Kaikki kynnelle kykenevät tahot Suomessa vaativat asiallista maahanmuuttokeskustelua, mutta uskalluksen puute ja rasismisyytösten pelko laimentavat hyvät aikeet pelkäksi samanmielisten kanssa käytäväksi hymistelyksi. Suvaitsevaiset eivät kuuntele kriittisiä eivätkä kriittiset suvaitsevaisia ja näin tilanteessa, jossa välttämättä kaivattaisiin pragmaattisuutta, sorrutaan syyttelyihin ja ohihuutamiseen.
Homma ry (http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=18) tarttuu härkää sarvista ja avaa osaltaan lukkiintunutta tilannetta kutsumalla internet-pohjaiseen keskustelutilaisuuteen Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään. Kaksituntisessa tilaisuudessa kaikki Hommaforumin käyttäjät voivat esittää kysymyksiä vähemmistövaltuutetulle seuraavien aiheiden puitteissa:
* Vähemmistövaltuutetun rooli ja toimenkuva
* Nettirasismi tämän päivän Suomessa
* Lainsäädäntö ja oikeudelliset kysymykset
* Etnisten suhteiden tulevaisuudennäkymät
Odotettavissa on varovaisestikin arvioiden mielenkiintoinen keskustelu. Lehdistötiedote keskustelun pääkohdista tulossa välittömästi tentin päätyttyä.
Tilaisuuden kesto: 13:00 - 14:45.
Tämä ketju avataan annettuna kellonaikana ja lukitaan ajan päätyttyä. Osallistuminen vaatii rekisteröitymisen. Tenttiin voi osallistua jättämällä kysymyksen ao. ketjuun. Lisätietoja aikaisemmista Hommatenteistä täällä (http://cms.hommaforum.org/index.php?option=com_content&view=article&id=72&Itemid=48).
Hieman lisäohjeita ;)
Kysymysten tulisi mielellään liittyä tentin aiheisiin, jotka on annettu yllä.
Johanna Suurpää edustaa tentissä vain ja ainoastaan Vähemmistövaltuutetun toimistoa, joten kysymykset on suunnattava kyseiselle instituutiolle, ei yksityishenkilö Johanna Suurpäälle.
Samojen kysymysten esittäminen uudestaan on kielletty.
Kysymyksiä tulee todennäköisesti enemmän kuin mihin tentattava ehtii vastata.
Hei, ja tervetuloa foorumille.
Onko vähemmistövaltuutetun uudehkon (8 v.) viran toimenkuva ja tehtävät jo mielestäsi määritelty riittävän selvästi, vai joudutko vielä tekemään "etsivää työtä" syrjinnän havaitsemiseksi ja epäkohtien poistamiseksi?
Mieleeni tulee sinunkin varmasti muistamasi, minua ja sananvapautta koskeva tapaus, joka tällä hetkellä on eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. Siinä sinä minun mielestäni ammuit melko raskaalla kalustolla ottamalla suoraan taustoja selvittämättä yhteyttä linjaorganisaation kolmeen esimieheeni samanaikaisesti. Kyseessä oli kuitenkin sellainen yksityishenkilön lähes vuoden viiveellä tekemä ilmoitus, jonka motiiveita olisi ehkä voinut pysähtyä miettimään, varsinkin kun esitetty todistuskappalekaan ei mitenkään todistanut sitä mitä sen väitettiin todistavan, ja tämä oli aivan maallikonkin (kuten minun) helppo huomata.
Olisiko sinun mielestäsi, näin jälkikäteen ajatellen, ensin kannattanut lähestyä asiassa keskeisintä asianomaista eli minua lisätietojen saamiseksi, ja päättää vasta sen jälkeen jatkotoimenpiteistä, vai menikö kaikki mielestäsi niin kuin oikein tai ainakin väistämätöntä oli?
(Korjattu pari tavuviivaa pois).
Kysymykseni koskee vähemmistövaltuutetun roolia ja tehtäviä laillisuuden näkökulmasta. Etenkin edeltäjänne tuli tunnetuksi pahamaineisena mielipidevainoajana, joka tehtaili tutkintapyyntöjä kansalaisten ilmaistua omaan vakaumukseensa tai maailmankatsomukseensa liittyviä näkemyksiä.
Vähemmistövaltuutetun tuorein toimintakertomus kertoo, että tätä toimintaa on jatkettu aina marraskuuhun 2008, jolloin "vähemmistövaltuutettu teki linjauksen rajoittaa jatkossa tutkintapyyntöjen tekemistä sekä internetsivustojen ja niillä esiintyvän materiaalin lainvastaisuuden arviointia", mitä voidaan pitää oikeana lain hengen ja kirjaimen mukaisena linjauksena.
Kuitenkin toimintakertomuksessa kerrotaan "Jatkossa vähemmistövaltuutetun tarkoituksena on koota yhteen asiakasyhteydenotoissa esille tulevaa aineistoa ja lähettää koonteja poliisin tutkittavaksi".
Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) määrää 2 §:sään vähemmistövaltuutetun tehtävät, joihin ei luetella tutkintapyyntöjen tai ilmiantojen tekoa. Myöskään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tai ulkomaalaislaissa (301/2004) ei vähemmistövaltuutetun tehtäviin ole katsottu tutkintapyyntöjen tekemistä. Yhdenvertaisuuslain 3§:ssa vähemmistövaltuutetun keinovalikoimaan säädetään aloitteet, ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu. Lain kirjain tai henki eivät valtuuta tutkintapyyntöjen tai muiden rikosoikeudellisten toimien tekemistä, muutoin kuin syrjintää (RL 11:11 §) koskevassa asiassa.
Sen sijaan vuosikertomuksen mukaan vähemmistövaltuutetun tutkintapyynnöt ovat koskeneet kiihottamista kansanryhmää vastaan (RL 11:10 §), johon laki ei anna vähemmistövaltuutetulle toimivaltaa. Yksityishenkilönä toki kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, mutta virka-ajan ja -aseman käyttö tähän rikkoo lakia ja hyvää hallintotapaa. Todistettavasti vähemmistövaltuutettu on tehnyt tutkintapyyntöjä virka-asemassaan esittelyn perusteella.
Katsonkin että kyseinen toiminta on suoraan lain vastaista edellämainituin perustein sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisen vastaista nostaessaan turhaa vastakkainasettelua.
Onko vähemmistövaltuutettu jatkossa tarkistamassa toimintatapaansa lainmukaiseksi pitäytyen lakisääteisissä tehtävissä ja toimissa vai aiotaanko toimintaa jatkaa laillisuuden rajamailla?
Tuoreessa KHO:n jutussa KHO:2009:86 (http://www.kho.fi/paatokset/48162.htm) oleskeluluvan hakija perusteli hakemustaan (sanatarkasti) sillä, että "Suomessa elämä on ilmaista".
1. Mitä ajatuksia perustelu herättää vähemmistövaltuutetussa?
2. Miten arvelette sen vaikuttavan suomalaisten asenteisiin?
3. Miten ongelmaan tulisi vähemmistövaltuutetun mielestä puuttua? Jos tällaiset perustelut ovat suomalaisten asennekasvatuksen kannalta haitallisia, tulisiko ne siivota pois julkaistavista tuomioista?
Hyvä vähemmistövaltuutettu
Haluaisin kysyä seuraavat vähemmistöjä, lainsäädäntöä, rasismia, etiikkaa ja etnisuskonnollisia suhteita koskevat kysymykset:
a)Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, jonka kirjoitukset sisältävät suoria käskyjä ja kehotuksia väkivaltaan muita olemassa olevia uskonnollisia ryhmiä vastaan?
b) Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, joka ei salli vapautta luopua uskosta ja vaatii muiden uskonnollisten ryhmien juridisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien eriasteista poistamista?
Kiitän etukäteen mahdollisista vastauksista
Vouti
Kun hakija saa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen, niin vuositasolla kuinka monta prosenttia kielteisistä päätöksistä johtaa valitukseen ?
Saako ja jos niin mista valittaja saa oikeusapua ?
Taitaa mennä nyt eri viranomaisen toimenkuvaan, eli tuo ei kuulu vähemmistövaltuutetulle.
Nyt kun eduskunnassa keskustellaan ulkomaalaislain muuttamisesta ja oikeus työntekoon riippuisi tulijan asiakirjoista, niin vuositasolla kuinka suurella osalla tulijoista (turvapaikan tai oleskeluluvan hakijoista) ei ole hyväksyttavää identifikaatiota itsestään ?
Taitaa mennä nyt eri viranomaisen toimenkuvaan, eli tuo ei kuulu vähemmistövaltuutetulle.
Kuuluvatko eri väestönryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, ovatko ne vähemmistöjä vai enemmistöjä? Vai kuuluuko mielestänne vähemmistöille enemmän oikeuksia tai vähemmän velvollisuuksia?
Miten vähemmistövaltuutetun toimisto määrittelee rasismin ja onko tämän määritelmän mukainen rasismi Suomessa rikos?
Terve, Johanna!
Ajatusten herättämiseksi pätkä historiantutkija Walter Laqueurin kirjasta "Euroopan viimeiset päivät":
Quote
Voi olla, että kahden tai kolmen sukupolven jälkeen keskustelu integraatiosta ei enää ole mielekästä. Tällöin aikaisemmat vähemmistöt ovat lukumäärältään suurempia kuin kantaväestö joissakin osissa Saksaa, Hollantia ja Ranskaa, eikä "alkuperäisväestö" enää vähemmistössä voi odottaa enemmistön sopeutuvat heidän elämäntapaansa, kieleensä ja lakeihinsa. Tällöin "alkuperäisväestön" pitäisi integroitua muuttuneeseen yhteiskuntaan. Tätä tasoa ei ole vielä saavutettu, mutta ei ole todelakaan liian aikaista pohtia uuden yhteiskunnan luonnetta ja seuraamuksia.
Aina sanotaan, että Suomella on aikaa oppia muiden virheistä, mutta tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikkamme ei eroa millään oleellisella tavalla muiden Euroopan maiden aiempien vuosien politiikasta. Olemme siis matkalla kohti aivan samoja ongelmia; ghettoutumista ja syrjäytymistä. Jos olet eri mieltä, niin kerro, millä konkreettisella tavalla meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ehkäisee paremmin niitä ongelmia, joita vaikkapa Ruotsissa ja Ranskassa on nähty. Mikä on se ihmelääke, jolla Suomi onnistuu välttämään muiden maiden ongelmat? Toistaiseksi eräiden ryhmien integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut missään.
Moi!
Viime aikoina on oltu huolestuneita järjestäytyneestä nettirasismista.
Asiasta käydyt oikeusjutut, julkisimpina Ellilä ja Halla-aho, kuitenkin antavat olettaa, että varsinaista nettirasismia ei ole olemassakaan. Mikäli vähemmistövaltuutetun toimisto on huolestunut nettirasismista voisitteko ( vaikka tulevaisuudessa )yksilöidä esimerkein mitä sen on ja missä sellaista esiintyy järjestäytyneesti?
Eli kysymyksenä: Voisiko vähemmistövaltuutettu nettirasismin suhteen selkeyttää yleisölle omaa kuvaansa siitä?
Uskooko Johanna Suurpää, että jos Suomessa otettaisiin vaikkapa Lahti ja lahtelaiset eksklusiiviseksi alueeksi ja ihmisiksi, joilta ei saisi valtion mielestä puuttua mitään, joiden työllisyys ja pärjääminen olisi Suomessa prioriteetti numero 1, että näiden pärjäämiseen tulisi kaikkien ottaa osaa jne, että Suomessa ei noustaisi varpailleen asiassa?
Jatkokysymyksenä, että olisiko se rasismia tässä tapauksessa lahtelaisia kohtaan, kun kritiikki kohdistuisi valtion linjauksiin?
Quote from: Harri Eerikäinen on 19.11.2009, 13:01:26
Hei, ja tervetuloa foorumille.
Onko vähemmistövaltuutetun uudehkon (8 v.) viran toimenkuva ja tehtävät jo mielestäsi määritelty riittävän selvästi, vai joudutko vielä tekemään "etsivää työtä" syrjinnän havaitsemiseksi ja epäkohtien poistamiseksi?
Mieleeni tulee sinunkin varmasti muistamasi, minua ja sananvapautta koskeva tapaus, joka tällä hetkellä on eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. Siinä sinä minun mielestäni ammuit melko raskaalla kalustolla ottamalla suoraan taustoja selvittämättä yhteyttä linjaorganisaation kolmeen esimieheeni samanaikaisesti. Kyseessä oli kuitenkin sellainen yksityishenkilön lähes vuoden viiveellä tekemä ilmoitus, jonka motiiveita olisi ehkä voinut pysähtyä miettimään, varsinkin kun esitetty todistuskappalekaan ei mitenkään todistanut sitä mitä sen väitettiin todistavan, ja tämä oli aivan maallikonkin (kuten minun) helppo huomata.
Olisiko sinun mielestäsi, näin jälkikäteen ajatellen, ensin kannattanut lähestyä asiassa kes-keisintä asianomaista eli minua lisätietojen saamiseksi, ja päättää vasta sen jälkeen jatkotoi-menpiteistä, vai menikö kaikki mielestäsi niin kuin oikein tai ainakin väistämätöntä oli?
Hei - aloitan tästä vähemmistövaltuutetun toimenkuvaa koskevasta kysymyksestä. VV:n tehtävänä on ehkäistä etnistä syrjintää ja edistää hyviä etnisiä suhteita. Minusta tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi kattava: parhaillaan on vireillä uudistus laajentaa toimenkuvaa myös muihin syrjintäperusteisiin (kuten vammaisuus, ikä jne). Syrjintä on mielestäni yhtä tuomittavaa riippumatta siitä millä perusteella se tapahtuu.
Uskotko, että hyviä etnisiä suhteita edistää se, että vähemmistövaltuutettu on profiloitunut lähinnä innokkaana maahanmuuttajien puolustajana ja kantaväestön syyllistäjänä?
Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta erilaisiin etnisiin kiintiöihin työpaikoilla ja viroissa?
Onko kyseessä vähemmistövaltuutetun hyväksyntää nauttiva keino asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan heidän etnisestä taustastaan johtuen?
Kuinka tuttu paikka Hommafoorumi työn puolesta vähemmistövaltuutetulle jo on?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:05:06
VV:n tehtävänä on ehkäistä etnistä syrjintää ja edistää hyviä etnisiä suhteita.
Millaisia toimenpiteitä VV on tehnyt vähemmistöjä kohtaan etnisten suhteiden ylläpitämiseksi, vai kohdistuvatko toimenpiteet ja vaatimukset pääasiassa kantaväestöön?
Kysyn, mitä mieltä olette vähemmistövaltuutettuna seuraavasta:
Tampereen kaupungin vuokratalosäätiö (VTS) asuttaa ulkomaalaisia siten, että kerrostalossa joka kerrokseen yksi perhe. Samassa talossa pitää olla samaa kansallisuutta tai samalta maantieteelliseltä alueelta. Kun jotain kansallisuutta ei ole saatavissa asumaan, asunto pidetään tyhjänä odotettaessa.
Vuokrat määräytyvät talokohtaisesti niin, että vuokrien pitää kattaa kulut. Kun kämppiä seisoo tyhjinä, muut asukkaat saavat jatkuvia vuokran korotuksia, vaikka samalla asuntojonot ovat pitkät.
Onko oikein, että kansallisuus-segregaation vuoksi muut vuokralaiset joutuvat maksumiehiksi korotettujen vuokrien muodossa?
Onko toimistoltanne tullut VTS:lle ojeistus toimia näin?
Rouva Tampereelta.
Tervetuloa forumille ja kiitokset ennakkoluulottomuudesta.
Näin feministinä minua kiinnostaa, mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jos vähemmistöyhteisön ja vähemmistöön kuuluvan yksilön oikeudet lyövät toisiaan korville. Huom. kaikki ei ole ratkaistavissa loputtomalla valistamisella vaan johonkin pitää vetää myös lainsäädännöllinen raja. Muslimituttaviltani olen nimittäin kuullut, että Suomessakin on sekä moniavioisuutta (ja naiset eivät pidä siitä, mutta he eivät voi sille mitään) että epävirallisia moraalipoliiseja, jotka aiheuttavat hankaluuksia "väärin käyttäytyville".
Toinen feministinen kysymys: kaikkiin kulttuureihin ei kuulu naisen fyysisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ei ulkomaalaisten tai suomalaisten naisten. Pitäisikö tätä sietää, jos lääppijä tai raiskaaja vetoaa kulttuuriinsa?
Quote from: Teemu Lahtinen on 19.11.2009, 13:01:29
Kysymykseni koskee vähemmistövaltuutetun roolia ja tehtäviä laillisuuden näkökulmasta. Etenkin edeltäjänne tuli tunnetuksi pahamaineisena mielipidevainoajana, joka tehtaili tutkintapyyntöjä kansalaisten ilmaistua omaan vakaumukseensa tai maailmankatsomukseensa liittyviä näkemyksiä.
Vähemmistövaltuutetun tuorein toimintakertomus kertoo, että tätä toimintaa on jatkettu aina marraskuuhun 2008, jolloin "vähemmistövaltuutettu teki linjauksen rajoittaa jatkossa tutkintapyyntöjen tekemistä sekä internetsivustojen ja niillä esiintyvän materiaalin lainvastaisuuden arviointia", mitä voidaan pitää oikeana lain hengen ja kirjaimen mukaisena linjauksena.
Kuitenkin toimintakertomuksessa kerrotaan "Jatkossa vähemmistövaltuutetun tarkoituksena on koota yhteen asiakasyhteydenotoissa esille tulevaa aineistoa ja lähettää koonteja poliisin tutkittavaksi".
Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) määrää 2 §:sään vähemmistövaltuutetun tehtävät, joihin ei luetella tutkintapyyntöjen tai ilmiantojen tekoa. Myöskään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tai ulkomaalaislaissa (301/2004) ei vähemmistövaltuutetun tehtäviin ole katsottu tutkintapyyntöjen tekemistä. Yhdenvertaisuuslain 3§:ssa vähemmistövaltuutetun keinovalikoimaan säädetään aloitteet, ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu. Lain kirjain tai henki eivät valtuuta tutkintapyyntöjen tai muiden rikosoikeudellisten toimien tekemistä, muutoin kuin syrjintää (RL 11:11 §) koskevassa asiassa.
Sen sijaan vuosikertomuksen mukaan vähemmistövaltuutetun tutkintapyynnöt ovat koskeneet kiihottamista kansanryhmää vastaan (RL 11:10 §), johon laki ei anna vähemmistövaltuutetulle toimivaltaa. Yksityishenkilönä toki kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, mutta virka-ajan ja -aseman käyttö tähän rikkoo lakia ja hyvää hallintotapaa. Todistettavasti vähemmistövaltuutettu on tehnyt tutkintapyyntöjä virka-asemassaan esittelyn perusteella.
Katsonkin että kyseinen toiminta on suoraan lain vastaista edellämainituin perustein sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisen vastaista nostaessaan turhaa vastakkainasettelua.
Onko vähemmistövaltuutettu jatkossa tarkistamassa toimintatapaansa lainmukaiseksi pitäytyen lakisääteisissä tehtävissä ja toimissa vai aiotaanko toimintaa jatkaa laillisuuden rajamailla?
Hei - vähemmistövaltuutetun tehtävänä on valvoa mm. yhdenvertaisuuslain toteutumista. Kysymys on siten lainvalvontatehtävästä. Myös mm. etnisten suhteiden edistäminen kuuluu meille. Toimistolle tulee varsin paljon yhteydenottoja aineistosta, jonka kysyjät epäilevät ylittävän laillisuuden rajat (lähinnä siis kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva kriminalisointi) mutta valtuutetulla ei ole valtuuksia esimerkiksi käynnistää omaa esitutkintaa asiassa. Sen sijaan ilmoituksen tämäntyyppisestä aineistosta saa tehdä kuka tahansa, myös siis VVT. Kuten totesitkin, olemme hieman muuttaneet toimintatapaamme tässä asiassa lähinnä sen takia että varsinainen esitutkinta kuuluu joka tapauksessa poliisille.
Tervehdys Johanna ja hienoa, että halusit tulla keskustelemaan Hommaan.
Olen miettynyt valmiiksi 22 kysymystä, joihin voit halutessasi vastata.
Valitse kysymys listasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,17712.msg249408.html#msg249408)
Joista tosin vain osa koskee tentin varsinaista aihealuetta eli vähemmistövaltuutetun toimistoa...
M.E
Joo, sen takia Johanna valitkoon itse ammattiinsa liittyvät hyvät kysymykset, jos ehtii tai haluaa.
Rasismin syyksi ajatellaan usein mm. tuntemattoman pelkoa ja kokemuksien puutetta vieraista kulttuureista. Mutta tunnetko ne tosiasiat, perustelut ja ajatusketjut, jotka ovat usein taustalla kun henkilöstä tulee kriittinen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan?
Quote from: Kauno Sielu on 19.11.2009, 12:58:25
Kysymys on aika kaukaa haettu (toiselta mantereelta):
USAssa oli taannoin paljon täälläkin huomiota saanut oikeustapaus Ricci-DiStefano liittyen etniseen syrjintään. Kokonaisuutena jupakka osoitti selvästi, ettei ole olemassa "positiivista" syrjintää tai "negatiivista" syrjintää, on vain syrjintää.
USAn tuore korkeimman oikeuden jäsen Sonia Sotomayor profiloitui jutun aikana syrjinnän kannattajana. Virkaansa hakiessaan hän katsoi olevansa muita hakijoita parempi mm. siksi, että hän on: a) nainen, b) kuuluu itse etniseen vähemmistöön (latino). Ovatko tällaiset argumentit mielestäsi relevantteja valittaessa henkilöä julkiseen virkaan?
Hyvää päivää.
Mikä seuraavista, kuvitelluista kannanotoista maahanmuuttoon, sisältää mielestänne mahdollista rasismia,?
1. En halua lisää ulkomaalaisia sosiaaliavun tarvitsijoita Suomeen.
2. Jos ulkomaalaisia pitää ottaa, niin otetaan sitten vain aasialaisia, he osaavat käyttäytyä afrikkalaisia paremmin.
3. Haluan että rikolliset pakolaiset ja muut maahanmuuttajat karkoitetaan nopeasti pois Suomesta.
4. Suomalaisuus ja suomalaisten asiat ensin kuntoon, vasta sitten muut.
Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta kuntien virkamiesten tukeman romanien keskinäisen väistämisvelvollisuuden laillisuuteen? Kenelle asia kuuluu?
Quote from: Topelius on 19.11.2009, 13:04:30
Terve, Johanna!
Ajatusten herättämiseksi pätkä historiantutkija Walter Laqueurin kirjasta "Euroopan viimeiset päivät":
Quote
Voi olla, että kahden tai kolmen sukupolven jälkeen keskustelu integraatiosta ei enää ole mielekästä. Tällöin aikaisemmat vähemmistöt ovat lukumäärältään suurempia kuin kantaväestö joissakin osissa Saksaa, Hollantia ja Ranskaa, eikä "alkuperäisväestö" enää vähemmistössä voi odottaa enemmistön sopeutuvat heidän elämäntapaansa, kieleensä ja lakeihinsa. Tällöin "alkuperäisväestön" pitäisi integroitua muuttuneeseen yhteiskuntaan. Tätä tasoa ei ole vielä saavutettu, mutta ei ole todelakaan liian aikaista pohtia uuden yhteiskunnan luonnetta ja seuraamuksia.
Aina sanotaan, että Suomella on aikaa oppia muiden virheistä, mutta tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikkamme ei eroa millään oleellisella tavalla muiden Euroopan maiden aiempien vuosien politiikasta. Olemme siis matkalla kohti aivan samoja ongelmia; ghettoutumista ja syrjäytymistä. Jos olet eri mieltä, niin kerro, millä konkreettisella tavalla meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ehkäisee paremmin niitä ongelmia, joita vaikkapa Ruotsissa ja Ranskassa on nähty. Mikä on se ihmelääke, jolla Suomi onnistuu välttämään muiden maiden ongelmat? Toistaiseksi eräiden ryhmien integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut missään.
Hei - olen tosiaan eri yhteyksissä korostanut sitä että olemme monia muita paremmassa asemassa sikäli että voimme ottaa oppia muiden kokemuksista. Juuri esimerkiksi mainitsemasi "ghettoutuminen" on tästä malliesimerkki. Emmehän ole samassa asemassa kuin joissakin Keski-Euroopan maissa, mutta huolestuttavaa kehitystä samaan suuntaan on meilläkin. Esimerkiksi asuntopolitiikassa tarvittaisiin siten nykyistä pitkäjännitteistä suunnittelua, jotta maahanmuuttajat eivät kerääntyisi vain samoille alueille. Toisaalta ei pidä paikkaansa että kokemukset esim. tietyistä ryhmistä olisivat välttämättä kaikkialla samanlaisia. Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita. Olennaista on se minkälaiset mahdollisuudet mm. työllistymiseen ja muutenkin osallisuuteen yhteiskunta käytännössä tarjoaa.
Aluksi lämmin kiitos osallistumisestanne Homman keskustelutilaisuuteen. Itse arvostan todella paljon sitä, että olette valmis vuoropuheluun henkilöiden kanssa, jotka suhtautuvat äärimmäisen kriittisesti edustamaanne instituutiota kohtaan.
Haluaisin tiedustella teiltä seuraavia asioita:
- Mitkä asiat vähemmistövaltuutetun mielestä nykyisessä maahanmuuttopolitiikkakritiikissä (Homma, Halla-aho) ovat vähemmistöjen kannalta ongelmallisia?
- Vähemmistövaltuutetun kotisivuilla on silmiinpistävää se, miten epämääräisiä monet syrjintää, rasismia, ja kiihottamista kansanryhmää vastaan määrittelevät luonnehdinnat ovat. Miten suhtaudutte siihen, että tavallinen kansalainen ei mahdollisesti enää uskalla esittää kritiikkiä sen tähden, että ei viranomaisten ohjeistuksia lukemalla kerta kaikkiaan ymmärrä sitä, missä menee selkeä raja hyväksytyn kritiikin ja laittomien lausumien välillä?
- Edelliseen liittyen: Olisiko mahdollista, että vähemmistövaltuutettu kotisivuillaan paremmin määrittelisi keskeiset konseptit ("rasismi", "syrjintä", "kiihotus kansanryhmää vastaan"), ja mahdollisesti antaisi esimerkkejä siitä mitä on sallittua sanoa ja mitä ei? Tällä hetkellä nimittäin useasti perätään asiallista keskustelua maahanmuuton ongelmista (kuten vähemmistövaltuutettu itsekin on tehnyt), mutta silti lähes jokainen keskustelunaloitus, olipa se tavallisen kansalaisen korvissa sitten miten asiallinen tahansa, tunnutaan leimaavan rasistiseksi. Koska rajat ovat epäselvät, olisi mielestäni tärkeätä, että vähemmistövaltuutettu osaltaan edistäisi keskustelua kertomalla yksityiskohtaisten esimerkkien avulla, miten maahanmuutosta on sallittua puhua vähemmistöjä loukkaamatta.
Kysyn tätä monia suomalaisia verkkoyhteisöjä tukevan Säätöyhteisö B2 ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa.
