen puuttumiseen, koulutuksen puuttumiseen (esim. luku- ja kirjoitustaidottomuus), siihen että ihmisen on vaikea oppia toimimaan vieraan kulttuurin pelisäännöillä ja opiskella työllistymiseen tarvittavia taitoja aikuisiällä jos siihen mennessä ei ole saanut opetusta. Nämä eivät ole syyllistämistä, koska oman lapsuuden olosuhteet eivät kuulu tietoisen ja täysivaltaisen valinnan piiriin. Jotkut maahanmuuttokriitikot väittävät myös, että joidenkin tulijaryhmien sopeutumisvaikeudet saattavat johtua heidän keskimäärin erilaisesta geeniperimästään, joka saattaa esim. tuottaa länsimaista matalamman keskiälykkyyden; geneettisiin eroihin viittaaminen ei ole syyllistämistä, koska kukaan maahanmuuttaja ei ole itse valinnut geeniperimäänsä.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Tosiasiallinen Nuiva on 28.05.2014, 23:21:43
Ehkä kaipaisin jonkinlaisen ilmauksen siitä, että negatiivisten faktojen esille tuominen ei ole syyllistämistä. Se kuuluu sananvapauteen ja on lisäksi olennainen osa päätöksentekoprosessia.

Toki tuo käy fiksulle lukijalle ilmi rivienkin välistä. Mutta silti...
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 01.06.2014, 11:28:01
Seuraavassa olen yrittänyt tuoda esille Tosiasiallisen Nuivan pointin, että tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin liittyvistä negatiivisistakin asioista on voitava puhua, ja eikä negatiivisista asioista puhuminen sinänsä tarkoita syyllistämistä.

Lukemisen helpottamiseksi olen lihavoinut lisätyn tekstin. Lopullisessa FAQ-tekstissä kyseisiä kohtia ei lihavoida.

Quote from: Maahanmuuton FAQ, uusi yritys
Miksi te syyllistätte maahanmuuttajia erilaisista negatiivisista asioista?

Lyhyt vastaus: useimmat maahanmuuttokriitikot eivät syyllistä maahanmuuttajia ryhmätasolla. Maahanmuuttajat eivät useimmiten ole syyllisiä heistä aiheutuviin ongelmiin, koska syyllisyyteen tarvitaan tahallisuus tai törkeä tuottamuksellisuus. Yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää heidän tekemistään rikoksista tai huonosta käytöksestään samoilla kriteereillä kuin ketä tahansa muutakin ihmistä.

Pitempi vastaus: rikoksiin syyllistyneitä tai huonosti käyttäytyviä yksittäisiä maahanmuuttajia voi syyllistää siinä kuin ketä tahansa muutakin, eli soimata heitä vajavaisesta käytöksestä. Rikoksiin syyllistymätöntä maahanmuuttajaa ei tietenkään voi syyllistää hänen etnisen ryhmänsä jäsenten tekemistä rikoksista, jos hän ei ole ollut niihin osallisena.

Yleensä syyllistäminen kuitenkin otetaan esille tilanteessa, jossa joku mainitsee jostain maahanmuuttajaryhmästä koituvan sosiaalista tai taloudellista taakkaa. Se, että puhuu jostain ryhmästä aiheutuvista ongelmista, ei kuitenkaan tarkoita syyllistämistä.

Syyllisyys tarkoittaa, että ihminen on tietoisesti tehnyt jonkin teon, vaikka tietää siitä muille koituvat kielteiset seuraukset. Syyllisyyteen edellytetään siis tahallisuutta tai törkeää tuottamuksellisuutta (esim. holtitonta huolimattomuutta). Lisäksi syyllisyyteen vaaditaan että syytetty on tehnyt teon itse - länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan henkilön sukulaisten, maanmiesten tms. syyllisyys johonkin rikokseen ei sinänsä osoita henkilön itsensä syyllisyydestä mitään.

