Hommaforum Testi

Tuumaustunti 18.3.2019 klo 11: Maahanmuuton kustannukset

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous, osa II.

Elinkaarikustannukset: Suomi, Irak ja Somalia.

Samuli Salminen/Suomen perusta

LINKKI LÄHETYKSEEN. (https://www.youtube.com/watch?v=EQkO3QO6cKs)

https://twitter.com/persut/status/1106823004409995264
[tweet]1106823004409995264[/tweet]

Jahas,

Ylen ja muiden vastuullisten medioiden puhuvilla päillä, a-siantuntijoilla ja tiedostavilla ihmisillä on siis edessä kuumeinen viikonloppu. Pitää kehitellä pää punaisena selityksiä ettei sitä tai tätä johtopäätöstä voi tehdä kyseisestä laskelmasta koska yleiset syyt, voi olla pientä heittoa mutta paranee se siitä kun kotiutetaan ja mamutus on rikkautta jne.
Toisaalta olen varma että jotkut todella hyvät ihmiset korkkaa vaan pari uutta punkkua ja ilmoittaa maanantaina että "Olette väärässä ja sitäpaitsi inhimilliselle kärsimykselle ei vaan voi asettaa hintaa. Niin ja kansainväliset säädökset."

Odotan mielenkiinnolla.

https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuuttajien-elinkaarikustannukset-vihdoin-selvitetty-tutkimusjulkistus-maanantain-tuumaustunnilla/

Quote from: Suomen UutisetMaahanmuuttajien elinkaarikustannukset vihdoin selvitetty – tutkimusjulkistus maanantain Tuumaustunnilla (17.3.2019)

Mitä sosiaaliperusteinen maahanmuutto todellisuudessa maksaa suomalaisille veronmaksajille? Tästä saadaan vihdoin selkoa Tuumaustunnilla maanantaina 18.3.2019 klo 11.00 alkaen. Tuoretta tutkimusta ja tutkimuksen perusteella tehtäviä poliittisia johtopäätöksiä esittelevät puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen.

Pitkään odotettu tutkimus Maahanmuutto ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia on valmistunut.

Laajassa tutkimuksessa tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia julkisen talouteen ja verrataan niitä suomalaisiin. Uraa uurtavassa tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien – maksettujen verojen, saatujen tulonsiirtojen ja käytettyjen julkisten palveluiden – aiheuttama nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle koko elinkaaren aikana.

Tuumaustunti lähetetään suorana Youtube-lähetyksenä maanantaina 18.3 klo 11.00 alkaen. Videolinkki tulee näkyviin tälle sivulle.

Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n keräämiin henkilötason rekisteriaineistoihin. Siinä on otettu huomioon muun muassa muuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden vaihtelu maassaoloajan ja iän mukaan, keskimääräinen eliniänodote, poismuuton todennäköisyys sekä toisen polven maahanmuuttajien vaikutukset.

Tutkimus tarjoaa olennaista tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien pitkän aikavälin vaikutuksesta Suomen julkiseen talouteen.

Tervetuloa seuraamaan Tuumaustuntia!

Koko TUTKIMUS (https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf) (673 s.) sekä TIIVISTELMÄ (https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-elinkaarivaikutukset-tiivistelm%C3%A4-pdf.pdf) (6 s.).

https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/

Quote from: Suomen PerustaMaahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (18.3.2019)

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salmisen tutkimuksessa 'Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset: Suomi, Irak ja Somalia' tarkastellaan Somaliasta ja Irakista tulevien maahanmuuttajien julkisen talouden elinkaarivaikutuksia verrattuna suomalaisiin. Tutkimuksessa tuodaan ensimmäistä kertaa esiin Irakista ja Somaliasta tulevien maahanmuuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkiset palveluiden muuttajan koko elinkaaren aikana Suomen julkiselle taloudelle aiheuttama vaikutus.

Tutkimus osoittaa, että 20-24 vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden mukaan -1 343 000 euroa.

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että julkisuudessa paljon esillä olevat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen liittyvät kulut, ovat vain noin 4 – 6 % siitä negatiivisesta julkisen talouden vaikutuksesta, minkä Irakista tai Somaliasta tuleva maahanmuuttaja aiheuttaa koko elinkaarensa aikana.

Tutkimuksessa tuodaan myös esiin uutta tietoa toisen polven irakilais- ja somalialaistaustaisista nuorista aikuisista, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun. Tuloksista ilmenee, että kyseisillä ryhmillä on kantaväestöön nähden 6 – 8 -kertainen todennäköisyys syrjäytyä.

Tutkimuksen päätöksentekoa ohjaavana lopputuloksena todetaan, että julkisen talouden näkökulmasta tarkasteltuna, Irakista ja Somaliasta tulevia ihmisiä ei tulisi valita muuttavaksi Suomeen lainkaan.

Henkilötason rekisteriaineistoihin (Tilastokeskus, THL) perustuvassa tutkimuksessa on otettu huomioon muun muassa muuttajien maksamien verojen, saamien tulonsiirtojen ja käyttämien julkisten palveluiden vaihtelu maassaoloajan ja iän mukaan, keskimääräinen eliniänodote, poismuuton todennäköisyys sekä toisen polven maahanmuuttajien vaikutukset.

Tutkimuksen tiivistelmä (6 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-elinkaarivaikutukset-tiivistelm%C3%A4-pdf.pdf

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous: Osa 2: Elinkaarivaikutukset (673 s.): https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf

Odotan mielenkiinnolla millaisia mikrosekunnissa sisällön nollauksia supertutkijoilta on luvassa. Siinä vaiheessa kun tuolla alkoi vilisemään neliulotteisia integraaleja tuli fiilis että tähän perehtyminen voi viedä hetken.

Hyvä rapsa, rekisteriaineistolla tehty, joten ei voi nikotella vastaan. Toisaalta: nämä ovat pelleilyn suorat kustannukset somalien ja irakilaisten osalta. Epäsuoria (mm. oikeuslaitos, poliisi, koulu) lienee aikalailla mahdoton laskea. Siis: tuo Salmisen rapsa kertoo kustannusten alarajan (somalien ja irakilaisten osalta).

^ Summat hyvin linjassa Norjassa tehtyyn viralliseen tutkimukseen. Jollaista Suomessa ei kuulemma voida tehdä.

Lisäksi, jos Suomeen halutaan oikeaa monikulttuuria, niin eikö somali/iirak/n/afghanistan/muslimi kiintiö olisi jo täynnä ja suunnattaisiin katseet vaikka Aasian ongelmallisille alueille.
Siis jos kerran on ihan pakko ottaa pakolaisia. Nyt kun se ilmastokin muuttuu, niin miksei Tyynen valtameren pikkusaarilta ilmastopakolaisia ? Tai jos hyvistä halutaan esittää, niin
Etelä-Afrikan maanviljelijöitä, niitä uhanlaisia sellaisia.

Uutisointia asiasta.

https://www.aamulehti.fi/a/201513856

Quote from: AamulehtiPerussuomalaiset esittää kovia lukuja somalien ja irakilaisten elinkaarikustannuksista (18.3.2019)

Ajatuspaja Suomen Perusta selvitti, kuinka paljon 20–24-vuotiaana Irakista tai Somaliasta Suomeen muuttaneet maksavat keskimäärin yhteiskunnalle. Tuloksissa on tutkimuksen mukaan laskettu henkilöiden maksamista veroista heidän saamansa julkisten palveluiden menot ja mahdolliset oikeusmenot.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta on tehnyt tutkija Samuli Salmisen mukaan laajimman turvapaikanhakijoiden elinkaarikustannuksia käsittelevän tutkimuksen Euroopassa.

Siinä on tämän päivän tilastojen perusteella laskettu arvio, kuinka paljon Irakissa ja Somaliassa syntyneet, 20–24-vuotiaana Suomeen tulleet turvapaikanhakijat keskimäärin maksavat Suomelle koko elämänsä aikana. Tulokseen on laskettu verotulot töistä, julkiset menot kuten asumis- ja toimeentulotuki ja mahdolliset rikos- ja oikeudenkäyntikulut.

Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Lisäksi juuri nyt Suomessa on poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijoiden joukko, jotka odottavat joko oleskelulupaa tai maasta poistamista turhautuneena, mikä voi lisätä rikollisuutta. Tutkimus pohjautuu viranomaisrekistereistä kuten Tilastokeskuksesta ja THL:stä kerättyihin tietoihin vuosilta 1995–2011.

Elinkaarikustannukset karua luettavaa

Varauksista huolimatta irakilaisten ja somalien elinkaarikustannukset ovat tutkimuksen mukaan karua luettavaa.

Yksi irakilainen maksaa Suomelle tutkimuksen ennusteen mukaan keskimäärin 690 000 euroa. Yksi somali maksaa 951 000 euroa elämänsä aikana. Lasten vaikutus mukaan luettuna elinkaarikustannukset ovat entistä suuremmat. Tätä on verrattu valtaväestön odotusarvoon, joka on tutkimuksessa nolla.

(...)

Päivystävät vastaväittäjät lopettavat lukemisen kun kreikkalaiset merkit alkavat tippua tekstiin.

Siis jossain sivulla 30, kun opuksessa on sivuja 673.

Arvasihan sen, että luvut on somaleiden ja irakilaisten osalta järkyttäviä mutta näin ylös ei kyllä millään uskaltanut veikata, mitä tutkimuksen osoittama totuus JA puhutaan vasta tilastoitavista faktoista, ilman piilokustannuksia.

Ei todellakaan tarvitse enää kysyä miksi hallitus tarvitsi sini-uuvattipetoksen. Siniuuvattipetos on rankka mutta tämän todellisuuden pimittimisen rinnalla se on vasta pientä aprillaamista. Kyse on enemmästä kuin KOKO Suomen kestävyysvajeesta.

Ei ole vanhusongelmaa, eikä minkäänlaista tarvetta soteratkaisuihin. Vapaaehtoisuuden osalta jokainen suomalainen saisi valita yksilöllisen hoidon.

Enää on kysyttävä miksi? Mitä Sipilä saa näiden lukujen pimittämisestä? Soini sai hillotolppana diplomaattipassin mutta kuka palkitsee Sipilän? Sama koskee Orpoa, kuka palkitsee kansanpetturit? He tietävät näistä kuluista.

Lukemissa ei ollut mukana sivuvaikutusta kouluun, sosiaalitoimintaan, poliisin toimintaan sekä työpaikoille. Jos vaikka hammaslääkärin palvelu hidastuu kun mies ei voi porata naisen hammasta, onhan se kustannus. Tai kun poliisin tunteja palaa tulkin odotteluun. Tai terveyskeskuksessa on päivittäinen älämölö jarruttamassa. Tai kun synnytyssairaalassa rakennellaan somalinaiselle uudet elimet ja joskus myös ennen synnytystä, koska korkattu tavara ei käy.

Vahteran luvut on siis myös täysin realistiset tässä valossa. Itseasiassa Vahteran lukemat antaa aivan liian positiivisen kuvan.

Olen hieman pettynyt siihen ettei lukuja muiden kansallisuuksien/taustojen perusteella ole laskettu. Virolaisten ja venäläisten osalta sen pitäisi olla helppoa, ja esim. kiinalaisten ja turkkilaisten osalta ehkä vielä mahdollista, ryhmät eivät ole niin paljoa pienempiä. Voisi vaikka paljastua eroja. (Voi tietysti olla että kaikkien näiden todettaisiin olevan elinkaarikustannuksiltaan ongelmallisia ryhmiä, mutta somaleihin verrattuna mikä tahansa ryhmä lienee hyvä.)

Quote from: foobar on 18.03.2019, 13:03:10
Olen hieman pettynyt siihen ettei lukuja muiden kansallisuuksien/taustojen perusteella ole laskettu. Virolaisten ja venäläisten osalta sen pitäisi olla helppoa, ja esim. kiinalaisten ja turkkilaisten osalta ehkä vielä mahdollista, ryhmät eivät ole niin paljoa pienempiä. Voisi vaikka paljastua eroja. (Voi tietysti olla että kaikkien näiden todettaisiin olevan elinkaarikustannuksiltaan ongelmallisia ryhmiä, mutta somaleihin verrattuna mikä tahansa ryhmä lienee hyvä.)

Salminen perusteli mielestäni aika hyvin sen, miksi vain irakit ja somalit on mukana selvityksessä. Rapsa on jo nyt noin 700 sivuinen pumaska, jonka tekemiseen meni - jos kuulin oikein - neljä vuotta. Työtä oli pakko rajata ankarasti, jotta sen saisi tolkullisessa ajassa tehdyksi.

On ehdottomasti hyvä asia että raportti tuli valmiiksi ja julki ennen kuin suomalaiset pääsevät äänestämään uutta eduskuntaa. Samoin on hyvä sekin, että raporttia on tehty laatu edellä, vaikka se tarkoittaakin että useita maahanmuuttajaryhmiä on pitänyt jättää käsittelyn ulkopuolelle. Tämähän ei tarkoita etteikö niitä muitakin ryhmiä voida myöhemmin tutkia samalla perusteellisuudella.

Juha Sipilä: "Siitä täytyy lähteä, että se ei ole keneltäkään pois" https://youtu.be/5DxR8c6tcKQ

^Me suomalaiset olemme Sipilälle ei-ketään. Kiitos Sipilä, kiitos tästäkin, sinä "sinisilmäinen suomalainen mies".

Quote from: foobar on 18.03.2019, 13:03:10
Olen hieman pettynyt siihen ettei lukuja muiden kansallisuuksien/taustojen perusteella ole laskettu. Virolaisten ja venäläisten osalta sen pitäisi olla helppoa, ja esim. kiinalaisten ja turkkilaisten osalta ehkä vielä mahdollista, ryhmät eivät ole niin paljoa pienempiä. Voisi vaikka paljastua eroja. (Voi tietysti olla että kaikkien näiden todettaisiin olevan elinkaarikustannuksiltaan ongelmallisia ryhmiä, mutta somaleihin verrattuna mikä tahansa ryhmä lienee hyvä.)

Noista maista tulee paljon työperäistä maahanmuuttoa töihin, jotka on pakko tehdä. Ilman yhtäkään maahanmuuttajaa täällä siivottaisiin, hoidettaisiin sairaat, bussit kulkisi, jne.

Kuka nuo hommat sitten tekisi? Nykyiset työttömät ja opiskelijat, ehkä jopa virkeimmät eläkeläiset. Työkulttuuri olisi täysin eri, joten nykytilanteeseen turhaverrata mitään.

Työperäisetmaahanmuuttajat siirtää noita kantasuomalaisia ryhmiä enemmän rahaa pois kierrostamme. Useita satasia saattaa siirtyä sukulaisille kuussa, koska siellä samalla rahalla saa moninkertaisesti asioita. Työttömyys ja köyhä nuoruus, jota työperäinenmaahanmuutto synnyttää lisää lapsenteon lykkäämistä. Lisäksi portaat työelämään ovat paljon jyrkemmät.

Eli todella haastavaa laskea paljon nuo tulee maksamaan? Todella paljon joka tapauksessa.

Kun minä olin penikka, silloin televisiosta tuli amerikkalainen sarja 'Kuuden miljoonan dollarin mies'.

Nyt vuonna 2019 miljoonan dollarin miehiä lontii vastaan joka kadunkulmassa.

Mutta eihän tässä mitään hätää. Voidaan vaikka laittaa lisäveroja autoilijalle tai nostaa energian hintaa. Vanhusten palveluistakin voidaan karsia, koska monikulttuuripakko.

Muiden maiden osalta elinkaarikustannukset on varmasti aika hyvin linjassa Salmisen 4 vuotta sitten tehdyn tutkimuksen kanssa jossa laskettiin kustannukset yhden vuoden aikana ja mukana oli useampi maa. (Kuva liitteenä). Tämä tutkimushan vain summaa kaikkien maassaolovuosien vastaavat kustannukset.

