Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään hommatentti 19.11

[Hommaforum Admin]

Kaikki kynnelle kykenevät tahot Suomessa vaativat asiallista maahanmuuttokeskustelua, mutta uskalluksen puute ja rasismisyytösten pelko laimentavat hyvät aikeet pelkäksi samanmielisten kanssa käytäväksi hymistelyksi. Suvaitsevaiset eivät kuuntele kriittisiä eivätkä kriittiset suvaitsevaisia ja näin tilanteessa, jossa välttämättä kaivattaisiin pragmaattisuutta, sorrutaan syyttelyihin ja ohihuutamiseen.

Homma ry tarttuu härkää sarvista ja avaa osaltaan lukkiintunutta tilannetta kutsumalla internet-pohjaiseen keskustelutilaisuuteen Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään. Kaksituntisessa tilaisuudessa kaikki Hommaforumin käyttäjät voivat esittää kysymyksiä vähemmistövaltuutetulle seuraavien aiheiden puitteissa:

   * Vähemmistövaltuutetun rooli ja toimenkuva
   * Nettirasismi tämän päivän Suomessa
   * Lainsäädäntö ja oikeudelliset kysymykset
   * Etnisten suhteiden tulevaisuudennäkymät

Odotettavissa on varovaisestikin arvioiden mielenkiintoinen keskustelu. Lehdistötiedote keskustelun pääkohdista tulossa välittömästi tentin päätyttyä.

Tilaisuuden kesto: 13:00 - 14:45.

Tämä ketju avataan annettuna kellonaikana ja lukitaan ajan päätyttyä. Osallistuminen vaatii rekisteröitymisen. Tenttiin voi osallistua jättämällä kysymyksen ao. ketjuun. Lisätietoja aikaisemmista Hommatenteistä täällä.

[Homma Admin]

Hieman lisäohjeita

Kysymysten tulisi mielellään liittyä tentin aiheisiin, jotka on annettu yllä.

Johanna Suurpää edustaa tentissä vain ja ainoastaan Vähemmistövaltuutetun toimistoa, joten kysymykset on suunnattava kyseiselle instituutiolle, ei yksityishenkilö Johanna Suurpäälle.

Samojen kysymysten esittäminen uudestaan on kielletty.

Kysymyksiä tulee todennäköisesti enemmän kuin mihin tentattava ehtii vastata.

[Harri Eerikäinen]

Hei, ja tervetuloa foorumille.

Onko vähemmistövaltuutetun uudehkon (8 v.) viran toimenkuva ja tehtävät jo mielestäsi määritelty riittävän selvästi, vai joudutko vielä tekemään "etsivää työtä" syrjinnän havaitsemiseksi ja epäkohtien poistamiseksi?

Mieleeni tulee sinunkin varmasti muistamasi, minua ja sananvapautta koskeva tapaus, joka tällä hetkellä on eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. Siinä sinä minun mielestäni ammuit melko raskaalla kalustolla ottamalla suoraan taustoja selvittämättä yhteyttä linjaorganisaation kolmeen esimieheeni samanaikaisesti. Kyseessä oli kuitenkin sellainen yksityishenkilön lähes vuoden viiveellä tekemä ilmoitus, jonka motiiveita olisi ehkä voinut pysähtyä miettimään, varsinkin kun esitetty todistuskappalekaan ei mitenkään todistanut sitä mitä sen väitettiin todistavan, ja tämä oli aivan maallikonkin (kuten minun) helppo huomata.

Olisiko sinun mielestäsi, näin jälkikäteen ajatellen, ensin kannattanut lähestyä asiassa keskeisintä asianomaista eli minua lisätietojen saamiseksi,  ja päättää vasta sen jälkeen  jatkotoimenpiteistä, vai menikö kaikki mielestäsi niin kuin oikein tai ainakin väistämätöntä oli?

(Korjattu pari tavuviivaa pois).

