Hommaforum Testi

Ehdotan kainosti että perustamme tällaisen :)
Kerätään nimipoliitikkojen maukkaimpia norjalaisen Blastr tuulivoimalaterästehtaan hehkutuksia tähän! Tässähän EI VOI MENNÄ MIKÄÄN VIKAAN! :D
Näille on vielä käyttöä..
Osallistun toki itsekin mutta nyt on vähän kiire..

Ohisalo Inkoon tehdas­hankkeesta: "Tällaisia ei tule maahan, joka lähtee ilmasto­asioissa pakittamaan"
Poliitikot eri puolueista tervehtivät ilolla norjalaisyhtiön aietta rakentaa vihreää terästä tuottava tehdas Inkooseen. Poliitikkojen mukaan investointihanke osoittaa Suomen ilmastopolitiikan hyödyt.

QuoteOhisalo Inkoon tehdas­hankkeesta: "Tällaisia ei tule maahan, joka lähtee ilmasto­asioissa pakittamaan"
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009304094.html (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009304094.html)

YMPÄRISTÖ- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr) ottaa tiedon mahdollisesta Suomeen perustettavasta vihreän teräksen tuotantolaitoksesta "ilolla vastaan".
...
"Tärkeä viesti on se, että ylipäätään kaavaillaan tällaista jätti-investointia työllisyyden ja toisaalta päästöjen vähentämisen näkökulmasta etenkin, kun vielä tiedetään, että teräs­tuotanto on yksi eniten päästöjä tuottavista teollisuuden aloista", Ohisalo sanoo.
...
Valtiovarain­ministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan "miljardien investointi­suunnitelma luo luottamusta tulevaan".

"Ratkaisumme kotimaisessa energiassa ovat olleet oikeita", Saarikko toteaa päivityksessään (https://twitter.com/AnnikaSaarikko/status/1610186560586096640).

Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkäsen mukaan (https://twitter.com/KaiMykkanen/status/1610176815275835392) tehdassuunnitelma "kuvaa, millaisia mahdollisuuksia Suomen hyvinvoinnin ylläpitoon puhtaan energian suur­vallaksi ryhtyminen voi tarkoittaa".

Myös Sanni Grahn-Laasonen (kok) tervehti uutista ilolla. "Vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus", hän kirjoitti (https://twitter.com/sannigrahn/status/1610162860226650112).

KANSANEDUSTAJA Arto Satosen (kok) mukaan (https://www.facebook.com/artosatonen) suunnitelma terästehtaan rakentamisesta Inkooseen on "toteutuessaan todella hyvä uutinen". "Hankkeen taustalla on uskottava norjalainen yritys", Satonen arvioi Facebookissa.

"Riittävä päästötön energia on tänä päivänä teollisten investointien keskeinen edellytys", kirjoittaa (https://twitter.com/AtteHarjanne/status/1610157279818522625) hanketta kommentoiva vihreiden Atte Harjanne.

"Vihreä siirtymän vetämänä on tulossa suurinvestointi Suomeen ja Inkooseen. Ratkaisevaa on investoreiden mukaan puhtaan sähkön ja erityisesti tuulivoiman saatavuus", kirjoittaa omassa päivityksessään (https://twitter.com/adleande/status/1610200442067365888) Anders Adlercreutz (r).

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI Timo Harakka (sd) arvioi hanketta Facebook-päivityksessään (https://www.facebook.com/100058305451268/posts/584053546881489). Hän moitti vihreän siirtymän arvostelijoita ja totesi, että ilmasto­teollisuus tuo Suomeen koko ajan lisää työpaikkoja ja hyvinvointia.

"Mitä kireämmät ilmastovaatimukset, sitä enemmän Suomen osaavat yritykset ja työntekijät hyötyvät", Harakka kirjoittaa.

Lisätty lainaus ja uutisotsikko

3.1.2023 12:58 ・ PÄIVITETTY: 3.1.2023 12:59
Matias Mäkynen hehkuttaa miljardihanketta: "Yhtenä isona syynä Suomen runsas tuulivoimarakentaminen"
https://demokraatti.fi/matias-makynen-hehkuttaa-miljardihanketta-yhtena-isona-syyna-suomen-runsas-tuulivoimarakentaminen (https://demokraatti.fi/matias-makynen-hehkuttaa-miljardihanketta-yhtena-isona-syyna-suomen-runsas-tuulivoimarakentaminen)

Quote– Upea useiden miljardien investointiuutinen Inkoosta. Vihreän teräksen tehdas työllistäisi suoraan toista tuhatta. Yhtenä isona syynä Suomen runsas tuulivoimarakentaminen ja valtion toimet sen edistämiseksi. Investoinnin toteutumiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen twiittaa (https://twitter.com/matiasmakynen/status/1610171076201402370?s=20&t=ZCH5kI3ltEfW-x774ycbrQ).

Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla.
...
Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan sanoo, että vihreä siirtymä houkuttelee Suomeen isoja investointeja. (https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1610224168636760065)

– Elinkeinoelämä tukee Suomen hiilineutraaliustavoitetta ja huomioi kasvavissa määrin myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvät näkökulmat. Nyt ei ole syytä painaa niiden osalta jarrupoljinta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo taas sanoo, että Inkoon jätti-investointi toisi elinvoimaa (https://twitter.com/jussisaramo/status/1610220695472017410) koko läntiselle Uudellemaalle ja korostaisi myös rantaradan tärkeyttä.
...
Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen kirjoittaa (https://twitter.com/KaiMykkanen/status/1610176815275835392), että hanke kuvaa millaisia mahdollisuuksia Suomen hyvinvoinnin ylläpitoon puhtaan energian suurvallaksi ryhtyminen voi tarkoittaa.

Lisätty lainaus

QuoteRKP:n ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutz pitää investointihalukkuutta hyvänä esimerkkinä siitä, miten vihreää siirtymää ajanut politiikka johtaa kansantaloudellisesti merkittäviin hankkeisiin.

– Vihreä siirtymä ja talouspolitiikka nähdään usein toistensa vastakohtina. Tämä investointiesitys on jälleen esimerkki siitä, että vastakkainasettelu on vanhanaikaista. Kun olin perustamassa eduskunnan energiaremonttiryhmää vuonna 2015, näimme ryhmässä juuri tämänkaltaiset hankkeet mahdollisina ja haluttavina. On palkitsevaa nähdä kehitystä tällä saralla, Adlercreutz kertoo.

Adlercreutz: Puhdas energia houkuttelee suuren investoinnin Inkooseen – nopeat lupaprosessit keskiöön.
https://sfp.fi/fi/artikkelit/adlercreutz-puhdas-energia-houkuttelee-suuren-investoinnin-inkooseen-nopeat-lupaprosessit-keskioon/ (https://sfp.fi/fi/artikkelit/adlercreutz-puhdas-energia-houkuttelee-suuren-investoinnin-inkooseen-nopeat-lupaprosessit-keskioon/)

Lisätty uutisotsikko

QuoteElinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi, että pitkään työstetyn projektin sijaintipäätös on vahvistettu.

– Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä.

Norjalaiset valmistelevat historiallisen isoa investointia Suomeen – työllistäisi 1 200 henkeä
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009303788.html (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009303788.html)

Lisätty uutisotsikko ja quote-tagit.

https://twitter.com/jyrihakamies/status/1610571950556086275
[tweet]1610571950556086275[/tweet]

Quote
Vastauksena käyttäjille @JPeljo ja @JarnoHa
Samaa mieltä. Juttu kuvaa hyvin teollisuuden edistämisen ajurien muutosta - vihreää siirtymää. Mutta tekemistä on meilläkin - luvitus ja työvoima etusijassa.

Nyt latu auki uusille vihreille jätti-investoinneille!

Muutettu lainaus twiit- ja quote-tagilla toteutetuksi

https://twitter.com/TimoHarakka/status/1610172537446572032
[tweet]1610172537446572032[/tweet]

Quote
"Suomessa ja Norjassa poliitikot ovat puhuneet tuulivoiman lisäämisen tarpeellisuudesta, mutta Suomessa hallitus on toiminut selvästi päättäväisemmin".
Vihreä siirtymä tuo Suomeen työtä. @Demarit
Norjalaisyhtiö valmistelee historiallista investointia

Muutettu lainaus quote- ja twiit-tageilla tapahtuvaksi

Aihetta sivuten, Sammallahti:

Espanjalaismies avaa Blastr Green Steelin Inkoon keikkaa
https://youtu.be/w-m31fU0q0o (https://youtu.be/w-m31fU0q0o)

:roll:

Lisätty videon otsikko

Tiivistetysti tämänkertainen:

Tuuli- ja aurinkovoima....


Kun niitä on, energian kulutus on alhaista. Kun energian kulutus on korkeaa, niitä ei ole.

Siispä rakennamme ydinvoimaa kattamaan energiahuiput. Ydinvoima on päästötöntä ja hiilineutraalia. Jos meillä on sitä huippukulutusta varten riittävästi, minkä muumimuumin takia me tarvitsisimme jotain hyvesignalointivoimaa niille päiville, kun ydinvoimaa olisi yli oman tarpeen?

Suomen energiatuotanto tulee mitoittaa siten (viherpiiperösiirtymä 2030 tai 2035 tai 2050 whatsoever) meillä on CO2-päästötöntä energiaa kulutushuippujen varalta riittävästi. Tarkoittaa suomeksi vesi- ja ydinvoimaa. Vesi virtaa jään alla pakkasellakin.

Jos meillä on ydinpommivoimaa kulutushuippujen varalta talvella, niin mihin hattuun me tarvitsemme joitakin aurinkopaneeleita ja ropelleita? Hyvesignalointiin my dear Watson. Hyvesignalointiin.

Mikä on kalleinta maailmassa?

Hyvesignalolinti.

UGH, olen puhunut.


-i-

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen

"Vanhanen Inkoon investoinnista: Ehkä nyt viimeistään pilkallinen ja populistinen puhe vihreästä siirtymästä heikkenee."

Quote from: MVKeskustalaiset ovat hallituksesta ja eduskunnasta käsin edistäneet tätä koko alkaneen vuosisadan ja tällä vaalikaudella tulokset kiihtyvät. Sanomattakin on selvää, että toteutuessaan tämä jätti-investointi tuo tullessaan mittavan tuulivoima- ja ehkä aurinkovoimatuotannon ja niillä tuotetun vedyn, puhemies painottaa.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/vanhanen-inkoon-investoinnista-ehka-nyt-viimeistaan-pilkallinen-ja-populistinen-puhe-vihreasta-siirtymasta-heikkenee/

Eihän nyt vaan Keijo Kaarisade ole siirtynyt nextille levelille keijotuksissaan? Jos ei, ja tästäkin loppulasku rapsahtaa veronmaksajille kuten aina, niin kai sinne Wittusen wiherteräksen takapihalle voisi siirtää sen Sunny Car Centerin mainospylvään ja alkaa vähitellen koostaa teemapuistoa näistä eeppisistä hankkeista...

Quote from: lintumies on 05.01.2023, 21:21:59
Eihän nyt vaan Keijo Kaarisade ole siirtynyt nextille levelille keijotuksissaan? Jos ei, ja tästäkin loppulasku rapsahtaa veronmaksajille kuten aina, niin kai sinne Wittusen wiherteräksen takapihalle voisi siirtää sen Sunny Car Centerin mainospylvään ja alkaa vähitellen koostaa teemapuistoa näistä eeppisistä hankkeista...

Ehdotan meitin Tytti Tuppuraista johtajaksi!

Liitteenä jpg-klippi Hesarin etusivusta (6.1.2023 klo 10:30), jossa Jarno Hartikainen vertaa Suomea jo Saudi-Arabiaan.

Tässä itse uutinen:

QuoteMikä on Suomen vetyvisio: Pohjolan Saudi-Arabia vai Saksa? (https://www.hs.fi/talous/art-2000009279256.html)

Suomella on hyvät edellytykset houkutella puhtaan vedyn investointeja. Nyt pitäisi päättää, mitä tavoitellaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

Itsellä tulee mieleen että Wittusen taustalla on tuulimyllykauppiaita. Sitten kun valtio / joku muu taho veronmaksajien rahoilla on sitoutunut rakentamaan tuulivoimaa käykin niin, että investointipäätös onkin kielteinen jostain muusta syystä.

Julkisuus vaalien alla on vihervasemmistolle Win-Win, utopiaan uskoville se osoittaa vihreän siirtymän rajattomat mahdollisuudet ja jos realismi vaalien jälkeen pilaa kaiken, voidaan syyttää vihreän siirtymän "jarrumiehiä", kuten Hesari tänään kirjoitti.

Tulee mieleen kohtaus jostain Speden elokuvasta, jossa yritettiin tanssia sadetta mutta se ei onnistunut kun joku tanssijoista epäili: "Elä saatana eppäile, pilasit hyvän satteen".

Quote from: mikael.andersbole on 06.01.2023, 10:46:07
Itsellä tulee mieleen että Wittusen taustalla on tuulimyllykauppiaita.

oma veikkaus st1 ja taustavoimat

:-X

Quote from: Titus on 06.01.2023, 11:01:23

Quote from: mikael.andersbole on 06.01.2023, 10:46:07
Itsellä tulee mieleen että Wittusen taustalla on tuulimyllykauppiaita.

oma veikkaus st1 ja taustavoimat

:-X

Anteeksi lainauspyramidi mutta tulee siinä määrin sopivasti vaalikevään aloituksena että eiköhän tätä hanketta ole toistaiseksi puoluetuilla rahoitettu.
Toikkarin nimestä tosin tuli heti ensimmäisestä uutisesta lähtien melko läpinäkyvästi osasto Kaarisateen masinoima operaatio mieleen, mutta olisi tämä ihan harrastelijapohjalta aika rankka operaatio ollut toteuttaa tähänkin asti.

Yhtälailla voi löytyä ensimmäistä uutista aiemmin päivättyjä dokumentteja Hakaniemen mafian tai Ellunkanojen serverin rajoitetulta osiolta kuin jostain energiasektorin yhtiöiden kabineteista.

"Suomella on hyvät edellytykset houkutella puhtaan vedyn investointeja. Nyt pitäisi päättää, mitä tavoitellaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen."

Eikös sen pitänyt mennä niin,että suomalaisten pääoma ja "tietotaito" ryhtyy tällaiseen hankkeeseen? Näin hallitus kertoi aikaisemmin.

Josko hanke tuottaa voittoa niin nehän tuloutuvat ulkomaille :facepalm:.

Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Yhteiskunnan investointien hukkaamistako tässä nyt pelätään? Norjalaisyhtiön rahojen perään ei kai kukaan sentään surkuttele.

Lyhyen guuglettelun perusteella konventionaalisen terästehtaan perustamiseen ja tuotantokuntoon saattamiseen menisi lyhyimmillään kolmesta viiteen vuoteen, jos sen tekee toimija jolla on jo kokemusta alasta ja käytetään tavanomaisia ratkaisuja ja koneita ynnä muita. Jos on jotain erikoisempia tuotantoon liittyviä juttuja eikä kaikki suju muutenkaan parhain päin, niin aikaa voi mennä kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen.

Olen itse käynyt jokseenkin kaikissa Suomen terästehtaissa, ja jonkunlainen käsitys on teräksen valmistuksesta perinteisin menetelmin, ja ajatuskin siitä että nyt lähdetään tyhjästä ja kolmen vuoden päästä uudenaikainen terästehdas olisi tuotantokunnossa on utopiaa. Kiinalaisilta voisi onnistuakin, kuka tietää.

Siinä wittustehtailijat ovat oikeassa, että 2,5 miljoonan tonnin vuosituotantoon pystyvän tehtaan investointiin tarvitaan 4-5 mrd, luvut on toki hyvä olla oikein kun aletaan rahaa kuppaamaan.

Ei tämä BLASTR mikään trollaus ole mutta sikäli mielenkiintoinen huijaus että se osoittaa valtapoliitikkojen äärimmäisen typeryyden, vaikka ne ovat miltei järjestään ns. Korkeasti Koulutettuja. Joku ohisalo saattaa ollakin mukana kusetuksessa ja miljoonia on taas luvassa, en tiedä, mutta useimmat noista muista..

Jos nämä hankkeen faktat lyödään vaikka keski-ikäisen tavisduunarin eteen ja kysytään miltä vaikuttaa niin väitän että tähän suhtaudutaan suurella epäilyksellä, siis ihan vaan faktoihin perustuen vaikka duunari olisi kommunisti. Höpömaistereille ja turhatohtoreille tämä uppoaa kun Kultamuna spärrämummoon.

Inkoon kunnanjohdossa iloittiin uutisesta. Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja RKP:n varapuheenjohtajan Henrik Wickströmin mukaan hanke on hieno uutinen paitsi Inkoolle ja Länsi-Uudellemaalle myös koko Suomelle.

Norjalaisyhtiö valmistelee historiallisen mittavaa investointia Suomeen – Terästehdas toisi jopa 1 200 työpaikkaa Inkooseen
https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000009303767.html (https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000009303767.html)

QuoteNorjalaisyhtiö Blastr Green Steel suunnittelee terästehtaan rakentamista Inkooseen. Toteutuessaan se olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista. Asiasta kertoi tiistaina ensimmäisenä Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/talous/art-2000009302164.html). HS:lle investoinnin valmistelun vahvisti yhtiön toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen.

Myös Business Finland kertoo tiistaina, että Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä tuottavan tehtaan sekä integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. Blastr on tehnyt aiesopimuksen Fortumin kanssa Inkoon Joddbölessä sijaitsevan teollisuusalueen hyödyntämisestä yksinoikeudella.

Hankkeen investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja se työllistää käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Tuotannon on suunniteltu alkavan vuoden 2026 lopulla.

HS:n mukaan investointipäätös ei ole lopullinen, vaan seuraavaksi yhtiö tekee kannattavuuslaskelman. Lisäksi tehtaan ympäristövaikutukset on arvioitava ja yhtiön on hankittava rahoitus. Wittusen sanoo HS:lle, että rahoitusta on tarkoitus hankkia pääomamarkkinoilta ja ottamalla velkaa. Lopullinen päätös on hänen mukaansa tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.

"Olen erittäin tyytyväinen, että pitkään työstetyn projektin sijaintipäätös on nyt vahvistettu. Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä", sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tiedotteessa.

Inkoon tehtaalla on määrä valmistaa kaksi ja puoli miljoonaa tonnia korkealaatuista kuuma- ja kylmävalssattua vihreää terästä vuodessa.'
...
Sähköntuotannon riittävyys näyttää Kivistön mukaan hyvältä. "Fingrid on ollut alusta lähtien mukana, ja on varmistettu, että verkko kestää. Tuotannon alku on 2026, sitten lähdetään kasvattamaan ja täyteen toimintaan päästään vuosikymmenen lopulla."
...
Lopullinen investointipäätös Inkoon hankkeesta on määrä tehdä vuonna 2025, ja se vaatii muun muassa ympäristövaikutusarvion tekemistä ja luvituksia.

Lisätty lainaus

Quote from: justustr on 06.01.2023, 11:28:03
Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Terästehdas on melkoisen raskas investointi mihin päin maailmaa tahansa ja ainoat asiat mitkä Inkoossa on valmiina on satama väylineen sekä verrattain hyvät yhteydet kantaverkkoon. Mutta itse laitoksen sekä sen vaatiman 100% luotettavan energiantuotannon luominen tyhjästä neljässä vuodessa, vieläpä ilman rahoitussuunnitelmaa... Well, sanoisi jenkkikin.

Ainoa järkevä selitys mikä tulee ympäristöpolitikoinnin ohella mieleen on se että ehkäpä alkutekijöihinsä jääneelle Pyhäjoen reaktorille luodaan bisnesfoorumeilla näillä suunnitelmilla lisäkysyntää mikäli uusia laitetoimittajia on tässä välillä löytynyt.

Quote from: justustr on 06.01.2023, 11:28:03
Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Yhteiskunnan investointien hukkaamistako tässä nyt pelätään? Norjalaisyhtiön rahojen perään ei kai kukaan sentään surkuttele.

Niin, jos tätä ei rahoiteta julkisella tuella (mukaan lukien energiainfra), vaan norjalaisella tai muulla ulkomaalaisella rahalla, lähtökohtaisesti suhtautuisin positiivisesti. Olisiphan ainakin työllistävä vaikutus rakennuvaiheessa. Tosin kysymesmerkki siltä osin, koska oikeaan rakentamiseen päästäisiin (lupaprosessien jälkeen) ja miten tämä suhtautuu esitettyihin aikatauluihin.

Quote from: justustr on 06.01.2023, 11:28:03
Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Jos tuolla huijauksella onnistutaan kuppaamaan suomalaisten rahoja niin Suomi köyhtyy ja se tavalla tai toisella kondensoituu tipoiksi veronmaksajan kengille.
Tässä on ollut vuosien varrella milloin mitäkin, kaapelia jäämereen, akkutehtaita, biodieseliä, serverikeskuksia ja vaikka mitä, mutta mistään ei näytetä opittavan yhtään mitään.
Olisiko tosiaan vaalien läheisyys tässä takana ja kusetus on tietoisesti valjastettu "vaalipuheen" asemaan ??

HS:llä on tarinaa (https://www.hs.fi/talous/art-2000009308864.html) Sunny Steelin taustayrityksestä. Kaikenlaista pientä häikkää on matkan varrella sattunut.

Mutta hei, kääntäkää katse muualle ja hokekaa: "vihreä siirtymä", "tuulivoima", "vihreä siirtymä", "tuulivoima" ...

Quote from: HS
Suomeen kaavaillun jätti-investoinnin taustalta löytyy "maailman vastuuttomimmaksi" väitetty yritys

Inkooseen jätti-investointia suunnitteleva Blastr on tekemässä yhteistyötä Cargillin kanssa. Monialayhtiö Cargill on ryvettynyt useissa skandaaleissa, jotka koskevan niin lapsityövoiman käyttöä, Amazonin sademetsien laittomia hakkuita kuin koronavirustakin.
[...]
Cargill on suurin yhdysvaltalainen yritys, joka ei ole listautunut pörssiin.

Yritys perustettiin vuonna 1865. Sillä on 155 000 työntekijää, ja se toimii 70 eri maassa. Yritys kertoi liikevaihtonsa olevan viime fiskaalivuonna 165 miljardia dollaria.

Yhtiö on sanalla sanoen valtava. Mittava on myös yritykseen liitettyjen vastuullisuusskandaalien lista.
[...]
Ympäristöjärjestö Mighty Earth nimesi heinäkuussa 2019 julkaistussa raportissaan Cargillin maailman pahimmaksi yritykseksi.
[...]
Cargillia ja Nestlé SA:ta vastaan nostettiin syyte vuonna 2005 lapsityövoiman käytöstä. Lapsia salakuljetettiin Malista Norsunluurannikolle. Lapset pakotettiin työskentelemään 12–14 tuntia päivässä. Lapsille ei maksettu kunnon palkkaa ja heitä hakattiin usein. Lisäksi lapset saivat vain vähän ruokaa ja unta.
[...]
Yritystä on syytetty siitä, että se hankkii soijapapuja sellaisilta yrityksiltä, jotka on liitetty Amazonin sademetsien laittomiin hakkuisiin. Kyseisten raaka-aineiden toimittajat, Fiagril ja Aliança Agrícola do Cerrado ovat saaneet useita kertoja sanktioita sademetsien hakkuiden vuoksi.
[...]
Yhdysvaltojen Hazletonin lihatehtaalla suuri osa työntekijöistä sairastui keväällä 2020 koronavirukseen. Työntekijät yrittivät saada johtoa puuttumaan ongelmaa. Tehtaan pyöriminen oli kuitenkin tärkeämpää.

Yritys on ryvettynyt useissa muissakin lihateollisuuteen liittyvissä skandaaleissa. Vuonna 2000 seitsemän ihmistä kuoli ja 29 sairastui kalkkunan listeriabakteerin vuoksi. Tapaus linkittyi yrityksen Texasissa sijaitsevaan tehtaaseen.

Samana vuonna yksi kuoli ja 140 sairastui syötyään Cargillin tehtaassa pakatusta lihasta. Syynä oli suolistobakteeri kolibakteeri.
[...]

Onhan se positiivista, että löytyy edes yksi poliittinen ryhmä, joka ei ole suin päin ryntäämässä seinään heti taikasanat kuultuaan.

Quote
Olen vakavasti huolestunut siitä, miten niin monet tämän maan poliitikot ja muut vaikutusvaltaiset tahot saadaan hetkessä hullaantumaan ja hillumaan, kun käytetään vain oikeita sanoja, kuten "vihreä siirtymä".

Mitä kaikkea heille voisi sepittää? #Inkoo

[tweet]1611265523832049664[/tweet]
Riikan Twitter (https://mobile.twitter.com/ir_rkp/status/1611265523832049664)

QuoteBlastrin suunnitelma on, että Inkoon terästehtaan raaka-aineena toimiva rautapelletti valmistetaan Norjassa, mistä se tuodaan meriteitse Inkooseen. Tehtaan valmistama teräs lähtee niin ikään markkinoille merikuljetuksina. Päämarkkina-alueet ovat Keski- ja Etelä-Eurooppa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009302164.html

Jo tämä kertoo, että koko homma on vain ja ainostaan iso kusetus.

"vihreä siirtymä" tiivistettynä: järjetön saastuttaminen useammassa paikassa pitkien laivamatkojen päässä (kaivos->rikastamo->inkoo->markkinat), että jostain välivaiheesta saadaan "vihreää".

Ja jos tuollainen tehdas ei kelpaa norjalaisille Norjaan, niin sen pitäisi jo olla sellainen punainen lippu, että sokeampikin näkee tämän läpi.

Nyt persut hereillä Purran tapaan ja asiaa julkisuuteen (edit): Voi esimerkiksi kysyä, että olisiko saatu rakennettua EUn pikavipin kustannnuksilla pari tämän hintaista projektia ?

Quote from: RP on 06.01.2023, 11:47:13
Niin, jos tätä ei rahoiteta julkisella tuella (mukaan lukien energiainfra), vaan Norjalaisella tai muulla ulkomaalaisella rahalla, lähtökohtaisesti suhtautuisin positiivisesti. Olisiphana ainakin työllistävä vaikutus rakennuvaiheessa. Tosin kysymesmerkki siltä osin, koska oikeaan rakentamiseen päästäisiin (lupaprosessien jälkeen) ja miten tämä suhtautuu esitettyihin aikatauluihin.

Jossain uutisessa mainittiin, että ainakin norjalaisten öljyrahastojen rahoitus on poissuljettu. Sen sijaan on kyllä puhuttu EU:n eikä-maksa-mitään-ilmastorahoituksesta, jolle tämä olisi kuulemma erinomainen kohde.

Työllistävä vaikutus odotettavissa sekin työperäisen maahanmuuton kautta.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 06.01.2023, 11:33:21
Ei tämä BLASTR mikään trollaus ole mutta sikäli mielenkiintoinen huijaus että se osoittaa valtapoliitikkojen äärimmäisen typeryyden, vaikka ne ovat miltei järjestään ns. Korkeasti Koulutettuja. Joku ohisalo saattaa ollakin mukana kusetuksessa ja miljoonia on taas luvassa, en tiedä, mutta useimmat noista muista..

Jos nämä hankkeen faktat lyödään vaikka keski-ikäisen tavisduunarin eteen ja kysytään miltä vaikuttaa niin väitän että tähän suhtaudutaan suurella epäilyksellä, siis ihan vaan faktoihin perustuen vaikka duunari olisi kommunisti. Höpömaistereille ja turhatohtoreille tämä uppoaa kun Kultamuna spärrämummoon.

Viisaastihan vasemmisto tässä toimii. Lehdet täynnä artikkeleja missä Suomesta leivotaan pohjolan teräksistä vetyjättiä.

Totuus selviää aikaisintaan vaalien jälkeen.. siihen mennessä valtion rahaa on palanut varmasti jo jos jonkinlaisiin tukiaisiin. Mutta punaisille se on sen arvoista jos sillä saadaan energiapolitiikka näyttämään edes puolijärjelliseltä vaaleihin asti.

Oli tarjous aito ja toteutuskelpoinen tai ei, se tulee olemaan vasemmistolle nyt vaaliase. Tyypilliseen tapaan jokainen joka epäilee bisneksen mitään aspekstia on vain climate denier hörhö tai natsitrolli. Lehdet tulevat kirjoittamaan asiasta joka päivä alkuun, sitten vähintään kerran viikossa. Vaaliväittelyissä tän päällä tullaan pönöttämään ja veistellään tulevaisuuden visioita missä suomi on täynnä jotain tuulivetymyllyjä muutaman hassun vuoden kuluttua. Ja tietysti muistutetaan että PS:n tukema Putin on nykyisten energiahintojen syy.

^^^saa tulla pottuilemaan jos näin ei käykään.

Quote from: Roope on 06.01.2023, 12:42:11

Työllistävä vaikutus odotettavissa sekin työperäisen maahanmuuton kautta.

Onkohan odotettavissa jonkinlainen julkisesti tuettu yksityinen maahanmuuttovirasto ??
Siis mikäli tästä kusetuksesta aiotaan tosissaan pitää kiinni myös vaalien jälkeen.

Quote from: Titus on 06.01.2023, 12:18:12

QuoteBlastrin suunnitelma on, että Inkoon terästehtaan raaka-aineena toimiva rautapelletti valmistetaan Norjassa, mistä se tuodaan meriteitse Inkooseen. Tehtaan valmistama teräs lähtee niin ikään markkinoille merikuljetuksina. Päämarkkina-alueet ovat Keski- ja Etelä-Eurooppa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009302164.html

Jo tämä kertoo, että koko homma on vain ja ainostaan iso kusetus.

"vihreä siirtymä" tiivistettynä: järjetön saastuttaminen useammassa paikassa pitkien laivamatkojen päässä (kaivos->rikastamo->inkoo->markkinat), että jostain välivaiheesta saadaan "vihreää".

Ja jos tuollainen tehdas ei kelpaa norjalaisille Norjaan, niin sen pitäisi jo olla sellainen punainen lippu, että sokeampikin näkee tämän läpi.

Nyt persut hereillä Purran tapaan ja asiaa julkisuuteen (edit): Voi esimerkiksi kysyä, että olisiko saatu rakennettua EUn pikavipin kustannnuksilla pari tämän hintaista projektia ?

Kyllä. Jos raudan raaka-aineet (koksi ja rautamalmi) olisi saatavilla myös suoraan tehtaalle, niin miksi ostaa puolivalmistetta kalliimmalla? No siksi, että masuunin polttaminen käyttää fossiilisia. Se on näköjään ihan vtun okei, että se tehdään Norjassa mutta Suomessa pitää päästä säteilemään "vihreällä" terästehtaalla. Eivät ne rautapelletit mistään suojellusta turvesuosta neitseestä synny.

QuoteYKSI tärkeimmistä syistä Inkoon valinnalle on puhtaan sähkön saatavuus. Vetyyn perustuva teräksen valmistus kuluttaa valtavia määriä sähköä.

Blastr arvioi tehtaan kuluttavan noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko Suomen viime vuoden kulutuksesta. Tehtaasta tulisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.

Eli lisää tuulivoimaa luvassa. Raahen terästehdas toimi muuten 24/7/365. Prosessia ei varmasti ajeta alas kun tammikuussa ei satu tuulemaan. Mistä se sähkö silloin otetaan? No, ostetaan Norskeilta kallista pörssisähköä, heillä sitä piisaa.

Koverharin terästehdas Hangossa lakkautettiin vuonna 2012 kannattamattomana. Ehkä tuuliteräs on sitten vaan niin paljon halutumpaa. Tai ehkä Inkoo on sitten logistisesti paremmassa paikassa ;)

Ei voi välttyä ajatukselta, että meidän poliitikkomme ovat aivan tuulella käyvää porukkaa.

Se on kyllä jännää, että sellaisilta puuhastelijoilta kuin SSAB, LKAB ja Vattenfall menee kymmenen vuotta fossiilivapaan, vihreän teräksen markkinoille tuomiseen. Se on tosin pellettejä myöden fossiilitonta.
Norjalaiset vissiin ovat vaan niin paljon ruotsalaisia etevämpiä että vastaava onnistuu ihan tyhjästä ja murto-osa-ajassa. Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

^^Vaikka kuinka täällä aurinko paistaisi paneeliin ja myllyt hulluna pyörisivät niin silti on Norjan maaperällä energia edullisempaa. Koska vesivoima, vesivoima ja vesivoima.

OL3 käynnistely sekä hyvät tuuliolosuhteet ovat viime päivinä näkynyt rajasiirtoja kuvaavien nuolten ajoittaisina kääntymisinä vientisuuntaan eli sähköä on Suomessa välillä tuotettu kulutettua enemmän, ainakin Fingridin sivujen mukaan.

