BLASTR eli eeppinen Sunny Steel Center - ketju

[simppali]

Virheille kusetuksille on nykyään Hölmölässä loputtomat markkinat, ja aika ajoin ilmenee kusetuksen kannattavuuden loppuneen.
https://yle.fi/a/74-20014895

TS: Lightyear-sähköautoa valmistuttava yhtiö virallisesti konkurssiin – tuotanto Uudessakaupungissa loppui jo tiistaina

Lightyear 0 -aurinkosähköautoa kehittänyt yhtiö ajautui nopealla aikataululla konkurssiin.
---

Tuota lopettamista nopealla aikataululla en ole aikaisemmin tullut edes ajatelleeksi, nämä hankkeet kyllä melkein poikkeuksetta käynnistetään nopealla aikataululla.

Lightyear 0 -auton sarjatuotanto alkoi Uudenkaupungin autotehtaalla viime marraskuussa. Yllättäen Valmet Automotive sai tiedon tuotannon lopettamisesta ja yhtiön joutumisesta selvitystilaan maannantaina.

Uudenkaupungin autotehdas myös omalta puoleltaan toimi varsin nopealla aikataululla, tieto saatiin maanantaina eikä jääty nikottelemaan laisinkaan vaan laitettiin hihna kiinni heti tiistaina.

Ei kuitenkaan syytä huoleen, uusi rahasampo yritys on kohta luvassa sillä ei tämä hanke vielä tähän jää.

Lightyearin takana on emoyhtiö Atlas Technologies Holding, joka on jo kertonut keskittyvänsä jatkossa Lightyear 2 -mallin kehitykseen.

Ehkä jossain Lightyear 5000 kohdalla alkaa Hölmölässäkin valo kajastamaan luukeskittymien sisällä.

Kauppalehti palvoi tuota auto-ihmettä, kuin puujumalaa.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paivanpaistetta-popsiva-ihmeauto-suomessa-valmistettava-lightyear-0-on-vihdoin-lopullisessa-kuosissaan/b1e4413d-b65a-41c1-87cb-c27001c3bcf4

Paneelit kun lataavat suoraan auringosta myös auton ollessa liikkeessä. Periaatteessa ekstraa voi siis koitua jopa 11 000 kilometriä vuodessa, kunhan paistetta riittää päivät pitkät.

Melko epätodennäköinen vaihtoehto - ainakin Suomen kesässä. Energiapihin menopelin kulutukseksi kerrotaan 10 kWh sataa kilometriä kohden.

Auto olisi ollut "halpaa kun saippua".

Hinnat alkavat 250 000 eurosta, joten ihan jokapojan kärrystä ei ole kysymys. Auringon ystäviä kenties lohduttaa, että yhtiö lupailee 30 000 euron hintaista koko kansan aurinkokennoautoa vuodelle 2025.

Yhtiö lupailee, jep..heti jonoon..minä ekana.

[Outo olio]

Miten monta miljoonaa/miljardia pitäisi valtionyhtiön kuluttaa tuulivoimaloihin ja sähköjohtoihin, jotta Lappiin saataisiin 500 työpaikkaa?

Yritin ottaa selvää:

We are actively developing 100-200 kt/y e-methanol plants. Each plant requires around 150-300 kt/y CO2 , 300-500 MW renewable energy capacity, and 225-350 MW electrolysis capacity.

https://www.et-fuels.com/projects

Maalle rakennettaessa tuulivoimalan investointikustannuksen voi karkeasti laskea olevan noin 1,2 – 1,5 miljoonaa euroa / MW. Merelle rakennettaessa investointikustannukset ovat 20 – 50 % korkeammat.

https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoimasta-2/tietoa-tuulivoimasta/taloudellisuus/investoinnit

Wind Turbine Cost: How Much? Are They Worth It in 2022?

December 20, 2021

--

The Breakdown of Initial Wind Turbine Costs

$2.6 – $4 million per average-sized commercial wind turbine
Typical cost is $1.3 million per megawatt (MW) of electricity-producing capacity

--

https://weatherguardwind.com/how-much-does-wind-turbine-cost-worth-it/


Yhteenvetona, yhtiö ilmoittaa tavoittelevansa teollisuuslaitosta joka tarvitsisi 300-500 megawatin verran uusiutuvaa sähköä. Eri lähteiden mukaan tuulivoimala maksaa suunnilleen 1,3 miljoonaa dollaria per megawatti, tai suunnilleen 1,2-1,5 miljoonaa euroa per megawatti, lähteestä riippuen. Jälkimmäinen luku tulee kotimaisesta lähteestä, eli lienee parempi. Näillä lukemilla teollisuuslaitoksen tuulivoimalat maksaisivat 360-750 miljoonaa euroa, ja siirtojohdot siihen päälle. Tuulivoimaloita tarvittaisiin vähintään kymmeniä ja luultavasti satoja. Tässä on yksi lista maailman isoimmista tuuligeneraattoreista:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_most_powerful_wind_turbines

Isoin maalle asennettava on 5,5-megawattinen, eli näitä tarvittaisiin noin 60-100 kappaletta, jos tavoite on 300-500 megawattia. Generaattorit asennettaisiin maalle, koska ne tulisivat lähelle teollisuuslaitosta, ja laitosta suunnitellaan Lappiin.

Eli, vastauksena alkuperäiseen kysymykseeni, nyt näyttäisi siltä että yhden lappilaisen työpaikan hinta olisi 0,72-1,5 miljoonaa euroa, ja suunnilleen 0,12-~1 tuuligeneraattoria maisemaa pilaamaan ja turisteja pelottelemaan (tuulimyllyjen maksimimäärä laskettu jos 500 työpaikkaa, ja tarve 500 megawatille, ja tuulimyllyt ovat 1 megawattisia kukin).


Lisäys: täsmennetty ilmaisua.