[Teemu Lahtinen]

Kysymykseni koskee vähemmistövaltuutetun roolia ja tehtäviä laillisuuden näkökulmasta. Etenkin edeltäjänne tuli tunnetuksi pahamaineisena mielipidevainoajana, joka tehtaili tutkintapyyntöjä kansalaisten ilmaistua omaan vakaumukseensa tai maailmankatsomukseensa liittyviä näkemyksiä.

Vähemmistövaltuutetun tuorein toimintakertomus kertoo, että tätä toimintaa on jatkettu aina marraskuuhun 2008, jolloin "vähemmistövaltuutettu teki linjauksen rajoittaa jatkossa tutkintapyyntöjen tekemistä sekä internetsivustojen ja niillä esiintyvän materiaalin lainvastaisuuden arviointia", mitä voidaan pitää oikeana lain hengen ja kirjaimen mukaisena linjauksena.

Kuitenkin toimintakertomuksessa kerrotaan "Jatkossa vähemmistövaltuutetun tarkoituksena on koota yhteen asiakasyhteydenotoissa esille tulevaa aineistoa ja lähettää koonteja poliisin tutkittavaksi".

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) määrää 2 §:sään vähemmistövaltuutetun tehtävät, joihin ei luetella tutkintapyyntöjen tai ilmiantojen tekoa. Myöskään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tai ulkomaalaislaissa (301/2004) ei vähemmistövaltuutetun tehtäviin ole katsottu tutkintapyyntöjen tekemistä. Yhdenvertaisuuslain 3§:ssa vähemmistövaltuutetun keinovalikoimaan säädetään aloitteet, ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu. Lain kirjain tai henki eivät valtuuta tutkintapyyntöjen tai muiden rikosoikeudellisten toimien tekemistä, muutoin kuin syrjintää (RL 11:11 §) koskevassa asiassa.

Sen sijaan vuosikertomuksen mukaan vähemmistövaltuutetun tutkintapyynnöt ovat koskeneet kiihottamista kansanryhmää vastaan (RL 11:10 §), johon laki ei anna vähemmistövaltuutetulle toimivaltaa. Yksityishenkilönä toki kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, mutta virka-ajan ja -aseman käyttö tähän rikkoo lakia ja hyvää hallintotapaa. Todistettavasti vähemmistövaltuutettu on tehnyt tutkintapyyntöjä virka-asemassaan esittelyn perusteella.

Katsonkin että kyseinen toiminta on suoraan lain vastaista edellämainituin perustein sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisen vastaista nostaessaan turhaa vastakkainasettelua.

Onko vähemmistövaltuutettu jatkossa tarkistamassa toimintatapaansa lainmukaiseksi pitäytyen lakisääteisissä tehtävissä ja toimissa vai aiotaanko toimintaa jatkaa laillisuuden rajamailla?

[jmk]

Tuoreessa KHO:n jutussa KHO:2009:86 oleskeluluvan hakija perusteli hakemustaan (sanatarkasti) sillä, että "Suomessa elämä on ilmaista".

1. Mitä ajatuksia perustelu herättää vähemmistövaltuutetussa?

2. Miten arvelette sen vaikuttavan suomalaisten asenteisiin?

3. Miten ongelmaan tulisi vähemmistövaltuutetun mielestä puuttua? Jos tällaiset perustelut ovat suomalaisten asennekasvatuksen kannalta haitallisia, tulisiko ne siivota pois julkaistavista tuomioista?

[Vouti]

Hyvä vähemmistövaltuutettu

Haluaisin kysyä seuraavat vähemmistöjä, lainsäädäntöä, rasismia, etiikkaa ja etnisuskonnollisia suhteita koskevat kysymykset:

a)Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, jonka kirjoitukset sisältävät suoria käskyjä ja kehotuksia väkivaltaan muita olemassa olevia uskonnollisia ryhmiä vastaan?

b) Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, joka ei salli vapautta luopua uskosta ja vaatii muiden uskonnollisten ryhmien juridisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien eriasteista poistamista?