Uusiutuvien energialaitosten tai edes juuri ja juuri nykyisellään riittävän ydinvoiman varaan ei terästehtaan kaltaista prosessilaitosta kannata kuitenkaan perustaa eikä mikään ympärivuotisesti sulana pysyvä satamakaan ole kilpailuetu edes skandinaavisessa vertailussa. Jonkunlainen Sipilän aikaisten tunninjuna-projektien kaltainen rahanjako- ja -pesuoperaatio ehkä voi olla kyseessä. Kaikessa suuruudenhulluudessaan paria astetta härskimpi.

Quote from: Hohtis on 06.01.2023, 13:49:01

Ei voi välttyä ajatukselta, että meidän poliitikkomme ovat aivan tuulella käyvää porukkaa.

Ja siitä millaisella tuulella ainakin osa käy, voi tehdä jotain päätelmiä sen perusteella että "vaaliavustusten" erikoismieshenkilö Matti Vanhanen on erittäin innostunut vihreästä siirtymästä.

Quote from: lintumies on 06.01.2023, 14:13:47
Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

Ehdottaisin "Bonk"-museota. Ne laitteet voi sitten jättää suoraan sinne ilman purkamista  ;)

http://bonkcentre.fi/

Quote from: Titus on 06.01.2023, 14:50:59

Quote from: lintumies on 06.01.2023, 14:13:47
Voisikohan tuo ihmetehdas toimia samalla Guggenheim- museona? Kaksi kärpästä yhdellä iskulla...

Ehdottaisin "Bonk"-museota. Ne laitteet voi sitten jättää suoraan sinne ilman purkamista  ;)

http://bonkcentre.fi/

Hyvä ajatus, Wittusen suorastaan huutaa Gullichsenia partneriksi...

Quote from: lintumies on 06.01.2023, 14:13:47
Se on kyllä jännää, että sellaisilta puuhastelijoilta kuin SSAB, LKAB ja Vattenfall menee kymmenen vuotta fossiilivapaan, vihreän teräksen markkinoille tuomiseen. Se on tosin pellettejä myöden fossiilitonta.

Tosiaan, koksilla masuunissa pelkistys on sekin mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisesti tuulivoimalla:


https://www.ssab.com/fi-fi/fossiilivapaa/ssab-aims-to-hit-the-market-with-the-worlds-first-fossil-free-steel-in-2026 (https://www.ssab.com/fi-fi/fossiilivapaa/ssab-aims-to-hit-the-market-with-the-worlds-first-fossil-free-steel-in-2026)

Quote from: SSABSitoutuminen hiilidioksidipäästöttömään teräkseen ulottuu SSAB:n koko tuotantoprosessiin, joka alkaa rautamalmin hankinnasta fossiilivapailta kaivoksilta. Seuraavassa vaiheessa hiiltä ja koksia on perinteisesti käytetty masuunissa hapen poistamiseen rautamalmista raudan valmistamiseksi. HYBRIT-prosessissa SSAB pyrkii korvaamaan hiilen ja koksin vetykaasulla, joka on kestävä vaihtoehto.

Jo vedyn tuottamisessa veden elektrolyysin avulla käytetään fossiilivapaata sähköä. HYBRIT-prosessissa tuotetaan kiinteää rautaa (rautasientä), joka sulatetaan valokaariuunissa. On tärkeää huomata, että tässä vaiheessa sivutuotteena syntyy vettä, ei hiilidioksidia.

Ratkaisevaa on, että koko tuotantoprosessissa käytetään fossiilivapaata sähköä ja polttoaineita. Tulokseksi saadaan fossiilivapaata terästä. SSAB:n panostus fossiilivapaaseen HYBRIT-terästekniikkaan takaa, että fossiiliset polttoaineet jäävät maaperään.

Quote from: SSABSSAB:n tavoitteena on, että sen kaikki terästuotantolaitokset pystyvät tuottamaan fossiilivapaata terästä vuoteen 2030 mennessä.

Kuulostaa ylevälle. Missä tässä on se kompromissi? :

https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/jatti-investointi-vahentaa-7-prosenttia-suomen-hiilidioksidipaastoista

Quote from: SSAB:n ympäristöjohtaja Harri LeppänenKun teemme kaiken tuotannon vetypelkistyksellä ja kierrätysterästä käyttämällä, sähkönkulutuksemme lisääntyisi arvion mukaan 6–7-kertaiseksi. Ja jotta tässä on järkeä, on myös käytettävän sähkön oltava hiilidioksidivapaasti tuotettua. Uskomme kuitenkin siihen, että jos ja kun on sähkön kulutusta, on myös sähkön tuottajia", Leppänen sanoo.

Pelkästään SSAB:lla on terästehtaita Pohjoismaissa useita ja siihen päälle muut toimijat. Pelkkä masuunit korvaava vetypelkistys lisää sähkönkulutuksen moninkertaiseksi. Kun rautapelletti laivataan Suomeen, se pitää sulattaa ennen kuin siitä voidaan ryhtyä tekemään terästä konvertterissa. Esimerkiksi Rautaruukissa aikanaan sula takkirauta tuli suoraan viereisestä masuunista konvertteriin.

Terästehtaassa sitten rautapelletit sulatetaan fossiilivapaalla sähköllä ja konvertoidaan teräkseksi. HS uutisen mukaan Suomeen suunniteltu tehdas kuluttaisi vuodessa n. 6 TWh energiaa. Se tekee nopeasti laskettuna keskimääräisen ~700 MW tehontarpeen 24/7/365. Eli noin puolikas Olkiluoto kolmonen.

Minusta tämä alkaa näyttää sille, että Suomen kannattaisi ryhtyä melkoisen pikaista vauhtia rakentelemaan lisää fossiilivapaata energiaa tasaisesti ja varmasti tuottavaa infrastruktuuria eli toisin sanoen ydinvoimaa. Siis paljon ennen kuin havittelemme mitään terästehtaita. Lisäksi energiahuoltovarmuus, omavaraisuus, ylijäämän myynti pörssiin jne. Olisi valmis paikkakin, Hanhikivi. Saa suorittaa!

Quote from: SSABFossiilivapaasta teräksestä tulee premium-tuote, joka tarjoaa merkittävää asiakasarvoa. Liiketoimintapäätöksiä ohjaa usein se, mitä viivan alle jää, ja fossiilivapaan teräksen korkeammat kustannukset ovat haaste, jota ei tällä hetkellä voida välttää.

Yksikään yritys ei investoi moraalisäteilevään teräkseen jos on saatavilla halvempi mutta muuten samanlainen versio. Julkisissa rakennushankkeissa voidaankin sitten rakennella guggenheimeja tuuliteräksestä, koska mitä väliä hinnalla kun veronmaksajahan sen maksaa.

Quote from: SSABTeollisuuteen, yrityksiin ja yksityishenkilöihin kohdistuu yhä suurempi paine edistää ja luoda kestäviä globaaleja arvoketjuja, ja muutosten aikaansaamiseksi ollaan jo säätämässä lakeja kautta koko poliittisen kentän.

Mistä se paine tulee? En ole vielä yksityishenkilönä tuntenut minkäänlaista painetta luoda ja edistää kestäviä globaaleja arvoketjuja. Mulla on sahassa Stihlin kestävä arvoketju. Ei mikään halpa, mutta pitkäikäinen.

Quote from: Hohtis on 06.01.2023, 16:15:04

Yksikään yritys ei investoi moraalisäteilevään teräkseen jos on saatavilla halvempi mutta muuten samanlainen versio. Julkisissa rakennushankkeissa voidaankin sitten rakennella guggenheimeja tuuliteräksestä, koska mitä väliä hinnalla kun veronmaksajahan sen maksaa.

Tämä on taivaan tosi, mutta jo muutama vuosi sitten hävisimme töissä ison valtionyrityksen kilpailutuksen; aiemmin se oli voitettu laadukkailla tuotteilla ja palvelulla sekä tietysti kilpailukykyisillä hinnoilla. Nyt se hävittiin halvemmilla hinnoilla siksi, että kilpailutukseen oli sisällytetty ainakin tusinan verran kohtia jotka liittyivät vihreään omatuntoon, ja niiden painoarvo oli erittäin suuri.

Lopputuloksena veronmaksaja maksaa enemmän, ja kilpailuttaja sai kaupan päälle ostettua hyvän omantunnon, ainakin kuvitteellisen. Mitään käytännön merkitystä ja järkeä ei niissä vaatimuksissa tietenkään ollut. Tämä takuulla lisääntyy koko ajan, ja johtaa siihen että joissain tapauksissa valmistaja todella maksaa enemmän hyvän omantunnon teräksestä pärjätäkseen juurikin julkishankinnoissa.

Quote from: ämpee on 06.01.2023, 12:51:23

Quote from: Roope on 06.01.2023, 12:42:11

Työllistävä vaikutus odotettavissa sekin työperäisen maahanmuuton kautta.

Onkohan odotettavissa jonkinlainen julkisesti tuettu yksityinen maahanmuuttovirasto ??
Siis mikäli tästä kusetuksesta aiotaan tosissaan pitää kiinni myös vaalien jälkeen.

Kunhan "työperäiset" ovat saaneet urakkansa valmiiksi niin kas kummaa kun he siirtyvät Kelan asiakkaiksi?

Quote from: Paawo on 06.01.2023, 14:18:23
^^Vaikka kuinka täällä aurinko paistaisi paneeliin ja myllyt hulluna pyörisivät niin silti on Norjan maaperällä energia edullisempaa.

Tästä en olisi itse asiassa aivan niin varma, siis kaikissa skenaarioissa ja aina. Tai siis keskimäärin kyllä, mutta jos niitä myllyjä yhä rakennetaan lisää ja ainakin se OL3 alkaa pyöriin muutenkin kuin kokeellsiesti, kyllä nähdäkseni on skenaario, jossa niiden ajanhetkien määrä kasvaa, jolloin sähkön pörssihinta Suomessa on jossain noin nollan ja negatiivisen välillä ja prosessille, joka käyttää ja valmistaa vetyä ja siinä välissä omaa jonkinmoisen varastokapasitettin voisi ehkä olla potentiaalia tuottaa se vetynsä silloin kuin energia on hyvin halpaa. Vesiovimaan (jota meillä on paljon bähemmän) kuuluu se säästökapasiteetti enemmän sisäänrakennetutna, joten hinta heiluu vähemmän.

(erillinen asiansa sitten, että tähän suhtautuisi luottavaisemmin, jos taustalla olisi todellista teollista kokemusta omaava merkittävä firma)

Mitähän erikoisosaamista Suomella taas tässä on, että tuo mörkö pitää tänne rakentaa?

-Raaka-aine? Ei, se tulee pelletteinä Norjasta
-Ilmainen sähkö? EI, vesivoima on 100% käytössä. Pitää rakentaa runsaasti tuuli ja/tai aurinkovoimaa.
-Runsaasti aurinkoa? No, liki napapiirillä olemme. Kesällä kyllä, mutta silloinkin huomattavan matalasta kulmasta.
-Runsaasti tuulta? joo, kolme kertaa vuodessa varoitetaan huonosta kelistä tallinnan laivoilla ja kerran vuodessa voivat jäädä satamaan...
-Merenranta? Joo, missään muualla maailmassa ei ole.

Vaikka sähkö tuotettaisiin piereskelemällä pasuunaan, tällainen terästehdas lisää tämän valtakunnan sähkön kulutusta taas kerran niin paljon, että kun väestöpohja on pieni, voidaan kansainvälisesti vertailla kuinka s**tanasti ne suomalaiset tärväävät sähköä per capita. Sitten voidaan lisätä veroja ja kiljua energiansäästöä koteihin. Sähkösaunat voidaan kieltää ja komissaarit kiertävät mittaamassa huonelämpötiloja. Yli 17 asteesta pitää maksaa päästökompensaatiota vaikka lämmittäisit talosi käsiäsi yhteen hieromalla.

-i-

Quote from: Hohtis on 06.01.2023, 16:15:04
Terästehtaassa sitten rautapelletit sulatetaan fossiilivapaalla sähköllä ja konvertoidaan teräkseksi. HS uutisen mukaan Suomeen suunniteltu tehdas kuluttaisi vuodessa n. 6 TWh energiaa. Se tekee nopeasti laskettuna keskimääräisen ~700 MW tehontarpeen 24/7/365. Eli noin puolikas Olkiluoto kolmonen.

700 MW tarkoittaa 140 kpl 5 MW tuulivoimalaa, jotka ovat isoimmat laajemmassa kaupallisessa myynnissä olevia laitoksia. Suomessa tuulivoiman todellinen tuotto on ollut noin 28% nimellistehosta jolloin tämä tehdas edellyttäisi 500 suurta tuulimyllyä. Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 962 (kaupallisen tason) tuulivoimalaa ( https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/tuulivoima/tuulivoima_suomessa ), joiden nimellisteho oli yhteensä 3 257 MW eli keskiteho oli 3,4 MW. Norjalaisten vetytehdas edellyttäisi siis myllyjen märässä laskettuna 50% lisää nykyiseen verrattuna ja vielä tätäkin enemmän jos asennetaan alle 5 MW myllyjä.

Näinkin massiivisen rakentamisen jälkeen ongelmana tuulettomat päivät, jolloin tehdas joko seisoo, se polttaa vetyä varastoistaan tai käytetään ydinvoimaa.

Yhden vetykilon valmistamiseen menee nykylaitteistolla 48 kWh energiaa ( https://emojicut.com/knowledgebase/how-much-electricity-does-it-take-to-make-1-kg-of-hydrogen ). 6 TWh vuotuisesta energiamäärästä saadaan siis 125 000 tonnia vetyä. Osa sähköstä menee tietenkin sulatusuunien pyörittämiseen, mutta jos vetyä tuotetaan vaikka vain 20% sähkön vuosimäärästä ja lopulla sulatetaan malmi, päiväkulutus vedystä olisi 68 tonnia.

Oli tarkat luvut mitä tahansa, jokainen ymmärtää, että tuulivoimalla toimivana, tehtaalla pitäisi olla jättimäisiä vetyvarastoja tuulettomien päivien varalle. Ellei ole, kaikki sähkö revitään ydinvoimasta ja kansalaiset maksavat sen korkeissa sähkölaskuissaan, myös kesäisin. Talven ajan hinnoista ei kannata edes puhua.

Mutta, mitä tapahtuu kun yksi tällainen päivävarasto alkaa vuotaa ja räjähtäisi?

Norjassa tätä kokeiltiin jo käytännössä ( https://www.ctif.org/news/hydrogen-refuelling-plant-explodes-norway ). Oslon lähellä nimittäin pamahti vedyn tankkausasema vuotavan venttiilin takia.
Kyseessä oli pieni asema, joka käytti paikallista aurinkovoimaa muutaman tuhannen vetykilon tuottamiseen vuosittain (!) . Räjähdys kuitenkin jysäytti koko rakennuksen tyhjäksi ja lähellä olevien autojen airbagit poksahtelivat paineaallosta.

Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

Quote from: Totti on 06.01.2023, 19:35:14
Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

Ennen vetyä varastoitiin vappupalloihin ja zeppeliineihin. Nykyään niihin varastoidaan heliumia.

-i-

Missä tuo Norjan pelleteiksi jalostama rauta louhitaan/jalostetaan ? Näin läpinäkyvyyden uudella ajalla ei mitään julkista tietoa tullut eteen.

EDIT: eipä mitään, linkkaamani Norjan ainoa varsinainen rautakaivos on suljettu.

Quote from: Totti on 06.01.2023, 19:35:14
Kysyn, minne tehtaan kymmenien tonnien vetyvarastot aiotaan sijoittaa turvallisesti ja kuka ylipäätään haluaa asua näiden varastojen lähettyvillä?

Vetysäiliöiden ja muun tehdasalueen välissä pitäisi olla suuri etäisyys, ja/tai keinotekoinen maavalli, joka suuntaa räjähdyksen paineaallon yläviistoon ja siis tehdasalueen rakennusten yläpuolelle. Jos säiliöt olisivat muiden rakennusten vieressä, voisi räjähdys tuhota itse tehtaan.

Esimerkiksi jotkin ilotulitetehtaat sijaitsevat maavallien keskellä, muistan nähneeni kuvan tällaisesta, joten asia kyllä osataan tehdä, mutta siihen tarvitaan lisää maa-alaa. Ja maavallit pitäisi rakentaa joka puolelle säiliöitä, jotta myös naapuritontit olisivat turvassa.

Minusta suurin kysymys on siitä kuka haluaa työskennellä tuollaisessa laitoksessa, joka voi lentää ilmaan kun hankalasti varastoitavaa ainetta karkaa ja satunnainen kipinä aiheuttaa detonoinnin.

Quote from: justustr on 06.01.2023, 11:28:03
Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Yhteiskunnan investointien hukkaamistako tässä nyt pelätään? Norjalaisyhtiön rahojen perään ei kai kukaan sentään surkuttele.

No esimerkiksi se että tämä syö valtavasti sähköä, joka voisi hyödyttää enemmän jossain korkeamman jalostusateen hankkeissa. Nostaa sähkön hintaa Suomessa.

Quote from: Rauno Murju on 07.01.2023, 15:53:58
Minusta suurin kysymys on siitä kuka haluaa työskennellä tuollaisessa laitoksessa, joka voi lentää ilmaan kun hankalasti varastoitavaa ainetta karkaa ja satunnainen kipinä aiheuttaa detonoinnin.

No vaikka minä jos mulla ei olisi jo duunia tarpeeksi, eläkkeelle asti.
Näillä yksinkertaisille suunnatuilla pelottelujutuilla mätivähäset ja muut virheet estivät kymmeniä vuosia ydinvoiman lisärakentamiseen Suomeen.

Lasku on helveti iso ja sitä maksetaan kauan..

Quote from: ikuturso on 06.01.2023, 18:38:28
Mitähän erikoisosaamista Suomella taas tässä on, että tuo mörkö pitää tänne rakentaa?

Ei tänne sitä mörköä rakenneta, eikä paljoa muutakaan lähivuosina.
Mörkö se muuttaa panamatileille jne. ja nauraa koko matkan sinne.

Vaalit tulossa, ministeri vihjaa uusista vetysijoituksista, jotka olisivat kaikki samanlaisia kuin Inkoon terästehdas, eli jonkun pitäisi rakentaa se tuulivoima ensin.

QuoteMoni ulkomainen yhtiö etsii Suomesta paikkaa vetyinvestoinnille, sanoo ministeri Lintilä – vetytalous vaatii vielä valtavaa infrarakentamista

Suomen tärkein valtti on nopeasti kasvava päästötön sähköntuotanto. Vetyinvestoinnit eivät ole kuitenkaan vielä varmoja. Lupien saamista pitäisi sujuvoittaa, Lintilä sanoo.

Heidi Sullström, Petteri Lindholm
14.1. 18:30

Useat ulkomaiset yhtiöt etsivät Suomesta paikkaa vetytalouden tuotantolaitoksille, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) lauantaina aamupäivällä Ylen Ykkösaamun haastattelussa (https://yle.fi/a/74-20012857). Kyse olisi vedyn tuotannosta ja sen jatkojalostuksesta.

– Meillä taisi tällä viikolla olla kaksikin merkittävää yritystä Suomessa käymässä useampaa kaupunkia läpi merkittävien vetypuolen investointien tekemiseksi.

Suomen potentiaalista vetytaloudessa saatiin esimakua viime viikolla, kun norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö kertoi yhdestä Suomen historian suurimmasta investointisuunnitelmasta.

--

Nyt kehitteillä olevista hankkeista Lintilä ei kertonut Ykkösaamun haastattelussa tarkemmin, mutta lisätietoja kuullaan Lintilän mukaan jo pian.

– Varmaan ilmoitukset tulevat lähikuukausien aikana, investoinnit lähtevät sitten sen mukaan, kun luvitukset ja muu on kunnossa.

Luvitus pitäisi saada sujuvammaksi

--

Päästöttömän sähkön vetyhankkeisiin tarvitaan lisäksi paljon uutta infrastruktuuria, sanoo vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

– Murros tulee vaatimaan valtavia infrainvestointeja. Miten vetyä siirretään ja mahdollisesti varastoidaan.

Se tarkoittaa esimerkiksi putki-infrastruktuuria ja laivaterminaaleja, joiden kautta kautta vetyä voidaan viedä kansainvälisille markkinoille, Arasto sanoo.

--

Osaamista koko vetyarvoketjun osalta

Suomen asema vetytalouden tulevaisuuden kärkimaana ei kuitenkaan ole Araston mukaan toiveajattelua. Päästöttömän sähköntuotannon lisäksi hän korostaa suomalaista osaamista.

--

– Vetytalous ei ole Suomelle pakko, vaan mahdollisuus. Tässäkin on iso ero moneen muuhun maahan verrattuna.

--

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 15.1. klo 23:een asti.

https://yle.fi/a/74-20012920 (https://yle.fi/a/74-20012920)


Lintilä visioi tuulivetyyn perustuvaa teollista yhteiskuntaa, ja sähkön hinta kuulemma johtuu vain Venäjän sodasta.

"Kilpailu fossiiliteräksestä" ratkeaa kuulemma sillä, miten nopeasti Suomen yhteiskunta pystyy saamaan rakennusluvat ja muut aikaan. Sitä, että Blastr Green Steelillä ei ole teknologiaa valmiina, ei Lintilä mainitse. Mahdollinen epäonnistuminen ei siis tule johtumaan teknologiasta tai yhtiöstä, vaan vain meistä itsestämme. Koko hommaa ajetaan kovalla tohinalla, ja vastaanväittäjiä vähätellään.

QuoteElinkeinoministeri Mika Lintilä ihmettelee Inkoon norjalaisinvestoinnin nuivaa vastaanottoa: Kuin valmentaja sanoisi joukkueelle, että me hävitään tämäkin matsi

Seija Vaaherkumpu, Heidi Sullström
14.1. 8:05 • Päivitetty 14.1. 13:13

Neuvotteluja siitä, mihin norjalainen Blastr Green Steel suunnittelemansa hiilipäästöttömän terästehtaan rakentaisi, käytiin jo viime kesänä, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) Ylen TV1:n Ykkösaamussa lauantaina (https://areena.yle.fi/1-63224088).

Lintilä kertoo tavanneensa yhtiön edustajia Oslossa viime vuoden kesäkuussa.

--

Suunnitelma on kunnianhimoinen ja Lintilä myöntää, että hankkeessa on valtavia haasteita. Sen saama palaute kuitenkin yllätti hänet negatiivisuudellaan.

– Palaute on ollut mielenkiintoista: älkää koskeko missään nimessä tähän hankkeeseen, taas menee veronmaksajien rahat. Tämä oli vähän semmoinen henkistä tasoa nostavan valmentajan puheenvuoro, että jätkät, me hävitään tämäkin matsi, Lintilä ihmettelee.

--

Vihreälle teräkselle riittää kysyntää

--

Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön ohella Suomen keskeinen kilpailuvaltti on edullinen päästötön energia.

--

Nyt kilpaillaan siitä, kuka ja missä pystyy ensimmäisenä maailmassa vihreän teräksen eli lähes fossiilittoman teräksen tuotantoon.

Vihreän teräksen tuotantoa kehitetään SSAB:n tehtaille Raaheen ja Luulajaan. Kiinnostusta herättää, kumpi mahtaa johtaa kisaa.

– Tätä pitää tietenkin kysyä itse yritykseltä. Oma käsitykseni on, että Raahe on kisassa hyvin mukana. Sujuva luvitus tulee ratkaisemaan kisan, Lintilä sanoo.

Vedystä on tulossa teollisuuden pelintekijä

Lintilä uskoo, että vetyteollisuus on pian arkipäivää, ja vedystä tulee tärkeää energiaintensiiville terästeollisuudelle.

--

– Olen pyytänyt valmistelemaan erillisen vetystrategian, ja siitä on luonnos jo olemassa. Strategia saadaan valmiiksi lähiviikkoina, sanoo Lintilä.

Energiahinnoissa epävarmuutta niin kauan kuin sota kestää

--

Katso alta Lintilän koko haastattelu Ykkösaamussa.

https://yle.fi/a/74-20012857 (https://yle.fi/a/74-20012857)

Mihin sitä tuulivoimalla tehtyä vetyä käytettäisiin? Ajoneuvojen ja yleensä polttomoottoreiden polttoaineeksi. Mihin muuhun? Siirtyminen vetyyn olisi varmaan sähköautojen yleistymisen loppu, koska vedyn tekeminen on kallista ja se pitää saada jonnekin kaupaksi.

Yleensäkin se, että politiikot voisivat tehdä jotain teknologista kehitystä edistäviä päätöksiä on huuhaata. Poliitikot voivat vain rajoittaa. Ne on ihan muut miehet, jotka näitä tekniikoita kehittävät.

edit: Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

Quote from: IDA on 16.01.2023, 18:03:17
Mihin sitä tuulivoimalla tehtyä vetyä käytettäisiin?

Haber-Bosh synteesiin.

Quote from: IDA on 16.01.2023, 18:03:17
Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

Ihmettelen myös uskoa siihen, että tienraivaajana toimiminen toisi jonkin sortin pysyvän etulyöntiaseman alalla.  Kerran kehitetty tekniikka kopioidaan hyvin nopeasti, eikä "pussin perällä" olevalla Suomella ole mitään luontaista etua vetytalouden oloissa.  Millä ihmeen logiikalla Suomesta tulisi joku vetytalouden Saudi-Arabia, josta vetytankkerit ja vetyputket kuljettaisivat vetyä kyltymättömille maailman markkinoille?

Quote from: IDA on 16.01.2023, 18:03:17
edit: Suomesta varmaan etsitään paikkoja vetyteknologian kehittämiseksi, koska Suomen valtio on valmis maksamaan mahdolliset tappiot.

Tästähän tässä on kyse, vain ja ainoastaan.

Tältä käärmeöljykauppiaalta (Witutus vai mikä lie) puuttuu teknologia, pääomat, raaka-aineet ja markkinat sekä paikka, minne muka-rakentaisi valtavan tuotantolaitoksen. Pääomittamisella, eli Suomen valtion rahoituksella on kiire ja tarvitaan iso alkupääomitus.

Pähkinänkuoressa: Ei ole mitään muuta tarjolla kuin katteettomia lupauksia ja isot päätökset pitää tehdä nopeasti, jotta "niin hyvät että ei voi olla totta" -tason voitot saadaan. Äitini opetti varomaan näitä.

*köh* kusetus *köh*

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.01.2023, 18:21:10
Haber-Bosh synteesiin.

Mihin ammoniakkia tarvittaisiin niin paljon, että nykyinen tuotanto ei jo kyllästäisi markkinoita? Käsittääkseni ammoniakin käyttö on koko ajan vähentynyt ja sitä myös pyritään kaikin tavoin vähentämään. Mikä on se uusi käyttötapa ammoniakille?

Talvivaaran kaivoshanke bioliuotusmenetelmineen oli todella vankalla teknisellä ja taloudellisella pohjalla tähän himmeliin verrattuna. Puhumattakaan ympäristöystävällisyydestä. Ja hyvähän siitä(kin) tuli, poliitikkojen suosisiollisella tuella ja ohjauksella :P

QuoteMatti Vanhanen, pääministeri:

"Valtion kannattaa käyttää jopa muun omaisuuden myyntiin tuloja tällaisen uuden kansallisomaisuuden luomiseksi. Ja ainakin tämä Talvivaara on erittäin hyvä esimerkki tässä suhteessa."
....
Talvivaarasta piti tulla Kainuun pelastaja. Puhuttiin Suomen uudesta Nokiasta. Kaivoksen ainutlaatuisesta tuotantomenetelmästä suunniteltiin vientituotetta. Tähän uskoivat yksityiset sijoittajat, kansainväliset metalliyhtiöt, pankit ja Suomen valtio. Ne pumppasivat nikkelikaivokseen lähes kaksi miljardia euroa.

Nyt rahat ovat lopussa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/02/talvivaaran-legendat-kasikirjoitus

QuoteLintilä uskoo, että vetyteollisuus on pian arkipäivää..

Vapise, veronmaksaja.   :facepalm:

Quote from: IDA on 16.01.2023, 19:07:49

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 16.01.2023, 18:21:10
Haber-Bosh synteesiin.

Mihin ammoniakkia tarvittaisiin niin paljon, että nykyinen tuotanto ei jo kyllästäisi markkinoita? Käsittääkseni ammoniakin käyttö on koko ajan vähentynyt ja sitä myös pyritään kaikin tavoin vähentämään. Mikä on se uusi käyttötapa ammoniakille?

Lannoitteisiin ja polttoaineeksi.

Ruotsalaisella verkkolehti Samhällsnytillä on koosteartikkeli koskien Ruotsalaista vetyteräshanketta.

https://samnytt.se/gront-stal-for-hundratals-miljarder-starkt-ifragasatt/

Kaivosyhtiö LKAB:lla, teräsyhtiö SSAB:lla ja sähköyhtiö Vattenfallilla on pilottiprojekti nimeltään Hybrit vetyteräksen valmistukseen. Koko projekti näyttäisi kuitenkin jo nyt menevän karille ennen kun mikään varsinainen tuotantolaitos on edes pystyssä:

QuoteSvenska dagbladetin toimittaja Peter Wennblad on pyytänyt saada ottaa osaa mailikeskustelusta Hybritin ja Energiaviraston välillä. Sen mukaan Hybrit epäilee teknologiaansa. Se tekniikka, joka on elektrolyysilaitteille olemassa "ei saavuta teollisen toiminnan edellyttämää suorituskykyä" ja pilottitestit rautamalmin vetykäsittelylle "ei ole vielä osoittanut, että konsepti skaalautuisi". On olemassa riski, että koko projekti jumittuu "kuoleman laaksoon".

Wennbladilla on aiheesta myös twitteriketju, missä hän päivittelee Energiaviraston ja Hybritin salailua ongelmien ympärillä:

[tweet]1613151495213416450[/tweet]

Pilottihanke on jo niellyt satoja miljoonien edestä tukia ja nyt tilanne näyttää siis siltä, että teollisen kokoluokan tuotanto ei ole mahdollinen. Kuten yleensä vihreissä fantasioissa tässäkin skaalautuvuus näyttäisi olevan ongelma. Eli vetyterästä pystytään valmistamaan pienessä mittakaavassa koelaitoksissa, mutta suuren mittaluokan tuotanto ei onnistu.

Jos tämä todella on tilanne Ruotsissa eikä skaalautuvuusongelmat saada ratkaistua, norjalaisen Wittusen vetyteräksestä ei tule yhtään mitään.

QuoteKaivosyhtiö LKAB:lla, teräsyhtiö SSAB:lla ja sähköyhtiö Vattenfallilla on pilottiprojekti nimeltään Hybrit vetyteräksen valmistukseen. Koko projekti näyttäisi kuitenkin jo nyt menevän karille ennen kun mikään varsinainen tuotantolaitos on edes pystyssä

Noilla ei varmaan ollut niin paljon osaamista kuin wittusella ja suomalaisilla poliitikoilla ja virkamiehillä.

Ja miksiköhän tuota terästä ei voisi ruveta tekemään puuhiilellä?

Teräksen tekemisen alkupäässä pitää olla kaikki n. 5 vaihetta yhtäaikaa valmiina, jotta kerran sulatettu suuri määrä rauta/teräs litkua menisi kuumana kaikkien vaiheiden läpi. Jos vain esim. 2 ensimmäistä viidestä vaiheesta on toiminnassa, niin ~100 tonnin valu jäähtyy välissä. Ja sitten tarvitaankin kauhea määrä tuulivoimaa, että se saadaan uudelleen punaiseksi, kun loput vaiheet olisivat viikon päästä käyttökunnossa. Tämä nielisi aivan liikaa energiaa, joten koko punahehku-osuuden pitää olla kerralla kunnossa.

Siksi en usko, että Inkoossa tulee tapahtumaan yhtään mitään, paitsi verorahojen valtavaa siirtymistä huijareille, paikallispoliittisen paskanjauhannan lisäksi.

Iltalehti on käynyt vieralulla (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2941d662-2a7a-45c6-ba46-22d58fb988b4) Sunny Steel Centerin pääkonttuurilla. Valitettavasti ketään ei vain sattunut olemaan kotona. Pääkonttuurin hiilijalanjälki on monen muun miljardiluokan yritykseen verrattuna epäilemättä esimerkillisen pieni. Näin se vihreä siirtymä etenee.

Quote
[...]
Iltalehti vieraili yrityksen "pääkonttorissa". Rekisteritiedoista ilmennyt osoite vei tavallisen omakotitalon pihaan, kauniin vuonomaiseman välittömään läheisyyteen. Samainen osoite on merkattu myös yllä mainitun Øyvind Enganin kotiosoitteeksi. Hänet esiteltiin toukokuussa Blastrin ensimmäisenä työntekijänä alueella.

Napapiirin pohjoispuolella sijaitsevassa Fauskessa päivä on tammikuussa lyhyt. Aurinko nousee aamukymmenen jälkeen ja laskee iltapäivällä kahdelta.