Vakuuttavaa työtä Salmiselta. Ei tuolta löydy reikiä kun selasin sen läpi ja tulokset on linjassa niiden muutaman muun vastaavan tutkimuksen kanssa mm. Norjasta. Eiköhän elinkaarikustannukset ole tältä osin taputeltu. Nyt on enää johtopäätösten aika.

Lemmikin pito maksaa.

Olenko ihan metsässä jos lasken somalialaisten vuosikustannukseksi 300 000 000?


yhden henkilön elinkaarikustannus X somalien lukumäärä / odotettavissa oleva elinikä

eli

800 000euroaX30 000 kpl / 80vuotta

Tuosta tulee vuosikustannukseksi 300 miljoonaa. Somalien määrä sekä odotettavissa oleva elinikä on puhtaasti lonkalta arvattu.

Quote from: Mora on 18.03.2019, 17:42:56
Lemmikin pito maksaa.

Joo. Mutta meidän lemmikki oli ainakin leikattu.

Näiden uusien lemmikkien ja toteemien kuluista ei leikata mitään: kaikki muu saa joustaa, kunhan saadaan vain asuttaa paraatipaikat sotakuntoisilla, mutta mitään osaamattomilla nuorilla miehillä, jotka siittävät joko suostumuksella tai sitten väkisin tuottaen miljardien menot ja demograafisen katastrofin.

Osasin vähän ounastella että hinta on kova koska sitä on kierretty niin tehokkaasti, en tosin arvannut että totuus on näin karmivaa luokkaa. Syyllisille ei riitä enää "poliittinen vastuu" vaan tuomion pitäisi olla aivan konkreettinen. Sipilä mm. on rikollinen ja todisti sen puheillaan talosta. Harmi kun en osaa laskea mitä se möläytys on tullut maksamaan ja tulee maksamaan. Satoja miljoonia vai peräti miljardeja.

Voi pyhä yksinkertaisuus näitä Ylen toimittajia. Huomasivat, että laskelmista puuttuu auttamisen arvo!

QuotePerussuomalaiset tutki: Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

Perussuomalaisten tilaamassa selvityksessä lasketaan, paljonko Somaliasta tai Irakista tullut tuottaa kuluja ja verotuloja. "Tutkimuksessa on täynyt tehdä paljon oletuksia", varoittaa ministeriön asiantuntija.

[...]

Vain talouskysymys?

Suomen perustan laskelmassa on selvitetty vain euromääräisiä kuluja ja maksettuja veroja.

Kriisilalueilta tuleville annettua apua ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan humanitaariselta kannalta.

[...]

Paljon oletuksia tulevaisuudesta

Suomen perusta -ajatushautomon mukaan vuonna 2016 valtion budjetissa varattiin pakolaisten vastaanottamiseen 620 miljoonaa ja kotouttamiseen 134 miljoonaa euroa.

STM:n raportin kirjoittanut Jere Päivinen ei ole syventynyt tänään julkaistuun selvitykseen. Yleisellä tasolla hän kiittelee elinkaaritutkimusta, koska se antaa kattavamman kuvan kuin yhden vuoden tarkastelu.

Mutta elinkaariselvityksessä on myös haasteita.

– Siinä on tehtävä tulevaisuudesta paljon oletuksia, jotka vaikuttavat analyysiin.

Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10695029) 18.3.2019

Työllisyyden kehittyminen maassa asutun ajan myötä on mukana elinkaarilaskelmissa, eikä ole syytä olettaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän lisääntyessä työllisyysaste muuttuisi oleellisesti ainakaan parempaan päin.

Asialla Maria Stenroos ja Antti Parviala.

Kuuntelin ½:lla korvalla tuon tuumaustunnin ja en kovinkaan ilahtunut ole esittämisen selkeydestä.
Hyvä toisaalta täältä ilmaisesta katsomosta arvostella, mutta taatusti hyvästä työstä ei saa kunnon kuvaa ilman että sen esittelynkin toteuttamiseen on hiukan paneuduttu.

Aivan ensimmäisenä olisi pitänyt lyödä kovat luvut tiskiin, ja vasta sen jälkeen alkaa selittelemään mistä, millä perusteella ja miten laskien nämä luvut on saatu.
Eli, elinkaarikustannukset 1.000.000€/matu/elinikä, vuotuisen ylläpidon kustannukset 20.000€/vuosi/joka vuosi, jne. ja sitten kaikki tarpeellinen millä laitetaan jauhot suuhun.

Nyt toimittajat joutuivat kaivelemaan noita lukuja ja niiden selkeä esittäminen oli jostain syystä kovin kovin vaikeaa.
Työmies ei heilutellut tahtipuikkoa niin kuin olisi pitänyt.

Kiitokset kuitenkin suuresta työstä ja nyt sitten odottelemme miten tämäkin vaietaan/vaiennetaan vastuullisesti median toimesta.

Quote from: Roope on 18.03.2019, 18:17:15
Työllisyyden kehittyminen maassa asutun ajan myötä on mukana elinkaarilaskelmissa, eikä ole syytä olettaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän lisääntyessä työllisyysaste muuttuisi oleellisesti ainakaan parempaan päin.

Asialla Maria Stenroos ja Antti Parviala.

Nimenomaan näin. Ministeriön asiantuntijan lausuntokin on ymmärretty iloisesti väärin.

Yleensä kai kaikki päätökset pyritään tekemään elinkaarikustannusten perusteella ja tietenkin niihin liittyy epävarmuustekijöitä: Paruusia voi tapahtua milloin vain tai huonommassa tapauksessa sotakin voi alkaa. Silloin kaikilla olisi töitä.

Quote
Kriisilalueilta tulevien rikollisten uhreja ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan humanitaariselta kannalta. Mikä on raiskattujen tyttöjen ihmisarvo, tai murhatun?

Siinä Ylelle auttamisen arvoa

Quote from: Roope on 18.03.2019, 18:17:15
Voi pyhä yksinkertaisuus näitä Ylen toimittajia. Huomasivat, että laskelmista puuttuu auttamisen arvo!

Heille mitä ilmeisimmin ei olla kerrottu riittävän montaa kertaa, että auttaminen on noin 100-kertaa tehokkaampaa jossain siellä lähialueilla kuin täällä Suomessa.
Auttamisen arvo on siis 100-kertaa suurempi jossain muualla kuin Suomessa !!

Mikäli joku toimittaja sattuu lukemaan tämän, niin kertauksen vuoksi: Yhden Suomessa autettuun ihmiseen panostetulla avulla voitaisiin auttaa sataa(100) ihmistä siellä jossain, ja kyseessä ovat juuri ne ihmiset joilla ei ole avuttomuutensa takia varaa eikä mahdollisuuksia matkustella Suomeen !!

Toisinkin asia voidaan ilmaista: Jokainen Suomeen omalla varallisuudellaan saapunut ihminen kuluttaa 99:n varattoman avun itsekkäästi kyynerpäätekniikalla saapumalla idioottien ihmeteltäväksi Suomeen.

Ketään Suomeen omalla varallisuudellaan saapuvaa ei pidä palkita täydellä ylläpidolla ja ilmaisella elämällä, kun samaan aikaan toisaalla jää ilman apua ne 99 onnetonta joilla ei ollut joko varallisuutta tai riittävää röyhkeyttä syrjäyttää muita ihmisiä vain sen takia kun jotkut täydellisen typerät suvakit antavat siihen ansiottoman mahdollisuuden.

En ole koko 673-sivuista tutkimusta ole lukenut, mutta otettiinkohan siinä edes huomioon, että tulijoista voisi olla hyötyä Suomen jalkapalloilulle :)

Quote from: ämpee on 18.03.2019, 18:21:18
Kuuntelin ½:lla korvalla tuon tuumaustunnin ja en kovinkaan ilahtunut ole esittämisen selkeydestä.
Hyvä toisaalta täältä ilmaisesta katsomosta arvostella, mutta taatusti hyvästä työstä ei saa kunnon kuvaa ilman että sen esittelynkin toteuttamiseen on hiukan paneuduttu.

Niin, suvakkien tiedotusylivoima on tietysti valtaisa ja tässäkin se taas vähän näkyy.

Varmaankin on haettu sitä, että vaikka Samuli Salminen ei ole mitenkään järin ihmeellinen esiintyjä, hänestä irtoava päävaikutelma on rehellisyys ja ammattimaisuus. Kaikilla on kuitenkin puutteensa ja Salminen kiistämättä tuo mieleen kuvitteellisista tiedemiehistä kertovan komediallisen televisiosarjan The Big Bang Theory, suom. Rillit Huurussa, mielestäni silti ihan positiivisesta kulmasta.

Jotain kertoo sekin, että Ylen "vastineessa" - aiheessa kertovassa valeuutisessa - vältetään ilmiselvän tietoisesti käyttämästä Samuli Salmisen nimeä. On Ylen uskottavuuden kannalta paljon helpompaa, jos tutkimus leimataan poliittiseksi tilaustyöksi. Huvittavasti kuitenkaan mitään muuta virhettä itse tutkimuksesta ei taas oltu löydetty, kuin se, että "auttamisen arvolle" ei oltu pantu mitään hintaa.

No, eipä ole pantu hintaa sillekään, että maamme ei pysty rahoittamaan edes vanhustenhoitoa, koska rahat on kiinni epätoivoisessa yrityksessä kotouttaa vieraskulttuuriset heidän omalla äidinkielellään. 

Kuinkakohan paljon Yle ajatteli tilanteen muuttuvan noilla tekijöillä?

Tämän laskelman mukaan jokaisen somalin elinkaarikustannus on reilusti yli tuhat euroa kuussa koko heidän elämänsä yli. (EDIT: siis reilusti yli tuhat euroa korkeampi kuin kantaväestöllä - joka kuukausi!) Kokonaissummana yli 900 tuhatta euroa. Vaikka tämä luku tippuisi kolmannekseen, se olisi sittenkin paljon rahaa ja räikeästi poikkeaisi kantaväestön tilanteesta. Ihanko oikeasti se kustannus loppuu olemasta jos sitä vähän nasevasti selitellään ikäväksi numeroksi?

Vertailukohtana mainittakoon että moni suomalainen ylittänee miljoonaa euroa koko elämänsä aikana maksetuissa kokonaisveroissa, ja kulujakin kyllä tulee.

Tällä tutkimuksella ei toisaalta saata olla kovin paljon arvoa, koska:

A) se on kytköksissä persuihin, joten se ei pidä paikkaansa. Ei tarvitse edes todistaa vääräksi.

B) mitä sitten jos maksaa. Tottakai se saa ja pitääkin maksaa. Auttaminen ei ole ilmaista.

C) mutta huoltosuhde, ja kyllä varmasti sadan vuoden päästä heistä on tullut suomalaisia ja sitten meitä on täällä tarpeeksi pesemään mummojen pyllyjä.

D) vaietaan tutkimus vähättelemällä sitä mediassa. Sillon sillä on pöytäkahvikeskusteluissa taas yhden persupropagandan arvo. Kaikkihan tietää, että läpsyllä tienataan pitkässä juoksussa.

Edit: rasmus ei ole vielä reagoinut asiaan, joten ilmeisesti on osunut. Parempi vain esittää, ettei mitään tällaista ole tänään tapahtunut.

Varmaan on rasismia vaatia, että somalit eivät saa aiheuttaa kuluja.

Näinkö mahdotonta niitä maahanmuuttujista koituvia kuluja oli sitten laskea? Soinin aikana asiasta puhuttiin mutta eipä saatu aikaiseksi (sitäkään). Arabi tulee siis pirun kalliiksi, mutta musta muna vielä kalliimmaksi. Pyöristäen miljoona per somppu. Jokaiselle heistä on ihan aikuisten oikeasti lottovoitto päästä Suomeen. Koko suku kun saadaan suomeen niin se vastaa tuollaista loton isompaa pääpottia. Maksajana Olli onneton ja Mauri mäntti.

Halla-ahon aikana puhutaan asioista suoraan, säilytetään vakaa ja johdonmukainen linja ja taotaan tuloksia. Ruskea... siis sininen tulevaisuus on oikeastaan ihan hyvä olla näkyvissä siinä mielessä, että se muistuttaa siitä kansalaisten etuja uhkaavasta korruption ansasta ja vaarasta joka on alati läsnä politiikan teossa. Kun lisäksi näkymättömän käden luottomies Sipiläkin saa kenkää puolueensa kannatuksen romahtaessa jonnekin alle 14% tasolle, ehkä Orpokin, niin poliitikot pelästyvät ja poliittinen kulttuuri voi parhaassa tapauksessa muuttua johdonmukaista ja sanansa pitävää toimijuutta korostavaksi. (Saahan sitä ainakin toivoa.)

Quote from: Hiilivety on 18.03.2019, 18:43:38
En ole koko 673-sivuista tutkimusta ole lukenut, mutta otettiinkohan siinä edes huomioon, että tulijoista voisi olla hyötyä Suomen jalkapalloilulle :)

Ei. Tuskin on laskettu soppujen ja irakilaisten saamia jalkapallojakaan, kun ne eivät julkisista rekistereistä ilmene.

Perustelut maksumuurin takana, mutta Höblän otsikon ja ingressin mukaan "tutkimus on saanut kritiikkiä" eli se siitä sitten.

QuoteTankesmedja sätter pris på invandrare från Irak och Somalia – men undersökningen får kritik

En somalisk invandrare kostar under sin livstid närmare en miljon euro. Det har tankesmedjan Suomen Perusta räknat ut. Men undersökningen får kritik.

Enligt tankesmedjan Suomen Perusta, med koppling till Sannfinländarna, belastar en 20–24-årig irakisk invandrare under sin livstid Finlands offentliga finanser med i genomsnitt 690 000 euro.
...

Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/tankesmedja-satter-pris-pa-invandrare-fran-irak-och-somalia-men-undersokningen-far-kritik/) 18.3.2019

Mielestäni Iltalehden juttu aiheesta oli varsin asiallinen. Ei kehitetty mitään näennäisnäppärää nälvimistä jolla olisi yritetty nollata saadut tulokset.

Quote
Perussuomalaisten ajatushautomo: irakilaisen ja somalialaisen turvapaikanhakijan kustannukset satojatuhansia euroja

Perussuomalaisia lähellä oleva Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen mukaan 20-24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen on 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen osalta miinusta tulee 951 000 euroa.

Perussuomalaisia lähellä olevan Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen on laskenut Irakissa ja Somaliassa syntyneiden maahanmuuttajien vaikutuksen Suomen talouteen. Tutkimus julkistettiin perussuomalaisten puoluetoimistossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Salmisen mukaan 20-24-vuotiaana Suomeen muuttaneen irakilaisen nettovaikutus Suomen julkiseen talouteen (valtio ja kunnat) on keskimäärin 690 000 euroa negatiivinen ja somalialaisen 951 000 euroa negatiivinen.

Suomessa syntyneen kantaväestön vastaava ennuste on 0 euroa. Siinä on kuitenkin mukana lapsuudesta ja nuoruudesta aiheutuvia menoja 19 ikävuoteen asti, mitä ei ole huomioitu Somaliaa ja Irakia koskevissa luvuissa.

Kun lasten vaikutus lasketaan mukaan vastaavat lukemat ovat irakilaisen osalta 844 000 ja somalialaisten osalta 1 343 000 euroa negatiiviset.

Irakilaisen ja somalialaisen aiheuttaman kustannus Suomen julkiseen talouteen on Salmisen mukaan keskimäärin noin 20 000 euroa vuodessa.

[...]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0e78450-c8cd-4844-af5b-425f09a8793e (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d0e78450-c8cd-4844-af5b-425f09a8793e)

En ole tutkimusta lukenut, uskon siihen, koska summat vaikuttaa samoilta kuin muualla pohjoismaissa. Mutta tuon tutkimuksen täytyy olla todella laadukas, kun ei vielä ole kai yksikään media uskaltanut sitä kiistää. Vahteran laskelma oli mielestäni oikein hyvä, mutta se uskallettiin kiistää monin tahoin.

