Ammattina "amityvillessä" oleskelu

[Kari Kinnunen]

Koko kettinkiä lukematta.

Hyvinhän ammattimamut ovat kotoutuneet. On noita ammattiopiskelijoita ihan kantiksissakin ollut. Aikoinaan TAKK (Työttömien Alkoholistien KierrätysKeskus) oli ihan huippumesta näille. Siellä tehtiin tekstiilihitsareista levyseppäkeittäjiä.

[Sibis]

Espoon Tapiolassa oli kävelytasolla kaupungin "luokkahuone" jonne huivipäät ja läpsyttelijät suuntasivat askeleitaan samaan aikaan päivittäin kuten itsekkin viereiseen rakennukseen.
Sälekaihtimet olivat avoinna joten helppo bongata huivipäät ja lippalakit pulpeteissaan, ehkäpä 15. Luokan täytöaste lie 35%. Valkovalas videotaulun edessä.

En tiedä mitä "opetettiin" mutta sieltä lie saatu papukaijamerkki Kelalle uurastuksesta Suomen edun mukaiseksi (not).

[Finka]

Onkohan noiden opiskelijoiden tavoitteena ylläpitää oleskeluoikeutta?

[Tabula Rasa]

Kun kyseessä näyttää olevan valtakunnallinen tuhlaamiskoneisto niin asia pitäsi olla suoraan kansanedustajatason kysymys.
Ketäs niitä Homma-kansanedustajia taas olikaan ?

Edit
@Sami Savio
@Juho Eerola
@Ville Tavio
@Mari Rantanen
@Riikka Slunga-Poutsalo
@Sakari Puisto

Eiköhän heidän avullaan asia lähde rullaamaan, tai sitten heidän avullaan löytyy se henkilö joka laittaa asian rullaamaan.
/Edit

Lisää joukkoon@ Sanna Antikainen

Tilannehan on käytännössä se, että toiselle asteelle halutaan työntää kaikki, riippumatta siitä, onko niillä motivaatiota tai tarpeellisia kykyjä. Peruskoulupudokkaat ja narkin/alkkiksen uralla hyvin alkuun päässeet tulevat keräämään poissaoloja ylitäytettyihin luokkiin, jossa opiskelijaa kohti on marginaalisesti aikaa, ja kuten aiemmin todettua, osaavia opettajia potkitaan pois.

Voi mennä viikkoja ilman mitään ammattiosaamista olevaa opettajaa päivärytmillä 8-kouluun, yksi tunti surffaamista tietokoneluokassa, toinen vastaavaa käytännössä sosiaalistumista ilman mitään hyötyä yhteisissä ytoaineissa. Sen jälkeen ruokatunti 11(ja vartin tauot jokaisen tunnin tai puolen tunnin tauot jokaisen tuplatunnin=1 tai 2x45 jotka venyvät silti molemmista päistä alkuun ja loppuun 5-10min) jolloin tehokasta opiskeluaikaa ehkä se yksi tunti ennen lounastuntia, joka sekin venyy, opettajat ovat säännönmukaisesti yhtä myöshässä kuin oppilaatkin. Puoliltapäivin teorian pitäisi vaihtua käytännön opetukseen, eli metallin, putken, puun tms saliin mennään istumaan ja odottamaan reilun akateemisen vartin myöhässä olevaa opettajaa, joka voi ilmoittaa useamman kerran viikossa, että hänen pitää opettaa sitä tai tuota ryhmää, joten saatte loppupäivän vapaata.

Tai jos oletetaan että olisi sitä koulutusta oikeasti tarkoittaa se sitä, että opettaja esittelee/tekee mallikappaleeksi tehtävän työn, jonka jälkeen tehdään mikä ikinä ohje käteen annetaan.

Ytoaineet ovat käytännössä täysin turhat peruskoulun hyvin arvosanoin suorittaneelle, ja heikosti peruskoulussa pärjäävä ei pärjää niissä yhtään sen paremmin kuin edellisen kuusi luokkaa armovitosilla läpipäässeenä.

Matut tietysti oma lisänsä, jossa osaamistasossa ovat monesti sen nisti/mikälie moniongelmaista heikommin osaavia. Moniongelmainen voi ymmärtää miten työ pitäisi tehdä, vaikka saisikin aikaan heikkoa laatua. Matuilla on ihan oikeasti mahdottomuuksia ymmärtää sellaisia asioita kuin montako senttiä putken pitäisi olla, mittaaminen ja kolmannen luokan matematiikka+hahmottaminen että tähän tarvitaan näin ja näin pitkä tai lyhyt pätkä. Eli afrikan meemikuvien tasoa, sähkö, putki, tai missä hyvänsä asennuksissa. Kukaan työnantaja ei tule ikinä tarvitsemaan näitä yhtään mihinkään.

Minusta järjestelmän pitäisi olla, paskartelukerho/kymppiluokka ihan erikseen matuille ja ihan erikseen suomalaisille elämänkalluille, eikä niitä sieltä pihalle ennen kuin peruskoulun oppimäärä on päässä. Lisäksi pitäisi se 20v laiminlyönti hoitaa, eikä päästää sitä jatkumaan, ja kertautumaan seuraavissa asteissa.

Vuoden pituiset laadukkaat ammattiopetukset, joista poistetaan kaikki ''sivistävä'' bullshit(matematiikka alansa tarpeiden ulkopuolelta, kielioppi, kaikilla kielillä, kaikki mahdolliset taideaineet, liikunta yms) ja keskitytään yksinomaan ammatin käytännön vaatimuksiin. Näihin pääsee sisään suorittamalla vaaditun tasoisen peruskoulutuksen joko peruskoulussa tai sen jälkeen.

Yleissivistävä lukioon. Jonka oppimäärä tulisi tarpeen vaatiessa suorittaa toisen asteen opintoihin päästäkseen.