Tunnelma omakotitalolla oli rauhallinen ja paikalla oli hiljaista. Veden läheisyydestä huolimatta ei ollut lainkaan tuulista.

Pihassa oli auto kevyesti lumen peitossa. Yläterassilla paloivat jouluvalot. Piha oli tuoreen lumen peittämä, eikä liikkeistä näkynyt jälkiä.

Kukaan ei vaikuttanut olevan kotona, eikä ovikellon soittoon vastattu.

Naapuripihoilla tehtiin lumitöitä. Muutama naapuri kertoi Iltalehdelle, etteivät tunteneet talossa asuvia henkilöitä tai etteivät muistaneet, milloin olisivat heitä viimeksi nähneet.

[...]

Wittusen Teräs on täysi kusetus. Pitkä ja hyvä juttu.

QuoteIltalehti kysyi lopuksi, miten Blastr pitää huolen siitä, ettei Inkoon projektille käy kuten Fausken/Sorfoldin projektille kävi. Wittusenin mukaan on useita tekijöitä, joiden perusteella Blastrissa uskotaan vahvasti onnistumiseen Inkoossa.

He pitävät Suomea ja Inkoota ihanteellisena sijaintipaikkana hankkeelleen muun muassa siksi, että Suomessa on kunnianhimoinen poliittinen agenda energiasiirtymälle, vakaat ja ennustettavat olosuhteet, fossiilivapaata energiaa saatavilla, syvä jäävapaa satama, josta on helppo ja läheinen pääsy Euroopan markkinoille, sekä korkeasti koulutettua työvoimaa.

Katselen juuri iltv:n livelähetystä jossa Lintilä kertoo kuinka ihkua tämä on. Heillä on siellä erityisen paljon hiilineutraalia sähköä, erityisen vakaa siirtoverkko, vakaat olot ja ennustettava toimintaympäristö.

On ilmeisesti olemassa kaksi Suomea. Tuo porukka elää siinä toisessa.

Kyllä meillä niin tosissaan ollaan tämän projektin kanssa, että Lintilä piti tästä juuri oikein esitelmän. Kertoi, että valtio rahoittaa vähän ja EU loput. Tarkoittaa, että tämä yritys tarvitsisi kaiken rahoituksen ulkopuolelta. Otti esimerkiksi SSAB:n, mikä ei oikein sovi esimerkiksi. Ja mitäköhän SSAB miettii, kun meidän valtiohallinto oikein väkisin rahoitusta yritykselle, mikä tulee olemaan SSAB:n kilpailija? Tai siis tulee olemaan Suomen täysin fiktiolle perustuvassa skenaariossa.

Luulen, että tämän pelleshown tarkoituksena on antaa hallituspuolueille keskusteluvaltteja vaaleja varten. Kun katsoo paljonko UPM, Stora Enso ja Telia on ilmoittanut vähentävänsä ihmisiä tässä ihan vähän ajan sisään, niin voidaan sanoa, että meille on tulossa tätä vihreää siirtymää sisään. Yrityksestä, mitä ei oikeasti ole olemassakaan.

Quote from: Vidmar on 18.01.2023, 00:42:05
Siksi en usko, että Inkoossa tulee tapahtumaan yhtään mitään, paitsi verorahojen valtavaa siirtymistä huijareille, paikallispoliittisen paskanjauhannan lisäksi.

Älä nyt, tästä tulee vetojuhta vihervasemmiston vaalivankkureihin. Ja halpakin, tuskin tulee maksamaan veronmaksajille edes miljardia, ainakaan ensivaiheessa.

Bahaman pankkiirien on syytä alkaa raivata tilaa holveihinsa, Wittusen pojat tulee kohta laukut täynnä hölmöläisten rahaa.

Onhan tämä tapaus kerrassaan aivan hullunkurinen. Can't make this shit up.

Epäilen että tämä on puhdasta vaalipeliä, yritys spinnata vihreä siirtymä niin että se olisi jotenkin Suomen etu. Eiköhän projekti unohdeta ja haudata vaalien jälkeen mediahiljaisuuden valliessa. Ei pidä aliarvioida vasemmistoa kun vaalit lähestyy.

Joko tämä sunny steel centerin raaka-ainepellettien louhintapaikka ja vihreä siirtyminen Inkoon vihreään tehtaaseen on selvitetty jossain edes alustavasti ?

Vai onko tämä samanlaista vihreyttä kuin Hgin Salmisaaren voimalaitos johon ajetaan päivittäin kymmenillä rekoilla pellettejä poltetavaksi...

:roll:

Quote from: Titus on 18.01.2023, 10:47:32

Joko tämä sunny steel centerin raaka-ainepellettien louhintapaikka ja vihreä siirtyminen Inkoon vihreään tehtaaseen on selvitetty jossain edes alustavasti ?

Vai onko tämä samanlaista vihreyttä kuin Hgin Salmisaaren voimalaitos johon ajetaan päivittäin kymmenillä rekoilla pellettejä poltetavaksi...

:roll:

Norjasta olisi tarkoitus tuoda laivoilla.

Kun katselee näitä juttuja tulee väkisin mieleen, että onko meidän poliitikot myyneet Suomen jonkunmoiseksi pilotti-maaksi vihreälle siirtymälle EU:ssa?  Perinteisiä teollisuusmuotoja on ajettu vähän väkisinkin alas vaikeuttamalla kaikkea ja nyt tuodaan tätä sisään.

Quote from: Köhösen Keijo on 18.01.2023, 10:59:29

Norjasta olisi tarkoitus tuoda laivoilla.

Aivan, paitsi, että Norjassa ei viimeisimmän tiedon mukaan ole yhtään puhdasta rautakaivosta toiminnassa ja siellä tuotettu rauta menee maan omille teräs/raudan jalostustehtaille sekä vientiin huomattavasti Suomea lähempänä oleviin maihin (meriteitse siis).

https://trendeconomy.com/data/h2/Norway/2601

Ruvetaanko tässä ensin kilpailemaan hankintahinnassa jotta saadaan tuote ajettua laivalla Tanskan salmien kautta Inkooseen jotta se voidaan roudata Espanjan ympäri "etelä-euroopan markkinoille"...

:roll: :roll:

Lintilä tekee itsestään täyden pellen hehkuttamalla pidäkkeettömästi tätä ilmiselvää kusetusta. Ei sillä, pellehän tuo kyllä jo muutenkin on. Taitaa tosissaan uskoa kyseiseen hankkeeseen...  :roll:

Nyt vain Inkooseen 20m korkea betonipylväs ja siihen Blastr kyltti. Mieluiten jonkun ison väylän varteen.

On kyllä tässä terästehdas asiassa niin tuttu tunne. Se kusenmaku. Ei näet ole ensimmäinen kerta. Jos joku vaatii päätöksiä heti, tai hyvin nopeasti, on siinä aina joku vilunki.

QuoteInkoon kunnanjohtaja riemuitsee tehtaasta: "Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä"
Business Finland esittelee keskiviikkoaamuna Inkooseen kaavailtua vihreää terästä tuottavan norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön hanketta.

Inkoon Joddböleen kaavaillun neljän miljardin euron terästehtaan investoinnin herättämä innostus kiteytyi Inkoon kunnanjohtajan puheisiin.

–  Meidän slogan "iloinen Inkoo" tulee tänään esille. Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä, kun tällainen hanke tippuu syliin, kunnanjohtaja Robert Nyman sanoi keskiviikkona Business Finlandin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa.

Tilaisuudessa kerrottiin tammikuun alussa julki tulleen hankkeen taustoista. Business Finland on jo vuodesta 2020 työstänyt suunnitelmia norjalaisen norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön kanssa vihreän terästehtaan toteuttamiseksi Inkooseen.

Yhtiön tavoitteena on rakentaa vihreää terästä tuottava tehdas ja integroitu vedyn tuotantolaitos. Vihreän teräksen kysynnän on odotettu kasvava Euroopassa 50 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä.

Inkoon tehdas pystyisi valmistamaan kaksi ja puoli miljoonaa tonnia vihreää terästä vuodessa. Hanke toisi 1200 henkilötyövuotta..
Terästeollisuuden Tesla

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) katsoi tilaisuudessa, että Suomi on otollinen paikka terästehtaalle. Yhtiötä hän kuvasi uudeksi tuttavuudeksi ja hyvin kunnianhimoiseksi. Norjalaisyhtiö on perustettu vain pari vuotta aikaisemmin.

Lintilä kuvasi yhtiötä startupiksi ja vertasi sitä autoteollisuuden puolella sähköautoja valmistavaan Teslaan. Lintilän mukaan terästeollisuudessa on käynnissä vihreä siirtymä.

Rahoituksesta Lintilä huomautti, että yhtiölle ei ole tulossa yhteiskunnan rahoitusta, mutta se voi hakea muiden yhtiöiden tapaan vihreän siirtymän rahoitusta. Yhtiön edessä on Lintilän mukaan "valtavasti haasteita" ennen kuin terästehdas on toiminnassa. ...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/92743115-abc8-4632-b1c8-cf049c8e2b96 (https://www.iltalehti.fi/talous/a/92743115-abc8-4632-b1c8-cf049c8e2b96)

Alkaa tuosta Lintilästä pikkuhiljaa tulemaan mieleen vuoristoneuvos Tuura. Kaikki on "suorastaan erinomainen ajatus"- ja aina päädytään siihen- että taas meni miljoona tai pari. Tuuralta meni sentään omistaan- Lintilä hassaa kuin sheikki Ali- kansan kassan.

Mistä näitä pönttöpäitä oikein sikiää.

....

Teslaa suunnitellaan, Toroidion saadaan:

Suomalainen superautomerkki meni konkurssiin

QuoteToroidion nousi vuosien ajan otsikoihin autoalan sensaationa. Jutuissa kerrottiin ensimmäisestä suomalaisesta supersähköautosta.

QuoteToroidionin paljon julkisuutta saanut tehoelektroniikka ei ole valmistunut. Lisäksi autossa on paljon muitakin puutteita ja keskeneräisyyksiä.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/8b66cf2e-9948-417c-a0f8-3e34d0d549c3

vihreä siirtymä lyhyesti:

bullshit.
cash out.
repeat.

8)

Sanakirja kertoo blast = törähdys.

Eli suomeksi Törähdys Vihreä Teräs niminen firma pyytää alkuun 4mrd veronmaksajien rahukkaa joka ei ole veronmaksajien rahaa sitten ollenkaan.

Rasittavaa tämä tyhmän esittäminen. Jos veronmaksajien raha ei kiinnosta ja rahoitus kunnossa. Niin sitten vaan lupahakemus sisään ja ei kun tehdasta pystyttämään. Mitäs tuosta nyt sen isompaa numeroa tekemään, kun on kannattavaa ja silleen.

Quote from: Kim Evil-666 on 18.01.2023, 11:54:32
Alkaa tuosta Lintilästä pikkuhiljaa tulemaan mieleen vuoristoneuvos Tuura.

Itselle tuli mieleen pitäjänneuvos ja "Eikös tämä Pohjolan betoni ja rapa ole ihan kunnioitettavan kuuloinen yritys?"

Quote from: Sakari on 18.01.2023, 12:00:29
Sanakirja kertoo blast = törähdys.

Eli suomeksi Törähdys Vihreä Teräs niminen firma pyytää alkuun 4mrd veronmaksajien rahukkaa joka ei ole veronmaksajien rahaa sitten ollenkaan.

Rasittavaa tämä tyhmän esittäminen. Jos veronmaksajien raha ei kiinnosta ja rahoitus kunnossa. Niin sitten vaan lupahakemus sisään ja ei kun tehdasta pystyttämään. Mitäs tuosta nyt sen isompaa numeroa tekemään, kun on kannattavaa ja silleen.

80-luvulla tehtiin komedia "Kun Hunttalan Matti Suomen osti", vähän vastaavasta bisneksestä, jossa kulkumies Matti ajaa kuntaan uudella Volvolla ja alkaa esittelemään kunnanisille bisnesvisioita... Ja varmaan jo tässä vaiheessa nohevimmat arvaavat, kuinka elokuvassa käy.

Tämä on kyllä lähelle tosielämän vastaavaa törähdyksineen, wittusineen, olemattomine yrityksen pääomineen (prosentti kasassa arvioidusta rahoituksesta) ja näyttöineen. Pääkonttori omakotitalossa jossain kylässä.

Yhteistä on kiire, kiire, jolla pitää tehdä päätöksiä. Koijauksissa on yleensä kiire, kiire...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kun_Hunttalan_Matti_Suomen_osti

Juonipaljastus: "Hunttalan Matti on liikemies, joka ostaa, myy, vaihtaa ja varastaa - mikä nyt parhaiten sattuu sopimaan suunnitelmiin. Hukansalmen kunnan miehet eivät osaa epäillä Hunttalan suuria puheita. Elinkeinoasiamies Koistinen, kunnanjohtaja Kiiskinen ja pankinjohtaja Ruotsalainen uskovat tavanneensa henkilön, joka pystyy vauhdittamaan kunnan surkeaa taloutta ja tehdashankkeita.[2] Hunttala ostaa kunnalta ilmaiseksi Hukanharjun jonne hän lupaa rakentaa tehtaita jotta kuntaan saataisiin työpaikkoja, mutta Hunttala myykin harjun sorakeisarille ja lähtee itse pakoon Hukansalmelta."

Taikasanat tosiaan "vihreän siirtymän rahoitus". Eli sitä rahaa, jota Suomi maksoi elvytyspaketissa EU:lle suhteessa eniten. Tai tarkemmin sanottuna sitä rahaa, joka on vasta velkaa jota ei olla maksettu vielä senttiäkään takaisin.

Valtion tehtävä on luoda kilpailulle ja investoinneille otolliset olosuhteet. Kuten esimerkiksi edullinen ja vakaa energia, matalat verot ja johdonmukainen, ennustettava politiikka. Sellainen, joka pitää maahan investoineiden puolta.

Kun tuollaiset olosuhteet ovat olemassa, niin kyllä markkinoilta löytyy yksityinen rahoitus tuuliterästehtaalle jos se muutoin on katsottu kannattavaksi.

Sitten minä katsoin keitä siellä ministeriaitiossa on viime aikoina istuskellut ja päästin kissan ulos.

Huvittaisipa kysyä naamatusten vaikkapa Wahlroosin Nallelta, Kakkosen Kyöstiltä, Sukarin Topilta tai Elorannan/Ollilan Jormalta mielipidettä että mitä uskoo Inkoossa tapahtuvan viiden vuoden päästä.

Suuresti ihmettelen että yhtään poliittisen kentän ulkopuolista tahoa ei ole vielä toistaiseksi haastateltu maamme vastuumediain toimesta. Sitroja ja Business Finlandeja ja minkäänlaisia muitakaan järjestöjä en laske tällaisiksi tahoiksi.

Eläköityneitä ja siten vailla isompia intressejä olevia bisnes- ja valtiontaloutta ymmärtäviä ihmisiä kyllä löytyy jos heidän ääntään vaan halutaan kuulla. Miksi tässä tapauksessa ei haluta?

Quote
–  Meidän slogan "iloinen Inkoo" tulee tänään esille. Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä, kun tällainen hanke tippuu syliin, kunnanjohtaja Robert Nyman sanoi keskiviikkona Business Finlandin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa.

Kun tämä slogan vaan ei vaihtuisi idooottien Inkooksi.

Lohdutuksena todettakoon, että pienen kunnan johtajana on helppo lymyillä, vaikka hanke tippuisikin vähän sylistä ohi suoraan isoon tuulettimeen.

Quote from: Titus on 18.01.2023, 11:59:23
vihreä siirtymä lyhyesti:

bullshit.
cash out.
repeat.

8)

Sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan piti olla suurmenestys, mutta nyt Brittien miljardihanke ajautui konkurssihallintoon

QuoteBRITISHVOLTIN TEHDASHANKKEEN kokonaisbudjetti oli noin 4,32 miljardia euroa, ja laitoksen piti aikanaan työllistää noin 3 000 henkilöä. Akkukennoja tehtaalla piti syntyä vuodessa yli 300 000 sähköautojen akkuihin.

Jätti-investoinnin piti toimia niin alueellisen elinvoiman kuin Britannian autoteollisuuden piristysruiskeena. Toisin kuitenkin kävi. Englannissa on tällä hetkellä ainoastaan yksi toimiva akkutehdas. Se on kiinalaisomisteinen ja sijaitsee Nissanin autotehtaan läheisyydessä Sunderlandissa.

https://tekniikanmaailma.fi/sahkoautojen-akkuja-valmistavan-tehtaan-piti-olla-suurmenestys-mutta-nyt-brittien-miljardihanke-ajautui-konkurssihallintoon/

BBC selittää vähän pidemmin:
https://www.theguardian.com/business/2023/jan/17/britishvolt-expected-enter-administration-tuesday


Tässä oma veikkaus miten tämä tulee menemään. Päin v:a muutaman rahoitusruinauskierroksen jälkeen ja sitten kaadetaan rahaa (maahan haalittujen) työntekijöiden tueksi.

8)

Quote from: Huppupelikaani on 18.01.2023, 12:52:51

Quote
–  Meidän slogan "iloinen Inkoo" tulee tänään esille. Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä, kun tällainen hanke tippuu syliin, kunnanjohtaja Robert Nyman sanoi keskiviikkona Business Finlandin järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa.

Kun tämä slogan vaan ei vaihtuisi idooottien Inkooksi.

Lohdutuksena todettakoon, että pienen kunnan johtajana on helppo lymyillä, vaikka hanke tippuisikin vähän sylistä ohi suoraan isoon tuulettimeen.

Koko hanke kunnanjohtajineen toi mieleen Mikko Perkoilan laulun "Kajaanista pohjoiseen".
https://www.youtube.com/watch?v=TLTqojfYjGM

Mittakaava on tosin enemmän kuin muutama saunankiuas, mutta ehkäpä se onkin edistystä.

Missä ikinä vain löysää rahaa on tarjolla, siellä ovat aina koijarit kärkkymässä tilaisuutta kääräistä hölmöjen rahat liiveihinsä. Ja näissä vihreän sortuman ympyröissä sitä on ja paljon.

Ei mitään uutta aurinkopanelin alla.

Quote from: Uuno Nuivanen on 18.01.2023, 11:48:45

QuoteInkoon kunnanjohtaja riemuitsee tehtaasta: "Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä"
Rahoituksesta Lintilä huomautti, että yhtiölle ei ole tulossa yhteiskunnan rahoitusta, mutta se voi hakea muiden yhtiöiden tapaan vihreän siirtymän rahoitusta. Yhtiön edessä on Lintilän mukaan "valtavasti haasteita" ennen kuin terästehdas on toiminnassa. ...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/92743115-abc8-4632-b1c8-cf049c8e2b96 (https://www.iltalehti.fi/talous/a/92743115-abc8-4632-b1c8-cf049c8e2b96)

:facepalm:

Toimittaja Jari Hanska unohti taas sen yhden kysymyksen. "Kuka on tuo vihreä siirtymä tai ketkä ovat sen rahoittajat?".

Tämä vanha elokuva "Kun Hunttalan Matti Suomen osti" pitäisi näyttää kunnanisille ja äideille opetusfilminä, siitä, että kuntaan tarjotaan jotain niin hyvää, että sitä on vaikea uskoa. Edellisestä kunnasta karkuun ja seuraavaan tarjomaan visioita tehtaista, joita on tarjolla, jos kunta suostuu vähän rahoittamaan ja tukemaan investointeja....

Elokuvan alku.

https://youtu.be/IznBYhDWa1E

Nyt on jo parista norjalaiskunnasta lähdetty renkaat sutien Suomeen, jossa on ainoana maana epärealistinen "nollapäästövisio vuodeksi 2035". Ja julkisen sektorin lompsa auki nohevien käydä hakemassa siitä taskunsa täyteen.

Puolustustusvoimillakin saattaa olla sanansa sanottavana

Google tietää vuonna 1961 räjäytetyn ja silloin maailman suurimman vetypommin tuhonneen 55km säteeltä kaiken.

Inkoosta ja maailman suurimmasta vetyvarastosta on pk-seudun rajalle 40km  ;D

Putin kiittäisi Norjalaisia

...

"Kyllä tästä hyvä tulee" :) Ministeri vakuuttaa että kyllä onnistuu, vaikka ensimmäinen rahoituskierroskin on vasta tulossa, sopivasti vaalien jälkeen. Ja jos rahoituskierros onnistuu, sillä päästään eteenpäin seuraava vuosi, ja sitten on taas projekti katkolla.

QuoteInkoon terästehtaan ensimmäinen rahoituskierros loppukesällä – Lintilä: "Kyllä tästä hyvä tulee"

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan Suomi on hyvä paikka vähähiilisen teräksen valmistamiseen ja se houkuttelee investointeja. Norjalainen yhtiö Blastr kertoi pari viikkoa sitten suunnittelevansa terästehtaan perustamista Inkooseen.

Minna Pantzar
8:28 • Päivitetty 11:12

--

– Tällä uudella yhtiöllä on valtavasti haasteita edessään, mutta ne tapaamiset mitä olen yhtiön kanssa käynyt, niin uskon ja luotan, että he tulevat tästä vielä hyvän paketin saamaan ja tuovat Suomeen erittäin voimakkaan annoksen perusteollisuuden uutta murrosta ja jopa jonkinlaista teollisuuden uutta vallankumousta tullessaan, Lintilä sanoi.

Hän myös sanoi, että valtio tukee aikanaan osaltaan tukemaan näitä investointeja, mutta pääosa tulee yksityisestä rahoituksesta ja myös EU-rahoituksesta.

--

– Ensimmäinen rahoituskierros on tulossa jo tänä vuonna luultavasti kolmannella kvartaalilla. Sen avulla suunnitelemme projektia eteenpäin noin vuoden ja sitten tulee toinen rahoituskierros, Wittusen tiivistää.

--

Varsinainen investointipäätös terästehtaasta tehdään vuonna 2025. Nyt on päätetty vasta mahdollisen tehtaan sijainnista, joten hanke on vielä alkutekijöissään. Esimerkiksi rahoitus ja luvitus vielä puuttuvat.

--

https://yle.fi/a/74-20013222 (https://yle.fi/a/74-20013222)

Quote from: Dangr on 18.01.2023, 17:46:50

Quote from: Pakkanen on 18.01.2023, 17:45:06
Puolustustusvoimillakin saattaa olla sanansa sanottavana

Google tietää vuonna 1961 räjäytetyn ja silloin maailman suurimman vetypommin tuhonneen 55km säteeltä kaiken.

Inkoosta ja maailman suurimmasta vetyvarastosta on pk-seudun rajalle 40km  ;D

Putin kiittäisi Norjalaisia

Tiesithän että käsikranaateissa on atomeja?

Joko sinne Inkooseen havitellaan maailman suurinta käsikranaattiakin  ;D

QuoteNyt puhuvat paikalliset: norjalaiskunnassa läheskään kaikki eivät tienneet Blastrin hämärästä jättihankkeesta
Inkooseen miljardi-investointia puuhaavan Blastr Green Steelin edellinen hanke kaatui Norjan Fauskessa. Blastr ei ollut siellä suinkaan kaikille tuttu yritys.
...
ltalehti tapaa paikallisia paikallisen kauppakeskuksen kulmilla. Muutama henkilö tosin kieltäytyy haastattelusta siinä vaiheessa, kun kuulevat aiheen. Se on tietysti Blastr Green Steel ja alueella vesittynyt miljardihanke.
Lue myösIL selvitti, miksi Inkoon teräsyrityksen edellinen jättihanke kaatui epäselvissä olosuhteissa – norjalaisessa tuppukylässä odotti todellinen yllätys

Hämmentävää kyllä, kuntalaisten joukossa on useita ihmisiä, jotka eivät koskaan ole kuulleetkaan kyseisestä hankkeesta. Eivät sen enempää vihreästä teräksestä kuin koko taustalla olevasta yrityksestäkään.

Iltalehti kysyi 51 vuotta kunnassa asuneelta Karin Pettersseniltä, onko hän kuullut suuresta hankkeesta, jonka ympärillä on puhuttu miljardi-investoinneista.

– Fauskessako? hän kysyy hämmästyneenä.

Vieressä oleva tytär, joka asuu vajaan tunnin ajomatkan päässä Bodøssa, toteaa ettei hänen äitinsä selvästikään ole kuullut hankkeesta. Mutta ei ole hän itsekään.

Jonkun mielestä se saattaisi olla erikoista, ettei kumpikaan heistä ole hankkeesta koskaan kuullut. Ei vähiten siksi, että Bodøn alueen kehitysyhtiö BRUS kannatti hanketta vahvasti.

Petterssen ja hänen tyttärensä eivät kuitenkaan ole ainoita, joilta hanke on mennyt ohi. Pienen Noah-lapsensa kanssa liikenteessä oleva George Johanssen itse asiassa yllättyy kuullessaan siitä. Hän ei myöskään ole koskaan kuullut Blastr Green Steel -nimisestä yrityksestä.
...
Epärealistista ja monimutkaista

Hetkeä myöhemmin Harald Petersen puolestaan kuvailee hanketta monimutkaiseksi.

– Hankkeen monimutkaisuudesta ei ole epäilystäkään. Työpaikkoja olisi tietysti hyvä saada, mutta minusta tuntui, että saimme hankkeesta liian vähän tietoa voidaksemme ottaa siihen kantaa.

Petersen on loppujen lopuksi iloinen, ettei hanke toteutunut.

– Olen hieman epävarma, olisiko se oikeasti voinut olla hyvä.
...
Ljønes ei tiedä, liittyikö Fausken ja Sørfoldin hankkeeseen jotain epäilyttävää, mutta hänellä on omat epäilyksensä.

– Ehkä he tiesivät, ettei se toimisi. Ehkä he tiesivät. Minulla on epäilys asiasta.

Ljønesinkin mielestä olisi kuitenkin ollut oikein hienoa saada suuri yrityshanke ja sen myötä paljon työpaikkoja alueelle.

Ehkä suunnitelmat eivät sitten olleet realistisia?

– Siinä olet luullakseni oikeassa, Ljønes hymähtää.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fe340bc1-5ec6-418b-b5e3-f151fe95fda7 (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fe340bc1-5ec6-418b-b5e3-f151fe95fda7)

Quote from: Titus on 18.01.2023, 11:33:54
Ruvetaanko tässä ensin kilpailemaan hankintahinnassa jotta saadaan tuote ajettua laivalla Tanskan salmien kautta Inkooseen jotta se voidaan roudata Espanjan ympäri "etelä-euroopan markkinoille"...

Yritysrakenne olisi käsittääkseni sellainen, että konsernin sisällä tytäryhtiöt myyvät toisilleen. Eli Suomessa toimiva firma myisi oman lopputuotteensa pois omakustannehintaan seuraavalle tytäryhtiölle, ja näin firma tekisi nollatuloksen, jolloin ei tuloveroakaan makseta. Kyllä tämä kuvio varmasti osataan.

^ Ei tarvitse pelätä että tuo viritys koskaan tuottaisi grammaakaan terästä, saati voitolla. Pölyn laskeuduttua vaan ihmetellään minne rahat hävisivät.  :roll:

Quote from: Outo olio on 18.01.2023, 19:09:35
Yritysrakenne olisi käsittääkseni sellainen, että konsernin sisällä tytäryhtiöt myyvät toisilleen.

Siis jos tämä tytäryhtiö louhisi raaka-aineen, jos ei, niin se tulee markkinoiden kautta.  Tuota rahansiirron keplottelua en epäile hetkeäkään, sitä vartenhan verolait on tehty.

Tuo raaka-aine ja sen alkupään tuotanto on edelleen imo edelleen avaamatta kokonaan.

Quote from: Pakkanen on 18.01.2023, 17:45:06
Puolustustusvoimillakin saattaa olla sanansa sanottavana

Google tietää vuonna 1961 räjäytetyn ja silloin maailman suurimman vetypommin tuhonneen 55km säteeltä kaiken.

Inkoosta ja maailman suurimmasta vetyvarastosta on pk-seudun rajalle 40km  ;D

Putin kiittäisi Norjalaisia

Jos vety räjähtää, niin se palaa vedeksi hapen kanssa.

Vetypommissa taas vedyn deuterium ja tritium fuusioituvat helium-atomiksi ja neutroni vapautuu. Tämä fuusioreaktio saadaan käyntiin perinteisellä uraania tai plutoniumia sisältävällä fissio-atomipommilla.

Suuruusluokka noissa on sitä luokkaa, että vetypommissa energiaa vapautuu miljardi kertaa enemmän kuin polttamalla tai räjäyttämällä se vetykaasu tai nestemäinen vety hapen kanssa.

Eli se on ihan turha pelko, että Inkoon vety-terästehtaalla vetyrähjähdys tuntuisi millään tavalla Helsingissä saakka. Tuskin edes ääni kuuluisi.

Vedystä maapalolla noin  0.02% prosenttia on tritium isotooppia ja deuterium isotooppia 0,0156 prosenttia. Toki jos em. isotoopit erottelisi siitä vetykaasusta Inkoon tehtaalla ja paineistaisi ne ja pistäisi mukaan perinteisen ydinpommin "nalliksi", niin saisihan sillä aikaan Tsar-Bomban ja isommankin jytkyn.  Sitä en tiedä voiko noita tritiumia ja deuteriumia edes erottaa vetykaasusta teollisessa mittakaavassa ihmisen nykytekniikalla. Sotilaskäyttöön niiden vetypommien tritium tehdään yleensä litium-6 isotoopista. Deuteriumia voi taas tuottaa vaikka raskaasta vedestä. Raskasta vettä saa vaikka Geib–Spevack prosessilla normaalista hanavedestä, kun siinä on sitä 1:3200 osa. Sitten vain elektrolyysillä hajottaa se hapeksi ja vedyn deuterium-isotooppi kaasuksi.

Sen verran vaikeaa ja kallista vetypommien teko, että hyvin harvassa maailman maassa löytyy tarvittava osaaminen. Ja mahdoton uskoa, että Blastr Green Steel firmassa osaisivat niin perusteellisesti hölmöillä, että vahingossa tai edes tarkoituksella saisivat koskaan vetypommia rakennettua.

Koko juttu on vähän kuin Kummelista, puuttuu rahat, puuttuu teknologia, puuttuu energianlähde, mutta kunnanjohtaja ja ministeri myhäilevät kuin olisi varmakin juttu, "on helppo hymyillä", ja "kyllä tästä hyvä tulee". Jos kyseessä olisi paperiyhtiön ilmoitus uudesta sellutehtaasta, tai telakan ilmoitus suurtilauksesta, olisi käyttäytyminen täysin ymmärrettävää, kun on varma juttu, mutta nyt hanke on täysin epävarma, ja puuttuvat miljardit ovat itse asiassa pienin ongelmista, kun puuttuu myös tarvittavat teknologia ja energianlähde.

Quote from: justustr on 06.01.2023, 11:28:03
Voisiko joku valaista mitä huonoa tai riskejä tässä hankkeessa on niin niinkuin veronmaksajan näkövinkkelistä?

Yhteiskunnan investointien hukkaamistako tässä nyt pelätään? Norjalaisyhtiön rahojen perään ei kai kukaan sentään surkuttele.

Quote from: RP on 06.01.2023, 11:47:13

Niin, jos tätä ei rahoiteta julkisella tuella (mukaan lukien energiainfra), vaan norjalaisella tai muulla ulkomaalaisella rahalla, lähtökohtaisesti suhtautuisin positiivisesti. Olisiphan ainakin työllistävä vaikutus rakennuvaiheessa. Tosin kysymesmerkki siltä osin, koska oikeaan rakentamiseen päästäisiin (lupaprosessien jälkeen) ja miten tämä suhtautuu esitettyihin aikatauluihin.

Se koko pisnes-idea on näissä pumpata hölmöläisten rahat parempiin taskuihin.

Ihan samanlaista koijausta kuin vaikka Ritaluoman Sunny Car Center tai Hannu Kailajärven Wincapita tai Peter Vesterbackan Helsinki-Tallinna -tunneli.

Helsinki-Tallinna tunnelissakin Peter Vesterbacka lupasi järjestää sille kiinalaisen rahoituksen. Se rahoitus olisi varmaan "toiminut" samalla tavalla kuin muissakin Kiinan valtion investoinneissa ulkomaille eli Suomen valtio olisi taannut 100 prosenttisesti ne tunneliyhtiön lainat ja lisäksi olisi taannut, että kiinalaiset saavat vähintään jonkun 6 prosentin vuosikoron sijoituksilleen. Eli käytännössä Suomen valtion velkarahalla se koko paska olisi rakennettu ja kiinalaiset olisivat Peter Vesterbackan kanssa olleet vain siinä vetämässä rahaa välistä. Sille olisi yksi ja sama olisiko se tuottanut valmistuttuaan miten monta miljardia euroa vuodessa tappiota kun kiinalaiset ja Peter Vesterbacka olisivat saaneet rahansa välistä kuitenkin.

