Hommaforum Testi

Työskentelen ammatillisena opettajana jossain päin Suomenniemeä. Haluaisin kertoa eräästä ilmiöstä.

Toivon täydellistä 100% sekretessiä ja "journalistin lähdesuojaa", koska minulla ei ole periaatteessa oikeutta kertoa näistä asioista. Olen parhaillaan työpaikanvaihto neuvotteluissa, joten rohkenen avata suutani. Vaikka tässä nyt kävisi hassusti, niin eipähän mene leipä suusta (uusi työ on aivan muualla kuin ammattiopistossa).

Ilmiö, josta haluaisin kertoa, on pääasiassa maahanmuuttajataustaisten harrastama "asuminen amityvillessä" eli ammattina ammatinopiskelu. Termiä on vähän vaikeaa keksiä. Onhan minullekin ammattiopisto ammatti - ja palkanmaksaja tällä hetkellä. Mutta minä teen palkkatyötä ja taustallani on korkeakoulututkinto, jossa kaikki oleminen ja eläminen maksettiin omalla rahalla, tarvittassa velkaa ottaen.

Mutta ammattiopistosta on näemmä ammatiksi toisellakin tapaa. Meillä on ammattiopistossa joukko - lähinnä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä - jotka suorittavat ammattitutkintoja tutkinto toisensa perään. Parhaassa tapauksessa hakemuksia tulee sisään jo ennenkuin ovat entistä tutkintoaan valmiiksi saaneet! Petaavat silloin jo seuraavaa paikkaa!

Varsinkin eteläisessä Suomessa, jossa paikoittain on varsin tiheässä ammattiopistoja, on helppo surffata tutkinnosta toiseen: Ensin Stadia, sitten Varia, sitten Omnia, sitten taas Stadia jne. Ensin opiskellaan kirvesmieheksi Stadissa, sitten hienomekaanikoksi Variassa, sitten sähköasentajaksi Omniassa kunnes jälleen kutsuu vaikka Stadia ja metallimiehen opinnot. Näin edelleen loputtomiin. Ammattiin opiskelemisesta on siis osa tänne tulleista kehittänyt itselleen ammatin.

Miksi näin tehdään? En tiedä syytä eivätkä koulutuksiin hakeutuvat koskaan kerro rehellisesti miksi he opiskelevat ammattia toisensa jälkeen, menemättä ikinä hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa työllään. Vain pelkkiä kuluja heistä veronmaksajille.  En saisi tietenkään edes kysyä moista haastattelutilanteessa.

Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa. Eräskin "mamu" oli kotoisin Euroopan ulkopuolisesta maasta, jossa englanti on kohtuullisen vahva maan toinen virallinen kieli. Ei hän englantiakaan mitenkään hyvin osannut. Keskustelumme haastattelussa oli vaivalloista, koska kunnollinen yhteinen kieli tuntui puuttuvan. Mikä oli merkillistä niin monen vuoden Suomessa oleskelun jälkeen... Liekö sitten oppimiskyvyssä puutteita kun ei edes suomea ollut vuosien varrella kunnolla oppinut - yhdestä kunnollisesta ammatista puhumattakaan?

Tämän merkillisen ilmiön halusin nostaa ihmisten tietoisuuteen. En halua leimata kaikkia 'mamuja'. On siellä sellaisiakin, jotka tekevät tosissaan töitä uuden ammatin ja kielen eteen. Sitä ei kannata unohtaa.

Mutta jotain pitäisi tälle porukalle tehdä, joka mielestäni väärinkäyttää systeemiä. Pistää esim. stop kun kolmatta ammattitutkintoa ollaan hakemassa ja edellyttää vaikkapa 2-3 vuotta työntekoa jo hankitussa ammatissa, ennenkuin on loputon oikeus "vaihtaa uraa" ja "suorittaa jälleen yksi ammatti lisää".

Sivuhuomioita: Mitenkään innokkaasti nuo "ammattina amis" mamut eivät yleensä tutkintoaan suorittele. Koulussa selvästi ollaan vain ajanvieton vuoksi. Suomessa ammattiopistossa opiskelu tuottaa ainakin opintososiaalisia etuja opiskelijalleen: saa ruuan, terveydenhoidon, joskus asunnonkin edullisesti, kavereita, paikkaa missä viettää aikaa. Joissan annetaan tietokonetta, työvaatetta ja sen sellaistakin. Ei mitään suuria asioita, mutta ilmeisesti riittävän houkuttelevia tänne aikaa viettämään tulleiden mamujen mielestä. Meitä on moneen junaan.

Niin ja aktiivimallin leikkurit tietenkään eivät pure silloin kun olet opiskelemassa. En tiedä tuottaako systeemi jotain muitakin etuuksia erityisesti mamuille vai mistä tämä "opiskeluinnostus" - tai oikeammin koulun kirjollaoloinnostus johtuu?

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 13:19:06
Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa.

Vähän ot.

Tunnen erään mamun, joka oppi tulemaan kohtuullisesti suomella toimeen 6 kk maassa oleskelun jälkeen.

---

Ja 1990-luvulla, kun olin enemmänkin tekemisissä koulutusbisneksen kanssa, yhtään runsaammin pigmentoitua henkilö ei ollut kursseillani, ei yksityispuolella, eikä korkeakoulussa. Intialaisia tosin oli aika paljon yhdessä isommassa firmassa.

Quote from: Lalli IsoTalo on 24.08.2019, 13:32:20

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 13:19:06
Surullista on myös huomata, että meillä on jopa 14 vuotta maassa oleskelleita, jotka ovat tuota ammattirumpaa harrastaneet. Eivätkä ole oppineet edes kunnolla Suomen kieltä siinä ajassa.

Vähän ot.

Tunnen erään mamun, joka oppi tulemaan kohtuullisesti suomella toimeen 6 kk maassa oleskelun jälkeen.

---

Ja 1990-luvulla, kun olin enemmänkin tekemisissä koulutusbisneksen kanssa, yhtään runsaammin pigmentoitua henkilö ei ollut kursseillani, ei yksityispuolella, eikä korkeakoulussa. Intialaisia tosin oli aika paljon yhdessä isommassa firmassa.

Juu, kyllä niitä on erilaisia. Kuten mielestäni viestissäni yritin sanoa, kaikki mamut eivät ole samanlaisia.

Tuo "14 vuoden kokelaskin" oli aika surkuhupaisa haasteltava, koska puolituntia aiemmin olin haastatellut Suomessa 14 kuukautta oleskellutta, joka oli tullut samalta mantereelta kuin kyseinen 14 vuoden ehdokas.

Arvaas kumpi puhui suomea huomattavasti paremmin? No se 14 kuukauden mamu! (14 kk mamulla oli kotimaassaan akateeminen tutkinto ja muutenkin asenne aivan eri planeetalta)

En halua ruokkia stereotypioita. Haluan vain kiinnittää huomiota tähän järjestelmään jätettyyn porsaanreikään, joka olisi tukittava - ja pakotettava nämä ammatin jo hankkineet mamut työnhakuun. Siinä missä suomalaisetkin.

Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

Quote from: Lobotomite on 24.08.2019, 13:43:00
Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

Raha tulee valmistuneiden perusteella, osaamisesta ei saa senttiäkään. Päättele itse. Siksi on kannattavinta tuottaa nopeasti valmistuneita ja jättää vaikka kokonaan vaille koulutusta kunhan paperilla kaikki on ok. Tämä siis ammattikoulujen lisäksi yliopistojen riesa. 2v maisteritutkinnot ovat niille kaikkein rahakkaimpia, niin siksi tätä ulkomaista opiskelijaa halutaan tänne kynsin ja hampain, valde kun maksaa.

Sikäli kuin opiskelu ja tutkinnon suorittaminen eivät anna takuuta työllistymisestä, jotain tekemistä ihmisille on kuitenkin syytä olla tarjolla opintojen jälkeen. Näistä on varmasti jotain tilastoja tarjolla, joista selviäisi onko tutkinnoilla todellista arvoa ja kuinka paljon.

Ensihätään herää ajatus, ettei tuollainen olisi ihan niin paha asia:.opiskelijat ovat valtiolle halpoja, halvempia kuin syrjäytynyt työtön. Toki vähän riippuen oppilaitoksen vaatimista resursseista.
Toisaalta ei myöskään pidä mahdottomana että tuollainen mamu saisi _jotain_ sieltä päähänsä, eli pystyisi joskus sitten sijoittumaan edes hanttihommaan. Ainakin tuo tuntuu paremmalta kuin työvoiman ulkopuolella olevat synnyttäjät tai aseman seinien pystyssäpitäjät.

Toki asia pitää silti kohdata realistisesti, sitten että esimerkiksi tuo ehdottamasti ammatin kokeileminen ennen seuraavan koulutuksen keräämistä. Ei koulu-vetelehtimistäkään tarvitse loputtomiin katsoa läpi sormien.

Suomalaisissa on syrjäytyneitä myös, jotka vaihtavat opiskelupaikkaa, tai vielä pahempi tipahtavat kokonaan sen ulkopuolelle. Ja korkeakouluissa on erilaisia ikuisopiskelijoitakin.
Tämän ei ole tarkoitus olla han-argumentti, vaan ihan sen arviointia, että mikä on asioiden vakavuusaste, ja että miten tällaista asiaa voitaisiin korjata koko yhteiskunnan tasolla, ilman että heti joku on syyttämästä rasistiksi.

Hyvä uusi huomio meille ulkopuolisille kuitenkin!

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

Quote from: Tommi Korhonen on 24.08.2019, 14:03:04
Ensihätään herää ajatus, ettei tuollainen olisi ihan niin paha asia:.opiskelijat ovat valtiolle halpoja, halvempia kuin syrjäytynyt työtön.

Taitaa olla toisinpäin, koska työttömien koulutusta on tietääkseni leikattu. Jos opiskelija joka tapauksessa syrjäytyy, koulutus on vain turha menoerä. Ehkä kannattaisi pohtia paluuta oppipoikajärjestelmään tai työssäoppimiseen, jolloin työllistyminenkin on hyvin todennäköistä.

Noiden tyyppien ammattina on kotoutuminen.

Joskus se tapahtuu lyhyessäkin ajassa, joskus se voi kestää 20 vuotta. Toisinaan sitä ei tapahdu milloinkaan, mutta aina kannattaa yrittää, kun valde kerran on laittanut sitä varten systeemit ja houkuttimet pystyyn.

Minusta tässä ongelma on siinä ettei ihmiset tule koulutuksen saatuaan muurareiksi, sähkömiehiksi, kirvesmiehiksi ja niin pois päin. Oppilaitoksen tulisi pohtia sitä syytä miksi nämä juuri koulutetut eivät kelpaa työmarkkinoille. Tässä on se suurin ongelma. Ei suinkaan siinä että jollakin on useampi tutkinto.

Quote from: Lobotomite on 24.08.2019, 13:43:00
Missä määrin tässä on taustalla määrärahakriteerien muutokset? Esimerkiksi, saavatko koulut rahoituksen osittain valmistuvien oppilaiden perusteella? Onko tämä johtanut tutkintojen helpottumiseen?

Mitä olen seurannut nykypäivän koulutusta, niin esimerkiksi valmistuvat sähköasentajat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Siis suomalaisetkin. En voi edes kuvitella millainen kävelevä pommi kieltä osaamaton matu on.

Ammattiopistojen rahoitus on tähän asti perustunut opiskelijoiden kirjoillaoloon. Tutkintojen suorittamisella ei ole ollut väliä ja itseasiassa monessa koulussa opiskelijoiden valmistumista vähän himmaillaankin (virallisesti ei myönnetä mitään), jotta "poka" olisi kirjoilla maksimit ja saataisiin massit täysimääräisinä. Sellaisten opiskelijoiden kannalta, jotka haluaisivat ripeästi opiskella ja työelämään, systeemi on tietysti turhauttava.

Rahoitus on kuitenkin muuttumassa. Jatkossa puolet (50%) ammattiopistojen määrärahoista tulee kirjoillaolosta. 35% tulee tutkintojen tai tutkinnonosien suorittamisesta, mitä seurataan Koski-järjestelmään kirjautuneilla suorituksilla (eli automaation kautta). Loppu 15% on ns. vaikuttamisperusteista rahaa eli jos opiskelija tutkinnon jälkeen työllistyy tai lähtee jatko-opiskelemaan esim. AMK:hon, niin tällöin koulu saa jälkijättöisesti tuon 15%.  Miten tuota seurataan, on edelleen epäselvää. Virkamies, joka tuon 15% koodasi systeemiin, ei ollut kiinnostunut siitä, mitenkä toteutuu oikeudenmukaisuus tai rahojen oikea maksatus.

Laiska-mamu on itseasiassa ammattiopetuksen kannalta hyvä poka, koska hän on todennäköisesti kirjoilla maksimit.Eikä valita opetuksen laadusta (laaduttomuudesta) yhtä herkästi kuin suomi-opiskelijat.

Jatkossa varmasti tutkintoja myönnetään heppoisin perustein. Sitä tehdään jo nykyään erinäköisistä syistä, mutta tuo 35% piiska tullee edesauttamaan sitä suuresti, että tärkeintä on "valmistuminen", ei laatu.

Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

Quote from: Uuno Nuivanen on 24.08.2019, 14:37:48
Kotoutuminen on tapahtunut, kun osaa itse täyttää Kelan hakemukset netissä.

Siihen lomakkeen täyttelyyn yms on kyllä apua tarjolla. Kuin myös rahaa. Ammattiopetuksen määrärahoja on rajusti leikattu ja se valitettavasti näkyy koulutuksen laadussa. Moni ammattiopisto hoipertelee taloudellisissa vaikeuksissa jo - mikä vain syvenee lähivuosina kun rahoituspohja muuttuu (=romahtaa). Esim. rahoituksesta otetaan kylmästi 15% pois ja siirretään epämääräisin kriteerein "joskus myöhemmin" maksettavaksi. Se on monelle organisaatiolle kova pala. (Olisi se monelle firmallekin kova juttu - konkurssejakin nähtäisiin jos opetusala olisi Oy-pohjaista)*

Mutta on yksi sektori, jonne rahaa riittää täällä ammattiopistossakin. Se on erinäköiset kotoutumis-, kielipaja-, erityistuki- ja monikulttuurihankkeet. Se on toki hankerahoitusta eli ei pysyvää. Paitsi että on, koska kun yksi hanke loppuu, näyttää aina alkavan seuraava. Loputtomasti....

Hankerahaa on tarjolla runsaasti ja aika monessa AMK:ssa ja ammattiopistossa onkin pystyssä jatkuvat hankkeet, joissa erinäköisten multikulti-pajojen avulla pannaan tuota rahaa menemään ja yritetään saada vettä kantamalla kaivo toimimaan.


* tuo onkin eräs syy, miksi olen hakeutumassa pois opetusalalta - kyseessä on auringonlaskun ala Suomessa

Quote from: Panopticon on 24.08.2019, 15:05:28
Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

Opiskelija voi myös opiskella päivärahalla/työmarkkinatuella. TE-toimistot näyttävät aika ymmärtäväisesti suhtautuvan maahanmuuttajan koviin ponnisteluihin sopeutua ja kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suorittamalla tutkinto toisensa perään. (Eikä ne aina onnistu edes suorittamaan tutkintoakaan - homma jää tutkinnon osien suorittamisen tasolle aika monelta)

Noista Takkin koulutuksista mihin linkkasit: Juu, erityisrahoitettuja ovat useimmat. Aina noiden rahoituspohjasta ei tiedä, mikä se on, mutta silloin kun on "työvoimakoulutus", niin maksukerroin koulutusorganisaatiolle on aivan muuta kuin valtionosuusrahotteisessa perusopetuksessa. Eli noista saadaan hyvin fyrkkaa. Kerroin taisi olla 1.32 eli työvoimakoulutus tuottaa 132% massit verrattuna normaaliin koulutukseen.

Quote from: Suivaantunut on 24.08.2019, 14:59:47
Minusta tässä ongelma on siinä ettei ihmiset tule koulutuksen saatuaan muurareiksi, sähkömiehiksi, kirvesmiehiksi ja niin pois päin. Oppilaitoksen tulisi pohtia sitä syytä miksi nämä juuri koulutetut eivät kelpaa työmarkkinoille. Tässä on se suurin ongelma. Ei suinkaan siinä että jollakin on useampi tutkinto.

Miksi meidän tulisi sitä pohtia? Niin kauan kuin raha tulee paskantuottamisesta, niin mehän tehdään sitten sitä.

Koulutusorganisaatiot ovat muutenkin ylimiehitettyjä laiskoilla loisilla eli johtajia ja päälliköitä täällä kyllä riittää.  Joita ei kiinnosta opetuksen laatu tai työllistymiset oikeasti pennin jenin vertaa vaan oma status ja palkka.

Mä en kuitenkaan tohon eliittiin kuulu vaan olen se työmuurahainen ruohonjuuritasolla, joka tekee paskaduunit ja jota ei arvosteta.


Yksi Sipilän hallituksen aikaansaannoksita oli muuten ammattiopetuksen siirtäminen oppilaitoksista yrityksiin. Tai ainakin yritys siihen. Mutta se on oikeastaan oman uuden keskustelunsa aihe, mitä se oikeasti tarkoittaa ja mihin se tulee johtamaan.

Lyhyesti kiteytettynä: monilla aloilla viimeiset jotenkuten tolkulliset ammattimiehet valmistuvat 1-2 vuoden sisällä. Sen jälkeen taso romahtaa vielä nykyisestäkin lopullisesti.

No, se ei ole monelle yritykselle mikään uutinen, mutta se on uutinen, että meiltä katoaa myös ne harvinaiset, mutta vielä esiintyvät muutamat nohevat ammattimiehet, joilla on tutkintotodistukset täynnä nelosia ja vitosia - ja jotka oikeasti osaavat jotain jo koulusta lähtiessään ja joista firmat sitten tyytyväisinä tekevät niitä leivänhankkijoitaan. Nekin tulevat katomaan.

Firmat saavat jatkossa ammattimiehiä vain jos itse panostavat suuresti asiaan. Mikä karsii monen pienen firman pois, koska ei riitä resurssit. Monella alalla myös alkaa melkoinen parku....(on alkanut jo!)

Saksassa ja muissa sivistyneissä maissa on 30 vuotta kattona minkä jälkeen ei oteta enää ammatilliseen tai muuhunkaan koulutukseen oppilaitoksissa. Tämä osaltaan vähentäisi koulutettavien määrää, kun nämä koulutukseen hakeutuvat ennen pitkää täyttävät 30 vuotta. Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Quote from: Suivaantunut on 24.08.2019, 15:19:43
Saksassa ja muissa sivistyneissä maissa on 30 vuotta kattona minkä jälkeen ei oteta enää ammatilliseen tai muuhunkaan koulutukseen oppilaitoksissa. Tämä osaltaan vähentäisi koulutettavien määrää, kun nämä koulutukseen hakeutuvat ennen pitkää täyttävät 30 vuotta. Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Mitä järkeä on koulttaa kymmenen tutkintoa? Ei se pätevöitä mihinkään ammttiin. Ammattikoulun nimi jo kertoo, että niiden linjat pätevöittävän tiettyyn ammattitutkintoon. Nykyään tutkinnon voi suorittaa näyttötutkinnolla. Mun mielestä kaksi tutkintoa saisi olla maksimi. Tiedän yliopisto puolelta tyypin jolla on yli tuhat opintoviikkoa ja ammattipuolelta kaverin, joka on tehnyt pari tutkintoa vaikka on sairaseläkkeellä. Ei mitään järkeä.

Quote from: Suivaantunut on 24.08.2019, 15:19:43
Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.

Kannattaa katsoa arvosanoja (jos niitä on*). Jos arvosanat tutkintotodistuksen ammattiaineissa ovat 4-5 luokkaa (tai 3, jos muutaman vuoden ikäinen paperi), niin kaveri SAATTAA osata jotain ja olla kehityskelpoinen. Kannattaa ottaa silloin koeajalle ja potkia heti pois, jos ei homma toimi.


* jossain vaiheessa kokeiltiin sellaistakin hulluutta perustutkinnoissa - jota harrastetaan vieläkin AT:ssä eli ammattitutkinnossa, että opettaja ei arvosanoja antanut, oli vain hyv/hyl eli hyväksytty tai hylätty tutkintosuorituksissa.  Sellainen paperi on luonnollisesti täysin yhtä tyhjän kanssa ja kandidaatin osaamisen selvittäminen siirtyy täysin työnantajan riesaksi.

Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Edit
@Sami Savio
@Juho Eerola
@Ville Tavio
@Mari Rantanen
@Riikka Slunga-Poutsalo
@Sakari Puisto

Eiköhän heidän avullaan asia lähde rullaamaan, tai sitten heidän avullaan löytyy se henkilö joka laittaa asian rullaamaan.
/Edit

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 15:31:00

Quote from: Suivaantunut on 24.08.2019, 15:19:43
Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.
[...]

Eipä se suomalainenkaan aines vissiin oo hyvää. Mulla on kaveri, jolla on metallialan yritys. Se oli päättänyt, että ei enää palkkaa suomalaisia kosseja, kun ne ei osaa enää työelämän perussääntöjä. Esim. se, että töihin ajoissa ei ole selvää. Ilmeisesti Baltiasta lähinnä tulee uudet työntekijät. Jotenkin outoa, että amiksessa ei opeteta sääntöjä. Vai onko sitten jonneilta puuttuu nöyryys?

Quote from: ämpee on 24.08.2019, 15:53:13
Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Tämä! Homma hommaksi.

Tervetuloa forumille, Ajatolloh. Löydän yläpuolen avautumisestasi paljon yhtäläisyyksiä omaan tilanteeseeni: Olen erään suomalaisyliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsenenä seurannut ulkomaalaisilla opiskelijoilla tapahtuvaa verovarojen väärinkäyttöä vuosikymmenen verran – kahdessa eri yliopistossa. :-X Omista kokemuksistani ja havainnoistani voit lukea Hommaforumin Korkeakoulujen lukukausimaksut, stipendit ja tutkintotehtailu (https://hommaforum.org/index.php/topic,127924.msg3013300.html#msg3013300) -ketjusta lähdemateriaaleineen.

Alan vaihto on itselläkin ollut mielessä, kun asioihin ei tunnu saavan millään korjausta ruohonjuuritasolla toimimalla taikka kansanedustajien välityksellä. :-[ Hyvä, että aina silloin tällöin joku akateemikko tai opettaja uskaltaa avautua asiasta edes anonyymisti. Ehkä tällaiset avautumiset jossain vaiheessa johtaisivat laajempaan keskusteluun ongelmasta sekä systeemin korjaamiseen. Itselle on tosin alkanut muodostua tunne, että korjausliike tapahtuu vasta kun Suomen valtiolta loppuu lainanottokyky...

Ajatolloh mainitsikin jo tuossa ylempänä, millä kriteereillä ammattikouluille maksetaan rahaa valtion kassasta. Ammattikouluista poiketen korkeakoulujen maksukriteerit perustuvat valmistuneiden opiskelijoiden määriin, minkä johdosta omalla työpaikallani opiskelijoita yritetään puskea ulos niin nopeasti kuin mahdollista. Valmistuneiden opiskelijoiden laadulla ja työllistymisellä ei ole kuin marginaalista vaikutusta korkeakoulujen rahoitukseen. Meilläkin Opetusministeriö on vaihtamassa rahanjakomallia 1.1.2021, mutta muutokset ovat hyvin pieniä nykyiseen leväperäiseen malliin verrattuna.

[Edit: kirjoitusvirhe korjattu]

Jos tämä pitää paikkansa niin siihen pitää puuttua ,täyttä systeemin väärinkäyttöä .
Luultavasti tähtäimenä on vaan saada vuosia sisään  maassa että voidaan pyöriä päämäärättömästi loputtomiin tekemättä päivääkään töitä' kuitenkaan.
Tilannetta pitää alkaa järkevöittämään ja estämään tällaiset "elämäntapaopiskelijat"
Yliopistoissahan näitä on kanssa ollut kymmeniä vuosia joskus aikoinaan hillumassa kantiksia pääasiassa ,ennen kun siihen saatiin joku tolkku.
Varsinaisia elämäntapaopiskelija filosoofeja ,jotka ei loppujen lopuksi tuota YHTÄÄN MITÄÄN.

Quote from: Panopticon on 24.08.2019, 15:05:28
Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi?

Toisen asteen opintoja saa tahkota niin paljon kuin haluaa, kunhan opinnot aina edistyvät. Ei ole mitään rajoitusta. Korkeakouluopinnoissa on enimmäisajat opintotukiin. Kelan sivulta:

QuoteVoit saada opintotukea kaikkiin toisen asteen opintoihisi niiden laajuutta vastaavaksi ajaksi, kunhan opinnot ovat päätoimisia. Jos olet saanut aiemmin opintotukea muihin toisen asteen opintoihin, se ei vaikuta nyt suorittamiesi opintojen enimmäistukiaikaan.

Toisen asteen opintoihin saamasi opintotuki ei kuluta mahdollisten korkeakouluopintojesi enimmäistukiaikaa. Myöskään korkeakouluopintoihin saamasi tuki ei vaikuta toisen asteen opintojen opintotukeen.

https://www.kela.fi/opintotukiaika-enimmaistukiaika-toisen-asteen-opinnoissa (https://www.kela.fi/opintotukiaika-enimmaistukiaika-toisen-asteen-opinnoissa)

Myös työkkärin kautta voi opiskella työmarkkinatuella. Siihen muistaakseni saa tukea vain kahden vuoden ajaksi enimmillään, ja sitä tarvitsee hakea erikseen perustellen.

Opintolainasta: Jos olet tärvellyt luottotietosi, mikään pankki ei myönnä opintolainaa. Sitten voikin hakea perustoimeentulotukea opintotukea täydentämään, ja esittää todisteena hylätyt lainahakemukset. Ja piiri pieni pyörii, tutkinto kerrallaan.

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

Quote from: Panopticon on 24.08.2019, 15:05:28
Millähän ne rahoittaa opiskelun? Opintotukea saa vain rajatun ajan ja se on niin huono nykyään, että on pakko ottaa opntolainaa. Onkohan niillä joku Kela Gold -systeemi? Olisi jotenkin outoa, että työkkäri, sossu ja Kela mielellään tollaista rahoitta. Ainakin katiksen pitää ihan itse maksaa tollainen hupi. Ainoastaan asuntotuki tulee vasteettomasti jos ei ole tuloja, mutta se ei kata koko vuokraa.