[ikuturso]

Kun lapista kaadetaan muutama puu, siellä on viherpiiperölauma protestoimassa. Kun sinne laitetaan saman verran satametrisiä tuulipyöriä kasallispuiston kupeeseen kuin mitä sieltä on kaadettu puita, niin se on ihan OO Koo.

Tuulimyllyjenkin alta hakataan metsä. Jaa niin nää pitäisi mahtua jollekin vanhalle turvesuolle. Mukava paaluttaa sinne parikymmentä näsinneulaa leton päälle...

-i-

[simppali]

En ole rakennusalan ammattilainen, mutta eikö jollekin lettosuolle tms. aavalle rakennettava tuulivoimalapuisto vaadi melkomoiset tukirakenelmat?,,kun ropellitornien korkeus on yli satametriä..ei kai rakennus vaiheessa voi suinkaan minkäänlaista metaania purskahdella ilmoille,,eihän.
https://yle.fi/a/74-20015120

Neovan tuuli- ja aurinkovoimakehityksestä vastaavan johtaja Lauri Alasen mukaan ET Fuels otti yhteyttä Neovaan hankkeen tiimoilta viime vuonna.

– Tuolloin aloimme keskustella yhteistyömahdollisuuksista. Ranuan Näätäaapa on juurikin soveltuva metanolihankkeelle ja tätä ryhdytään nyt viemään eteenpäin.

Neovan kiinnostus tuulivoimarakentamiseen omistamallaan Näätäaavan alueella ei ole uusi asia. Alueen soveltuvuutta tuulivoimapuistolle on esiselvitetty jo reilu vuosi sitten, jolloin ET Fuelsista ei ollut vielä tietoakaan.

Rakentaminen on kai lähes ilmaista?

Hankeen eteneminen tukisi Neovan pyrkimystä löytää järkevää jälkikäyttöä entisille turvesoille. Yhtiö on myös halunnut profiloitua tuuli- ja aurinkovoiman kehittäjäksi.

Ranuan Näätäaavalle on jo Neovan esiselvityksessä kaavailtu tuulipuistoa, johon voisi rakentaa 35-50 voimalaa.

– Lähtökohtaisesti puhutaan 7-10 megawatin voimaloista, toki riippuu siitäkin, miten tekniikka vuosien mittaan kehittyy, Ville Kenttämaa kertoo.

myös ps;n ukolla on puntti kovana.

Ranualla myös tuulivoimaa vastustaneiden kuntapäättäjien päät kääntyvät. Petri Manninen (ps.) teki viime keväänä valtuustoaloitteen kunnan kielteisestä tuulivoimakannasta. Nyt hän kannattaa voimakkaasti tehdashanketta tuulivoimaloineen.

[Uuno Nuivanen]

Valmiin uusiutuvan polttoaineen päälle pykättäisiin taatusti uusiutumattomia, kalliita ja rumia tuulimyllyjä. Elämme todella hullua aikaa, järkiintyyköhän meno enää koskaan? 

[Penan kaveri Eki]

En ole rakennusalan ammattilainen, mutta eikö jollekin lettosuolle tms. aavalle rakennettava tuulivoimalapuisto vaadi melkomoiset tukirakenelmat?,,kun ropellitornien korkeus on yli satametriä..ei kai rakennus vaiheessa voi suinkaan minkäänlaista metaania purskahdella ilmoille,,eihän.
https://yle.fi/a/74-20015120
...

Isompi ongelma on se, että tuulimyllyn suunnitellun käyttöiän aikana betoniperusta kuluu loppuun, eli sen päälle ei voi enää rakentaa uutta myllyä.

Tietääkseni missään kunnassa ei tuulimyllylupamenettelyssä vaadita myllyn ympäristön ennallistaminen, vaan myllyn purkamisen jälkeen riittää betonimöykyn maisemoittaminen.

Tästä on ollut juttua mm. Usarin puheenvuorossa:
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/taman-vuosikymmenen-loppuun-mennessa-maassamme-voi-olla-jo-10-000-tuulivoimalaa-kuka-hoitaa-tuulimyllyjen-perustukset-pois-maastosta/


Edit: Persut voisi astua vihreiden apajille ja vaatia, että maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään pykälä voimalaitoksien ympäristön jälkihoidosta ja ennallistamisvelvoitteesta niiden elinkaaren lopussa. Taitaa olla tällainen vaatimus jo kaivosluvissa, niin miksei tuulivoimaluvissa?

[Totti]

Vihreiden juhlima vetyteräs on kaatumassa uuteen korvaavaan teknologiaan:

https://thenextweb.com/news/uk-scientists-discover-method-reduce-steelmakings-co2-emissions

Researchers from the University of Birmingham have developed an innovative method for existing furnaces that could reduce steelmaking's CO2 emission by nearly 90%.

...

In blast furnace steel manufacturing, coke (a type of coal) is used to produce metallic iron from ore obtained from mining — which releases large quantities of carbon dioxide in the process. According to Dr Harriet Kildahl, who co-devised the method with Professor Yulong Ding, their technology aims to convert this carbon dioxide into carbon monoxide that can be reused in the iron ore reaction.

This is realised using a thermochemical cycle which performs chemical reactions through changes in temperature. That way, the typically damaging CO2 is turned into a useful part of the reaction, forming "an almost perfect closed carbon loop." This drastically reduces emission by the amount of coke needed and, subsequently, lowers steelmaking's emissions by up to 88%.

Seikkaperäinen selitys tästä prosessista on kuvattu tutkimuspaperissa:

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S095965262300121X

Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että perinteinen raudan koksiin perustuva pelkistysprosessi on korvattu hiilimonoksidipelkistyksellä (CO) ja pelkistyksen yhteydessä irtoava hiilidioksidi (CO2) kierrätetään ja redusoidaan hiilimonoksidiksi, joka syötetään sisään prosessiin. Tutkijoiden mukaan raudanvalmistuksen CO2-päästöt laskevat tämän myötä 90%.