Quote from: YLE
Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

Auttamisen arvo tosiaan jäi Salmiselta epähuomiossa pois, mutta lasketaanpa tähän jotain suuruusluokkia. Härifrån tvättas.

Afganistanissa kuolee 3400 siviilä väkivaltaisuuksiin vuodessa joka on YK:n mukaan nyt "ennätysvaarallinen" paikka.

YK: Siviilejä kuolee ennätyspaljon sodan repimässä Afganistanissa (https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201807152201075096)

Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Eli todennäköisyys kuolla Afganistanissa turvapaikan edellyttämällä tavalla on aika tarkkaan 1 kuolema 10 000 siviilä kohden. Eli meidän pitää antaa turvapaikka 10 000 satunnaiselle siviilille jotta pelastamme yhden hengen.

Oletetaaan afgaanien elinkaarikustannuksiksi sama mitä irakilaisilla 690 000. Eli 10 000 afgaanin turvapaikka tulee maksamaan 6,9 miljardia. Tällä pelastamme yhden hengen. Tähän joku sanoo että eihän tänne tule satunnaisia afgaaneja vaan ne jotka on oikeasti vaarassa joten pelastamme enemmän. Tähän voi vastata että sisäinen pako Afganistanin sisällä vie todennäköisyyden kuolla jo lähelle tuota keskimääräistä ja turvapaikkaa ei edes myönnetä n. kolmasosalle hakijoista joten mitään erityistä vaaraa suurella osalla ei ole. Jokatapauksessa yhden afgaanihengen pelastaminen maksaa luokkaa miljardin Suomelle. Ehkä enemmänkin.

Mietin että mihin tätä auttamisen hintaa voisi suhteuttaa? Mikä olisi kaikista kalleinta ihmishengen auttamista mitä ylipäätään on. Ei tullut mieleen kuin vauvan pitkäaikainen tehohoito. Kalleimmat hengen pelastavat hoidot maksaa n. miljoonan.

Quote
Viime vuoden kalleimman potilaan hoito Suomessa maksoi Mediuutisten julkaisemien tietojen mukaan lähes miljoona euroa. Kyseinen Varsinais-Suomessa hoidettu vauva kärsi poikkeuksellisen vaikeista epämuodostumista nikamissa, ruokatorvessa ja munuaisissa. Lapsi oli tehohoidossa lähes kymmenen kuukautta.

https://yle.fi/uutiset/3-5064725

Eli sijoitamme yhden afgaanin hengen pelastamiseen suuruusluokkaa 1000 kertaa enemmän rahaa kuin vakavasti kuolemansairaan lapsen hengen pelastamiseen. Tässä oletetaan että hoito onnistuu ja lapsesta tulee normaali suomalainen veronmaksaja. Suomalaisen sairaanhoidon onnistumisprosentit on kohtuullisen suuria vaikeissakin tapauksissa jotka on ylipäätään hoidettavissa. Eli vaikka hoito ei aina onnistukaan niin silti suuruusluokka ei paljoa muutu.

Tässä YLE:lle vähän auttamisen arvoa. Oletteko ihan varmoja että kannattaa lähteä tälle tielle? Kuoppa alkaa olla jo aika syvä.

Quote from: foobar on 18.03.2019, 20:36:47
Mielestäni Iltalehden juttu aiheesta oli varsin asiallinen. Ei kehitetty mitään näennäisnäppärää nälvimistä jolla olisi yritetty nollata saadut tulokset.

Samaisen Mika Koskisen juttu viime viikolta:

QuoteIL-Analyysi: Turvapaikanhakijoiden kustannukset ovat Suomessa suuri mysteeri - "On yritetty useaan otteeseen selvittää"

Iltalehti kysyi valtiolta, kunnilta ja Kelasta, paljonko humanitäärinen maahanmuutto eli turvapaikanhakijoista ja pakolaisista aiheutuva kustannus on.

Maahanmuutto puhuttaa suomalaisia, erityisesti humanitäärinen maahanmuutto. Kun puhumme humanitäärisestä maahanmuutosta, puhumme turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, emme esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta.

Iltalehti uutisoi viime viikolla (IL 7.3.) KHT-tilintarkastaja, ps-taustaisen Pauli Vahteran laskelmasta, jonka mukaan humanitäärinen maahanmuutto maksaa Suomelle 3,2 miljardia euroa vuodessa.

Se on kova luku. Lukua voi verrata vaikkapa Suomen valtion kuluvan vuoden budjetin 55,5 miljardin euron loppusummaan.

Mutta onko se oikea luku?

Jos allekirjoittaneelta kysytään, vastaus kuuluu: en tiedä.

Mutta ei sitä tunnu tietävän kukaan muukaan. Vaikuttaa siltä, etteivät poliitikot ja virkamiehet ole edes halunneet selvittää asiaa.

***

Pientä yritystä toki on ollut.

"Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon."

Näin kuluu Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelman kirjaus kesältä 2015. Yleinen näkemys on, että kirjaus pantiin hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta.

Selvityksen tekijäksi valittiin asiantuntija Jere Päivinen STM:stä. Päivisen selvitys julkistettiin joulun alla 2017 nimellä "Mitä tiedämme maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista - selvitys maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kokonaisuudesta."

Nopeasti kävi ilmi, että kyseessä on varsin kunnianhimoton raportti, joka ei vastaa hallitusohjelman kirjausta. Odotus oli, että selvitys maahanmuuton kustannuksista sisältää myös euromääräisen kokonaisarvion.

[...]

Pahat kielet väittävät, että Sipilän hallituksen into selvitystä kohtaan lopahti samaan aikaan, kun siniset irtautuivat perussuomalaisista kesällä 2017, ja sinisiä huomattavasti maahanmuuttokriittisempää linjaa vetäneet persut jäivät hallituksesta oppositioon.

Lopputulokseksi jää, että raportissa ei kerrota maahanmuuton tai pelkästään humanitäärisen maahanmuuton kustannuksista mitään.

Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e4266ab3-65a7-4a1e-8d3e-897402c89cf0) 14.3.2019

Quote from: krauta on 18.03.2019, 20:44:10
En ole tutkimusta lukenut, uskon siihen, koska summat vaikuttaa samoilta kuin muualla pohjoismaissa. Mutta tuon tutkimuksen täytyy olla todella laadukas, kun ei vielä ole kai yksikään media uskaltanut sitä kiistää. Vahteran laskelma oli mielestäni oikein hyvä, mutta se uskallettiin kiistää monin tahoin.

Selailin tutkimuksen läpi sikäli kuin tunnissa-parissa voi asiaan voi tutustua. En niinkään katsonut tekstin määrää - vaan enemmänkin kaavojen määrää. Tutkimus on metodologisesti kaukana siitä ideologisesta käsienheiluttelusta jolla yleensä pyritään hallitsemaan ilmatilaa. Siis positiivisessa mielessä - on oikeasti lähdetty liikkeelle tilastodatasta ja katsottu mitä siitä saadaan ulos.

Quote
SDP:n Tuppurainen esitti pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista – pelkästään yhden vuoden tulijoista kertyisi 10 miljardin euron lasku!
[...]
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) esitti 2016 Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Suomen kiintiöpakolaisten vuosittainen määrä nostettaisiin kymmeneen tuhanteen.
[...]
Suomen Perustan tänään julkaisema, maahanmuuttajien elinkaarivaikutuksia julkiseen talouteen tarkasteleva laaja tutkimus osoittaa, että Somaliasta tai Irakista Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön kustannukset veronmaksajalle ovat henkilön koko elinkaaren aikana keskimäärin jopa miljoona euroa, alkaen siitä hetkestä, kun henkilö muuttaa Suomeen. Jos laskelmaan huomioidaan henkilön lapset, kustannukset kohoavat vieläkin enemmän.

Tuppuraisen esittämä, kiintiöpakolaisten määrän nostamisen hinta suomalaiselle veronmaksajalle olisi siten noin kymmenen miljardia euroa/vuoden tulijat. Vertailun vuoksi todettakoon, että HX-hävittäjähankkeen hinnaksi arvioidaan 7-10 miljardia euroa. Tuolla summalla Suomi saisi noin 64 uutta hävittäjää käytöstä poistuvan Hornet-kaluston tilalle. Tuppuraisen ja demarien linja siis tuskin ilahduttaisi veronmaksajia.
[...]
https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-tuppurainen-esitti-pakolaiskiintion-kymmenkertaistamista-pelkastaan-yhden-vuoden-tulijoista-kertyisi-10-miljardin-euron-lasku/

Tuppurainen on Mykkäsen linjoilla eli heidän mielestään Suomi kestää helposti 10 miljardin lisälaskun joka vuosi. Myös vuoden 2015 toilailujen kokonaislasku on reippaasti yli 10 miljardia, koska järjestäen kaikki oleskeluluvan saaneet yhdistävät tänne vielä perheenjäseniään.

Hävittäjähankinnoista ja sen kuluista tullaan käymään julkista debattia kyllästymiseen asti, mutta toisaalta näitä yhtä kalliita mamuhankintoja tehdään ja esitetään tehtäväksi puolihuolimattomasti ja aivan vasemmalla kädellä.

10 miljardia euroa, jolla pelastettiin 10.000 "hätää kärsivää", joista about 2.000 työllistyy (joskus) töihin, joista juuri kenestäkään valtiolle ei oikeasti jää mitään nettotuloa ???

Valtiolle, satsattu 10 miljardia on siis negatiivisella tuotto-oletuksella. "Mitä enemmän satsaat, sitä suurempi on tappio". Olikos se Pisipää pusinesmies vai ei ???  :facepalm:

Svenska Ylen puolella ei kai uutisoitu kuin radiossa Aktuellt 17 -ohjelmassa (https://arenan.yle.fi/1-50068959?autoplay=true) (4:30-11:00).

Suomen Perustan tutkimus rinnastettiin myös tänään julkaistuun EVAn mielipidekyselyyn ajatuksella, että niiden tulokset olivat vastakkaiset, kun EVAn kyselyssä suhtauduttiin maahanmuuttoon myönteisesti.

Tutkimusta arvioinut toimittaja ei kuulemma ollut perehtynyt tutkimukseen, mutta vähätteli sitä kyseenalaistaen sen taustamotiivit. Luvut saattavat olla oikeita tai sitten ei.

Ohjelman näkökulma oli, että tällainen tutkimus on lähtökohtaisesti moraalisesti ongelmallinen, koska siinä laskettiin ihmisten kustannuksia. Entä suomenruotsalaisen, vammaisen tai sairastuneen ihmisen kustannukset, toimittaja kysyi.

Että sellaista kritiikkiä neljän vuoden tieteellisestä työstä.

Quote from: Roope on 18.03.2019, 22:20:31
Ohjelman näkökulma oli, että tällainen tutkimus on lähtökohtaisesti moraalisesti ongelmallinen, koska siinä laskettiin ihmisten kustannuksia. Entä suomenruotsalaisen, vammaisen tai sairastuneen ihmisen kustannukset, toimittaja kysyi.

Tuossa ylempänä juuri laskeskelin että yhden afgaanipakolaisen henki on 1000-kertaa arvokkaampi kuin kuolemansairaan ja vuoden tehohoitoa tarvitsevan lapsen. Että tällaisia ihmisen kustannuksia ja moraalisia ongelmia.

Paljonko muuten mahtaisi maksaa, jos nykyisen humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamien kustannusten sijaan RHC:n mammat ym. pullahalaajat vietäisiin valden piikkiin vaikkapa 2xvuodessa Gambiaan parin viikon riemulomalle? En tiedä, mutta veikkaisin viivan alle jäävän summan kannalta ja muutenkin ratkaisun olevan Suomelle win-win.

Quote from: ämpee on 18.03.2019, 18:21:18
Kuuntelin ½:lla korvalla tuon tuumaustunnin ja en kovinkaan ilahtunut ole esittämisen selkeydestä.
Hyvä toisaalta täältä ilmaisesta katsomosta arvostella, mutta taatusti hyvästä työstä ei saa kunnon kuvaa ilman että sen esittelynkin toteuttamiseen on hiukan paneuduttu.

Aivan ensimmäisenä olisi pitänyt lyödä kovat luvut tiskiin, ja vasta sen jälkeen alkaa selittelemään mistä, millä perusteella ja miten laskien nämä luvut on saatu.
Eli, elinkaarikustannukset 1.000.000€/matu/elinikä, vuotuisen ylläpidon kustannukset 20.000€/vuosi/joka vuosi, jne. ja sitten kaikki tarpeellinen millä laitetaan jauhot suuhun.

Nyt toimittajat joutuivat kaivelemaan noita lukuja ja niiden selkeä esittäminen oli jostain syystä kovin kovin vaikeaa.
Työmies ei heilutellut tahtipuikkoa niin kuin olisi pitänyt.

Kiitokset kuitenkin suuresta työstä ja nyt sitten odottelemme miten tämäkin vaietaan/vaiennetaan vastuullisesti median toimesta.

Valitettavasti täytyy olla samaa mieltä. Epäilemättä ansiokas tutkimus kärsi sen heikosta esittelystä. Kuuntelin aluksi sitä radiosta, eikä siitä oikein tullut hullua hurskaammaksi. Netin kautta asiat vähän selveni mutta sekin jätti vielä runsaasti toivomuksen varaa. Olisi ehkä ollut tarpeellista ottaa vähän lisäaikaa esityksen valmisteluun ja käyttää siihen vaikka ammattilaista apuna.

Toisaalta tuon tuumaustunnin briiffi on sinänsä epäoleellinen itse asian kanssa. Nyt on bout 700 liuskaa tarjolla sille, kuka jaksaa sen läpi puskea ja yrittää päästä laukomaan ähäkuttia.

Vasemman laidan vihertäneistö ei sitä tee, vaan tyytyy "olet tyhmä ja rasisti" - tasoiseen vasta-argumentointiin. Se ei valitettavasti tässä tapauksessa toimi, vaikka niin huippuälykkään väittelytaktiikan omaava kumppani itseään viisaampana pitääkin.

Quote from: Roope on 18.03.2019, 18:17:15
Voi pyhä yksinkertaisuus näitä Ylen toimittajia. Huomasivat, että laskelmista puuttuu auttamisen arvo!

QuotePerussuomalaiset tutki: Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

...
Kriisilalueilta tuleville annettua apua ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan humanitaariselta kannalta.

Onneksi norjalaiset ovat hyvinkin tarkasti arvioineet näitä "auttamisen" ja auttamisen vaihtoehtoiskustannuksia. Samalla selviää myös se, että minkälainen toiminta on aidosti humanitaarista.

Quote from: akez on 17.09.2015, 23:15:50
Syyrialaispakolainen maksaa Norjalle 800.000 euroa* - 8.000 pakolaista taas maksaa useita miljardeja euroja

- Me voimme auttaa miljoonaa ihmistä paikan päällä sen sijaan, että autamme 0,1% lotossa onnekasta.

Hegnar.no 18.6.2015 juttu norjaksi (http://www.hegnar.no/okonomi/artikkel551578.ece)

Høyren parlamenttiryhmän johtaja Trond Helleland esitti eilen Stortingetissä, että Norjaan otettaisiin 8.000 syyrialaista pakolaista lisää ...

Høyren, Arbeiderpartin, Venstren, KrF.n, Senterpartin ja MDG:n yksimielisyys vastaanotettiin viime viikolla pettymyksellä Pakolaisavussa ja Norjan turvapaikkahakijajärjestössä (NOAS). He olivat toivoneet 114 miljoonaa euroa lisäapuun paikan päällä.
(...)