Kävin tutustumassa pari vuotta sitten Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Kyllähän siellä niitä mamuja pyöri. Esittelijä kertoi, että esim. metallisorvaajista on huutava pula, että olisihan se hyvä, että mamut kouluttautuisivat ja menisivät töihin. Se mun ymmärtääkseni tän nerokkaan juonen idea on.

https://www.takk.fi/fi/koulutukset/alkavat-koulutukset/

Tuolla on näköjään ihan mamulinjoja. Mikä tarkoittaa, että ne saa jotain erityistukea.

Sama ihmettelen. Tekisi mieli päästä oppimaan metalli- ja sähkötöitä mutta kun lasten pitää syödä. Eli ei ole opintovapaaseen mahkuja. Ehkä mamu on sittenkin suomalaista fiksumpi.

Quote from: Panopticon on 24.08.2019, 15:54:32

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 15:31:00

Quote from: Suivaantunut on 24.08.2019, 15:19:43
Tuohon saakka minusta on ok käydä vaikka 10 tutkintoa, kuhan se koulutus oikeasti kouluttaa sitä työtä tekemään. Koulutuksen laatu on meillä hyvin suuri ongelma, ei suinkaan tutkintojen määrä.

Eipä sitä ihmistä saa oppimaan, jos hän ei itse halua. Mitä tulee noihin "ammattina amiksessa oleskelu"-mamuihin, niin et sinä halua niistä ainuttakaan firmaasi töihin. Usko minua.

Eikä ne pääsääntöisesti osaa mitään. Koska ei niitä kiinnosta. Tutkinnot suoritetaan (jos suoritetaan, eivät ne aina edes suorita koko tutkintoa) minimeillä ja vastaukset toisilta kopioiden.

Niille, jotka eivät ole vielä tajunneet systeemiä (joka on ollut viimeiset 20 vuotta tämä):

Ei ammattitutkintopaperi todista, että sen suorittanut osaa juuri mitään kyseisestä ammatista.
[...]

Eipä se suomalainenkaan aines vissiin oo hyvää. Mulla on kaveri, jolla on metallialan yritys. Se oli päättänyt, että ei enää palkkaa suomalaisia kosseja, kun ne ei osaa enää työelämän perussääntöjä. Esim. se, että töihin ajoissa ei ole selvää. Ilmeisesti Baltiasta lähinnä tulee uudet työntekijät. Jotenkin outoa, että amiksessa ei opeteta sääntöjä. Vai onko sitten jonneilta puuttuu nöyryys?

Kaikkea en voi kertoa paljastumatta, mutta lyhyesti:

- pääsääntöisesti kauempaa tullut mamu, sitä hyödyttömämpi hän tullee olemaan Suomen yrityselämälle, syitä on monia

- suomalaisissakin on toki asennaongelmaisia, mutta suomalaisissa ja muissa "caucasian" heimolaisissa on ne vähät kehityskelpoiset, mitä meillä on

- jonneilta taitaa puuttua kotikasvatus ja odotatko oikeasti, että amiksessa korjataan 2-3 vuodessa 20+ vuoden laiminlyönnit?

Meillä puuttuu sitäpaitsi työkalut. Erottaa ei saa - eikä mihinkään puuttua.

Aika moni on jollakin muulla rahalla opiskelemassa kuin omarahotteisesti.

Erilaisia rahoitusmuotoja (lista ei ole tyhjentävä vaan esimerkinomainen):

A. opintorahalla ja -velalla eli KELA eli sinä veronmaksaja maksat   (opintovelka ei taida seurata kehitysmaahan asti takaisin perintään eli jäänee meidän tappioksi?)

B. työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella opiskelevat eli veronmaksaja maksaa

C. vakuutusyhtiöiden yms. tahojen maksamat ns. ammatinvaihtajat - joissa siinäkään hommassa ei aina järki näytä toimivan eli koulutusvalinnat ovat välillä varsin kummallisia

Yhteistä noille kaikille on, että rahalla on joku isäntä - jota ei tunnu suuresti kiinnostavan, mitenkä rahoituksen saanut opiskelija hommansa hoitaa.

Ammattiopiskelija voi tyypillisesti jäädä omin päin "lomille" eikä rahoittaja perään huutele. En yleensä edes tiedä, kehen ottaisin yhteyttä rahoittajan päässä, jotta voisin edes sinne raportoida että "tyyppiä ei ole viikkoon näkynyt, ryhtykää johonkin toimenpinteisiin, katkaiskaa vaikka päiväraha..."

Aika jännä systeemi minusta.

En tietenkään voi erottaa koulusta kovin helpolla ketään. Sekin on tehty mielettömän vaivalloiseksi ja tietysti ylätasolle pesiytyneet kallispalkkaiset "loiset" (rehtorit ja iso kasa erilaisia johtajia ja päälliköitä), eivät ole kiinnostuneet koulutuksen laadusta tai siitä, että perseilijät pantaisiin ruotuun. Heidän mielestään ketään ei eroteta tai edes uhkailla sillä, koska heille tärkeämpää on, että undulaatti on kirjoilla ja tuottaa massia. Muu ei tunnu kiinnostavan.

Eli aika hampaattomia tässä ollaan täällä ruohonjuuritasolla. Opiskeljat paskovat halutessaan niskaan ja niin tekee ylin johto. Siksi olenkin lähdössä tästä paskasta pois.

Quote from: Lucce on 24.08.2019, 16:21:24
Jos tämä pitää paikkansa niin siihen pitää puuttua ,täyttä systeemin väärinkäyttöä .
Luultavasti tähtäimenä on vaan saada vuosia sisään  maassa että voidaan pyöriä päämäärättömästi loputtomiin tekemättä päivääkään töitä' kuitenkaan.

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

Quote from: Waldseemüller on 24.08.2019, 16:30:34
Sama ihmettelen. Tekisi mieli päästä oppimaan metalli- ja sähkötöitä mutta kun lasten pitää syödä. Eli ei ole opintovapaaseen mahkuja. Ehkä mamu on sittenkin suomalaista fiksumpi.

Hieman OT, mutta neuvompa silti:

Olet siis kokopäivätöissä, jos ymmärsin rivien välistä tilanteesi oikein?

Tarkista, ettei sinulla ole oikeus ns. aikuiskoulutustukeen. Ks. https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/

Muista, että sinulla on oikeus hakea opintovapaata irtisanoutumatta töistäsi. Jos taas olet työtön, hae TE-toimistosta lupa opiskelemaan menettämättä päivärahaasi.

Älä mene mihin tahansa ammattiopistoon opiskelemaan. Tutustu huolella kouluun ja käy siellä paikanpäälläkin ennenkuin päätät. Varmistu vastuuopettajan kanssa siitä, että a) saat opiskella yksilöllisesti omaan tahtiin b) aidosti henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja täydet hyväksiluvut.

Useimmat ammatit oppii noin vuodessa. Jos olet normaalijärkinen ja teet töitä tosissasi. Kaikki muu täällä on nimittäin tyhjäntoimittamista, kirjoillapitoa ja luppokäyntiä.

Muista, että jos lukio on suoritettuna, niin sinun pitäisi saada ns. YTO-aineet liki täysimääräisesti hyväksiluettua. Joissain ammattiopistoissa pelleillään tuonkin asian kanssa ja viisastellaan, kuinka muka amisten paskatason YTO-opetus jotain lukiolaista sivistäisi (vanhakin lukiotodistus osoittaa suurempaa osaamista kuin amiksen YTO - niissä on niin matalat läpipääsyvaateet)

Muista, että hyväksiluvuissa sinun ei tarvitse todistaa olevasi vitosen oppilas vaan hyväksilukuun pitää riittää, että täytät minimit eli olet ykkösen tasoisen tietotaidon osaaja kyseisessä aineessa. Tarvittaessa valita, jos et saa asianmukaista hyväksilukua. Monelta opelta tuntuu tuokin periaate unohtuvan hyväksilukuprosessissa eli HOKSauksessa. Eli HOKSaustilanteessa vaaditaan aivan yybereitä osaamisen suhteen mutta sitten käytännön opetuksessa riittää täysin nollatason suoritus läpimenoon. Kaksoisstandardit jyllää!

Jos lähistölläsi on ns. ammatillinen aikuisoppilaitos (esim. TAKK on sellainen), niin kannattaa tsekata mitä siellä on tarjontana opetuksessa. Niissä usein voi suorittaa tutkinnon joustavasti omaan tahtiin eikä tarvitse vaeltaa teinien joukossa hidastahtiseen luokkaopetukseen teoriatunti toisensa jälkeen.

Monella alalla on hyvät suomenkieliset oppikirjat, joista lukemaan oppinut ihminen omaksuu tarvittavan teorian paljon nopeammin kuin hidastahtisessa teoriaopetuksessa. Nämä vinkit siis, jos haluat valmistua nopeasti ja olet valmis tekemään töitä sen eteen itse.

Eli nopein tapa omaksu teoria on lukea se itse + kysellä opettajalta ne kohdat mitä ei ymmärtänyt. Sitten vain käytännön ammattitöistä näytöt kasaan ja tutkintopetteri on valmis.

YTO-aineissa kannattaa vaatia testejä, jos ei saanut hyväksilukua. Testit ovat usein niin helppoja, että puuduttavan tunneilla istumisen ja kotitehtävien tekemisen sijaan saa yhdellä suorituksella kyseisen YTO-aineen suoritetuksi.

Jos haluat kysyä jotain, niin kysy yv:llä niin ei kuormiteta tätä keskustelua off-topicilla enempää.

Kun olin eräässä ammattiopistossa firman maksamassa erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tuli kerran sellainen WTF fiilis jonka muutkin opislelijat (kaikki töissä energiayhtiöissä) kokivat erään opettajan toiminnasta. Sen opettajan oli tarkoitus pitää 1/2 päivän kurssi laakereista jne. mutta "opettaja" surffaili netissä 1/2 tuntia ja höpisi puuta heinää, sitten siirryttiin halliin jossa "opettaja" höpisi jotain ja lähetti meidät pois 3 tuntia etuajassa. Meillä kaikilla opiskelijoilla oli sellainen kusetettu olo.

Quote from: Golimar on 24.08.2019, 17:05:09
Kun olin eräässä ammattiopistossa firman maksamassa erikoisammattitutkintoon tähtäävässä koulutuksessa tuli kerran sellainen WTF fiilis jonka muutkin opislelijat (kaikki töissä energiayhtiöissä) kokivat erään opettajan toiminnasta. Sen opettajan oli tarkoitus pitää 1/2 päivän kurssi laakereista jne. mutta "opettaja" surffaili netissä 1/2 tuntia ja höpisi puuta heinää, sitten siirryttiin halliin jossa "opettaja" höpisi jotain ja lähetti meidät pois 3 tuntia etuajassa. Meillä kaikilla opiskelijoilla oli sellainen kusetettu olo.

Ammattiopistot säästävät rahaa palkkaamalla jotain kouluttamattomia kulkureita tänne opettajiksi. Itse olen korkeakoulutettu (ja tehnyt alan ammattityötäkin duunarina). Mutta trendi on, että meidät koulutetut ja osaavat korvataan mielellään joillain halpiksilla ja spedeillä, koska tietysti meillä on hintamme.

On johtoportaalle paljon halvempaa ottaa sinne joku spede höpisemään joutavia kuin pitää kirjoilla kallista ja pätevää opettajaa.

Valitettavasti rahoittajatahot tai opetusministeriö eivät seuraa kovinkaan hyvin sitä, että kouluissa opettaisivat pätevät ammatinopettajat. Teknisiä alojakin näemmä saa nykyään opettaa mikä spede tahansa. Ei vaadita minkäänlaisia teknikon tai insinöörin opintoja edes yhdeltäkään opettajalta. Niinpä se sitten näkyy opetuksen tasossa.

Koko kettinkiä lukematta.

Hyvinhän ammattimamut ovat kotoutuneet. On noita ammattiopiskelijoita ihan kantiksissakin ollut. Aikoinaan TAKK (Työttömien Alkoholistien KierrätysKeskus) oli ihan huippumesta näille. Siellä tehtiin tekstiilihitsareista levyseppäkeittäjiä.

Espoon Tapiolassa oli kävelytasolla kaupungin "luokkahuone" jonne huivipäät ja läpsyttelijät suuntasivat askeleitaan samaan aikaan päivittäin kuten itsekkin viereiseen rakennukseen.
Sälekaihtimet olivat avoinna joten helppo bongata huivipäät ja lippalakit pulpeteissaan, ehkäpä 15. Luokan täytöaste lie 35%. Valkovalas videotaulun edessä.

En tiedä mitä "opetettiin" mutta sieltä lie saatu papukaijamerkki Kelalle uurastuksesta Suomen edun mukaiseksi (not).

Onkohan noiden opiskelijoiden tavoitteena ylläpitää oleskeluoikeutta?