Maassamme on lukuisia vapaaehtoisesti ylläpidettyjä netin yhteisöpalveluita, foorumeita yms. Monissa niistä on pitkät kokemukset vastuullisesta ylläpidosta, nopeasta reagoinnista ongelmiin ja käyttäjien avustamisesta. Olen huolissani toimista, joilla tällaisten palveluiden ylläpitäjiä demonisoidaan ja etenkin siitä, että julkinen valta promotoi kaupallisia ylikansallisia nettipalveluja paikallisten ylitse "turvallisempana". Mielestäni Suomen pienissäkin verkkoyhteisöissä on paljon hyvää, kaiken ikäisille. Tämä on erityisen tärkeää monissa harrasteryhmissä, etenkin nuorille käyttäjille ja pienille, vähävaraisille yhdistyksille.
Onko sanomanne se, että verkkoyhteisön takana on aina oltava suuri yritys tai muu jättiorganisaatio? Miksi haluatte antaa näin vahvan epäluottamuslauseen itsenäisiä verkkoyhteisöjä vastaan? Miksi kotimainen ruohonjuuritason hyvä työ ei saa teiltä kiitosta, vaikka se on omiaan rakentamaan siltoja myös kulttuurierojen yli?
Quote from: Vouti on 19.11.2009, 13:02:39
Hyvä vähemmistövaltuutettu
Haluaisin kysyä seuraavat vähemmistöjä, lainsäädäntöä, rasismia, etiikkaa ja etnisuskonnollisia suhteita koskevat kysymykset:
a)Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, jonka kirjoitukset sisältävät suoria käskyjä ja kehotuksia väkivaltaan muita olemassa olevia uskonnollisia ryhmiä vastaan?
b) Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, joka ei salli vapautta luopua uskosta ja vaatii muiden uskonnollisten ryhmien juridisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien eriasteista poistamista?
Kiitän etukäteen mahdollisista vastauksista
Vouti
Hei - oma käsitykseni on että luonnollisesti tulee kunnioittaa uskonnonvapautta mutta myös jokaisen yksilön ihmisoikeuksia kokonaisuudessaan. Näin ollen esimerkiksi uskonnolliset käsitykset eivät oikeuta sukupuolen, suuntautumisen tms. syyhyn perustuvaan syrjintään. Myös oikeus luopua uskonnosta lasketaan uskonnonvapauden piiriin.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:14:55
Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita.
Missä määrin tämä on arvelunne mukaan kytköksissä siihen, että USA:ssa "elämä ei ole ilmaista", ts. elantonsa on pääasiassa ansaittava itse?
Olisiko tässä Suomen otettava oppia USA:sta?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:14:55
--
Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita. Olennaista on se minkälaiset mahdollisuudet mm. työllistymiseen ja muutenkin osallisuuteen yhteiskunta käytännössä tarjoaa.
Käsittääkseni Yhdysvaltojen kotouttamispolitiikkaa leimaa pikemminkin kotouttamisen puute. Yhdysvallat eivät tarjoa yhtä kattavia sosiaalitukia tai erityisvaltuutettuja.
Jos Yhdysvaltojen linja näyttäisi toimivan paremmin, eikö meidän olisi pikemmin vähennettävä rahallisia sosiaalitukitoimia kuin lisättävä niitä?
Hyvä vähemmistövaltuutettu,
Kiitokset osallistumisestanne. Yksi asia keskustelussa on vaivannut minua.
Erityisesti kunnallisvaalien voiton jälkeen perussuomalaisia on väitetty useissa yhteyksissä "maahanmuuttovastaiseksi" tai suoraan rasistiseksi.
Puolue on useasti kieltänyt olevansa maahanmuuttovastainen tai rasistinen, vaan kritisoivansa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa asiaperustein. Rehellisinä ihmisinä myönnämme että joskus yksittäiset ihmiset ovat valitettavasti toimineet puolueen arvojen vastaisesti. He ovat kuitenkin saaneet asianmukaisen sanktion toiminnastaan.
Perussuomalaiset on ainakin vielä vähemmistö eduskunnassa.
Irtisanoudutteko vähemmistövaltuutettuna tällaisista väitteistä?
Quote from: Oami on 19.11.2009, 13:04:13
Kuuluvatko eri väestönryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, ovatko ne vähemmistöjä vai enemmistöjä? Vai kuuluuko mielestänne vähemmistöille enemmän oikeuksia tai vähemmän velvollisuuksia?
Hei - sinänsä kaikille yksilöille kuuluvat samat oikeudet. Vähemmistöjen oikeuksista puhuttaessa on selvää että esimerkiksi kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia ei voi toteuttaa aivan yksin vaan yhdessä muiden kanssa - siitä tulee vähemmistöoikeuksien kollektiivinen elementti. Laki sallii myös positiivisen erityiskohtelun silloin kun joku ryhmä on selkeästi huonommassa asemassa, ja edellyttäen että ao. toimet ovat oikeansuhtaisia tämän heikomman aseman korjaamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki koskee sinänsä kaikkia - enemmistöjä ja vähemmistöjä.
Hyvää päivää.
Mitä mieltä vähemmistövaltuutettuna olette ihmishistoriassa tapahtuneista ihmisvirtojen pakkosiirroista?
Olivatko ne mielestänne onnistuneita?
Tarkoitan sellaisia siirtoja kuin mitä esim. Stalin teetti Neuvostoliitossa?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:14:55
Quote from: Topelius on 19.11.2009, 13:04:30
Terve, Johanna!
Ajatusten herättämiseksi pätkä historiantutkija Walter Laqueurin kirjasta "Euroopan viimeiset päivät":
Quote
Voi olla, että kahden tai kolmen sukupolven jälkeen keskustelu integraatiosta ei enää ole mielekästä. Tällöin aikaisemmat vähemmistöt ovat lukumäärältään suurempia kuin kantaväestö joissakin osissa Saksaa, Hollantia ja Ranskaa, eikä "alkuperäisväestö" enää vähemmistössä voi odottaa enemmistön sopeutuvat heidän elämäntapaansa, kieleensä ja lakeihinsa. Tällöin "alkuperäisväestön" pitäisi integroitua muuttuneeseen yhteiskuntaan. Tätä tasoa ei ole vielä saavutettu, mutta ei ole todelakaan liian aikaista pohtia uuden yhteiskunnan luonnetta ja seuraamuksia.
Aina sanotaan, että Suomella on aikaa oppia muiden virheistä, mutta tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikkamme ei eroa millään oleellisella tavalla muiden Euroopan maiden aiempien vuosien politiikasta. Olemme siis matkalla kohti aivan samoja ongelmia; ghettoutumista ja syrjäytymistä. Jos olet eri mieltä, niin kerro, millä konkreettisella tavalla meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ehkäisee paremmin niitä ongelmia, joita vaikkapa Ruotsissa ja Ranskassa on nähty. Mikä on se ihmelääke, jolla Suomi onnistuu välttämään muiden (euroopan) maiden ongelmat? Toistaiseksi eräiden ryhmien integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut missään.
Hei - olen tosiaan eri yhteyksissä korostanut sitä että olemme monia muita paremmassa asemassa sikäli että voimme ottaa oppia muiden kokemuksista. Juuri esimerkiksi mainitsemasi "ghettoutuminen" on tästä malliesimerkki. Emmehän ole samassa asemassa kuin joissakin Keski-Euroopan maissa, mutta huolestuttavaa kehitystä samaan suuntaan on meilläkin. Esimerkiksi asuntopolitiikassa tarvittaisiin siten nykyistä pitkäjännitteistä suunnittelua, jotta maahanmuuttajat eivät kerääntyisi vain samoille alueille. Toisaalta ei pidä paikkaansa että kokemukset esim. tietyistä ryhmistä olisivat välttämättä kaikkialla samanlaisia. Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita. Olennaista on se minkälaiset mahdollisuudet mm. työllistymiseen ja muutenkin osallisuuteen yhteiskunta käytännössä tarjoaa.
Eli jos tuosta lukee rivien välistä niin;
"Suomen tulisi ottaa mallia USA:n maahanmuuttopolitiikasta?
Omasta puolestanakin toivoton vähemmistövalteetun Homman tenttiin.
Miten vähemmistövaltuutettu suhtautuu vähemmistöjen sisäisiin ja keskinäisiin konflikteihin?
Onko valtaväestöön kohdistuva asennekasvatus mielestäsi tehokas tapa ennaltaehkäistä vähemmistöihin kohdistuvaa etnistä syrjintää, ottaen huomioon erityisesti turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien jatkuva yliedustus sekä rikos- että työttömyystilastoissa?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:17:26
Näin ollen esimerkiksi uskonnolliset käsitykset eivät oikeuta sukupuolen, suuntautumisen tms. syyhyn perustuvaan syrjintään.
Kai vähemmistövaltuutettu kuitenkin huomio, että kirkoilla on omat ja itsenäiset käsitykset kirkon viroista, eikä esimerkiksi aloita tuhoisaa ja turhaa hyökkäystä ortodokseja ja katolilaisia vastaan naispappeuden vuoksi? :)
Millaista tasa-arvoa vähemmistövaltuutettu tavoittelee:
Mahdollisuuksien tasa-arvoa (eli kaikilta vaaditaan saman verran ja katsotaan mihin lopputulokseen päädytään)
vai
Lopputuloksen tasa-arvoa (eli ihmisten toimintaan puututaan esimerkiksi kiintiöin niin, että lopputulos vastaa jotakin tasa-arvon kriteeriä esimerkiksi sukupuolipariteetti työpaikoilla)?
Johanna S:
QuoteMyös oikeus luopua uskonnosta lasketaan uskonnonvapauden piiriin.
Tietänette, että muhamettilaisuuteen on sisäänrakennettu "laki" tappotuomiosta, jos kääntyy kristinuskoon. Meppi Hannu Takkula on julkisesti tuonut esiin, että tällainen kännynnäinen on nyt meppinä ja parlamentti on kustantanut hänelle 2 kpl turvamiehiä 24h/vrk.
Miten me turvaamme vastaavat rivimiehet ja rivinaiset, turvamiehet ovat kalliita.
Quote from: M.E on 19.11.2009, 13:04:16
Miten vähemmistövaltuutetun toimisto määrittelee rasismin ja onko tämän määritelmän mukainen rasismi Suomessa rikos?
Hei - rasismille käsitteenä ei ole oikeudellista määritelmää lainsäädännössä. Laki siis kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan ym.. Oikeuskäytäntö on asettanut rajan käytännössä varsin korkealle. Lisäksi ns. viharikoksissa rasistinen motiivi voi olla koventamisperuste. Myös mm. syrjintä etnisen alkuperän tms. syyn perusteella on määritelty laissa.
Käsitteestä käydyn laajan filosofisen keskustelun täällä olevat tuntevat varmasti hyvin. Olennaista kai on rotuoppeihin liittyvä maailmankatsomus, jossa yhtä ihmisryhmää pidetään sinänsä muita parempana tai heikompana.
QuoteLaki sallii myös positiivisen erityiskohtelun silloin kun joku ryhmä on selkeästi huonommassa asemassa
Tutkimusten mukaan esimerkiksi johtaviin virkoihin palkataan paljon todennäköisemmin yli 180cm pitkiä miehiä kuin 150cm pitkiä miehiä. Voisiko mainitsemallasi logiikalla olla mahdollista asettaa tietyt yritykset velvollisiksi palkkaamaan 50% johtotehtäviin miehiä, jotka ovat esimerkiksi alle 170cm pitkiä ja näinollen selkeästi huonommassa asemassa?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:20:43
Laki sallii myös positiivisen erityiskohtelun silloin kun joku ryhmä on selkeästi huonommassa asemassa, ja edellyttäen että ao. toimet ovat oikeansuhtaisia tämän heikomman aseman korjaamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki koskee sinänsä kaikkia - enemmistöjä ja vähemmistöjä.
Eikös laki ole silloin syrjivä ja kannusta "heikommassa asemassa" olevaa ryhmää pysymään kyseisessä asemassa? -Samalla olemaan integroitumatta yhteiskuntaan.
Hyvää päivää.
Onko vähemmistövaltuutetun virka määräaikainen?
Terve, ja onnittelut rohkeudesta.
Mielestäni nykypäivänä käsite "rasismi" on kokenut inflaation. On olemassa sellainen "ammattiloukkaantujien" joukko jotka loukkantuvat ja huutavat "rasismia" vaikka esimerkiksi itse "rasismin" kohde ei asiasta ole moksiskaan. Yleensä näillä tahoilla on omat intressit pelissä, eli esimerkiksi jos kyseenalaistetaan jokin toiminta tai kysytään vaikkapa mitä kaikki tämä maksaa, se on "rasismia". Suomen laissa ei ole määritelty edes käsitettä "rasismi". Sehän on periaatteessa uskoa eri rotuihin, joten jos väittää että kaikki rodut ovat samanarvoisia on rasisti - koska uskoo eri rotuihin. Tämä määritelmä on siis yhtä validi kuin mikä tahansa muukin.
Varsinainen kysymykseni onkin siis erittäin rasistinen: Mitä maksaa kaikki tämä "rasismin" etsiminen yhteiskunnasta? Eli mikä on Vähemmistövaltuutetun toimiston budjetti?
Kaiapisin myös vastausta allaoleviin.
Quote from: Porilainen munalla on 19.11.2009, 13:14:06
Hyvää päivää.
Mikä seuraavista, kuvitelluista kannanotoista maahanmuuttoon, sisältää mielestänne mahdollista rasismia,?
1. En halua lisää ulkomaalaisia sosiaaliavun tarvitsijoita Suomeen.
2. Jos ulkomaalaisia pitää ottaa, niin otetaan sitten vain aasialaisia, he osaavat käyttäytyä afrikkalaisia paremmin.
3. Haluan että rikolliset pakolaiset ja muut maahanmuuttajat karkoitetaan nopeasti pois Suomesta.
4. Suomalaisuus ja suomalaisten asiat ensin kuntoon, vasta sitten muut.
Kohta 2 on monien ihmisten taholta todettu. Se ei ole maahanmuuttokriittisyyttä sinänsä, mutta onko se mainitsemaanne nettirasismia ? Onko ylipäätään Suomen lain nojalla mahdollista keskustella siitä, ketä ja miksi tänne ei missään nimessä kannata ottaa ?