Lähtökohtana että ymmärtävät ja työllistyvät. Maksuperusteena oppilaitoksille suomalaisille työmarkkinoille ilman tukia työllistyminen, eli ensimmäisen 5v siirtymäkauden jälkeen, oppilaitos saa rahaa sen mukaan, kuinka oppilaansa maksavat yhteiskunnalle veroja työstään. Samalla poistuvat feminatsit ja nukketeatteriohjaajakoulutukset yms turhakkeet yliopistosta joihin kukaan ei työllisty.

[Ajattara]

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

Tuo täysi-ikäisen lapsen koulutusavustus koskee käytännössä  peruskoulun jälkeen suoritettavaa lukiota tai ammattikoulua. Yleensähän opintoja on vähintään vuosi jäljellä siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää 18.  Ei sitä keski-ikäinen ikuisuusopiskelija saa eikä nuori, jolla on jo yksi tutkinto.

[Tabula Rasa]

^^Lisään vielä aiheeseen kunnallisen epäkohdan, maakunnista tulevien ammattikouluopiskelijoiden kohtuuhintaisen asumisen mahdottomuus. Heille riittäisi itselleen solu tai asuntola, mutta jostain syystä täällä kuopas on alkanut valmistaa lähinnä matuille yksiöitä/isompia asuntokokonaisuuksia, ja kotimaiset opiskelijat jäävät lapsipuolen asemaan. Opolta kuultua, että monet käyvät opiskelemassa yli 80km päästä ja tahto olisi asua likempänä, mutta tarjonta on olematonta ja yksityisellä hinnat yli kipurajan. Eli tällaisten epäkohtien oikaisu kunnallisesti jotta opiskelu saataisiin päätoimisilla opiskelijoilla pelaamaan, tulisi olla kunnallispolitiikan keskiössä.

[Ajattara]

P.S. Itse en ole kikkaillut tällä tavalla, eikä kukaan muukaan tuntemani henkilö. Sattuu vain kiinnostamaan erilaiset porsaanreiät muuten vain. Muistan useampi vuosi sitten uutisissa oli ihan kantasuomalainen ikuinen opiskelija. Olikohan jo nelikymppinen tai siinä main. Veti omat vanhempansa oikeuteen, kun eivät tue opintoja rahallisesti. Oikeus määräsi vanhemmat tukemaan. En löydä tästä nopealla googlauksella mitään, joten minun hataran muistin varassa tämäkin vain on. Ellei sitten "anyone" löydä jotain.

Tuo täysi-ikäisen lapsen koulutusavustus koskee käytännössä  peruskoulun jälkeen suoritettavaa lukiota tai ammattikoulua. Yleensähän opintoja on vähintään vuosi jäljellä siinä vaiheessa, kun lapsi täyttää 18.  Ei sitä keski-ikäinen ikuisuusopiskelija saa eikä nuori, jolla on jo yksi tutkinto.

( edit:  Useimmitenhan se vanhemmilta saatava "koulutusavustus" on kuitenkin sitä, että 18 vuotta täyttäneet nuoret saavat asua vanhempiensa luona ja syödä heidän ruokiaan jne. ainakin lukion/amiksen loppuun asti, eikä erillistä rahallista koulutusavustusta silloin voi vaatia.)

[diipadaapa]

Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

Tämä asia pitäisi valtiovallan tutkia ja tehdä omat johtopäätökset, muutoin maahanmuutosta ei tule kuin kestävyysvajeen kasvattaja.  Mutta selvitys olisi varmaan syrjintää ja lisäisi ennakkoluuloja, joten jatketaan hehkutus valheiden syöttämistä ja ihmetellään sivulauseissa kun suomi ei vedä huippuosaajia puoleensa.

[Lobotomite]

Useimmat ammatit oppii noin vuodessa. Jos olet normaalijärkinen ja teet töitä tosissasi. Kaikki muu täällä on nimittäin tyhjäntoimittamista, kirjoillapitoa ja luppokäyntiä.

...

Eli nopein tapa omaksu teoria on lukea se itse + kysellä opettajalta ne kohdat mitä ei ymmärtänyt. Sitten vain käytännön ammattitöistä näytöt kasaan ja tutkintopetteri on valmis.

Tässä on mahdollisena ongelmana, ettei opettajilla välttämättä ole aikaa/kiinnostusta tehdä ylimääräistä työtä. Eli, kun katselee opiskelupaikkoja, kannattaisi sivusilmällä tutustua opettajien motivaatioon ja työlastiin. Jos opettaja ei ehdi keskustelemaan tai löhöö vain tuolillaan, se pitäisi nähdä huonona merkkinä.

Tosin voi olla, ettei tänä päivänä ole muita vaihtoehtoja.

Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

Tämä asia pitäisi valtiovallan tutkia ja tehdä omat johtopäätökset, muutoin maahanmuutosta ei tule kuin kestävyysvajeen kasvattaja.  Mutta selvitys olisi varmaan syrjintää ja lisäisi ennakkoluuloja, joten jatketaan hehkutus valheiden syöttämistä ja ihmetellään sivulauseissa kun suomi ei vedä huippuosaajia puoleensa.

Mutta ajattele millainen moniosaajien voimavara meillä on, kun matut vihdoikin siirtyvät suoraan eläkkeelle opiskeluputkestaan!

[vihapuhegeneraattori]

pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  , mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

[Ajatolloh]

Eli, jos ei ole moniosaaja tullessaan niin täällä voi sellaiseksi kouluttautua.

No kyllä joo , varsin hauskaa    Moniosaajiksi me nämä matut täällä leivotaan.

Näistä tulee: the jacks of all trades and masters of nothing.