Tutkimuksia maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen (https://hommaforum.org/index.php/topic,84975.msg1997683.html#msg1997683)

Tiivistäen keskeisiä seikkoja artikkelista:

Norjassa parlamenttipuolueet suunnittelivat vuonna 2015 ottavansa 8.000 syyrialaisen ylimääräisen lisäerän maahan. Norjan pakolaisjärjestöt kuitenkin protestoivat. Ne halusivat 8.000 Norjaan tuotavan sijaan mieluummin 114 miljoonaa euroa lisää auttaakseen pakolaisia konfliktin lähialueilla. Siellä he voivat auttaa huomattavasti suurempaa ihmismäärää. He ilmoittavat tällä rahasummalla pystyvänsä auttamaan miljoonaa henkilöä.

8.000 lisäpakolaisen tuominen Norjaan olisi pakolaisjärjestöjen mukaan tehotonta toimintaa ja vielä erittäin kallista. Pelkät vastaanoton kustannukset 5 vuodelta ajalta näiden 8.000 henkilön osalta olisivat 912 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan tämän 8.000 henkilön lisäerän elinkaarikustannukset keskimäärin realisoituvilla perheenyhdistämisillä olisivat yhteensä 11 miljardia euroa.

Ehkäpä myös ylen toimittajat saavat tuosta tyhjentävän vastauksen auttamisen hintaa koskevaan kysymykseen. Poliitikkojenkin on syytä olla perillä näistä realiteeteista ja auttamisen hinnasta eri skenaarioilla.

Quote from: Arkipiispa on 18.03.2019, 22:01:17
10 miljardia euroa, jolla pelastettiin 10.000 "hätää kärsivää", joista about 2.000 työllistyy (joskus) töihin, joista juuri kenestäkään valtiolle ei oikeasti jää mitään nettotuloa ???

Valtiolle, satsattu 10 miljardia on siis negatiivisella tuotto-oletuksella. "Mitä enemmän satsaat, sitä suurempi on tappio". Olikos se Pisipää pusinesmies vai ei ???  :facepalm:

Yhden hallituskauden aikana on onnistuttu rakentamaan mittava mokukoneisto jota käyttäen on tuohta revitty taskuihin (veronmaksajien taskuista) järkyttävät määrät. Eli härski pusinesmies oli, ja on edelleen.

Hienoa, että näitä asioita tuodaan esiin faktapohjalta. Sekä Vahteran kolumni, että tämä uusi tutkimusraportti.

Nyt on vastaväittäjien tehtävä argumentoida omilla faktoillaan, jos ovat sitä mieltä, että nämä nyt esitetyt ovat vääriä. Sellaista keskustelua maahanmuuttopolitiikasta olisi pitänyt käydä jo ajat sitten.

Hienoa on, se, että jos valtamedia vaan suostuu päästämään tämän keskustelunaiheeksi, niin Perussuomalaiset voittavat aina. Pääasia, että aiheesta puhutaan. On myös äänestäjän ja veronmaksajan kannalta ihan sama pitääkö Perussuomalaisten tutkimuksen miljoona euro paikkansa, vai onko oikea luku sittenkin 600 000. Kyse kuitenkin erittäin suurista negatiivisista kuluvaikutuksista budjettiin.

Itse uskon, että nyt esitetyt luvut ovat alakanttiin, sillä niistä puuttuu erilaiset piilovaikutukset: Ymmärtääkseni tulkkien, kouluavustajien ja muiden vastaavien tukipalveluiden kulut eivät taida olla täysimääräisinä. Jos opettajan ajasta 80% menee maahanmuuttajalasten opastamisen, tämä on suoraan pois suomalaislapsilta. Merkittävä osa laskelmien verotuloista tienataan ammateista, joita ei olisi, mikäli maahanmuuttoa ei olisi: tulkkeja, koulunkäyntiavustajia, jne. Kustannukset rikollisuudesta oikeuslaitokselle, sekä kansalaisten turvattomuuden lisääntymisestä.

Quote from: Roope on 18.03.2019, 18:17:15
Voi pyhä yksinkertaisuus näitä Ylen toimittajia. Huomasivat, että laskelmista puuttuu auttamisen arvo!

QuotePerussuomalaiset tutki: Pakolaisten vastaanottaminen Irakista ja Somaliasta ei kannata taloudellisesti – mutta laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

Perussuomalaisten tilaamassa selvityksessä lasketaan, paljonko Somaliasta tai Irakista tullut tuottaa kuluja ja verotuloja. "Tutkimuksessa on täynyt tehdä paljon oletuksia", varoittaa ministeriön asiantuntija.

[...]

Vain talouskysymys?

Suomen perustan laskelmassa on selvitetty vain euromääräisiä kuluja ja maksettuja veroja.

Kriisilalueilta tuleville annettua apua ei ole sen sijaan arvioitu lainkaan humanitaariselta kannalta.

[...]

Paljon oletuksia tulevaisuudesta

Suomen perusta -ajatushautomon mukaan vuonna 2016 valtion budjetissa varattiin pakolaisten vastaanottamiseen 620 miljoonaa ja kotouttamiseen 134 miljoonaa euroa.

STM:n raportin kirjoittanut Jere Päivinen ei ole syventynyt tänään julkaistuun selvitykseen. Yleisellä tasolla hän kiittelee elinkaaritutkimusta, koska se antaa kattavamman kuvan kuin yhden vuoden tarkastelu.

Mutta elinkaariselvityksessä on myös haasteita.

– Siinä on tehtävä tulevaisuudesta paljon oletuksia, jotka vaikuttavat analyysiin.

Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10695029) 18.3.2019

Työllisyyden kehittyminen maassa asutun ajan myötä on mukana elinkaarilaskelmissa, eikä ole syytä olettaa, että tulevaisuudessa maahanmuuttajien määrän lisääntyessä työllisyysaste muuttuisi oleellisesti ainakaan parempaan päin.

Asialla Maria Stenroos ja Antti Parviala.

Laskelmista ei puutu auttamisen arvo sillä auttamisen arvo esim. somaleita ottamalla on hyvin lähellä nollaa. Koulutarvikkeet kokonaiselle luokalle katastrofialueilla maksavat Unicefin mukaan (linkki alla) 181 euroa. Yhden somalin elinkaarikustannuksilla (950 000 euroa) hankkisi siis koulutarvikkeet 5249 koululuokalliselle oppilaita. Jos Suomi lopettaisi somalien ottamisen ja palauttaisi jo maahan otetut, voisi se luultavasti samalla rahalla järjestää koulutuksen koko Somaliaan esikoulusta yliopistoon.

https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/koulutus/

YLE:n kritiikki on ihmeen heppoista. Eivätkö saaneet yhtään pätevää ihmistä analysoimaan tuota? Ei niin, että tulos olisi yhtään kummoisempi, koska PS:n faktat ovat kohdallaan. Mutta olisi YLE kyennyt haastamaan enemmän, uskoisin? Ei uskoa riitä YLE:ssä, koska tietävät olevansa väärässä?

Auttamisen arvon laskeminen on todellakin niin paljon helpompaa ja vajakkien kannalta huonompia lukuja tuottavaa, ettei sitä edes kannata tehdä. Joskus tein huvikseni laskelmia (https://hommaforum.org/index.php/topic,117682.msg2683471.html#msg2683471), että 10 000 afrikkalaisen ottaminen tänne yhtenä päivänä kertarysäyksellä "helpottaa" Afrikan tilannetta 4 tuntia ja 20 minuuttia. Samoin 27 afrikkalaisen tänne ottaminen päivässä auttaa 45 sekuntia, kunnes taas se laari on kasvanut, mistä pitää tänne ammentaa porukkaa.

Väestöräjähdys aiheuttaa sen, ettei mamutuksessa ole mitään järkeä, koska se ei auta Afrikan tilannetta lainkaan, mutta heikentää Suomen tilannetta merkittävästi. Ja on sitä maailmaa Afrikan ulkopuolellakin.

Yksi somali aiheuttaa meille siis miljoonan euron kustannukset.

Samaan aikaan vanhustenhoito on retuperällä, jopa vanhusten saamat vaipat lasketaan tiukasti ja usein niiden määrä on aivan riittämätön. Vaippojen määrä siis lasketaan, mutta somaleiden määrää ei lasketa: niitä saa tulla miten paljon vain.

Olisi hauska tietää, montako vaippaa saisi yhden somalin hinnalla. Sitten kansa saisi äänestää, haluaako se vaippoja vaiko somaleita.

Quote from: Eino P. Keravalta on 19.03.2019, 05:57:09
Yksi somali aiheuttaa meille siis miljoonan euron kustannukset.

Samaan aikaan vanhustenhoito on retuperällä, jopa vanhusten saamat vaipat lasketaan tiukasti ja usein niiden määrä on aivan riittämätön. Vaippojen määrä siis lasketaan, mutta somaleiden määrää ei lasketa: niitä saa tulla miten paljon vain.

Olisi hauska tietää, montako vaippaa saisi yhden somalin hinnalla. Sitten kansa saisi äänestää, haluaako se vaippoja vaiko somaleita.

Pääsöäntöisesti vanhukset ovat itse aiheuttamansa ongelman edessä, juuri he ovat äänestäneet monikulttuurin ihanuutta julistavia mokutuspuolueita.
 
    Nämä vanhukset ovat äänestäneet liudan vasemmistopresidenttejä ja muun muassa Matti Vanhasen hallitusta jonka hallitusohjelmaan kirjattiin: "Suomi kuuluu kaikille".

   Nämä vanhukset ovat itse aiheuttamansa asian edessä, aivan samoin kuin itse aiheuttamansa ongelman edessä ovat tulevaisuuden sukupolvet, lakkoilevat koululaiset jotka itse viskoo muoviroskat maahan ja ulkoistavat vastuun ympäristöstä muille eivät itselleen.

Quote from: internetsi on 19.03.2019, 01:51:47
Auttamisen arvon laskeminen on todellakin niin paljon helpompaa ja vajakkien kannalta huonompia lukuja tuottavaa, ettei sitä edes kannata tehdä. Joskus tein huvikseni laskelmia (https://hommaforum.org/index.php/topic,117682.msg2683471.html#msg2683471), että 10 000 afrikkalaisen ottaminen tänne yhtenä päivänä kertarysäyksellä "helpottaa" Afrikan tilannetta 4 tuntia ja 20 minuuttia. Samoin 27 afrikkalaisen tänne ottaminen päivässä auttaa 45 sekuntia, kunnes taas se laari on kasvanut, mistä pitää tänne ammentaa porukkaa.

Väestöräjähdys aiheuttaa sen, ettei mamutuksessa ole mitään järkeä, koska se ei auta Afrikan tilannetta lainkaan, mutta heikentää Suomen tilannetta merkittävästi. Ja on sitä maailmaa Afrikan ulkopuolellakin.

Tämä on se pointti. Kaikki kehitysapu on tuhonnut Afrikan ja tuhoaa myös muut maat siinä samalla. Paras ilmastoteko olisi rinnastaa kehitysapu väestönkasvun rajoittamiseen.

Quote from: takalaiton on 18.03.2019, 21:44:56
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) esitti 2016 Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Suomen kiintiöpakolaisten vuosittainen määrä nostettaisiin kymmeneen tuhanteen.

Asiasta viidenteen: Luuleeko joku, että Tuppurainen ja Mykkänen olisivat heittäneet tuon 10 000 ilmaan ellei asiasta olisi keskusteltu Euroopan unionissa ja ellei sillä tarkoitettaisi jonkinlaisia EU:n sisäisiä siirtoja, joita alettaisiin nimittämään kiintiöpakolaisuudeksi?

Nyt on tutkittua tietoa siitä mitä Tuppuraisen ja Mykkäsen ehdotus tulisi Suomen kansantaloudelle maksamaan. Se tultaisiin rahoittamaan ottamalla lisää velkaa, jota Suomen valtion ei olisi tarkoituskaan maksaa pois. Kunhan tämä velka vielä saadaan nimetyksi joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on, eli velkaa. ollaan valmiita palaamaan tuohon ehdotukseen.

Yhden somalin elättämiseen palaa siis neljän normaalipalkkaisen koko työuran ajalta maksamat tuloverokertymät.

Kurkkua alkaakin kuristamaan, kun tietää somaliperheen sisältävän isännän lisäksi vähintään yhden vaimon sekä 5-10 lasta.

Ei tarvi ihmetellä minne rahat häviää. Ennenvanhaa tuolla verokertymällä katettiin julkisia palveluja.

Quote from: Pkymppi on 19.03.2019, 06:29:33
Nämä vanhukset ovat itse aiheuttamansa asian edessä, aivan samoin kuin itse aiheuttamansa ongelman edessä ovat tulevaisuuden sukupolvet, lakkoilevat koululaiset jotka itse viskoo muoviroskat maahan ja ulkoistavat vastuun ympäristöstä muille eivät itselleen.

Vanhukset ovat äänestäneet niitä puolueita, joiden ovat nähneet rakentaneen tämän sodan jälkeen. Valitettavasti niitä puolueita ei ole enää.  Puolue koostuu.ihmisistä jne.

Quote from: Kapseli on 18.03.2019, 22:55:46
Toisaalta tuon tuumaustunnin briiffi on sinänsä epäoleellinen itse asian kanssa. Nyt on bout 700 liuskaa tarjolla sille, kuka jaksaa sen läpi puskea ja yrittää päästä laukomaan ähäkuttia.

Vasemman laidan vihertäneistö ei sitä tee, vaan tyytyy "olet tyhmä ja rasisti" - tasoiseen vasta-argumentointiin. Se ei valitettavasti tässä tapauksessa toimi, vaikka niin huippuälykkään väittelytaktiikan omaava kumppani itseään viisaampana pitääkin.

Epäilen että vasemmistossa eivät kommentaattorit ole edes avanneet tuota tutkimusraporttia. Muutoin ensimmäiset kommentit olisivat varmaan tasoa "rasistiset persut yrittävät johtaa tärkeässä asiassa harhaan monimutkaisilla kaavoilla." On meinaan luonteeltaan teknisin tutkimus aiheesta jota muistan silmäilleeni. Sivumäärä varmaan tipahtaisi murto-osaan (joka sekään ei olisi vähän) jos tekninen metodologia jätettäisiin vähemmälle.

QuoteYhden somalin elättämiseen palaa siis neljän normaalipalkkaisen koko työuran ajalta maksamat tuloverokertymät.

Sain joskus samansuuntaisia tuloksia jollain ihan yksinkertaisella laskulla, oliko vokkikuluista vai mistä, mutta ajattelin, että ei varmaan voi oikeasti laskea ilnan jotain korkeampaa matematiikkaa. Todellisuus on kuin onkin tarua karmivampaa.

Quote from: Pakkanen on 19.03.2019, 07:25:00
Yhden somalin elättämiseen palaa siis neljän normaalipalkkaisen koko työuran ajalta maksamat tuloverokertymät.

Kurkkua alkaakin kuristamaan, kun tietää somaliperheen sisältävän isännän lisäksi vähintään yhden vaimon sekä 5-10 lasta.

Ei tarvi ihmetellä minne rahat häviää. Ennenvanhaa tuolla verokertymällä katettiin julkisia palveluja.

On aika selkeää, mistä "kestävyysvaje" on alkanut syntyä..

 Turun Sanomissa  (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4518027/Professori+kritisoi+varsinkin+lasten+ottamista+perussuomalaisten+maahanmuuttotutkimukseen+Jarjenvastaista+kun+on+matala+syntyvyys) Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola ottaa kantaa tutkimukseen.

Quote
Professori kritisoi varsinkin lasten ottamista perussuomalaisten maahanmuuttotutkimukseen: "Järjenvastaista, kun on matala syntyvyys"

Suomeen muuttanut Irakilainen tai somalialainen maksaa satojatuhansia elinaikanaan, väittää ajatuspaja Suomen Perusta tutkimuksessaan. Kulut ovat suuremmat, jos tulijalla on lapsia. Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kritisoi tutkimuksen asetelmaa ja tuloksia.

...

Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kritisoi tutkimuksen lähtöasetelmaa ja tuloksia.

–Nämä luvut kuulostavat siltä, mitä ihminen maksaa yhteiskunnalle, jos joutuu työkyvyttömäksi, Piekkola sanoo Lännen Medialle.