Kiitän etukäteen mahdollisista vastauksista
Vouti

[Roope2]

Kun hakija saa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen, niin vuositasolla kuinka monta prosenttia kielteisistä päätöksistä johtaa valitukseen ?

Saako ja jos niin mista valittaja saa oikeusapua ?


Taitaa mennä nyt eri viranomaisen toimenkuvaan, eli tuo ei kuulu vähemmistövaltuutetulle.

[Roope2]

Nyt kun eduskunnassa keskustellaan ulkomaalaislain muuttamisesta ja oikeus työntekoon riippuisi tulijan asiakirjoista, niin vuositasolla kuinka suurella osalla tulijoista (turvapaikan tai oleskeluluvan hakijoista) ei ole hyväksyttavää identifikaatiota itsestään ?


Taitaa mennä nyt eri viranomaisen toimenkuvaan, eli tuo ei kuulu vähemmistövaltuutetulle.

[Oami]

Kuuluvatko eri väestönryhmille samat oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, ovatko ne vähemmistöjä vai enemmistöjä? Vai kuuluuko mielestänne vähemmistöille enemmän oikeuksia tai vähemmän velvollisuuksia?

[M.E]

Miten vähemmistövaltuutetun toimisto määrittelee rasismin ja onko tämän määritelmän mukainen rasismi Suomessa rikos?

[Topelius]

Terve, Johanna!

Ajatusten herättämiseksi pätkä historiantutkija Walter Laqueurin kirjasta "Euroopan viimeiset päivät":

Voi olla, että kahden tai kolmen sukupolven jälkeen keskustelu integraatiosta ei enää ole mielekästä. Tällöin aikaisemmat vähemmistöt ovat lukumäärältään suurempia kuin kantaväestö joissakin osissa Saksaa, Hollantia ja Ranskaa, eikä "alkuperäisväestö" enää vähemmistössä voi odottaa enemmistön sopeutuvat heidän elämäntapaansa, kieleensä ja lakeihinsa. Tällöin "alkuperäisväestön" pitäisi integroitua muuttuneeseen yhteiskuntaan. Tätä tasoa ei ole vielä saavutettu, mutta ei ole todelakaan liian aikaista pohtia uuden yhteiskunnan luonnetta ja seuraamuksia.

Aina sanotaan, että Suomella on aikaa oppia muiden virheistä, mutta tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikkamme ei eroa millään oleellisella tavalla muiden Euroopan maiden aiempien vuosien politiikasta. Olemme siis matkalla kohti aivan samoja ongelmia; ghettoutumista ja syrjäytymistä. Jos olet eri mieltä, niin kerro, millä konkreettisella tavalla meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ehkäisee paremmin niitä ongelmia, joita vaikkapa Ruotsissa ja Ranskassa on nähty. Mikä on se ihmelääke, jolla Suomi onnistuu välttämään muiden maiden ongelmat? Toistaiseksi eräiden ryhmien integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut missään.

[IDA]

Moi!

Viime aikoina on oltu huolestuneita järjestäytyneestä nettirasismista.

Asiasta käydyt oikeusjutut, julkisimpina Ellilä ja Halla-aho, kuitenkin antavat olettaa, että varsinaista nettirasismia ei ole olemassakaan. Mikäli vähemmistövaltuutetun toimisto  on huolestunut nettirasismista voisitteko ( vaikka tulevaisuudessa  )yksilöidä esimerkein mitä sen on ja missä sellaista esiintyy järjestäytyneesti?

Eli kysymyksenä: Voisiko vähemmistövaltuutettu nettirasismin suhteen selkeyttää yleisölle omaa kuvaansa siitä?

[Risto A.]