Älkää toistako samoja kysymyksiä. Myöskään toisten jo esittämiä kysymyksiä ei pidä jankuttaa.
Quote from: IDA on 19.11.2009, 13:04:36
Moi!
Viime aikoina on oltu huolestuneita järjestäytyneestä nettirasismista.
Asiasta käydyt oikeusjutut, julkisimpina Ellilä ja Halla-aho, kuitenkin antavat olettaa, että varsinaista nettirasismia ei ole olemassakaan. Mikäli vähemmistövaltuutetun toimisto on huolestunut nettirasismista voisitteko ( vaikka tulevaisuudessa )yksilöidä esimerkein mitä sen on ja missä sellaista esiintyy järjestäytyneesti?
Eli kysymyksenä: Voisiko vähemmistövaltuutettu nettirasismin suhteen selkeyttää yleisölle omaa kuvaansa siitä?
Hei - VV:llä ei ole asiasta sinänsä omaa kuvaa, vaan toimintamme pohjaa lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Olennaista oikeuskäytännön perusteella on se että rangaistavaksi voi tulla ilmaisu jossa selkeästi halventaen ja yleistäen levitetään voimakkaan kielteistä kuvaa esimerkiksi tietystä ryhmästä tai johon sisältyy uhkia ao. ryhmää tai yksilöitä kohtaan. Sananvapaus on merkittävä yksilönvapaus, ja on selvää että sen rajoituksille tulee demokraattisessa yhteiskunnassa olla riittävät perusteet. Sananvapaus ei kuitenkaan koskaan ole ollut sillä tavoin rajoittamaton, etteivätkö sitä rajoittaisi muiden ihmisten oikeudet. Suomen lainsäädäntö perustuu tältä osin kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille.
Toimistollemme tulee paljon yhteydenottoja, joissa tavalliset suomalaiset kokevat että heidän netissä näkemänsä materiaali on siinä määrin loukkaavaa että se loukkaa myös heidän oikeustajuaan. Nyt en viittaa ns. maahanmuuttokriittiseen keskusteluun, vaan vahvasti yleistävään ja sävyltään selvästi loukkaavaan materiaaliin, jota myös esiintyy. Olen sinänsä aina katsonut että kaikista yhteiskunnallisista aiheista - myös maahanmuutosta - täytyy voida käydä myös kriittistä keskustelua, mutta se on eri asia kuin rikosoikeudellisestikin sanktioitu kiihottaminen.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:20:43Laki sallii myös positiivisen erityiskohtelun silloin kun joku ryhmä on selkeästi huonommassa asemassa
Eikö ns. positiivisessa erityiskohtelussa ole vaarana, että ko. maahanmuuttajaryhmästä muodostuu kuva holhokkeina, joita ei koskaan käsitellä täysivaltaisina aikuisina? Ja eikö tällainen tasotuksen antaminen erityisesti leimaa negatiivisesti sellaiset ko. ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat, jotka eivät tarvitse mitään erityistoimenpiteitä, esim. työpaikkakiintiöitä, vaan tulevat toimeen omilla ansioillaan?
Quote from: Taustavaikuttaja on 19.11.2009, 13:06:36
Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta erilaisiin etnisiin kiintiöihin työpaikoilla ja viroissa?
Onko kyseessä vähemmistövaltuutetun hyväksyntää nauttiva keino asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan heidän etnisestä taustastaan johtuen?
hei - Varsinaisia kiintiöitä tuskin on käytössä, enkä näe että tämä olisi tapa edistää maahanmuuttajien työllistymistä käytännössä. Sinänsä on totta, että moni maahanmuuttajataustainen kokee kynnyksen työllistyä Suomessa varsin korkeana. esimerkiksi muualla suoritettu tutkinto ei välttämättä tule juuri noteerattua. On siis aiheellista miettiä esimerkiksi juuri tutkintojen tunnustamista ja muita vastaavia rakenteellisia esteitä sille, että työhaluiset ja -kykyiset maahanmuuttajat voisivat työllistyä ainakin ajan myötä koulutustaan vastaavasti.
Quote from: Topelius on 19.11.2009, 13:06:43
Kuinka tuttu paikka Hommafoorumi työn puolesta vähemmistövaltuutetulle jo on?
Jonkin verran olemme seuranneet, mutta varsinaiset kantelut ovat koskeneet muita palstoja.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:24:34
Hei - rasismille käsitteenä ei ole oikeudellista määritelmää lainsäädännössä. Laki siis kieltää kiihottamisen kansanryhmää vastaan ym.. Oikeuskäytäntö on asettanut rajan käytännössä varsin korkealle. Lisäksi ns. viharikoksissa rasistinen motiivi voi olla koventamisperuste. Myös mm. syrjintä etnisen alkuperän tms. syyn perusteella on määritelty laissa.
Käsitteestä käydyn laajan filosofisen keskustelun täällä olevat tuntevat varmasti hyvin. Olennaista kai on rotuoppeihin liittyvä maailmankatsomus, jossa yhtä ihmisryhmää pidetään sinänsä muita parempana tai heikompana.
Kiitos vastauksesta. Eli rasismi on siis mielipide, joskin epäsuosittu ja epämiellyttävä sellainen. Rasistisen mielipiteen ilmaiseminen ei siis voi olla rikos itsessään.
Voiko rasistinen toteamus tai väite olla lain tarkoittamaa kiihotusta kansanryhmää vastaan, vaikka mitään eksplisiittisiä tai implisiittisiä (tyyliin, toivoisin, että joku...) uhkauksia tai kehotuksia ei esitettäisikään?
Voiko faktuaalisesti oikea väite olla rasistinen, jos se loukkaa jotakin ryhmää yleisesti (esimerkiksi onko rasismia sanoa, että valkoiset eurooppalaiset ovat keskimäärin hitaampia juoksijoita kuin afrikkalaiset)?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:31:19Olen sinänsä aina katsonut että kaikista yhteiskunnallisista aiheista - myös maahanmuutosta - täytyy voida käydä myös kriittistä keskustelua, mutta se on eri asia kuin rikosoikeudellisestikin sanktioitu kiihottaminen.
Onko rikosnimike "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" mielestänne linjassa sen teon kanssa, jota se pyrkii kuvaamaan?
Vertailun vuoksi: rikosnimikkeellä "tappo" ei voida tuomita ketään, jollei jotakuta ole ensin tapettu. Ennen tuomiota jostain on löydyttävä ruumis ja tämä ruumis on myös pyrittävä yksilöimään, ja syytetyn yhteydet tähän ruumiiseen on jollain tavalla todistettava.
Sen sijaan "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" on tuomittu henkilöitä ilman, että mitään kiihottumista olisi edes yritetty todistaa tapahtuneen.
Tiedostan, että laki ei tällaista todistamista vaadi. Kysyn kuitenkin, onko tässä vähemmistövaltuutetun mielestä mitään huolestuttavaa sananvapauden toteutumisen kannalta.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:35:36
Quote from: Topelius on 19.11.2009, 13:06:43
Kuinka tuttu paikka Hommafoorumi työn puolesta vähemmistövaltuutetulle jo on?
Jonkin verran olemme seuranneet, mutta varsinaiset kantelut ovat koskeneet muita palstoja.
Millä tasolla on käsityksenne mukaan rasismi foorumillamme? Entä verrattuna muihin nettisivustoihin/foorumeihin Suomessa?
Quote from: Taustavaikuttaja on 19.11.2009, 13:08:38
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:05:06
VV:n tehtävänä on ehkäistä etnistä syrjintää ja edistää hyviä etnisiä suhteita.
Millaisia toimenpiteitä VV on tehnyt vähemmistöjä kohtaan etnisten suhteiden ylläpitämiseksi, vai kohdistuvatko toimenpiteet ja vaatimukset pääasiassa kantaväestöön?
En tiedä voiko sanoa että toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kantaväestöön, sillä VV on erityisesti pyrkinyt edesauttamaan dialogia. Näkemykseni on, ettei sitä selvästikään ole tarpeeksi - ei vähemmistöjen ja viranomaisten välillä eikä välttämättä arjen ympyröissäkään. Toki yhteydenottajistamme enemmistö kuuluu etnisiin vähemmistöihin, mutta on joukossa aika paljon suomalaisiakin jotka kiinnittävät huomiota havaitsemiinsa ongelmiin. Pyrkimyksemme on palvella yhtälailla kaikkia.
Sivuhuomautus johon en pyydä vastausta:
Quote from: M.E on 19.11.2009, 13:35:40
Kiitos vastauksesta. Eli rasismi on siis mielipide, joskin epäsuosittu ja epämiellyttävä sellainen. Rasistisen mielipiteen ilmaiseminen ei siis voi olla rikos itsessään.
Se onko rasistinen huomautus epäsuosittu riippuu kuulijasta. Rasismi määritellään wikiepdiassa näin: "Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten väitetyn rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää." Jos henkilö vaatii että maahanmuuttoa ei sallita muslimimaista eikä Afrikasta, hän on ehkä rasisti, mutta se onko vaatimus perusteeton/epämiellyttävä/typerä jääköön kunkin arvioitavaksi.
Rikos tuo vaatimus ei ainakaan siis ole.
Quote from: Femakko on 19.11.2009, 13:09:27
Tervetuloa forumille ja kiitokset ennakkoluulottomuudesta.
Näin feministinä minua kiinnostaa, mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jos vähemmistöyhteisön ja vähemmistöön kuuluvan yksilön oikeudet lyövät toisiaan korville. Huom. kaikki ei ole ratkaistavissa loputtomalla valistamisella vaan johonkin pitää vetää myös lainsäädännöllinen raja. Muslimituttaviltani olen nimittäin kuullut, että Suomessakin on sekä moniavioisuutta (ja naiset eivät pidä siitä, mutta he eivät voi sille mitään) että epävirallisia moraalipoliiseja, jotka aiheuttavat hankaluuksia "väärin käyttäytyville".
Toinen feministinen kysymys: kaikkiin kulttuureihin ei kuulu naisen fyysisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ei ulkomaalaisten tai suomalaisten naisten. Pitäisikö tätä sietää, jos lääppijä tai raiskaaja vetoaa kulttuuriinsa?
Hei - näistä asioista tarvittaisiin varmasti Suomessakin enemmän keskustelua. Selkeä kantani on, ettei uskonnollinen perinne, kulttuuri tms. oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisoikeuksia. Kysymys voi aktualisoitua mm. juuri naisten ja tyttöjen oikeuksien osalta. Ilman muuta tässä tarvitaan dialogia eri ryhmien välillä, mutta toki myös sitten mahdollisiin selkeisiin lain rikkomuksiin tulee puuttua.
Toistaiseksi nettimateriaalin laillisuuden on määritellyt oikeusistuin, joka voi pyytää palveluntarjoajaa poistamaan aineiston saatavilta. Näihin pyyntöihin on Suomessa säännönmukaisesti suostuttu.
Vähemmistövaltuutetut ovat jo vuosia luonnehtineet nettirasismin tilaa Suomessa vakavaksi ja vaatineet uutta lakia, joka pakottaisi palveluntarjoajat edesvastuun uhalla tiukkaan moderointiin. Jos palveluntarjoaja jättäisi saataville myöhemmin laittomaksi katsottavaa materiaalia, niin sen edustajat saisivat tuomion materiaalin levittämisestä.
Vähemmistövaltuutetun toimisto on tehnyt kymmeniä tutkintapyyntöjä rasistiseksi katsotusta materiaalista, mutta valitellut, ettei ehdi puuttua kuin kaikkein törkeimpiin tapauksiin. Vain harva tapaus näistäkään on kuitenkaan johtanut syytteeseen ja vielä harvempi tuomioon. Useimmat rasistisuudesta syytetyt nettikeskustelut, -tekstit tai -linkit ovat siis olleetkin laillisia (vrt. tapaus Halla-aho).
Jos edes vähemmistövaltuutetun toimisto ei pysty erottamaan laillista materiaalia laillisesta, niin kuinka siihen kykenisivät palvelujentarjoajien palkkaamat kymmenet moderaattorit tai vapaaehtoiset sheriffit? Eikö palveluntarjoajan yllä leijuva rangaistuksen uhka väistämättä johtaisi siihen, että palveluntarjoajat karsisivat netistä varmuuden vuoksi paljon laillista, mutta arveluttavaksi katsottua materiaalia?
Valtionsyyttäjä Mika Illmanin mukaan myös nettikaistan ja serverin palveluntarjoajille vuokraavaa operaattoria voitaisiin syyttää rasistisen materiaalin levittämisestä. Koska pelkkiä bittejä myyvä operaattori ei pysty mitenkään valvomaan palveluntarjoaja-asiakkaidensa tekemisiä, se luultavasti joutuisi jonkinlaisin sopimuksin estämään maahanmuuttopolitiikan kaltaisista aroista aiheista keskustelemisen tai joka tapauksessa valikoisi asiakkaansa hyvin tarkkaan. Tällainen rajoittaisi sananvapautta ja voisi estää joiltain ihmisiltä ja ryhmiltä tiettyjen palvelujen saamisen.
Mitä mieltä olet näistä sananvapauden uhista? Pitäisikö muilla kuin oikeuslaitoksella olla oikeus poistaa verkosta rasistiseksi koettua materiaalia, kun rangaistavan rasistisuuden määritelmä on niin epäselvä?
Useisiin maahanmuuttoon liittyviin yhdistyksiin ja virkoihin on nimitetty johtaviin asemiin maahanmuuttajia. Näetkö tässä mitään huolestuttavaa? Olisiko mielestänne hyvä idea asettaa ulkoministeriksi Suomeen kaksi vuotta aiemmin muuttanut Vladimir Putin? (mikäli pääministeriksi voitaisiin nimittää ilman äänestämistä) näin ääriesimerkkinä.