[Ajatolloh]

pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  , mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

[Allium]

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

Ei mene eläkeasia ihan näin. 10 perustutkinnon mies saa kyllä eläkettä, mutta vain yhdestä perustutkinnosta noin 33,-/kk - edellyttäen, että on kerennyt hankkia eläkevakuutettuja ansiotuloja vähintään 17807,01 euroa (vuonna 2019) ennen eläkkeelle jäämistä. Jos suorittaa vaikkapa amk-tutkinnon myöhemmin, saa eläkettä vain tästä amk-tutkinnosta eli noin 45,-/kk. Epäilen, että ikiopiskelija jää helposti vain takuueläkkeelle. Toki sekin summa voi tuntua ruhtinaalliselta, jos tulee maasta, missä elintaso on huomattavasti matalampi ja eläkkeitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on 784,52 euroa.

Lisää infoa täältä: https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/opiskelija-saa-elaketta-tutkinnosta/

[Ajatolloh]

En tiedä osaavatko mamut ihan noin pitkälle ajatella, mutta tuohonhan se tulee johtamaan. Nämä kuitenkin teknisesti asuvat Suomessa - ja pelkän Suomessa asumisen perusteella tulee sitten aikanaan saamaan eläkettä! (Jolla elää kyllä herroiksi kehitysmaassa - eli eläkkeenhän ne saavat täältä mukaansa)

Toivon tosiaan systeemiin puuttumista. Siksi tosiaan avasin tämän keskustelun.  Kiitos sille, joka pingasi kansanedustajatkin mukaan.

Muuten, tiesittekö, että suorittamalla ammatillisen perustutkinnon saa myös lisää eläkettä?

10 perustutkinnon mies saa eläkettä +320 e/kk! Siis lisää eläkettä siihen, mitä siellä pohjalla ikinä onkaan.

Ei mene eläkeasia ihan näin. 10 perustutkinnon mies saa kyllä eläkettä, mutta vain yhdestä perustutkinnosta noin 33,-/kk - edellyttäen, että on kerennyt hankkia eläkevakuutettuja ansiotuloja vähintään 17807,01 euroa (vuonna 2019) ennen eläkkeelle jäämistä. Jos suorittaa vaikkapa amk-tutkinnon myöhemmin, saa eläkettä vain tästä amk-tutkinnosta eli noin 45,-/kk. Epäilen, että ikiopiskelija jää helposti vain takuueläkkeelle. Toki sekin summa voi tuntua ruhtinaalliselta, jos tulee maasta, missä elintaso on huomattavasti matalampi ja eläkkeitä ei käytännössä ole. Tänä vuonna takuueläkkeen määrä on 784,52 euroa.

Lisää infoa täältä: https://www.tyoelake.fi/paljonko-saan-elaketta/opiskelija-saa-elaketta-tutkinnosta/

Ok, kiitos oikaisusta ja tarkennuksesta. Näin vain joskus listan, jossa oli lyhyesti mainittu "perustutkinnosta eläkettä 33 e/kk".

Jos tekee ensin amisperustutkinnon ja sitten AMK-tutkinnon, saako eläkettä 33 + 45 = 78 e/kk lisää pelkästään noista tutkintosuorituksista?  Vai syrjäyttääkö AMK-tutkinnon eläke sen amis-tutkintoeläkelisän?

Muuten, tuo perustutkinnosta saatu eläkelisäys on aika syrjivää lukiolaisia kohtaan. He eivät nimittäin saa mitään tutkinnostaan. Hyvin on AY-liike (?) taas duunarin puolta pitänyt. Näistä detaljeista sen näkee missä Suomessa edunvalvonta toimii.

Takuueläkeläiset ja muut kaikkoaa varmaan aikanaan takaisin kotimaahansa. Noinhan Ruotsissa on käynyt. 784+33 eurolla miinus verot elää ruhtinaallisesti jossain Irakin vuoristokylässä Kurdistanissa.

[Allium]

Muistaakseni korkeampi tutkinto syrjäyttää aiemman tutkinnon eläkkeen eli korkein mahdollinen eläke opinnoista olisi tuo 56,- /kk ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Olin aikoinaan aika tuohtunut tästä uudistuksesta, sillä se tuli hieman puskista. Valmistuin nimittäin 2004. Jos siitä olisi käyty laaja kansalaiskeskustelu ja/tai tiedotettu ajoissa, olisin tietenkin venyttänyt valmistumiseni seuraavaan vuoteen, että olisin päässyt eläke-etujen piiriin.

[Supernuiva]

Mitenkähän näitä koulutuspaikkoja riittää näille matuille niin paljon? Moni kantasuomalainen on hakenut koulutuspaikkaa, mutta ei ole sitä kuitenkaan saanut. Useinkaan opiskelupaikan epäämistä ei perustella lainkaan, mutta rivien välistä annetaan ymmärtää, että "sinä olet jo opiskellut niin paljon". Esimerkiksi haastatteluissa tuota saatetaan korostaa.

Koulutuksen leikkauksista on myös valitettu paljon, mutta tätä ketjua lukiessa saa sen kuvan, että resursseja riittää rajattomasti.

[Ajatolloh]

Mitenkähän näitä koulutuspaikkoja riittää näille matuille niin paljon? Moni kantasuomalainen on hakenut koulutuspaikkaa, mutta ei ole sitä kuitenkaan saanut. Useinkaan opiskelupaikan epäämistä ei perustella lainkaan, mutta rivien välistä annetaan ymmärtää, että "sinä olet jo opiskellut niin paljon". Esimerkiksi haastatteluissa tuota saatetaan korostaa.

Koulutuksen leikkauksista on myös valitettu paljon, mutta tätä ketjua lukiessa saa sen kuvan, että resursseja riittää rajattomasti.

Matuille ostetaan paljon täsmäkoulutuksia myös TE-keskusten rahoilla. Niihin ei kantikset voi edes hakea.