Vertailun vuoksi THL ja Sitra tekivät vuosi sitten elinkaarikustannusten tutkimuksen suomalaisille syrjäytyneille. Sen tutkimuksen mukaan syrjäytyneet suomalaiset aiheuttavat jopa 370 000 euron lisäkulut elinaikanaan muihin verrattuna.

Tähän verrattuna Suomen Perustan tulokset ovat korkeita, sillä osa irakilaisista ja somalialaisista käy töissä. Suomen Perustan tutkija Salminen on akateemiselta koulutukseltaan luonnontieteiden ja valtiotieteiden kandidaatti.

Piekkolan mukaan yksi harha tulee siitä, että maahanmuuttajien maksamat verot töistä ovat yleensä pienen tulotason takia pienet.

–Työllä on monta muutakin vaikutusta. Hyödyt kansantaloudelle ovat kaksinkertaiset, kun he kuluttavat.

...

Professori Piekkola kritisoi erityisesti lasten mukaan ottoa vertailuun.

–Lasten näkeminen pelkkänä kustannuksena on järjenvastaista, kun Suomessa on matala syntyvyys. Lapset osaavat suomen kielen. Tällä tutkimusasetelmalla pyritään rotusyrjintään.

Piekkolan mukaan tutkimuksessa havaittua turvapaikanhakijoiden suurta syrjäytyneisyyttä ei voi verrata keskimääräiseen suomalaiseen.

–Turvapaikkaa hakeva on syrjäytynyt kotimaassaankin, joten hän on helposti syrjäytynyt täälläkin.

...

Professori Piekkola katsoo asiaa toisin. Hän vertaa vastineeksi Suomea Ruotsiin.

– Ruotsin väkiluku on kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, eikä siellä ole mitään eläkeongelmaa. Se johtuu täysin maahanmuutosta.

Lainasin vain professorin kritiikiksi tulkittavan osuuden, en toistanut Samuli Salmisen tutkimusta referoineita osuuksia. Koko juttu linkin takaa.

Kritiikki, joka viittaa suomalaisiin syrjäytyneisiin, vaikuttaa melko hampaattomalta. Ei liene yllättävää, että luvut ovat suunnilleen samassa (useiden satojen tuhansien eurojen) kertaluokassa kuin suomalaisen syrjäytyneen osalta. Kuitenkin Salmisen saamien lukujen perustelu liian suureksi sillä perusteella, että "osa irakilaisista ja somalialaisista käy töissä" on hieman älyllisesti epärehellinen heitto (en tosin tiedä, onko tämä toimittajan vai professorin kommentti). Onko molemmissa tutkimuksissa huomioitu samat tulot ja menot? Voiko olla, että nimenomaisesti se menopuoli on suurempi irakilaisten ja somalialaisten osalta verrattuna suomalaiseen syrjäytyneeseen? Ja käykö myös osa suomalaisista syrjäytyneistä töissä? (Vai onko tämä määritelmällisesti mahdotonta, eli onko syrjäytynyt aina määritelmällisesti työtön?) 

Kommetti siitä, että tutkimus olisi jotenkin harhainen sen takia, että maahanmuuttajien maksamat verot ovat pienet pienen tulotason takia, on erikoinen. Jos maksaa vain vähän veroja, osallistuu vain vähän yhteiskunnan rahoittamiseen. Kommentti kulutuksesta sinällään on kai validi, eli osa rahoista (myös maksetuista tuista) palautuu kulutusverojen kautta takaisin yhteiskunnan kassaan. Tämä luultavasti tasoittaa jonkin verran eri ryhmien välisiä eroja, jos kulutusta ei ollut otettu missään ryhmässä varsinaisesti huomioon. Mutta ei tuo eroja tule poistamaan.

Kommentti tutkimusasetelman järjestämisestä niin, että tällä pyritään rotusyrjintään, kuulostaa ideologiselta heitolta eikä niinkään tutkimustulosten kritisoinnilta. Sikäli kun pyritään parantamaan maahanmuuton laatua kestävämmälle pohjalle (esimerkiksi taloudellisista näkökohdista katsottuna), niin tällainen keskustelu nyt vaan pitää käydä, vaikka se ei miellyttäisikään. Niin kauan kuin ei ketään käännytetä rajalta ihonvärin takia, niin kyse ei kai ole rasismista.

Tämä Piekkolan kommentti ansaitsee oikein erityisen huomion:

Quote
– Ruotsin väkiluku on kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, eikä siellä ole mitään eläkeongelmaa. Se johtuu täysin maahanmuutosta.

Väite, että maahanmuutto (nykyisen laatuinen) jotenkin pelastaisi Ruotsin eläkeongelmilta, on varsin mielenkiintoinen. Esimerkiksi  Wikipedian Ruotsin maahanmuutosta kertova sivu  (https://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_to_Sweden) tietää kertoa seuraavaa:

Quote
In a calculation made by The Swedish Pensions Agency, immigrants were expected to generate additional 70 billion SEK to the pension system thanks to increased number of people working, but also add 150 billion SEK in costs.[82] According to an official investigation in 2017, the immigration to Sweden will double the state's expenses for pensions to the population.[11][12]

Ruotsin eläkkeistä vastaava viranomainen on tämän mukaan laskenut, että maahanmuuttajat tuottavat 70 miljardia kruunua eläkejärjestelmään ja vastaavasti tuovat 150 miljardin kruunun edestä lisää eläkekustannuksia. Piekkolalla lienee jotain parempaa tietoa Ruotsin eläkejärjestelmän toiminnasta kuin ruotsalaisilla viranomaisilla, koska ruotsalaisviranomaisten laskema -80 miljardin kruunun nettovaikutus ei ainakaan tavanomaisen matematiikan pohjalta tarkasteltuna vaikuta varsinaisesti eläkeongelman ratkaisulta. Ehkä Piekkolan kannattaisi tarjota ruotsalaisille konsultointipalveluja sen sijaan että antaa haastatteluja Lännen Medialle?

Tuolla samaisella Wikipedia -sivulla oli myös muita arvioita maahanmuuton kustannuksista Ruotsissa:

Quote
In 2015, Sweden received 163 000 asylum seekers and spent €6 billion (1.35% of GDP) on its migrants that year.[65]
...
The state budget for migration expenses increased fivefold from 6997 million SEK in 2004 to 33896 million in 2015, not counting the expenses for the European migrant crisis in the autumn of 2015.[75] In the same 2004-2015, government forecasts consistently underestimated migration costs for migration (sv: Utgiftsområde 8 Migration) by several billion annually.[76]
...
The impact of immigration is however not limited to the migration section in the budget. First generation immigrants, for example, constituted 60% of economic welfare recipients in 2016, 73% of all unemployed and 53% of those serving long prison sentences.[79][80][81]

Vaikka ruotsalaisilla onkin varmaan kirstun pohjalla enemmän rahaa käytettäväksi kuin suomalaisilla, niin eiköhän sielläkin jossain vaiheessa havahduta siihen, että ehkä olisi näissä asioissa kannattanut mennä laatu eikä määrä edellä. Ja ennen kuin julistaa Ruotsin vertaansa vailla olevan demografisen kokeilun jotenkin menestykseksi ja täysin eläkeongelmavapaaksi, niin kannattaa ehkä odottaa vielä hetki.

Quote from: jka on 18.03.2019, 20:46:39

Quote from: YLE
laskelmasta päätettiin jättää pois auttamisen arvo

QuoteAfganistanissa kuolee 3400 siviilä väkivaltaisuuksiin vuodessa joka on YK:n mukaan nyt "ennätysvaarallinen" paikka.
...

Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Eli todennäköisyys kuolla Afganistanissa turvapaikan edellyttämällä tavalla on aika tarkkaan 1 kuolema 10 000 siviilä kohden. Eli meidän pitää antaa turvapaikka 10 000 satunnaiselle siviilille jotta pelastamme yhden hengen.

Oletetaaan afgaanien elinkaarikustannuksiksi sama mitä irakilaisilla 690 000. Eli 10 000 afgaanin turvapaikka tulee maksamaan 6,9 miljardia. Tällä pelastamme yhden hengen.
...

Ystävä hyvä, ansiokas laskelmasi on puutteellinen. Saanko lisätä pari tekijää.

Poimintoja:
Turun terroristi-isku 
- 2 Kuollutta, useita haavoittuneita
- "Allahu akbar!"
Porilainen tyttö
- 1 kuollut
- 28-vuotias irakilaismies surmasi ja raiskasi porilaisen teinitytön Kokemäellä ja poltti hänet
Oulun raiskaus-aalto
- Lukuisia lapsia raiskattu, pysyviä henkisiä ja fyysisiä vaurioita.
- 1 kuollut
Muu rikollisuus
- Ulkomaalaisten osuus rikoksesta epäillyistä on erittäin suuri muun muassa veropetoksissa (34 %), törkeissä varkauksissa(33 %), salakuljetusrikoksissa (32 %), törkeissä maksuvälinepetoksissa(24 %) ja lievissä alkoholirikoksissa (23 %).
Bussi-iskun yritys
- Matu terroristi yritti murhata bussilastillisen ihmisiä
- "Allahu akbar!"
- 10 000 euron korvaukset tekijälle.

Ja niin edelleen...

Havaitsetko, mikä pieni mutta tilastollisesti aikas merkitsevä puute sisältyy sinänsä oivaltavaan laskelmaasi? Kun murhattuja tulee enemmän kuin pelastettuja jo lyhyellä väilllä, mielestäni maksamme diskontanttuna 6,9 miljardia ei lainkaan pelastamisesta. Maksamme omien kansalaistemme sarjamurhaamisesta ja lapsiemme raiskaamisesta vajaa miljardi per teko.

Onneksi se ei ole halvempaa.

QuoteTässä YLE:lle vähän auttamisen arvoa.

Jeah. 

Quote from: Hermit on 19.03.2019, 08:35:11

QuoteYhden somalin elättämiseen palaa siis neljän normaalipalkkaisen koko työuran ajalta maksamat tuloverokertymät.

Sain joskus samansuuntaisia tuloksia jollain ihan yksinkertaisella laskulla, oliko vokkikuluista vai mistä, mutta ajattelin, että ei varmaan voi oikeasti laskea ilnan jotain korkeampaa matematiikkaa. Todellisuus on kuin onkin tarua karmivampaa.

Eihän tuo varsinaisesti yllätys ollut, norjalaistutkimuksen miljoona per somppu toteutuu täälläkin. Tuskin Hölmölässä ainakaan sen vähempää hyysätään.

Ovatko ottaneet huomioon somalijärjestöjen apurahat, somaliaan lähetetyt avustusrahat, somaliaan muuten vaan lähetetyt rahat.

Quote from: simplex on 19.03.2019, 09:26:02

Quote Turun Sanomissa  (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4518027/Professori+kritisoi+varsinkin+lasten+ottamista+perussuomalaisten+maahanmuuttotutkimukseen+Jarjenvastaista+kun+on+matala+syntyvyys) Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola ottaa kantaa tutkimukseen.

Kommentti kulutuksesta sinällään on kai validi, eli osa rahoista (myös maksetuista tuista) palautuu kulutusverojen kautta takaisin yhteiskunnan kassaan. Tämä luultavasti tasoittaa jonkin verran eri ryhmien välisiä eroja, jos kulutusta ei ollut otettu missään ryhmässä varsinaisesti huomioon. Mutta ei tuo eroja tule poistamaan.

Tuosta "rahojen palautumisesta" saa osviittaa ajattelemalla esimerkkiä, että antaisin jollekin 100 euroa ja tämä antaisi minulle siitä takaisin 20 euroa (tähän voi laittaa vaikka alv-prosentin). Sama toistuu joka kuukausi. On helppo havaita, että rahoista osan takaisin saaminen ei muuta kokonaistilannetta. Kyse on suppenevasta sarjasta, jossa rahaa katoaa tasaiseen tahtiin kokonaiskuvan muuttumatta mitenkään.

EDIT korjailtu lainaukset selkeämmiksi

Quote from: pekka2409 on 19.03.2019, 11:09:08
Ovatko ottaneet huomioon somalijärjestöjen apurahat, somaliaan lähetetyt avustusrahat, somaliaan muuten vaan lähetetyt rahat.

Ja Suomen sadoille somaliyhdistyksille myönnetyt rahat?

Quote from: akez on 19.03.2019, 11:11:24

Quote from: simplex on 19.03.2019, 09:26:02
Kommentti kulutuksesta sinällään on kai validi, eli osa rahoista (myös maksetuista tuista) palautuu kulutusverojen kautta takaisin yhteiskunnan kassaan. Tämä luultavasti tasoittaa jonkin verran eri ryhmien välisiä eroja, jos kulutusta ei ollut otettu missään ryhmässä varsinaisesti huomioon. Mutta ei tuo eroja tule poistamaan.

Tuosta "rahojen palautumisesta" saa osviittaa ajattelemalla esimerkkiä, että antaisin jollekin 100 euroa ja tämä antaisi minulle siitä takaisin 20 euroa (tähän voi laittaa vaikka alv-prosentin). Sama toistuu joka kuukausi. On helppo havaita, että rahoista osan takaisin saaminen ei muuta kokonaistilannetta. Kyse on suppenevasta sarjasta, jossa rahaa katoaa tasaiseen tahtiin kokonaiskuvan muuttumatta mitenkään.

Totta. Taidat olla oikeassa sen suhteen mitä tulee valtiolta saataviin tukiin. Tosin jos sillä 80 eurolla ostettaisiin jotain kotimaista tuotetta tai palvelua, jonka tuottamisesta maksettaisiin palkkaa, josta maksettaisiin veroja ja veroluontoisia maksuja ja jolla lopulta ostettaisiin taas kotimaisia palveluita, niin tällöin kai palatusprosentti olisi selvästi enemmän kuin "yhden kierroksen" arvonlisäveroprosentti. Kuitenkin kai lopputulos on se, että rahaa palautuisi vähemmän kuin mitä systeemiin syötetään rahaa. Eli sarja olisi hitaammin suppeneva (koska kokonaispalautusprosentti olisi merkittävästi suurempi), mutta se ei sinänsä kai muuta perusajatustasi.

Tuosta edellisestä tuli mieleen avainsana "kotimaista". Eli tavallaan jos kulutusta lähtee perkaamaan ja yhdistelemään tähän tarkemmin, niin pitäisi kai huomioida myös se, mitä kulutetaan. Eli jos ostetaan lähinnä ulkomaisia tuotteita / palveluita tai lähetetään muuten vaan merkittävä määrä rahaa ulkomaille, niin tällöin palatusprosentti (Suomen valtion talouden kannalta) on merkittävästi pienempi kuin kotimaisen kulutuksen tapauksessa. Kysymys tietysti kuuluu, missä määrin eri ryhmillä on eroja tämän suhteen? Tämä kysymys on kaiketi merkittävässä asemassa sen suhteen, jos halutaan lisätä professori Piekkolan toivoma kulutus yhtälöön. On kai mahdollista, että asiaa näin tarkastelemalla päädytään siihen, että kulutuksen huomiointi ei välttämättä kavennakaan ryhmien välisiä eroja.

Ja pitäisiköhän tuohon tarkasteluun lähtiessä huomioida myös sitten vastaavasti se, mistä kulutettu raha on lähtöisin? Vientiyrityksessä tienattu ja kotimaassa kulutettu raha tietysti vaikuttaa kansantalouteen (ja siten julkiseen talouteenkin) ihan eri tavalla kuin esimerkiksi verorahoista tukina saatu ja ulkomaille kulutettu raha.