Saa olla kyllä jotenkin vajaa jos uskoo, että Wittusen pöytälaatikkofirma Blastr Green Steel koskaan rakentaa edes paskahuussin vertaa Inkooseen omilla tai "sioittajilta" keräämillään rahoilla. Eiköhän Wittunen ole jo lähestynyt Inkoon kuntaa ja Suomen valtion hölmöläisiä sillä, että muutama miljoona euroa pitäisi saada hetimmiten "avustusta" että pääsevät suunnittelemaan tosissaan Inkoon "terästehdasta". 

Huvittava on myös se aikataulu, jonka mukaan hiilipäästöttömän teräksen valmistuksen pitäisi käynnistyä Inkoossa jo runsaan kolmen vuoden päästä. 

Suomessa ei tuolla vauhdilla saa edes lainvoimaisia ympäristölupia sellaisen rakentamiseen, vaikka rahat rakentamiseen olisivat jo pankkitilillä odottamassa ja piirrustukset ja suunnitelmat täysin valmiit.

Taitaa esimerkiksi SSAB AB konsernillakin mennä seitsemän vuotta tästä eteenpäin, että saavat aikataulun pitäessä muutettua vetypohjaisiksi Raahen ja Luulajan terästehtailla:

https://www.ssab.com/fi-fi/ssab-konserni/kestava-kehitys/fossiilivapaissa-teraksissa/aikataulu

.

Jep, nämä sankarit selkeästi pelastavat maailman...

Toki on oikeitakin tämmöisiä, mitä tekee oikeat firmat kuten SSAB: https://www.ssab.com/en/fossil-free-steel

Mutta poliitikolle EU-rahat + me itse maksetaan on aina parempaa hillotolppaa.

Ainakin odotan että sinne Inkooseen tehdään heti kärkeen uusi obeliski kaupungin rahoilla hankkeen kunniaksi.

Quote from: koojii on 18.01.2023, 23:42:50
.

^^^Onkohan tuolle joku jo vinkannut, että hänen ei kannattaisi tehdä bisneksiä juuri Suomen suuntaan?

Eräs lehti on kommentin myötä,,nostanut ainakin toisen kulmakarvoituksen hiusrajan tasolle..siis fiktiivisesti.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/efc8f6f8-dd7a-4f09-8e06-77956d579645

QuoteKiirettä ja salailua. Monta rautaa tulessa. Päämaja omakotitalossa. Tulossa olevat miljardit, tuulta ja terästä.

– Olette hyvästä syystä kiinnostuneita. Asiaa kannattaa tutkia.

Tietty on ,että ministeri Lintilä meinasi tulla pöksyihinsä, pönötti ja iloitsi.

QuoteNopeaa toimintaa. Ainakin Pohjois-Norjan tapauksessa Blastrilla on ollut kiire, eikä prosessia siellä voi kutsua avoimeksi niiden tietojen valossa, joita Iltalehti on saanut. Blastr on itse viestinyt tavoitteekseen toimia aina avoimesti vuoropuhelussaan viranomaisten ja tiedotusvälineiden kanssa.

Saiskohan tuohon Lauttasaaren rantaan oman tuulivoimalan, jos kertoilisi satumaisia tarinoita samaan paikkaan rakennettavasta valtavasta tehdas-kombinaatiosta?

QuoteYrityksen toimitilatkin ovat hämmentäneet. Fauskeen piti avata toimisto, jossa vuoropuhelu kuntalaisten kanssa olisi mahdollista.

– Kyllä me odotimme, että kunnan keskustaan olisi tavanomaiset toimistotilat avattu, Fauskessa ihmeteltiin.

Tätä ei koskaan tapahtunut, vaan yritys rekisteröitiin, ja on edelleen rekisteröity, tavalliseen omakotitaloon napapiirin pohjoispuolelle. Blastr on kertonut säilyttäneensä osoitteen Fauskessa, koska he käyvät edelleen läpi eri paikkoja Pohjois-Norjassa pellettitehtaalleen.

Meilläkin on ok-talo, joten tuuliropellijutut ei jää siitä kiinni.

Quote from: simppali on 19.01.2023, 21:18:12
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/efc8f6f8-dd7a-4f09-8e06-77956d579645

QuoteSuomen etu ei ole se, että poliitikot keräävät irtopisteitä vaalien alla mainostamalla täysin alkutekijöissään olevaa hanketta.

Miettikää jos joku ilmoittaisi näin aikovansa perustaa ihan tavallisen terästehtaan, "ikinä en oo mitään metallia jalostanu, mut miten hankalaa se ny voi olla, hei et hei pystyis miljardia lainaamaan?". :D Mutta kun se on nyt Vihreää Siirtymää, niin uskomattoman moni kehuu, ja teeskentelee tyhmää, tai ei teeskentele. :facepalm:

Jos joku uskoo tuohon älyvapaaseen aikatauluun, niin käyköön mutkan terästehtaalla ja esim. ison tuulivoimapuistohankkeen projektitoimistossa. Tässä hankkeessa ei ole hitustakaan realismia. Oma ajatukseni on, että tällä nopeutetaan ja helpotetaan tuulivoimalupien käsittelyä ja varsinaista tehdasta emme koskaan tule näkemään.

Miksi suomalaiset säheltää. Antaa blastersteelin tehdä tehtaansa. Asia nytkähtänee käyntiin kun heillä on rahat kasassa, suunnitelmat tutkittu ja todennettu, sekä täysi vastuu kaikesta. Voin toki kuvitella miten tähän on reagoitu.

Ohisalo: Sanna! Tää on meille lottovoitto. Luitko iltaroskan? Joku tuo meille nyt vihreetä metallijutskaa!
Sanna: joo mut onks niillä rahaa?
Ohisalo: no kuule ei vielä massia tarpeeks. Eiks meidän kannattais vähän sijoittaa tulevaisuuteen. Eikös meillä oo vielä rahaa? Ja kuvittele, se varmaan myös sit antaa meille niinku paljon sitä rahaa sit takas myöhemmin ja ja... Mieti nyt, meidät on valittu!

Edit:

QuoteInkoon kunnanjohtaja riemuitsee tehtaasta: "Kyllä pienen kunnan johtajana on helppo hymyillä"

Tuo kunnanjohtaja tilaa varmasti kaikki lehdet ja vitamiinit mitä puhelinmyyjät keksii sille tuputtaa. Vaatisin itse kuntalaisena välitöntä eroa. Onkohan edes oikeustoimikelpoinen kaveri jos lähtisi tutkimaan.

Haisee kuin mätä  :silakka:

Quote

Ranualle Lappiin kaavaillaan 800 miljoonan euron tehdasinvestointia, Ranuan kunta kertoo. Irlantilainen ET Fuels -yhtiö suunnittelee Ranuan Näätäaavalle tehdasta, jossa valmistettaisiin vihreää metanolia.

Vihreää metanolia käytettäisiin laivoissa korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Metanolitehdas toimisi omilla tuulivoimaloilla, joita ei kytketä sähköverkkoon. Suomalainen valtionyhtiö Neova vastaisi tuulipuistohankkeesta Näätäaavan vanhalla turvetuotantoalueella.

ET Fuelsin mukaan tehdas toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-134737?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-134737?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share)

https://www.et-fuels.com/ (https://www.et-fuels.com/)

^ Muutkin koijarit ovat huomanneet, että täällä Hölmölässä menee läpi mikä vaan Sunny Steal Centerin tapainen ilmastokusetus.

Virheille kusetuksille on nykyään Hölmölässä loputtomat markkinat, ja aika ajoin ilmenee kusetuksen kannattavuuden loppuneen.
https://yle.fi/a/74-20014895

Quote from: YLETS: Lightyear-sähköautoa valmistuttava yhtiö virallisesti konkurssiin – tuotanto Uudessakaupungissa loppui jo tiistaina

Lightyear 0 -aurinkosähköautoa kehittänyt yhtiö ajautui nopealla aikataululla konkurssiin.
---

Tuota lopettamista nopealla aikataululla en ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi, nämä hankkeet kyllä melkein poikkeuksetta käynnistetään nopealla aikataululla.

Quote from: YLELightyear 0 -auton sarjatuotanto alkoi Uudenkaupungin autotehtaalla viime marraskuussa. Yllättäen Valmet Automotive sai tiedon tuotannon lopettamisesta ja yhtiön joutumisesta selvitystilaan maannantaina.

Uudenkaupungin autotehdas myös omalta puoleltaan toimi varsin nopealla aikataululla, tieto saatiin maanantaina eikä jääty nikottelemaan laisinkaan vaan laitettiin hihna kiinni heti tiistaina.

Ei kuitenkaan syytä huoleen, uusi rahasampo yritys on kohta luvassa sillä ei tämä hanke vielä tähän jää.

Quote from: YLELightyearin takana on emoyhtiö Atlas Technologies Holding, joka on jo kertonut keskittyvänsä jatkossa Lightyear 2 -mallin kehitykseen.

Ehkä jossain Lightyear 5000 kohdalla alkaa Hölmölässäkin valo kajastamaan luukeskittymien sisällä.

Me maksoimme koronajotain EU:lle 6,6 miljardia ja saamme siitä takaisin 2,7 vai 2,9 miljardia.

Tämä on sitä kuuluisaa vihreään siirtymään tarkoitettua Arhinmäen "nyttuleerahaa", ja ulkomaalaiset sijoittajat ovat huomanneet, että hölmölä ei tiedä mihin tämän kaiken EU:n armosta saatavan lahjarahan laittaisi.

Markka vetoa, siitä ei jää latiakaan Suomeen.

Ville Rannan pilapiirros, jossa Mulkkusen Jussi alkaa valmistaa Vihreitä Ämpäreitä on hyvin osuva.

-i-

Aina, kun avaan tämän ketjun, tulee mieleen tämä kirja. Kannattaa lukea. Aiheuttaa aika paljon  :facepalm: -reaktioita, mutta myös sellaista tunnetta, ettei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa vai kenties molempia vuorotellen. 

Tuntuu myös siltä, että kirjan kakkososaan alkaa piakkoin tulla materiaalia niin että rytisee.

Quote from: Golimar on 26.01.2023, 14:54:39

Quote
Metanolitehdas toimisi omilla tuulivoimaloilla, joita ei kytketä sähköverkkoon. Suomalainen valtionyhtiö Neova vastaisi tuulipuistohankkeesta Näätäaavan vanhalla turvetuotantoalueella.

ET Fuelsin mukaan tehdas toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa.

Miten monta miljoonaa/miljardia pitäisi valtionyhtiön kuluttaa tuulivoimaloihin ja sähköjohtoihin, jotta Lappiin saataisiin 500 työpaikkaa?

Quote from: Uuno Nuivanen on 26.01.2023, 15:04:25
^ Muutkin koijarit ovat huomanneet, että täällä Hölmölässä menee läpi mikä vaan Sunny Steal Centerin tapainen ilmastokusetus.

Voihan vee, miten samat ajatukset minullekin tuli heti mieleen!

Tätä se nyt on tämä tyttöviisikon paaluttaman "Suomi hiilivapaaksi heti"-politiikan seuraus. Taikasanat "Vihreä teknologia" avaa "lompsan" (pun. intended) ja kaikki koijarit ovat nuolemassa "hunajaa" (pun. intended).
Kun vielä lisätään lause "mitä nopeammin saa rahaa sitä nopeammin viher-younameit on toiminnassa", niin saadaan yhteinen etu: Rahat puhalletuksi tyttöviisikolta, joiden on voitava todistaa ylivertaisuutensa koko maailmaan verrattuna nopeimman vihersiirtymän synnyttäjinä.

Kansalaiset muistakaa: Vaikka kuinka koijareita ovat, niin se ei ole tyhmä, joka pyytää vaan se joka maksaa. SUOMI EU:HUN JA HETI! Eiku... ;)

Nyt irlantilaiset rupeavat tekemään ranualla  vihreästä vedystä vihreää metanolia. osaako kukaan kemisti sanoa että mitä tämä vihreä vety oikein on. kemiantunnilla ei moisesta puhuttu lainkaan.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 26.01.2023, 20:45:46
Nyt irlantilaiset rupeavat tekemään ranualla  vihreästä vedystä vihreää metanolia. osaako kukaan kemisti sanoa että mitä tämä vihreä vety oikein on. kemiantunnilla ei moisesta puhuttu lainkaan.

Värikoodaus tässä:
    https://rail.ricardo.com/news/opinion-decoding-the-hydrogen-t-rainbow

Eli vihreä tarkoittaa: "From Renewable Electricity"

Btw. Foreca sanoo, että Ranualla tulee sellaiset 2-4 m/s seuraavan viikon aikana. Irlantilaisilla on kai tehdasseisokit sitten aina tammikuussa.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 26.01.2023, 20:45:46
Nyt irlantilaiset rupeavat tekemään ranualla  vihreästä vedystä vihreää metanolia. osaako kukaan kemisti sanoa että mitä tämä vihreä vety oikein on. kemiantunnilla ei moisesta puhuttu lainkaan.

Ei vihreää vetyä ole olemassakaan tieteellisesti. Termi on poliittinen, paskaa nykyagendaa tukevaa paskapuhetta. Eli sitku kaikki muu sähköntuotanto on ajettu alas paitsi tuurivoima, niin tyynellä säällä kattellaan Putousta kynttilänvalossa ja tuulisella säällä, kun sähkön tuotantoa on enemmän kuin valot ja sähköautojen laturit voivat impata, niin sillä ylijäämäsähköllä tehdään "vihreää vetyä".

Mutta tuonhan sinä jo tiesitkin  8)  Ja irkutkin ymmärtävät, että isännätöntä rahaa on jaossa kuha on vihreää.

Dodi, Eki ehti ensin.

Quote from: Penan kaveri Eki on 26.01.2023, 21:23:33

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 26.01.2023, 20:45:46
Nyt irlantilaiset rupeavat tekemään ranualla  vihreästä vedystä vihreää metanolia. osaako kukaan kemisti sanoa että mitä tämä vihreä vety oikein on. kemiantunnilla ei moisesta puhuttu lainkaan.

Värikoodaus tässä:
    https://rail.ricardo.com/news/opinion-decoding-the-hydrogen-t-rainbow

Eli vihreä tarkoittaa: "From Renewable Electricity"

Btw. Foreca sanoo, että Ranualla tulee sellaiset 2-4 m/s seuraavan viikon aikana. Irlantilaisilla on kai tehdasseisokit sitten aina tammikuussa.

Tuleeko siellä Atlantin rannalla vähemmän? Vai onko nummilla jo täyttä?

Quote from: ämpee on 26.01.2023, 16:56:44
Virheille kusetuksille on nykyään Hölmölässä loputtomat markkinat, ja aika ajoin ilmenee kusetuksen kannattavuuden loppuneen.
https://yle.fi/a/74-20014895

Quote from: YLETS: Lightyear-sähköautoa valmistuttava yhtiö virallisesti konkurssiin – tuotanto Uudessakaupungissa loppui jo tiistaina

Lightyear 0 -aurinkosähköautoa kehittänyt yhtiö ajautui nopealla aikataululla konkurssiin.
---

Tuota lopettamista nopealla aikataululla en ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi, nämä hankkeet kyllä melkein poikkeuksetta käynnistetään nopealla aikataululla.

Quote from: YLELightyear 0 -auton sarjatuotanto alkoi Uudenkaupungin autotehtaalla viime marraskuussa. Yllättäen Valmet Automotive sai tiedon tuotannon lopettamisesta ja yhtiön joutumisesta selvitystilaan maannantaina.

Uudenkaupungin autotehdas myös omalta puoleltaan toimi varsin nopealla aikataululla, tieto saatiin maanantaina eikä jääty nikottelemaan laisinkaan vaan laitettiin hihna kiinni heti tiistaina.

Ei kuitenkaan syytä huoleen, uusi rahasampo yritys on kohta luvassa sillä ei tämä hanke vielä tähän jää.

Quote from: YLELightyearin takana on emoyhtiö Atlas Technologies Holding, joka on jo kertonut keskittyvänsä jatkossa Lightyear 2 -mallin kehitykseen.

Ehkä jossain Lightyear 5000 kohdalla alkaa Hölmölässäkin valo kajastamaan luukeskittymien sisällä.

Kauppalehti palvoi tuota auto-ihmettä, kuin puujumalaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paivanpaistetta-popsiva-ihmeauto-suomessa-valmistettava-lightyear-0-on-vihdoin-lopullisessa-kuosissaan/b1e4413d-b65a-41c1-87cb-c27001c3bcf4

QuotePaneelit kun lataavat suoraan auringosta myös auton ollessa liikkeessä. Periaatteessa ekstraa voi siis koitua jopa 11 000 kilometriä vuodessa, kunhan paistetta riittää päivät pitkät.

Melko epätodennäköinen vaihtoehto - ainakin Suomen kesässä. Energiapihin menopelin kulutukseksi kerrotaan 10 kWh sataa kilometriä kohden.

Auto olisi ollut "halpaa kun saippua".

QuoteHinnat alkavat 250 000 eurosta, joten ihan jokapojan kärrystä ei ole kysymys. Auringon ystäviä kenties lohduttaa, että yhtiö lupailee 30 000 euron hintaista koko kansan aurinkokennoautoa vuodelle 2025.

Yhtiö lupailee, jep..heti jonoon..minä ekana.

Quote from: Outo olio on 26.01.2023, 17:29:07
Miten monta miljoonaa/miljardia pitäisi valtionyhtiön kuluttaa tuulivoimaloihin ja sähköjohtoihin, jotta Lappiin saataisiin 500 työpaikkaa?

Yritin ottaa selvää:

QuoteWe are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects (https://www.et-fuels.com/projects)

QuoteMaalle rakennettaessa tuulivoimalan investointikustannuksen voi karkeasti laskea olevan noin 1,2 – 1,5 miljoonaa euroa / MW. Merelle rakennettaessa investointikustannukset ovat 20 – 50 % korkeammat.

https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/taloudellisuus/investoinnit (https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/taloudellisuus/investoinnit)

QuoteWind Turbine Cost: How Much? Are They Worth It in 2022?

December 20, 2021

--

The Breakdown of Initial Wind Turbine Costs

$2.6 – $4 million per average-sized commercial wind turbine
Typical cost is $1.3 million per megawatt (MW) of electricity-producing capacity

--

https://weatherguardwind.com/how-much-does-wind-turbine-cost-worth-it/ (https://weatherguardwind.com/how-much-does-wind-turbine-cost-worth-it/)


Yhteenvetona, yhtiö ilmoittaa tavoittelevansa teollisuuslaitosta joka tarvitsisi 300-500 megawatin verran uusiutuvaa sähköä. Eri lähteiden mukaan tuulivoimala maksaa suunnilleen 1,3 miljoonaa dollaria per megawatti, tai suunnilleen 1,2-1,5 miljoonaa euroa per megawatti, lähteestä riippuen. Jälkimmäinen luku tulee kotimaisesta lähteestä, eli lienee parempi. Näillä lukemilla teollisuuslaitoksen tuulivoimalat maksaisivat 360-750 miljoonaa euroa, ja siirtojohdot siihen päälle. Tuulivoimaloita tarvittaisiin vähintään kymmeniä ja luultavasti satoja. Tässä on yksi lista maailman isoimmista tuuligeneraattoreista:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most_powerful_wind_turbines (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most_powerful_wind_turbines)

Isoin maalle asennettava on 5,5-megawattinen, eli näitä tarvittaisiin noin 60-100 kappaletta, jos tavoite on 300-500 megawattia. Generaattorit asennettaisiin maalle, koska ne tulisivat lähelle teollisuuslaitosta, ja laitosta suunnitellaan Lappiin.

Eli, vastauksena alkuperäiseen kysymykseeni, nyt näyttäisi siltä että yhden lappilaisen työpaikan hinta olisi 0,72-1,5 miljoonaa euroa, ja suunnilleen 0,12-~1 tuuligeneraattoria maisemaa pilaamaan ja turisteja pelottelemaan (tuulimyllyjen maksimimäärä laskettu jos 500 työpaikkaa, ja tarve 500 megawatille, ja tuulimyllyt ovat 1 megawattisia kukin).


Lisäys: täsmennetty ilmaisua.

Kun lapista kaadetaan muutama puu, siellä on viherpiiperölauma protestoimassa. Kun sinne laitetaan saman verran satametrisiä tuulipyöriä kasallispuiston kupeeseen kuin mitä sieltä on kaadettu puita, niin se on ihan OO Koo.

Tuulimyllyjenkin alta hakataan metsä. Jaa niin nää pitäisi mahtua jollekin vanhalle turvesuolle. Mukava paaluttaa sinne parikymmentä näsinneulaa leton päälle...

-i-

En ole rakennusalan ammattilainen, mutta eikö jollekin lettosuolle tms. aavalle rakennettava tuulivoimalapuisto vaadi melkomoiset tukirakenelmat?,,kun ropellitornien korkeus on yli satametriä..ei kai rakennus vaiheessa voi suinkaan minkäänlaista metaania purskahdella ilmoille,,eihän.
https://yle.fi/a/74-20015120

QuoteNeovan tuuli- ja aurinkovoimakehityksestä vastaavan johtaja Lauri Alasen mukaan ET Fuels otti yhteyttä Neovaan hankkeen tiimoilta viime vuonna.

– Tuolloin aloimme keskustella yhteistyömahdollisuuksista. Ranuan Näätäaapa on juurikin soveltuva metanolihankkeelle ja tätä ryhdytään nyt viemään eteenpäin.

Neovan kiinnostus tuulivoimarakentamiseen omistamallaan Näätäaavan alueella ei ole uusi asia. Alueen soveltuvuutta tuulivoimapuistolle on esiselvitetty jo reilu vuosi sitten, jolloin ET Fuelsista ei ollut vielä tietoakaan.

Rakentaminen on kai lähes ilmaista?

QuoteHankeen eteneminen tukisi Neovan pyrkimystä löytää järkevää jälkikäyttöä entisille turvesoille. Yhtiö on myös halunnut profiloitua tuuli- ja aurinkovoiman kehittäjäksi.

Ranuan Näätäaavalle on jo Neovan esiselvityksessä kaavailtu tuulipuistoa, johon voisi rakentaa 35-50 voimalaa.

– Lähtökohtaisesti puhutaan 7-10 megawatin voimaloista, toki riippuu siitäkin, miten tekniikka vuosien mittaan kehittyy, Ville Kenttämaa kertoo.

myös ps;n ukolla on puntti kovana.

QuoteRanualla myös tuulivoimaa vastustaneiden kuntapäättäjien päät kääntyvät. Petri Manninen (ps.) teki viime keväänä valtuustoaloitteen kunnan kielteisestä tuulivoimakannasta. Nyt hän kannattaa voimakkaasti tehdashanketta tuulivoimaloineen.

Valmiin uusiutuvan polttoaineen päälle pykättäisiin taatusti uusiutumattomia, kalliita ja rumia tuulimyllyjä. Elämme todella hullua aikaa, järkiintyyköhän meno enää koskaan?  :-\

Quote from: simppali on 27.01.2023, 19:09:41
En ole rakennusalan ammattilainen, mutta eikö jollekin lettosuolle tms. aavalle rakennettava tuulivoimalapuisto vaadi melkomoiset tukirakenelmat?,,kun ropellitornien korkeus on yli satametriä..ei kai rakennus vaiheessa voi suinkaan minkäänlaista metaania purskahdella ilmoille,,eihän.
https://yle.fi/a/74-20015120
...

Isompi ongelma on se, että tuulimyllyn suunnitellun käyttöiän aikana betoniperusta kuluu loppuun, eli sen päälle ei voi enää rakentaa uutta myllyä.

Tietääkseni missään kunnassa ei tuulimyllylupamenettelyssä vaadita myllyn ympäristön ennallistaminen, vaan myllyn purkamisen jälkeen riittää betonimöykyn maisemoittaminen.

Tästä on ollut juttua mm. Usarin puheenvuorossa:
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/taman-vuosikymmenen-loppuun-mennessa-maassamme-voi-olla-jo-10-000-tuulivoimalaa-kuka-hoitaa-tuulimyllyjen-perustukset-pois-maastosta/


Edit: Persut voisi astua vihreiden apajille ja vaatia, että maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään pykälä voimalaitoksien ympäristön jälkihoidosta ja ennallistamisvelvoitteesta niiden elinkaaren lopussa. Taitaa olla tällainen vaatimus jo kaivosluvissa, niin miksei tuulivoimaluvissa?

Vihreiden juhlima vetyteräs on kaatumassa uuteen korvaavaan teknologiaan:

https://thenextweb.com/news/uk-scientists-discover-method-reduce-steelmakings-co2-emissions

QuoteResearchers from the University of Birmingham have developed an innovative method for existing furnaces that could reduce steelmaking's CO2 emission by nearly 90%.

...

In blast furnace steel manufacturing, coke (a type of coal) is used to produce metallic iron from ore obtained from mining — which releases large quantities of carbon dioxide in the process. According to Dr Harriet Kildahl, who co-devised the method with Professor Yulong Ding, their technology aims to convert this carbon dioxide into carbon monoxide that can be reused in the iron ore reaction.

This is realised using a thermochemical cycle which performs chemical reactions through changes in temperature. That way, the typically damaging CO2 is turned into a useful part of the reaction, forming "an almost perfect closed carbon loop." This drastically reduces emission by the amount of coke needed and, subsequently, lowers steelmaking's emissions by up to 88%.

Seikkaperäinen selitys tästä prosessista on kuvattu tutkimuspaperissa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S095965262300121X

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että perinteinen raudan koksiin perustuva pelkistysprosessi on korvattu hiilimonoksidipelkistyksellä (CO) ja pelkistyksen yhteydessä irtoava hiilidioksidi (CO2) kierrätetään ja redusoidaan hiilimonoksidiksi, joka syötetään sisään prosessiin. Tutkijoiden mukaan raudanvalmistuksen CO2-päästöt laskevat tämän myötä 90%.

Prosessin hienous piilee siinä, että terästehdasta ei tarvitse rakentaa nollasta toimimaan vetypelkistyksellä eikä se vaadi massiivisia määriä sähköä, vaan nykyiset sulatusuunit voidaan sovittaa toimimaan CO / CO2 kierrätyksellä.

Hinnaltaan CO-pelkistys maksaisi siis murto-osan vastaavasta vetypelkistyksestä, johon mm. Wittusen tehdas perustuisi. Samalla päästään eroon vedyn räjähdys- ja varastointiproblematiikasta ja vältetään jättimäisten tuulivoimapuistojen rakentaminen.

Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Quote from: Totti on 29.01.2023, 09:14:13
Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

Quote from: Uuno Nuivanen on 29.01.2023, 09:50:34

Quote from: Totti on 29.01.2023, 09:14:13
Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

Kaksi sanaa: Kepu ja vaalit.

Sotealueet ja satoja uusia virkoja saatiin. Rahat on loppu mutta lompakolle kilvan käydään - nyt alkaa uudet projektit joilla taas luodaan savuverhoa vanhoja korruption hedelmiä suojaamaan.

Quote from: Uuno Nuivanen on 29.01.2023, 09:50:34

Quote from: Totti on 29.01.2023, 09:14:13
Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

En ole teräsvalmistuksen asiantuntija, mutta tutkimuspaperi vaikutti varsin uskottavalta ja kemia näyttäisi olevan kasassa. Jos siis tavoitteena on vähentää teräsvalmistuksen CO2-päästöjä, CO-pelkistys on oikea tie edetä eikä vetyä kannata edes harkita muuta kun akateemisena työharjoituksena.

Jos siis Birminghamin poikien tutkimukset tuottavat tulosta, kaikki miljoonat ja miljardit, jota vetyteräkseen on heitetty ja heitetään, menevät kankkulan kaivoon koska massiivisia määriä resursseja syövä vetyteräs ei mitenkään voi kilpailla CO-teräksen kanssa.

Veikkaan kuitenkin, että jos CO-pelkistys tulee markkinoille kilpailevana teknologiana, vihreät vetyfanaatikot keksivät seuraavaksi, että mikä tahansa aine jossa on "C" (hiiltä) on vaarallinen ja verorahat pitää upottaa "vetytalouteen" vaikka pakolla. Harovinhan uskonnot ja kultit ovat luovuttaneet faktojen edessä vaan pää lyödään seinään kunnes se on tohjona.

Quote from: Golimar on 26.01.2023, 14:54:39
Haisee kuin mätä  :silakka:

Quote

Ranualle Lappiin kaavaillaan 800 miljoonan euron tehdasinvestointia, Ranuan kunta kertoo. Irlantilainen ET Fuels -yhtiö suunnittelee Ranuan Näätäaavalle tehdasta, jossa valmistettaisiin vihreää metanolia.

Vihreää metanolia käytettäisiin laivoissa korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Metanolitehdas toimisi omilla tuulivoimaloilla, joita ei kytketä sähköverkkoon. Suomalainen valtionyhtiö Neova vastaisi tuulipuistohankkeesta Näätäaavan vanhalla turvetuotantoalueella.

ET Fuelsin mukaan tehdas toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-134737?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share (https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-134737?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share)

https://www.et-fuels.com/ (https://www.et-fuels.com/)

Metanolissa heti haiskahti sellainen pieni ongelma että sen tekemiseen tarvitaan lähtöaine. Ja aika pitkälti kaikki lähtöaineet jätteistä ulosteisiin ja muihin sivutuotteisiin on valjastettu käyttöön. Joten kysymys peruskoulukemian pohjalta, mistä se metanoli valmistettaisiin? Sähköstä suoraan metanoliksi tai edes välivaiheiden kautta ei taida olla nykytietämyksen mukaisesti mahdollista ilman että sitä metanolia jostain käymistuotteesta syntyisi. Sähköä tarvitaan sitten pumppailuun ja tislaukseen yms, mutta se rankki pitäisi jostain kehitellä ennen sitä, ja niin monet megahankkeet tällä ympäristöhumpalla ovat kaatuneet nimenomaan tähän ylioptimistiseen idealismiin missä ensin maksetaan ja sitten viiden vuoden päästä aletaan miettiä ettei meillä oo oikeestaan mitään mitä tarvitaan tuon tekemiseen.

^ Kaipa se turve kävisi, mutta siihen koskeminenhan on nounou ja pahista.

Quote from: Tabula Rasa on 29.01.2023, 20:14:15
ja niin monet megahankkeet tällä ympäristöhumpalla ovat kaatuneet nimenomaan tähän ylioptimistiseen idealismiin missä ensin maksetaan ja sitten viiden vuoden päästä aletaan miettiä ettei meillä oo oikeestaan mitään mitä tarvitaan tuon tekemiseen.

Tämä Sipilän alulle laittama ja nyt Marini uudelleen nimeämä väline, tai "mekanismi", kuten ne vakausrahastot ja muut himmelit, voisi olla tarkoitukseen sopiva. Tuli vain mieleen tämä juttu.

QuoteJuha Sipilän lanseeraama Vake Oy muuttui Sanna Marinin Ilmastorahasto Oy:ksi – kansanedustaja Veikko Vallin ajaisi mieluummin miljoonatappioita tehneen yhtiön kokonaan alas
[...]

Vallinin puheenvuoro kokonaisuudessaan:

"Hallituksen esitys Ilmastorahasto Oy:stä liittyy vahvasti Sanna Marinin hallituksen tavoitteeseen, jossa Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 eli paljon ennen meidän keskeisiä verrokkimaita, esimerkiksi Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa. Ilmastorahasto Oy on omien sanojensa mukaan valtion erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Alun perin kyseinen yhtiö oli Juha Sipilän hallituksen luomus nimeltä Vake Oy, joka ei tuottanut mitään muuta kuin miljoonien eurojen tappiot.

Minkälaista sijoituspolitiikkaa tämä uudelleen nimetty Ilmastorahasto Oy sitten harjoittaa? Ilmastorahasto Oy:n omilla sivuilla kerrotaan yhtiön sijoituspolitiikasta seuraavasti: "Yhtiö pyrkii päätöksenteossaan siihen, että sijoitettu pääoma palautuu täysimääräisesti yli ajan ja yli portfolion tarkasteltuna. Ilmastorahaston toimintaan sisältyy kuitenkin riskejä, joiden vuoksi pääoman palautumiseen yksittäisen rahoituspäätöksen osalta liittyy merkittävää epävarmuutta, ja lisäksi pääomien palautumisen aikajänne on pitkä." Ilmastorahasto siis itsekin toteaa, että pääoman palautumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Eikö tämä jo osaltaan kerro sen, että nyt tulisi vetää jarrua eikä ehdoin tahdoin edistää tämäntyyppistä riskibisnestä?