Uskooko Johanna Suurpää, että jos Suomessa otettaisiin vaikkapa Lahti ja lahtelaiset eksklusiiviseksi alueeksi ja ihmisiksi, joilta ei saisi valtion mielestä puuttua mitään, joiden työllisyys ja pärjääminen olisi Suomessa prioriteetti numero 1, että näiden pärjäämiseen tulisi kaikkien ottaa osaa jne, että Suomessa ei noustaisi varpailleen asiassa?

Jatkokysymyksenä, että olisiko se rasismia tässä tapauksessa lahtelaisia kohtaan, kun kritiikki kohdistuisi valtion linjauksiin?

[Johanna Suurpää]

Hei, ja tervetuloa foorumille.

Onko vähemmistövaltuutetun uudehkon (8 v.) viran toimenkuva ja tehtävät jo mielestäsi määritelty riittävän selvästi, vai joudutko vielä tekemään "etsivää työtä" syrjinnän havaitsemiseksi ja epäkohtien poistamiseksi?

Mieleeni tulee sinunkin varmasti muistamasi, minua ja sananvapautta koskeva tapaus, joka tällä hetkellä on eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. Siinä sinä minun mielestäni ammuit melko raskaalla kalustolla ottamalla suoraan taustoja selvittämättä yhteyttä linjaorganisaation kolmeen esimieheeni samanaikaisesti. Kyseessä oli kuitenkin sellainen yksityishenkilön lähes vuoden viiveellä tekemä ilmoitus, jonka motiiveita olisi ehkä voinut pysähtyä miettimään, varsinkin kun esitetty todistuskappalekaan ei mitenkään todistanut sitä mitä sen väitettiin todistavan, ja tämä oli aivan maallikonkin (kuten minun) helppo huomata.

Olisiko sinun mielestäsi, näin jälkikäteen ajatellen, ensin kannattanut lähestyä asiassa kes-keisintä asianomaista eli minua lisätietojen saamiseksi,  ja päättää vasta sen jälkeen  jatkotoi-menpiteistä, vai menikö kaikki mielestäsi niin kuin oikein tai ainakin väistämätöntä oli?

Hei - aloitan tästä vähemmistövaltuutetun toimenkuvaa koskevasta kysymyksestä. VV:n tehtävänä on ehkäistä etnistä syrjintää ja edistää hyviä etnisiä suhteita. Minusta tämä ei kuitenkaan ole tarpeeksi kattava: parhaillaan on vireillä uudistus laajentaa toimenkuvaa myös muihin syrjintäperusteisiin (kuten vammaisuus, ikä jne). Syrjintä on mielestäni yhtä tuomittavaa riippumatta siitä millä perusteella se tapahtuu.

[Mika]

Uskotko, että hyviä etnisiä suhteita edistää se, että vähemmistövaltuutettu on profiloitunut lähinnä innokkaana maahanmuuttajien puolustajana ja kantaväestön syyllistäjänä?  

[Taustavaikuttaja]

Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta erilaisiin etnisiin kiintiöihin työpaikoilla ja viroissa?

Onko kyseessä vähemmistövaltuutetun hyväksyntää nauttiva keino asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan heidän etnisestä taustastaan johtuen?

[Topelius]

Kuinka tuttu paikka Hommafoorumi työn puolesta vähemmistövaltuutetulle jo on?

[Taustavaikuttaja]

VV:n tehtävänä on ehkäistä etnistä syrjintää ja edistää hyviä etnisiä suhteita.

Millaisia toimenpiteitä VV on tehnyt vähemmistöjä kohtaan etnisten suhteiden ylläpitämiseksi, vai kohdistuvatko toimenpiteet ja vaatimukset pääasiassa kantaväestöön?