E: korjattu typoja

Tästä on muuten helvetin helppo tehdä omakohtainen laskelma, joka on sattumalta pitkälti samalla linjalla Persujen viimeisimmän laskelman kanssa:

• Katsi omasta palkkakuitistasi, paljonko oli viimeisimmän palkan ennakonpidätys
• Katso esim. tästä (https://www.iltalehti.fi/pakolaiskriisi/a/2015100920494222) mutu-arvio turvapaikanhakijan kustannuksista
• Jaa ennakonpidätys 20:llä (4 viikon työpäivät) niin näet paljonko maksat palkasta veroja päivässä
• Jaa tulos turviksen päiväkustannuksella ja ota tuloksesta käänteisluku

Saat tuloksena luvun, joka kertoo kuinka monta itseäsi tarvitaan kustantamaan yksi turvapaikanhakija. Oma tulokseni on 5.7; 8.6 jos laskee 30 päivän mukaan (turvikset on turviksia kai viikonloppuisinkin).

Ajattelin joskus että eikai se voi olla näin yksinkertaista, mutta tarkemmin kun ajattelee niin  onhan se. Joku viisaampi voi selittää, mikä tässä menee pieleen.

Professori Hannu Piekkola ei näytä olevan pelkkä taloustieteilijä  ;)
Hän on meedio ja tietää aurinko- ja tähtimerkkienkin vaikutukset. Eipä siinä mitään, saahan professorikin henkimaailmaa harrastaa, mutta minun silmissäni se harrastus tuo tiettyä uskottavuusvajetta muihin lausumiinkin.

Quote
Kirjailija, professori, meedio ja astrologi Hannu Piekkola opastaa miten voi löytää kullekin sopivat yrtit, jotka parhaiten puhdistavat ja elävöittävät kehoa. Mikä kaikista kymmenistä yrteistä on se sopivin astmaan, närästykseen tai vähintään yhtä lukuisista yrteistä sopivin suoliston toimintaan. Oma yrttisi riippuu aurinkomerkistäsi, mutta myös kuun asemasta.

Luennolla on mahdollisuus ostaa myös Hannun uutta kirjaa "Yrttien ylivoimaa – lumottu lumme ja 143 muuta hoitavaa kasvia" hintaan 35 e. Lisätietoja kirjasta www.hereticum.com

https://www.lakeudenhenkinenseura.fi/2013-kevat.html

Quote from: Pakkanen on 19.03.2019, 07:25:00
Ei tarvi ihmetellä minne rahat häviää. Ennenvanhaa tuolla verokertymällä katettiin julkisia palveluja.

Niin sillä katetaan nytkin, mutta palveluja käyttää suurelta osin haittaväestö. Menkää pääkaupunsiseudulla terveyskeskukseen tai raastatuvanoikeuteen, niin näette yhdellä vilkaisulla kuka niitä hyvinvointivaltion resursseja kuluttaa.

QuoteProfessori kritisoi varsinkin lasten ottamista perussuomalaisten maahanmuuttotutkimukseen: "Järjenvastaista, kun on matala syntyvyys"

Tältä meediolta haluaisin kysyä, että mitä matalan syntyvyyden maa hyötyy siitä, että se haalii sellaisia ihmisiä, joista on miljoonan elinkaarikustannukset.

Quote from: simplex on 19.03.2019, 11:56:05

Quote from: akez on 19.03.2019, 11:11:24
Tuosta "rahojen palautumisesta" saa osviittaa ajattelemalla esimerkkiä, että antaisin jollekin 100 euroa ja tämä antaisi minulle siitä takaisin 20 euroa (tähän voi laittaa vaikka alv-prosentin). Sama toistuu joka kuukausi. On helppo havaita, että rahoista osan takaisin saaminen ei muuta kokonaistilannetta. Kyse on suppenevasta sarjasta, jossa rahaa katoaa tasaiseen tahtiin kokonaiskuvan muuttumatta mitenkään.

Totta. Taidat olla oikeassa sen suhteen mitä tulee valtiolta saataviin tukiin. Tosin jos sillä 80 eurolla ostettaisiin jotain kotimaista tuotetta tai palvelua, jonka tuottamisesta maksettaisiin palkkaa, josta maksettaisiin veroja ja veroluontoisia maksuja ja jolla lopulta ostettaisiin taas kotimaisia palveluita, niin tällöin kai palatusprosentti olisi selvästi enemmän kuin "yhden kierroksen" arvonlisäveroprosentti.

Taloustieteilijät ovat laskeneet noita kiertokertoimia ja saaneet hyvinkin erilaisia tuloksia mallista riippuen. Yhteistä näille on tuo suppeneva sarja. Vähemmän tulee takaisin, kuin mitä kulutettiin.

Jos lähdetään spekuloimaan noilla palautuvilla rahoilla, niin silloin on otettava huomioon myös se, että maahanmuuton kulut ovat kustannuksia, joiden suuruuteen voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikalla. Koska kyse on muun päälle tulevista ylimääräisistä menoista, niin ne on vuorostaan rahoitettava jollakin tavalla, veroja korottamalla tai ottamalla lisää velkaa. Tämä huomioiden tilanne on edelleen se, että peitto ei pitene ompelemalla toiseen päähän toisesta päästä pois leikattu kaistale.

Sama tai jopa parempi kerroinvaikutus talouteen saataisiin muuten aikaan jakamalla nämä rahat suoraan suomalaisille.

Kolmas merkittävä tekijä asiassa ovat vaihtoehtoiskustannukset, eli kuinka montaa henkilöä voidaan auttaa yhden täällä olevan kustannuksilla siellä lähialueilla?

Näitä kokonaisuuden suuntaviivoja hahmottelemalla saa varsin hyvän näppituntuman noiden asioiden tilaan. 

EDIT pieniä korjauksia

Eri ryhmien erot syntyvyydessä pitäisi olla juuri maahanmuuttopolitiikan keskiössä. Lapsimäärien erosta syntyy ne kertoimet, jotka tekee maahanmuutosta joka sukupolvi pahenevan ilmiön. Yhä harvempi maksaja saa kontolleen yhä enemmän elättejä.
Matti ja maija saa yhden lapsen Jukan. Aisha ja Muhammed saa kuusi lasta. Jukka saa yhden lapsen. Mamujen kuusi saavat kaikki kuusi. jne.

Lapset eivät paljon pelasta elinkaarikustannuksissa, jos heillä on suhteellinen yliedustus äo-jakauman vasemmassa laidassa, siis lukemissa alle 85. Kouluttaminen / oppiminen on työlästä, tulos heikko ja syrjäytymisennuste korkea. Suomen perustan kaksi esimerkkimaata ovat matalahkon keski-äo:n maita, Irakin estimaatti 87 ja Somalian 68. Kun keskiälykkyys eli kellokäyrän huippukohta hilautuu satasesta vasemmalle, tapahtuu kaksi asiaa: keskimääräistä älykkäämpien määrä laskee ja keskimääräistä heikkolahjaisempien määrä kasvaa.

Sitten Helsingin kaupungin päättäjät ovat tämänpäiväisen lehtijutun mukaan "havahtuneet nopeaan muutokseen ja sen seurauksiin". Työllistymistä on yritettävä, koska se on tavoite ja koska se on tavoite, siihen on oltava varaa, sanoo vihreiden Otso Kivekäs. Daniel Sazonov (kok.) vaatii toisen polven paluumuuttajana "erityisiä" toimia ja demarien Razmyar uskoo, että niiden koulutukseen, jotka ovat koulutuksesta pois jo pudonneet eivätkä mitään oppineet, takaisin opintoihin satsaamiseen on satsattava lisää.  Jussi Halla-aho on ainoa, joka jutussa kyseenalaistaa, onko ennuste luonnonlaki ja onko siksi lapioitava lisää verorahaa siihen, mikä ei tuota.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006039963.html

Quote
Sazonovin mielestä Helsingin pitäisi kaksinkertaistaa pd-raha, ja Razmyar toivoo valtiolta tukea rahoituksen järjestämiseen.

Sazonov korostaa, että vieraskielisten hyväksi tehdyt ratkaisut hyödyttävät sosiaalista liikkuvuutta ja tasa-arvoa laajemminkin.

"Pienellä panostuksella saadaan aikaan hyvinkin merkittäviä vaikutuksia."

Lasten ja nuorten kotouttaminen perusopetuksen kautta on verrattain helppoa. Vieraskielisten määrän lisääntyminen perustuu kuitenkin enimmäkseen työperäiseen maahanmuuttoon ja Helsinkiin muuttavien turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun.

"Pitää keksiä keinoja saada peruskouluiän ohittaneet, matalasti koulutetut ja mahdollisesti lukutaidottomat ihmiset kielen ja opintojen pariin", Razmyar sanoo.

LOPULTA on kyse resurssien ohjaamisesta ja kohdentamisesta.

"Jos kotouttaminen johtaa tukiriippuvuuden vähenemiseen ja ihmisten työllisyysasteen nousuun, niin silloin se on tietenkin investointi, joka kannattaa. Jos kotoutuminen on ainoastaan prosessi, johon pumpataan rahaa, joka ei silti johda mitään, silloin on halvempaa olla kotouttamatta", Jussi Halla-aho sanoo.

Sazonov, Kivekäs ja Razmyar panostaisivat kotouttamiseen. Toinen vaihtoehto, kotouttamisen laiminlyönti, johtaa vain yhteiskunnan polarisoitumiseen, rinnakkaisyhteiskuntien syntyyn ja jopa radikalisoitumiseen.

"Jos tavoite on saada ihmisiä töihin, täytyy olla varaa palveluihin, joilla autetaan heitä pääsemään töihin! Totta kai siihen on varaa", Kivekäs sanoo.

Koko jutun lukeminen sai minutkin, paatuneen, ottamaan melkein lukua. Masensi. Päättäjien (pois lukien JH-a) uskomaton tyhmyys, katteeton optimismi ja täysi piittaamattomuus verovarojen käytöstä vastasi yhtä erää kehässä ottavana osapuolena.

Quote................ELÄKETURVAKESKUKSELLA on selkeä arvio, miten pitäisi toimia, jos halutaan välttää eläketurvamaksujen raju nosto vuoden 2050 paikkeilla. Maahanmuuttajien määrä olisi tuplattava. Muita vaihtoehtoja tilanteen korjaamiseksi olisivat syntyvyyden parantaminen tai työeläkemaksujen korottaminen jo nyt.

Eläketurvakeskus tiedotti tiistaina aamupäivällä uusista laskelmistaan Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä pitkällä aikavälillä.....................

Uusien laskelmien taustalla on Tilastokeskuksen viime marraskuussa tekemä synkkä ennuste Suomen väkiluvun laskusta.....................

TÄRKEIN syy synkälle ennusteelle on syntyvyys, joka on viimeisen kymmenen vuoden aikana romahtanut. Yksi luku – tai luvun muutos – kertoo, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäisiä toimia. Aiempaan vuonna 2016 tehtyyn laskelmaan verrattuna ETK oli pudottanut arvionsa syntyvyydestä 1,45 lapseen / hedelmällisyysikäinen nainen, kun luku aiemmin oli 1,7.

Vuoden 2050 paikkeilla tuleva korotuspaine voitaisiin laskelmien perusteella välttää nostamalla eläketurvamaksuja jo nyt 26,9 prosenttiin.....................

Syntyvyyden kasvun nousu takaisin aiemman laskelman 1,7 lapseen per hedelmällisyysikäinen nainen korjaisi ongelman.

MUITAKIN ratkaisuja on.

– Tietysti voisi miettiä, voisiko tähän väestökehitykseen vaikuttaa. Jos syntyvyyttä ei ole mahdollista parantaa, niin voisiko työperäistä maahanmuuttoa lisätä? hän pohtii.

Nettomaahanmuutto on tällä hetkellä 15 000 henkilöä vuodessa. ETK:n laskelmien mukaan määrä pitäisi tuplata samantien, jotta eläketurvamaksujen korotukselta myöhemmin vältyttäisiin. Laskelmissa on otettu huomioon myös maahanmuuttajien mahdolliset lapset sekä kantaväestöä todennäköisesti heikompi työllistyminen. Jos maahanmuutto olisi pelkästään työperäistä, maahanmuuttajia tarvittaisiin eläkkeiden turvaamiseksi todennäköisesti vähemmän........................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006040430.html?ref=rss

Tämä tilanne on mielenkiintoinen, koska:  Hallitusohjelmassa edellytettiin, että (haitta)maahanmuuttoon liittyvät kustannukset analysoidaan, jotta tiedetään, missä mennään. Näin ei tapahtunut, vaan valtion organisaatio toinen toisensa jälkeen totesi, että tuollaista laskelmaa on mahdoton tehdä vedoten mitä moninaisempiin tekosyihin.

Nyt sitten kaksi tahoa on tehnyt vakavan yrityksen asian selvittämiseksi (Vahtera, Persujen ajatuspaja). Katsoin Twitterin viestivirtaa ja siellä oli jonkun verran kritiikkiä siitä, että asiantuntijoilta pitäisi kysyä, eikä pelkästään persuilta (esim. Erkki Liikanen). Huvittavaa on, että ko. "asiantuntijoilla" on ollut vuosikausia aikaa tehdä omia laskelmiaan, mutta eivät ole tehneet eikä niitä yhdessä silmänräpäyksessä tehdä.

Tässä on valtion establishment ja mainstream media jättänyt itsensä haavoittuvaan tilanteeseen: ainoat faktat on tuotu esiin heidän vastustajien toimesta ja heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin harjoittaa tunteisiin vetoavaa faktoihin pohjautumatonta räksytystä. Tämä aiheuttaa sen, että mainstream media ja haittamaahanmuuton kannattajat näyttävät melko idioottimaisilta: toinen osapuoli argumentoi tutkituilla faktoilla, toinen fiiliksillä. Uskoisin, että aika moni kansalainen näkee tuon sumuverhon läpi.

Quote from: Golimar on 19.03.2019, 13:24:44

Quote

Nettomaahanmuutto on tällä hetkellä 15 000 henkilöä vuodessa. ETK:n laskelmien mukaan määrä pitäisi tuplata samantien, jotta eläketurvamaksujen korotukselta myöhemmin vältyttäisiin. Laskelmissa on otettu huomioon myös maahanmuuttajien mahdolliset lapset sekä kantaväestöä todennäköisesti heikompi työllistyminen. Jos maahanmuutto olisi pelkästään työperäistä, maahanmuuttajia tarvittaisiin eläkkeiden turvaamiseksi todennäköisesti vähemmän........................

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006040430.html?ref=rss

Ajatus kai perustuu siihen, että väkiluvun lisääntyminen kasvattaa talouden kokoa ja velanottokykyä. Siinä ei sitten muutama eläkeläinen haittaa. Olen kuullut näistä rajattoman kasvun kannattajista, mutta tähän saakka ajatus on perustunut kulutuksesta roikkuvaan talouden (rahallisen) kasvun ajatukseen. Ehkä se toimii ihmisilläkin - onhan meillä suota asutettavaksi.

Ok,

Eli siis yhden sompun elättäminen kustantaa viiden kantasuomalaisen koko näiden työhistorian aikana tekemät verokertymät.
Toisaalla "ilmastonmuutoksen vastainen taistelu" hotkii X määrän kantasuomalaisten koko näiden työhistorian aikana tekemät verokertymät.
Somalit tilittää kotimaihinsa isoja osuuksia saamistaan tuista, jolloin se raha poistuu järjestelmästä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää mittavia varojen siirtoa Suomesta ulkomaille. Kuka tietää minne? Ei sillä ole väliä.
Samanlaisia nieluja, mustia aukkoja, joissa raha käytännössä tuhotaan järjestelmästä, löytyy enemmänkin.

Ei tämä voi olla vahinkoa tai mikään yllätys. Suunnitelmallisuus ja tarkoituksellisuus on ilmiselvää.