Lisäksi Ilmastorahasto toteaa, että sen tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus tuoton maksimoinnin sijaan, eli niin sanottu yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeämpi tavoite kuin se, että Ilmastorahastoon sijoitetulle varallisuudelle saisi oikeasti jotain tuottoa valtiolle. Tämä on suomalaisten kansallisvarallisuuden väärinkäyttöä. Vielä hullummaksi asian tekee se, että Ilmastorahaston toimitusjohtaja tai hallitus tuskin voi saada edes potkuja, vaikka he kuinka hassaisivat suomalaisten rahat ideologisiin hankkeisiin. Varsinainen unelmaduuni yritysjohdolle, kun rahaa voi viskoa sinne tänne lähes ilman vastuita, kunhan rahan viskominen on riittävän vihreää, vähähiilistä ja digitaalista.
[...]

Suomen Uutiset, 29.1.2023 (https://www.suomenuutiset.fi/juha-sipilan-lanseeraama-vake-oy-muuttui-sanna-marinin-ilmastorahasto-oyksi-kansanedustaja-veikko-vallin-ajaisi-mieluummin-miljoonatappioita-tehneen-yhtion-kokonaan-alas/)

Lainauksen korostukset minulta. Wikipedia tietää kertoa Vake/Ilmastorahastosta.

QuoteVakella on taseessaan noin 1,8 miljardia euroa omaisuutta.[9]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastorahasto (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastorahasto)

Vaken/Ilmastorahaston omaisuus on toimivien yhtiöiden osakkeita eli valtion omistuksia. Edelleen sama lähde kertoo historiasta.

Quote from: WikipediaPääministeri Juha Sipilä halusi ratkaista Suomen talousongelmia myymällä valtion osakeomaisuutta ja käyttämällä kaupoista saadut rahat hankkeisiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko Suomelle, esimerksi sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi[14][15] Uusien bisnesten vetäjäksi perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy joulukuussa 2016.[5]

Aiemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset oli hyväksytty eduskunnassa, nyt kaupoista päättää hallitus, Vaken johto ja valtioneuvoston kanslian virkamiehet. Uuden omistajapolitiikan otsikko oli "Tase töihin".[15] Sipilän hallituksen tarkoituksena oli siirtää kehitysyhtiöön aluksi 2,5 miljardin euron arvosta yhdeksän valtionyhtiön (Ekokem, Nordic Morning, Altia, Raskone, Kemijoki, Vapo, Neste, Arctia ja Posti Group) osakkeita[16] [15]. Hallituksen tavoite oli esimerkiksi pudottaa valtion omistusosuus Neste Oy:ssä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin ja siirtää rajan ylittävä osuus, 16,7 prosenttia, Vakeen.[17]

Tarvittava lakimuutos herätti eduskunnassa kiivasta keskustelua ja pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: "Korostan, että siirto kehitysyhtiöön ei missään nimessä ole myyntipäätös."

Quote from: Tabula Rasa on 29.01.2023, 20:14:15
Metanolissa heti haiskahti sellainen pieni ongelma että sen tekemiseen tarvitaan lähtöaine. Ja aika pitkälti kaikki lähtöaineet jätteistä ulosteisiin ja muihin sivutuotteisiin on valjastettu käyttöön. Joten kysymys peruskoulukemian pohjalta, mistä se metanoli valmistettaisiin?

Hiilidioksiidistä, jota saadaan... jostain talteenottoprosessista. Vedyttämällä.

QuoteMethanol Production via CO₂ Hydrogenation: Sensitivity Analysis and Simulation—Based Optimization

One of studies to mitigate CO₂ emissions to the atmosphere is to convert CO₂ to valuable products (i.e., methanol). To make methanol production via CO₂ hydrogenation a competitive process, the optimal operating conditions with minimum production cost need to be considered.
...
The obtained minimum methanol production cost was $565.54 per ton produced methanol

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fenrg.2019.00081/full

Edit: Tätähän on pidetty puhdasta vetytaloutta todennäköisempänä vaihtoehtona, ainakin liikenteen suhteen: Tuotetaan tuuli-/ydinvoimalla ympäristöystävällisesti vetyä, mutta tieliikenne/autot olisivat edelleen varustettu polttomoottoreilla ja kulkisivat alkoholipohjaisilla polttoaineilla.

The obtained minimum methanol production cost was $565.54

Eli litra maksaa tuottaa 56centtiä. Se ainakin on tavoite. Missä liekään nykyinen hintaluokka. Siihen päälle myyntiverkostot ja verot niin kannattavuus voipi olla melko heikkoa. Refuel maksaa tänään tankilla about 1,3e/litra. Siihen ei tarvita montaa ongelmaa niin ollaan kannattavuuden osalta negatiivisissä lukemissa.

"Kymmenen miljardin euron vetyvallankumous tuulivoimalla." Ainakin osa projekteista kuulostaa sinänsä järkeviltä, mutta jonkun pitää yhä rakentaa ne myllyt, ja suostua myymään myllyjen tuottama sähkö riittävän halvalla hinnalla.

Ydinenergian historiaan tutustuneena, tämä lievä hysteerisyys kuulostaa tutulta. "Too cheap to meter" ja niinpäinpois. Ei ole ensimmäinen kerta kun esitetään hienoja visioita tulevaisuudesta, jossa valtavalla määrällä halpaa sähköenergiaa pystytään rakentamaan yhteiskunnasta vähän enemmän utopian kaltaista.

QuoteSuomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista "yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa".

Juha-Matti Mäntylä
13:11 • Päivitetty 16:22

– Kotimaisen vetyteollisuuden uusi menestystarina lähtee tästä, julisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Suomen ensimmäisen ison vetylaitoksen peruskivi muurattiin tammikuussa Harjavallassa. Keskustalaisen elinkeinoministerin mukaan nyt ollaan vetytaloudessa siirtymässä viimein puheista ja kalvosulkeisista tekoihin.

Ja todellakin.

Harjavalta, Kokkola, Kristiinankaupunki, Naantali, Lahti, Tampere, Pori... Suomeen nousee vetylaitoksia kuin sieniä sateella. Viimeisin uutinen vetysuunnitelmista kuultiin viime viikon lopulla Ranualta.

"Vihreästä vedystä" aiotaan tehdä polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita kemianteollisuudelle, terästä ja jopa ruokaa. Vetyyn aiotaan myös varastoida ylimääräistä sähköenergiaa tuulettomien hetkien varalle.

Ylen kokoamat 23 investointia ovat yhteisarvoltaan liki kymmenen miljardia euroa.

--

Tämä on Suomelle mahdollisuus. Kuten pari viikkoa sitten kerroimme, lähivuosina uusiutuvaa energiaa on Suomeen luvassa suorastaan tulvimalla. LUT-yliopiston tutkijoiden mukaan Suomessa voidaan rakentaa tuulivoimaa halvemmalla kuin muualle Eurooppaan.

--

1. Polttoainetta teille ja merille

--

Tampereen ja Lahden laitosten rakentamisen on määrä alkaa jo tämän vuoden aikana. Kotkassa, Porissa ja Mikkelissä on tarkoitus päästä rakentamaan ensi vuonna. Investointien yhteisarvo on noin 800 miljoonaa euroa.

Uskottavuutta suunnitelmille antaa Cargotec-miljardööri Ilkka Herlin. Hänen lisäkseen sijoittajana yhtiössä on saksalainen vakuutusjätti Allianz.

2. Vety on sähkön varasto

--

EPV Energia ja Vaasan Sähkö valmistelevat laitosta, jossa sähköstä tehdään ensin vetyä ja siitä Wärtsilän moottoreilla taas sähköä.

Pienelle 24 megawatin voimalalle vetyä varastoidaan noin kuuden tunnin tarpeisiin.

– Näin pystytään vastaamaan aamun ja iltapäivien sähkönkulutukseen, EPV Energian energiainsinööri Niko Toppari sanoo.

Laitoksen hyötysuhdetta parantaa se, että prosessissa syntyvä lämpö käytetään Vaasan Sähkön kaukolämpöverkossa. Kaukolämpö liittyy moneen muuhunkin Ylen kartoittamaan vetyhankkeeseen.

3. Harmaan vedyn käyttäjät vaihtavat vihreään

--

Neste suunnittelee 120 megawatin elektrolyyserin hankintaa. Investointipäätöksen aika on tämän vuoden aikana ja rakentamaan päästään ensi vuonna. Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on yhtiön mukaan 250 – 300 henkilötyövuotta ja sen lisäksi 170 henkilötyövuotta laitteiden valmistuksessa ja muussa valmistelutyössä.

Ervastin mukaan tämä ei jää ainoaksi vihreän vedyn investoinniksi. Yksi elektrolyyseri ei riitä nykyisen jalostamon tarpeisiin.

--

Yhtiö tekee käytetyistä moottoriöljyistä uutta perusöljyä vihreän vedyn avulla.

– Pienillä päästöillä on iso merkitys meidän keskieurooppalaisille asiakkaillemme.

4. Vedyllä tehdään jotain uutta

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka esittelee rakennustyömaata Vantaan Vehkalassa. Suureen halliin tullaan asentamaan elektrolyyseri ja sen viereen kahdeksan metriä korkea bioreaktori, jonka sisällä kasvatetaan ruokaa.

Tarkemmin sanottuna yksisoluista elintarvikeproteiinia.

--

– Meidän proteiinimme tulee kuluttajien lautaselle Singaporessa jo tänä vuonna. Varsinainen tuotanto lähtee käyntiin ensi vuoden alussa.

Vainikan mukaan tämäkin on tuulivoiman vanavedessä syntyvää vetytaloutta.

– Pääasiallinen raaka-aineemme ja suurin kustannustekijämme tulee olemaan sähkö, josta vetyä tuotetaan. Se on aivan ratkaiseva tekijä tuotteen kilpailukyvyn kannalta.

Sähkö ja vety kannattaa käyttää Suomessa

--

– Ensisijaisesti pitäisi kehittää paikallisia vetylaaksoja. Vedyn siirtoinfrastruktuurin pitäisi lähteä alueellisesta kehittämisestä sen sijaan, että ryhdyttäisiin ensimmäiseksi rakentamaan putkea Saksaan, hän sanoo.

--

Tänään vetytalous A-studiossa. Vieraana Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen sekä Riku Huttunen Työ- ja elikeinoministeriön energiaosastolta. Lisäksi professori Marko Huttula, Oulun yliopistosta.

A-studio TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21

QuoteHe aikovat tehdä vedystä polttoaineita

    ET Fuels, Ranua
    CPC Finland, Kristiinankaupunki
    Green North Energy, Naantali
    Nordic Ren-Gas, Lahti, Tampere, Pori, Kotka, Mikkeli
    St1, Lappeenranta
    P2X Solutions, Harjavalta, Joensuu
    Westenergy, Mustasaari
    Vantaan Energia, Vantaa
    Keravan Energia, Kerava
    Helen, Helsinki

QuoteSähköstä vetyä ja takaisin

EPV Energia ja Vaasan sähkö tekevät vetyä säätövoimaksi.

Suunnitelma on poikkeuksellinen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Myös energiayhtiö Helen aikoo polttaa vihreää vetyä polttokennoissa takaisin sähköksi.

QuoteHe tekevät vihreää vetyä teollisuuskäyttöön

Neste, Porvoo

STR Tecoil, Hamina

Solvay Chemicals, Kokkola

Solar Foods, Vantaa

Blastr Green Steel, Inkoo

SSAB, Raahe

Flexens, Kokkola

Green North Energy, Naantali

P2X Solutions, Harjavalta, Joensuu

Helen, Helsinki

https://yle.fi/a/74-20014811 (https://yle.fi/a/74-20014811)

Wittusen terästehdas sai juuri lisää kilpailua:

https://www.foxbusiness.com/markets/boston-metal-accepts-120m-investment-produce-green-steel

QuoteUS company gets $120 million boost to make 'green steel'Boston Metal accepts a $120M investment to produce 'green steel'

The manufacture of "green steel" moved one step closer to reality Friday as Massachusetts-based Boston Metal announced a $120 million investment from the world's second-largest steelmaker, ArcelorMittal.

Boston Metal will use the injection of funds to expand production at a pilot plant in Woburn, near Boston, and help launch commercial production in Brazil. The company uses renewable electricity to convert iron ore into steel.

...

The company's technology was developed at the Massachusetts Institute of Technology. Professors Donald Sadoway and Antoine Allanore, experts in energy storage and metallurgy respectively, are the founders.

Instead of burning coal, their process runs electricity through iron ore in a metal box or "cell" the size of a school bus to separate the iron from the oxide. Operators then collect the liquid iron from the bottom, Carneiro said. Boston Metal said it can eliminate all carbon dioxide from its steel production and hopes to ramp up production to millions of tons by 2026. As a bonus, it said, it is able to extract metals from slag normally considered waste.

Tämä on jo kolmas "vihreän teräksen" teknologia, jolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä pelkistysprosessista. Ketjussa on jo mainittu vetypelkistys, joka on erittäin energiaintensiivinen ja vaarallinen prosessi. Edellisissä kommenteissa nostin esiin hiilimonoksidiprosessin ja nyt uutisoidaan sähköllä toimivasta pelkistyksestä. Tästä viimeisimmästä en löytänyt tarkempaa selostusta, mutta jos maailman toiseksi suurin teräsvalmistaja työntää rahaa pilottihankkeeseen, prosessi toimii ainakin paperilla.

Vaikuttaa siltä, että vetypelkistys on nopeasti jäämässä muiden teknologioiden jalkoihin. Se on monimutkainen, energiaintensiivinen ja vaarallinen prosessi, jolla ei näyttäisi olevan mitään hyötyjä verrattuna kilpailevaan teknologiaan. Vetyteräs on siis kuollut konsepti, johon ei kannata sijoittaa enemmän paukkuja. Leimallista onkin, että vetyteräs on sekä Ruotsissa (Hybrit hanke) että ilmeisesti Suomessakin (Wittusen terästehdas) tukeutumassa juuri julkiseen rahoitukseen ja yksityinen raha on hakeutumassa muihin hankkeisiin.

Oikeastaan Inkoon vetyprojekti osoittaa miksi EI pidä olla "edelläkävijä". Edelläkävijä ei vain maksa kalliita kehityskustannuksia, vaan hän ottaa myös suuren riskin että investoi täysin väärään teknologiaan. Juurin näin on nyt käymässä tämän vetyteräksen kanssa: muut halvemmat teknologiat ajavat ohi ja kaikki vetyprojektiin sijoitetut rahat menevät hukkaan.

Inkoon vetytehdashanke kannattaisikin hautaa vielä hyvän sään aikana. Se ei koskaan tule olemaan kannattava ja teknologiana se on aivan liian monimutkainen ja vaarallinen resurssisyöppö, jotta se pystyisi kilpailemaan. Kun lisäksi kylkeen pitää rakentaa megaluokan tuulivoimapuistoja pyörittämään koko show, kokonaisuus on jo niin kompleksinen, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Itse asiassa olen lähes 100% varma, että Inkoon tehdasta ei edes tulla rakentamaan vaikka kepu ja Lintilä saataisiin kusetettua maksamaan se. Jossain vaiheessa todetaan, että muut tekniikat ajoivat viheltäen ohi ja koko hanke on rakenteellisesti kannattamaton.

Inkoon vetyprojektista on tulossa albatrossi kepun niskan ympärillä.

^ Wittusen projektihan onkin pelkkä yritys kusettaa 'starttirahaa' Euroopan hölmöimmitä päättäjiltä, ei sen ole tarkoituskaan koskaan valmistua/toteutua. Lintilän kämmenet jo hikoavat halusta sijoittaa valden rahaa kyseiseen 'hankkeeseen'. Munaukset maksetaan verotusta kiristämällä ja velkarahalla, kuten aina ennenkin. Ja joillekin lohkeaa hillotolppia siinä sivussa.

Quote from: Outo olio on 30.01.2023, 18:01:07
"Kymmenen miljardin euron vetyvallankumous tuulivoimalla." Ainakin osa projekteista kuulostaa sinänsä järkeviltä, mutta jonkun pitää yhä rakentaa ne myllyt, ja suostua myymään myllyjen tuottama sähkö riittävän halvalla hinnalla.

Ydinenergian historiaan tutustuneena, tämä lievä hysteerisyys kuulostaa tutulta. "Too cheap to meter" ja niinpäinpois. Ei ole ensimmäinen kerta kun esitetään hienoja visioita tulevaisuudesta, jossa valtavalla määrällä halpaa sähköenergiaa pystytään rakentamaan yhteiskunnasta vähän enemmän utopian kaltaista.

QuoteSuomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista "yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa".
https://yle.fi/a/74-20014811 (https://yle.fi/a/74-20014811)

YLE:n mopo keulii siihen malliin että kohta ollaan pöpelikössä.

Justusta:

QuoteUseimmat niistä [pprojektit] ovat suunnitteluvaiheessa, hakemassa ympäristölupia tai etsimässä rahoitusta. Vain muutama on tehnyt konkreettisen investointipäätöksen.

Eli juhlittu 10 miljardia on pelkkää ilmaa koska mitään varsinaisia investointeja ei olla edes tehty vaan hankkeet ovat "suunnitelmia" tai "päätöksiä" ilman konkretiaa.

Realiteetti tulee kuitenkin vastaan jossain vaiheessa. Vedyn ympärille voi visioida kaiken näköistä, mutta käytännön toteutus suuressa skaalassa on ihan eri juttu eikä kaikille jutussa mainituille vetytuotteille löydy niitä loputtomia markkinoita joista unelmoidaan.

Sitten on se pieni ongelma, että kun tuulivoimaloita on tarpeeksi paljon, alkaa paikallinen vastarinta niiden rakentamiselle. Ruotsissa on jo nähty miten kunta toisensa jälkeen torppaa tuulivoimat kun ollaan huomattu, miten muissa tuulivoimakunnissa on käynyt. Konkreettisin haitta tavalliselle omakotitalo-omistajalle on se, että kiinteistöjen hinnat romahtavat kun tuulivoima tulee naapuriin. Itse asiassa paikallinen asuntomarkkina häviää kokonaan koska kukaan ei enää halua ostaa taloa vilkkuvan ja ruman tuulivoiman lähellä.

Vetybisnes tulee siis väistämättä törmäämään seinään tuulivoiman kanssa, jonka jälkeen aletaan kuluttaa kansalaisten tarvitsemaa ydinvoimaa kalliiden vetypolttoaineiden valmistamiseen.

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 20:19:38
Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Quote from: ikuturso on 30.01.2023, 21:24:45

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 20:19:38
Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

Quote from: Tabula Rasa on 29.01.2023, 22:07:48
The obtained minimum methanol production cost was $565.54

Eli litra maksaa tuottaa 56centtiä. Se ainakin on tavoite. Missä liekään nykyinen hintaluokka. Siihen päälle myyntiverkostot ja verot niin kannattavuus voipi olla melko heikkoa. Refuel maksaa tänään tankilla about 1,3e/litra. Siihen ei tarvita montaa ongelmaa niin ollaan kannattavuuden osalta negatiivisissä lukemissa.

Sen verran tähän että ei 56 centtiä litra vaan 56 centtiä kilo. Ja kilo metanolia on noin 1,27 litraa.
Näissä hommissa kaikki lasketaan kiloina tai grammoina, koska massa (kilo tai gramma) on aina sama, tilavuus vaihtelee lämpötilan mukaan.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 21:38:16

Quote from: ikuturso on 30.01.2023, 21:24:45

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 20:19:38
Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

Ammoniakki polttoaineena on epärealistista. Se on myrkyllistä jo hengittäessä ja vahva kuvottava haju tekee siitä käyttökelvottoman suuren skaalan arkisovelluksissa. Ammoniakin tuottaminen elektrolyysivedystä on myös silkkaa energian tuhlaamista.

Järkevämpää on odotella parempaa akkuteknologiaa ja käyttää sähkö suoraan sen sijaan, että tehdään polttoaineita monen vaiheen kautta.

^Minäkään en usko että ainakaan lomaristeilyjen meriliikenteeseen ammoniakkia haluttaisiin, tai hyväksyttäisiin. Kun laiva on merellä, ei sieltä pääse nopeasti pakoon. Tuhansia ihmisiä jumissa laivalla ja myrkyllinen haihtuva polttoaine, kuulostaa turhan isolta riskiltä, kun teknologia on muutenkin uutta. Ennemmin esimerkiksi korvataan diesel biodieselillä ja saavutetaan hiilineutraalius tutulla teknologialla.

Quote from: Totti on 31.01.2023, 20:36:51

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 21:38:16

Quote from: ikuturso on 30.01.2023, 21:24:45

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 30.01.2023, 20:19:38
Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

Ammoniakki polttoaineena on epärealistista. Se on myrkyllistä jo hengittäessä ja vahva kuvottava haju tekee siitä käyttökelvottoman suuren skaalan arkisovelluksissa. Ammoniakin tuottaminen elektrolyysivedystä on myös silkkaa energian tuhlaamista.

Järkevämpää on odotella parempaa akkuteknologiaa ja käyttää sähkö suoraan sen sijaan, että tehdään polttoaineita monen vaiheen kautta.

Li-ion parempaa akkuteknologiaa saakin tovin vartoa. Se on energiatiheydeltään ylivertainen muihin nähden ja vaikkakin näitä uusia natrium jne. akkuja kehitelläänkin ja aina suuresti uutisoidaan, niistä uutisista jää aina jotain pois. Yleensä homma menee niin, että uutisoidaan kuinka teknologia on varteenotettava kilpailija ja sitten eritellään "hyviä" puolia erilaisista sovelluksista. Aina jää vaan mainitsematta se ilmeinen asia, ettei näitä ominaisuuksia saa samaan pakettiin. Jostain on aina tingittävä.

Akkuteknologian ongelmat (Li-ion on paras kompromissi) ovat:
-Energiatiheys
-Latausnopeus
-Lataussyklit (käyttöikä)
-Sisäinen resistanssi (akun purkautuminen ja huippuantoteho)

Vähän riippuen akusta, niin noista voi kaksi tai kolme valita. Litiumiin perustuvat akut ovat tällä hetkellä tosiaan paras kompromissi noista kaikista.
Yleensä kun esim. natriumiin perustuvista akuista puhutaan, niin puhutaan elementistä ja sitten esitellään sen eri sovelluksia, ikään kuin se olisi hyvä kaikissa noissa, vaikkakin puhutaan erilaisista teknisistä sovelluksista. Nopea latausnopeus yleensä tarkoittaa pienempää käyttöikää ja energiatiheyttä, samaan hengenvetoon sitten kerrotaan kuinka erilaisella tekniikalla tehty akku onkin pitkäikäinen, mutta jätetään mainitsematta, että se ei sitten lataudukaan niin nopeasti ja se on sitten energiatiheydeltäänkin huono.

Quote from: SatuSetä on 31.01.2023, 21:33:46
Litiumiin perustuvat akut ovat tällä hetkellä tosiaan paras kompromissi noista kaikista.

Litiumakkuja paljon parempaa teknologiaa on jo olemassa, mutta se ei ole vielä kaupallisella tasolla hinnaltaan. Ratkaiseva akkuteknologia lienee kuitenkin lähempänä realismia kun tuhansien miljardien upottaminen vetyteknologiaan, sen johdannaisiin ja sitä tukeviin tuulimyllyihin. Ns. vetytaloushan pohjautuu lopulta kokonaan tuuli- tai aurinkoenergiaan, jonka ongelmat juuri paikkaillaan vedyllä.

En usko, että suurin osa vetyä hehkuttavista ihmisistä edes ymmärtää mikä giganttinen projekti on kyseessä. Maailmassa on miljardeja autoja, jotka pitäisi konvertoida vedylle tai sen johdannaispolttoaineille lyhyessä ajassa. Mitään standardia ei edes ole olemassa vaan polttoaineita on jo ehdotettu lukuisia ammoniakista erinäisiin kaasuihin. Kuka rakentaa kaikki miljoonat tankkausasemat usealle eri polttoaineelle? Kuka rakentaa kaiken kuljetuslogistiikan ja tarvittavat päällekkäiset tuotantolaitokset? Kuka ottaa riskin valmistaa vaikkapa ammoniakkiautoja, jos joku muu teknologia menee ohi ja markkinat / jälkimarkkinat häviävät?

Realiteetti vetytalouden kanssa on, että se ei ole lähelläkään realismia tällä hetkellä. Ainoa mitä vasta ollaan pilotoimassa, on tuulivoimalla tehtyä elektrolyysivetyä, siis tuotannon ihan alkupää, jonka teknologia on tunnettu jo 200 vuotta. Kaikki sen jälkeen tulevat suuret ongelmat ovatkin sitten täysin ilmassa eikä kukaan tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä.

Järkevintä olisi pistää jäitä hattuun ja odotella parempaa akkuteknologiaa ja vaikka pienydinvoimaloita sen sijaan, että nyt hosutaan eteenpäin tuuli- ja vetyteknologialla, joka ei edes teoriassa skaalaudu tarvittaviin mittasuhteisiin.

Ammoniakit ja muut polttoaineet, joita voidaan valmistaa vedystä ei ole mikään ratkaisu. Ns. well-to-wheel hyötysuhde on niin huono, että tuulivoimaa tarvitaan noin 5-10 kertaa enemmän kun jos sähkö käytettäisiin suoraan. Jos siis akkuauto liikkuu yhdellä tuulimyllyllä, ammoniakkiauto vaati noin 5-10 tuulimyllyä. Samalla ongelmat kasvavat 5-10 kertaisiksi.

Vetytaloutta kaupataan suurelle yleisölle ratkaisuna koska ns. uusiutuva energia ei lähimainkaan täytä nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Uusiutuvaan energiaan on kuitenkin rynnitty sisään pää edellä poliittisista syistä ja nyt kun ongelmat alkavat konkretisoitumaan, vihertävät poliitikot yrittävät pelastaa kasvonsa kauppaamalla seuraavaa puppueteknologiaa pelastukseksi.

Vetytalous tulee lössähtämään ihan samalla lailla kun etanolitalous. Etanolinkin piti olla uusi vihertävä teknologia, mutta ajautui täysin kannattamattomana ja epäekologisena sivuraiteelle. Ongelmat ovat samat, etanolitalous ei skaalaudu eikä kukaan halua investoida tuhansia miljardeja infran rakentamiseen ja autokannan uusimiseen.

Tosiasia on, että aika ei vielä ole kypsä siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Teknologia etenee lopulta aina paljon hitaammin kun poliitikkojen visionäärien unelmapuheet. Lentäviä autoja odotellessa ...

Olisiko parempi tehdä vetytalouden avulla juomavettä tai käyttövettä kuin energiaa? Vesi kun on vedyn ja hapen yhdiste.

Quote from: Outo olio on 31.01.2023, 20:58:18
^Minäkään en usko että ainakaan lomaristeilyjen meriliikenteeseen ammoniakkia haluttaisiin, tai hyväksyttäisiin. Kun laiva on merellä, ei sieltä pääse nopeasti pakoon. Tuhansia ihmisiä jumissa laivalla ja myrkyllinen haihtuva polttoaine, kuulostaa turhan isolta riskiltä, kun teknologia on muutenkin uutta. Ennemmin esimerkiksi korvataan diesel biodieselillä ja saavutetaan hiilineutraalius tutulla teknologialla.

Jep. En itse kyllä lähtisi ammoniakkilaivaristeilylle, varsinkaan sen tekniikan varhaiskehitysvaiheessa. Voisi olla risteily, jos jotain menee käteen ensimmäisen maailmansodan Länsirintaman ja Bhopalin yhdistelmä merellä...

Quote from: Pallopääkissa on 31.01.2023, 22:31:32
Olisiko parempi tehdä vetytalouden avulla juomavettä tai käyttövettä kuin energiaa? Vesi kun on vedyn ja hapen yhdiste.

Tuossa on ajatusta aivan virheällä tyylillä, ensin hajoitetaan vesi sähköllä ja sitten saatu vety poltetaan takaisin vedeksi.
Hölmöläisempään toimintaan ei enää voida päästä joten se taatusti on virheätä politiikkaa !!1!

Quote from: Totti on 29.01.2023, 10:10:04
En ole teräsvalmistuksen asiantuntija, mutta tutkimuspaperi vaikutti varsin uskottavalta ja kemia näyttäisi olevan kasassa. Jos siis tavoitteena on vähentää teräsvalmistuksen CO2-päästöjä, CO-pelkistys on oikea tie edetä eikä vetyä kannata edes harkita muuta kun akateemisena työharjoituksena.

Ihan kiva jos toimii. Itselläni kiinittää huomiota (läpivilaisun jälkeen) se, että se mistä prosessi saa tarvitsemansa energian, jollei koksista, on nähdäkseni hieman käsienpyörittelytasolla (biohiili ja sähkö mainittu), ja sitten keskeinen yhdiste tuossa hiilikierrossa sisältää n. 7 paino-% niobiumia.  Ei mielestäni ainakaan päivänselvää, että tuo oikeasti  toimisi suuressa mittakaavassa.

Liittyen tähänkin, maanantaina a studiossa / vihreä vety tms, joku tem / energiaosasto / johtaja lausui, kun puhuttiin tuulivoiman lisätarpeesta ja nouseeko kuluttajien sähkönhinta, tyyliin näin: markkinalogiikalla toimii ja yritykset itse kustantaa, ehkä jotain tukia vaan.... Eli valtio eli me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä 🤦🏼🤦🏼ja kaikki oli positiivisella asenteella mukana, joku proffa Oulusta 🤔 oli hiukan sillee varovainen, kaks muuta ihan täysillä mukana, ei pystyny katsomaan edes loppuun

...

Quote from: Dangr on 01.02.2023, 16:15:46

Quote from: pugisti on 01.02.2023, 15:17:14
..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

No bensa ja dieseli maksaisivat alle euron litra sähköveroilla.. turpeesta ja biomassasta saataisiin samaan hintaan kotimaisia polttoaineita, ilman veroja.

Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka paljon tuulisähkö maksaa ropellin käyttöiän aikana, siis oikeasti..

Quote from: ämpee on 01.02.2023, 10:56:27
Tuossa on ajatusta aivan virheällä tyylillä, ensin hajoitetaan vesi sähköllä ja sitten saatu vety poltetaan takaisin vedeksi.
Hölmöläisempään toimintaan ei enää voida päästä joten se taatusti on virheätä politiikkaa !!1!

En tiedä, tarkoititko tämän vitsiksi vai et, mutta uutisen mukaan tuollaista oikeasti kokeillaan, Vaasassa ja Helsingissä:

QuoteSuomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista "yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa".

Juha-Matti Mäntylä
13:11 • Päivitetty 16:22

--

Sähköstä vetyä ja takaisin

EPV Energia ja Vaasan sähkö tekevät vetyä säätövoimaksi.

Suunnitelma on poikkeuksellinen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Myös energiayhtiö Helen aikoo polttaa vihreää vetyä polttokennoissa takaisin sähköksi.

--

https://yle.fi/a/74-20014811 (https://yle.fi/a/74-20014811)

Kokonaishyötysuhde olisi noin 50% (paras elektrolyysi yli 90% ja polttokenno 40-60%).

Quote from: Jaska Pankkaaja on 01.02.2023, 18:58:12Olisi todella mielenkiintoista tietää kuinka paljon tuulisähkö maksaa ropellin käyttöiän aikana, siis oikeasti..

Jeps.

Pitäisi myös ottaa huomioon aivan kaikki epäsuorat kassavirrat ja energiankulutus joita ei olisi tapahtunut , jos propellia ei olisi asennettu, siis aivan alusta, siihen kun propelli on asianmukaisesti ja turvallisesti poistettu käytöstä. Mukaan voi laskea myös kiinteistöjen hintojen laskeminen propellialueella ja propellin käyttöaikana aihettamat sairaudet, joita en tässä ketjussa ala erittelemään.

Quote from: Dangr on 01.02.2023, 16:15:46

Quote from: pugisti on 01.02.2023, 15:17:14
..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

Olisi. Jotenkin tämä Suomen touhu on vain lipsahtanut siihen ettei näistä tukihimmeleistä oikein ole tietoa. Ehkä paras verrokki on maahanmuuton kustannukset tai olisiko parempi ilmaisu maahanmuuttaneiden tukikustannukset mukaanlukien sosiaaliturva. Se on tarkkaan eri menoluokkiin piilotettu ja sekotettu ettei sitä vain pystytä selvittämään tuosta vain. Silti maahantulijoita riittää ja nimenomaan siihen tulijoiden joukkoon, mikä alkaa hyötyä Suomen jakojärjestelmästä. Jotenkin sama mekanismi on oltava myös näissä vihreäsiirtymä, vetytalous, tuulienergia jne jne jutuissa. Joku Suomen jakohimmeli taitaa houkutella wittuset ja muut "investoimaan" Suomeen.

...

Quote from: Dangr on 01.02.2023, 16:15:46

Quote from: pugisti on 01.02.2023, 15:17:14
..me tuetaan Suomennenttuna ihan jumalattoman paljon eri tukien kautta tätä bisnestä...

Kuinka paljon? Lukuja pöytään kiitos.