Prosessin hienous piilee siinä, että terästehdasta ei tarvitse rakentaa nollasta toimimaan vetypelkistyksellä eikä se vaadi massiivisia määriä sähköä, vaan nykyiset sulatusuunit voidaan sovittaa toimimaan CO / CO2 kierrätyksellä.

Hinnaltaan CO-pelkistys maksaisi siis murto-osan vastaavasta vetypelkistyksestä, johon mm. Wittusen tehdas perustuisi. Samalla päästään eroon vedyn räjähdys- ja varastointiproblematiikasta ja vältetään jättimäisten tuulivoimapuistojen rakentaminen.

Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

[Uuno Nuivanen]

Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

[Paawo]

Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

Kaksi sanaa: Kepu ja vaalit.

Sotealueet ja satoja uusia virkoja saatiin. Rahat on loppu mutta lompakolle kilvan käydään - nyt alkaa uudet projektit joilla taas luodaan savuverhoa vanhoja korruption hedelmiä suojaamaan.

[Totti]

Lienee vain ajan kysymys koska tämä uusi prosessi demonstroidaan käytännössä ja jos se toimii ennakoidusti, vetyteräshankkeet tulevat kaatumaan jo alkumetreillä aivan liian kalliina, vaarallisina ja energiaintensiivisinä.

Aijai, tulee todella kiire mikäli Wittusen Teräkselle aiotaan antaa miljoonia vero- ja velkarahaa normaalitapaan. Nyt Lintilä ripeästi töihin. Vetyä pitää olla, se on hallituksen uusi uskonkappale.

En ole teräsvalmistuksen asiantuntija, mutta tutkimuspaperi vaikutti varsin uskottavalta ja kemia näyttäisi olevan kasassa. Jos siis tavoitteena on vähentää teräsvalmistuksen CO2-päästöjä, CO-pelkistys on oikea tie edetä eikä vetyä kannata edes harkita muuta kun akateemisena työharjoituksena.

Jos siis Birminghamin poikien tutkimukset tuottavat tulosta, kaikki miljoonat ja miljardit, jota vetyteräkseen on heitetty ja heitetään, menevät kankkulan kaivoon koska massiivisia määriä resursseja syövä vetyteräs ei mitenkään voi kilpailla CO-teräksen kanssa.

Veikkaan kuitenkin, että jos CO-pelkistys tulee markkinoille kilpailevana teknologiana, vihreät vetyfanaatikot keksivät seuraavaksi, että mikä tahansa aine jossa on "C" (hiiltä) on vaarallinen ja verorahat pitää upottaa "vetytalouteen" vaikka pakolla. Harovinhan uskonnot ja kultit ovat luovuttaneet faktojen edessä vaan pää lyödään seinään kunnes se on tohjona.

[Tabula Rasa]

Haisee kuin mätä 

Ranualle Lappiin kaavaillaan 800 miljoonan euron tehdasinvestointia, Ranuan kunta kertoo. Irlantilainen ET Fuels -yhtiö suunnittelee Ranuan Näätäaavalle tehdasta, jossa valmistettaisiin vihreää metanolia.

Vihreää metanolia käytettäisiin laivoissa korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Metanolitehdas toimisi omilla tuulivoimaloilla, joita ei kytketä sähköverkkoon. Suomalainen valtionyhtiö Neova vastaisi tuulipuistohankkeesta Näätäaavan vanhalla turvetuotantoalueella.

ET Fuelsin mukaan tehdas toisi suoraan noin 60 työpaikkaa ja välillisesti noin 400 työpaikkaa.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-134737?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

https://www.et-fuels.com/

Metanolissa heti haiskahti sellainen pieni ongelma että sen tekemiseen tarvitaan lähtöaine. Ja aika pitkälti kaikki lähtöaineet jätteistä ulosteisiin ja muihin sivutuotteisiin on valjastettu käyttöön. Joten kysymys peruskoulukemian pohjalta, mistä se metanoli valmistettaisiin? Sähköstä suoraan metanoliksi tai edes välivaiheiden kautta ei taida olla nykytietämyksen mukaisesti mahdollista ilman että sitä metanolia jostain käymistuotteesta syntyisi. Sähköä tarvitaan sitten pumppailuun ja tislaukseen yms, mutta se rankki pitäisi jostain kehitellä ennen sitä, ja niin monet megahankkeet tällä ympäristöhumpalla ovat kaatuneet nimenomaan tähän ylioptimistiseen idealismiin missä ensin maksetaan ja sitten viiden vuoden päästä aletaan miettiä ettei meillä oo oikeestaan mitään mitä tarvitaan tuon tekemiseen.

[Uuno Nuivanen]

^ Kaipa se turve kävisi, mutta siihen koskeminenhan on nounou ja pahista.

[repo]

ja niin monet megahankkeet tällä ympäristöhumpalla ovat kaatuneet nimenomaan tähän ylioptimistiseen idealismiin missä ensin maksetaan ja sitten viiden vuoden päästä aletaan miettiä ettei meillä oo oikeestaan mitään mitä tarvitaan tuon tekemiseen.

Tämä Sipilän alulle laittama ja nyt Marini uudelleen nimeämä väline, tai "mekanismi", kuten ne vakausrahastot ja muut himmelit, voisi olla tarkoitukseen sopiva. Tuli vain mieleen tämä juttu.

Juha Sipilän lanseeraama Vake Oy muuttui Sanna Marinin Ilmastorahasto Oy:ksi – kansanedustaja Veikko Vallin ajaisi mieluummin miljoonatappioita tehneen yhtiön kokonaan alas
[...]

Vallinin puheenvuoro kokonaisuudessaan:

"Hallituksen esitys Ilmastorahasto Oy:stä liittyy vahvasti Sanna Marinin hallituksen tavoitteeseen, jossa Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 eli paljon ennen meidän keskeisiä verrokkimaita, esimerkiksi Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa. Ilmastorahasto Oy on omien sanojensa mukaan valtion erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Alun perin kyseinen yhtiö oli Juha Sipilän hallituksen luomus nimeltä Vake Oy, joka ei tuottanut mitään muuta kuin miljoonien eurojen tappiot.