Maahanmuuttokriitikot ovat esittäneet vain harvoin syytöksiä että jonkin ryhmän kaikki jäsenet ovat tahallaan ja henkilökohtaisesti tehneet jonkin tuomittavan teon. Aniharva maahanmuuttokriitikko väittää esimerkiksi että kaikki tai edes useimmat jonkin etnisen ryhmän jäsenet tahallaan välttelisivät työtä. Yleensä maahanmuuttokriitikot perustelevat tiettyjen ryhmien korkeaa työttömyysastetta sillä, että heillä ei ole työllistymiseen tarvittavia edellytyksiä, kuten työelämässä tarvittavia taitoja tai aloitteellisuutta. Joskus maahanmuuttokriitikot viittaavat joidenkin maahanmuuttajaryhmien ongelmallisiin asenteisiin, mutta tällöinkin yleensä viitataan lähtömaan kulttuuriin; tämä ei ole syyllistämistä, koska lähtömaan kulttuurin mahdollisista ongelmallisista piirteistä on usein vaikea päästä eroon vaikka sieltä olisi muuttanut pois. Monesti viitataan länsimaissa tarvittavien tai hyödyllisten taitojen puuttumiseen, koulutuksen puuttumiseen (esim. luku- ja kirjoitustaidottomuus), siihen että ihmisen on vaikea oppia toimimaan vieraan kulttuurin pelisäännöillä ja opiskella työllistymiseen tarvittavia taitoja aikuisiällä jos siihen mennessä ei ole saanut opetusta. Nämä eivät ole syyllistämistä, koska oman lapsuuden olosuhteet eivät kuulu tietoisen ja täysivaltaisen valinnan piiriin. Jotkut maahanmuuttokriitikot väittävät myös, että joidenkin tulijaryhmien sopeutumisvaikeudet saattavat johtua heidän keskimäärin erilaisesta geeniperimästään, joka saattaa esim. tuottaa länsimaista matalamman keskiälykkyyden; geneettisiin eroihin viittaaminen ei ole syyllistämistä, koska kukaan maahanmuuttaja ei ole itse valinnut geeniperimäänsä.

Negatiivisista asioista puhuminen ei siis sinänsä tarkoita syyllistämistä, jos samalla ei vihjata että puheenaiheena oleva ryhmä olisi tahallaan tai törkeän tuottamuksellisesti tuottanut negatiivisen kehityskulun, tai jos tahallisuutta ei uloteta koskemaan koko tarkasteltavaa ryhmää.

On myös olemassa se mahdollisuus, että jokin ryhmä kokonaisuudessaan - tai ainakin valtaosa sen jäsenistä - todellakin tahallisesti syyllistyy johonkin tuomittavaan toimintaan. Tällöin toiminnan arvostelu, ja kyseisen ryhmän tuomitseminen, on normaalin sananvapauden piiriin kuuluvaa toimintaa. Tällaisessa tilanteessa voi toki tuomitsijoilta edellyttää uskottavien todisteiden ja loogisesti pitävien perustelujen esittämistä.

Siinä tapauksessa, että syyllistämiseen viittaamalla yritetään rajoittaa sananvapautta (esimerkiksi vaatimalla "syyllistäviä" mielipiteitä ei saisi tai pitäisi julkaista), ollaan monen mielestä astuttu sivistyneen ja asiallisen keskustelun ulkopuolelle. Sananvapauden rajoittamispyrkimykset voivat tietenkin kuulua normaalin poliittisen aktiviteetin piiriin, mutta niiden voi perustellusti myös katsoa olevan länsimaisten arvojen vastaista toimintaa.

Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 06.08.2014, 11:27:53
Mielestäni HommaWikin päällimmäinen ongelma ilmenee parhaiten tällä sivulla: HommaWiki: Pitkät sivut (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Toiminnot:Pitk%C3%A4t_sivut)

Sisältö on erittäin painottunut yhden FAQ:n sisältöön.