Kaiki aina heittelee tuota, mutta huomattakoon että meillä ei täällä tapahdu enää mitään ilman tukia.

Eli olisi mielenkiintoista tietää, että paljonko tuetaan yli normaalitukien?

Olisi kiva tietää jo nyt kuinka paljo eri tukia näihin laitetaan mutta mutta
Siis lukuja ei ole vielä, kun esim tämä blast homma alussa, mutta ns normaalitukien yli mennään koska vihreä siirtymä / edelläkävijä pitää olla / Euroopan vetymahti oliko 2050 ynnä muuta, eikä ne ikinä euromäärät ikinä selviä kunnolla. Vaan jos ajattelee jo pelkkää sinne pohjoiseen suunniteltua tehdasta johon valtion yhtiö tekisi myllyt, niin peritäänkö ja saadaanko muka riittävästi rahaa ja katetta kattamaan kaikki kulut, myös ajalta kun myllyt "kaput" = uskaltaa sanoa että joo ei tule kuin tappiota

Ranuan metanolitehdashankkeesta lisää tietoa. Rahaa voisi tulla "infrastruktuurirahastoista" eli kai EU jotenkin olisi mukana, tai sitten ei. Joka tapauksessa, alueen koko on 7000 hehtaaria, eli 7 x 10 kilometrin alue. Ainakaan suoraan ei valtio tuulimyllyjä rakentaisi.

QuoteTuntematon yhtiö kaavailee tehdasta ja tuulivoimaa Ranualle – nyt puhuu toimitusjohtaja

--

Eelis Rytkönen
16:51

--

Neova eli entinen Vapo omistaa noin tuhannen hehtaarin alueen Näätäaavalta. Hankealue olisi tosin yli 7000 hehtaaria.

Ranuan kunnanjohtaja Tuomas Aikkila pitää hanketta mahdollisena ja perustelee hankkeen realistisuutta juuri Neovan osallisuuden kautta.

Neova ei kuitenkaan rakennuta tai maksa tehdasta tai tuulivoimaloita. Se vastaa ennen kaikkea hankkeen tuulivoimaloiden luvittamiseen liittyvistä asioista, kuten ympäristövaikutusten arviointien järjestämisestä.

ET Fuels päävastuussa

Päävastuu hankkeesta kuuluu ET Fuelsille, tuntemattomalle yhtiölle, joka rekisteröitiin Irlantiin viime vuonna. Sitä johtaa brittiläinen Lara Naqushbandi, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Googlen ja kaivosyhtiö Rio Tinton leivissä.

--

– Rahoitus tulisi infrastruktuurirahastoista ja suurilta pankeilta. Me keskustelemme niiden kanssa jatkuvasti. Kuten voit kuvitella, rahoitusta on paljon saatavilla energiamurrokseen, Naqushbandi kuvailee.

ET Fuelsin mukaan investoinnin kokonaisarvo olisi 800 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi Ranuan tämän vuoden toimintamenot ovat noin 18 miljoonaa euroa.

Ranuan kunta ei ole tehnyt päätöksiä liittyen metanolihankkeeseen, joka on vasta alkuvaiheessa.

https://yle.fi/a/74-20016844 (https://yle.fi/a/74-20016844)

Raaka-aineeksi tarvittavaa hiilidioksidia yrityksen toimitusjohtaja uskoo olevan helposti saatavilla. Sitä voitaisiin Naqushbandin mukaan saada esimerkiksi Kemi-Tornion teollisuuden päästöistä.

Tämä haahuilu pisti silmään. Onko jaloteräs/kartonki/selluteollisuudesta yleensä saatavilla riittävän puhdasta hiilidioksidia, ja miten se on tarkoitus siirtää Ranualle? Hanke ei taida olla yhtään sen realistisempi kuin Wittusen steel center aktiebolag.

^Fundeerasin tuota vähän. Firman mukaan hiilidioksidia tarvittaisiin:

QuoteWe are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects (https://www.et-fuels.com/projects)

Ja rekka-auton kokonaismassa taas saa olla, esimerkiksi:

QuoteYllä olevan 6-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 53 tonnia.

https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/ (https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/)

Jos yksinkertaistetaan, ja oletetaan että käytetty ajoneuvoyhdistelmä pystyisi kuskaamaan 50 tonnia paineistettua kaasua per kuorma, niin tarvittaisiin 3000-6000 kuormaa vuodessa. Eli tämä tekisi noin 10 isoa rekkaa päivässä, vuoden ympäri. Jos tuotanto skaalautuisi ylöspäin, ja kuljetusautot olisivat oletettua kevyempiä, niin voi olla vaikka 50 rekkaa päivässä, riippuen käytetyistä oletuksista.

Toivottavasti ne rekatkin kävisivät sillä tuulimetanolilla tjsp., koska muuten tuota ei saisi täysin hiilineutraaliksi. Kymmeniä rekkoja edestakaisin joka päivä vuoden ympäri.

QuoteEtäisyys Ranualta Kemiin

Ajomatka autolla Ranualta Kemiin on 119 kilometriä ja matkaan kuluu arviolta aikaa 1 tunti 39 minuuttia.

https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/ (https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/)

Quote from: Outo olio on 07.02.2023, 23:02:02
^Fundeerasin tuota vähän. Firman mukaan hiilidioksidia tarvittaisiin:

QuoteWe are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects (https://www.et-fuels.com/projects)

Ja rekka-auton kokonaismassa taas saa olla, esimerkiksi:

QuoteYllä olevan 6-akselisen yhdistelmän suurin sallittu paino on 53 tonnia.

https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/ (https://www.logistiikanmaailma.fi/kuljetus/maantiekuljetus/mitat-ja-painot/)

Jos yksinkertaistetaan, ja oletetaan että käytetty ajoneuvoyhdistelmä pystyisi kuskaamaan 50 tonnia paineistettua kaasua per kuorma, niin tarvittaisiin 3000-6000 kuormaa vuodessa. Eli tämä tekisi noin 10 isoa rekkaa päivässä, vuoden ympäri. Jos tuotanto skaalautuisi ylöspäin, ja kuljetusautot olisivat oletettua kevyempiä, niin voi olla vaikka 50 rekkaa päivässä, riippuen käytetyistä oletuksista.

Toivottavasti ne rekatkin kävisivät sillä tuulimetanolilla tjsp., koska muuten tuota ei saisi täysin hiilineutraaliksi. Kymmeniä rekkoja edestakaisin joka päivä vuoden ympäri.

QuoteEtäisyys Ranualta Kemiin

Ajomatka autolla Ranualta Kemiin on 119 kilometriä ja matkaan kuluu arviolta aikaa 1 tunti 39 minuuttia.

https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/ (https://www.etaisyys.com/etaisyys/ranua/kemi/)

Eikös co2 voisi mennä putkessa tuonne?
Mutta joo nämä ekoenergiahankkeet ovat sellaiosia että nyt niitä puuhaillaan pilvin pimein ja pikkuhiljaa ne kuopataan utopistisina.
Koskakohan kusetus nimeltä VALOE  kuopataan. Tässä on hyvä esimerkki satusetien vuosia kestäneestä kusetuksesta.

Etäisyys on vain se 100 kilometriä, eli putki olisi kyllä ihan mahdollinen, ja kaiketi järkeväkin. Siihen autotien viereenhän sen saisi kai helposti rakennettua.

Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Quote from: MattiN on 07.02.2023, 23:50:24
Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Maailman pisimmät vetyputket ovat 240 kilometrisiä. Niitä on yksi Ranskassa sen mittainen ja toinen Yhdysvalloissa.

Teknisesti se olisi varmaan mahdollista rakentaa vetyputki tai vaika CO2 putki Ranualta Perämerelle tai vaikka Naantalin jalostamolle saaka. Taloudellisesti ei mitään järkeä.

Huomattavasti helpommin ja se sähkö siirtyy Ranualta minne päin tahansa Suomea kuin kaasu putkessa tai kumipyörillä. Lisäksi se lopputuotteena syntyvä metanoli pitäisi varmaan myös kuljettaa sieltä Ranualta muuelle kun 3.700 asukkaan Ranuan kunnassa Lapissa tuskin sille metanolille on juurikaan käyttöä.

Ilmeisesti vety ja "uusiutuva energia" ovat sellaiset taikasanat nykyään, että niillä saa putsattua hölmöläisten rahat parempiin taskuihin.

Quote from: MattiN on 07.02.2023, 23:50:24
Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Tai sitten huomataan että sitä ei kannata tehdä ainakaan Suomessa. Ehkä sitten jos pienydinvoimaloilla rupeaa saamaan halpaa sähköä.

Quote from: Hämeenlinnan Oraakkeli on 08.02.2023, 01:34:06

Quote from: MattiN on 07.02.2023, 23:50:24
Ja hetken miettimisen jälkeen huomataan, että metanolia kannattaisi tehdä CO2-lähteen lähellä sataman vieressä, jolloin ei tarvita hiilidioksidiputkia ja tuotteen kuljetusta satamaan. Rakentaa vaan voimalinjan tuulipuistoon.

Tai sitten huomataan että sitä ei kannata tehdä ainakaan Suomessa. Ehkä sitten jos pienydinvoimaloilla rupeaa saamaan halpaa sähköä.

Pien- tai suurydinvoima ei ole muuten mitenkään poissulkemassa vaan paremminkin synteettisten polttoaineiden mahdollistaja. En oikein ymmärrä tätä vety vouhotusta. Vaikka vety onkin polttoaineen kemiallisessa mielessä erinomainen polttoaine on sen käsittely ja varastointi vaikeaa eli kallista. Parempi olisi sitoa vety hiileen ja käyttää jo olemassa olevaa autokantaa. Vähintään lähivuosikymmenet.

Quote from: Outo olio on 07.02.2023, 19:28:35
Ranuan metanolitehdashankkeesta lisää tietoa. Rahaa voisi tulla "infrastruktuurirahastoista" eli kai EU jotenkin olisi mukana, tai sitten ei. Joka tapauksessa, alueen koko on 7000 hehtaaria, eli 7 x 10 kilometrin alue. Ainakaan suoraan ei valtio tuulimyllyjä rakentaisi.

QuoteTuntematon yhtiö kaavailee tehdasta ja tuulivoimaa Ranualle – nyt puhuu toimitusjohtaja

https://yle.fi/a/74-20016844 (https://yle.fi/a/74-20016844)

Ranua on yksi kunnista, joissa tuulivoimalarakentaminen on kokonaan kielletty. Sellainen voi joskus vaikuttaa suunnitelmiin, mutta en osaa sanoa onko kyseessä este vai hidaste.

Quote from: Jaska Pankkaaja on 08.02.2023, 07:19:57
En oikein ymmärrä tätä vety vouhotusta. Vaikka vety onkin polttoaineen kemiallisessa mielessä erinomainen polttoaine on sen käsittely ja varastointi vaikeaa eli kallista. Parempi olisi sitoa vety hiileen ja käyttää jo olemassa olevaa autokantaa. Vähintään lähivuosikymmenet.

Ihan klassinen "paratiisi tulevaisuudessa"-harhautus, ettei tarvitse käsitellä nykyhetken ja lähivuosien konkreettisia ongelmia ja niiden vaatimia raadollisia ratkaisuja kuten fossiilisten polttoaineiden saatavuuden varmistamista.

Vastaavalla tavalla on jo kymmeniä vuosia siirretty keskustelu järjestelmällisesti maahanmuuttopolitiikan virheistä ja ongelmista kotouttamistoimien väitettyyn puutteellisuuteen, joka korjaamalla elämä massamaahanmuuton aikana muuttuu niin päättäessämme maanpäälliseksi paratiisiksi. Että asia tulisi mahdollisimman selväksi, uusimmassa narratiivissa maahanmuuton minkäänlainen rajoittaminen johtaa meidät helvettiin.

Toivotaan että tämä ajatus toimii myös teollisessa mittakaavassa, jos ei mistään muusta syystä, niin vähintään siitä, että projekti on jo saanut julkista lainaa ja apurahaa 12,4 miljoonaa, mikä on melkein puolet tämän vaiheen koko budjetista.

QuotePuhtaan vedyn tuotannon on tarkoitus alkaa ensi vuonna Kokkolassa – tavoite kymmenien miljoonien hiilidioksiditonnien vähentäminen ilmakehästä

Heini Holopainen
16:22

Kokkolalainen kasvuyhtiö yhtiö Hycamite on saanut valtio-omisteisen Ilmastorahaston (https://www.ilmastorahasto.fi/ilmastorahastolta-enintaan-10-me-paaomalaina-hycamitelle-edistamaan-puhtaan-vedyn-ja-jatkohyodynnettavan-hiilen-tuotantoa/) myöntämän pääomalainan enintään 10 miljoonalle eurolle.

--

Demolaitoksen kustannusarvio on 28 miljoonaa euroa. Nyt varmistuneen pääomalainan lisäksi yhtiö kerää oman pääoman ehtoista rahoitusta yksityiseltä sektorilta. Mukaan on lähtenyt (https://yle.fi/a/3-12331883) esimerkiksi japanilaisia ja hongkongilaisia sijoittajia sekä Business Finland 2,4 miljoonan euron tukirahoituksellaan.

--

Vetyä ja hiiltä energiatehokkaasti

--

Prosessin lopputuotteena syntyy vedyn lisäksi puhdasta, kiinteää hiiltä. Hiiltä voi hyödyntää esimerkiksi akkuteollisuudessa.

Tuotantotapa on uusi ja se vie vähemmän energiaa kuin paremmin tunnetut tekniikat. Arvioiden mukaan energiaa kuluu vain 13 % elektrolyysiprosessissa tarvittavasta energiamäärästä.

Hycamitella on jo Kokkolan suurteollisuusalueella pilottilaitos, jossa tuotantoa on kokeiltu pienessä mittakaavassa.

Valtionomisteinen Ilmastorahasto sijoittaa yrityksiin (https://www.ilmastorahasto.fi/ilmastorahastolta-kahden-ensimmaisen-vuoden-aikana-yhteensa-125-miljoonaa-euroa-suomalaisille-ilmastoratkaisuja-kehittaville-yrityksille/), jotka auttavat ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Se on kahden vuoden aikana sijoittanut pariinkymmeneen yhtiöön, joiden teoreettinen yhteenlaskettu päästövähennyspotentiaali kymmenessä vuodessa on 286 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Kokkolalaisen Hycamiten osuus tästä määrästä on suuri, 85 miljoonaa tonnia.

Kokkolalaisyritys sopii hallituksen 9.2.2023 hyväksymään periaatepäätökseen vedystä (https://valtioneuvosto.fi/-//1410877/hallitus-hyvaksyi-periaatepaatoksen-vedysta-suomella-edellytykset-valmistaa-10-prosenttia-eu-n-vihreasta-vedysta-2030). Periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa ja se voisi parhaimmillaan tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä 2030.

Aiheesta enemmän

Hycamite sai ABB:n kumppaniksi Kokkolaan nousevan vetytehtaan koelaitokselle – rakentamisen on määrä alkaa vielä tänä vuonna (https://yle.fi/a/74-20005263)

Wärtsilä ja Hycamite kehittävät yhdessä vedyn tuotantoa LNG:stä aluksella (https://yle.fi/a/74-20006401)

Kansainvälisiltä sijoittajilta hyvä vastaanotto Kokkolaan suunnitellulle vetytehtaalle – tavoitteena on 30 miljoonan euron koelaitos jo tänä vuonna (https://yle.fi/a/3-12331883)

Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi (https://yle.fi/a/74-20014811)

https://yle.fi/a/74-20017275 (https://yle.fi/a/74-20017275)

QuoteHycamite sai ABB:n kumppaniksi Kokkolaan nousevan vetytehtaan koelaitokselle – rakentamisen on määrä alkaa vielä tänä vuonna

Hycamite on kehittänyt uuden tavan tuottaa vetyä. Vetyä valmistetaan teollisuuden tarpeisiin metaanista lämmön ja katalyyttien avulla. Etuna on pieni energiankulutus.

Ari Vihanta
18.11.2022 16:50

Kokkolalaisen vety-yhtiö Hycamite TCD Technologiesin tehdassuunnitelmat etenevät.

Hycamite on saanut kumppanikseen kansainvälisen teknologiayhtiö ABB:n. Hycamite aikoo aloittaa vielä tämän vuoden puolella teollisen mittakaavan demonstraatiolaitoksen rakentamisen Kokkolan suurteollisuusalueelle.

ABB:n on mukana suunnittelussa ja automaatiojärjestelmän toimituksessa. Tavoitteena on pilottilaitoksen lisäksi olla mukana kehittämässä konseptia, jolla vastaavia laitoksia voidaan valmistaa teollisten asiakkaiden tarpeeseen.

--

Vedyn tuotanto on nyt monella tapaa ajankohtainen asia. Hycamiten projektin ohella kaksikin yhtiötä kilpailee Perämerelle suunnitellusta merituulivoimapuistosta (https://yle.fi/uutiset/74-20001611), joissa valmistettaisiin myös vetyä ja tiistaina ahvenanmaalainen Flexens julkaisi suunnitelmat 500 miljoonan euron vetytehtaan rakentamisesta Kokkolaan. (https://yle.fi/a/3-12677057)

https://yle.fi/a/74-20005263 (https://yle.fi/a/74-20005263)

Kiinnitin huomiota siihen että Hycamite saa valtiolta rahaa eri kanavia pitkin, koska yhtiön tulkitaan sopivan valtion valittuun strategiaan "Suomi vetyä tuottamassa", mutta oikeasti yhtiö ei tähtää vedyn tuotantoon, vaan tuotantolaitosten tuotantoon. Projektin onnistuessa asiakkaille myydään teollisuuslaitoksia, joilla asiakkaat voivat itse tuottaa tarvitsemansa vedyn. Kansantalouden kannalta tämä ei ole välttämättä yhtään huonompi vaihtoehto, mutta uskon että tässäkin asiassa on joku jossakin vähän huijannut, jotta projektille saadaan rahaa.

@artti
"Kiinnitin huomiota siihen että Hycamite saa valtiolta rahaa eri kanavia pitkin, koska yhtiön tulkitaan sopivan valtion valittuun strategiaan "Suomi vetyä tuottamassa", mutta oikeasti yhtiö ei tähtää vedyn tuotantoon, vaan tuotantolaitosten tuotantoon. Projektin onnistuessa asiakkaille myydään teollisuuslaitoksia, joilla asiakkaat voivat itse tuottaa tarvitsemansa vedyn. Kansantalouden kannalta tämä ei ole välttämättä yhtään huonompi vaihtoehto, mutta uskon että tässäkin asiassa on joku jossakin vähän huijannut, jotta projektille saadaan rahaa."

Tämä taitaa mennä niin, että me maksetaan pilottihankkeen kulut, ainaki suurilta osin, ja sitten jos siis jos saavat toimivan ratkaisun, me ei tienata juuri mitään, koska bisnes kannattaa siirtää sitten muualle, koska verot yms Suomessa 🤷🏻‍♂️

Mulle edes 1 miljoona euroa ja poistan myrkyllistä CO2 kaasua ilmakehästä ainaski ziljardi tonnia. Tarvittaessa mulla on sertit Nigeriasta ja joltain afrikkalaiselta kuningattarelta! (jota olen pannut)

Suunnitelmat selkiytyvät: aikaisemman aikataulun vuoden 2026 sijaan puhutaan nyt vuodesta 2028. Norjaan on suunnitteilla pellettitehdas, joka tuottaisi raaka-ainetta Inkoon tehtaalle. Norjan tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa 2028, joten sitä ennen ei olisi raaka-ainetta, jota jalostaa.

QuoteInkooseen vihreää terästehdasta suunnitteleva Blastr kertoo nyt miljardisuunnitelmasta Norjassa

--

Anni Lassila HS
9.3. 17:08

--

Norjan pellettilaitos tuottaisi raaka-ainetta Inkoon-tehtaalle.

--

Blastrin mukaan investointipäätös Norjan tehtaasta tehdään vuonna 2025, mikäli tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu. Alustavien suunnitelmien mukaan tehtaan on määrä aloittaa tuotanto vuonna 2028.

Inkoon osalta yhtiö kertoi aiemmin, että tuotanto voisi alkaa jo vuonna 2026.

--

https://www.hs.fi/talous/art-2000009443951.html (https://www.hs.fi/talous/art-2000009443951.html)

Ainakaan minun luottamustani tähän ei lisää se, että ensin puhutaan jalostuslaitoksesta vuonna 2026, ja sitten pari kuukautta myöhemmin sanotaan että eikun niin, eihän meillä ole vielä mitään mitä jalostaa, sekin laitos tulee vasta 2028.

Kokeilisivat nyt sitä pelletöintiä ensin, että on varmaa, että raaka-aineen tuotanto on mahdollista, ennen kuin menisivät puhumaan ulkomaille jalostuslaitoksesta, joka ei välttämättä edes toteudu, jos raaka-ainetta ei saada tuotettua. Tietysti on mahdollista, että Inkoon laitos käyttäisi fossiilisia rautapellettejä, sen aikaa kun muuta raaka-ainetta ei ole saatavilla, mutta ainakaan mainospuheissa ei ole tällaisesta varasuunnitelmasta ollut puhetta.

Sunny Steel Centerin saaga jatkuu:

Inkooseen neljän miljardin euron terästehdasta suunnitteleva Blastr Green Steel on saanut kesän aikana merkittävän rahoittajan ja sopimuskumppanin, mutta joutuu myös jälleen muuttamaan suunnitelmiaan.

Quote
Norjalainen Blastr kertoi heinäkuun alussa solmineensa puitesopimuksen yhteistyöstä kansainvälisen raaka-ainejätti Cargillin kanssa. Cargillin on tarkoitus vastata muun muassa teräksen raaka-aineena käytettävän rautamalmin toimituksista ja kierrätysromun hankinnasta Blastrille sekä Blastrin tehtaiden tuotteiden ostosta ja myynnistä. Sopimus kattaa myös logistiikan.

Osana puitesopimusta Cargill sitoutuu tekemään 10 miljoonan dollarin eli noin yhdeksän miljoonan euron pääomasijoituksen Blastrin suunnitellulla rahoituskierroksella.

Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen kertoi huhtikuussa Talouselämälle, että yhtiön tarkoitus koota ulkopuolista rahoitusta 50–100 miljoonaa euroa syyskuun loppuun mennessä aloittaakseen Inkoon hankkeen toteuttavuusselvitykset ja rekrytoidakseen lisää henkilöstöä.

Wittusen kertoi tavoitteena olevan, että ensimmäiselle rahoituskierrokselle saadaan mukaan esimerkiksi terästuotannon arvoketjun toimittajia, jollainen Cargill juuri on. Tähän asti hanketta on rahoittanut Blastrin omistaja Vanir Green Industries, jonka takana on norjalainen liikemies Tore Ivar Slettemoen.

QuoteBlastrin mukaan mahdollinen uusi paikka pellettitehtaalle on Koillis-Englannissa Teessiden Redcar Bulk Terminalin sataman alueella. Blastr kartoittaa myös muita mahdollisia sijainteja Norjassa ja Britanniassa. Blastrin on tarkoitus päättää tehtaan uudesta sijainnista vuoden 2023 toisen puolikkaan aikana. Pellettitehdasinvestointi olisi arvoltaan runsaat miljardi euroa.

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/7efc6620-18b3-4852-9554-90c39b653062

Vedätyksen alkeet menossa... Seuraavaksi valtiolta ihan pikkuvippi koska aiesopimuksesta sai vain 9m ja tarvittaisiin satku lisää...

:-X

Muistan aikanaan, kun Nokia siirsi tuotantolaitoksia Eurooppaan ja Kiinaan, koska kännyköiden valmistus oli järkevämpää lähempänä raaka-aineita ja markkinoita. Komponenttien kuljetus Kiinasta Suomeen ja kännyköiden rahtaus Suomesta Kiinaan sai loppua.

Nyt ajatellaan hinattavan miljoonia tonneja teräspellettejä Suomeen jalostettavaksi ja sitten jalostettu teräs vietäisiin jonnekin?

Nytkin tuo pellettitehdas olisi jossain meren äärellä? Eikö siellä tuule? Miksi se jalostamo tuodaan Suomeen?

Jos tässä on puhtaasti kyse siitä, että suomalainen veronmaksaja maksaa business Finlandin kautta tuon investoinnin, niin sitten lakimuutosta kehiin ja äkkiä. Ei veronmaksajan tehtävä ole rakentaa ulkomaalaiselle firmalle tuotantolaitoksia.

-i-

Purra arvosteli tätä projektia keväällä, nyt olisi näytön paikka ja riipiä tämä auki kunnolla.

Toki samalla osoittaa miten vihvaskom menee hypeen kun kuulee maagiset sanat "vihreä siirtymä" & "miljardi".

Quote from: ikuturso on 26.07.2023, 08:32:42
Muistan aikanaan, kun Nokia siirsi tuotantolaitoksia Eurooppaan ja Kiinaan, koska kännyköiden valmistus oli järkevämpää lähempänä raaka-aineita ja markkinoita. Komponenttien kuljetus Kiinasta Suomeen ja kännyköiden rahtaus Suomesta Kiinaan sai loppua.

Nyt ajatellaan hinattavan miljoonia tonneja teräspellettejä Suomeen jalostettavaksi ja sitten jalostettu teräs vietäisiin jonnekin?

Nytkin tuo pellettitehdas olisi jossain meren äärellä? Eikö siellä tuule? Miksi se jalostamo tuodaan Suomeen?

Jos tässä on puhtaasti kyse siitä, että suomalainen veronmaksaja maksaa business Finlandin kautta tuon investoinnin, niin sitten lakimuutosta kehiin ja äkkiä. Ei veronmaksajan tehtävä ole rakentaa ulkomaalaiselle firmalle tuotantolaitoksia.

-i-

Muualla tuskin on niin hölmöä sakkia kuin Suomen hölmölän tasavallan koijattavat apinat ovat.

Koko pisneksen ideahan on pumputa hölmöläisten rahat omiin taskuihin.

Vähän sama kuin sen Guggenheim rosvon vedätysten kanssa. Sillähän rosvolle piti olla ottajia jonoksi saakka Itämeren alueella jos suomalaiset eivät ymmärrä muutamaa sataa miljoonaa euroa antaa rahaa Gugge-rosvolle. Suomessa onneksi tajusivat sanoa ei. Ei ole ole kyllä mitään havaintoja Gugge-rosvosta sen jälkeen että olisi museota jonnekkin Itämeren maahan rakentanut. Ilmeisesti niitä koijattavia muita hölmöjä ei ollut ainuttakaan muissa maissa.

Itse Wittusen pisneksiin liittyen:

"Osana puitesopimusta Cargill sitoutuu tekemään 10 miljoonan dollarin eli noin yhdeksän miljoonan euron pääomasijoituksen Blastrin suunnitellulla rahoituskierroksella."

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tuo puitesopimus. Kenties Cargill sitoutuu sijoittamaan siihen Wittusen tehtaaseen tuon miljoona euroa, mutta edellytyksenä on, että saa täydet reaalivakuudet sen sijoituksen pääomalle ja sijoituksen 15 prosentin vuosituotolle. Luonnollisesti se maksettaisiin niistä yhdeksästä miljoonasta eurosta jotka muualta ts. suomalaisilta hölmölän veronmaksajilta eläyhtiöitä onnistuisivat saamaa "sioituksia".

Vaikea uskoa että niin hölmöä yksityistä tahoa olisi, että tuollaiseen Wittusen Reetun pisnekseen sijoittaisivat edes yhtä euroa ilman ilman että sillä saa reaalivakuudet.

Quote from: koojii on 26.07.2023, 12:33:47
Itse Wittusen pisneksiin liittyen:

"Osana puitesopimusta Cargill sitoutuu tekemään 10 miljoonan dollarin eli noin yhdeksän miljoonan euron pääomasijoituksen Blastrin suunnitellulla rahoituskierroksella."

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tuo puitesopimus. Kenties Cargill sitoutuu sijoittamaan siihen Wittusen tehtaaseen tuon miljoona euroa, mutta edellytyksenä on, että saa täydet reaalivakuudet sen sijoituksen pääomalle ja sijoituksen 15 prosentin vuosituotolle. Luonnollisesti se maksettaisiin niistä yhdeksästä miljoonasta eurosta jotka muualta ts. suomalaisilta hölmölän veronmaksajilta eläyhtiöitä onnistuisivat saamaa "sioituksia".

Vaikea uskoa että niin hölmöä yksityistä tahoa olisi, että tuollaiseen Wittusen Reetun pisnekseen sijoittaisivat edes yhtä euroa ilman ilman että sillä saa reaalivakuudet.

Mitä on yhdeksän miljoonaa?

Kun vihvaskommarille laitetaan nollia eteen, siltä loppuu kahden nollan jälkeen ymmärrys. Kun kuusi miljardia (yhdeksän nollaa) annetaan EU:lle ja siitä saadaan 2,7 takaisin, niin se maksu ei ole mitään. Suomi saa lainaa. Se osa mikä saadaan takaisin on ainakin Arinmäelle ns. "nyttuleerahaa".

Tässä puhutaan miljardiluokan (yhdeksän nollaa) investoinnista ja joku tollo on luvannut yhdeksän miljoonaa (kuusi nollaa).

Verrokkina tähän, että viherpoliitikko Antero Vartian "bisnes" poltti kahdessa vuodessa seitsemän miljoonaa taivaan tuuliin (palkkoihin ja juokseviin kuluihin), ja teki konkurssin. Tuosta rahasta yhtään jenin ränkylää ei päätynyt mihinkään kiinteään, kuten teollisuuslaitokseen tai infraan. 20 henkeä nosti palkkaa, teki esityksiä, söi, reissasi ja häsläsi. Ping.

Tuon megaluokan investoinnissa 9 miljoonaa on pelkkää sumutusta. Sitä käytetään nollasokeiden poliitikkojen kusettamiseen.

-i-

^ Noita "nollasokeita" pitää muistuttaa, mikä on miljoonan euron ja miljardin euron ero.

1 miljoona euroa on noin 20cm korkea pino 500 euron seteleitä. Vaaksa.
1 miljardi euroa on noin 200m korkea pino 500 euron seteleitä. TV-masto.

Toivottavasti VVM Purra on hereillä  eikä laita valtion rahaa tuonne yhtään!

Kovin ovat tosissaan Wittusen terästehtaalla. Investoinnin piti olla neljä miljardia euroa ja saavat pääomaa kaivettua 10:nen miljoonaa eli 0,25% investoinnin arvosta.

Missä minun tukirahat? Voin sijoittaa heti muutaman tuhat euroa jos saan valtiolta 400 000€ jokaista sijoittamaani tuhatta euroa kohden.

Taas yksi koijarien vedätys.

Quote
X

Akkukemikaaleja valmistava kiinalainen Ningbo Shanshan aikoo rakentaa Suomeen suuren mittaluokan akkukemikaalitehtaan.

Shanshan kertoo pörssitiedotteessaan, että investoinnin arvo olisi 1,28 miljardia euroa. Suunniteltua sijaintia Suomessa ei ole tarkennettu.

Suomen eduksi hankkeessa kerrotaan edullinen sähkön hinta ja hyvät meriyhteydet. Tehtaan tuotanto kuljetettaisiin meriteitse yhtiön asiakkaille Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Asiakkaita yhtiö kerro.

Tarkoituksena on, että yhtiö valmistaisi 100 000 tonnia litium-akuissa tarvittavaa anodimateriaalia. Tuotanto olisi tarkoitus käynnistää kahdessa yhtä suuressa vaiheessa. Molemmat rakennusvaiheet kestäisivät kaksi vuotta.

Business Finlandin (BF) puhtaan teknologian investointihankkeista vastaava Markku Kivistö sanoo tuntevansa toimijan.

Kivistön mukaan Shanshanin tehdas olisi Euroopan suurimpia.

X

https://yle.fi/a/74-20052605 (https://yle.fi/a/74-20052605)

http://www.ssgf.net/uploads/20230927/1f1b034117ebbe399070039e7a1f530a.pdf (http://www.ssgf.net/uploads/20230927/1f1b034117ebbe399070039e7a1f530a.pdf)

Virkamiehet, poliitikot ja valtion omistamissa yhtiöissä työskentelevät on mukana näissä vedätyksissä. Ihmiset ei yksinkertaisesti voi olla näin tyhmiä. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen samat vedätykset menee läpi. Käärmeöljy-vittuset vedättää, ottaa rahoja ja teettää heille ilmaista valmistelutyötä. Suomalaisten omaisuutta Annetaan ulkomaalaisille yhtiöille rahantekokoneiksi ja joskus vielä laitetaan reilusti tukia perään, että uuden omistajan viimeinenkin riski poistuu.

Suomi on jonkinlainen "uussiirtymätalous." Kaikki on alennusmyynnissä, virkamieskunta sekä poliitikot mukana ja oikeusjärjestelmä vain katselee hyväksyen päältä. Tällaista kuppausta ei ole Euroopassa nähty sitten Neuvostoliiton hajoamisen ja siitä seuranneen omaisuuden uusjaon entisissä neuvostotasavalloissa ja kansandemokratioissa.