Quote from: ämpee on 24.08.2019, 15:53:13
Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Edit
@Sami Savio
@Juho Eerola
@Ville Tavio
@Mari Rantanen
@Riikka Slunga-Poutsalo
@Sakari Puisto

Eiköhän heidän avullaan asia lähde rullaamaan, tai sitten heidän avullaan löytyy se henkilö joka laittaa asian rullaamaan.
/Edit

Lisää joukkoon@ Sanna Antikainen

Tilannehan on käytännössä se, että toiselle asteelle halutaan työntää kaikki, riippumatta siitä, onko niillä motivaatiota tai tarpeellisia kykyjä. Peruskoulupudokkaat ja narkin/alkkiksen uralla hyvin alkuun päässeet tulevat keräämään poissaoloja ylitäytettyihin luokkiin, jossa opiskelijaa kohti on marginaalisesti aikaa, ja kuten aiemmin todettua, osaavia opettajia potkitaan pois.

Voi mennä viikkoja ilman mitään ammattiosaamista olevaa opettajaa päivärytmillä 8-kouluun, yksi tunti surffaamista tietokoneluokassa, toinen vastaavaa käytännössä sosiaalistumista ilman mitään hyötyä yhteisissä ytoaineissa. Sen jälkeen ruokatunti 11(ja vartin tauot jokaisen tunnin tai puolen tunnin tauot jokaisen tuplatunnin=1 tai 2x45 jotka venyvät silti molemmista päistä alkuun ja loppuun 5-10min) jolloin tehokasta opiskeluaikaa ehkä se yksi tunti ennen lounastuntia, joka sekin venyy, opettajat ovat säännönmukaisesti yhtä myöshässä kuin oppilaatkin. Puoliltapäivin teorian pitäisi vaihtua käytännön opetukseen, eli metallin, putken, puun tms saliin mennään istumaan ja odottamaan reilun akateemisen vartin myöhässä olevaa opettajaa, joka voi ilmoittaa useamman kerran viikossa, että hänen pitää opettaa sitä tai tuota ryhmää, joten saatte loppupäivän vapaata.

Tai jos oletetaan että olisi sitä koulutusta oikeasti tarkoittaa se sitä, että opettaja esittelee/tekee mallikappaleeksi tehtävän työn, jonka jälkeen tehdään mikä ikinä ohje käteen annetaan.

Ytoaineet ovat käytännössä täysin turhat peruskoulun hyvin arvosanoin suorittaneelle, ja heikosti peruskoulussa pärjäävä ei pärjää niissä yhtään sen paremmin kuin edellisen kuusi luokkaa armovitosilla läpipäässeenä.

Matut tietysti oma lisänsä, jossa osaamistasossa ovat monesti sen nisti/mikälie moniongelmaista heikommin osaavia. Moniongelmainen voi ymmärtää miten työ pitäisi tehdä, vaikka saisikin aikaan heikkoa laatua. Matuilla on ihan oikeasti mahdottomuuksia ymmärtää sellaisia asioita kuin montako senttiä putken pitäisi olla, mittaaminen ja kolmannen luokan matematiikka+hahmottaminen että tähän tarvitaan näin ja näin pitkä tai lyhyt pätkä. Eli afrikan meemikuvien tasoa, sähkö, putki, tai missä hyvänsä asennuksissa. Kukaan työnantaja ei tule ikinä tarvitsemaan näitä yhtään mihinkään.

Minusta järjestelmän pitäisi olla, paskartelukerho/kymppiluokka ihan erikseen matuille ja ihan erikseen suomalaisille elämänkalluille, eikä niitä sieltä pihalle ennen kuin peruskoulun oppimäärä on päässä. Lisäksi pitäisi se 20v laiminlyönti hoitaa, eikä päästää sitä jatkumaan, ja kertautumaan seuraavissa asteissa.

Vuoden pituiset laadukkaat ammattiopetukset, joista poistetaan kaikki ''sivistävä'' bullshit(matematiikka alansa tarpeiden ulkopuolelta, kielioppi, kaikilla kielillä, kaikki mahdolliset taideaineet, liikunta yms) ja keskitytään yksinomaan ammatin käytännön vaatimuksiin. Näihin pääsee sisään suorittamalla vaaditun tasoisen peruskoulutuksen joko peruskoulussa tai sen jälkeen.

Yleissivistävä lukioon. Jonka oppimäärä tulisi tarpeen vaatiessa suorittaa toisen asteen opintoihin päästäkseen.

Lähtökohtana että ymmärtävät ja työllistyvät. Maksuperusteena oppilaitoksille suomalaisille työmarkkinoille ilman tukia työllistyminen, eli ensimmäisen 5v siirtymäkauden jälkeen, oppilaitos saa rahaa sen mukaan, kuinka oppilaansa maksavat yhteiskunnalle veroja työstään. Samalla poistuvat feminatsit ja nukketeatteriohjaajakoulutukset yms turhakkeet yliopistosta joihin kukaan ei työllisty.

Quote from: Sitruunamelissa on 24.08.2019, 16:24:50

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

Tuo täysi-ikäisen lapsen koulutusavustus koskee käytännössä  peruskoulun jälkeen suoritettavaa lukiota tai ammattikoulua. Yleensähän opintoja on vähintään vuosi jäljellä siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää 18.  Ei sitä keski-ikäinen ikuisuusopiskelija saa eikä nuori, jolla on jo yksi tutkinto.

^^Lisään vielä aiheeseen kunnallisen epäkohdan, maakunnista tulevien ammattikouluopiskelijoiden kohtuuhintaisen asumisen mahdottomuus. Heille riittäisi itselleen solu tai asuntola, mutta jostain syystä täällä kuopas on alkanut valmistaa lähinnä matuille yksiöitä/isompia asuntokokonaisuuksia, ja kotimaiset opiskelijat jäävät lapsipuolen asemaan. Opolta kuultua, että monet käyvät opiskelemassa yli 80km päästä ja tahto olisi asua likempänä, mutta tarjonta on olematonta ja yksityisellä hinnat yli kipurajan. Eli tällaisten epäkohtien oikaisu kunnallisesti jotta opiskelu saataisiin päätoimisilla opiskelijoilla pelaamaan, tulisi olla kunnallispolitiikan keskiössä.

Quote from: Sitruunamelissa on 24.08.2019, 16:24:50

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

Tuo täysi-ikäisen lapsen koulutusavustus koskee käytännössä  peruskoulun jälkeen suoritettavaa lukiota tai ammattikoulua. Yleensähän opintoja on vähintään vuosi jäljellä siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää 18.  Ei sitä keski-ikäinen ikuisuusopiskelija saa eikä nuori, jolla on jo yksi tutkinto.

( edit:  Useimmitenhan se vanhemmilta saatava "koulutusavustus" on kuitenkin sitä, että 18 vuotta täyttäneet nuoret saavat asua vanhempiensa luona ja syödä heidän ruokiaan jne. ainakin lukion/amiksen loppuun asti, eikä erillistä rahallista koulutusavustusta silloin voi vaatia.)

Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

Tämä asia pitäisi valtiovallan tutkia ja tehdä omat johtopäätökset, muutoin maahanmuutosta ei tule kuin kestävyysvajeen kasvattaja.  Mutta selvitys olisi varmaan syrjintää ja lisäisi ennakkoluuloja, joten jatketaan hehkutus valheiden syöttämistä ja ihmetellään sivulauseissa kun suomi ei vedä huippuosaajia puoleensa.

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 17:04:37
Useimmat ammatit oppii noin vuodessa. Jos olet normaalijärkinen ja teet töitä tosissasi. Kaikki muu täällä on nimittäin tyhjäntoimittamista, kirjoillapitoa ja luppokäyntiä.

...

Eli nopein tapa omaksu teoria on lukea se itse + kysellä opettajalta ne kohdat mitä ei ymmärtänyt. Sitten vain käytännön ammattitöistä näytöt kasaan ja tutkintopetteri on valmis.

Tässä on mahdollisena ongelmana, ettei opettajilla välttämättä ole aikaa/kiinnostusta tehdä ylimääräistä työtä. Eli, kun katselee opiskelupaikkoja, kannattaisi sivusilmällä tutustua opettajien motivaatioon ja työlastiin. Jos opettaja ei ehdi keskustelemaan tai löhöö vain tuolillaan, se pitäisi nähdä huonona merkkinä.

Tosin voi olla, ettei tänä päivänä ole muita vaihtoehtoja.

Quote from: diipadaapa on 24.08.2019, 20:11:32
Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

Tämä asia pitäisi valtiovallan tutkia ja tehdä omat johtopäätökset, muutoin maahanmuutosta ei tule kuin kestävyysvajeen kasvattaja.  Mutta selvitys olisi varmaan syrjintää ja lisäisi ennakkoluuloja, joten jatketaan hehkutus valheiden syöttämistä ja ihmetellään sivulauseissa kun suomi ei vedä huippuosaajia puoleensa.

Mutta ajattele millainen moniosaajien voimavara meillä on, kun matut vihdoikin siirtyvät suoraan eläkkeelle opiskeluputkestaan!

pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  :flowerhat:, mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Quote from: diipadaapa on 24.08.2019, 20:11:32
Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

No kyllä joo , varsin hauskaa :D   Moniosaajiksi me nämä matut täällä leivotaan.

Näistä tulee: the jacks of all trades and masters of nothing.

Quote from: vihapuhegeneraattori on 24.08.2019, 22:43:41
pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  :flowerhat:, mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 16:50:12

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

Ei mene eläkeasia ihan näin. 10 perustutkinnon mies saa kyllä eläkettä, mutta vain yhdestä perustutkinnosta noin 33,-/kk - edellyttäen, että on kerennyt hankkia eläkevakuutettuja ansiotuloja vähintään 17807,01 euroa (vuonna 2019) ennen eläkkeelle jäämistä. Jos suorittaa vaikkapa amk-tutkinnon myöhemmin, saa eläkettä vain tästä amk-tutkinnosta eli noin 45,-/kk. Epäilen, että ikiopiskelija jää helposti vain takuueläkkeelle. Toki sekin summa voi tuntua ruhtinaalliselta, jos tulee maasta, missä elintaso on huomattavasti matalampi ja eläkkeitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on 784,52 euroa.

Lisää infoa täältä: https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/opiskelija-saa-elaketta-tutkinnosta/

Quote from: Allium on 24.08.2019, 23:05:40

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 16:50:12

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

Ei mene eläkeasia ihan näin. 10 perustutkinnon mies saa kyllä eläkettä, mutta vain yhdestä perustutkinnosta noin 33,-/kk - edellyttäen, että on kerennyt hankkia eläkevakuutettuja ansiotuloja vähintään 17807,01 euroa (vuonna 2019) ennen eläkkeelle jäämistä. Jos suorittaa vaikkapa amk-tutkinnon myöhemmin, saa eläkettä vain tästä amk-tutkinnosta eli noin 45,-/kk. Epäilen, että ikiopiskelija jää helposti vain takuueläkkeelle. Toki sekin summa voi tuntua ruhtinaalliselta, jos tulee maasta, missä elintaso on huomattavasti matalampi ja eläkkeitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on 784,52 euroa.

Lisää infoa täältä: https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/opiskelija-saa-elaketta-tutkinnosta/

Ok, kiitos oikaisusta ja tarkennuksesta. Näin vain joskus listan, jossa oli lyhyesti mainittu "perustutkinnosta eläkettä 33 e/kk".

Jos tekee ensin amisperustutkinnon ja sitten AMK-tutkinnon, saako eläkettä 33 + 45 = 78 e/kk lisää pelkästään noista tutkintosuorituksista?  Vai syrjäyttääkö AMK-tutkinnon eläke sen amis-tutkintoeläkelisän?

Muuten, tuo perustutkinnosta saatu eläkelisäys on aika syrjivää lukiolaisia kohtaan. He eivät nimittäin saa mitään tutkinnostaan. Hyvin on AY-liike (?) taas duunarin puolta pitänyt. Näistä detaljeista sen näkee missä Suomessa edunvalvonta toimii.

Takuueläkeläiset ja muut kaikkoaa varmaan aikanaan takaisin kotimaahansa. Noinhan Ruotsissa on käynyt. 784+33 eurolla miinus verot elää ruhtinaallisesti jossain Irakin vuoristokylässä Kurdistanissa.

Muistaakseni korkeampi tutkinto syrjäyttää aiemman tutkinnon eläkkeen eli korkein mahdollinen eläke opinnoista olisi tuo 56,- /kk ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Olin aikoinaan aika tuohtunut tästä uudistuksesta, sillä se tuli hieman puskista. Valmistuin nimittäin 2004. Jos siitä olisi käyty laaja kansalaiskeskustelu ja/tai tiedotettu ajoissa, olisin tietenkin venyttänyt valmistumiseni seuraavaan vuoteen, että olisin päässyt eläke-etujen piiriin.

Mitenkähän näitä koulutuspaikkoja riittää näille matuille niin paljon? Moni kantasuomalainen on hakenut koulutuspaikkaa, mutta ei ole sitä kuitenkaan saanut. Useinkaan opiskelupaikan epäämistä ei perustella lainkaan, mutta rivien välistä annetaan ymmärtää, että "sinä olet jo opiskellut niin paljon". Esimerkiksi haastatteluissa tuota saatetaan korostaa.

Koulutuksen leikkauksista on myös valitettu paljon, mutta tätä ketjua lukiessa saa sen kuvan, että resursseja riittää rajattomasti.