Vertailun vuoksi voidaan katsoa suomenkielisen Wikipedian vastaavaa sivua: Wikipedia: Pitkät sivut (https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Pitk%C3%A4t_sivut)

Wikipediassa on myös pitkiä sivuja, mutta ne ovat pitkiä luetteloita, joissa luettelojen alkiot ovat artikkelien sisällä yhdenmukaisesti jotain tiettyä laatua. Niissä kyse on sellaisesta tiedosta, jonka palasteleminen pienempiin artikkeleihin ei olisi perusteltua.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 29.08.2014, 12:26:54
Hommawikissä on nyt Luokka:Paja (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Luokka:Paja).
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 29.08.2014, 21:05:37
Quote from: Nikolas Ojala on 06.08.2014, 11:27:53
Mielestäni HommaWikin päällimmäinen ongelma ilmenee parhaiten tällä sivulla: HommaWiki: Pitkät sivut (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Toiminnot:Pitk%C3%A4t_sivut)

Sisältö on erittäin painottunut yhden FAQ:n sisältöön.
[..]

Olet oikeassa. Aloitin FAQ:n pitempien vastausten siirtämisen omiksi sivuikseen. Nyt olen siirtänyt Astrid Thorsiin ja Halla-ahon tuomioon kohdistunutta kritiikkiä.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 28.09.2014, 14:35:42
Päivitin kysymystä Noudatetaanko Suomessa poikkeuksellisen tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Noudatetaanko_Suomessa_poikkeuksellisen_tiukkaa_turvapaikkapolitiikkaa.3F) EASOn tuoreen selvityksen tuloksilla, joita on ruodittu Halla-ahon kirjoituksia käsittelevässä ketjussa (http://hommaforum.org/index.php/topic,7.0.html). Suomesssa hallinto-oikeudet antavat turvapaikanhakijoiden valituksiin suhteessa useammin myönteisiä päätöksiä kuin ilmeisesti missään muussa EU-maassa.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 28.09.2014, 14:45:06
Quote from: ike60 on 29.08.2014, 21:05:37

Aloitin FAQ:n pitempien vastausten siirtämisen omiksi sivuikseen.


Suosittelen jatkamaan sillä tiellä.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 04.10.2014, 18:49:54
Päivitin kysymystä Noudatetaanko Suomessa poikkeuksellisen tiukkaa turvapaikkapolitiikkaa (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Noudatetaanko_Suomessa_poikkeuksellisen_tiukkaa_turvapaikkapolitiikkaa.3F) Roopen (http://hommaforum.org/index.php/topic,95933.msg1710808.html#msg1710808) linkittämällä tiedolla (http://www.intermin.fi/Julkaisu/172012?docID=33310), jonka mukaan Suomen perheenyhdistämispolitiikka osoittautui pohjoismaiden löysimmäksi vuonna 2012, eikä sitä sen jälkeen ole kiristetty.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 26.04.2015, 11:03:46
Kävin päivittämässä kysymystä Onko maahanmuutto Suomelle taloudellisesti tuottavaa (http://wiki.hommaforum.org/wiki/Paja:Maahanmuuton_FAQ#Onko_maahanmuutto_Suomelle_taloudellisesti_tuottavaa.3F) lisäämällä viittaukset Suomen perustan tässä kuussa julkaisemaan selvitykseen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista Suomen julkiselle taloudelle sekä VATT:n viime kesänä tekemän dynaamisen laskelman samasta aiheesta.
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 30.07.2016, 12:51:08
Mietin äsken kysymystä: "Miksi Hommawikiin ei tule kirjoittajia?" Tiesin myös että Google tuntee Hommawikin mutta hakutuloksissa Hommawiki on aina kaukana kärjestä. Eräs todennäköinen selitys molempiin on se että Homman etusivulla ei ole mitään linkkiä Hommawikiin. Eipä ole ihme ettei uusia kirjoittajia näy eikä kuulu. Kuinka monet edes tietävät Hommawikin olemassaolosta?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 06.08.2016, 12:21:38
Kiinnostaako Hommawiki enää ketään?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: ike60 on 06.08.2016, 23:16:38
Quote from: Nikolas Ojala on 06.08.2016, 12:21:38
Kiinnostaako Hommawiki enää ketään?