Johanna S, kerron nyt itsestäni. Olin omaishoitajana vaikeasti sairaalle vanhukselle, jossa asemassa jouduin joskus valvomaan yötä päivää, niin että olin ihan horroksessa. Hän ei pysynyt pystyssä, ei voinut kävellä ilman apua ja dementoituneena ei muistanut sitä. Asuntoni oli täynnä huutavia liiketunnistimia ja jouduin rientämään apuun yötä päivää.
Mitään apua, lomaa tai korvausta Tampereen kaupunki ei antanut. Jos hoidettavani ei olisi kuollut, meitä olisi ollut samassa haudassa kohta kaksi.
Eivätkö omaishoitajat ole vähemmistö, jota pitäisi puolustaa?
Erään kaupungin sivistystoimessa on ohjeistus, että kun tarkastellaan mahdollista oppisopimuskoulutusta, niin maahanmuuttajuus on positiivinen asia ja se katsotaan ensisijaiseksi kriteeriksi. Eli käytänössä oppisopimukseen pyritään ottamaan pääasiassa maahanmuuttajia. Miten vähemmistövaltuutettu näkee tämän käytännön? Eikö tämä nimenomaan ole syrjivää toimintaa muita kohtaan?
Onko mielestäsi oikeutettua, että lähes kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoidaan lähtökohtaisesti rasistisina?
Televisio esiintymisessä sanoitte suunnilleen näin että "mitä väliä sillä on minkäikäisiä alaikäisenä esiintyvät turvapaikanhakijat ovat".
Voitteko mitenkään käsittää että tuollainen lausunto viranomaisen suusta kuulostaa lievästi sanottuna oudolta?
Mitkä muut seikat turvapaikkabisneksessä ovat mielestänne samaa kastia, "mitä väliä sillä on..."?
Monilla ihmisillä tuntuu olevan ennakkokäsitys, että vain kantaväestöön tai valkoiseen "rotuun" kuuluva voi syyllistyä rasismiin. Tämän päivän Iltalehdessä oli artikkeli Lammin vastaanottokeskuksesta jossa somalit ja irakilaiset tappelivat keskenään ja keskuksen valvojaa mukiloitiin. Miksi rasismista syyllistetään vain suomalaisia?
Tatu Vanhanen julkaisi taannoin tutkimuksen, jonka mukaan Afrikan maiden alhainen elintaso on seurausta afrikkalaisten matalasta älykkyysosamäärästä. Tutkimuksen mukaan Saharan eteläpuoleisten alueiden kansojen älykkyysosamäärä on noin 70.
Edeltävä vähemmistövaltuutettu piti väitteitä matalasta älykkyysosamäärästä panetteluna ja katsoi niiden ylittävän rikostutkinnan kynnyksen. Mikä on nykyisen vähemmistövaltuutetun linja asiassa?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:35:36
Quote from: Topelius on 19.11.2009, 13:06:43
Kuinka tuttu paikka Hommafoorumi työn puolesta vähemmistövaltuutetulle jo on?
Jonkin verran olemme seuranneet, mutta varsinaiset kantelut ovat koskeneet muita palstoja.
Miten vähemmistövaltuutettuna koette tällaisen palstan tarpeellisuuden?
A. Tarpeeton
B. Tarpeellinen
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:42:42
Quote from: Femakko on 19.11.2009, 13:09:27
Tervetuloa forumille ja kiitokset ennakkoluulottomuudesta.
Näin feministinä minua kiinnostaa, mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jos vähemmistöyhteisön ja vähemmistöön kuuluvan yksilön oikeudet lyövät toisiaan korville. Huom. kaikki ei ole ratkaistavissa loputtomalla valistamisella vaan johonkin pitää vetää myös lainsäädännöllinen raja. Muslimituttaviltani olen nimittäin kuullut, että Suomessakin on sekä moniavioisuutta (ja naiset eivät pidä siitä, mutta he eivät voi sille mitään) että epävirallisia moraalipoliiseja, jotka aiheuttavat hankaluuksia "väärin käyttäytyville".
Toinen feministinen kysymys: kaikkiin kulttuureihin ei kuulu naisen fyysisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ei ulkomaalaisten tai suomalaisten naisten. Pitäisikö tätä sietää, jos lääppijä tai raiskaaja vetoaa kulttuuriinsa?
Hei - näistä asioista tarvittaisiin varmasti Suomessakin enemmän keskustelua. Selkeä kantani on, ettei uskonnollinen perinne, kulttuuri tms. oikeuta loukkaamaan kenenkään ihmisoikeuksia. Kysymys voi aktualisoitua mm. juuri naisten ja tyttöjen oikeuksien osalta. Ilman muuta tässä tarvitaan dialogia eri ryhmien välillä, mutta toki myös sitten mahdollisiin selkeisiin lain rikkomuksiin tulee puuttua.
Juuri tätä keskustelua käydään mm. Hommaforumilla, mutta on hyvin epäselvää, halutaanko tällainen keskustelu vastedes kriminalisoida (vrt. Roopen viesti). Pitääkö feministien olla varpaillaan, jos kyseessä ovat länsimaiden ulkomailta tulevat miehet ja kulttuurit? Onko tällainen kritiikki heti rasismia? Kuinka dialogia voi käydä, jos tiettyjen kansanryhmien käytöstä koskeva kritiikki on aina rasismia?
PS. esim. Hesari on usein moderoinut pois tätä koskevia viestejäni kuluneiden viiden vuoden aikana.
"Vähemmistövaltuutetun toimiston alaan luetaan vain etniseen alkuperään liittyvä syrjintä eikä esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen syrjintää. Sitä ei tunnusta myöskään tasa-arvovaltuutetun virasto, joka feminismille kuuliaisesti myöntää ainoastaan sukupuolisen syrjinnän. Kun seksuaalivähemmistöjen syrjintää ei mainita syrjintäperusteeksi myöskään perustuslain tekstissä vaan se luetaan "muiden syiden" joukkoon, kyse on homojen asettamisesta ulkomaalaisten maahanmuuttajienkin alapuolelle, vaikka me kuulumme kantaväestöön. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Suurpää vastaisi tähän."
Eikö tälläinen pelkkä vähemmistövaltuutettu aseta eri ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan: Tälläkin foorumilla aktiivinen Mikko Ellilä sai aikoinaan tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan, kun hän vertaili eriväristen ihmisten eroja.
Kuitenkin samaan aikaan löytyy netistä ruotsinkielisiä kirjoituksia, joissa pidetään eri kieltä, eli lähinnä suomea puhuvia ihmisiä mongoleina, metsäläisinä ja kirjoitetaan soopaa geeneistä, kuinka suomenkielisillä ne ovat "huonoja ja idästä", kun taas ruotsinkielinen kielivähemmistö on, kirjoittajien mukaan, viikinkien jälkeläisiä, "aitoja germaaneja".
tarvittaessa voin toimittaa linkkejä.
Eli elämmekö Orwellimaisessa yhteiskunnassa jossa "Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset"?
eikö olisi parempi eräänlainen rasistivaltuutettu, joka estäisi myös enemmistöön kuuluvan etnistä syrjintää?
Quote from: Nauris on 19.11.2009, 13:12:13
Tervehdys Johanna ja hienoa, että halusit tulla keskustelemaan Hommaan.
Olen miettynyt valmiiksi 22 kysymystä, joihin voit halutessasi vastata.
Valitse kysymys listasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,17712.msg249408.html#msg249408)
Joista tosin vain osa koskee tentin varsinaista aihealuetta eli vähemmistövaltuutetun toimistoa...
M.E
Joo, sen takia Johanna valitkoon itse ammattiinsa liittyvät hyvät kysymykset, jos ehtii tai haluaa.
Hei - valitsen tosiaan pitkästä listasta muutaman:
Kysyt voivatko muut kuin kantaväestöön kuuluvat olla rasisteja. Erilaiset ennakkoluulot ym. eivät varmasti rajoitu vain yhteen ryhmään, ja toki tulee puuttua yhtälailla kaikkien eri ryhmien välisiin ennakkoluuloihin, syrjintään ym.
Kysyt myös siitä, miten suhtaudumme halaptyövoimaan. Tosiaan jo Suomestakin on kasvavasti merkkejä siitä, että maahanmuuttajien työelämään liittyviä oikeuksia ei aina kunnioiteta - ihan palkanmaksusta ja työajasta alkaen. Olisi tosiaan tärkeää tiedottaa tulijoille jo heti aluksi oikeuksistaan ja myös valvoa toteutumista sen verran tehokkaasti, etteivät tämänkaltaiset ilmiöt pääsisi juurtumaan Suomen työmarkkinoille. Siitä olen kysyjän kanssa samaa mieltä etteivät valvonnan resurssit ole tältä osin ajan tasalla. Myös vähemmistövaltuutettu pystyy työelämän osalta lähinnä vain edistämään hyviä käytäntöjä ja keräämään tietoa - ei puuttumaan tehokkaasti yksittäistapauksiin.
Hei ja kiitos vierailusta foorumillamme!
Aloittelevana aineenopettajana minua kiinnostaa, miten kouluissa tulisi puuttua mahdolliseen rasismiin oppilaiden taholta. "Tavalliseen" kiusaamiseen puuttumiseenhan meillä onkin jo kouluilla ohjeet, mutta pitäisikö näihin tilanteisiin reagoida jotenkin toisin? Esimerkkejä:
Maahanmuuttajataustainen oppilas ei saa kavereita luokassa, eikä hänen kanssaan haluta tehdä ryhmätöitä.
Yhteiskuntatiedon tunneilla oppilas esittää kehitysmaihin liittyen kommentteja alhaisemmista älykkyysosamääristä tai kritisoi kovin ottei turvapaikanhakua Suomesta.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:24:34
Olennaista kai on rotuoppeihin liittyvä maailmankatsomus, jossa yhtä ihmisryhmää pidetään sinänsä muita parempana tai heikompana.
Onko teidän mielestänne eri ihmisryhmien välillä mitattavissa olevaa eroa eri ominaisuuksien suhteen? Hyväksyttekö sen ajatuksen, että tilastotieto antaa faktatietoa ryhmien yksilöistä todennäköisyysmielessä.
Kuvitteellinen esimerkki: suomalaisten miesten pituus noudattaa normaalijakaumaa N(178, 15). Siten todennäköisyys, että sattumalta vastaan tuleva suomalaismies on pituudeltaan välillä 177-179 on kolme prosenttia. Hyväksyttekö tämän tyyppisen päättelyn?
Jos ette hyväksy tai pidätte päättelyä rasistisena, miksi.
Quote from: Roope on 19.11.2009, 13:14:47
Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta kuntien virkamiesten tukeman romanien keskinäisen väistämisvelvollisuuden laillisuuteen? Kenelle asia kuuluu?
Hei - katsomme että romaneilla tulee olla yhdenmukainen oikeus asunnon saantiin kuin muilla, samanlainen liikkumisvapaus sekä luonnollisesti että heidän suhteensa tulee soveltaa samanlaisia menettelytapoja hyvän hallinnon käytäntöjen mukaisesti kuin muihinkin. Vaikka on varmasti hyvä asia että kunta käy yleisellä tasolla keskustelua paikallisen romaniyhteisön kanssa, VV on puuttunut siihen, ettei romaniyhdyshenkilöitä tule käyttää yksittäisen henkilön asuntohakemuksen ratkaisussa.
Quote from: Rankkuri
"Vähemmistövaltuutetun toimisto...
tasa-arvovaltuutetun virasto
Miksi ylipäätään tarvitaan erilliset instanssit? Eikö kaikki syrjintä ole tasa-arvoisesti väärin? Eikö pitäisi olla jonkinlainen puolueeton ja tasapuolinen taho jonne kaikki tällainen tulisi keskittää? Vaikkapa "Hannu Karpo virasto" jos ei parempaa keksi.
Hienoa, että olet täällä vastaamassa kysymyksiin. Tervetuloa.
Kysymys: Mitä aktiviteetteja vähemmistövaltuutetun toimisto on tehnyt ns. etnisten ryhmien sisäiseen syrjintään liittyen? Viittaan tällä ensisijaisesti joissain kulttuureissa vallalla olevaan naisen alisteiseen asemaan ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin, kuten kieltoon seurustella muiden etnisten ryhmien kanssa, pukeutumisohjeisiin, pakkoavioliittoihin, jatko-opiskeluiden kieltämiseen, ja yleensäkin kanssakäymisen rajoittamiseen muiden etnisten ryhmien edustajien kanssa.
Miksi Jakomäessä pitää olla erilliset uimavuorot musliminaisille?
Eikö tämä estä integroitumista, sen sijaan että edistäisi sitä? Eikö tämä ole väärin suomalaisia kohtaan, joille nimenomaan lauantai olisi usein se viikon paras päivä uimiseen, koska he ovat usein viikolla töissä? Eikö viesti tällaisessa käytännössä ole kaikkea muuta kuin tasa-arvoa edistävää?
Mikä on kantasi tähän tapaukseen?
Ovatko mielestäsi maahanmuuttajien tekemät raiskaukset ja pahoinpitelyt hyväksyttävämpiä kuin kantaväestön tekemät johtuen heidän erilaisesta kulttuuritaustastaan, vai pitäisikö rikosasioissa vaatia nykyistä tiukemmin vähemmistöjen sopeutumista suomalaiseen kulttuuriin (esim. maastakarkoitukset)?
Kannatatko positiivista syrjintää? Jos, niin eikö positiivinen syrjintä ole mielestäsi syrjintää?
Omasta mielestäni mahdollisia historiallisia vääryyksiä ei saa poistaa syrjimällä nuoria, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Näin kuitenkin tapahtuu, jos pätevämpi enemmistön edustaja ohitetaan häntä pätemättömämmän vähemmistön edustajan toimesta työpaikan, opiskelupaikan, tai muun vastaavan valinnan yhteydessä. Miten kommentoit väittämää?