Ainakin meillä koulutuspaikasta - ihme ja kumma - päättää vastuuopettaja. Esimerkiksi minä valitsen omat koulutettavat. Näihin "monitutkinto-osaajiin" suhtaudun kyllä nuivasti. Siis jos taukoamatta vain opiskellaan tutkinnosta toiseen.

On minulla suomalaisiakin opiskelijoita, joilla useimmilla on ainakin yksi amistutkinto takana. En sitä sinänsä pahana pidä, heillä kaikilla on työvuosia välissä ennenkuin ovat lähteneet alaa vaihtamaan. Se on ihan ookoo homma mielestäni.

Koulutuksen leikkauksia on vähemmän tehty aloituspaikkoihin. Enemmän sillä on rokotettu opettajien määrää ja koulutuksen yleistä rahoitusta.

Monella alalla nimittäin rahaa kuluu koko ajan, jotta opetusta voisi antaa. En viitsi paljastaa omaa alaani, mutta liki kaikissa harjoitustöissä hukkaantuu rahaa väkisinkin.

Resursseja ei todellakaan ole rajattomasti ja Taikaseinääkään ei valitettavasti ole olemassa. Resurssit ova rajalliset - ja nämä loppumattomassa koulutussirkuksessa olevat matut syövät resursseja. Joku aiemmin piti opiskelijoita halpoina valtiolle. No empä nyt tiedä. Jos nuo päivärahalla täällä loisivat, niin onko se niin halpaa? Laadukas koulutus varsinkin monimutkaisemmilla aloilla maksaa väkisinkin aika paljon. Jokainen tyhjän vuoksi täytetty paikka on hukkaan heitettyä rahaa, koska alalla jossa minäkin koulutan, on krooninen osaajapula. Pikkasen epämotivoivaakin kouluttaa tuollaisia "paikantäyttäjiä" kun tietää, ettei niistä duunareiksi kykeneviä ikinä näytä tulevan.  Mieluiten kouluttaisin ihmisiä töihin ja hyödyttämään tätä yhteiskuntaa (joka minunkin palkan maksaa)

[Supernuiva]

^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

[vihapuhegeneraattori]

pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  , mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

Viestien määrästä. Arvostan ulostuloasi, mutta halusin muistuttaa muita hommalaisia että laukalle lähteminen ilman todisteita on aika turhaa.

En myöskään väitä etteikö näyttöä olisi, sanon vaan että sitä ei ollut OP:ssa.

[Ajatolloh]

^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

Teknisessä koulutuksessa tosiaan kustannukset tuppaavat olemaan kaikkein korkeimmat ja materiaalia tuhoutuu harjoituksissa. Myöskin koneet ja mittarit kuluvat, sitä et ottanut ollenkaan huomioon. Vehkeisiin on myös sitoutunut pääomaa, joka maksaa - ja kalusto kuluu poistojen tahdissa.

Jonkinlaista osviittaa kustannuksista saanee opetusministeriön soveltamista kertoimista, jotka ovat alakohtaisia. Kyseisellä kertoimella kait yritetään jotenkin olla kompensoivinaan toimialan korkeampia kustannuksia. Kaikkein korkein kerroin on tietääkseni metsäkonekoulutuksella.

Halvinta - ja kannattavinta on tosiaan toimistotöiden koulutus, on se sitten kaupallinen ala tai IT-ala. Niitä voi vetää vaikka verkkokursseina digitaalisella jakelulla. Pari ammattiopistoa on hoksannut niissä ison bisnesmahdollisuuden. Kerroin niissä koulutuksissa on toki matala, itseasiassa negatiivinen. Mutta koska kursseilla ei ole osanottajaylärajaa muuta kuin valtionosuuskiintiö - ja jostain ohjelmoijakoulutuksesta on helppo leipoa tarina kuinka amis-ohjelmoija sinkauttaa itsensä tähtiin  (kuinka todellista tuo tarina on, on sivuseikka, liki kaikki koulut korkeakouluja myöten kusettavat opiskelijoitaan työllistymisnäkymien suhteen) - niin siihenhän se kannattaisi monen ammattiopiston satsata.

[Ajatolloh]

pics or it didnt happen. Sori, en meinaa olla  , mutta uudehko jäsen ja aika iso claimi ilman mitään näyttöä.

Missä vaiheessa en ole enää "uudehko jäsen"?

Olen nimittäin ollut jo 2+ vuotta täällä. Ihan profiilistanikin olisit sen voinut todeta. Jos olisit viitsinyt jaksaa katsoa.

Viestien määrästä. Arvostan ulostuloasi, mutta halusin muistuttaa muita hommalaisia että laukalle lähteminen ilman todisteita on aika turhaa.

En myöskään väitä etteikö näyttöä olisi, sanon vaan että sitä ei ollut OP:ssa.

No mitähän todisteita tänne voisi edes postata, ilman että mennään herkästi rikoksiin siinä todistamisasiassa? Annappa esimerkkejä todisteista, joita voi antaa ilman leivättömän pöydän riskiä.

Peräänkuuluttamiesi "todisteiden" kanssa mennään herkästi ihmisten henkilökohtaisiin asioihin ja siihen en rupea. Sen verta minäkin käsitän asioista, että rikoksia en ala tekemään. Jo nyt mennään harmaalla alueella kun avasin tämän keskustelun - mutta toistaiseksi kun on puhuttu ilmiöstä yleisesti, niin katson että tällaiseen minulla on anonyyminä sentään oikeus.

Eiköhän kansanedustajilla ole väylät olemassa saada halutessaan tietoa haltuunsa ja varmistaa se mitä sanon.