[ElinaElina]

Kysyn, mitä mieltä olette vähemmistövaltuutettuna seuraavasta:
Tampereen kaupungin vuokratalosäätiö (VTS) asuttaa ulkomaalaisia siten, että kerrostalossa joka kerrokseen yksi perhe. Samassa talossa pitää olla samaa kansallisuutta tai samalta maantieteelliseltä alueelta. Kun jotain kansallisuutta ei ole saatavissa asumaan, asunto pidetään tyhjänä odotettaessa.
Vuokrat määräytyvät talokohtaisesti niin, että vuokrien pitää kattaa kulut. Kun kämppiä seisoo tyhjinä, muut asukkaat saavat jatkuvia vuokran korotuksia, vaikka samalla asuntojonot ovat pitkät.
Onko oikein, että kansallisuus-segregaation vuoksi muut vuokralaiset joutuvat maksumiehiksi korotettujen vuokrien muodossa?
Onko toimistoltanne tullut VTS:lle ojeistus toimia näin?
Rouva Tampereelta.

[Femakko]

Tervetuloa forumille ja kiitokset ennakkoluulottomuudesta.

Näin feministinä minua kiinnostaa, mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jos vähemmistöyhteisön ja vähemmistöön kuuluvan yksilön oikeudet lyövät toisiaan korville. Huom. kaikki ei ole ratkaistavissa loputtomalla valistamisella vaan johonkin pitää vetää myös lainsäädännöllinen raja. Muslimituttaviltani olen nimittäin kuullut, että Suomessakin on sekä moniavioisuutta (ja naiset eivät pidä siitä, mutta he eivät voi sille mitään) että epävirallisia moraalipoliiseja, jotka aiheuttavat hankaluuksia "väärin käyttäytyville".

Toinen feministinen kysymys: kaikkiin kulttuureihin ei kuulu naisen fyysisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ei ulkomaalaisten tai suomalaisten naisten. Pitäisikö tätä sietää, jos lääppijä tai raiskaaja vetoaa kulttuuriinsa?

[Johanna Suurpää]

Kysymykseni koskee vähemmistövaltuutetun roolia ja tehtäviä laillisuuden näkökulmasta. Etenkin edeltäjänne tuli tunnetuksi pahamaineisena mielipidevainoajana, joka tehtaili tutkintapyyntöjä kansalaisten ilmaistua omaan vakaumukseensa tai maailmankatsomukseensa liittyviä näkemyksiä.

Vähemmistövaltuutetun tuorein toimintakertomus kertoo, että tätä toimintaa on jatkettu aina marraskuuhun 2008, jolloin "vähemmistövaltuutettu teki linjauksen rajoittaa jatkossa tutkintapyyntöjen tekemistä sekä internetsivustojen ja niillä esiintyvän materiaalin lainvastaisuuden arviointia", mitä voidaan pitää oikeana lain hengen ja kirjaimen mukaisena linjauksena.

Kuitenkin toimintakertomuksessa kerrotaan "Jatkossa vähemmistövaltuutetun tarkoituksena on koota yhteen asiakasyhteydenotoissa esille tulevaa aineistoa ja lähettää koonteja poliisin tutkittavaksi".

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta (660/2001) määrää 2 §:sään vähemmistövaltuutetun tehtävät, joihin ei luetella tutkintapyyntöjen tai ilmiantojen tekoa. Myöskään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004) tai ulkomaalaislaissa (301/2004) ei vähemmistövaltuutetun tehtäviin ole katsottu tutkintapyyntöjen tekemistä. Yhdenvertaisuuslain 3§:ssa vähemmistövaltuutetun keinovalikoimaan säädetään aloitteet, ohjeet, neuvot, suositukset ja sovittelu. Lain kirjain tai henki eivät valtuuta tutkintapyyntöjen tai muiden rikosoikeudellisten toimien tekemistä, muutoin kuin syrjintää (RL 11:11 §) koskevassa asiassa.

Sen sijaan vuosikertomuksen mukaan vähemmistövaltuutetun tutkintapyynnöt ovat koskeneet kiihottamista kansanryhmää vastaan (RL 11:10 §), johon laki ei anna vähemmistövaltuutetulle toimivaltaa. Yksityishenkilönä toki kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön, mutta virka-ajan ja -aseman käyttö tähän rikkoo lakia ja hyvää hallintotapaa. Todistettavasti vähemmistövaltuutettu on tehnyt tutkintapyyntöjä virka-asemassaan esittelyn perusteella.