Kyllä se ainakin minua kiinnostaa. FAQ:ta pitäisi päivittää, ja siksi olisi hyvä jos tämän lukijat kertoisivat mielipiteensä. Mitä kysymyksiä FAQ:ssa pitäisi olla? Mihin siellä oleviin kysymyksiin on vastattu puutteellisesti tai väärin?
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Nikolas on 15.09.2017, 16:03:38
Enemmän ja uusia kirjoittajia kaivataan.

https://wiki.hommaforum.org/index.php/Etusivu
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Karjala on 19.12.2024, 21:12:30
Ongelma
Ongelmana nykyään on että isänmaalliset ja kansallismieliset joutuvat tukeutumaan tahoihin joilla ei ole maamme ja kansamme etu silmiensä edessä tai toimivat aktiivisesti tai passiivisesti maatamme tai kansaamme vastaan pimittäen tai vääristäen tietoa. Tämä tiedon puute estää kansalaisia tekemään omia johtopäätöksiä ja ryhtymään toimiin omien etujensa mukaisesti.

Tarve
Olen kirjoittanut HommaWikistä useampaan kertaan, hieman surulliseen sävyyn. Itseäni on vaivannut HommaWikin suuri mutta hyödyntämätön potentiaali. Aikoinaan kun löysin sen pidin ideaa ja alustaa hienona aloitteena mutta huomasin että uudempaa tietoa syntyy hyvin vähän.

Ensimmäisenä mikä tuli aikoinaan mieleen että olisi hyvä että HommaWikistä löytyisi oli maamme väestörakenne. Toisena mikä olisi mahtavaa olisi politiikkojen sitaatit sanatarkasti. Nämä kummatkin tietenkin asiallisin lähdeviitteineen. HommaWiki voisi toimia vallan mainiosti kansallismuistin virkistäjänä.

Ratkaisu
Uskon myös että HommaWikistä kiinnostuneita on useampi ja lisääntynyt aktiivisuus HommaWikissä varmasti innostaisi muitakin liittymään mukaan kun näkevät että tästä nousee yhteinen voimavara jota jokainen voi hyödyntää. Hommalaisilla on kyllä monipuolista tietoa yhteiskuntamme eri aloilta ja kykyä viedä HommaWikiä eteenpäin.
Puhalletaan yhteen hiileen, siirrytään reaktiivisesta proaktiiviseen. Haluan vetoa jokaiseen joka tätä kansaa ja maata rakastaa, toimimaan HommaWikin puolesta.

Kansamme, isänmaamme ja äidinkielemme puolesta - nyt ja aina!
- @Karjala
Title: Vs: HommaWiki/Tarve MokuFAQ:lle
Post by: Bona on 20.12.2024, 05:06:24
Aikaisempi inkarnaationi ehdotti joskus vuonna käpy, että laatisimme sellaisen sivuston, jolta koulutöitään tekevät nuorisolaiset saisivat nopeasti ja helposti materiaalia töihinsä. Sellaista materiaalia tietenkin, josta saisi sen toisen näkökulman. Jos menetämme kokonaiset uudet ikäluokat, menetämme Suomen. Tietäisittepä, millaisia tekstejä olen taas viime viikkoina arvioinut. Toivonpilkahduksia näkyy, mutta suurimmaksi osaksi nuoriso on menetetty.

HommaWiki on hyvä ja kannatettava ajatus, mutta koululaisilla ja opiskelijoilla voi olla kynnys sen käyttöön, opettaja saattaisi jopa kieltää, vaikka sieltä löytyisi myös lähteet. Pitäisin parempana vähemmillä tunnuksilla esiintyvää tietopankkia.

Nyt tietysti iso ongelma on tuo vasemmalle kallellaan oleva ChatGPT jota nuorisolaiset käyttävät aina kun silmä välttää tai tehtävänanto mahdollistaa.