Ellei sanomaani saada varmistettua, niin asian voi ratkaista yksinkertaisesti sillä, että kansanedustajat rajaavat useamman tutkinnon suorittamisen oikeuden yhteen tutkintoon kerrallaan - ja  jos haluaa suorittaa toisen tutkinnon, niin välissä pitää tehdä esim. 2 vuotta töitä ja tienata verotettavaa tuloa vaikkapa joku 17000 euroa kuten eläkesäännössä oli (tai olla x vuotta työttömänä, jolloin voidaan todeta, että sillä tutkinnolla ei työllistynyt, yritetäänpä jotain toista). Sillähän tämä ratkeaa. Pannaan yksinkertaisesti arkijärjellä pieniä rajoittimia pystyyn touhulle. Niitä voidaan harkitusti asetella, vaikka olisit sitä mieltä, että kertomaani ilmiötä ei ole olemassa, eikö vain? Järjellä mietityistä rajoituksista ei ole mitään haittaa, se vain estää väärinkäytökset ja tarjoaa tasapuolisemmin rajallisia määriä opiskelupaikkoja niitä haluaville.

Aika monessa maassa onkin kaikenlaisia rajoituksia koulutussysteemissä. Siihen nähden sosiaalidemokraattisessa hurmoksessamme luotu koulutusjärjestelmämme (mallina Ruotsi,kuinkas muuten), on harvinaisen liberaali ja ilmainen. Eikä tunnu rajoittavan oikein mitään. Vielä muutama vuosi sitten korkeakoulussakin saattoi "ikiopiskella"*  - mutta se väylä sentään tukittiin. Nyt on vielä amisten iki-opiskeluväylä olemassa, senkin voisi tukkia.

Saksasta puhuttiin aiemmin. Eikös Saksassa ole kova meininki muutenkin? Tietääkseni korkeakouluun pääsee vain pääsykokeiden kautta - ja sinne saa yrittää max. 3 kertaa. Sen jälkeen on hochschule ikuisesti kiinni, jos ei pärjännyt. Samoin korkeakouluopiskelijat saavat uusintayrittää jotain tenttiä max. 3 kertaa. Sen jälkeen lentää automaattisesti pihalle "laiskana opiskelijana". Miltä kuulostaisi jos meillekin vähän sitä saksanmallia kun sitä kerran toivottiin?


Edit: ehkäpä tärkeä lisäys aiempaan sanomaani:
* ikiopiskella veronmaksajien piikkiin - itseasiassa sallisin vaikka 20 tutkinnon tekemisen jos opiskelusta johtuvat kulut kattaa opiskelija itse - eli rajoittaisin vain veronmaksajien rahoista tarjottua "ilmaista koulutuslounasbuffettia ja sen käyttöä".

[Tabula Rasa]

^Tähän ketjuun täytyy ehkä kirjoittaa asiaa tietämättömille myös siitä, että hakuväyliä on useita. Monille nuorille ensimmäiseen koulutukseen hakeutuvalle tyypillisin kanava on yhteishaku, jossa peruskoulun viimeisellä luokalla haetaan seuraavalle toiselle asteelle.

Nämä paikat jaetaan yleisesti kylmästi peruskoulun todistuksen perusteella. Nyt en tiedä, että onko jo tässä vaiheessa esimerkiksi sosiaalialalle hakevilla soveltuvuuskoe, vai hoidetaanko mahdolliset alalle soveltumattomat myöhemmin pois koulutuksesta sora-lainsäädännön avulla?

Harjoitustöillä tarkoitettaneen seuraavia asioita:

-putkimieheksi opiskeleville pitää ostaa putkia, joita hitsataan
-muurareille pitää ostaa tiiliä
-ilmastointiasentajille putkia (nämä voivat olla yllättäen kalliita)
-sähköasentajien rasioita voitaneen asentaa useamman kerran, mutta rahaa menee
-maalareiden maalit
-rekkakuskeiksi opiskelevien harjoitusautojen kustannukset
-maanrakennuspuolella koulun omat harjoitushiekat eivät maksa paljoa, joten konekustannukset polttoaineineen ovat ne, joihin raha menee
-jne.

Rakennuspuolella ainekustannukset lienevät suurehkot verrattuna moneen muuhun alaan. Elektroniikkapuolella komponentit ovat paremmin kierrätettäviä ja niiden hinnat ovat laskeneet. Ilmeisesti näitä asennetaan uudestaan ja uudestaan?

Sosiaalipuolella harjoiteltaessa kuluu kertakäyttövälineitä, mutta suurimmat kustannukset lienevät kiinteissä kalusteissa ja välineissä, jotka kestävät kurssilta toiselle.

Autopuolella koulujen omat harjoitusautot eivät ole maksaneet paljoa, ja niitä voi purkaa ja kasata uudelleen sekä uudelleen. Lisäksi koulut korjaavat usein asiakkaiden tuomia autoja maksua vastaan.

Kaupallisen puolen kustannukset lienevät varsin vähäiset, elleivät jopa olemattomat verrattaessa muihin aloihin.

Keittiöpuolen kokkioppilaiden kustannuksia saadaan osin katettua siten, että monet ammattikoulut myyvät oppilaiden valmistamaa ruokaa ja paistamia leipiä.

Kun ne eivät ole pelkästään materiaalit mitkä maksavat, työkoneet maksavat toisen mokoman. kärkiä/teriä kuluu, sitä enemmän mitä amatöörimpää käyttäjää niillä on, eikä osaamattomuuttaan rikottu kone ole mitenkään amiskassa ennennäkemätön juttu.