Katsonkin että kyseinen toiminta on suoraan lain vastaista edellämainituin perustein sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisen vastaista nostaessaan turhaa vastakkainasettelua.

Onko vähemmistövaltuutettu jatkossa tarkistamassa toimintatapaansa lainmukaiseksi pitäytyen lakisääteisissä tehtävissä ja toimissa vai aiotaanko toimintaa jatkaa laillisuuden rajamailla?

Hei - vähemmistövaltuutetun tehtävänä on valvoa mm. yhdenvertaisuuslain toteutumista. Kysymys on siten lainvalvontatehtävästä. Myös mm. etnisten suhteiden edistäminen kuuluu meille. Toimistolle tulee varsin paljon yhteydenottoja aineistosta, jonka kysyjät epäilevät ylittävän laillisuuden rajat (lähinnä siis kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva kriminalisointi) mutta valtuutetulla ei ole valtuuksia esimerkiksi käynnistää omaa esitutkintaa asiassa. Sen sijaan ilmoituksen tämäntyyppisestä aineistosta saa tehdä kuka tahansa, myös siis VVT. Kuten totesitkin, olemme hieman muuttaneet toimintatapaamme tässä asiassa lähinnä sen takia että varsinainen esitutkinta kuuluu joka tapauksessa poliisille.

[Nauris]

Tervehdys Johanna ja hienoa, että halusit tulla keskustelemaan Hommaan.

Olen miettynyt valmiiksi 22 kysymystä, joihin voit halutessasi vastata.

Valitse kysymys listasta

Joista tosin vain osa koskee tentin varsinaista aihealuetta eli vähemmistövaltuutetun toimistoa...
M.E

Joo, sen takia Johanna valitkoon itse ammattiinsa liittyvät hyvät kysymykset, jos ehtii tai haluaa.

[Une illusion de vie]

Rasismin syyksi ajatellaan usein mm. tuntemattoman pelkoa ja kokemuksien puutetta vieraista kulttuureista. Mutta tunnetko ne tosiasiat, perustelut ja ajatusketjut, jotka ovat usein taustalla kun henkilöstä tulee kriittinen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan?

[Miniluv]

Kysymys on aika kaukaa haettu (toiselta mantereelta):

USAssa oli taannoin paljon täälläkin huomiota saanut oikeustapaus Ricci-DiStefano liittyen etniseen syrjintään. Kokonaisuutena jupakka osoitti selvästi, ettei ole olemassa "positiivista" syrjintää tai "negatiivista" syrjintää, on vain syrjintää.

USAn tuore korkeimman oikeuden jäsen Sonia Sotomayor profiloitui jutun aikana syrjinnän kannattajana. Virkaansa hakiessaan hän katsoi olevansa muita hakijoita parempi mm. siksi, että hän on: a) nainen, b) kuuluu itse etniseen vähemmistöön (latino). Ovatko tällaiset argumentit mielestäsi relevantteja valittaessa henkilöä julkiseen virkaan?

[Porilainen munalla]

Hyvää päivää.

Mikä seuraavista, kuvitelluista kannanotoista maahanmuuttoon, sisältää mielestänne mahdollista rasismia,?

1. En halua lisää ulkomaalaisia sosiaaliavun tarvitsijoita Suomeen.

2. Jos ulkomaalaisia pitää ottaa, niin otetaan sitten vain aasialaisia, he osaavat käyttäytyä afrikkalaisia paremmin.

3. Haluan että rikolliset pakolaiset ja muut maahanmuuttajat karkoitetaan nopeasti pois Suomesta.

4. Suomalaisuus ja suomalaisten asiat ensin kuntoon, vasta sitten muut.

[Roope]

Mikä on vähemmistövaltuutetun kanta kuntien virkamiesten tukeman romanien keskinäisen väistämisvelvollisuuden laillisuuteen? Kenelle asia kuuluu?