Quote from: Supernuiva on 24.08.2019, 23:23:36
Mitenkähän näitä koulutuspaikkoja riittää näille matuille niin paljon? Moni kantasuomalainen on hakenut koulutuspaikkaa, mutta ei ole sitä kuitenkaan saanut. Useinkaan opiskelupaikan epäämistä ei perustella lainkaan, mutta rivien välistä annetaan ymmärtää, että "sinä olet jo opiskellut niin paljon". Esimerkiksi haastatteluissa tuota saatetaan korostaa.

Koulutuksen leikkauksista on myös valitettu paljon, mutta tätä ketjua lukiessa saa sen kuvan, että resursseja riittää rajattomasti.

Matuille ostetaan paljon täsmäkoulutuksia myös TE-keskusten rahoilla. Niihin ei kantikset voi edes hakea.

Ainakin meillä koulutuspaikasta - ihme ja kumma - päättää vastuuopettaja. Esimerkiksi minä valitsen omat koulutettavat. Näihin "monitutkinto-osaajiin" suhtaudun kyllä nuivasti. Siis jos taukoamatta vain opiskellaan tutkinnosta toiseen.

On minulla suomalaisiakin opiskelijoita, joilla useimmilla on ainakin yksi amistutkinto takana. En sitä sinänsä pahana pidä, heillä kaikilla on työvuosia välissä ennenkuin ovat lähteneet alaa vaihtamaan. Se on ihan ookoo homma mielestäni.

Koulutuksen leikkauksia on vähemmän tehty aloituspaikkoihin. Enemmän sillä on rokotettu opettajien määrää ja koulutuksen yleistä rahoitusta.

Monella alalla nimittäin rahaa kuluu koko ajan, jotta opetusta voisi antaa. En viitsi paljastaa omaa alaani, mutta liki kaikissa harjoitustöissä hukkaantuu rahaa väkisinkin.

Resursseja ei todellakaan ole rajattomasti ja Taikaseinääkään ei valitettavasti ole olemassa. Resurssit ova rajalliset - ja nämä loppumattomassa koulutussirkuksessa olevat matut syövät resursseja. Joku aiemmin piti opiskelijoita halpoina valtiolle. No empä nyt tiedä. Jos nuo päivärahalla täällä loisivat, niin onko se niin halpaa? Laadukas koulutus varsinkin monimutkaisemmilla aloilla maksaa väkisinkin aika paljon. Jokainen tyhjän vuoksi täytetty paikka on hukkaan heitettyä rahaa, koska alalla jossa minäkin koulutan, on krooninen osaajapula. Pikkasen epämotivoivaakin kouluttaa tuollaisia "paikantäyttäjiä" kun tietää, ettei niistä duunareiksi kykeneviä ikinä näytä tulevan.  Mieluiten kouluttaisin ihmisiä töihin ja hyödyttämään tätä yhteiskuntaa (joka minunkin palkan maksaa)

^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 23:01:03

Quote from: vihapuhegeneraattori on 24.08.2019, 22:43:41
pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  :flowerhat:, mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

Viestien määrästä. Arvostan ulostuloasi, mutta halusin muistuttaa muita hommalaisia että laukalle lähteminen ilman todisteita on aika turhaa.

En myöskään väitä etteikö näyttöä olisi, sanon vaan että sitä ei ollut OP:ssa.

Quote from: Supernuiva on 24.08.2019, 23:41:57
^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

Teknisessä koulutuksessa tosiaan kustannukset tuppaavat olemaan kaikkein korkeimmat ja materiaalia tuhoutuu harjoituksissa. Myöskin koneet ja mittarit kuluvat, sitä et ottanut ollenkaan huomioon. Vehkeisiin on myös sitoutunut pääomaa, joka maksaa - ja kalusto kuluu poistojen tahdissa.

Jonkinlaista osviittaa kustannuksista saanee opetusministeriön soveltamista kertoimista, jotka ovat alakohtaisia. Kyseisellä kertoimella kait yritetään jotenkin olla kompensoivinaan toimialan korkeampia kustannuksia. Kaikkein korkein kerroin on tietääkseni metsäkonekoulutuksella.

Halvinta - ja kannattavinta on tosiaan toimistotöiden koulutus, on se sitten kaupallinen ala tai IT-ala. Niitä voi vetää vaikka verkkokursseina digitaalisella jakelulla. Pari ammattiopistoa on hoksannut niissä ison bisnesmahdollisuuden. Kerroin niissä koulutuksissa on toki matala, itseasiassa negatiivinen. Mutta koska kursseilla ei ole osanottajaylärajaa muuta kuin valtionosuuskiintiö - ja jostain ohjelmoijakoulutuksesta on helppo leipoa tarina kuinka amis-ohjelmoija sinkauttaa itsensä tähtiin  (kuinka todellista tuo tarina on, on sivuseikka, liki kaikki koulut korkeakouluja myöten kusettavat opiskelijoitaan työllistymisnäkymien suhteen) - niin siihenhän se kannattaisi monen ammattiopiston satsata.

Quote from: vihapuhegeneraattori on 24.08.2019, 23:55:59

Quote from: Ajatolloh on 24.08.2019, 23:01:03

Quote from: vihapuhegeneraattori on 24.08.2019, 22:43:41
pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  :flowerhat:, mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

Viestien määrästä. Arvostan ulostuloasi, mutta halusin muistuttaa muita hommalaisia että laukalle lähteminen ilman todisteita on aika turhaa.

En myöskään väitä etteikö näyttöä olisi, sanon vaan että sitä ei ollut OP:ssa.

No mitähän todisteita tänne voisi edes postata, ilman että mennään herkästi rikoksiin siinä todistamisasiassa? Annappa esimerkkejä todisteista, joita voi antaa ilman leivättömän pöydän riskiä.

Peräänkuuluttamiesi "todisteiden" kanssa mennään herkästi ihmisten henkilökohtaisiin asioihin ja siihen en rupea. Sen verta minäkin käsitän asioista, että rikoksia en ala tekemään. Jo nyt mennään harmaalla alueella kun avasin tämän keskustelun - mutta toistaiseksi kun on puhuttu ilmiöstä yleisesti, niin katson että tällaiseen minulla on anonyyminä sentään oikeus.

Eiköhän kansanedustajilla ole väylät olemassa saada halutessaan tietoa haltuunsa ja varmistaa se mitä sanon.

Ellei sanomaani saada varmistettua, niin asian voi ratkaista yksinkertaisesti sillä, että kansanedustajat rajaavat useamman tutkinnon suorittamisen oikeuden yhteen tutkintoon kerrallaan - ja  jos haluaa suorittaa toisen tutkinnon, niin välissä pitää tehdä esim. 2 vuotta töitä ja tienata verotettavaa tuloa vaikkapa joku 17000 euroa kuten eläkesäännössä oli (tai olla x vuotta työttömänä, jolloin voidaan todeta, että sillä tutkinnolla ei työllistynyt, yritetäänpä jotain toista). Sillähän tämä ratkeaa. Pannaan yksinkertaisesti arkijärjellä pieniä rajoittimia pystyyn touhulle. Niitä voidaan harkitusti asetella, vaikka olisit sitä mieltä, että kertomaani ilmiötä ei ole olemassa, eikö vain? Järjellä mietityistä rajoituksista ei ole mitään haittaa, se vain estää väärinkäytökset ja tarjoaa tasapuolisemmin rajallisia määriä opiskelupaikkoja niitä haluaville.

Aika monessa maassa onkin kaikenlaisia rajoituksia koulutussysteemissä. Siihen nähden sosiaalidemokraattisessa hurmoksessamme luotu koulutusjärjestelmämme (mallina Ruotsi,kuinkas muuten), on harvinaisen liberaali ja ilmainen. Eikä tunnu rajoittavan oikein mitään. Vielä muutama vuosi sitten korkeakoulussakin saattoi "ikiopiskella"*  - mutta se väylä sentään tukittiin. Nyt on vielä amisten iki-opiskeluväylä olemassa, senkin voisi tukkia.

Saksasta puhuttiin aiemmin. Eikös Saksassa ole kova meininki muutenkin? Tietääkseni korkeakouluun pääsee vain pääsykokeiden kautta - ja sinne saa yrittää max. 3 kertaa. Sen jälkeen on hochschule ikuisesti kiinni, jos ei pärjännyt. Samoin korkeakouluopiskelijat saavat uusintayrittää jotain tenttiä max. 3 kertaa. Sen jälkeen lentää automaattisesti pihalle "laiskana opiskelijana". Miltä kuulostaisi jos meillekin vähän sitä saksanmallia kun sitä kerran toivottiin?


Edit: ehkäpä tärkeä lisäys aiempaan sanomaani:
* ikiopiskella veronmaksajien piikkiin - itseasiassa sallisin vaikka 20 tutkinnon tekemisen jos opiskelusta johtuvat kulut kattaa opiskelija itse - eli rajoittaisin vain veronmaksajien rahoista tarjottua "ilmaista koulutuslounasbuffettia ja sen käyttöä".

Quote from: Supernuiva on 24.08.2019, 23:41:57
^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

Kun ne eivät ole pelkästään materiaalit mitkä maksavat, työkoneet maksavat toisen mokoman. kärkiä/teriä kuluu, sitä enemmän mitä amatöörimpää käyttäjää niillä on, eikä osaamattomuuttaan rikottu kone ole mitenkään amiskassa ennennäkemätön juttu.

Putkimiehillä pelkät putket? Olisikin. Putkialan osanimikkeitä taisi olla jotain 50 ja 100 000kpl välissä kun katsot tukkukauppiaan katalogia. Putki voi olla sen hitsattavan mustan putken lisäksi kuparia, sinkkiä, kromattua, valurautaa, muovia, hybridiä jne. Liitososat(jos ei hitsaus ole syystä tai toisesta mahdollinen) perinteinen puserrusliitin, eli messinkihelmiä palaa, hitsattavia kertakäyttömuoviosia, puserruskoneella tehtäviä(toista tonnia per kone ja saman verran kärkisarjasta) kierreliitokset(ja kierrepakkakoneet+kierreosat) ja todennäköisesti harvinaisempiakin on, joista en ole kuullutkaan. Sitten se putki pitää kannakoida seinälle jollain, se seinä pitää amiskassa aika-ajoin vaihtaa, koska alkaa olla reikäjuustoa sadan amislaisen tehtyä siihen näyttötyönsä. Peruslooshit ovat jotain halpavaneria, mutta maksaa sekin, ja laatoitetut asennuspisteet ovat melko lailla välttämättömyys.

Muurareilla ei taida tiilet ja laastit riittää. Pitää olla myllyt missä ne myllätä, astiat missä ne kuljettaa ja viedä asennuspaikalle, työkalut joilla silputa sopivankokoinen tiilenpala seinään jne. En väitä olevani mikään ammattimuurari, oten en tiedä minkä verran alalla on erikoistyökaluja, jotka eivät näy, mutta niitä on melko paljon kaikilla käsityöaloilla, joissa maallikolle näyttää että pelkkä kurasanko ja lapio riittää. On sitten kyseessä metrien levyinen tasoitustyökalu betonilattiaan tai sen hiomakone, muottirautojen taivutuskone jne.

Ilmastointipuolella laajahko levysepän paja, pelkät erikoispihdit joilla korvataan popniittien käyttö voi maksaa parisensataa. Kannakoitavaa vielä enemmän, eli tarve entistä tukevammille kannakkeille, peltileikkureita, taivuttimia, erilaisten muotojen ajamiskoneita ohutlevylle jne.

Rasiat voivat toimia, mutta johtoja menee silti, kun jokainen liitos lyhentää seuraavalla kerralla käyttökelpoisen johdon pituutta. Ne johdotkin pitää kannakoida, asennushyllyt ja niiden katkaisuvehkeet, oikosulku tekee osasta entisen, jolloin epäilen osahävikin olevan amatööriluokilla olevan melkoinen. Näitä sattuu 30v asentaneillekin, saati vastikään vehkeet saaneille. Virtamittari voi vaikuttaa halvalta vehkeeltä, jos katsot vain kympin motonetin mittareita, mutta niiden käyttökelpoisuudesta on valovuosi fluken 500-2000e mittariin. Crimppausosia, erikoisliittimiä, katso edes keskikokoisen touhutavaramarketin sähköhylly. Niitä kaikkia luultavasti käytetään alan misten asennuksessa ensimmäisenä parina vuonna, eikä edes riitä. Se kutistesukkakin alkaa olla hinnoissaan jos sitä menee metreittäin per oppilas joka kuukausi. Luultavasti sähkömiehillä on vielä putkiukkojakin enemmän osatarjontaa.

Pintakäsittelypuoli kattaa aika paljon muutakin kuin maalit. On se sitten keittiön muovimattoa tai vessan kaakelointia vesieristeineen, pelkällä maalilla ja pensselillä/telalla ei pitkälle pääse. Pohjatyöt ja niihin koneet ja aineet joilla seinät ja lattiat tasoitellaan, laitetaan sovitut eristeet+pintamateriaalit, laastien jälkeiset silikonit etc.

Rekkaukoilla maksanee diesel eniten, jos kohta en ole selvillä mitä muita kuluja alaan liittyy. Auton huolto/kunnossapito ainakin.

Hiekkakin alkaa maksaa kun sitä on kasettikaupalla. Ja onko se kivituhkaa vai 4-16mm hienosoraa, ravinteikasta multaa vai tienpohjan täytettä? Valikoima on yllättävän laaja.