Putkimiehillä pelkät putket? Olisikin. Putkialan osanimikkeitä taisi olla jotain 50 ja 100 000kpl välissä kun katsot tukkukauppiaan katalogia. Putki voi olla sen hitsattavan mustan putken lisäksi kuparia, sinkkiä, kromattua, valurautaa, muovia, hybridiä jne. Liitososat(jos ei hitsaus ole syystä tai toisesta mahdollinen) perinteinen puserrusliitin, eli messinkihelmiä palaa, hitsattavia kertakäyttömuoviosia, puserruskoneella tehtäviä(toista tonnia per kone ja saman verran kärkisarjasta) kierreliitokset(ja kierrepakkakoneet+kierreosat) ja todennäköisesti harvinaisempiakin on, joista en ole kuullutkaan. Sitten se putki pitää kannakoida seinälle jollain, se seinä pitää amiskassa aika-ajoin vaihtaa, koska alkaa olla reikäjuustoa sadan amislaisen tehtyä siihen näyttötyönsä. Peruslooshit ovat jotain halpavaneria, mutta maksaa sekin, ja laatoitetut asennuspisteet ovat melko lailla välttämättömyys.

Muurareilla ei taida tiilet ja laastit riittää. Pitää olla myllyt missä ne myllätä, astiat missä ne kuljettaa ja viedä asennuspaikalle, työkalut joilla silputa sopivankokoinen tiilenpala seinään jne. En väitä olevani mikään ammattimuurari, oten en tiedä minkä verran alalla on erikoistyökaluja, jotka eivät näy, mutta niitä on melko paljon kaikilla käsityöaloilla, joissa maallikolle näyttää että pelkkä kurasanko ja lapio riittää. On sitten kyseessä metrien levyinen tasoitustyökalu betonilattiaan tai sen hiomakone, muottirautojen taivutuskone jne.

Ilmastointipuolella laajahko levysepän paja, pelkät erikoispihdit joilla korvataan popniittien käyttö voi maksaa parisensataa. Kannakoitavaa vielä enemmän, eli tarve entistä tukevammille kannakkeille, peltileikkureita, taivuttimia, erilaisten muotojen ajamiskoneita ohutlevylle jne.

Rasiat voivat toimia, mutta johtoja menee silti, kun jokainen liitos lyhentää seuraavalla kerralla käyttökelpoisen johdon pituutta. Ne johdotkin pitää kannakoida, asennushyllyt ja niiden katkaisuvehkeet, oikosulku tekee osasta entisen, jolloin epäilen osahävikin olevan amatööriluokilla olevan melkoinen. Näitä sattuu 30v asentaneillekin, saati vastikään vehkeet saaneille. Virtamittari voi vaikuttaa halvalta vehkeeltä, jos katsot vain kympin motonetin mittareita, mutta niiden käyttökelpoisuudesta on valovuosi fluken 500-2000e mittariin. Crimppausosia, erikoisliittimiä, katso edes keskikokoisen touhutavaramarketin sähköhylly. Niitä kaikkia luultavasti käytetään alan misten asennuksessa ensimmäisenä parina vuonna, eikä edes riitä. Se kutistesukkakin alkaa olla hinnoissaan jos sitä menee metreittäin per oppilas joka kuukausi. Luultavasti sähkömiehillä on vielä putkiukkojakin enemmän osatarjontaa.

Pintakäsittelypuoli kattaa aika paljon muutakin kuin maalit. On se sitten keittiön muovimattoa tai vessan kaakelointia vesieristeineen, pelkällä maalilla ja pensselillä/telalla ei pitkälle pääse. Pohjatyöt ja niihin koneet ja aineet joilla seinät ja lattiat tasoitellaan, laitetaan sovitut eristeet+pintamateriaalit, laastien jälkeiset silikonit etc.

Rekkaukoilla maksanee diesel eniten, jos kohta en ole selvillä mitä muita kuluja alaan liittyy. Auton huolto/kunnossapito ainakin.

Hiekkakin alkaa maksaa kun sitä on kasettikaupalla. Ja onko se kivituhkaa vai 4-16mm hienosoraa, ravinteikasta multaa vai tienpohjan täytettä? Valikoima on yllättävän laaja.

Minkä verran elektroniikkaa sitten voi kierrättää. 80-luvun toimivakaan elektroniikka ei laskutehossa tms faktoreissa pärjää mitenkään päin tämän päivän vaatimuksiin. Vaikka se 16bittinen chippi maksaa vain viisi euroa, jos niitä menee satoja on niissäkin rahaa kiinni, ja vanhenemisen aiheuttava yhteensopimattomuus ongelma. Jatkuva päivitys on sama mikä oppikirjoissakin tuo hintaa.

Sosiaalipuolesta en tiedä niin en sano.

Romuja voi tietysti purkaa ja kasata loputtomiin. Uudet ja ehjät osat maksavat. Tai sen pohjan hitsaus. Yksi pullo misonia tai argonia menee jo toiselle sataselle. Eikä tarvitse puhua merkkikohtaisista työkaluista kun ollaan jo reippaasti nelinumeroisissa. Se asennusvaunu yksinään missä on neljä tai viisi perussarjaa maksaa puolen tonnia. Kaikkien työvaiheiden omat työkalut. Vetarin suojakumia ilman asennuskartiota yritä sujuttaa paikalleen? Tms.

Lähinnä pointti että tarve on aika laajaa. Ja ammattilaisella on suunniteltu niin, että kaikkea tarpeellista on työn toteuttamiseen. Se ei auta että on hienot romppeet jossain kohti jos näyttötyöstä puuttuu tiiviste ja niiden asennukseen tarvittavat välineet.

[foobar]

Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

Tämä on epäilemättä vähän erilainen porukka kuin mitä tässä ketjussa ihmetellään. Sitä on valitettavasti ihmeteltävä että jotkin näistä tutkinnoista on onnistuttu hankkimaan oleellisesti ymmärtämättä koko alan ydintä mielekkäällä tasolla - mielestäni se vaatii kovaa työtä itsessään onnistuakseen, kovempaa kuin se että miettisi sitä vuoden tai pari. Joissain koulutusta arvostavissa maissa ei oikein osata arvostaa omaa ajattelua, vaan tärkeämpää on titteli. Samaan aikaan on tosin aika kunnioitettavaa että ylipäänsä on kykenyt lukemaan itselleen korkeakoulututkinnon useammalta alalta...