[Johanna Suurpää]

Terve, Johanna!

Ajatusten herättämiseksi pätkä historiantutkija Walter Laqueurin kirjasta "Euroopan viimeiset päivät":

Voi olla, että kahden tai kolmen sukupolven jälkeen keskustelu integraatiosta ei enää ole mielekästä. Tällöin aikaisemmat vähemmistöt ovat lukumäärältään suurempia kuin kantaväestö joissakin osissa Saksaa, Hollantia ja Ranskaa, eikä "alkuperäisväestö" enää vähemmistössä voi odottaa enemmistön sopeutuvat heidän elämäntapaansa, kieleensä ja lakeihinsa. Tällöin "alkuperäisväestön" pitäisi integroitua muuttuneeseen yhteiskuntaan. Tätä tasoa ei ole vielä saavutettu, mutta ei ole todelakaan liian aikaista pohtia uuden yhteiskunnan luonnetta ja seuraamuksia.

Aina sanotaan, että Suomella on aikaa oppia muiden virheistä, mutta tällä hetkellä maahanmuuttopolitiikkamme ei eroa millään oleellisella tavalla muiden Euroopan maiden aiempien vuosien politiikasta. Olemme siis matkalla kohti aivan samoja ongelmia; ghettoutumista ja syrjäytymistä. Jos olet eri mieltä, niin kerro, millä konkreettisella tavalla meidän maahanmuuttopolitiikkaamme ehkäisee paremmin niitä ongelmia, joita vaikkapa Ruotsissa ja Ranskassa on nähty. Mikä on se ihmelääke, jolla Suomi onnistuu välttämään muiden maiden ongelmat? Toistaiseksi eräiden ryhmien integroiminen yhteiskuntaan ei ole onnistunut missään.

Hei - olen tosiaan eri yhteyksissä korostanut sitä että olemme monia muita paremmassa asemassa sikäli että voimme ottaa oppia muiden kokemuksista. Juuri esimerkiksi mainitsemasi "ghettoutuminen" on tästä malliesimerkki. Emmehän ole samassa asemassa kuin joissakin Keski-Euroopan maissa, mutta huolestuttavaa kehitystä samaan suuntaan on meilläkin. Esimerkiksi asuntopolitiikassa tarvittaisiin siten nykyistä pitkäjännitteistä suunnittelua, jotta maahanmuuttajat eivät kerääntyisi vain samoille alueille. Toisaalta ei pidä paikkaansa että kokemukset esim. tietyistä ryhmistä olisivat välttämättä kaikkialla samanlaisia. Esimerkiksi USAssa somalit ja muslimit yleensäkin ovat keskimäärin hyvin integroituneita. Olennaista on se minkälaiset mahdollisuudet mm. työllistymiseen ja muutenkin osallisuuteen yhteiskunta käytännössä tarjoaa.

[FunktionDerivaatta]

Aluksi lämmin kiitos osallistumisestanne Homman keskustelutilaisuuteen. Itse arvostan todella paljon sitä, että olette valmis vuoropuheluun henkilöiden kanssa, jotka suhtautuvat äärimmäisen kriittisesti edustamaanne instituutiota kohtaan.

Haluaisin tiedustella teiltä seuraavia asioita:

- Mitkä asiat vähemmistövaltuutetun mielestä nykyisessä maahanmuuttopolitiikkakritiikissä (Homma, Halla-aho) ovat vähemmistöjen kannalta ongelmallisia?  

- Vähemmistövaltuutetun kotisivuilla on silmiinpistävää se, miten epämääräisiä monet syrjintää, rasismia, ja kiihottamista kansanryhmää vastaan määrittelevät luonnehdinnat ovat. Miten suhtaudutte siihen, että tavallinen kansalainen ei mahdollisesti enää uskalla esittää kritiikkiä sen tähden, että ei viranomaisten ohjeistuksia lukemalla kerta kaikkiaan ymmärrä sitä, missä menee selkeä raja hyväksytyn kritiikin ja laittomien lausumien välillä?