Minkä verran elektroniikkaa sitten voi kierrättää. 80-luvun toimivakaan elektroniikka ei laskutehossa tms faktoreissa pärjää mitenkään päin tämän päivän vaatimuksiin. Vaikka se 16bittinen chippi maksaa vain viisi euroa, jos niitä menee satoja on niissäkin rahaa kiinni, ja vanhenemisen aiheuttava yhteensopimattomuus ongelma. Jatkuva päivitys on sama mikä oppikirjoissakin tuo hintaa.

Sosiaalipuolesta en tiedä niin en sano.

Romuja voi tietysti purkaa ja kasata loputtomiin. Uudet ja ehjät osat maksavat. Tai sen pohjan hitsaus. Yksi pullo misonia tai argonia menee jo toiselle sataselle. Eikä tarvitse puhua merkkikohtaisista työkaluista kun ollaan jo reippaasti nelinumeroisissa. Se asennusvaunu yksinään missä on neljä tai viisi perussarjaa maksaa puolen tonnia. Kaikkien työvaiheiden omat työkalut. Vetarin suojakumia ilman asennuskartiota yritä sujuttaa paikalleen? Tms.

Lähinnä pointti että tarve on aika laajaa. Ja ammattilaisella on suunniteltu niin, että kaikkea tarpeellista on työn toteuttamiseen. Se ei auta että on hienot romppeet jossain kohti jos näyttötyöstä puuttuu tiiviste ja niiden asennukseen tarvittavat välineet.

Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

Tämä on epäilemättä vähän erilainen porukka kuin mitä tässä ketjussa ihmetellään. Sitä on valitettavasti ihmeteltävä että jotkin näistä tutkinnoista on onnistuttu hankkimaan oleellisesti ymmärtämättä koko alan ydintä mielekkäällä tasolla - mielestäni se vaatii kovaa työtä itsessään onnistuakseen, kovempaa kuin se että miettisi sitä vuoden tai pari. Joissain koulutusta arvostavissa maissa ei oikein osata arvostaa omaa ajattelua, vaan tärkeämpää on titteli. Samaan aikaan on tosin aika kunnioitettavaa että ylipäänsä on kykenyt lukemaan itselleen korkeakoulututkinnon useammalta alalta...

Quote from: Tabula Rasa on 25.08.2019, 08:36:07

Putkimiehillä pelkät putket? Olisikin. Putkialan osanimikkeitä taisi olla jotain 50 ja 100 000kpl välissä kun katsot tukkukauppiaan katalogia. Putki voi olla sen hitsattavan mustan putken lisäksi kuparia, sinkkiä, kromattua, valurautaa, muovia, hybridiä jne. Liitososat(jos ei hitsaus ole syystä tai toisesta mahdollinen) perinteinen puserrusliitin, eli messinkihelmiä palaa, hitsattavia kertakäyttömuoviosia, puserruskoneella tehtäviä(toista tonnia per kone ja saman verran kärkisarjasta) kierreliitokset(ja kierrepakkakoneet+kierreosat) ja todennäköisesti harvinaisempiakin on, joista en ole kuullutkaan. Sitten se putki pitää kannakoida seinälle jollain, se seinä pitää amiskassa aika-ajoin vaihtaa, koska alkaa olla reikäjuustoa sadan amislaisen tehtyä siihen näyttötyönsä. Peruslooshit ovat jotain halpavaneria, mutta maksaa sekin, ja laatoitetut asennuspisteet ovat melko lailla välttämättömyys.

Hitsattava teräsputki taitaa olla yksi halvimpia putkia mitä putkiasentajat käsittelee? Hitsauksessa toki koneet, kaasut ja hitsauslisäaineet maksavat. Taitavat maksaa jopa yhtä paljon kuin se halpa teräsputki?

Mitä olen tuolla meillä katsonut, niin asennusharjoitusloosheissahan (joka simuloi esim. kylppäriä) vedetään ihan kuparilla tai komposiitilla ja puristusliitoksilla. Yksi puristusliitososa taitaa maksaa muutaman euron mitä tukusta kattelin hintoja. Jokainen tietänee mitä kupari maksaa? Yhden putkarin asennusharjoitus maksaa helposti jonkun 70-100 euroa tuhoutuneena materiaalina ja kuluneina koneina?

Sähköasentajien asennusharjoituksissa tuhoutuu kaapelia ja johtoa metrikaupalla. Ainakin se kontti oli sitä rojua täynnä, joskus itsekin käynyt sieltä shanghaijaamassa ilmaista johtoa pienen pätkän johonkin projekteihin. Sähköpuolen opettajan mukaan sähkökeskusten osia kuten kontaktoreita, aikareleitä jne ei ole tehty kestämään jatkuvaa rassamista. Niistä loppuu ne liitinruuvit. Niitäkin joudutaan vaihtamaan ja ne ei ole sitten ihan ilmaisia osia.

Muurarit tekee sitten paljon muutakin kuin vain tiilimuurausta. Märkätilatyöt vesieristyksineen ja laatoituksineen ovat muurareiden alaa. Samoin tasoitukset. Tasoitteet voivat nykypäivän raksalla olla aika kalliitakin.

Ilmaista ei kyllä ole mikään noissa rakennuspuolen harjoituksissa.

Mutta...ollaankos me vähän jo harhauduttu aiheesta? Sinänsä ihan mukava avata alaa ja kertoa mikä täällä oikein maksaa - ja että ihan pyhällä hengellä tätä touhua ei pysty tekemään vaikka todellisuudesta irtaantunut koulun johto niin kuvitteleekin. (yleensä niillä johtajilla on opetuskokemusta hyvin vähän tai ei ollenkaan)

Aihe on kuitenkin ammattikoulussa "ikiopiskelu" veronmaksajan piikkiin ja sen ongelman tiedostaminen. Oli se opiskelija sitten matu tai kantis. Toistaiseksi olen ilmiönä törmännyt vain matu-taustaisiin ikiopiskelijoihin.

Quote from: foobar on 25.08.2019, 09:13:48
Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

No, meillä on itse koulutuskin verorahoin subventoitua eli sitä tukea nauttii vähintään sitä kautta, jos opiskelupaikkoja itselleen varaa.

Ehkä kuitenkin sallisin tuollaisen opiskelun, jos siinä ei eläminen tukeudu verosubventiohin. Korkeakouluissa se yksi ylimääräinen penkki ei paljoa resursseja varaa ja onhan siinä tosiaan oma lisäarvonsa, jos on laaja-alaisuutta tutkinnoissa.

Laittaisin kuitenkin jotain pientä rajoitusta ammattitutkintoihin, koska nyt on ilmiselvästi liian helppoa käyttää järjestelmää vain oleskeluun. Kuten otsikoksi laitoin, amityville-kylään tullaan vain oleskelemaan, ei oppimaan. Jos tänne tultaisiin aidosti oppimaan, niin en minä olisi tätä koko keskustelua avannut.

Itseasiassa itse kannustan usein opiskelijoita laaja-alaisuuteen, koska nykypäivän ammattitutkinnot eivät ole seuranneet kehityksen mukana (joku virkakyöstihän niitä tutkintosisältöjä laatii/päivittää - jos jaksaa - voitte kuvitella kuinka joutuisaa ja täsmällistä se työ on). Opiskelija voi itse parantaa tilannetta ja osaamistaan suorittamalla pari tutkintoa sopivasti valituilta aloilta. Se on minusta aivan ookoo toimintaa. (Painotan sanaa sopivasti valituilta. Mikä tahansa kaksi random tutkintoa tuskin tukevat toisiaan eli synergiaa ei synny)

Tässä ilmiössä mitä tämä säie käsittelee, ei nyt kuitenkaan ole siitä kyse. Kun vaikkapa muurarin tutkinnon jälkeen mennään vaikkapa lähihoitajaksi, niin voi kyllä kyseenalaistaa, mitä synergiaa se seuraava tutkinto oikein tuo? Varsinkin jos siellä ennen muurarin tutkintoa on vaikka hevoshoitajan tutkinto taustalla, niin ei taideta olla enää ihan oikealla asialla ja luomassa itselle mitään killer-osaamista johonkin sähköputkiautomaatioasentajan erikoishommaan?

Tämä ikuinen opiskelija -ilmiö on tuttu yliopistolta ainakin 50 vuoden ajalta. Ensimmäistä kertaa kuulen, että ammattikouluissakin on ikuisia opiskelijoita.

Quote from: Ajatolloh on 25.08.2019, 09:47:06

Quote from: foobar on 25.08.2019, 09:13:48
Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

No, meillä on itse koulutuskin verorahoin subventoitua eli sitä tukea nauttii vähintään sitä kautta, jos opiskelupaikkoja itselleen varaa.

Ehkä kuitenkin sallisin tuollaisen opiskelun, jos siinä ei eläminen tukeudu verosubventiohin. Korkeakouluissa se yksi ylimääräinen penkki ei paljoa resursseja varaa ja onhan siinä tosiaan oma lisäarvonsa, jos on laaja-alaisuutta tutkinnoissa.

Niinpä. Tässä tapauksessa kuluvaikutus on ollut käsittääkseni lähinnä tenttien ja harjoitustöiden tarkistamisen puolella (kun ko. aloilla tarvitse harjoitustöissä operoida mitään fyysistä) ja tietenkin siinä yliopistojen byrokratiassa joka syö rahaa ihan itsekseen. Ja useampi noista tutkinnoista ei ole edes Suomesta. Kansantalouden kannalta tämä tyyppi on kuitenkin jo pitkään ollut nettoveronmaksaja, joten on varmaan parempi pitää huoli siitä että hän pysyy maassa kuin lähtee muualle (joka kyllä aika ajoin nousee kiinnostuksen kohteeksi).

Quote from: Ajattelija2008 on 25.08.2019, 10:07:47
Tämä ikuinen opiskelija -ilmiö on tuttu yliopistolta ainakin 50 vuoden ajalta. Ensimmäistä kertaa kuulen, että ammattikouluissakin on ikuisia opiskelijoita.

Käytetäänkö termiä "ikuinen opiskelija verovaroin"? Jotta ollaan tarkkoja.  Ikuinen opiskelija omilla rahoilla mielestäni saa olla, joten siksi toivon tarkkuutta ilmaisuun.


Ikuinen opiskelija verovaroin ei ole enää nykyään mahdollista yliopistossa.  Amiksessa se on.

Eiköhän tähän kannusteta joltain ylemmältä taholta, koska tämä parantaa maahanmuuttajien työllisyys/syrjäytymistilastoja. Yksi seikka, mitä moni ei näytä muistavan on, että ammattikoululaisetkin voivat nostaa runsasta valtion takaamaa opintolainaa, mitä ei käytännössä tarvitse ikinä maksaa takaisin, jos ei työllisty.

Tässä esimerkiksi viime vuodelta artikkeli:

Quote from: YLE22-vuotias turkulainen Mohamed Yusif opiskelee lähihoitajaksi ammattiopisto Liviassa. Hän on rahoittanut opiskelunsa opintolainalla, jota on kertynyt tähän mennessä melkein 20 000 euroa.

...Mohamed Yusif on jo valmistunut lääketeknikoksi vuonna 2017, joten kyseessä on hänen toinen ammattitutkintonsa. Yusif on nostanut enimmäismäärän lainaa, koska opintorahalla ja keikkatyöllä ei pysty elämään ja rahoittamaan opiskelua.

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

Quote from: sancai on 25.08.2019, 14:19:48
Eiköhän tähän kannusteta joltain ylemmältä taholta, koska tämä parantaa maahanmuuttajien työllisyys/syrjäytymistilastoja. Yksi seikka, mitä moni ei näytä muistavan on, että ammattikoululaisetkin voivat nostaa runsasta valtion takaamaa opintolainaa, mitä ei käytännössä tarvitse ikinä maksaa takaisin, jos ei työllisty.

Tässä esimerkiksi viime vuodelta artikkeli:

Quote from: YLE22-vuotias turkulainen Mohamed Yusif opiskelee lähihoitajaksi ammattiopisto Liviassa. Hän on rahoittanut opiskelunsa opintolainalla, jota on kertynyt tähän mennessä melkein 20 000 euroa.

...Mohamed Yusif on jo valmistunut lääketeknikoksi vuonna 2017, joten kyseessä on hänen toinen ammattitutkintonsa. Yusif on nostanut enimmäismäärän lainaa, koska opintorahalla ja keikkatyöllä ei pysty elämään ja rahoittamaan opiskelua.

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

Epäilemättä kaiken maailman ammattikoulutusta tarjoaville lafkoille kelpaavat valtion rahat myös niistä opiskelijoista joita ei kiinnosta opetuksen laatu lainkaan. Onhan jo aika pitkään ollut vähän sellainen fiilis että monet ei-niin-kummoiset laitokset ovat olemassa lähinnä ottaakseen vastaan veronmaksajien rahaa, sillä ei ole yhtään mitään merkitystä onko lopputulema yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltaisesti mitenkään mielekästä.

Yksi syy voi myös olla tytöt. Amiksessa on pääsee tutustumaan prinsessoihimme.
Täysikäisellä on muutamia valtteja taskussa 16-17 -vuotiaiden tyttöjen keskuudessa, ainakin alkoholin hankkiminen, mahdollisesti auto ja ehkä siis eksoottinen jännittävyys.