[Ajatolloh]

Putkimiehillä pelkät putket? Olisikin. Putkialan osanimikkeitä taisi olla jotain 50 ja 100 000kpl välissä kun katsot tukkukauppiaan katalogia. Putki voi olla sen hitsattavan mustan putken lisäksi kuparia, sinkkiä, kromattua, valurautaa, muovia, hybridiä jne. Liitososat(jos ei hitsaus ole syystä tai toisesta mahdollinen) perinteinen puserrusliitin, eli messinkihelmiä palaa, hitsattavia kertakäyttömuoviosia, puserruskoneella tehtäviä(toista tonnia per kone ja saman verran kärkisarjasta) kierreliitokset(ja kierrepakkakoneet+kierreosat) ja todennäköisesti harvinaisempiakin on, joista en ole kuullutkaan. Sitten se putki pitää kannakoida seinälle jollain, se seinä pitää amiskassa aika-ajoin vaihtaa, koska alkaa olla reikäjuustoa sadan amislaisen tehtyä siihen näyttötyönsä. Peruslooshit ovat jotain halpavaneria, mutta maksaa sekin, ja laatoitetut asennuspisteet ovat melko lailla välttämättömyys.

Hitsattava teräsputki taitaa olla yksi halvimpia putkia mitä putkiasentajat käsittelee? Hitsauksessa toki koneet, kaasut ja hitsauslisäaineet maksavat. Taitavat maksaa jopa yhtä paljon kuin se halpa teräsputki?

Mitä olen tuolla meillä katsonut, niin asennusharjoitusloosheissahan (joka simuloi esim. kylppäriä) vedetään ihan kuparilla tai komposiitilla ja puristusliitoksilla. Yksi puristusliitososa taitaa maksaa muutaman euron mitä tukusta kattelin hintoja. Jokainen tietänee mitä kupari maksaa? Yhden putkarin asennusharjoitus maksaa helposti jonkun 70-100 euroa tuhoutuneena materiaalina ja kuluneina koneina?

Sähköasentajien asennusharjoituksissa tuhoutuu kaapelia ja johtoa metrikaupalla. Ainakin se kontti oli sitä rojua täynnä, joskus itsekin käynyt sieltä shanghaijaamassa ilmaista johtoa pienen pätkän johonkin projekteihin. Sähköpuolen opettajan mukaan sähkökeskusten osia kuten kontaktoreita, aikareleitä jne ei ole tehty kestämään jatkuvaa rassamista. Niistä loppuu ne liitinruuvit. Niitäkin joudutaan vaihtamaan ja ne ei ole sitten ihan ilmaisia osia.

Muurarit tekee sitten paljon muutakin kuin vain tiilimuurausta. Märkätilatyöt vesieristyksineen ja laatoituksineen ovat muurareiden alaa. Samoin tasoitukset. Tasoitteet voivat nykypäivän raksalla olla aika kalliitakin.

Ilmaista ei kyllä ole mikään noissa rakennuspuolen harjoituksissa.

Mutta...ollaankos me vähän jo harhauduttu aiheesta? Sinänsä ihan mukava avata alaa ja kertoa mikä täällä oikein maksaa - ja että ihan pyhällä hengellä tätä touhua ei pysty tekemään vaikka todellisuudesta irtaantunut koulun johto niin kuvitteleekin. (yleensä niillä johtajilla on opetuskokemusta hyvin vähän tai ei ollenkaan)

Aihe on kuitenkin ammattikoulussa "ikiopiskelu" veronmaksajan piikkiin ja sen ongelman tiedostaminen. Oli se opiskelija sitten matu tai kantis. Toistaiseksi olen ilmiönä törmännyt vain matu-taustaisiin ikiopiskelijoihin.

[Ajatolloh]

Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

No, meillä on itse koulutuskin verorahoin subventoitua eli sitä tukea nauttii vähintään sitä kautta, jos opiskelupaikkoja itselleen varaa.

Ehkä kuitenkin sallisin tuollaisen opiskelun, jos siinä ei eläminen tukeudu verosubventiohin. Korkeakouluissa se yksi ylimääräinen penkki ei paljoa resursseja varaa ja onhan siinä tosiaan oma lisäarvonsa, jos on laaja-alaisuutta tutkinnoissa.

Laittaisin kuitenkin jotain pientä rajoitusta ammattitutkintoihin, koska nyt on ilmiselvästi liian helppoa käyttää järjestelmää vain oleskeluun. Kuten otsikoksi laitoin, amityville-kylään tullaan vain oleskelemaan, ei oppimaan. Jos tänne tultaisiin aidosti oppimaan, niin en minä olisi tätä koko keskustelua avannut.

Itseasiassa itse kannustan usein opiskelijoita laaja-alaisuuteen, koska nykypäivän ammattitutkinnot eivät ole seuranneet kehityksen mukana (joku virkakyöstihän niitä tutkintosisältöjä laatii/päivittää - jos jaksaa - voitte kuvitella kuinka joutuisaa ja täsmällistä se työ on). Opiskelija voi itse parantaa tilannetta ja osaamistaan suorittamalla pari tutkintoa sopivasti valituilta aloilta. Se on minusta aivan ookoo toimintaa. (Painotan sanaa sopivasti valituilta. Mikä tahansa kaksi random tutkintoa tuskin tukevat toisiaan eli synergiaa ei synny)

Tässä ilmiössä mitä tämä säie käsittelee, ei nyt kuitenkaan ole siitä kyse. Kun vaikkapa muurarin tutkinnon jälkeen mennään vaikkapa lähihoitajaksi, niin voi kyllä kyseenalaistaa, mitä synergiaa se seuraava tutkinto oikein tuo? Varsinkin jos siellä ennen muurarin tutkintoa on vaikka hevoshoitajan tutkinto taustalla, niin ei taideta olla enää ihan oikealla asialla ja luomassa itselle mitään killer-osaamista johonkin sähköputkiautomaatioasentajan erikoishommaan?