Minkälaista sijoituspolitiikkaa tämä uudelleen nimetty Ilmastorahasto Oy sitten harjoittaa? Ilmastorahasto Oy:n omilla sivuilla kerrotaan yhtiön sijoituspolitiikasta seuraavasti: "Yhtiö pyrkii päätöksenteossaan siihen, että sijoitettu pääoma palautuu täysimääräisesti yli ajan ja yli portfolion tarkasteltuna. Ilmastorahaston toimintaan sisältyy kuitenkin riskejä, joiden vuoksi pääoman palautumiseen yksittäisen rahoituspäätöksen osalta liittyy merkittävää epävarmuutta, ja lisäksi pääomien palautumisen aikajänne on pitkä." Ilmastorahasto siis itsekin toteaa, että pääoman palautumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Eikö tämä jo osaltaan kerro sen, että nyt tulisi vetää jarrua eikä ehdoin tahdoin edistää tämäntyyppistä riskibisnestä?

Lisäksi Ilmastorahasto toteaa, että sen tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus tuoton maksimoinnin sijaan, eli niin sanottu yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeämpi tavoite kuin se, että Ilmastorahastoon sijoitetulle varallisuudelle saisi oikeasti jotain tuottoa valtiolle. Tämä on suomalaisten kansallisvarallisuuden väärinkäyttöä. Vielä hullummaksi asian tekee se, että Ilmastorahaston toimitusjohtaja tai hallitus tuskin voi saada edes potkuja, vaikka he kuinka hassaisivat suomalaisten rahat ideologisiin hankkeisiin. Varsinainen unelmaduuni yritysjohdolle, kun rahaa voi viskoa sinne tänne lähes ilman vastuita, kunhan rahan viskominen on riittävän vihreää, vähähiilistä ja digitaalista.
[...]

Suomen Uutiset, 29.1.2023

Lainauksen korostukset minulta. Wikipedia tietää kertoa Vake/Ilmastorahastosta.

Vakella on taseessaan noin 1,8 miljardia euroa omaisuutta.[9]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmastorahasto

Vaken/Ilmastorahaston omaisuus on toimivien yhtiöiden osakkeita eli valtion omistuksia. Edelleen sama lähde kertoo historiasta.

Pääministeri Juha Sipilä halusi ratkaista Suomen talousongelmia myymällä valtion osakeomaisuutta ja käyttämällä kaupoista saadut rahat hankkeisiin, jotka tuottavat hyvinvointia koko Suomelle, esimerksi sellaiseen yritystoimintaan, joka katsotaan elinkeinorakenteen uudistamisen ja muun yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta tärkeäksi[14][15] Uusien bisnesten vetäjäksi perustettiin valtion kehitysyhtiö Vake Oy joulukuussa 2016.[5]

Aiemmin valtion omistuksiin liittyvät päätökset oli hyväksytty eduskunnassa, nyt kaupoista päättää hallitus, Vaken johto ja valtioneuvoston kanslian virkamiehet. Uuden omistajapolitiikan otsikko oli "Tase töihin".[15] Sipilän hallituksen tarkoituksena oli siirtää kehitysyhtiöön aluksi 2,5 miljardin euron arvosta yhdeksän valtionyhtiön (Ekokem, Nordic Morning, Altia, Raskone, Kemijoki, Vapo, Neste, Arctia ja Posti Group) osakkeita[16] [15]. Hallituksen tavoite oli esimerkiksi pudottaa valtion omistusosuus Neste Oy:ssä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin ja siirtää rajan ylittävä osuus, 16,7 prosenttia, Vakeen.[17]

Tarvittava lakimuutos herätti eduskunnassa kiivasta keskustelua ja pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: "Korostan, että siirto kehitysyhtiöön ei missään nimessä ole myyntipäätös."

[Penan kaveri Eki]

Metanolissa heti haiskahti sellainen pieni ongelma että sen tekemiseen tarvitaan lähtöaine. Ja aika pitkälti kaikki lähtöaineet jätteistä ulosteisiin ja muihin sivutuotteisiin on valjastettu käyttöön. Joten kysymys peruskoulukemian pohjalta, mistä se metanoli valmistettaisiin?

Hiilidioksiidistä, jota saadaan... jostain talteenottoprosessista. Vedyttämällä.

Methanol Production via CO₂ Hydrogenation: Sensitivity Analysis and Simulation—Based Optimization

One of studies to mitigate CO₂ emissions to the atmosphere is to convert CO₂ to valuable products (i.e., methanol). To make methanol production via CO₂ hydrogenation a competitive process, the optimal operating conditions with minimum production cost need to be considered.
...
The obtained minimum methanol production cost was $565.54 per ton produced methanol

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fenrg.2019.00081/full

Edit: Tätähän on pidetty puhdasta vetytaloutta todennäköisempänä vaihtoehtona, ainakin liikenteen suhteen: Tuotetaan tuuli-/ydinvoimalla ympäristöystävällisesti vetyä, mutta tieliikenne/autot olisivat edelleen varustettu polttomoottoreilla ja kulkisivat alkoholipohjaisilla polttoaineilla.

[Tabula Rasa]

The obtained minimum methanol production cost was $565.54

Eli litra maksaa tuottaa 56centtiä. Se ainakin on tavoite. Missä liekään nykyinen hintaluokka. Siihen päälle myyntiverkostot ja verot niin kannattavuus voipi olla melko heikkoa. Refuel maksaa tänään tankilla about 1,3e/litra. Siihen ei tarvita montaa ongelmaa niin ollaan kannattavuuden osalta negatiivisissä lukemissa.

[Outo olio]

"Kymmenen miljardin euron vetyvallankumous tuulivoimalla." Ainakin osa projekteista kuulostaa sinänsä järkeviltä, mutta jonkun pitää yhä rakentaa ne myllyt, ja suostua myymään myllyjen tuottama sähkö riittävän halvalla hinnalla.