Ryöstäminen ja korruptio on sama, mutta yhteiskunnan suunta toinen. Silloin kuljettiin totalitarismista vapauteen, nyt vapaaehtoisesti vapaudesta totalitarismiin.

Voihan tuossa olla, että Kiina alkaa nähdä Suomen jo kolmantena maana. Täällä on paljon työttömiä, joita voi laittaa litiumhöyryiseen halliin orjapalkalla. Täällä on paljon jokia, joilla voi huuhdella litiumkennoja ja laittaa jätevedet kiertoon.

Suomi on stabiili tasavalta, jossa kansainvälisesti katsoen palkkataso on sellainen, että tänne alkaa kiinat ja kumppanit tuoda nimenomaan bulkkityötä, joka alkaa muualla olla liian kallista. Ja jossain Afrikassa se on poliittisesti epävarmaa. Koska tahansa joku Boko Padam voi tulla ja vetää tehtaan tai sen työväen sileäksi tai kaapata kaikki tehtaan naiset seksiorjikseen.

Kunnon konsernikikkailija ei myöskään maksa euroakaan yritysveroa. Kaikki yrityksen tulos kun saadaan alaskirjattua jossain Burmassa tai Kongossa rakenteilla olevan hallin valmistuskustannuksiin, jota konsernin sisällä näppärästi lainoitetaan ja "korkokuluja" maksavat kaikki subsidiaryt tai jotain. Vähän niin kuin IKEA maksaa brändistä niin paljon veroparasiittiyhtiölle, että Suomen voitot jäävät hyvin marginaalisiksi. Mutta Arskan konepaja maksaa. Jos Arska nostaa osinkoja, se on rosvo, jos ei nosta, niin valtio vie kolmanneksen.

-i-

QuoteVihreän teräksen jättitehdas synnyttäisi jopa 5 000 työpaikkaa – Aikataulu lykkääntyi taas

INKOOSEEN Länsi-Uudellemaalle suunniteltu jättimäinen vihreän teräksen tehdas synnyttäisi Suomeen työtä yhteensä 5 600 henkilötyövuoden verran ja toisi valtion kassaan verotuloja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Näin tiedotti hanketta ajava norjalainen Blastr Green Steel -yhtiö tilaisuudessaan Inkoossa tiistaina. Laskelmat tehdashankkeen talousvaikutuksista teki konsulttiyhtiö Ramboll.

Laskelma 5 600 henkilötyövuodesta perustuu tuotantolaitoksen taloudessa synnyttämiin kerrannaisvaikutuksiin, kuten alihankkijoihin ja palveluihin.

Suoria työpaikkoja tehdas toisi nykysuunnitelmien mukaan hieman alle tuhat. Luku on laskenut jonkin verran alun perin ilmoitetusta.

Tehdas olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista teollisista investoinneista koskaan. Sen hintalappu on neljä miljardia euroa.

[...]

"Jos näitä vihreän siirtymän investointeja ei saada tällaisissa paikoissa aloitettua, silloin tämä menee todella vaikeaksi", Kaikkonen totesi.

KAIKKOSEN esitykseen oli piilotettu myös uutinen: tavoiteaikataulua on jälleen lykätty.

"Tavoitteena on, että tehdas on täydessä tuotannossa vuosikymmenen loppuun mennessä", Kaikkonen sanoi.

Kun Blastr ilmoitti hankkeestaan tammikuussa 2023, aikeena oli aloittaa tuotanto jo vuonna 2026. Kun HS uutisoi ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamisesta elokuussa 2023, yhtiö tarkensi, että tavoitevuosi tuotannon aloittamiselle on 2027.

Nyt siis puhutaan vuosikymmenen lopusta.

Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/talous/art-2000010300802.html) 19.3.2024

^Vuosi 2030 olisi sikäli toimiva, että tarkoitus on jalostaa norjalaisia rautapellettejä, ja tämä Norjassa oleva raaka-ainelaitos valmistuu vasta joskus 2028. Mutta jatkuvasti muuttuva, alunperin epälooginen (jalostuslaitos ennen raaka-ainelaitosta) aikataulu ihmetyttää kyllä.

Quote from: Outo olio on 11.03.2023, 20:20:17

QuoteInkooseen vihreää terästehdasta suunnitteleva Blastr kertoo nyt miljardisuunnitelmasta Norjassa

--

Anni Lassila HS
9.3. 17:08

--

Norjan pellettilaitos tuottaisi raaka-ainetta Inkoon-tehtaalle.

--

Blastrin mukaan investointipäätös Norjan tehtaasta tehdään vuonna 2025, mikäli tarvittavat luvat ja sopimukset on saatu. Alustavien suunnitelmien mukaan tehtaan on määrä aloittaa tuotanto vuonna 2028.

Inkoon osalta yhtiö kertoi aiemmin, että tuotanto voisi alkaa jo vuonna 2026.

https://www.hs.fi/talous/art-2000009443951.html (https://www.hs.fi/talous/art-2000009443951.html)

Jos nyt tajusin oikein niin tuolla vedätyksellä on yksi työntekijä, Jan Mikael Lindvall ja loput on huijausta, eikä puutu kuin 4 miljardia € tollojen rahaa.

QuoteAnställda
1 - 4
(1)

Quote

Antti Kaikkonen
Managing Director, Blastr Green Steel Oy

About
Business development professional with experience in Sustainability, Project Management, Financing, Power Markets, Industrial Electrification and Green Steel Making. Specialisation in the driving of sustainable industry project development and growth. Currently working as a Managing Director of Blastr Green Steel Oy who is developing a 2.5 million ton ultra-low carbon steel plant with hydrogen reduction at Inkoo, Finland. Graduated with a Master of Science from Helsinki School of Technology (Electrical Engineering) and Helsinki School of Economics (Finance).

Quote

Antti Kaikkonen
Antti KaikkonenAntti Kaikkonen
• 3rd+• 3rd+
Managing Director, Blastr Green Steel OyManaging Director, Blastr Green Steel Oy
1w • 1w •

Follow

Blastr Green Steelin Inkoon hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Business case perustuu siihen, että terästeollisuuden päästöt pitää saada alas ja tulevaisuudessa päästöistä pitää maksaa. Inkoossa rautamalmipelletit tullaan pelkistämään puhtaan vedyn avulla, joka minimoi CO2 päästöt. Blastrin tavoitteena on 90% pienempi hiilijalanjälki keskimääräiseen eurooppalaiseen terästuotantoon verrattuna. Tämä pitää sisällään sekä suorat että epäsuorat päästöt (scope 1-3). Hanke rahoitetaan osissa sitä mukaan kuin lisärahoitusta tarvitaan. Hanke tuo seutukunnalle ja laajemmin Suomeen uusia työpaikkoja ja kipeästi kaivattuja verotuloja

See translation

Tontti on jo valmis, mutta Inkoon jättitehtaasta puuttuu vielä 4 miljardia – yksi asia nousi tikunnokkaan jo nyt
kauppalehti.fi • 4 min read
likecelebratesupport
158
7 comments
1 repost
Reactions
Sanna Kröger (Fredrikson)like
Antero Reilanderlike
Harri Tuomikoskilike
Matias Ollilalike
Steiner-Forsberg Noralike
Steinar Hovilike
Riku Merikoskilike
Reetta Repolike...

Like

Comment

Repost

Send
Eero Kutale


Open Emoji Keyboard

Current selected sort order is Most relevant
Most relevant
See profile for Timo Rajala
Timo Rajala
out of network3rd+
CEO
2d
Perusongelma on, että vaikea saada kannattavaksi ellei valtio tue 2-3 miljardilla. Rahaa nyt vaan ei ole mihinkään ja Intia, Kiina ja Yhdysvallat tuottavat fossiilipohjaista terästä halvalla ja niihin perustuvia tuotteita sitten meille.
See translationSee translation of this comment


Like

Reply
3 Replies
3 Replies on Timo Rajala's comment
Load previous repliesLoad previous replies on Timo Rajala's comment
See profile for Antti Kaikkonen
Antti Kaikkonen
Author
Managing Director, Blastr Green Steel Oy
1d
Timo Rajala Kiitos, arvostan suuresti osaamistasi ja olisi kiva jutella lisää! Kaikki lähtee positiivisesta asenteesta; siitä, että uskoo siihen mitä on tekemässä ja tietää että tavoite on oikein. Kun ympärillä on tarpeeksi samanhenkisiä yksilöitä ja kumppaneita niin yleensä unelmat on mahdollista saavuttaa. Kovaa työtä se vaatii mutta sitähän me ei täällä pohjolassa pelätä!
...see moreSee translationSee translation of this comment


Like
like
1

Reply
See profile for Srinivas T
Srinivas T
out of network3rd+
DRI Gasbased| Projects|Operations|RMHS|MechanicalCoal based DRI|Maintenance |LC Ferrochrome|VSK-Pet cokeCalcination|IMS|TPM|Green field|Brownfield projects
1w
Thinking close to preserving the Nature for future generations by reducing carbon foot print on the Globe.
Good begining and happy to associate if given an opportunity in the project


Like
like
1

Reply
See profile for AJAY KUMAR PANDEY
AJAY KUMAR PANDEY
out of network3rd+
BTech(Mech),MBA(ICFAI) PG(IITGUWAHATI) PMP
1w
Great initiative. It will bring revolution in steel by using hydrogen.


Like
like
1

Reply
See profile for Merja Paavola
Merja Paavola
out of network3rd+
Vice President Corporate Public Affairs at Fortum
1w
Tällaisille hankkeille on todella tarvetta, onnea matkaan!
See translationSee translation of this comment

Like
like
2

Reply

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7167552755346223104/ (https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7167552755346223104/)

Quote

Befattningshavare
Exekutiva befattningar
Jan Mikael Lindvall
Extern VD
42 år, Luleå
Se nätverk
Styrelsemedlemmar
Hans Fredrik William Wittusen
Styrelseordförande
Hans Fredrik William Wittusen
Styrelseledamot
Lars-Eric Aaro
Styrelseledamot
67 år, Luleå
Se nätverk
Nils Kristoffer Gram
Styrelseledamot
Tillsynsbefattningar
Ernst & Young Aktiebolag
Revisor
Lars Fredrik Lundgren
Huvudansvarig revisor
50 år, Skellefteå
Se nätverk
Firmatecknare
Firman tecknas av styrelsen.
Firman tecknas ensam av.
Lindvall, Jan Mikael.

https://www.hitta.se/f%C3%B6retagsinformation/blastr+green+steel+ab/5594168667?_gl=1*16g7zwd*_up*MQ..*_ga*MTY5MTM5MzQ4OS4xNzEwODc1MjMy*_ga_JNGVTZCC37*MTcxMDg3NTIzMi4xLjAuMTcxMDg3NTIzMi4wLjAuMA.. (https://www.hitta.se/f%C3%B6retagsinformation/blastr+green+steel+ab/5594168667?_gl=1*16g7zwd*_up*MQ..*_ga*MTY5MTM5MzQ4OS4xNzEwODc1MjMy*_ga_JNGVTZCC37*MTcxMDg3NTIzMi4xLjAuMTcxMDg3NTIzMi4wLjAuMA..)

Quote

Jan Mikael Lindvall bor i en villa i Luleå med telefonnummer 072-248 00 XX. Han bor tillsammans med Susanne Lindvall. Hans födelsedag är den 19 december och han har namnsdag den 29 september. Hans villa är värderad till ca 3 950 000 kr.
Mobil

072-248 00 52
Kopiera
Var numret till Mikael korrekt?

Ja!
Nej
Adress | Folkbokföringen

Benzeliusvägen 7
975 61 Luleå

https://www.hitta.se/mikael+lindvall/lule%C3%A5/person/izM2swnnU1 (https://www.hitta.se/mikael+lindvall/lule%C3%A5/person/izM2swnnU1)

Quote

Sökresultat
Visar 1 till 2 av 2 träffar
Märke / Modell   Regnr   Färg   Typ   Årtal
Toyota Hilux Double Cab 2.5 D-4D 4X4   FGZ352   Vit   Lätt lastbil   2007
Mercedes-Benz C 220 d 4MATIC   RUT413   Vit   Herrgårdsvagn   2018

https://biluppgifter.se/brukare/person/qOwMb8nLra?utm_source=hitta&utm_medium=web&utm_campaign=owner&utm_term=person (https://biluppgifter.se/brukare/person/qOwMb8nLra?utm_source=hitta&utm_medium=web&utm_campaign=owner&utm_term=person)

Quote

Blastr Green Steel AB
Luleå
Org.nummer
559416-8667
Verksamhet
Metallindustri

Anställda
1 - 4
(1)

https://www.allabolag.se/bolagslista/jan-mikael-lindvall/bd7717b453a30b0c14dd488fbed60a39 (https://www.allabolag.se/bolagslista/jan-mikael-lindvall/bd7717b453a30b0c14dd488fbed60a39)

Quote

Blastr Green Steel AB
Org.nr: 559416-8667
Bevaka företag
Jämför
Bolagsöversikt
Information
VD
Jan Mikael Lindvall
Bolagsform
Aktiebolag
F-Skatt
Registrerad Läs mer
Moms
Registrerad i Momsregistret
Registreringsår
2023

Namn
Roll
Aktiva uppdrag
Tidigare uppdragPlus
Exekutiva befattningar (1)
Lindvall, Jan Mikael (f 1981)
Extern verkställande direktör
1 stycken
0 stycken
Styrelse/övriga bevakande befattningar (3)
Aaro, Lars-Eric (f 1956)
Styrelseledamot
13 stycken
17 stycken
Wittusen, Hans Fredrik William (f 1974)
Styrelseledamot,
Ordförande
1 stycken
1 stycken
Gram, Nils Kristoffer (f 1976)
Styrelseledamot
1 stycken
2 stycken

https://www.allabolag.se/5594168667/befattningar (https://www.allabolag.se/5594168667/befattningar)

Quote

Enligt Blastr Green Steel AB själva kommer deras verksamhet bestå i att "bedriva konsulttjänster och utveckling av projekt inom industriteknik, tillverkning av stål och metaller samt investera i aktier och andra tillgångar samt därmed förenlig verksamhet."
Nyetableringar 3 februari 2023 13:26
Styrelseordförande är Hans Fredrik William Wittusen, 48 år.Bolaget, som registrerades hos Bolagsverket den 2 februari, har sitt säte i Luleå.Bolaget har ett aktiekapital på 25 000 kronor.BefattningshavareHans Fredrik William Wittusen, 0773 Oslo - Styrelseledamot och Ordförande Lars-Eric Aaro, Luleå - Styrelseledamot Nils Kristoffer Gram, 0776 Oslo - Styrelseledamot

https://kuriren.nu/bli-prenumerant/artikel/ly30oe7r (https://kuriren.nu/bli-prenumerant/artikel/ly30oe7r)

Quote

Mira [email protected]
06.02.2024 05:01 UPPDATERAD 07.02.2024 09:22
– För mig är det självklart att vi behöver nya arbetsgivare. Det är en lång process att kombinera miljöfrågor med en så stor arbetsgivare men det behöver inte vara bråttom. Vi kan ta tid och fundera igenom allting ordentligt, säger Carina Hedberg som är utvecklings- och hållbarhetsdirektör för Blastr.
Hedberg är själv Ingåbo och oroar sig för den lilla kommunens framtid.
– För första gången på länge har Ingå en negativ budget i år. Vad ska vi göra för att klara oss i framtiden, hur ska kommunen se ut? Det är bra att Ingå har börjat ett visionsarbete om de här frågorna, säger hon.

https://www.vastranyland.fi/artikel/244a1b52-f0da-58b1-ab3c-8326a16ec257 (https://www.vastranyland.fi/artikel/244a1b52-f0da-58b1-ab3c-8326a16ec257)

Norjassa on öljyrahasto, joka sijoittaa, merivettä vedyn valmistamiseen ja sähkö halvempaa kuin Suomessa, eikä niin paljon kiinni tuurisähkössä.

Mitä täällä Suomessa on mitä ei ole Norjassa?
Hölmölän kaikki bizinessfinlandit, jotka laittavat köyhien perunanenien rahat likoon.
Ja taas saadaan perunanenän hiilijalanjälkeä hilattua 5% ylöspäin vaikka olisi kuinka ekoterästä.
Sitten vihreät saavat taas kauhistella maapallon ylikulutuspäivää ja sammuttaa pohjois-Suomesta sähköt.

Toimittajakin on laatua loistava tuolla Hesarissa. Kuvatekstissä lukee:

QuoteJos Blastrin vihreän teräksen tehdas todella toteutuu, se rakennetaan tälle Fortumin entisen kivihiilitehtaan tontille Inkoon Joddböleen. Tontin etuja ovat syväsatama ja jo olemassa olevat vahvat sähkön siirtoyhteydet.

En tiennytkään, että Fortum on aiemmin valmistanut Suomessa kivihiiltä.  :facepalm:

-i-

Quote

Nocart on lahtelainen, vuonna 2010 perustettu uusiutuvaan energiaan ja paikallisiin energialähteisiin pohjaustuvia energiaratkaisuja ja voimaloita suunnitteleva ja toteuttava suomalainen teollisuusyritys. Keväällä 2016 uutisoitiin yhtiön solmineen toimitussopimukset kahden aurinkoenergiavoimalan toimittamisesta Malawiin ja yhden Nigeriaan. [4][3] Tammikuussa 2017 yhtiö kertoi hybridivoimalan toimittamisesta Sambian Läntisen maakunnan Shangombon piirikuntaan.[5] Yrityksellä on ollut energiahankkeita myös Nepaliin ja Keniaan.[4][3]

Vuonna 2018 yritys ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, kun paljastui että merkittävä osa sen liikevaihdosta perustui myyntisaamisiin todellisen kassavirran ollessa vähäistä.[6][7][8] Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma jätti Nocartista konkurssihakemuksen 3. elokuuta, mutta hakemus peruttiin 13. elokuuta yhtiön maksettua velkansa.[9]

Nocart hakeutui konkurssiin 31.10.2018.[10]

Lähteet
Nocart Oy Kauppalehti, kauppalehti.fi. Viitattu 28.4.2016.
Man behind the Nocart Power Management Unit, nocart.com, (englanniksi)
Piia Elonen: Lahtelainen energiayritys toimittaa kolme voimalaitosta Afrikkaan 19.1.2016. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 28.4.2016.
Ahti Terhemaa: Nocart myi 12,9 miljoonan euron sähkölaitokset Afrikkaan 19.1.2016. Kauppalehti, kauppalehti.fi. Viitattu 28.4.2016.
Teemu Haallamaa: Lahtelaisyritys varmisti 180 miljoonan euron voimalaitostilauksen Sambiaan 20.1.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 20.1.2017.
Suomalainen menestysyritys takoo rahaa Afrikassa – Kunhan rahat joskus tulevat tilille - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 23.2.2018. Viitattu 16.8.2018.
Sitra vauhditti, palkittiin vuoden yrittäjänä – pörssiyhtiön kruununjalokivi romahti luottokelvottomaksi - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 15.8.2018. Viitattu 16.8.2018.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rajusti-laskeneen-loudspringin-osakkuusyhtion-luvuissa-isoja-kysymysmerkkeja/qywqhMLT www.kauppalehti.fi. Viitattu 16.8.2018.
Afrikassa operoiva menestysyhtiö Nocart selvisi täpärästi konkurssilta - "maailmaa valloittaessa kassa huutaa hoosiannaa" T&T. Viitattu 16.8.2018. (englanniksi)
Suomen Asiakastieto Oy

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nocart (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nocart)

https://nocart.com/ (https://nocart.com/)

[tweet]926560681255690250[/tweet]

https://twitter.com/EY_Suomi/status/926560681255690250

QuoteWittusen lähtee – Blastr siirtyy Bula-aikaan

Inkoon vihreän terästehtaan hankkeen johtaja vaihtuu. Hanke viivästyy monta vuotta.

Vihreää terästehdasta Inkooseen suunnittelevan Blastr Green Steelin (Blastr) konsernijohtaja Hans Fredrik Wittusen jättää yhtiön. Blastr kertoi asiasta tiedotteella tänään.
Uusi toimitusjohtaja on Mark Bula, jota Blastr kuvaa "globaalin terästeollisuuden konkariksi.
....
Hankkeen terästehdas on suunnitteilla Inkooseen.
Asiasta uutisoitiin torvet soiden tammikuussa 2023. Tuotannon oli määrä alkaa vuoden 2026 lopulla.
Talouselämä-lehti uutisoi keskiviikkona, että nyt hankkeen odotetaan valmistuvan 2030.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/cc3f4718-c91c-4693-8337-d23776a9cfba

Voi voi! Kuinka nyt käy wihreän siirtymän kun sen apostoli ottaa hatkat?
Ingressistä muuten puuttuu yksi oleellinen sana: äärettömän.

En ymmärrä miten joku on niin dorka että uskoo noita huijareita?

Quote

Antti Kaikkonen
Antti KaikkonenAntti Kaikkonen
• 3rd+• 3rd+
Managing Director, Blastr Green Steel OyManaging Director, Blastr Green Steel Oy
5d • 5d •

Follow

Yksi työntäyteinen viikko jälleen takana Blastr Green Steel Inkoon hankkeen edistämiseksi.
Kumppanitapaamisia ja hankekehitystä tiimin kanssa pitkin viikkoa.
Tiistaina sain kunnian puhua puhtaasta siirtymästä terästeollisuuden näkökulmasta asiantuntevalle yleisölle Energiateollisuus ry – Finnish Energy Energia akatemiassa. Tärkeää keskustelua teollisuuden dekarbonisaatiosta, vedyn roolista ja sähkömarkkinasta.
Keskiviikkona vierailimme Hangossa ja Raaseporissa; kiitos tuestanne Ståhl Petra ja Petra Theman tai "Dupont ja Dupond" kuten itse sanotte😊 Blastrin Inkoon hanke on seutukunnallinen ja tuo elinvoimaisuutta alueen kaikkiin kuntiin ja kaupunkeihin.
Torstaina Fortum järjesti Inkoon kuntapäättäjille vierailun Joddbölen teollisuusalueelle ja ympäristöministeri Kai Mykkänen sekä seutukunnan kuntien edustajia osallistui päivän ohjelmaan. Tilaisuudessa Blastr esitteli Inkoon hankkeen tilannekuvaa tulevan toimitusjohtajamme Mark Bula johdolla. Hankekehityksen edetessä olemme pystyneet merkittävästi laskemaan tehtaan päästöjä YVA-ohjelmassa esitetyistä luvuista – ja työ tältä osin jatkuu.
Viikon lopuksi avattiin "kesä"mökkikausi kauniissa Inkoon saaristossa, tulevan terästehtaan naapurissa. Yöllä on satanut lunta mutta sähköllä tuvan saa lämpimäksi ja saunan klapeilla jopa kuumaksi. Tärkeintä on asenne ja tietysti seura.

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7187327526799630336/ (https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7187327526799630336/)

Quote

Antti's profile photo
Antti Kaikkonen reposted this

Mark Bula
Mark BulaMark Bula
• 3rd+• 3rd+
Chief Executive Officer, Start-up Executive, International CEO, Global CCO, Chief Revenue Officer, EVP Strategy, Board MemberChief Executive Officer, Start-up Executive, International CEO, Global CCO, Chief Revenue Officer, EVP Strategy, Board Member
5d • 5d •

Follow
Blastr has a solid plan to create a complete value chain, mine-to-gate, and we are gaining support each day, thanks in part to outreach such as this opportunity. Thank you, Minister Kai Mykkänen, Member of Parliament Henrik Wickström and Fortum.
Blastr Green Steel
Blastr Green SteelBlastr Green Steel
3,304 followers3,304 followers
5d • Edited • 5d • Edited •

Follow
Blastr's incoming CEO Mark Bula met Minister of Climate and the Environment Kai Mykkänen and Member of Parliament Henrik Wickström yesterday in Joddböle at Fortum's invitation. Blastr is planning to build an ultra-low CO₂ steel factory in Joddböle.

Joddböle has been an industrial site since the 1940s. Until recently it was the home of the largest coal-fired power plant in the Nordics. Joddböle is an ideal and unique location for producing ultra-low CO₂ steel products. The site provides strong grid connection for clean electricity, deep and ice-free harbor as well as short access to the attractive and growing European market of low emission steel. During the event, Blastr also announced updated emissions modeling that show the plant's emissions to be 53 percent lower than previously estimated.

https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7187127741685587968/ (https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7187127741685587968/)

Suomen kannattaisi ottaa tähän(kin) huijaus- ja kuppausyritykseen sellainen kanta että teillä norjalaisilla on määrättömästi rahaa ja resursseja, tehkää tehdas mutta täysin omilla rahoillanne. Meiltä ei talodellista apua nyt liikene, rakennusluvan saatte, tehdas tulee olla valmiina ja toiminnassa 5 vuoden kuluessa.

Katsotaan montako päivää menee ennen kuin tehdasprojekti on sitten peruttu..

^^ Tällaisilla ulostuloillako A. Kaikkonen luulee nostavansa omaa profiiliaan kepun pj:nä ja samalla kepun kannatusta? Juu enpä oikein usko.

Ei ole sama Kaikkonen, luulen että tämä Kaikkonen on saanut kenkää Fortumilta.

https://www.fortum.fi/tietoa-meista/blogi/forthedoers-blogi/datakeskusten-energiaa-kierrattamalla-irti-kivihiilesta

Inkoon miljarditehdashanke etenee, kehitysvaiheelle rahoittajaksi muun muassa valtion Tesi

Yhtiö tiedotti keskiviikkona keränneensä sijoittajilta ensimmäisen rahoituskierroksen, jolla rahoitetaan hankkeen kehittäminen sellaiseen vaiheeseen, että varsinaiselle rakentamisvaiheelle voidaan hakea rahoitusta.

Rahoituskierrokseen osallistuivat yhdysvaltalainen monialajätti Cargill, saksalainen teräskauppias Interfer Group, Blastrin perustanut Vanir Green Industries sekä Suomen valtion pääomasijoittaja Tesi.

Rahoituskierroksen euromäärää Blastr ei kerro. Tesin sijoitusjohtaja Esa Koponen kertoo HS:lle, että Tesi rahoittaa hankekehitysvaihetta tässä vaiheessa enintään viidellä miljoonalla eurolla.


https://www.hs.fi/talous/art-2000010524222.html



Kusetus on alkanut. Aluksi viisi milliä.

Tämä hulluus vaan etenee.

Ensin oli hyperloop - sitäkin ajetttiin kovasti - toivottavasti siihen ei menny verorahoja.

Mutta nyt taas tää aivan toivoton tapaus, johon imetään sitten kaikki mehut tästä maasta?

Joku laki pitäs tämmöseen kuppaamiseenkin olla!

Ihan mukava kesälomaraha Wittuselle tuo viisi milliäkin on. Ei kai se mikään upporikas ollut - vielä. Sanotaan, että hölmöiltä pitääkin ottaa rahat pois kuleksimasta, mutta v*tuttaahan tuollainen silti.  >:(

Minusta Inkoota parempi tehtaan sijoituspaikka olisi Imatra ja Valcon tontti. Paikan nimeksi sopisi kusetuspuisto. Valcoa aikanaan suitsutettiin Suomen pelastajaksi kun se oli ihan kuvaputkitehdas. Eipä niillä kuvaputkilla maailmaa valloitettu, ainoastaan jokunen kaatopaikka.

^Inkootakin parempi sijoituspaikka tehtaalle olisi Islannissa. Ei tarvita mitään tuulipuistoja, maan alta pursuaa energiaa mielin määrin. Laivoilla Inkooseenkin malmi pitäisi tuoda, laivoilla kulkisi Islantiinkin.

Quote from: Roope2 on 27.06.2024, 03:39:31
Rahoituskierrokseen osallistuivat yhdysvaltalainen monialajätti Cargill, saksalainen teräskauppias Interfer Group, Blastrin perustanut Vanir Green Industries sekä Suomen valtion pääomasijoittaja Tesi.

Rahoituskierroksen euromäärää Blastr ei kerro. Tesin sijoitusjohtaja Esa Koponen kertoo HS:lle, että Tesi rahoittaa hankekehitysvaihetta tässä vaiheessa enintään viidellä miljoonalla eurolla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010524222.html

Kusetus on alkanut. Aluksi viisi milliä.

Veikkaan tämän ensimmäisen rahoituskierroksen, jostain oudosta syystä salaisena pidettävän, euromääräksi 5 000 000 euroa.

Quote from: sakarit on 27.06.2024, 11:51:05

Quote from: Roope2 on 27.06.2024, 03:39:31
Rahoituskierrokseen osallistuivat yhdysvaltalainen monialajätti Cargill, saksalainen teräskauppias Interfer Group, Blastrin perustanut Vanir Green Industries sekä Suomen valtion pääomasijoittaja Tesi.

Rahoituskierroksen euromäärää Blastr ei kerro. Tesin sijoitusjohtaja Esa Koponen kertoo HS:lle, että Tesi rahoittaa hankekehitysvaihetta tässä vaiheessa enintään viidellä miljoonalla eurolla.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010524222.html

Kusetus on alkanut. Aluksi viisi milliä.

Veikkaan tämän ensimmäisen rahoituskierroksen, jostain oudosta syystä salaisena pidettävän, euromääräksi 5 000 000 euroa.

Minä veikkaan tuohon tulevan kaksi tai jopa kolme nollaa perään, ja että käteen jää iso kasa paskaa. Jos siis oikeasti jotain rakennetaan.

Quote

Press release
Blastr Green Steel and Cargill sign a pioneering framework agreement to
accelerate the radical decarbonization of the steel value chain
Oslo, Norway, 4
th July, 2023. Blastr Green Steel AS ("Blastr"), a leading developer of ultra-low
C02 steel products, and Cargill, a leading player along the global ferrous supply chain, have
today signed a strategic framework agreement (the "Agreement") reflecting a strong joint
commitment to realize the Blastr Green Steel Project to radically decarbonize steel production.
The Agreement covers multiple parts of Blastr's integrated value chain, including supply of iron
ore, offtake, products sale, logistics, and financial services, as well as a USD 10 million equity
commitment by Cargill in Blastr's planned Series A financing round.