Quote from: Echidna on 25.08.2019, 15:40:34
Yksi syy voi myös olla tytöt. Amiksessa on pääsee tutustumaan prinsessoihimme.
Täysikäisellä on muutamia valtteja taskussa 16-17 -vuotiaiden tyttöjen keskuudessa, ainakin alkoholin hankkiminen, mahdollisesti auto ja ehkä siis eksoottinen jännittävyys.

Mutta ymmärsin ketjusta siten, että mamuryhmät ovat usein erillään kantasuomalaisten peruskoulusta tulevien ryhmistä? Rinsessoja tapaillaan siten käytävillä & välitunneilla, jos koulun käytävillä tätä tapailua harrastetaan. Nykyaikana tietoverkkojen kautta sovittavat tapaamiset eivät ole ehkä enää niin paikkasidonnaisia kuin muinaisella 80-luvulla?

Oppisopimuskoulutus on myös nykyaikana hyvin harvinaista, sillä järjestelmä ei halua kannustaa siihen? Monet 30 plus alanvaihtajat ovat harmitelleet tätä, sillä heitä ei useinkaan enää kiinnostaisi mennä opiskelemaan uutta ammattia teinien (eli alle 20-vuotiaiden) joukkoon. Luokkaopetus on hyvin hidastempoista, "turhia" oppiaineita on paljon, näytöillä voi osoittaa osaamistaan ilman kursseja vain hyvin vähän ja jne. Uhraa elämästäsi kolme vuotta "hukkaan", vaikka saman saisi hoidettua jopa reilusti alle vuodessa.

Jopa ammattikorkeissa on tätä samaa ongelmaa paljon, tämä ei koske yksin ammattiopetusta. Olen kuullut, että vain 10 vuotta sitten valmistuneen alanvaihtajan pitää tenttiä kaikki "perusteiden perusteet" vasta-alkajien ryhmissä, eli tyypillisimmin juuri lukiosta tulleiden seassa.

Tosin tämä menee hieman jo ketjun aiheen ohi, mutta kantasuomalaisia tämä "oleskelu" ei yleensä edes kiinnostaisi. Ikäero on jossain vaiheessa vain yksinkertaisesti niin suuri, ettei keskenkasvuisten seura enää jaksa kiinnostaa.

Amityvilleissä nuorisoa kiinnostaa myös usein sellaiset asiat, joita vanhemmat ja viisaammat eivät enää voi seurata nauramatta. Kuulin tämän yhdeltä amikselta, joka oli niin stereotyyppinen "Jonne" kuin vain saattoi olla muinaisella 1980-luvulla. Nykyään hän häpeää silloista itseään. Juurikin hän on nyt vaihtanut ammatin isänsä kuoleman jälkeen, koska isä oli pakottamalla pakottanut hänet seuraamaan omaa työuraansa, vaikka se ei häntä kiinnostanut pätkääkään. Häneltä olen oppinut hyvin paljon oppisopimusjärjestelmän hyvistä puolista, sekä kuullut amiksien nykyajasta - ei niin hyvää.

Oppisopimusjärjestelmästä:

Se on luotu aikoinaan yrittäjävesojen oikopoluksi onneen.

Oppisopimuksessa yritys sitoutuu kouluttamaan ja jopa maksamaan palkkaa oppisopijalle. Voitte arvata, ettei tuollaista herkästi tarjota muuta kuin yrittäjän sukulaisille.

Tässäpä teille tuli samalla faktatietoa laittaa Sipilän horinat oikeaan kontekstiin. Sipilähän horisi kuinka oppisopimuksia tulisi hitosti lisää ja jne jne yada yada. Ei tule. Oppisopimus on helvetin kallista kouluttamista yrityksille. Eikä ole mitään takeita, etteikö se kallilla koulutettu undulaatti karkaa heti valmistuttuaan kilpailijalle.

Lisäksi kouluille oppisopimusopiskelijat ovat käytännössä kannattamattomia. Niistä ei saada juuri rahaa.

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 00:53:41
Oppisopimuksessa yritys sitoutuu kouluttamaan ja jopa maksamaan palkkaa oppisopijalle. Voitte arvata, ettei tuollaista herkästi tarjota muuta kuin yrittäjän sukulaisille.

Tjaah? Minulla kun on ollut sellainen käsitys, että työnantaja saa jotain koulutuskorvausta...

Sinänsä nykyinen ammattikoulutus kummastuttaa. Mullakin on ollut harjoittelija jolla aluevaihteisto oli suurehko mysteeri.
Sidontaliinakin hämmästytti kummastutti. Ekseliä olisi kuulemma osannut. Ihmettelin hiukan ko. koulutuksen prioriteetteja.

Quote from: Kari Kinnunen on 27.08.2019, 03:06:07

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 00:53:41
Oppisopimuksessa yritys sitoutuu kouluttamaan ja jopa maksamaan palkkaa oppisopijalle. Voitte arvata, ettei tuollaista herkästi tarjota muuta kuin yrittäjän sukulaisille.

Tjaah? Minulla kun on ollut sellainen käsitys, että työnantaja saa jotain koulutuskorvausta...

Siitäpä sitten vain haastattelemaan työnantajia ja hakemaan sitä oppisopimuspaikkaa. Onnea matkaan. (Kehoitus ei ole toki Kari sinulle vaan retorinen, kaikille oppisopimuspaikasta haaveileville.)

Oppisopimusoppiminen kun perustuu pelkästään siihen, että ensin sinun pitää löytää halukas työnantaja, joka kustantaa sinun opiskelusi ja elämisesi. Kouluille on ihan turha valittaa, jos oppisopimuspaikkaa ei löydy, kouluilla ei ole hommaan osaa eikä arpaa. (Koulun rooli on lähinnä vastaanottaa näyttötutkintosuoritukset ja kirjoittaa lopulta tutkintotodistus)

Oppisopimus on liki kokonaan opiskelijan ja firman välinen diili - ja ainakin alkuvaiheessa se on sitä eli opiskelijan pitää olla aktiivinen ja löytää se oppisopimuspaikka. Sen jälkeen kun olet dilin löytänyt, ota yhteyttä sopivaksi katsomasi ammattiopiston oppisopimustoimistoon.

Ei oppisopimusjärjstelmää toki virallisesti ole luotu yrittäjäpenskojen työkaluksi. Olen välillä vähän mutkia oikova,kärjekäskin tuodakseni esiin pointin. Mutta täällä kouluttajan päässä se näyttää aika pitkälti "eliitin" työkalulta. On ylen harvinaista, että oppisopimuskoulutuksessa olisi muita kuin jollakin tapaa nepotistisessa suhteessa yrittäjään päin olevia oppijoita. Ei se toki mahdotonta ole. Mutta harvinaista. Tajuaahan sen jokainen, että jos opiskelijalle pitää palkkaa maksaa - ja sitä vielä opettaakkin työhön - niin ei moista herkkua yritykset lähde kovin hereästi tarjoamaan jokaiselle kynnyksestä yli kävelevälle jonnelle. Koulutuskorvaus ei kata yrityksen kaikkia kuluja, lähellekkään.

Quote from: Kari Kinnunen on 27.08.2019, 03:06:07
Sinänsä nykyinen ammattikoulutus kummastuttaa. Mullakin on ollut harjoittelija jolla aluevaihteisto oli suurehko mysteeri.
Sidontaliinakin hämmästytti kummastutti. Ekseliä olisi kuulemma osannut. Ihmettelin hiukan ko. koulutuksen prioriteetteja.

No onneksi kyseessä on katoava kansanperinne eli Sipilän mallissa ammattikoulut ajetaan lopullisesti alas. Yritykset saavat kaivaa kuvettaan eli jos kokevat tarvitsevansa ammattimiehiä, niin kouluttakoot itse  :D

Järjestelmässä on moni "etuja" ("Sipilän" eli valtiovallan vinkkelistä). Kalliiksi koettu ammattikoulujärjestelmä (joka tosin on tehokas, tai ainakin joskus oli), ajetaan alas. Valtionrahaa säästyy. Ammattimiesten kouluttamisen taakka siirtyy kokonaan yrityksille itselleen. Turha sen jälkeen kitistä, jos on "excelmiehiä" hommissa :-) Opiskelijatkin ovat tyytyväisiä*, koska oppisopimuksesa nautitaan palkkaa. Kukapa sitä ei palkalla opiskelisi opintolainan nostelun sijaan. Vain firmat hävivävät, mutta niiltä ei tultu kysyneeksi...

Projekti saattaa olla tosin tauolla hetkellisesti Rinteen hallituksen vuoksi...tai sitten ei. Tätähän firmat halusivat, eikö vain? Nyt sitä ihanuutta tulee sitten. Systeemissä on monia ongelmia ja se on aivan järjettömän tehotonta. Mutta sitä ei tajua kuin ammatikseen opettavat - jos nekään. Itselleni asia on koko lailla EVVK, koska ei aio puolen vuoden päästä olla enää tämän p*skan kanssa tekemisissä.

* PS. Tosin ei kannattaisi olla, mutta opiskelijat eivät osaa ajatella nokkaansa pidemmälle. Amisopiskelija ei yleensä näe pidemmälle. Yritykset luonnollisesti kouluttavat vain juuri tarpeeseensa. Yrityksen etu on tehdä työmiehestä niin "tyhmä" ja kapea-alainen, ettei hän kelpaa muualle kuin vain kyseisen firman töihin. Esim. Penan tehdassähköfirma kouluttaa sähkömiehensä niiin kapea-alaiseksi, ettei tämä kelpaa muuta kuin paperitehtaan sähköjä tekemään. OK-työmaalla tai vaikkapa kerrostalossa kyseinen oppisopimuskoulutettu on täysin hoomoilasena.

Sitten kun Penan Sähkö menee konkurssiin, on kyseinen oppisopimuskoulutettu ammattimies käytännössä täysin hunningolla eli täyttä ydinjätetttä muille työnantajille. Kiva jonain 45 veenä, 20+ työuran jälkeen huomata, että nykyisenlaisten sähkömiesten yleisammattitaitoa ei ole nimeksikään. On käytännössä tutkinnoton ja vailla osaamista oleva kaveri. Ellei sitten Penan Sähkö 2, joka sähköistää taas sellutehtaita, ota töihin.... (Tähän perään on sitten turha postata kitinöitä, kuinka nykyiset sähköasentajaopiskelijat eivät osaa mitään - kuvaankin 15 vuotta sitten koulutettujen tasoa. Silloin vielä osattiin ja on vielä paikkoja, joissa osataan edelleen, mutta niitähän ette huomioi koska haluatte kitistä koulutuksen tasosta - no se kitinä loppuu kohta kun koko kouluissa kouluttaminenkin loppuu täysin... :-))

(Tottakait maalaan yllä isolla pensselillä ja kärjistän, mutta ette ymmärtäisi muuten - ammattiopistoissa annetut laaja-alaiset tutkinnot johtivat ainakin aikoinaan, ennen säästöjä ja koulutuksen paskomista, hyvän ja laajan yleisosaamisen omaaviin ammattilaisiin, joilla oli isot työmarkkinat edessään ja mahdollisuus vaihtaa firmaa jne. Firmojen etu ja kiinnostus taas ei ole luoda moisia yleisammattilaisia vaan tehdä palvelukseensa nöyriä kapea-alaisia orjia... huomaatteko intressierot? Sähkömiesesimerkki yllä ei muuten ole keksitty vaan siellä on taustalla todellinen keissi...)

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 06:58:42
No onneksi kyseessä on katoava kansanperinne eli Sipilän mallissa ammattikoulut ajetaan lopullisesti alas. Yritykset saavat kaivaa kuvettaan eli jos kokevat tarvitsevansa ammattimiehiä, niin kouluttakoot itse  :D

Tjaah ;)

Josko Sipiläiset meinaa, että tulevaisuuden ammattimiehet tulevat euroopan itäisiltä mailla. Ovat sillai kilpailukykyisempiä. Suomessa voidaan vaikka päiväkerhottaa kulttuureita ammattikouluissa.

Quote from: Kari Kinnunen on 27.08.2019, 07:16:54

Quote from: Ajatolloh on 27.08.2019, 06:58:42
No onneksi kyseessä on katoava kansanperinne eli Sipilän mallissa ammattikoulut ajetaan lopullisesti alas. Yritykset saavat kaivaa kuvettaan eli jos kokevat tarvitsevansa ammattimiehiä, niin kouluttakoot itse  :D

Tjaah ;)

Josko Sipiläiset meinaa, että tulevaisuuden ammattimiehet tulevat euroopan itäisiltä mailla. Ovat sillai kilpailukykyisempiä. Suomessa voidaan vaikka päiväkerhottaa kulttuureita ammattikouluissa.

No raksalla tuo ainakin on trendi, totta. Ammattikoulutus? Overrated!

Kaksi kättä, reipas mieli ja kielitaidoton kohellus. Sitten ihmetellään miksi raksalla syntyy niin paljon s***a ja p**kaa.

Joo. Tuota vaan ei voi kaikilla aloilla harrastaa. Haluaisitko lähihoitajasikin samalla reseptillä? Romanian Transsylvaniassa itseopiskellut äiti teresa palveluksessanne, misjöö.