Ohessa esimerkki, jonka tämän palstan nimimerkki Antero Nuiva toi esiin pari päivää sitten:
QuoteAinakin viime vuosina on ilmeisesti Itellassa ollut rekrytoinnissa kielto palkata suomalaisia ennen kuin somalikiintiöt täytetään. Esim. yliopistossa opiskellut loistavan cv:n omaava tyttöystäväni ei päässyt lajittelemaan postia iltatyönään aikana, jolloin Vantaan lajittelukeskukseen palkattiin kymmeniä kielitaidottomia somaleja lorvimaan. Itellan rekrytoinnin kukkahattutädit eivät edes vaivautuneet vastaamaan hänelle mitään.
Mikä olisi siis viestisi tälle suomalaiselle opiskelijatytölle?
Quote from: Äänestäjä on 19.11.2009, 14:00:36
Miksi Jakomäessä pitää olla erilliset uimavuorot musliminaisille?
Eikö tämä estä integroitumista, sen sijaan että edistäisi sitä? Eikö tämä ole väärin suomalaisia kohtaan, joille nimenomaan lauantai olisi usein se viikon paras päivä uimiseen, koska he ovat usein viikolla töissä? Eikö viesti tällaisessa käytännössä ole kaikkea muuta kuin tasa-arvoa edistävää?
Mikä on kantasi tähän tapaukseen?
Eikö tässä ole kaikki rotuerottelun piirteet?
Arvoisa vähemmistövaltuutettu,
haluaisin kysyä positiivisen syrjinnän lainvastaisuudesta. Lain mukaan positiivinen syrjintä on sallittua kun sen tarkoituksena on syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisy tai lievittäminen. Eikö positiivinen syrjintä ole lainvastaista silloin kun näyttöä haitallisesta syrjinnästä ei ole, ja erityisesti silloin kun on selvää ettei tällaista syrjintää ole tapahtunut? Esimerkkinä uimahallin maahanmuuttajavuorot, tarvetta positiiviselle syrjinnälle ei ole koska maahanmuuttajilla on vapaa pääsy uimahalliin samoin kuin muillakin. Monet sukupuoli- ja maahanmuuttajakiintiöt ovat vastaavasti tarpeettomia ja ilmeisesti lainvastaisia samalla logiikalla.
Quote from: FunktionDerivaatta on 19.11.2009, 13:16:28
Aluksi lämmin kiitos osallistumisestanne Homman keskustelutilaisuuteen. Itse arvostan todella paljon sitä, että olette valmis vuoropuheluun henkilöiden kanssa, jotka suhtautuvat äärimmäisen kriittisesti edustamaanne instituutiota kohtaan.
Haluaisin tiedustella teiltä seuraavia asioita:
- Mitkä asiat vähemmistövaltuutetun mielestä nykyisessä maahanmuuttopolitiikkakritiikissä (Homma, Halla-aho) ovat vähemmistöjen kannalta ongelmallisia?
- Vähemmistövaltuutetun kotisivuilla on silmiinpistävää se, miten epämääräisiä monet syrjintää, rasismia, ja kiihottamista kansanryhmää vastaan määrittelevät luonnehdinnat ovat. Miten suhtaudutte siihen, että tavallinen kansalainen ei mahdollisesti enää uskalla esittää kritiikkiä sen tähden, että ei viranomaisten ohjeistuksia lukemalla kerta kaikkiaan ymmärrä sitä, missä menee selkeä raja hyväksytyn kritiikin ja laittomien lausumien välillä?
- Edelliseen liittyen: Olisiko mahdollista, että vähemmistövaltuutettu kotisivuillaan paremmin määrittelisi keskeiset konseptit ("rasismi", "syrjintä", "kiihotus kansanryhmää vastaan"), ja mahdollisesti antaisi esimerkkejä siitä mitä on sallittua sanoa ja mitä ei? Tällä hetkellä nimittäin useasti perätään asiallista keskustelua maahanmuuton ongelmista (kuten vähemmistövaltuutettu itsekin on tehnyt), mutta silti lähes jokainen keskustelunaloitus, olipa se tavallisen kansalaisen korvissa sitten miten asiallinen tahansa, tunnutaan leimaavan rasistiseksi. Koska rajat ovat epäselvät, olisi mielestäni tärkeätä, että vähemmistövaltuutettu osaltaan edistäisi keskustelua kertomalla yksityiskohtaisten esimerkkien avulla, miten maahanmuutosta on sallittua puhua vähemmistöjä loukkaamatta.
Hei - olen tosiaan jo pitkään korostanut dialogin ja keskustelun merkitystä ja senpä vuoksi täällä olen. Vaikka keskustelun täytyy tietysti ollakseen hyödyllistä olla riittävän avointa, menee raja siinä mihin lainsäädäntökin sen asettaa. Keskustelu ei siten saa olla rankasti loukkaavaa, yleistävää tms. Kokonaisten ryhmien leimaaminen rikollisiksi tuskin esimerkiksi edistää kotoutumista tai hyviä etnisiä suhteita. Toivoisin että tällainen ei olisi tarpeenkaan, ja että esimerkiksi leimaamista voisi käyttää jossain määrin vähemmän. Sen sijaan toki mm. kotouttamisen onnistumisesta ja siinä havaituista ongelmista täytyy voida keskustella. Ongelmia tuskin saadaan parannettua, jos niistä ei keskustella. En usko että tämäntyyppisistä ongelmista puhumalla tavallinen kansalainen tulisi vahingossa edes kolkutelleeksi laillisuuden rajoja (esim. syyllistyä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan).
On totta että rikoslain luonnehdinta ao. rikoksesta on varsin yleisluonteinen. Kiihottaminen kasnanryhmää vastaan perustuu vastaavalle YK sopimukselle, ja toisaalta lainsäädäntö on usein yleistä ja saa tarkemman sisällön oikeuskäytännön perusteella. Suomessa on viimeisen parin vuoden aikana tullut useita tuomioita mm. juuri kiihottamiseen liittyen. Ehkä voisi olla hyvä idea että laittaisimme nettisivuillemme viitteitä näihin, jotta niistä voisi halutessaan saada tarkempaa kuvausta siitä, missä raja menee. Yleisluontoisempi luonnehdinta asiasta löytyy kuitenkin jo nyt nettisivuiltamme.
Kiitokset rohkeudestasi saapua tähän kyselytuokioon!
Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on muun muassa "raportoida yhdenvertaisuuden toteutumisesta eri etnisten ryhmien osalta". Jos jokin toinen etninen ryhmä syrjii suomalaisia, kuten varmasti tapahtuu, ottaako vähemmistövaltuutettu ilmoituksia vastaan? Jos ei, olisiko tarvetta laillisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi perustaa esimerkiksi "suomalaisvaltuutettu" tai "enemmistöasiamies", jonka tehtävänä olisi puuttua tällaisiin valitettaviin tapauksiin? Yksilön kohdalla syrjityksi joutuminen on aina samanlainen tragedia ihonväriin, kieleen ja uskontoon katsomatta, mutta tällä hetkellä vain vähemmistöillä on oma valtuutettu ajamaan asiaa.
Quote from: Kyuu Eturautti on 19.11.2009, 13:16:51
Kysyn tätä monia suomalaisia verkkoyhteisöjä tukevan Säätöyhteisö B2 ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa.
Maassamme on lukuisia vapaaehtoisesti ylläpidettyjä netin yhteisöpalveluita, foorumeita yms. Monissa niistä on pitkät kokemukset vastuullisesta ylläpidosta, nopeasta reagoinnista ongelmiin ja käyttäjien avustamisesta. Olen huolissani toimista, joilla tällaisten palveluiden ylläpitäjiä demonisoidaan ja etenkin siitä, että julkinen valta promotoi kaupallisia ylikansallisia nettipalveluja paikallisten ylitse "turvallisempana". Mielestäni Suomen pienissäkin verkkoyhteisöissä on paljon hyvää, kaiken ikäisille. Tämä on erityisen tärkeää monissa harrasteryhmissä, etenkin nuorille käyttäjille ja pienille, vähävaraisille yhdistyksille.
Onko sanomanne se, että verkkoyhteisön takana on aina oltava suuri yritys tai muu jättiorganisaatio? Miksi haluatte antaa näin vahvan epäluottamuslauseen itsenäisiä verkkoyhteisöjä vastaan? Miksi kotimainen ruohonjuuritason hyvä työ ei saa teiltä kiitosta, vaikka se on omiaan rakentamaan siltoja myös kulttuurierojen yli?
Emme ole olleet vaatimassa jättiyhteisöjä tms. VV on kiinnittänyt huomiota siihen, että esim. keskustelupalstojen moderoinnissa ja vastuusuhteissa on eroja, eikä kysymys välttämättä ole riittävän selkeästi säännelty. Ensisijaisesti olemme toivoneet että itsesääntely olisi toimivaa ja palstojen ei esimerkiksi sallittaisi muodostua rikollisen aineiston foorumeiksi, mutta mikäli näin ei ole, tulisi ehkä harkita tarkennuksia ylläpitäjien vastuuseen erityisesti silloin kun taustalla on suurempi kaupallinen yritys.
Kirjoitit:
QuoteKeskustelu ei siten saa olla rankasti loukkaavaa, yleistävää tms. Kokonaisten ryhmien leimaaminen rikollisiksi tuskin esimerkiksi edistää kotoutumista tai hyviä etnisiä suhteita.
Olen samaa mieltä, että turhaa loukkaamista on syytä välttää.
Itse kuitenkin uskon vankasti siihen, että tutkimukset voivat auttaa tekemään laadukkaampia päätöksiä. Jos tutkimustulokset kiistattomasti osoittavat jonkun ryhmän osalta suhteellisesti suurempia soveltumisvaikeuksia, niin pitäisikö tällaiset tutkimukset kieltää, pitäisikö niiden tuloksista vaieta, vai pitäisikö tuloksista pyrkiä keskustelemaan ja tämän keskustelun avulla löytää ratkaisuita?
Jos jälkimmäinen, niin eikö tuo ole silloin jo yleistämistä? Missä menee raja loukkaavan yleistämisen ja tutkimukseen perustuvan yleistämisen välillä?
TAUSTAA
Kysymys liittyy siihen kokemukseen ja havainnointiin, että suhteellisesti ottaen moni mies näyttäisi vastustavan islamilaisten pääasiassa miespuolisten maahanmuuttajien tulvaa Suomeen, kun taas moni muuten maahanmuuttoa kannattava nainen näyttäisi vastustavan muun muassa thaimaalaisten, filippiiniläisten, vietnamilaisten, virolaisten tai venäläisten naisten muuttoa Suomeen.
KYSYMYS
Ottamatta tässä sen enempää kantaa siihen miten paljon edellä mainitussa käyttäytymisessä on kyse biologiasta ja evoluutiosta, näin miehenä Vähemmistövaltuutetun toimiston mies/naistyöntekijöiden suhde herättää jonkin verran kysymyksiä siitä miten tasapuolisesti siellä voidaan suhtautua eri vähemmistöryhmien arviointiin ja myös siitä miten toimiston työntekijäkoostumus täyttää tavoitteet tasa-arvon osalta. Johtajista, tarkastajista ja suunnittelijoista vain yksi on mies. Eikö tämä vääristä näkökulmaa, sekä ole samalla myös tasa-arvon vastaista ja siten anna väärää viestiä Vähemmistövaltuutetun toiminnasta?
QuoteToimiston henkilökunta:
Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää
Toimistopäällikkö Yrsa Nyman
Ylitarkastaja Päivi Keskitalo
Ylitarkastaja Pirjo Kruskopf
Ylitarkastaja Husein Muhammed
Ylitarkastaja Annika Parsons
Ylitarkastaja Venla Roth
Ylitarkastaja Hanna Välimaa
Suunnittelija Päivi Okuogume
Osastosihteeri Massimo Zanasi
Sihteeriharjoittelija Tiina Ukkonen
Toimistosihteeri Attikos Sironen
http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/AF0E9A664D94128FC2257377004065A4?opendocument
PS: Tämä oli meikäläisen viimeinen kysymys. Ymmärrän, että et varmaankaan ehdi vastaamaan näihin kaikkiin nyt, mutta toivon että sinä ja toimistosi voisitte näitä asioita miettiä, ja jos mahdollista, ehkä vastata joskus myöhemmin.
Quote from: jmk on 19.11.2009, 13:18:36
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:14:55
Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita.
Missä määrin tämä on arvelunne mukaan kytköksissä siihen, että USA:ssa "elämä ei ole ilmaista", ts. elantonsa on pääasiassa ansaittava itse?
Olisiko tässä Suomen otettava oppia USA:sta?
Uskoakseni kyse on siitä, että esimerkiksi työelämään ja itsestä& perheestä huolehtimiseen omatoimisesti avautuu nopeammin polkuja. Suomalaisen kotouttamispolitiikan ongelmia ovat olleet varsin pitkät odotusajat koulutukseen, työhön jne, millä saattaa olla passivoiva vaikutus
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:03:09
Kokonaisten ryhmien leimaaminen rikollisiksi tuskin esimerkiksi edistää kotoutumista tai hyviä etnisiä suhteita. Toivoisin että tällainen ei olisi tarpeenkaan, ja että esimerkiksi leimaamista voisi käyttää jossain määrin vähemmän. Sen sijaan toki mm. kotouttamisen onnistumisesta ja siinä havaituista ongelmista täytyy voida keskustella.
Kuinka todennäköisesti mielestäsi esimerkiksi joku väkivaltainen rikoksenuusija voidaan kotouttaa jollain tavalla onnistuneesti?
Hyväksytkö rikollisten karkottamisen osaksi etnisten ennakkoluulojen ennaltaehkäisyä?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:03:09
Keskustelu ei siten saa olla rankasti loukkaavaa --
Kuka määrittelee sen, mikä on loukkaavaa? Loukkaantuva taho vai joku ulkopuolinen?