The Agreement builds on the close relationship developed between Cargill and Blastr over the past
year, centered on Blastr's plan for an integrated green steel value chain which has the potential to
deliver more than 90% reduction of Scope 1-3 C02 emissions* per tonne of steel. It will enable a
unique, profitable business model with a record low CO2 footprint for industrial-scale steel
production and a platform for further growth. Blastr is initially developing a 6 million tons (Mt) DRgrade pellets plant and a 2.5 Mt direct reduced iron (DRI-EAF) steel plant with own green hydrogen
production.
The Agreement covers the supply of iron ore to the Blastr Pellet Plant, offtake and selling of Direct
Reduction (DR) pellets, Hot Briquetted Iron (HBI) and ultra-low CO2 steel products, scrap sourcing,
green shipping and logistical solutions, and working capital and risk management services.
"Today's Agreement demonstrates our shared ambition of realizing Blastr Green Steel vision to
enable significant reductions of CO2 emissions along the steel value chain. We are very pleased to
further strengthen our collaboration with Cargill and enter into a long-term strategic collaboration,
with them also becoming a shareholder. Cargill's access to raw materials and end-customers,
combined with innovative trading, shipping, and offtake solutions, bring us a giant leap forward in
realizing green steel production at scale", says Blastr Green Steel CEO, Hans Fredrik Wittusen.
As part of the Agreement, Blastr and Cargill have signed a convertible loan agreement for USD 3
million, which brings the Cargill equity investment in Blastr´s Series A financing, planned for the
second half of 2023, to a total of USD 10 million. Cargill will further support Blastr in developing
2
and commercializing ultra-low CO2 steel products for the European market, and the Parties will
continue to apply their respective capabilities to accelerate the development of Blastr Green Steel.
Lee Kirk, Managing Director, Cargill Metals commented, "Cargill is pleased to be partnering with
Blastr on the development of this transformational project. This Framework Agreement across the
supply chain is a significant step forward to provide solutions to our customers and a
demonstration of Cargill's commitment to accelerate the development of new process routes that
will enable the transition to a steel industry with lower C02 emissions and high ESG credentials.
Cargill will be working with Blastr across the supply chain from raw materials to steel enabling the
development of transparent certified supply chains and creating strategic flows to steel end
customers in the growing green steel segment of the market. This brings us one step closer to our
goal of shaping a responsible and sustainable ferrous supply chain that helps the world thrive."
Over the next few months, Cargill and Blastr will finalize definitive agreements, covering the areas
included in the strategic collaboration, while continuing to work closely together to realize the
shared ambition of bringing ultra-low CO2 steel to global customers.
For further information, contact:
Hans Fredrik Wittusen, CEO, Blastr Green Steel
Tel. +47 901 80 944
[email protected]
Bridget Christenson, Director, Media Relations and Issues Response, Global Communications,
Cargill
Tel. +1 952 742 0052
[email protected]
*Scope 1 emissions are direct emissions that a company causes by operating the things that it owns. Scope 2 emissions
are indirect emissions created by the production of the energy that an organization buys. Scope 3 emissions are those
indirect emissions that are not produced by the company itself but cover those produced by customers using the
company´s products or those produced by suppliers making products that the company uses. (Source: World Economic
Forum).
About Blastr Green Steel
Blastr aims to decarbonize the steel industry, by creating an integrated green steel value chain leveraging
Nordic advantages. By utilizing local raw materials and fossil-free energy and applying a circular economy
thinking throughout the value chain, the company aims to produce 2.5 million tonnes of cost-competitive,
ultra-low CO₂ steel, with ~90% lower scope 1-3 emissions than conventional steel production. We will
establish production facilities in the Nordic Region, with its ambitious political energy transition agenda,
3
deep ice-free ports giving access to the attractive European markets, and highly qualified workforce. Blastr
Green Steel will be one of the largest industry start-ups in the Nordic region.
For more information, visit blastr.no
About Vanir Green Industries (VGI)
VGI is a Nordic business builder and investment company that builds and scales leading, sustainable, robust,
and profitable companies that will help accelerate the energy transition. VGI was founded by Tore Ivar
Slettemoen, who also founded NYSE listed Freyr Batteries. In addition to Blastr, the VGI portfolio consists of
Removr developing solutions for capturing and storing CO₂; Freija developing technology for producing green
methane and Njordr focusing on onshore and offshore wind power projects. Njordr´s subsidiary Nordi
develops renewable energy projects in Finland.
About Cargill
Cargill helps the world's food system work for you. We connect farmers with markets, customers with
ingredients and families with daily essentials—from the foods they eat to the floors they walk on. Our
160,000 team members around the world innovate with purpose, empowering our partners and
communities as we work to nourish the world in a safe, responsible, sustainable way.
From feed that reduces methane emissions to waste-based renewable fuels, the possibilities are
boundless. But our values remain the same. We put people first. We reach higher. We do the right thing. It's
how we've met the needs of the people we call neighbours and the planet we call home for 157 years—and
how we'll do so for generations to come.
For more information, visit Cargill.com and our News Center
About Cargill Metals
Headquartered in Singapore, Cargill's metals business provides value-add services and solutions along the
global ferrous supply chain. Combining over 150 years track record of risk management in global
commodities markets with more than 40 years unique insights in the ferrous industry, we provide our
customers the support they need to thrive. We connect iron ore miners around the world with steel mills in
key markets and provide a broad range of services from technical marketing to customized risk
management solutions along the supply chain including to end users of steel.
With around 150 dedicated experts, an established global network and hubs in China, Singapore, U.K. and
Vietnam to serve our customers, Cargill operates across over 25 ports and more than 50 warehouses
globally, providing physical and financial solutions to over 2,500 customers in 40 countries. Each year we
move around 50 million tons of physical iron ore and 6 million tons of physical steel globally. For more
information, visit Cargill Metals or Cargill.com.

https://www.blastr.no/resources/230704-Blastr-Cargill-Release-Final-.pdf (https://www.blastr.no/resources/230704-Blastr-Cargill-Release-Final-.pdf)

Quote

Cargill and H2 Green Steel Sign Multi-year Offtake Contract to Supply Near Zero-Emission Steel
Agreement expected to help accelerate global ferrous supply chain decarbonization
Stockholm, June 19, 2023 – Cargill (Cargill Metals) has entered into a multi-year agreement with Swedish industrial startup H2 Green Steel for the supply of green steel.

Cargill joins a growing list of customers of H2 Green Steel, further validating the demand for near-zero emission steel. The agreement marks another major step for Cargill toward its vision to shape a responsible and sustainable ferrous supply chain that helps the world thrive.
"Today's announcement marks another strategic milestone in advancing our sustainability goals," said Lee Kirk, managing director, Cargill Metals, "Our customers are already signaling significant interest in low CO2 steel. H2 Green Steel is one of the first out of the starting blocks in producing green steel at scale."

Cargill Metals connects different parts of the ferrous supply chain, from iron ore miners to steel mills around the world. The company is committed to delivering on its sustainability goals through a variety of initiatives, including partnerships that develop cleaner products with lower CO2-footprint. The agreement with H2 Green Steel is an example of such a partnership where Cargill will help its customers meet their sustainability and climate goals with a sustainable and responsible supply of products.

H2 Green Steel was launched in 2021 to accelerate the decarbonization of hard to abate industries. Starting with steel - one of the heaviest polluting industries - the company is building a green field steel plant in Boden which will run on renewable electricity. The plant will produce its own green hydrogen in a giga-scale electrolyzer, which in turn will reduce iron ore to green sponge iron through direct reduction. The green sponge iron will feed the green steel process achieving emission reductions of up to 95 percent compared to traditional steelmaking with coke and coal in a blast furnace.

"It is the commitment to a responsible and sustainable connected ferrous metals supply chain that drew us to this partnership with Cargill. The additional possibilities for working together for both upstream and downstream emission reductions that enhance this distribution relationship. Cargill's global reach will help H2 Green Steel's products be available to other markets as demand grows beyond the EU," said Mark Bula, Commercial Head of Boden Steel at H2 Green Steel.

Media Contact: [email protected]

About Cargill
Cargill is committed to providing food, ingredients, agricultural solutions, and industrial products to nourish the world in a safe, responsible, and sustainable way. Sitting at the heart of the supply chain, we partner with farmers and customers to source, make and deliver products that are vital for living.

Our 160,000 team members innovate with purpose, providing customers with life's essentials so businesses can grow, communities prosper, and consumers live well. With 159 years of experience as a family company, we look ahead while remaining true to our values. We put people first. We reach higher. We do the right thing—today and for generations to come. For more information, visit Cargill.com and our News Center.



About H2 Green Steel
H2 Green Steel (H2GS AB) was founded in 2020 with the ambition to accelerate the decarbonization of the steel industry, using green hydrogen. Steel, which is one of the world's largest carbon dioxide emitters, is the company's first business vertical. The founder and largest shareholder of H2 Green Steel is Vargas, which is also co-founder and one of the larger shareholders in Swedish battery maker Northvolt. H2 Green Steel is headquartered in Stockholm, Sweden, with its first green steel plant under development in Boden, northern Sweden. www.h2greensteel.com

About Cargill Metals
Headquartered in Singapore, Cargill's metals business provides value-add services and solutions along the global ferrous supply chain. Our 150-year track record of risk management in global commodities markets combined with more than 40 years of unique insights in the ferrous industry, provides our customers the support they need to thrive. We connect iron ore miners around the world with steel mills in key markets and provide a broad range of services from technical marketing to customized risk management solutions along the supply chain including to end users of steel.

With around 150 dedicated experts, an established global network and hubs in China, Singapore, U.K. and Vietnam to serve our customers, Cargill operates across over 25 ports and more than 50 warehouses globally, providing physical and financial solutions to over 2,500 customers in 40 countries. Each year we move around 50 million tons of physical iron ore and 6 million tons of physical steel globally. For more information, visit Cargill Metals Supply Chain or Cargill.com.

https://www.cargill.com/2023/cargill-and-h2-green-steel-sign-multi-year-offtake-contract (https://www.cargill.com/2023/cargill-and-h2-green-steel-sign-multi-year-offtake-contract)



[tweet]1610176815275835392[/tweet]

https://x.com/KaiMykkanen/status/1610176815275835392

[tweet]1694608043026059336[/tweet]

https://x.com/KaiMykkanen/status/1694608043026059336

Quote

26.6.2024
Erittäin vähähiilisen teräksen tuottaja Blastr Green Steel kerännyt kasvurahoitusta – tuotantolaitos suunnitteilla Inkooseen
Jaa Twitterissä

Jaa LinkedInissä
Norjalainen Blastr Green Steel (Blastr) on kerännyt rahoituskierroksen, jonka myötä Inkooseen suunniteltu, Suomelle merkittävä vähähiilisen teräksen tuotantolaitoshanke etenee. Rahoituskierrokselle osallistui Blastrin strategisia kumppaneita, mukaan lukien maailman johtava terästuottaja Cargill Metals, saksalainen teräskauppias INTERFER Group, Tesi ja Blastrin perustanut Vanir Green Industries.

"Tesillä on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Haluamme olla pitkäjänteisesti mukana edistämässä lupaavimpien uusien teollisten puhtaan siirtymän kärkihankkeiden syntymistä Suomeen", sanoo Esa Koponen, sijoitusjohtaja Tesillä.

Lue lisää:

Blastrin tiedote, 26.6.2024  (englanniksi)
Lisätietoja:

Esa Koponen, sijoitusjohtaja, kasvu- ja teolliset sijoitukset
[email protected]
+358 50 577 9166

Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Sijoitamme markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
tesi.fi | X (Twitter) | LinkedIn | Instagram | Bluesky | Threads | Uutiskirje

https://tesi.fi/uutinen/blastr-green-steel/ (https://tesi.fi/uutinen/blastr-green-steel/)

Quote
X

Uusi johtaja Yhdysvalloista hankkimaan rahoitusta
Blastrin uusi konser­ni­johtaja Mark Bula on toiminut teräs­te­ol­li­suuden parissa 35 vuotta. Viimeiset kaksi vuotta Bula on työskennellyt vihreän teräksen hankkeen parissa Yhdysvalloissa ja hän on ollut käynnistämässä teräs­teh­das­hank­keita Yhdysvalloissa. Bula kertoi tuovansa tietotaitoa Yhdysvalloista siitä, miten terästä voidaan tehdä tehokkaasti uudella tavalla ja vähäisillä päästöillä.

Bula on varttunut Pittsburghissa, joka on Yhdysvaltojen teräs­pää­kau­punki. Ennen siirtymistään Blastrille hän on toiminut johtajana H2 Green Steelissä Ruotsissa ja eri johto­teh­tä­vissä Big River Steelissä.

Bula kertoi, että hankkeen rahoittaminen tulee olemaan haastavaa ja että rahoituksen saamiseen kuluu yleensä enemmän aikaa kuin itse tehtaan rakentamiseen. Bula kertoi, että hankkeella on jo tällä hetkellä 5-6 ydinra­hoit­tajaa, joista tullaan tiedottamaan tarkemmin myöhemmin ensimmäisen rahoi­tus­kier­roksen päättyessä.

X

https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&com=6/159/74611/cdf07f87b5 (https://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&com=6/159/74611/cdf07f87b5)

Quote

Blastr Green SteelBlastr Green Steel
3,567 followers3,567 followers
2w • Edited •  2 weeks ago
Follow

Last Thursday Blastr organized an info evening for locals at Hembygdsgården in Inkoo. Blastr's CEO Mark Bula welcomed all participants, together with County manager Antti Kaikkonen, COO Viktor Forss and CTO Mikael Lindvall. Experts Samuel Rintamäki from Ramboll and Tapio Lukkari, Elias Pentti and Kaisa Vähänen from AFRY, and Aija Aunio from Ingå kommun - Inkoon kunta presented the economic impact of the project, noise and emission modeling, and how the zoning for the project area is progressing.

Thank you to everyone who attended the townhall and engaged in the discussion! The project will bring economic wellbeing to the area, while tackling one of the key tasks to mitigate climate change - decarbonizing steel.

All presented materials are now available on our website (in Finnish and Swedish):
https://lnkd.in/dY8vvbjV

https://www.linkedin.com/posts/blastr-green-steel_last-thursday-blastr-organized-an-info-evening-activity-7204454842679877634-7lFW/ (https://www.linkedin.com/posts/blastr-green-steel_last-thursday-blastr-organized-an-info-evening-activity-7204454842679877634-7lFW/)

Quote
X

Cargill is the United States' largest privately held company, bigger even than the notorious Koch Industries. Its footprint extends around the world. But The Worst Company in the World? We recognize this is an audacious claim. There are, alas, many companies that could vie for this dubious honor. But this report provides extensive and compelling evidence to back it up.

X

https://stories.mightyearth.org/cargill-worst-company-in-the-world/ (https://stories.mightyearth.org/cargill-worst-company-in-the-world/)

The TRUTH About Cargill: The Most Evil Company
https://www.youtube.com/watch?v=nriwCth7Dqg

Melkoiset Sunnucarcenter vibat tulee tästä Wittusen tehtaasta mieleen. Veikkaan tämän olevan verorahojen kuppaus hanke puhtaasti. Onko noita muita sijoittajia oikeasti mukana? Kandee tarkistaa ihan sieltä sijoittaja firmoista kysymällä. Ja millä summalla? Kaikki salailu haisee ja hillitön kiire yms.

Miksi poliitikot lähtevät aina näihin selkeisiin kusetus hankkeisiin? Mikä siinä on niin vaikeaa olla havaitsematta epätervettä ja outoa hanketta.

Quote

H2 Green Steel signs definitive debt financing agreements for €4.2 billion in project financing and increases the previously announced equity raised by €300 million. Total equity funding to date amounts to €2.1 billion. The company has also been awarded a €250 million grant from the EU Innovation Fund. H2 Green Steel has now secured funding of close to €6.5 billion for the world's first large-scale green steel plant in Northern Sweden.

H2 Green Steel is driving one of the largest climate impact initiatives globally. The company was founded in 2020 with the purpose to decarbonize hard-to-abate industries, starting by producing steel with up to 95% lower CO2 emissions than steel made with coke-fired blast furnaces. The construction of the flagship green steel plant in Boden, with integrated green hydrogen and green iron production, is well under way. The supply contracts for the hydrogen-, iron- and steel equipment are in place. A large portion of the electricity needed has been secured in long-term power purchase agreements, and half of the initial yearly volumes of 2.5 million tonnes of near zero steel have been sold in binding five- to seven-year customer agreements. 

Today H2 Green Steel announces a massive milestone on its journey to accelerate the decarbonization of the steel industry, which is still one of the world's dirtiest. The company has signed debt financing of €4.2 billion, added equity of close to €300 million and been awarded a €250 million grant from the Innovation Fund. Funding amounts to €6.5 billion in total. 

H2 Green Steel has signed definitive financing documentation for €3.5 billion in senior debt and an up-to-€600 million junior debt facility: 

Consistent with project financings, international banks providing the senior debt will be lending in part under cover provided by Riksgälden (Swedish National Debt Office), as a green credit guarantee and Euler Hermes as an export credit cover for €1.2 billion each. The guarantees cover 80% and 95% of the loan amount respectively, and are provided in accordance with market pricing.

The group of over 20 lenders includes Svensk Exportkredit (SEK) and the European Investment Bank together with commercial banks, led by BNP Paribas, ING, KfW IPEX-Bank, Societe Generale and UniCredit. 

The junior debt consortium is led by AIP Management and comprises European and international investment banks and funds. 

H2 Green Steel has also raised close to €300 million more in equity, bringing the private placement in the project to a total of €2.1 billion. New shareholders include Microsoft Climate Innovation Fund, Mubea and Siemens Financial Services. Additionally, IMAS Foundation and Just Climate are some of the existing shareholders which are increasing their investments in H2 Green Steel. 

In September 2023, H2 Green Steel announced it had raised €1.5 billion in equity, making it the largest private placement round in 2023 in Europe. Before that, the company closed its series A equity round of €86 million in May 2021 and announced the close of its series B1 round of €260 million in October 2022. 

H2 Green Steel has also signed a €250 million grant agreement under the Innovation Fund through the European Climate, Infrastructure and Environment Executive Agency (CINEA). The Innovation Fund is financed by the European Union's Emissions Trading System and supports innovative projects that aim to speed up decarbonization of European industry and accelerate the green transition.

"No one has scrutinized our project more thoroughly than those who back our financing. This massive commitment from our lenders, investors and the Innovation Fund is true recognition of the quality of our company. It's also a big win for the climate as we hope the model will inspire the financing of other decarbonization initiatives in hard-to-abate industries," says Henrik Henriksson, CEO of H2 Green Steel. 

"We have gone through this process working side-by-side with many different stakeholders. We have worked as one big team, broken new ground and found innovative solutions in structures and ways of working that are normally rigid. The result is a historical milestone for one of the biggest decarbonization ventures globally," Otto Gernandt, Chief Financial Officer, H2 Green Steel.   

"H2 Green Steel is an excellent example of the kind of breakthrough projects that the EU Innovation Fund is supporting. The EU is proud to support these solutions to decarbonize the European steel industry and keep it competitive in a challenging global environment. We congratulate the H2 Green Steel team on their dedication and hard work, and look forward to supporting similar initiatives all over Europe," said Kurt Vandeberghe, Director General for Climate Action, European Commission. 

COMMENTS FROM LENDERS: 
"It has been a both long and exciting journey working side-by-side with H2 Green Steel as well as national and international stakeholders. Together we have now accomplished a very important milestone in the future decarbonization of the hard-to-abate industries. Along the way, we have broken new ground, built some fantastic relationships and we look forward to continuing to do our bit to support the climate transition", says Magnus Montan, CEO SEK.

"We are extremely proud that we have been able to play a part in this landmark transaction. As German ECA we have a strong focus on supporting the German industry in the energy transition and this project shows that German companies such as SMS and TK Nucera can provide the leading-edge technology that is key to drive the transition to decarbonization of relevant industries like the steel sector. Huge congratulations to everybody at H2 Green Steel for their fantastic work in bringing this adventure to reality," said Ulrich Schulte Lünzum, Head of Project Finance, Euler Hermes.

"The steel industry is a strategic sector, being at the heart of the EU economy. Our commitment to reach net zero by 2050 requires this sector to undergo transformative changes. It is important that the EIB, as the EU climate bank, is supporting H2 Green Steel in its pioneering development for a breakthrough clean technology to produce low carbon primary flat steel products. The project paves the way for the development of environmentally friendly steel - crucial for the decarbonisation efforts of the so-called "hard to abate sectors", of which steel is an important one," says Vice-President of the European Investment Bank, Thomas Östros. 

"Working closely with the exceptional H2 Green Steel team since the inception of the project in 2021, we are extremely proud to have supported the venture in this precedent setting financing. This transaction illustrates very well how industrial innovation can be financed to enable transition. A huge milestone for the European low carbon steel industry," said Christophe Hadjal, Managing Director, Regional Head for Europe Mining, Metals and Industries Finance, Societe Generale   

"Use of green hydrogen as the reducing agent for iron ore in the steel-making process is one of the highest merit order use cases for green hydrogen we have identified. It has been quite a journey over the past two-and-a-half years, and we look forward to continuing to work with the H2 Green Steel team on the Boden project and beyond." said Greg Falzon, Partner, Co-head of investments at AIP.

Legal and financial advisors to H2 Green Steel include Milbank, Mannheimer Swartling, Societe Generale and KfW IPEX-Bank. 

Morgan Stanley acts as equity advisor to H2 Green Steel. 

https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-raises-more-than-4-billion-in-debt-financing-for-the-worlds-first-large-scale-green-steel-plant (https://www.h2greensteel.com/latestnews/h2-green-steel-raises-more-than-4-billion-in-debt-financing-for-the-worlds-first-large-scale-green-steel-plant)

Quote

Accelerating the decarbonization of steel production
H2 Green Steel is on a mission to accelerate the decarbonization of heavy industries, starting with steel. By bringing emissions down to zero and enabling sustainable operations, we are building a better, cleaner future for our planet.

Cleaning up steel is key to tackling climate change, as it accounts for more than 7 percent of global CO2 emissions.

H2 Green Steel will produce green steel, reducing C02 emissions with 95 percent compared to traditional steelmaking. By using green hydrogen and fossil-free electricity instead of coal, water and heat become our primary emissions. By 2030, we will produce 5 million tonnes of green steel annually in our fully integrated, digitalized, and sustainable plant in Boden, northern Sweden. But this is just the beginning – our expertise in green hydrogen will enable us to decarbonize other industries in addition to steel.

We are looking for talented, innovative, and purpose-driven people to join our growing and diverse team. Our employees are offered the opportunity to do their best work every day, implement the latest technology, and put their ideas into practice. Together, we are building an impact company with sustainability at its core – for our people, customers, investors, society, and planet.

Are you interested in living close to nature? Then Boden is the perfect place to build a new home. With stunning surroundings, a rich variety of outdoor activities and not least, friendly people (Bodensare) – Boden offers an attractive and sustainable living environment. Here, you will take part in a growing and evolving city where everyone, no matter where in the world you're from, is welcome and an included part of the community.

Visit the links below to learn more about life in Boden:
https://bodenxt.se/en/
https://flyttatillboden.se/en/

If you're interested in being a part of our journey, have a look at our open positions:

Job opportunities
Talent Acquisition Specialist
People & Organization · Boden
Balance of Plant & Site Infrastructure (BoP/SIN) Design Manager
Stockholm
Site Infrastructure (SIN) Unit Lead
Project Delivery · Boden, Stockholm
Area Construction Manager - Hydrogen
Stockholm

https://career.h2greensteel.com/ (https://career.h2greensteel.com/)

Quote from: Sakari on 27.06.2024, 12:50:04
Melkoiset Sunnucarcenter vibat tulee tästä Wittusen tehtaasta mieleen. Veikkaan tämän olevan verorahojen kuppaus hanke puhtaasti. Onko noita muita sijoittajia oikeasti mukana? Kandee tarkistaa ihan sieltä sijoittaja firmoista kysymällä. Ja millä summalla? Kaikki salailu haisee ja hillitön kiire yms.

Miksi poliitikot lähtevät aina näihin selkeisiin kusetus hankkeisiin? Mikä siinä on niin vaikeaa olla havaitsematta epätervettä ja outoa hanketta.

Muistaakseni rosvofirma Cargill lupasi 10 miljoonaa € täkynä.

Taitaa tuo Wittusen fabriikki olla sellainen että sivutuotteena saadaan käärmeöljyä. Sille ainakin noita myyntimiehiä löytyy. Liekköhän maailmassa montakin vihreän teräksen tehdasta.

Quote from: Golimar on 27.06.2024, 12:58:12

Quote from: Sakari on 27.06.2024, 12:50:04
Melkoiset Sunnucarcenter vibat tulee tästä Wittusen tehtaasta mieleen. Veikkaan tämän olevan verorahojen kuppaus hanke puhtaasti. Onko noita muita sijoittajia oikeasti mukana? Kandee tarkistaa ihan sieltä sijoittaja firmoista kysymällä. Ja millä summalla? Kaikki salailu haisee ja hillitön kiire yms.

Miksi poliitikot lähtevät aina näihin selkeisiin kusetus hankkeisiin? Mikä siinä on niin vaikeaa olla havaitsematta epätervettä ja outoa hanketta.

Muistaakseni rosvofirma Cargill lupasi 10 miljoonaa € täkynä.

Eli rosvotaan veronmaksajien rahoja ja annetaan siivu poliitikolle. Tai palkataan poliitikon vaimo yhdyskuntavastaavaksi palkka 25 000e/kk. Ilmiselvää korruptiota. Jotain tälläisiä hähmäisiä sopimuksia voisi Wittusen ja Bulan harrastavan...

Quote from: Sakari on 27.06.2024, 12:50:04
Miksi poliitikot lähtevät aina näihin selkeisiin kusetus hankkeisiin? Mikä siinä on niin vaikeaa olla havaitsematta epätervettä ja outoa hanketta.

Näissä hankkeissa on vahva korruption maku. Rahojen työntäminen ilmiselvään konkurssipesään ei voi perustua muuhun kun jonkinlaisiin palkintovirkoihin tai muuhun voiteluun.

Jostain syystä näitä "investointeja" on aina junailemassa kokkarit, joista mm. ns. UMTS-kaupat ( https://www.kaleva.fi/suomen-katastrofaalisin-kauppa-jokainen-suomalaine/1881669 ) on hyvä esimerkki.

Jonne ei ehkä muista mutta vuonna 2000 valtion omistama Sonera (ent. Tele) päätti upottaa miljardeja ns. UMTS verkkoliikennelisensseihin Saksassa. Muistan elävästi miten kokkarien ministerit Ville Itälä ja Sauli Niinistö Lipposen hallituksessa paasasivat julkisuudessa mikä loistobisnes UMTS-lisenssit olisivat. Hanketta runnottiin läpi kun käärmettä pyssyyn kun sen väitettiin olevan seuraava Nokia.

Hanke oli tuomittu epäonnistumaan koska UMTS-tekniikka oli vain välivaiheen teknologia, joka vanhenisi äkkiä eikä absurdia yli 4 miljardin euron summaa mitenkään voinut perustella Saksan verkkoliikenteen odotetuilla tuotoilla. Kilpailijoita oli mutakin ja 4 miljardia oli hinta pelkälle lisenssille, jonka lisäksi pitäisi upottaa miljardeja verkon rakentamiseen.

Wittusen teräksestä uhkaa tulla samanlainen megafiasko kun UMTS. Nyt kuten silloin, päättäjät lankesivat euforiaan, jossa raha mukamas sataa sisään ja Suomesta tullee jälleen kerran maailman johtotähti. Puuhamiehinä ovat jälleen kokkarien ministerit, jotka ovat tunkemassa rahaa teknologiaan, joka ei mitenkään tule skaalautumaan ja jonka tuotteille ei ole olemassa markkinoita missään. Talous puuttuu tästä kuviosta kokonaan.

Jos hanke on niin kannattava kun väitetään, yksityinen raha löytää tiensä siihen helposti eikä valtiolla ole mitään tarvetta sijoittaa verovaroja korkeariskiseen hankkeeseen.

^Noissa olisi Baader-Meinhoffatavaa Elokapinalle, mutta taitaa olla turha toivo, kun pelaavat samassa joukkueessa, ja kusevat housuun jos joku vähänkin sanoo pahasti.

QuoteKusetus on alkanut. Aluksi viisi milliä.

Täyttää ihan klassisen kusetuksen tunnusmerkit. Kun höynäytettävältä on saatu alkuun nyhdettyä muutama milli, on jatkossa suurempi kynnys vetäytyä kokonaan hankkeesta ja sen jatkorahoituksesta.  Tämä ei tule päättymään hyvin.

Kuulumisia Wittusen (olemattomalta) tehtaalta.  :roll:  Jalla jalla!

QuoteSuomen suurin vihreän siirtymän investointi on vaikeuksissa – jättihanke repii Inkoota

Neljän miljardin euron terästehtaan rakentaja toivoi kaavan valmistuvan tänä vuonna. Prosessi voi kuitenkin venyä lähes vuodella.

Juha-Matti Mäntylä
30.10. 19:22
•
Päivitetty 14:21

Suomen suurin vihreän siirtymän investointi on Inkooseen kaavailtu terästehdas. Siellä teräksen tekemiseen käytetään saasteetonta vihreää vetyä – fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Tällä hetkellä Blast Green Steelin tontti on yhä tyhjä, mutta vihreää terästä myydään jo. Viime viikolla yhtiö ilmoitti toimittavansa Inkoosta saksalaiselle asiakkaalleen 100 000 tonnia terästä vuodessa, ja ensimmäisen erän pitäisi lähteä vuosikymmenen lopulla.

Se ei kuitenkaan ole varmaa.

Toimitusjohtajaa Mark Bula on kuitenkin huolissaan siitä, onko tehdas silloin valmis – viimeisimpien tietojen mukaan kaavoitus näyttää venyvän kuntavaalien jälkeiseen aikaan. Terästehtaan puuhamies toivoi kaavoituksen valmistuvan tänä vuonna, mutta Inkoon virkamiehistössä on puhuttu myöhäisestä syksystä 2025.

– Toivon, että tämä voitaisiin välttää. Jos prosessi kestää yli vuoden tästä hetkestä, sillä on vaikutus projektiimme. Siitä ei ole epäilystäkään, Bula sanoo.

Toimitusjohtaja Mark Bula ja Suomen toiminnasta vastaava Antti Kaikkonen hakevat teräsyhtiölle tukea myös suomalaisilta perhe- ja eläkesijoittajilta. Kuva: Juha-Matti Mäntylä / Yle

Mitä merkitystä on sillä, saadaanko kaavoitus valmiiksi vuonna 2024 vai 2025, jos rakentamisen on kuitenkin määrä alkaa vasta vuonna 2026?

Mark Bulan mukaan terästehdas on moniportainen prosessi, jossa seuraava askel voidaan ottaa vasta, kun edellinen askel on suoritettu. Ja nyt yhtiön pitäisi solmia lisää ennakkokauppoja – ne toimivat vakuutena lainojen myöntäjille ja tuovat uskottavuutta myös muiden sijoittajien silmissä.

Saksaan luvattu sata tuhatta tonnia on valtava kasa terästä, mutta kuitenkin vain noin viisi prosenttia kaavaillun tehtaan 2,5 miljoonan tonnin vuosituotannosta.

– Aiemmissa projekteissa, joissa olen ollut mukana, tyypillisesti noin 50 prosenttia tuotannosta on etukäteen sovittu. Se on lainojen vakuus.

Epävarmuus ja viivästykset ovat iso ongelma, kun pitäisi tehdä kauppaa. ...

https://yle.fi/a/74-20121027 (https://yle.fi/a/74-20121027)

Quote
Toimitusjohtaja Mark Bula ....

Minulla on ollut monta esihenkilöä ja esihenkilöiden esihenkilöitä.
On ollut helvetin hyviä, psykopaatteja, kiipijöitä jotka eivät osaa mitään, jne. mutta kaikkien kanssa olen päässyt vaihtamaan ajatuksia.

Ja Nyt kun Mark Bulan laittaa Googlen (tai muun hakukoneen) kuvahakuun, voi jo tapaamatta kaveria todeta että kyseessä on suuren luokan huijari ja manipuloijia.
Ei ihmekään, että Suomesta Kaikkonen on se mukaan saatu huijattu päättäjä.

Quote from: Vänkääjä on 31.10.2024, 21:47:08
a Nyt kun Mark Bulan laittaa Googlen (tai muun hakukoneen) kuvahakuun, voi jo tapaamatta kaveria todeta että kyseessä on suuren luokan huijari ja manipuloijia.
Ei ihmekään, että Suomesta Kaikkonen on se mukaan saatu huijattu päättäjä.

En nyt lähdet ketään henkilöitä arvostelemaan, mutta kyllä noin suuren luokan hankkeessa pitäisi olla etukäteen selvillä miten kaavoitus Suomessa toimii ja edetä sen mukaan.

Quote from: Vänkääjä on 31.10.2024, 21:47:08
Ei ihmekään, että Suomesta Kaikkonen on se mukaan saatu huijattu päättäjä.

Vaikka Wittusen vety ja teräs ky:n tarina on kuin Hunttalan Matin ja Kepun bisnesjaoston pelikirjasta (vrt paskavesidirektiivit, kuukeritaksit, talvivaarat ja mokuteollisuus) on kyseessä eri Antti Kaikkonen.

Quote
X

Juttu tiivistettynä
Inkoon kunnanvaltuusto hylkäsi aloitteen kansanäänestyksestä, joka koski suunniteltua terästehdasta.
Norjalaisen Blastr Green Steelin suunnittelema tehdas herättää ympäristöhuolia ja toisaalta toivoa elinvoiman lisääntymisestä.
Kuntalaiset voivat ilmaista kantansa tehdashankkeeseen tulevissa huhtikuun kuntavaaleissa.
Toinen kuntalaisaloite tehdasta vastaan on kerännyt yli tuhat nimeä. Siinä vaditaan, ettei Inkoo kaavoita tehtaan vaatimaa jättimäistä teollisuusaluetta.
Tämä on toimittajan tarkastama, tekoälyn tuottama tiivistelmä. Pidätkö tiivistelmistä? Anna palautetta.

X

https://yle.fi/a/74-20137030 (https://yle.fi/a/74-20137030)

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/blastr-green-steel-oy-vihrea-terastehdas-inkoo (https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/blastr-green-steel-oy-vihrea-terastehdas-inkoo)

https://tesi.fi/uutinen/blastr-green-steel/ (https://tesi.fi/uutinen/blastr-green-steel/)

Flexens mainittu aiemmin ketjussa muiden vetyhankkeiden yhteydessä.

QuoteVetyhankeyhtiö Flexens hakeutuu yrityssaneeraukseen – suunnitellut Kokkolaan 700 miljoonan euron investointia

Kokkolaan vety- ja ammoniakkitehdasta kaavaillut Flexens hakeutuu yrityssaneeraukseen.

Ahvenanmaalaistaustainen yhtiö ilmoitti kolme vuotta sitten suunnittelevansa Kokkolaan tehdasta, joka tuottaa vihreää vetyä elektrolyysin avulla.

Investoinnin suuruudeksi arvioitiin aluksi noin 500 miljoonaa euroa, myöhemmin arvio kasvoi 700 miljoonaan.

Yle (https://yle.fi/a/74-20145710) 24.2.2025