[Ajattelija2008]

Tämä ikuinen opiskelija -ilmiö on tuttu yliopistolta ainakin 50 vuoden ajalta. Ensimmäistä kertaa kuulen, että ammattikouluissakin on ikuisia opiskelijoita.

[foobar]

Joillakin on vaan tapana keräillä tutkintoja. Maahanmuuttajataustaisella kaverillani on laskujeni mukaan nyt koossa kaksi ulkomaalaista korkeakoulututkintoa, kaksi suomalaista korkeakoulututkintoa ja yksi suomalainen ammattikorkeakoulututkinto jonka hän suoritti parikymmentä vuotta sitten Suomeen tullessaan. Ja nämä ovat ihan kärkiyliopistoja. Ensimmäisen suomalaisen tutkinnon jälkeen hän ei käsittääkseni ole juuri aiheeseen liittyen tukia nostanut, puhumattakaan siitä että siitä maksettaisiin "palkkaa." Samaan aikaan Suomi on tarttunut kovin huonosti, mutta muu kielitaito on strategisesti niin hyvä että on voinut työllistää itsensä pelkästään sillä.

No, meillä on itse koulutuskin verorahoin subventoitua eli sitä tukea nauttii vähintään sitä kautta, jos opiskelupaikkoja itselleen varaa.

Ehkä kuitenkin sallisin tuollaisen opiskelun, jos siinä ei eläminen tukeudu verosubventiohin. Korkeakouluissa se yksi ylimääräinen penkki ei paljoa resursseja varaa ja onhan siinä tosiaan oma lisäarvonsa, jos on laaja-alaisuutta tutkinnoissa.

Niinpä. Tässä tapauksessa kuluvaikutus on ollut käsittääkseni lähinnä tenttien ja harjoitustöiden tarkistamisen puolella (kun ko. aloilla tarvitse harjoitustöissä operoida mitään fyysistä) ja tietenkin siinä yliopistojen byrokratiassa joka syö rahaa ihan itsekseen. Ja useampi noista tutkinnoista ei ole edes Suomesta. Kansantalouden kannalta tämä tyyppi on kuitenkin jo pitkään ollut nettoveronmaksaja, joten on varmaan parempi pitää huoli siitä että hän pysyy maassa kuin lähtee muualle (joka kyllä aika ajoin nousee kiinnostuksen kohteeksi).

[Ajatolloh]

Tämä ikuinen opiskelija -ilmiö on tuttu yliopistolta ainakin 50 vuoden ajalta. Ensimmäistä kertaa kuulen, että ammattikouluissakin on ikuisia opiskelijoita.

Käytetäänkö termiä "ikuinen opiskelija verovaroin"? Jotta ollaan tarkkoja.  Ikuinen opiskelija omilla rahoilla mielestäni saa olla, joten siksi toivon tarkkuutta ilmaisuun.


Ikuinen opiskelija verovaroin ei ole enää nykyään mahdollista yliopistossa.  Amiksessa se on.

[sancai]

Eiköhän tähän kannusteta joltain ylemmältä taholta, koska tämä parantaa maahanmuuttajien työllisyys/syrjäytymistilastoja. Yksi seikka, mitä moni ei näytä muistavan on, että ammattikoululaisetkin voivat nostaa runsasta valtion takaamaa opintolainaa, mitä ei käytännössä tarvitse ikinä maksaa takaisin, jos ei työllisty.

Tässä esimerkiksi viime vuodelta artikkeli:

22-vuotias turkulainen Mohamed Yusif opiskelee lähihoitajaksi ammattiopisto Liviassa. Hän on rahoittanut opiskelunsa opintolainalla, jota on kertynyt tähän mennessä melkein 20 000 euroa.

...Mohamed Yusif on jo valmistunut lääketeknikoksi vuonna 2017, joten kyseessä on hänen toinen ammattitutkintonsa. Yusif on nostanut enimmäismäärän lainaa, koska opintorahalla ja keikkatyöllä ei pysty elämään ja rahoittamaan opiskelua.

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

[foobar]

Eiköhän tähän kannusteta joltain ylemmältä taholta, koska tämä parantaa maahanmuuttajien työllisyys/syrjäytymistilastoja. Yksi seikka, mitä moni ei näytä muistavan on, että ammattikoululaisetkin voivat nostaa runsasta valtion takaamaa opintolainaa, mitä ei käytännössä tarvitse ikinä maksaa takaisin, jos ei työllisty.

Tässä esimerkiksi viime vuodelta artikkeli:

22-vuotias turkulainen Mohamed Yusif opiskelee lähihoitajaksi ammattiopisto Liviassa. Hän on rahoittanut opiskelunsa opintolainalla, jota on kertynyt tähän mennessä melkein 20 000 euroa.

...Mohamed Yusif on jo valmistunut lääketeknikoksi vuonna 2017, joten kyseessä on hänen toinen ammattitutkintonsa. Yusif on nostanut enimmäismäärän lainaa, koska opintorahalla ja keikkatyöllä ei pysty elämään ja rahoittamaan opiskelua.

https://yle.fi/uutiset/3-10510416

Epäilemättä kaiken maailman ammattikoulutusta tarjoaville lafkoille kelpaavat valtion rahat myös niistä opiskelijoista joita ei kiinnosta opetuksen laatu lainkaan. Onhan jo aika pitkään ollut vähän sellainen fiilis että monet ei-niin-kummoiset laitokset ovat olemassa lähinnä ottaakseen vastaan veronmaksajien rahaa, sillä ei ole yhtään mitään merkitystä onko lopputulema yhteiskunnan kannalta kokonaisvaltaisesti mitenkään mielekästä.