Nyt hieman poikkean otsikon aiheesta - tästä näyttää muodostuvan suuri koulutuskeskustelu - mitä sen ei ehkä pitäisi olla?

Mutta voisiko tuota "ammattikoulut alas, oppisopimuskoulutus ylös" ideologiaa laajentaa myös peruskouluihin?

Miltä kuulostaisi "Peruskoulutus alas, perheet opettakoot itse lapsensa...."   (Suomessahan jotkut uskovaiset perheet tosin tekevät noin)

Jokainen teistä tietää mitä opiskellaan peruskoulussa. Jokainen teistä osannee myös kuvitella, mitä tuollainen ääri-individualistinen "oppisopimusperuskoulu" tarkoittaisi. Seurauksena olisi täysi kaaos. Tollojen opettamat olisivat tollojen opettamia. Joissakin perheissä onnistuttaisiin haasteissa huolimatta hyvin. Näitä media nostaisi esiin ja julistaisi oppisopimusperuskoulun autuutta! Kuinka hyviä tuloksia perheisiin jalkautettu peruskoulutus tuottakaan!

Entäs perheille koituvat ylimääräiset kustannukset, koska toinen vanhemmista jää käytännössä töistä pois opettakseen lapsensa? No onhan koulutuskorvaus (perusosa 500 e/kk + 100 e/kk lisälapsista). Missä on ongelma??

Entäs mahdolliset pedagogiset haasteet - kaikista kun ei ole opettajiksi - ja entäs sellaiset lapset, joilla on vain yksi vanhempi?  Ei pidä takertua lillukanvarsiin! Pannaan vaikka koulukotiin nuo poikkeustapaukset!

Entäs yleinen yhteiskunnallinen tehottomuus, kun puolet puolisoista jää pois työelämästä kotiin opettamaan pienryhmissä lapsiaan?  No mutta toimiihan tämä ammattiopetuksessakin, mitäs sitä taas kitistään? Kyllähän se firmoissakin onnistuu laittaa tuottavin jätkä Pena opettamaan aloittelijoita, pois laskutettavista töistä.... (vai onnistuuko...?)

to be continued...kuten jännitysnäytelmässä ikään.

Quote from: Ajatolloh on 25.08.2019, 08:11:27
Ellei sanomaani saada varmistettua, niin asian voi ratkaista yksinkertaisesti sillä, että kansanedustajat rajaavat useamman tutkinnon suorittamisen oikeuden yhteen tutkintoon kerrallaan - ja  jos haluaa suorittaa toisen tutkinnon, niin välissä pitää tehdä esim. 2 vuotta töitä ja tienata verotettavaa tuloa vaikkapa joku 17000 euroa kuten eläkesäännössä oli (tai olla x vuotta työttömänä, jolloin voidaan todeta, että sillä tutkinnolla ei työllistynyt, yritetäänpä jotain toista). Sillähän tämä ratkeaa. Pannaan yksinkertaisesti arkijärjellä pieniä rajoittimia pystyyn touhulle. Niitä voidaan harkitusti asetella, vaikka olisit sitä mieltä, että kertomaani ilmiötä ei ole olemassa, eikö vain? Järjellä mietityistä rajoituksista ei ole mitään haittaa, se vain estää väärinkäytökset ja tarjoaa tasapuolisemmin rajallisia määriä opiskelupaikkoja niitä haluaville.

Voi olla vaikea keksiä tarkoituksenmukaisesti toimivia rajoittimia. Esimerkiksi jos vaaditaan joko muutaman vuoden työllisyys tai työttömyys tutkintojen väliin, niin sitten meillä on joukko vaikkapa 21-vuotiaita datanomeja jotka ovat maanneet useamman vuoden kotonaan työttömänä, kun eivät pääse opiskelemaan uutta ammattia jossa olisi kunnon mahdollisuus työllistyä.

Tai jos otetaan kielto yli 30-vuotiaille aloittaa ammattiopintoja (mitä joku tässä ketjussa väläytti), niin sitten on iso joukko ihmisiä jotka eivät sekalaisista syistä ole saaneet ammattia siihen mennessä hankittua ja jäävät kouluttamattomiksi loppuiäkseen. Sekä myös sellaisia joiden ammatti on vanhentunut tai terveyssyyt estävät ammatissa toimimisen mutta jotka eivät silti voi uudelleenkouluttautua.

Hieman uutisia kentältä tähän asiaan liittyen. Ammattiopistojen linjoja täytellään maahanmuuttajilla, jotta saadaan työttömyystilastoista nätimpiä. Entinen kollega tiesi avautua.

Hetken päästä voidaankin varmaan tilastoista todeta, että Suomen 2015 vastaanottama multi-kulti ruiske on muuttunut työvoimapulan paikkaukseksi, mamut ovat poistuneet työttömyystilastoista, perSSut ovat väärässä ja kaikki tienaa tällä....

Suhtaudun epäillen siihen, että mamut palaavat muutaman vuoden ammattiopistorundiltaan työllistyneinä.  Siltä palataan takaisin kortistoon/fattan asiakkaaksi. Moni mamu ei vaivaudu edes suomea opettelemaan saati että osaisi englantiakaan. Kuka sellaisia haluaa palkata yhtään mihinkään?

B-ajokorttien hankinta Gradia Jyväskylän maarakennusalan opiskelijoille
Kansallinen hankintailmoitus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Lähdejärjestelmä Cloudia Kilpailutus Vastaanotettu Hilmaan 4.6.2021 15:48 Julkaistu Hilmassa 4.6.2021 15:48 Ilmoituksen numero 2021-075238
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/54724/notice/75238/overview

Ostajaorganisaatio
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
Hankinnan otsikkotiedot
B-ajokorttien hankinta Gradia Jyväskylän maarakennusalan opiskelijoille
Hankinnan tyyppi
Sopimuksen tyyppi
Palvelut

Hankinnan lyhyt kuvaus
Lyhyt kuvaus

Tarjouspyyntö koskee B-ajokortin hankintaa Gradia Jyväskylässä maarakennusalaa opiskeleville opiskelijoille.

Hankintaan sisältyy B-ajokortin vaatima teoria- ja ajo-opetus, sekä muut ajokortin saamiseksi tarvittavat tehtävät, kuten esimerkiksi kirjallisen kokeen ja ajokokeen järjestäminen opiskelijalle.

Viranomaismaksuista on tarjouksessa annettava hinnat. Niiden maksaminen on tulevaisuudessa opiskelijakohtaista.

- Ne opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin, maksavat viranomaismaksut itse. Pääosin v. 2021 ja 2022 ajokorttinsa suorittavat opiskelijat ovat näitä.

- Laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien oppilaiden viranomaismaksut maksaa oppilaitos ja tässä yhteydessä ajokorttiin liittyvät viranomaismaksut (esim. kirjallinen koe, ajotutkintomaksu) maksaa ensin ajo-opetuksen järjestäjä ja laskuttaa sitten eriteltynä tilaajalta (Gradia Jyväskylä). Näitä opiskelijoita aloittaa opintonsa syksyllä 2021 ja heidän ajokorttien suoritukset tulevat ajankohtaiseksi pääosin v. 2023.

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/public/procurement/54724/notice/75238/details

........kyseessä 20 maahanmuuttaja opiskelijaa / Jyväskylän koulutuskuntayhtymä maahanmuuttaja opiskelijat ......

^Maanrakennusalalle työvoimaa koulutellaan eikä opetuslapsosilla ole edes B-korttia (=henkilöauto) olemassa?  :facepalm:

Miniminä pitäisin C-korttia eli kuorma-auton oikeuden antavaa korttia, enemmänkin saisi kirjaimia olla plus leipäluvat päälle.

En tietysti tiedä mihinkä hommiin nuo maanrakentajat päätyvät - jos päätyvät yhtikäs mihinkään - mutta maanrakennushommissa konekuskilla pitää olla kielitaitoa ja älliä päässä yllättävän paljon. Älliä saattaa toki mamultakin löytyä, mutta kielitaidossa on monessa hitonmoisia puutteita. Ne ällin omaavat - ja kielitaitoiset mamut - eivät yleensä halua Suomessa maanrakennuskuskeiksi yms vaan jättävät ne essonbarien raneille.

Rohkenenko ennustaa oikein, ettei yksikään noista 20 opetuslapsesta työllisty ikinä päiväksikään maanrakennusalalle aidosti, ilman tukiaisia? Kova veikkaus tietysti, saatan olla väärässäkin. Saattahan joku käväistä vaikka 2 viikkoa alalla ja silloin olen heti väärässä.

Mutta koulutusorganisaatio on fyffet saanut - ja koulutuksen järjestää. Oli hommassa järkeä tai ei. Noin se siellä koulussa toimii. Tuli kateltua sitäkin humppaa hetkonen.

Siellä on itseasiassa siellä koululla pari jakkupukua, jotka kyttää noita erityisrahoituksia ja oikein keksimällä keksii projekteja. Joilla saadaan koululle fyrkkaa ja erikoiskoulutuksia työvoimapulan paikkaamiseksi käyntiin. Eikä niissä projekteissä yleensä hevon veen järkeä ole...mutta. Sitä tehdään koska siihen saa hyvin valdelta rahaa.

Quote from: Ajatolloh on 06.06.2021, 10:32:37
^Maanrakennusalalle työvoimaa koulutellaan eikä opetuslapsosilla ole edes B-korttia (=henkilöauto) olemassa?  :facepalm:

Miniminä pitäisin C-korttia eli kuorma-auton oikeuden antavaa korttia, enemmänkin saisi kirjaimia olla plus leipäluvat päälle.

En tietysti tiedä mihinkä hommiin nuo maanrakentajat päätyvät - jos päätyvät yhtikäs mihinkään - mutta maanrakennushommissa konekuskilla pitää olla kielitaitoa ja älliä päässä yllättävän paljon. Älliä saattaa toki mamultakin löytyä, mutta kielitaidossa on monessa hitonmoisia puutteita. Ne ällin omaavat - ja kielitaitoiset mamut - eivät yleensä halua Suomessa maanrakennuskuskeiksi yms vaan jättävät ne essonbarien raneille.

Rohkenenko ennustaa oikein, ettei yksikään noista 20 opetuslapsesta työllisty ikinä päiväksikään maanrakennusalalle aidosti, ilman tukiaisia? Kova veikkaus tietysti, saatan olla väärässäkin. Saattahan joku käväistä vaikka 2 viikkoa alalla ja silloin olen heti väärässä.

Mutta koulutusorganisaatio on fyffet saanut - ja koulutuksen järjestää. Oli hommassa järkeä tai ei. Noin se siellä koulussa toimii. Tuli kateltua sitäkin humppaa hetkonen.

Siellä on itseasiassa siellä koululla pari jakkupukua, jotka kyttää noita erityisrahoituksia ja oikein keksimällä keksii projekteja. Joilla saadaan koululle fyrkkaa ja erikoiskoulutuksia työvoimapulan paikkaamiseksi käyntiin. Eikä niissä projekteissä yleensä hevon veen järkeä ole...mutta. Sitä tehdään koska siihen saa hyvin valdelta rahaa.

26.6.2018
Finn­fund in­ves­toi Zain Ira­qiin 19 mil­joo­nal­la dol­la­ril­la Ira­kin verk­koyh­teyk­sien jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sek­si
https://www.finnfund.fi/uutiset/zain-iraq/


Rahoituspäätös  04.11.2016
3 000 000 €
Kohdemaa
Irak
https://um.fi/rahoituskohteet-erityiset-kohderyhmat/-/asset_publisher/hVUm8qOoXH3u/ahaKytInterventionType/id/1158363

Suomen kehitysyhteistyö Irakin ja Syyrian konflikteissa
https://finlandabroad.fi/web/irq/suomen-kehitysyhteistyo-irakin-ja-syyrian-konflikteissa
Kaikkiaan Suomi on tukenut Syyrian kriisiin vastaamista kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin yli 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen. Suomen tavoitteena on tukea Syyrian kriisiin vastaamista 25 miljoonalla eurolla.

Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2020 (PDF)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2019 (PDF)
Infografiikka: Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 2018 (PDF)
https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat  ja maksatukset vuosina 1989-2020
https://um.fi/documents/35732/0/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat-ja-maksatukset-1989-2020.pdf/f37cf539-3b11-cb56-457a-bd946bc99e73?t=1618407518160


.......... ken viitsii katsoa linkkejä , huomaamme jotta rikkaalle Irakille annettu jo 370 miljoonaa euroa ...

https://www.google.com/search?q=kehitysapu+irak&client=firefox-b-d&biw=1200&bih=581&sxsrf=ALeKk01VQlzcrKaCvFC4Zy4-AF_DgAVPZA%3A1622971309230&ei=rZO8YK2_DfCArwTB1YrQCA&oq=kehitysapu+irak&gs_lcp=Cgdnd3Mtd2l6EAMyBAgjECcyBggAEAUQHjoHCCMQsAMQJzoHCAAQRxCwA1CeKlieKmD6LGgBcAJ4AIAB0AGIAaACkgEFMS4wLjGYAQCgAQGqAQdnd3Mtd2l6yAEJwAEB&sclient=gws-wiz&ved=0ahUKEwjtyfei14LxAhVwwIsKHcGqAooQ4dUDCA0&uact=5