Ydinenergian historiaan tutustuneena, tämä lievä hysteerisyys kuulostaa tutulta. "Too cheap to meter" ja niinpäinpois. Ei ole ensimmäinen kerta kun esitetään hienoja visioita tulevaisuudesta, jossa valtavalla määrällä halpaa sähköenergiaa pystytään rakentamaan yhteiskunnasta vähän enemmän utopian kaltaista.

Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista "yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa".

Juha-Matti Mäntylä
13:11 • Päivitetty 16:22

– Kotimaisen vetyteollisuuden uusi menestystarina lähtee tästä, julisti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Suomen ensimmäisen ison vetylaitoksen peruskivi muurattiin tammikuussa Harjavallassa. Keskustalaisen elinkeinoministerin mukaan nyt ollaan vetytaloudessa siirtymässä viimein puheista ja kalvosulkeisista tekoihin.

Ja todellakin.

Harjavalta, Kokkola, Kristiinankaupunki, Naantali, Lahti, Tampere, Pori... Suomeen nousee vetylaitoksia kuin sieniä sateella. Viimeisin uutinen vetysuunnitelmista kuultiin viime viikon lopulla Ranualta.

"Vihreästä vedystä" aiotaan tehdä polttoainetta liikenteelle, raaka-aineita kemianteollisuudelle, terästä ja jopa ruokaa. Vetyyn aiotaan myös varastoida ylimääräistä sähköenergiaa tuulettomien hetkien varalle.

Ylen kokoamat 23 investointia ovat yhteisarvoltaan liki kymmenen miljardia euroa.

--

Tämä on Suomelle mahdollisuus. Kuten pari viikkoa sitten kerroimme, lähivuosina uusiutuvaa energiaa on Suomeen luvassa suorastaan tulvimalla. LUT-yliopiston tutkijoiden mukaan Suomessa voidaan rakentaa tuulivoimaa halvemmalla kuin muualle Eurooppaan.

--

1. Polttoainetta teille ja merille

--

Tampereen ja Lahden laitosten rakentamisen on määrä alkaa jo tämän vuoden aikana. Kotkassa, Porissa ja Mikkelissä on tarkoitus päästä rakentamaan ensi vuonna. Investointien yhteisarvo on noin 800 miljoonaa euroa.

Uskottavuutta suunnitelmille antaa Cargotec-miljardööri Ilkka Herlin. Hänen lisäkseen sijoittajana yhtiössä on saksalainen vakuutusjätti Allianz.

2. Vety on sähkön varasto

--

EPV Energia ja Vaasan Sähkö valmistelevat laitosta, jossa sähköstä tehdään ensin vetyä ja siitä Wärtsilän moottoreilla taas sähköä.

Pienelle 24 megawatin voimalalle vetyä varastoidaan noin kuuden tunnin tarpeisiin.

– Näin pystytään vastaamaan aamun ja iltapäivien sähkönkulutukseen, EPV Energian energiainsinööri Niko Toppari sanoo.

Laitoksen hyötysuhdetta parantaa se, että prosessissa syntyvä lämpö käytetään Vaasan Sähkön kaukolämpöverkossa. Kaukolämpö liittyy moneen muuhunkin Ylen kartoittamaan vetyhankkeeseen.

3. Harmaan vedyn käyttäjät vaihtavat vihreään

--

Neste suunnittelee 120 megawatin elektrolyyserin hankintaa. Investointipäätöksen aika on tämän vuoden aikana ja rakentamaan päästään ensi vuonna. Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus on yhtiön mukaan 250 – 300 henkilötyövuotta ja sen lisäksi 170 henkilötyövuotta laitteiden valmistuksessa ja muussa valmistelutyössä.

Ervastin mukaan tämä ei jää ainoaksi vihreän vedyn investoinniksi. Yksi elektrolyyseri ei riitä nykyisen jalostamon tarpeisiin.

--

Yhtiö tekee käytetyistä moottoriöljyistä uutta perusöljyä vihreän vedyn avulla.

– Pienillä päästöillä on iso merkitys meidän keskieurooppalaisille asiakkaillemme.

4. Vedyllä tehdään jotain uutta

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka esittelee rakennustyömaata Vantaan Vehkalassa. Suureen halliin tullaan asentamaan elektrolyyseri ja sen viereen kahdeksan metriä korkea bioreaktori, jonka sisällä kasvatetaan ruokaa.

Tarkemmin sanottuna yksisoluista elintarvikeproteiinia.

--

– Meidän proteiinimme tulee kuluttajien lautaselle Singaporessa jo tänä vuonna. Varsinainen tuotanto lähtee käyntiin ensi vuoden alussa.

Vainikan mukaan tämäkin on tuulivoiman vanavedessä syntyvää vetytaloutta.

– Pääasiallinen raaka-aineemme ja suurin kustannustekijämme tulee olemaan sähkö, josta vetyä tuotetaan. Se on aivan ratkaiseva tekijä tuotteen kilpailukyvyn kannalta.

Sähkö ja vety kannattaa käyttää Suomessa

--

– Ensisijaisesti pitäisi kehittää paikallisia vetylaaksoja. Vedyn siirtoinfrastruktuurin pitäisi lähteä alueellisesta kehittämisestä sen sijaan, että ryhdyttäisiin ensimmäiseksi rakentamaan putkea Saksaan, hän sanoo.

--

Tänään vetytalous A-studiossa. Vieraana Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen sekä Riku Huttunen Työ- ja elikeinoministeriön energiaosastolta. Lisäksi professori Marko Huttula, Oulun yliopistosta.

A-studio TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 21

He aikovat tehdä vedystä polttoaineita

    ET Fuels, Ranua
    CPC Finland, Kristiinankaupunki
    Green North Energy, Naantali
    Nordic Ren-Gas, Lahti, Tampere, Pori, Kotka, Mikkeli
    St1, Lappeenranta
    P2X Solutions, Harjavalta, Joensuu
    Westenergy, Mustasaari
    Vantaan Energia, Vantaa
    Keravan Energia, Kerava
    Helen, Helsinki

Sähköstä vetyä ja takaisin

EPV Energia ja Vaasan sähkö tekevät vetyä säätövoimaksi.