Eihän tässä voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: tavoitteena on poistaa rahaa järjestelmästä. Kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin, mitä enemmän, sitä parempi.
Ilmeisesti, että ajetaan pohjoismainen elintaso johonkin YK:n laatimaan laskennalliseen "globaaliin standardiin", johon alistetaan kaikki valtiot. Myönnetään ihmisille joku laskennallinen standardi elintaso, josta ei lipsuta. Kommunismia pukkaa. (Eliitti elää suunnitelman mukaan tietenkin edelleen kuin sika pellossa, viisi ateriaa päivässä, rolexit ranteessa, yksityiskone lentokentällä, limusiini odottamassa missä tahansa maailman lentokentällä, iso mansioni odottamassa valmiina jne..)

Quote from: professori Hannu Piekkola
Professori Piekkola kritisoi erityisesti lasten mukaan ottoa vertailuun.

– Lasten näkeminen pelkkänä kustannuksena on järjenvastaista, kun Suomessa on matala syntyvyys. Lapset osaavat suomen kielen. Tällä tutkimusasetelmalla pyritään rotusyrjintään.

Mitä professori sössöttää? Tutkimuksessa otettiin huomioon ainoastaan lasten yliedustus syrjäytymisessä ja kustannuksena käytettiin samaa kustannusta jota myös THL käyttää lapsen syrjäytymisen kustannuksena. Professori meinaa että myös THL syyllistyy rotusyrjintään kun laskee lapsen syräjäytymiselle kustannukset? Tutkimuksessa oli sitäpaitsi tulokset ilman lapsia ja lasten kanssa. Äärimmäisen järkevää laskea kustannukset myös lasten kanssa.

Quote from: Activeman on 19.03.2019, 14:24:22Tässä on valtion establishment ja mainstream media jättänyt itsensä haavoittuvaan tilanteeseen: ainoat faktat on tuotu esiin heidän vastustajien toimesta ja heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin harjoittaa tunteisiin vetoavaa faktoihin pohjautumatonta räksytystä. Tämä aiheuttaa sen, että mainstream media ja haittamaahanmuuton kannattajat näyttävät melko idioottimaisilta: toinen osapuoli argumentoi tutkituilla faktoilla, toinen fiiliksillä. Uskoisin, että aika moni kansalainen näkee tuon sumuverhon läpi.

Aamen, veli todistaa vahvasti.

Nostaisin esiin myös sen, että kun valtavirtamedia nostaa esiin omaan agendaansa sopivan tutkimuksen, pamfletin tai mielipiteen, niin maahanmuuttokriitikoiden kärkikaarti tarttuu kyseiseen asiaan kiinni ja tutkii, pohtii sekä analysoi, että mikä kyseisessä asiassa on pielessä eli miksi kyseinen tuotos on puuta heinää. Sama ei toimi toisin päin eli ei tätä tutkimusta ole edes yritetty kumota faktapohjalta, vaan pikemminkin ulisemalla tunteista sekä rasismista.

QuoteEi tämä voi olla vahinkoa tai mikään yllätys. Suunnitelmallisuus ja tarkoituksellisuus on ilmiselvää.

Eihän tässä voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: tavoitteena on poistaa rahaa järjestelmästä. Kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin, mitä enemmän, sitä parempi.
Ilmeisesti, että ajetaan pohjoismainen elintaso johonkin YK:n laatimaan laskennalliseen "globaaliin standardiin", johon alistetaan kaikki valtiot. Myönnetään ihmisille joku laskennallinen standardi elintaso, josta ei lipsuta. Kommunismia pukkaa.

Se voi olla kommunismia, jossa elävät kaikki muut paitsi nomenklatura. Jolloin kaikki ovat riippuvaisia Big Brotherista.

Tavoite voi olla myös pakottaa valtio kielekkeen yli konkurssiin, jotta velkojat pääsevät ryöväämään konkurssipesän pilkkahintaan.

Oli se kumpi vaan, tai jokin yhdistelmä edellisistä, pankkiteollinen sektori tarvitsee asiakkaita, eli velallisia. Mitä enemmän valtion asiat hoidetaan päin helvettiä, sitä parempia asiakkaita pankeilla on.

You do the math.

Quote from: simplex on 19.03.2019, 09:26:02

Lainasin vain professorin kritiikiksi tulkittavan osuuden, en toistanut Samuli Salmisen tutkimusta referoineita osuuksia. Koko juttu linkin takaa.

Kritiikki, joka viittaa suomalaisiin syrjäytyneisiin, vaikuttaa melko hampaattomalta. Ei liene yllättävää, että luvut ovat suunnilleen samassa (useiden satojen tuhansien eurojen) kertaluokassa kuin suomalaisen syrjäytyneen osalta. Kuitenkin Salmisen saamien lukujen perustelu liian suureksi sillä perusteella, että "osa irakilaisista ja somalialaisista käy töissä" on hieman älyllisesti epärehellinen heitto (en tosin tiedä, onko tämä toimittajan vai professorin kommentti). Onko molemmissa tutkimuksissa huomioitu samat tulot ja menot? Voiko olla, että nimenomaisesti se menopuoli on suurempi irakilaisten ja somalialaisten osalta verrattuna suomalaiseen syrjäytyneeseen? Ja käykö myös osa suomalaisista syrjäytyneistä töissä? (Vai onko tämä määritelmällisesti mahdotonta, eli onko syrjäytynyt aina määritelmällisesti työtön?) 

Piekkola viittaa ilmeisesti tähän THL:n ja Sitran tutkimukseen. Siinä nimenomaan sanotaan, että osa syrjäytyneistä käy töissä. Syrjäytymistä tutkittiin kvantitatiivisesti ns. riskiluokituksen avulla.
Jutun lopussa on noita elinkaarikustannuskäyriä.

QuoteNuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi


[...]

Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa "Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta" on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25:een ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

[...]

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.


[...]

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

"Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset", korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

https://thl.fi/fi/-/nuorten-syrjaytyminen-kay-myos-yhteiskunnalle-kalliiksi

Linkki tutkimukseen:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135714/YP1706_Hilliym.pdf?sequence=2

Quote from: Boon Choo on 19.03.2019, 14:43:59
Ajatus kai perustuu siihen, että väkiluvun lisääntyminen kasvattaa talouden kokoa ja velanottokykyä.

Pieni korjaus: se kasvattaa talouden velanottoa, ei velanottokykyä. Lisäksi, kyllä siirtolaiset kasvattavat Suomen taloutta, mutta puhtaasti velan kautta. Jostain ne elinkaarikustannukset täytyy repiä. Ja aika moni näistä tyypeistä myös uskoo loputtoman velanoton johtavan loputtomaan talouskasvuun. Valtioilla on kuulemma maaginen kyky ottaa velkaa ilman seuraamuksia eikä siihen logiikkaan päde mitkään rahvaan maalaisjärkeilyt kestävästä talouspoltiikasta.

Toisin sanoen, Eläketurvakeskus haluaa siirtolaisia, jotta valtion olisi pakko ottaa enemmän velkaa ja täten nykyistä läpimätää järjestelmää voitaisiin jatkaa vielä yksi vuosikymmen tai kaksi.

Nämä maahanmuuttoa suureen ääneen huutavat tahot pitäisi saada ymmärtämään, että kyse on rekrytoinnista. Ketä houkuttelee pieni palkka, yksi maailman korkeimmista kokonaisveroasteista, kamala ilmasto ja asumisen kalleus. Meillä on toki ilmainen koulutus ja sairaanhoito sekä valtavasti tukia, mutta nämä ei kiinnosta hyvätuloista, koska osaan ei ole oikeutettu ja rahalla saa joka maailmankolkassa hyvää koulutusta ja hoitoa.
Meillä on siis rekrytoinnin kärkenä ilmainen elämä persaukiselle. Onnea vaan tälle konseptille. Tulijoita kyllä riittää, muttei tekijöitä.
Yhtä tukien varassa elävää maahanmuuttajaa kohden tarvitsemme 3-4 työtätekevää maahanmuuttajaa ollaksemme edes tasoissa maahanmuuton kustannusten osalta.

Quote from: Lalli IsoTalo on 19.03.2019, 17:07:15

QuoteEi tämä voi olla vahinkoa tai mikään yllätys. Suunnitelmallisuus ja tarkoituksellisuus on ilmiselvää.

Eihän tässä voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: tavoitteena on poistaa rahaa järjestelmästä. Kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin, mitä enemmän, sitä parempi.
Ilmeisesti, että ajetaan pohjoismainen elintaso johonkin YK:n laatimaan laskennalliseen "globaaliin standardiin", johon alistetaan kaikki valtiot. Myönnetään ihmisille joku laskennallinen standardi elintaso, josta ei lipsuta. Kommunismia pukkaa.

Se voi olla kommunismia, jossa elävät kaikki muut paitsi nomenklatura. Jolloin kaikki ovat riippuvaisia Big Brotherista.

Tavoite voi olla myös pakottaa valtio kielekkeen yli konkurssiin, jotta velkojat pääsevät ryöväämään konkurssipesän pilkkahintaan.

Oli se kumpi vaan, tai jokin yhdistelmä edellisistä, pankkiteollinen sektori tarvitsee asiakkaita, eli velallisia. Mitä enemmän valtion asiat hoidetaan päin helvettiä, sitä parempia asiakkaita pankeilla on.

You do the math.

Totta. Eihän rahalla sinänsä ole arvoa. Rahan arvo saattaa pudota yhdessä yössä lähelle vessapaperia, tai vessapaperin alle. Arvoa on todellisella kiinteällä omaisuudella ja omistuksilla. Velkaannutetaan valtio ja yksityiset feikkirahalla (euro: "currency is not supposed to be political" - Vladimir Bukovsky), sitten vain tilipäivänä ulosmitataan todellinen omaisuus. Asunnot, tontit, metsät, muut luonnonvarat, yms. Melkoinen hillotolppa.

Quote from: Risto A. on 19.03.2019, 17:40:48
Eihän rahalla sinänsä ole arvoa. Rahan arvo saattaa pudota yhdessä yössä lähelle vessapaperia, tai vessapaperin alle. Arvoa on todellisella kiinteällä omaisuudella ja omistuksilla. Velkaannutetaan valtio ja yksityiset feikkirahalla (euro: "currency is not supposed to be political" - Vladimir Bukovsky), sitten vain tilipäivänä ulosmitataan todellinen omaisuus. Asunnot, tontit, metsät, muut luonnonvarat, yms. Melkoinen hillotolppa.

1990-luvun alussa miljoonan asunnon tipahti puoleen miljoonaan laman vuoksi. Kun velkaa oli jäljellä 0,75 miljoonaa, asunnon takuusarvo ei riittänyt kattamaan velkaa > pankki myi asunnon lähipiirille alihintaan.

Tästä syystä velkaantumista kannattaisi välttää ja kulutustasoa laskea, mikäli mitenkään mahdollista.

"Köyhä on rikkaan vallassa, velallisesta tulee velkojan orja."
- Sananlaskujen kirja 22 luku

Ja onhan pakkolunastuskin mahdollista. Ruotsissa puhuttiin pari vuotta sitten, että ylimääräinen asumistila pitää vuokrata haittamamuille, valtion määräämään hintaan.

Ja valtiolla on tieverkosto, vesioikeuksia ja muuta arvokasta realisoitavaa.

Quote from: Lalli IsoTalo on 19.03.2019, 17:52:59

Ja onhan pakkolunastuskin mahdollista. Ruotsissa puhuttiin pari vuotta sitten, että ylimääräinen asumistila pitää vuokrata haittamamuille, valtion määräämään hintaan.

Mielelläni vuokraisin vanhan töllini, jos valtio maksaisi sen kunnostuksen, ylläpidon ja hiukka muutakin. Jos ei, niin tölli saattaisi palaa...ihan vahingossa.

Kyllä tämä euvostojohtoinen sosialismi on sitten ihanaa. Neukkulan kaatuessa luulin jo, että pahimmasta on päästy mutta sitten taas saa havahtua siihen, että kommunismi ja sosialismi tunkevat arkitodellisuuteen.

Kapitalismia tai vapaata markkinataloutta Suomessahan ei ole edes kokeiltu koskaan.

OT

Quote from: Pentecost on 19.03.2019, 18:20:15
Kapitalismia tai vapaata markkinataloutta Suomessahan ei ole edes kokeiltu koskaan.

Eikä juuri muuallakaan, koska kilpailu tappaa ylimääräiset voitot.

Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_It%C3%A4-Intian_kauppakomppaniaEnglannin Itä-Intian kauppakomppania oli mahtavin useasta Itä-Intian komppaniasta, joita perustettiin varsinkin 1600-luvulla Euroopassa Itä-Intian kauppaa varten, joka niillä oli yksinoikeutena.

Tämä alkaakin sitten jo liukua sivupolulle.

Quote from: Lalli IsoTalo on 19.03.2019, 17:52:59

Quote from: Risto A. on 19.03.2019, 17:40:48
Eihän rahalla sinänsä ole arvoa. Rahan arvo saattaa pudota yhdessä yössä lähelle vessapaperia, tai vessapaperin alle. Arvoa on todellisella kiinteällä omaisuudella ja omistuksilla. Velkaannutetaan valtio ja yksityiset feikkirahalla (euro: "currency is not supposed to be political" - Vladimir Bukovsky), sitten vain tilipäivänä ulosmitataan todellinen omaisuus. Asunnot, tontit, metsät, muut luonnonvarat, yms. Melkoinen hillotolppa.

1990-luvun alussa miljoonan asunnon tipahti puoleen miljoonaan laman vuoksi. Kun velkaa oli jäljellä 0,75 miljoonaa, asunnon takuusarvo ei riittänyt kattamaan velkaa > pankki myi asunnon lähipiirille alihintaan.

Tästä syystä velkaantumista kannattaisi välttää ja kulutustasoa laskea, mikäli mitenkään mahdollista.

Tästä syystä Hesarin kolumnistit kehuvat ruotsalaista ideaa, jossa asuntolainaa ei makseta pois velallisen koko elinaikana.

Quote from: akez on 19.03.2019, 11:11:24

Quote from: simplex on 19.03.2019, 09:26:02

Quote Turun Sanomissa  (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4518027/Professori+kritisoi+varsinkin+lasten+ottamista+perussuomalaisten+maahanmuuttotutkimukseen+Jarjenvastaista+kun+on+matala+syntyvyys) Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola ottaa kantaa tutkimukseen.

Kommentti kulutuksesta sinällään on kai validi, eli osa rahoista (myös maksetuista tuista) palautuu kulutusverojen kautta takaisin yhteiskunnan kassaan. Tämä luultavasti tasoittaa jonkin verran eri ryhmien välisiä eroja, jos kulutusta ei ollut otettu missään ryhmässä varsinaisesti huomioon. Mutta ei tuo eroja tule poistamaan.

Tuosta "rahojen palautumisesta" saa osviittaa ajattelemalla esimerkkiä, että antaisin jollekin 100 euroa ja tämä antaisi minulle siitä takaisin 20 euroa (tähän voi laittaa vaikka alv-prosentin). Sama toistuu joka kuukausi. On helppo havaita, että rahoista osan takaisin saaminen ei muuta kokonaistilannetta. Kyse on suppenevasta sarjasta, jossa rahaa katoaa tasaiseen tahtiin kokonaiskuvan muuttumatta mitenkään.

EDIT korjailtu lainaukset selkeämmiksi

Mitä helvettiä se eukko koko ajan valittaa, että kaikki rahat menee ryyppäämiseen. Saahan noista tyhjistä kaljapulloista rahaa, kun ne vie takaisin kauppaan.

Tuo väite siitä, että rahaa voi kuluttaa rajattomasti, koska "sehän palautuu" takaisin kiertoon ja veroihin on se viimeinen, mitä voi keksiä, kun kaikki muut fiilispohjaiset räksytykset on tehty. Kuten yllä on todettu, veroina siitä palautuu vain pieni osa. Lisäksi ongelma on erilaiset reaalimaailman rajoitukset, kuten että rahaa ei tule valtiolle tyhjästä, vaan se pitää hankkia jostain: velkana, veroina, myyntivoittoina. Jos käytetään Irak/Somalia matuihin muutama miljardi, niin se vaan on jostain pois - sille ei voi mitään edes kansantaloustieteen professori.