- Edelliseen liittyen: Olisiko mahdollista, että vähemmistövaltuutettu kotisivuillaan paremmin määrittelisi keskeiset konseptit ("rasismi", "syrjintä", "kiihotus kansanryhmää vastaan"), ja mahdollisesti antaisi esimerkkejä siitä mitä on sallittua sanoa ja mitä ei? Tällä hetkellä nimittäin useasti perätään asiallista keskustelua maahanmuuton ongelmista (kuten vähemmistövaltuutettu itsekin on tehnyt), mutta silti lähes jokainen keskustelunaloitus, olipa se tavallisen kansalaisen korvissa sitten miten asiallinen tahansa, tunnutaan leimaavan rasistiseksi. Koska rajat ovat epäselvät, olisi mielestäni tärkeätä, että vähemmistövaltuutettu osaltaan edistäisi keskustelua kertomalla yksityiskohtaisten esimerkkien avulla, miten maahanmuutosta on sallittua puhua vähemmistöjä loukkaamatta.

[Kyuu Eturautti]

Kysyn tätä monia suomalaisia verkkoyhteisöjä tukevan Säätöyhteisö B2 ry:n puheenjohtajan ominaisuudessa.

Maassamme on lukuisia vapaaehtoisesti ylläpidettyjä netin yhteisöpalveluita, foorumeita yms. Monissa niistä on pitkät kokemukset vastuullisesta ylläpidosta, nopeasta reagoinnista ongelmiin ja käyttäjien avustamisesta. Olen huolissani toimista, joilla tällaisten palveluiden ylläpitäjiä demonisoidaan ja etenkin siitä, että julkinen valta promotoi kaupallisia ylikansallisia nettipalveluja paikallisten ylitse "turvallisempana". Mielestäni Suomen pienissäkin verkkoyhteisöissä on paljon hyvää, kaiken ikäisille. Tämä on erityisen tärkeää monissa harrasteryhmissä, etenkin nuorille käyttäjille ja pienille, vähävaraisille yhdistyksille.

Onko sanomanne se, että verkkoyhteisön takana on aina oltava suuri yritys tai muu jättiorganisaatio? Miksi haluatte antaa näin vahvan epäluottamuslauseen itsenäisiä verkkoyhteisöjä vastaan? Miksi kotimainen ruohonjuuritason hyvä työ ei saa teiltä kiitosta, vaikka se on omiaan rakentamaan siltoja myös kulttuurierojen yli?

[Johanna Suurpää]

Hyvä vähemmistövaltuutettu

Haluaisin kysyä seuraavat vähemmistöjä, lainsäädäntöä, rasismia, etiikkaa ja etnisuskonnollisia suhteita koskevat kysymykset:

a)Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, jonka kirjoitukset sisältävät suoria käskyjä ja kehotuksia väkivaltaan muita olemassa olevia uskonnollisia ryhmiä vastaan?

b) Voidaanko laissa määrätyn uskonnon ja omantunnon vapauden nojalla sallia uskonnon harjoittamisen, joka ei salli vapautta luopua uskosta ja vaatii muiden uskonnollisten ryhmien juridisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien eriasteista poistamista?


Kiitän etukäteen mahdollisista vastauksista
Vouti

Hei - oma käsitykseni on että luonnollisesti tulee kunnioittaa uskonnonvapautta mutta myös jokaisen yksilön ihmisoikeuksia kokonaisuudessaan. Näin ollen esimerkiksi uskonnolliset käsitykset eivät oikeuta sukupuolen, suuntautumisen tms. syyhyn perustuvaan syrjintään. Myös oikeus luopua uskonnosta lasketaan uskonnonvapauden piiriin.