Suunnitelma on poikkeuksellinen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Myös energiayhtiö Helen aikoo polttaa vihreää vetyä polttokennoissa takaisin sähköksi.

He tekevät vihreää vetyä teollisuuskäyttöön

Neste, Porvoo

STR Tecoil, Hamina

Solvay Chemicals, Kokkola

Solar Foods, Vantaa

Blastr Green Steel, Inkoo

SSAB, Raahe

Flexens, Kokkola

Green North Energy, Naantali

P2X Solutions, Harjavalta, Joensuu

Helen, Helsinki

https://yle.fi/a/74-20014811

[Totti]

Wittusen terästehdas sai juuri lisää kilpailua:

https://www.foxbusiness.com/markets/boston-metal-accepts-120m-investment-produce-green-steel

US company gets $120 million boost to make 'green steel'Boston Metal accepts a $120M investment to produce 'green steel'

The manufacture of "green steel" moved one step closer to reality Friday as Massachusetts-based Boston Metal announced a $120 million investment from the world's second-largest steelmaker, ArcelorMittal.

Boston Metal will use the injection of funds to expand production at a pilot plant in Woburn, near Boston, and help launch commercial production in Brazil. The company uses renewable electricity to convert iron ore into steel.

...

The company's technology was developed at the Massachusetts Institute of Technology. Professors Donald Sadoway and Antoine Allanore, experts in energy storage and metallurgy respectively, are the founders.

Instead of burning coal, their process runs electricity through iron ore in a metal box or "cell" the size of a school bus to separate the iron from the oxide. Operators then collect the liquid iron from the bottom, Carneiro said. Boston Metal said it can eliminate all carbon dioxide from its steel production and hopes to ramp up production to millions of tons by 2026. As a bonus, it said, it is able to extract metals from slag normally considered waste.

Tämä on jo kolmas "vihreän teräksen" teknologia, jolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä pelkistysprosessista. Ketjussa on jo mainittu vetypelkistys, joka on erittäin energiaintensiivinen ja vaarallinen prosessi. Edellisissä kommenteissa nostin esiin hiilimonoksidiprosessin ja nyt uutisoidaan sähköllä toimivasta pelkistyksestä. Tästä viimeisimmästä en löytänyt tarkempaa selostusta, mutta jos maailman toiseksi suurin teräsvalmistaja työntää rahaa pilottihankkeeseen, prosessi toimii ainakin paperilla.

Vaikuttaa siltä, että vetypelkistys on nopeasti jäämässä muiden teknologioiden jalkoihin. Se on monimutkainen, energiaintensiivinen ja vaarallinen prosessi, jolla ei näyttäisi olevan mitään hyötyjä verrattuna kilpailevaan teknologiaan. Vetyteräs on siis kuollut konsepti, johon ei kannata sijoittaa enemmän paukkuja. Leimallista onkin, että vetyteräs on sekä Ruotsissa (Hybrit hanke) että ilmeisesti Suomessakin (Wittusen terästehdas) tukeutumassa juuri julkiseen rahoitukseen ja yksityinen raha on hakeutumassa muihin hankkeisiin.

Oikeastaan Inkoon vetyprojekti osoittaa miksi EI pidä olla "edelläkävijä". Edelläkävijä ei vain maksa kalliita kehityskustannuksia, vaan hän ottaa myös suuren riskin että investoi täysin väärään teknologiaan. Juurin näin on nyt käymässä tämän vetyteräksen kanssa: muut halvemmat teknologiat ajavat ohi ja kaikki vetyprojektiin sijoitetut rahat menevät hukkaan.

Inkoon vetytehdashanke kannattaisikin hautaa vielä hyvän sään aikana. Se ei koskaan tule olemaan kannattava ja teknologiana se on aivan liian monimutkainen ja vaarallinen resurssisyöppö, jotta se pystyisi kilpailemaan. Kun lisäksi kylkeen pitää rakentaa megaluokan tuulivoimapuistoja pyörittämään koko show, kokonaisuus on jo niin kompleksinen, että hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Itse asiassa olen lähes 100% varma, että Inkoon tehdasta ei edes tulla rakentamaan vaikka kepu ja Lintilä saataisiin kusetettua maksamaan se. Jossain vaiheessa todetaan, että muut tekniikat ajoivat viheltäen ohi ja koko hanke on rakenteellisesti kannattamaton.

Inkoon vetyprojektista on tulossa albatrossi kepun niskan ympärillä.

[Uuno Nuivanen]

^ Wittusen projektihan onkin pelkkä yritys kusettaa 'starttirahaa' Euroopan hölmöimmitä päättäjiltä, ei sen ole tarkoituskaan koskaan valmistua/toteutua. Lintilän kämmenet jo hikoavat halusta sijoittaa valden rahaa kyseiseen 'hankkeeseen'. Munaukset maksetaan verotusta kiristämällä ja velkarahalla, kuten aina ennenkin. Ja joillekin lohkeaa hillotolppia siinä sivussa.

[Totti]

"Kymmenen miljardin euron vetyvallankumous tuulivoimalla." Ainakin osa projekteista kuulostaa sinänsä järkeviltä, mutta jonkun pitää yhä rakentaa ne myllyt, ja suostua myymään myllyjen tuottama sähkö riittävän halvalla hinnalla.

Ydinenergian historiaan tutustuneena, tämä lievä hysteerisyys kuulostaa tutulta. "Too cheap to meter" ja niinpäinpois. Ei ole ensimmäinen kerta kun esitetään hienoja visioita tulevaisuudesta, jossa valtavalla määrällä halpaa sähköenergiaa pystytään rakentamaan yhteiskunnasta vähän enemmän utopian kaltaista.

Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi

Vihreä vety on tuomassa Suomeen 10 miljardin euron investoinnit. Tässä hankkeet, joista "yksikään ei lentäisi ilman tuulivoimaa".
https://yle.fi/a/74-20014811

YLE:n mopo keulii siihen malliin että kohta ollaan pöpelikössä.

Justusta:

Useimmat niistä [pprojektit] ovat suunnitteluvaiheessa, hakemassa ympäristölupia tai etsimässä rahoitusta. Vain muutama on tehnyt konkreettisen investointipäätöksen.

Eli juhlittu 10 miljardia on pelkkää ilmaa koska mitään varsinaisia investointeja ei olla edes tehty vaan hankkeet ovat "suunnitelmia" tai "päätöksiä" ilman konkretiaa.

Realiteetti tulee kuitenkin vastaan jossain vaiheessa. Vedyn ympärille voi visioida kaiken näköistä, mutta käytännön toteutus suuressa skaalassa on ihan eri juttu eikä kaikille jutussa mainituille vetytuotteille löydy niitä loputtomia markkinoita joista unelmoidaan.

Sitten on se pieni ongelma, että kun tuulivoimaloita on tarpeeksi paljon, alkaa paikallinen vastarinta niiden rakentamiselle. Ruotsissa on jo nähty miten kunta toisensa jälkeen torppaa tuulivoimat kun ollaan huomattu, miten muissa tuulivoimakunnissa on käynyt. Konkreettisin haitta tavalliselle omakotitalo-omistajalle on se, että kiinteistöjen hinnat romahtavat kun tuulivoima tulee naapuriin. Itse asiassa paikallinen asuntomarkkina häviää kokonaan koska kukaan ei enää halua ostaa taloa vilkkuvan ja ruman tuulivoiman lähellä.

Vetybisnes tulee siis väistämättä törmäämään seinään tuulivoiman kanssa, jonka jälkeen aletaan kuluttaa kansalaisten tarvitsemaa ydinvoimaa kalliiden vetypolttoaineiden valmistamiseen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

[ikuturso]

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

[HDRisto]

The obtained minimum methanol production cost was $565.54

Eli litra maksaa tuottaa 56centtiä. Se ainakin on tavoite. Missä liekään nykyinen hintaluokka. Siihen päälle myyntiverkostot ja verot niin kannattavuus voipi olla melko heikkoa. Refuel maksaa tänään tankilla about 1,3e/litra. Siihen ei tarvita montaa ongelmaa niin ollaan kannattavuuden osalta negatiivisissä lukemissa.

Sen verran tähän että ei 56 centtiä litra vaan 56 centtiä kilo. Ja kilo metanolia on noin 1,27 litraa.
Näissä hommissa kaikki lasketaan kiloina tai grammoina, koska massa (kilo tai gramma) on aina sama, tilavuus vaihtelee lämpötilan mukaan.

[Totti]

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

Ammoniakki polttoaineena on epärealistista. Se on myrkyllistä jo hengittäessä ja vahva kuvottava haju tekee siitä käyttökelvottoman suuren skaalan arkisovelluksissa. Ammoniakin tuottaminen elektrolyysivedystä on myös silkkaa energian tuhlaamista.

Järkevämpää on odotella parempaa akkuteknologiaa ja käyttää sähkö suoraan sen sijaan, että tehdään polttoaineita monen vaiheen kautta.

[Outo olio]

^Minäkään en usko että ainakaan lomaristeilyjen meriliikenteeseen ammoniakkia haluttaisiin, tai hyväksyttäisiin. Kun laiva on merellä, ei sieltä pääse nopeasti pakoon. Tuhansia ihmisiä jumissa laivalla ja myrkyllinen haihtuva polttoaine, kuulostaa turhan isolta riskiltä, kun teknologia on muutenkin uutta. Ennemmin esimerkiksi korvataan diesel biodieselillä ja saavutetaan hiilineutraalius tutulla teknologialla.

[SatuSetä]

Jos joku saa Thorium voimalaitokset toimimaan niin sitten tulee vetytalous aivan varmasti.  Tuulivoimalla ei meillä tulla tuottamaan koska käyttöaste liian matala.

Jos joku saa toriumvoimalat toimimaan, mihin sitä vetyä enää tarvitaan, kun sähköä valuu töpseleistä lattialle asti jatkuvana virtana...

-i-

Ammoniakin valmistukseen. Sitä voi käyttää liikennepolttoaineena ja lannoitteissa.

Ammoniakki polttoaineena on epärealistista. Se on myrkyllistä jo hengittäessä ja vahva kuvottava haju tekee siitä käyttökelvottoman suuren skaalan arkisovelluksissa. Ammoniakin tuottaminen elektrolyysivedystä on myös silkkaa energian tuhlaamista.

Järkevämpää on odotella parempaa akkuteknologiaa ja käyttää sähkö suoraan sen sijaan, että tehdään polttoaineita monen vaiheen kautta.

Li-ion parempaa akkuteknologiaa saakin tovin vartoa. Se on energiatiheydeltään ylivertainen muihin nähden ja vaikkakin näitä uusia natrium jne. akkuja kehitelläänkin ja aina suuresti uutisoidaan, niistä uutisista jää aina jotain pois. Yleensä homma menee niin, että uutisoidaan kuinka teknologia on varteenotettava kilpailija ja sitten eritellään "hyviä" puolia erilaisista sovelluksista. Aina jää vaan mainitsematta se ilmeinen asia, ettei näitä ominaisuuksia saa samaan pakettiin. Jostain on aina tingittävä.