Joku ihminen saattaa pitää loukkaavana pelkästään väärää katsantokantaa edustavan ihmisen olemassaoloa. Toisaalta esimerkiksi itse pidän sananvapautta lähes pyhänä, ja minua loukkaavat vaatimukset sen rajoittamisesta esimerkiksi loukkaavuuden perusteella.
Omasta mielipiteestäni kuitenkin seuraa, että suon sananvapauden myös niille jotka sitä haluavat rajoittaa, ja niinpä en uhkaile näitä rajoittamisvaatimuksia esittäviä tahoja esimerkiksi väkivallalla. En siis ole uhka yhteiskuntarauhalle. Seuraako tästä, että minun vakaumukseni on vähemmän arvoinen?
Quote from: Simon Elo on 19.11.2009, 13:20:23
Hyvä vähemmistövaltuutettu,
Kiitokset osallistumisestanne. Yksi asia keskustelussa on vaivannut minua.
Erityisesti kunnallisvaalien voiton jälkeen perussuomalaisia on väitetty useissa yhteyksissä "maahanmuuttovastaiseksi" tai suoraan rasistiseksi.
Puolue on useasti kieltänyt olevansa maahanmuuttovastainen tai rasistinen, vaan kritisoivansa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa asiaperustein. Rehellisinä ihmisinä myönnämme että joskus yksittäiset ihmiset ovat valitettavasti toimineet puolueen arvojen vastaisesti. He ovat kuitenkin saaneet asianmukaisen sanktion toiminnastaan.
Perussuomalaiset on ainakin vielä vähemmistö eduskunnassa.
Irtisanoudutteko vähemmistövaltuutettuna tällaisista väitteistä?
Vähemmistövaltuutettu ei ole koskaan leimannut mitään eduskuntapuoluetta rasistiseksi tai muuten leimannut ao. toimijoita. VV seurasi viime kunnallisvaaleissa käytyä keskustelua erityisesti netissä. Julkaisemissamme johtopäätöksissä totesimme että maahanmuuttoasioista käyty keskustelu oli lopulta kohtuullisen vähäistä ja yleisesti asiallista. Ylilyöntejäkin kuitenkin esiintyi useamman puolueen piirissä, minkä vuoksi VV kiinnitti puolueiden huomiota niiden hyväksymään eurooppalaiseen rasiminvastaiseen peruskirjaan.
QuoteUskoakseni kyse on siitä, että esimerkiksi työelämään ja itsestä& perheestä huolehtimiseen omatoimisesti avautuu nopeammin polkuja. Suomalaisen kotouttamispolitiikan ongelmia ovat olleet varsin pitkät odotusajat koulutukseen, työhön jne, millä saattaa olla passivoiva vaikutus
Ette ole ilmeisestikään tutustuneet USA:n elintasoon, mitä tulee ns. minimipalkkaan tai koulutuksen hintaan? Olette sitä mieltä että jokainen taksinkuljettaja tai lehdenjakaja voi maksaa itselleen High-Schoolin, Collegen ja University -opiskelun?
Quote from: Porilainen munalla on 19.11.2009, 13:21:35
Hyvää päivää.
Mitä mieltä vähemmistövaltuutettuna olette ihmishistoriassa tapahtuneista ihmisvirtojen pakkosiirroista?
Olivatko ne mielestänne onnistuneita?
Tarkoitan sellaisia siirtoja kuin mitä esim. Stalin teetti Neuvostoliitossa?
Luonnollisesti ei - jo mm. Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää joukkokarkoitukset
Hyvä vähemmistövaltuutettu,
Alustuksessa on yhtenä aiheena "etnisten suhteiden tulevaisuudennäkymät."
Maahanmuuttokeskustelussa eräät ovat vaatineet enemmän maahanmuuttajille kohdennettuja palveluita ja omaa asuinaluetta. Itse pidän liian pitkälle menevää kohdentamista vahingollisena vähemmistön integraation kannalta.
"Muslimeille kohdennettujen palvelujen keskittäminen tietyille alueille ei suinkaan edistäisi muslimien sopeutumista vaan eristäisi heidät tehokkaasti muusta yhteiskunnasta," vihreiden Husein Muhammed on todennut (HS 29.9.2009).
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on sanonut, että maahanmuuttoa tulisi "kehittää maahanmuuttajien ehdoilla." Ilmeisesti hän menettelisi näin, vaikka nämä ehdot tarkoittaisivat Ruotsin tai Iso-Britannian tilannetta, jossa vähemmistön palvelut ja asunnot keskittyvät tietyille alueille.
Tulisiko teidän mielestänne maahanmuuttoa kehittää maahanmuuttajien ehdoilla?
Jos vastaatte kyllä, mihin vedätte ehdoissa rajan?
Quote from: Marjapussi on 19.11.2009, 13:22:39
Omasta puolestanakin toivoton vähemmistövalteetun Homman tenttiin.
Miten vähemmistövaltuutettu suhtautuu vähemmistöjen sisäisiin ja keskinäisiin konflikteihin?
Osittain jo vastasinkin - eli tiivistäen: kaikkien tulee kunnioittaa toisensa ihmisoikeuksia. Kulttuuri, uskonnollinen perinne tms. ei ole syy loukata ihmisoikeuksia
Rekrytoinnista pari kysymystä.
Helsingin kaupungin ohjeiden mukaan:
QuoteEsimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
Mitä tällaiset "työmarkkinoilla aliedustetut ryhmät" saavat lain mukaan olla (kansallisuus, kieli, uskonto, siviilisääty, ikä, muu...?) ja pitääkö kuntien määritellä niihin suhtautuminen linjauksena jo etukäteen vai tapauskohtaisesti?
Entä mitä mieltä olet Itellan linjasta palkata töihin kielitaidottomia maahanmuuttajia, vaikka tarjolla olisi koulutettuja suomalaisiakin? Onko pätevämmän valitsematta jättäminen syrjintää, jos määriteltyjä pätevyysvaatimuksia ei ole tai ne ovat alhaiset, kuten Itellan tapauksessa?
Quote from: Sami Aario on 19.11.2009, 13:23:16
Onko valtaväestöön kohdistuva asennekasvatus mielestäsi tehokas tapa ennaltaehkäistä vähemmistöihin kohdistuvaa etnistä syrjintää, ottaen huomioon erityisesti turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien jatkuva yliedustus sekä rikos- että työttömyystilastoissa?
En itse asiassa usko, että esimerkiksi julistekampanjat tms. olisivat ratkaisevia ihmisten asenteiden muodostumisessa. Sen sijaan riittävä keskustelu, tieto ja mm.henkilökohtaiset kontaktit elämän normaalikuvioissa myös muualta tulleisiin vaikuttavat tutkitusti asenteisiin.
On totta että mm. työttömyys on pakolaisten osalta edelleen varsin korkea, mutta on kuitenkin laskussa. Maahanmuuttajien rikollisuutta on tutkittu, ja havaittu ettei se sinänsä ole "tuontitavaraa" vaan että siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi koututumisen epäonnistuminen.
Quote from: Johanna Suurpää
Luonnollisesti ei - jo mm. Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää joukkokarkoitukset
Mutta onko maahanmuuttobisnes sitten jotenkin sen sallitumpaa? Varsinkin kun laiton maahanmuutto on tosiasia ja se, että on instansseja jotka tekevät suomessakin laillisesti taloudellista hyötyä tällä ihmisten siirrolla?
Quote from: M.E on 19.11.2009, 13:24:11
Millaista tasa-arvoa vähemmistövaltuutettu tavoittelee:
Mahdollisuuksien tasa-arvoa (eli kaikilta vaaditaan saman verran ja katsotaan mihin lopputulokseen päädytään)
vai
Lopputuloksen tasa-arvoa (eli ihmisten toimintaan puututaan esimerkiksi kiintiöin niin, että lopputulos vastaa jotakin tasa-arvon kriteeriä esimerkiksi sukupuolipariteetti työpaikoilla)?
Kysymys ei käytännössä ole aivan näin yksinkertainen, vaan nuo kaksi muotoa varmasti liittyvät yhteen. Tärkeintä on päästä alkuun mahdollisuuksien tasa-arvon kautta. Monet maahanmuttajataustaiset kokevat että kynnys suomalaiseen yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään on edelleen korkealla, tai ainakin tuon kynnyksen ylittäminen kestää Suomessa usein pitkän aikaa. Totta kai silloin kun on selviä puutteita yhdenvertaisuuden toteutumisessa on voitava käyttää myös oikeasuhtaisia edistämistoimenpiteitä (esimerkiksi suunnattua koulutusta, kiintiöt tuskin ovat ratkaisu).
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:19:59
-- Maahanmuuttajien rikollisuutta on tutkittu, ja havaittu ettei se sinänsä ole "tuontitavaraa" vaan että siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi koututumisen epäonnistuminen.
Mielenkiintoinen tulkinta. Usein ne etniset ryhmät, jotka ovat Suomessa yliedustettuina rikostilastoissa, tulevat maista, joiden rikollisuus on huikean paljon Suomea korkeampaa. Onko tämä mielestänne sattumaa, vai johtuuko se kenties puutteellisesta kotoutumisesta jo lähtömaassa?
Quote from: Porilainen munalla on 19.11.2009, 13:26:27
Hyvää päivää.
Onko vähemmistövaltuutetun virka määräaikainen?
On, minut on nimetty viiden vuoden määräajaksi, josta on kohta kaksi vuotta kulunut
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:19:59
Maahanmuuttajien rikollisuutta on tutkittu, ja havaittu ettei se sinänsä ole "tuontitavaraa" vaan että siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi koututumisen epäonnistuminen.
Viitaatte ilmeisesti Iivarin vuoden 2006 tutkimukseen.
Mitä mieltä olette näin ollen seuraavasta niinikään tutkimuksiin perustuvasta johtopäätöksestä:
Quote
Kulttuuriset erot ovat näkyneet muun muassa siinä, että jotkut ulkomaalaisryhmät eivät kunnioita naisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta siten kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on tapana.
Jos tuo pitää paikkansa, niin osa seksuaalirikollisuudesta on kulttuurierojen aiheuttamaa tuontitavaraa. Kiistättekö?
Quote from: Johanna SuurpääSen sijaan riittävä keskustelu, tieto ja mm.henkilökohtaiset kontaktit elämän normaalikuvioissa myös muualta tulleisiin vaikuttavat tutkitusti asenteisiin.
Miten sitten, kun henkilökohtaiset kontaktit muualta tulleisiin aiheuttavat negatiivisiä asenteita? Keskustelu kielletään ja tieto pimitetään.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:19:59
Maahanmuuttajien rikollisuutta on tutkittu, ja havaittu ettei se sinänsä ole "tuontitavaraa" vaan että siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi koututumisen epäonnistuminen.
Ei-muslimien pitäminen alempiarvoisina Koraanin oppien mukaan ei siis mielestäsi vaikuta muslimivähemmistön toimintaan?
Quote from: Lemmy on 19.11.2009, 13:28:37
Terve, ja onnittelut rohkeudesta.
Mielestäni nykypäivänä käsite "rasismi" on kokenut inflaation. On olemassa sellainen "ammattiloukkaantujien" joukko jotka loukkantuvat ja huutavat "rasismia" vaikka esimerkiksi itse "rasismin" kohde ei asiasta ole moksiskaan. Yleensä näillä tahoilla on omat intressit pelissä, eli esimerkiksi jos kyseenalaistetaan jokin toiminta tai kysytään vaikkapa mitä kaikki tämä maksaa, se on "rasismia". Suomen laissa ei ole määritelty edes käsitettä "rasismi". Sehän on periaatteessa uskoa eri rotuihin, joten jos väittää että kaikki rodut ovat samanarvoisia on rasisti - koska uskoo eri rotuihin. Tämä määritelmä on siis yhtä validi kuin mikä tahansa muukin.
Varsinainen kysymykseni onkin siis erittäin rasistinen: Mitä maksaa kaikki tämä "rasismin" etsiminen yhteiskunnasta? Eli mikä on Vähemmistövaltuutetun toimiston budjetti?
Hei - kuluvalle vuodelle määrärahat toimintaan (vähemmistövaltuutettu ja kansallinen ihmiskaupparaportoija yhteensä) on 115 000, palkkakulut reilut 500 000
Netissä on ns. "suvaitsevaisten" poliitikkojen piirissä on lanseerattu aatetta;
" Suomi kuuluu kaikille" ,
kun taas suurin osa kansasta tuntuu ajattelevan tyyliin;
"Suomi suomalaisille".
Onko teillä pakolaisasioiden kanssa pitkään työskennellenä ja nykyisenä vähemmistövaltuutetulla mielipidettä siitä asiasta että kenelle Suomi oikeastaan "kuuluu"?
Quote from: Aapo on 19.11.2009, 13:33:09
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 13:20:43Laki sallii myös positiivisen erityiskohtelun silloin kun joku ryhmä on selkeästi huonommassa asemassa
Eikö ns. positiivisessa erityiskohtelussa ole vaarana, että ko. maahanmuuttajaryhmästä muodostuu kuva holhokkeina, joita ei koskaan käsitellä täysivaltaisina aikuisina? Ja eikö tällainen tasotuksen antaminen erityisesti leimaa negatiivisesti sellaiset ko. ryhmään kuuluvat maahanmuuttajat, jotka eivät tarvitse mitään erityistoimenpiteitä, esim. työpaikkakiintiöitä, vaan tulevat toimeen omilla ansioillaan?
Ehkä selvyyden vuoksi: ns. positiivista erityiskohtelua on sovellettu varsin vähän. Sen edellytyksenä on oikeasuhtaisuus eli käytännössä myös etteivät toimenpiteet ole pysyviä. Pidän myös tärkeänä sitä, ettei ihmisiä passivoida, vaan he voivat käytännössä mahdollisimman pian ottaa vastuun omasta elämästään. Sitähän aikuiset ihmiset - maahanmuuttajat ja muut - toivovat.