Akkuteknologian ongelmat (Li-ion on paras kompromissi) ovat:
-Energiatiheys
-Latausnopeus
-Lataussyklit (käyttöikä)
-Sisäinen resistanssi (akun purkautuminen ja huippuantoteho)

Vähän riippuen akusta, niin noista voi kaksi tai kolme valita. Litiumiin perustuvat akut ovat tällä hetkellä tosiaan paras kompromissi noista kaikista.
Yleensä kun esim. natriumiin perustuvista akuista puhutaan, niin puhutaan elementistä ja sitten esitellään sen eri sovelluksia, ikään kuin se olisi hyvä kaikissa noissa, vaikkakin puhutaan erilaisista teknisistä sovelluksista. Nopea latausnopeus yleensä tarkoittaa pienempää käyttöikää ja energiatiheyttä, samaan hengenvetoon sitten kerrotaan kuinka erilaisella tekniikalla tehty akku onkin pitkäikäinen, mutta jätetään mainitsematta, että se ei sitten lataudukaan niin nopeasti ja se on sitten energiatiheydeltäänkin huono.

[Totti]

Litiumiin perustuvat akut ovat tällä hetkellä tosiaan paras kompromissi noista kaikista.

Litiumakkuja paljon parempaa teknologiaa on jo olemassa, mutta se ei ole vielä kaupallisella tasolla hinnaltaan. Ratkaiseva akkuteknologia lienee kuitenkin lähempänä realismia kun tuhansien miljardien upottaminen vetyteknologiaan, sen johdannaisiin ja sitä tukeviin tuulimyllyihin. Ns. vetytaloushan pohjautuu lopulta kokonaan tuuli- tai aurinkoenergiaan, jonka ongelmat juuri paikkaillaan vedyllä.

En usko, että suurin osa vetyä hehkuttavista ihmisistä edes ymmärtää mikä giganttinen projekti on kyseessä. Maailmassa on miljardeja autoja, jotka pitäisi konvertoida vedylle tai sen johdannaispolttoaineille lyhyessä ajassa. Mitään standardia ei edes ole olemassa vaan polttoaineita on jo ehdotettu lukuisia ammoniakista erinäisiin kaasuihin. Kuka rakentaa kaikki miljoonat tankkausasemat usealle eri polttoaineelle? Kuka rakentaa kaiken kuljetuslogistiikan ja tarvittavat päällekkäiset tuotantolaitokset? Kuka ottaa riskin valmistaa vaikkapa ammoniakkiautoja, jos joku muu teknologia menee ohi ja markkinat / jälkimarkkinat häviävät?

Realiteetti vetytalouden kanssa on, että se ei ole lähelläkään realismia tällä hetkellä. Ainoa mitä vasta ollaan pilotoimassa, on tuulivoimalla tehtyä elektrolyysivetyä, siis tuotannon ihan alkupää, jonka teknologia on tunnettu jo 200 vuotta. Kaikki sen jälkeen tulevat suuret ongelmat ovatkin sitten täysin ilmassa eikä kukaan tiedä mihin suuntaan pitäisi mennä.

Järkevintä olisi pistää jäitä hattuun ja odotella parempaa akkuteknologiaa ja vaikka pienydinvoimaloita sen sijaan, että nyt hosutaan eteenpäin tuuli- ja vetyteknologialla, joka ei edes teoriassa skaalaudu tarvittaviin mittasuhteisiin.

Ammoniakit ja muut polttoaineet, joita voidaan valmistaa vedystä ei ole mikään ratkaisu. Ns. well-to-wheel hyötysuhde on niin huono, että tuulivoimaa tarvitaan noin 5-10 kertaa enemmän kun jos sähkö käytettäisiin suoraan. Jos siis akkuauto liikkuu yhdellä tuulimyllyllä, ammoniakkiauto vaati noin 5-10 tuulimyllyä. Samalla ongelmat kasvavat 5-10 kertaisiksi.

Vetytaloutta kaupataan suurelle yleisölle ratkaisuna koska ns. uusiutuva energia ei lähimainkaan täytä nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Uusiutuvaan energiaan on kuitenkin rynnitty sisään pää edellä poliittisista syistä ja nyt kun ongelmat alkavat konkretisoitumaan, vihertävät poliitikot yrittävät pelastaa kasvonsa kauppaamalla seuraavaa puppueteknologiaa pelastukseksi.

Vetytalous tulee lössähtämään ihan samalla lailla kun etanolitalous. Etanolinkin piti olla uusi vihertävä teknologia, mutta ajautui täysin kannattamattomana ja epäekologisena sivuraiteelle. Ongelmat ovat samat, etanolitalous ei skaalaudu eikä kukaan halua investoida tuhansia miljardeja infran rakentamiseen ja autokannan uusimiseen.

Tosiasia on, että aika ei vielä ole kypsä siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Teknologia etenee lopulta aina paljon hitaammin kun poliitikkojen visionäärien unelmapuheet. Lentäviä autoja odotellessa ...

[Pallopääkissa]

Olisiko parempi tehdä vetytalouden avulla juomavettä tai käyttövettä kuin energiaa? Vesi kun on vedyn ja hapen yhdiste.

[P]

^Minäkään en usko että ainakaan lomaristeilyjen meriliikenteeseen ammoniakkia haluttaisiin, tai hyväksyttäisiin. Kun laiva on merellä, ei sieltä pääse nopeasti pakoon. Tuhansia ihmisiä jumissa laivalla ja myrkyllinen haihtuva polttoaine, kuulostaa turhan isolta riskiltä, kun teknologia on muutenkin uutta. Ennemmin esimerkiksi korvataan diesel biodieselillä ja saavutetaan hiilineutraalius tutulla teknologialla.

Jep. En itse kyllä lähtisi ammoniakkilaivaristeilylle, varsinkaan sen tekniikan varhaiskehitysvaiheessa. Voisi olla risteily, jos jotain menee käteen ensimmäisen maailmansodan Länsirintaman ja Bhopalin yhdistelmä merellä...

[ämpee]

Olisiko parempi tehdä vetytalouden avulla juomavettä tai käyttövettä kuin energiaa? Vesi kun on vedyn ja hapen yhdiste.

Tuossa on ajatusta aivan virheällä tyylillä, ensin hajoitetaan vesi sähköllä ja sitten saatu vety poltetaan takaisin vedeksi.
Hölmöläisempään toimintaan ei enää voida päästä joten se taatusti on virheätä politiikkaa !!1!