Quote from: Reinhart on 19.11.2009, 13:44:35
Oletetaan, että tapahtuu rikos, jonka tekijöistä poliisi kaipaa silminnäkijähavaintoja lehti-ilmoituksella. Onko mielestäsi perusteltua jättää ilmoituksessa mainitsematta tekijän etninen tausta tai esimerkiksi ihon väri, jos se poikkeaa kantaväestöstä?
Jos rikostutkinnan kannalta on painavia perusteita, tulee tuntomerkit ml mahdollisesti ihonväri voida mainita.
Quote from: ElinaElina on 19.11.2009, 13:45:31
Johanna S, kerron nyt itsestäni. Olin omaishoitajana vaikeasti sairaalle vanhukselle, jossa asemassa jouduin joskus valvomaan yötä päivää, niin että olin ihan horroksessa. Hän ei pysynyt pystyssä, ei voinut kävellä ilman apua ja dementoituneena ei muistanut sitä. Asuntoni oli täynnä huutavia liiketunnistimia ja jouduin rientämään apuun yötä päivää.
Mitään apua, lomaa tai korvausta Tampereen kaupunki ei antanut. Jos hoidettavani ei olisi kuollut, meitä olisi ollut samassa haudassa kohta kaksi.
Eivätkö omaishoitajat ole vähemmistö, jota pitäisi puolustaa?
Vähemmistövaltuutetun toimialaan kuuluvat nykyisin vain etniset vähemmistöt. Vireillä on kuitenkin uudistus laajentaa toimiala muihinkin perusteisiin.
Quote from: Johannes Nieminen on 19.11.2009, 13:45:47
Erään kaupungin sivistystoimessa on ohjeistus, että kun tarkastellaan mahdollista oppisopimuskoulutusta, niin maahanmuuttajuus on positiivinen asia ja se katsotaan ensisijaiseksi kriteeriksi. Eli käytänössä oppisopimukseen pyritään ottamaan pääasiassa maahanmuuttajia. Miten vähemmistövaltuutettu näkee tämän käytännön? Eikö tämä nimenomaan ole syrjivää toimintaa muita kohtaan?
vastasinkin jo positiiviseen erityiskohteluun. Sen tulee perustua siihen että kyseinen ryhmä on aliedustettu tai muuten heikommassa asema ja että toimenpiteet ovat oikesuhtaisia, siis käytännössä mm. ajallisesti.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:27:53
Quote from: Lemmy on 19.11.2009, 13:28:37
Terve, ja onnittelut rohkeudesta.
Mielestäni nykypäivänä käsite "rasismi" on kokenut inflaation. On olemassa sellainen "ammattiloukkaantujien" joukko jotka loukkantuvat ja huutavat "rasismia" vaikka esimerkiksi itse "rasismin" kohde ei asiasta ole moksiskaan. Yleensä näillä tahoilla on omat intressit pelissä, eli esimerkiksi jos kyseenalaistetaan jokin toiminta tai kysytään vaikkapa mitä kaikki tämä maksaa, se on "rasismia". Suomen laissa ei ole määritelty edes käsitettä "rasismi". Sehän on periaatteessa uskoa eri rotuihin, joten jos väittää että kaikki rodut ovat samanarvoisia on rasisti - koska uskoo eri rotuihin. Tämä määritelmä on siis yhtä validi kuin mikä tahansa muukin.
Varsinainen kysymykseni onkin siis erittäin rasistinen: Mitä maksaa kaikki tämä "rasismin" etsiminen yhteiskunnasta? Eli mikä on Vähemmistövaltuutetun toimiston budjetti?
Hei - kuluvalle vuodelle määrärahat toimintaan (vähemmistövaltuutettu ja kansallinen ihmiskaupparaportoija yhteensä) on 115 000, palkkakulut reilut 500 000
Yleensä kun puhutaan resurssoinnista ja budjeteista, niihin lasketaan mukaan kaikki kulut. Eli puhutaan siitä, kuinka paljon verovaroja kuluu siihen, että ko. toiminne on olemassa. Oletan, että yllä olevassa ei ole vielä mukana vuokrakuluja, kalusteita, koneita, tietoliikennekuluja, palkkojen sivukuluja, koulutuskuluja, jne., vai mahtuvatko ne kaikki todella tuohon 115 000 summaan? Jos eivät, niin mikä mahtaa olla kokonaisvuosibudjetti kaikki kulut mukaan lukien?
Quote from: Iloveallpeople on 19.11.2009, 13:46:12
Onko mielestäsi oikeutettua, että lähes kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoidaan lähtökohtaisesti rasistisina?
Käsitykseni ei ole, että kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoitaisiin rasistisina. Poliisi seuraa rasistista rikollisuutta - ja seurannan mukaan rasistinen rikollisuus on sinänsä nousussa.
Quote from: apogee on 19.11.2009, 13:46:43
Televisio esiintymisessä sanoitte suunnilleen näin että "mitä väliä sillä on minkäikäisiä alaikäisenä esiintyvät turvapaikanhakijat ovat".
Voitteko mitenkään käsittää että tuollainen lausunto viranomaisen suusta kuulostaa lievästi sanottuna oudolta?
Mitkä muut seikat turvapaikkabisneksessä ovat mielestänne samaa kastia, "mitä väliä sillä on..."?
En tunnista lausuntoa omakseni. Olen kritisoinut ikämääritysten tekoa liian kevyillä perusteilla.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:37:31
Käsitykseni ei ole, että kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoitaisiin rasistisina. Poliisi seuraa rasistista rikollisuutta - ja seurannan mukaan rasistinen rikollisuus on sinänsä nousussa.
Tähän sivustakommentti - ei tarvitse vastata: Poliisille on asetettu
määrätavoite eli rasistisia rikoksia
on löydyttävä tietty määrä. On sanomattakin selvää, mitä tämä merkitsee.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:19:59
Quote from: Sami Aario on 19.11.2009, 13:23:16
Onko valtaväestöön kohdistuva asennekasvatus mielestäsi tehokas tapa ennaltaehkäistä vähemmistöihin kohdistuvaa etnistä syrjintää, ottaen huomioon erityisesti turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien jatkuva yliedustus sekä rikos- että työttömyystilastoissa?
En itse asiassa usko, että esimerkiksi julistekampanjat tms. olisivat ratkaisevia ihmisten asenteiden muodostumisessa. Sen sijaan riittävä keskustelu, tieto ja mm.henkilökohtaiset kontaktit elämän normaalikuvioissa myös muualta tulleisiin vaikuttavat tutkitusti asenteisiin.
On totta että mm. työttömyys on pakolaisten osalta edelleen varsin korkea, mutta on kuitenkin laskussa. Maahanmuuttajien rikollisuutta on tutkittu, ja havaittu ettei se sinänsä ole "tuontitavaraa" vaan että siihen vaikuttavat monet tekijät kuten esimerkiksi koututumisen epäonnistuminen.
Koska tiedätte tämän, osaatte varmasti myös kertoa mistä tämä käy ilmi(lihavoitu kohta)?
Quote from: Rankkuri on 19.11.2009, 13:48:10
"Vähemmistövaltuutetun toimiston alaan luetaan vain etniseen alkuperään liittyvä syrjintä eikä esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen syrjintää. Sitä ei tunnusta myöskään tasa-arvovaltuutetun virasto, joka feminismille kuuliaisesti myöntää ainoastaan sukupuolisen syrjinnän. Kun seksuaalivähemmistöjen syrjintää ei mainita syrjintäperusteeksi myöskään perustuslain tekstissä vaan se luetaan "muiden syiden" joukkoon, kyse on homojen asettamisesta ulkomaalaisten maahanmuuttajienkin alapuolelle, vaikka me kuulumme kantaväestöön. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Suurpää vastaisi tähän."
Katson, että eri syrjintäperusteita ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan (kuten nykyinen yhdenvertaisuuslaki kieltämättä osittain tekee), vaan eri syistä syrjityiksi joutuneilla pitäisi olla mm. samanlaiset mekanismit nostaa asiansa esille. Lakia ollaankin parhaillaan tähän suuntaan muuttamassa.
Juttutuokiollemme varattu aika alkaa loppua.
Ei enää kysymyksiä, kiitos.
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:36:14
Quote from: Johannes Nieminen on 19.11.2009, 13:45:47
Erään kaupungin sivistystoimessa on ohjeistus, että kun tarkastellaan mahdollista oppisopimuskoulutusta, niin maahanmuuttajuus on positiivinen asia ja se katsotaan ensisijaiseksi kriteeriksi. Eli käytänössä oppisopimukseen pyritään ottamaan pääasiassa maahanmuuttajia. Miten vähemmistövaltuutettu näkee tämän käytännön? Eikö tämä nimenomaan ole syrjivää toimintaa muita kohtaan?
vastasinkin jo positiiviseen erityiskohteluun. Sen tulee perustua siihen että kyseinen ryhmä on aliedustettu tai muuten heikommassa asema ja että toimenpiteet ovat oikesuhtaisia, siis käytännössä mm. ajallisesti.
Miten määritellään aliedustettu? Tarkoittaako tämä sitä, että muut pätevät hakijat voidaan ohittaa vain siksi, että työpaikalla ei ole tarpeeksi maahanmuuttajia? Minun ymmärtääkseni pätevyys ja soveltuvuus työhön ovat ensisijaiset kriteerit, joita ei voida ohitaa etnisin perustein, mutta nyt näin tehdään.
Kierrätystä: (melkein) sama kysymys kuin Jyrki Kasville aikanaan vastaavassa tentissä:
Poliitikot ovat melkein joka käänteessä peräänkuuluttaneet "laajaa kansalaiskeskustelua". Nyt kun netti on tehnyt tämän mahdolliseksi ja tätä kansalaiskeskustelua vihdoin käydään, nousee kauhea poru: väärin keskusteltu!
Onko vähemmistövaltuutetun mielestä mielipiteen ilmaisunvapautta rajoitettava ennakkosensuurin keinoin ex-Neuvostoliiton tapaan? Jos mielipiteen ilmaisunvapautta on rajoitettava, mikä on oikea taho toteuttamaan tällaista rajoittamista käytännössä? Joku virkamies? Parlamentaarinen elin?
Keskustelun loukkaamis-aspektiin jo etukäteen, ettei sellaista viestiä (tai mielipidettä) ole olemassakaan, josta joku ei loukkaantuisi tai olisi loukkaantuvinaan. Minkälainen puhe on mielestäsi "vihapuhetta"?
Quote from: Johanna Suurpää on 19.11.2009, 14:37:31
Quote from: Iloveallpeople on 19.11.2009, 13:46:12
Onko mielestäsi oikeutettua, että lähes kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoidaan lähtökohtaisesti rasistisina?
Käsitykseni ei ole, että kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoitaisiin rasistisina. Poliisi seuraa rasistista rikollisuutta - ja seurannan mukaan rasistinen rikollisuus on sinänsä nousussa.
Kommentti. Minunkaan käsitykseni ei ole, että
kaikkia vähemmistöihin kohdistuvia rikoksia uutisoitaisiin rasistisina. Tällainen väitehän olisi järjetön väittää ja helposti kumottavissa pelkästään yhdellä eriävällä uutisella.
Olen asunut Fittjassa , Jordbrossa ja Rinkebyssä. Ymmärtänet , että et erityisemmin vakuuta ?
Jos edelleen asuisin Ruotsissa , äänestäisin varmasti SD:tä. Uusi kannatuslukema muuten oli 7.2 %. Niinikään "meidän" puolue DF eteni 2 % Tanskan kunnallisvaaleissa.
Tarkoitat ehkä hyvää , mutta en luota gutmenschiin.
Quote from: Sarppi on 19.11.2009, 13:50:14
Hei ja kiitos vierailusta foorumillamme!
Aloittelevana aineenopettajana minua kiinnostaa, miten kouluissa tulisi puuttua mahdolliseen rasismiin oppilaiden taholta. "Tavalliseen" kiusaamiseen puuttumiseenhan meillä onkin jo kouluilla ohjeet, mutta pitäisikö näihin tilanteisiin reagoida jotenkin toisin? Esimerkkejä:
Maahanmuuttajataustainen oppilas ei saa kavereita luokassa, eikä hänen kanssaan haluta tehdä ryhmätöitä.
Yhteiskuntatiedon tunneilla oppilas esittää kehitysmaihin liittyen kommentteja alhaisemmista älykkyysosamääristä tai kritisoi kovin ottei turvapaikanhakua Suomesta.
Hei - aika loppuu kohta joten lyhyesti. Minusta on hyvä nostaa erilaiset ennakkoluuloja sisältävät ilmaisut tarkemmin keskusteluun. Mamu-oppilaat voivat tosiaan alkuun tarvita jonkinlaista tukea yhteisön sisään pääsemiseksi - kuten muutkin ulkoa tulevat tai muuten erilaiset oppilaat.
Quote from: Jari Leino on 19.11.2009, 14:45:27
Omasta ja Homma Ry:n puolesta haluaisin kiittää vähemmistövaltuutettua tähän tenttiin osallistumisesta.
Ja kuten Hommatenttien parhaisiin perinteisiin kuuluu, haluaisin toivottaa Johanna Suurpäälle onnea ja menestystä! ;D
Vielä viimeisenä kysymyksenä: onko nyt hyvä fiilis, eli millainen jälkimaku jäi HommaFoorumista ja tästä tentistä?
Hei - fiilistä rasittaa lähinnä oikean käden kipeytyminen koneen takomisesta. Olen 20 vuotta toivonut keskustelua ja dialogia ja toivottavasti sitä on nyt tämä vajaa parituntinen saatu hieman eteenpäin!
Hyvää jatkoa myös
t. Johanna
Ohessa lehdistotiedote.