Ainoa paikka, jossa tuollainen jollain tavalla toimii, väliaikaisesti tosin, on USA. Bushin ja Obaman ajoilta on peräisin huikea velan kasvu, jossa öljyrikkaat maat, Kiina ym. ostavat niiden lainoja. USA luulee voivansa elää muiden rahoilla, koska dollari on reservivaluutta ja T bondit kuvitellaan riskittömiksi. Aikanaan, kun USA:n velkaantumisessa tulee seinä vastaan, ne päästävät inflaatiota liikkeelle, joka korjaa ongelmaa sijoittajien kustannuksella. ne ovat tehneet saman monta kertaa 1900 luvulla ja tulevat tekemään sen uudestaan.

Tämä sama mekanismi ei toimi Suomessa, eikä missään muuallakaan.

Quote from: Päivisen Jere valehtelee mustaa valkoiseksiSTM:n raportin kirjoittanut Jere Päivinen ei ole syventynyt tänään julkaistuun selvitykseen. Yleisellä tasolla hän kiittelee elinkaaritutkimusta, koska se antaa kattavamman kuvan kuin yhden vuoden tarkastelu.

Mutta elinkaariselvityksessä on myös haasteita.

– Siinä on tehtävä tulevaisuudesta paljon oletuksia, jotka vaikuttavat analyysiin.

Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

https://www.kansalainen.fi/vatt-maahanmuuttajien-integroituminen-tyoelamaan-heikkoa-myos-pitkalla-aikavalilla/

https://vatt.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN%20978-952-274-187-5

Quote from: VATT/Kansalainen- Afganistanista, Irakista ja Somaliasta peräisin olevat maahanmuuttajat saavat noin kaksi kertaa enemmän tulonsiirtoja kuin kantaväestö, skaalattuna väestöryhmän kokoon. Erot tulonsiirroissa pysyivät melko vakaina Suomessa asutun ajan kuluessa siitä huolimatta, että erot työtuloissa pienenevät.

Aamulehti yrittää samaa veivausta:

https://www.aamulehti.fi/a/201513856

Quote from: Aamulehti mokutteleeTulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Niin. Tai 10 tuhannen vuoden kuluttua. Tai miksei vttu saman tien miljoonan vuoden kuluttua? Aika köyhää Aamulehti, aika köyhää.

Miksi artikkeliin on siis valittu "esimerkiksi 30 vuoden kuluttua"?

No tietenkin siksi, että esimerkiksi kymmenen vuotta olisi ikävästi päästänyt pullon hengen ulos pullosta:

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201703242200091348

Quote from: Iltalehti- Kymmenen vuotta Suomeen muuttamisen jälkeen Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa syntyneiden miesten työtulot olivat vain 22-38 prosenttia samanikäisten kantaväestöön kuuluvien miesten työtuloista, Sarvimäki toteaa.

Hänen mukaansa Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleiden työllisyysaste oli vain 20-26 prosenttia 2013, kun se muilla maahanmuuttajilla oli 52-58 prosentin luokkaa.

Toisaalta, "esimerkiksi 30 vuoden kuluttua" paljastaa kyllä kuvion aivan yhtä selvästi. Ensimmäiset somalialaiset seinätuet tulivat Hölmölään 1990. Osaakos joku Aamulehdessä laskea, montako vuotta siitä on kulunut vuonna 2020.....? Somppujen työllisyysprosentit ovat kyllä kaikkien tiedossa.

Quote from: tähdet kertovat Hannu Piekkolalle ettäTähän verrattuna Suomen Perustan tulokset ovat korkeita, sillä osa irakilaisista ja somalialaisista käy töissä.

Kun vastapuolen argumentointi on tätä tasoa, niin mitä tuohon sitten enää voi sanoa? Osa somaleista ja irakilaisista käy töissä?  :facepalm: No eihän tässä sitten mitään ongelmaa ole, osa käy töissä....

Vastaavasti kai voitaisiin sanoa, että mitä siitä työttömyydestä, huoltosuhteesta ja valtion budjetista aina meuhkataan, ainahan sitä ihmisistä osa käy töissä...

Lisäksi joku voisi valaista astrologi Piekolaa tyypillisistä somalien ja irakilaisten "työ"suhteista: monikulttuurisuuskoordinaattoreita, tulkkeja, puuhasteluyhdistyksien "työn"tekijöitä, jne yhteiskunnan rahoilla työllistettyjä. Joiden "työ"panosta ei edes tarvittaisi ilman matu-invaasiota, ja joiden kustannukset maksetaan 100%:sti verovaroista.

e:muoks + VATT linkki lisätty

Ajatus rahan palautumisesta veroina on mielenkiintoinen. Rahahan on luotu kiertämään.

Samaa ajatuskuviota voi soveltaa myös yksityishenkilöön, jolla kaikki käytetty raha palautuu palkkapäivänä takaisin. Ilmiö jatkuu muuttumattomana niin kauan kuin työsuhde ja rahan arvo säilytyvät muuttumattomina. Samalla tavalla valtion tulovirta on muuttumaton, jos veronkanto-oikeus tai rahan arvo eivät muutu.

Esimerkki:
Herra X on töissä lampputehtaalla ja ostaa 2000€ palkallaan elintarvikkeita. Kauppias ostaa X:ltä saamillaan rahoilla kauppaa valaisemaan lamppuja sekä kasviksia myyntiin. Närpiöläinen porkkanankasvattaja ostaa myös myynnistä saamillaan rahoilla lamppuja kasvihuoneeseensa. Rahat kulkeutuvat lampputehtaalle ja takaisin X:n tilipussiin. X:llä on kuitenkin edelleen 2000€/kk, koska myös menot toistuvat tulojen lisäksi.

Ilmiöön liittyvää tiettyä ongelmaa voidaan myös havainnollistaa:
Herra X tapaa muodokkaan, mutta pienempipalkkaisen neidin Y , joka on töissä margariinitehtaalla palkalla 1000€ ja menevät naimisiin. He ostavat kaupasta elintarvikkeita ja verkkosukkahousuja. Kauppias ostaa taas rahoilla lamppuja ja margariinia ja kierto jatkuu. X:n ja Y:n palkka palautuu taas heille käytettäväksi.

Erona kuitenkin on se, että ennen X:llä oli aiemmin 2000€/hlö menoihinsa, mutta nyt heillä on 1500/hlö.

Jos pariskunta saa kaksi lasta, joista maksetaan lapsilisää 100€, perheellä onkin enää 800€  per nuppi. Jokainen perheenjäsen, joka tuo talouteen vähemmän rahaa, heikentää ns. huoltosuhdetta ja syö sitä rahamäärää, jota on käytettäväksi.

Voidaan myös kuvitella, että perheellä on koira, joka ei tuo talouteen yhtään rahaa, mutta pureksii kengät, paskantaa eteiseen ja yrittää raiskata posteljoonin jalat. Koira on siitä huolimatta ruokittava ja perheen rahaa per nuppi putoaa edelleen.

Näissä PS:n ajatushautomon luvuissa olisi aihetta uudelle "Samalla rahalla -julistekilpailulle" jollainen joskus oli palstalla -> https://hommaforum.org/index.php/topic,2516.0.html

Yllättävän vähälle huomiolle on valtamediassa jäänyt nämä laskelmat, eivät ilmeisesti ole mieluisia ja sen lisäksi vaikeasti vääriksi osoitettavissa. Totuuden vääristely ei olekaan selkeissä laskelmissa niin helppoa kuin mielikuvamarkkinoinnissa jota meillä Suomessa päivittäin maahanmuuton osalta harjoitetaan.

Quote from: MiljonääriPlayboy on 20.03.2019, 07:24:24

Quote from: Päivisen Jere valehtelee mustaa valkoiseksi– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

Tuon perusteella Päivisen Jere ei välttämättä ole se kusettaja, sillä paraneminen on sinänsä totta, mutta asiayhteydessä toimittaja antaa ymmärtää, että tätä ei muka olisi otettu huomioon tutkimuksessa.

Edesmennyt TEM:n kotouttamispomo Annika Forsander tykkäsi myös hokea tuota jotenkin merkittävänä asiana, mutta turvapaikanhakijaryhmien elinkaarikustannusten selvittäminen paljastaa juuri sen, että vaikka kehitystä keskimäärin tapahtuu, koko elinkaari on kustannuksiltaan murskaavan negatiivinen.

Quote from: MiljonääriPlayboy on 20.03.2019, 07:24:24
Aamulehti yrittää samaa veivausta:

Quote from: Aamulehti mokutteleeTulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Niin. Tai 10 tuhannen vuoden kuluttua. Tai miksei vttu saman tien miljoonan vuoden kuluttua? Aika köyhää Aamulehti, aika köyhää.

Tuo on kyllä Aamulehden toimitukselta silkkaa kusetusta, sillä tällainen epävarmuus liittyy kaikkeen ihmisten toimintaan liittyvään tutkimukseen. On kuitenkin muun muassa työelämän muutosten perusteella perustellumpaa olettaa, että tulevaisuudessa nämä kouluttamattomat ja kielitaidottomat maahanmuuttajaryhmät ovat suomalaisiin ja länsimaisiin maahanmuuttajiin verrattuna yhä huonommassa asemassa työmarkkinoilla. En keksi ainuttakaan syytä, joka muuttaisi trendin.

Quote from: MiljonääriPlayboy on 20.03.2019, 07:24:24
[Jere Päivinen:] Ratkaisevaa kokonaiskustannusten kannalta on sen arvioiminen, miten työllistyminen kehittyy.

– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Tuosta on mielenkiintoisia tuloksia ulkomailta. Seuraavien polvien työllisyys on saattanut olla heikompaa kuin ensimmäisen polven. Näin mm. Ranskassa ja Saksassa eräillä ryhmillä. Saksan suurin maahanmuuttajaryhmä turkkilaiset on varsin mielenkiintoinen ryhmä työllisyyden suhteen.

Quote from: akez on 05.11.2012, 22:45:48
Turkkilaisten kontribuutiota Saksalle havainnollistavat hyvin seuraavat luvut.

Työllisten osuus koko väestöstä Saksassa:

V. 1961 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 80%. (1)
V. 1984 saksalaisista 47% teki töitä, kun taas turkkilaisista 45%. (1)
V. 2007 saksalaisista 43% teki töitä, kun taas turkkilaisista 34%. (2)

Lähde:
(1) Paul Scheffer, Die Eingewanderten (2007).
(2) Thilo Sarrazin, Deutschland schafft sich ab (2010)

Alunperin työperäinen maahanmuutto voi siis varsin nopeasti muuttua yhteiskunnalle tappiolliseksi.

Teeman yleistä problematiikkaa kuvaa hyvin katkelma Saksan arabeista kertovasta artikkelista. Siinä eritellään valaisevasti yhteiskunnan kannalta erittäin pulmallista tilannetta, jossa kulttuurilla on merkittävä rooli. Sama ilmiö toistuu myös Ranskassa, jossa huumekaupalla ZUS-nuoriso tienaa parhaiten ja nopeimmin. Miksi silloin lähteä huonosti palkattuun työhön?

Quote(...)
Ilman todellista vakavaa yritystä tarjota rehellisen elämän perspektiivejä, erityisesti nuorille klaanijäsenille, voi taistelu tulla olemaan kuin tuikkukynttilä myrskyssä. Tällaisten esto-ohjelmien toimintamalleja on olemassa, esimerkiksi tiiviimpää tukea nuorille Nordrhein-Westfalenin suurkaupungeissa. Heidän tulisi oppia, että elämä ilman rikoksia kannattaa, silloinkin kun rehellinen elämä alkaa harjoittelijan 400 euron kuukausipalkalla, vaikka samaan aikaan jonkin pikkutehtävän hoidosta voi hyvinkin tienata saman 400 euroa jo 15 minuutissa.

Erlangenilainen klaaniasiantuntija Rohe sanoo, että monelta klaaninuorelta puuttuvat kuitenkin täysin "exit-vaihtoehdot" He ovat pakotettuja lojaalisuuteen.

2019-02-15 Saksa: Rikolliset arabiklaanit ja -perheet sodassa valtiota vastaan (https://hommaforum.org/index.php/topic,128130.msg3026653.html#msg3026653)

On helppo havaita, että nämä asiat ratkotaan maiden rajoilla, tai niiden maahanmuutto- ja ulkomaalaisvirastoissa. Poliitikot ovat avainroolissa. Jos ongelmat päästetään sisälle, niin ne pysyvät ja saattavat pahentua.

EDIT täsmennystä

Maahanmuuton kustannusten kannalta mielenkiintoista on myös valtion velkaantuminen, ja näiden kahden tekijän välinen yhteys. Sitä lie viranomaiset ja poliitikot tutkineet vieläkin vähemmän kuin maahanmuuton kustannuksia?

Quote from: akez on 27.02.2019, 19:34:45

Quote from: Roope on 27.02.2019, 17:48:35
Suomen julkistalous on vuodenvaihteessa 2018–2019 suunnilleen tasapainossa. 2020-luvulla julkistalouden tila tulee kuitenkin heikkenemään rajusti, koska suuret ikäluokat tulevat paljon hoiva- ja terveyspalveluja edellyttävään ikään, samalla kun työikäisen väestön väheneminen todennäköisesti jatkuu.

Tätä ennen poliitikot ovat ottaneet vuosittain valtiolle velkaa miljardeittain. Valtion velka oli seuraava (https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/) viime vuosikymmenien aikana:

Vuonna 1990: Vajaa 10 miljardia euroa
Vuonna 1995: Noin 60 miljardia euroa
Vuonna 2005: Noin 60 miljardia euroa
Vuonna 2010: Noin 75 miljardia euroa
vuonna 2018: Noin 105 miljardia euroa

Tänä ajanjaksona vuodesta 1990 lähtien on maahan tullut 100.000 asylanttia, jotka pääosin kaikki ovat edelleen täällä (viimeistään perheenyhdistämisten jälkeen määrällisesti).

Näkeekö joku noissa luvuissa tämän maahanmuuton aiheuttamaa siunauksellista paranemista? Onko maahanmuutto pelastanut valtion talouden ja budjetin? ...
(...)

2013-02-21 Vartiainen, Kiander: 100 000 maahanmuuttajaa? (https://hommaforum.org/index.php/topic,80004.msg3017260.html#msg3017260)

Miljoona Turulle ja ilmeisesti saman verran neljälle muulle kaupungille = viisi miljoonaa.

QuoteMiljoonan euron avustuksen turvin toteutettu maahanmuuttajien osaamiskeskus viettää avajaisiaan Turussa

Turun kaupunki sai työ- ja elinkeino- sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä lähes miljoonan euron avustuksen osaamiskeskustoiminnan käynnistämiseen. Turun lisäksi avustusta myönnettiin Helsingille, Tampereelle, Espoolle ja Vantaalle.

Hanke pyrkii siihen, että vieraskielinen väestö saadaan Turun työllisyyspalvelukeskuksen Työpisteen palveluiden piiriin ja sitä kautta ohjattua nopeammin töihin tai koulutukseen. Työpisteessä järjestetään kaikille turkulaisille erilaisia työnhakuun liittyviä valmennuksia ja saatetaan työntekijät ja työnantajat yhteen.

Osaamispiste tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja suomen kielen käyttöä. Suomen kielen taitoja pääsee kehittämään kielikuntosalissa valmentajan johdolla. Omakieliset neuvojat puolestaan tukevat asiakkaita kotoutumisessa esimerkiksi englannin, albanian, arabian, bosnian, darin, kurdin, persian, ranskan, ruotsin, viron ja venäjän kielillä.

Osaamispisteestä saa tukea työnhaun eri vaiheisiin, työhön ohjausta, opintoja ja opiskeluvalmiuksia tukevaa toimintaa sekä tukea suomen kielen oppimiseen.

– Sparrausta työnhakuun saa Osaamispisteen monikulttuurisuusasiantuntijoilta, joille työ maahanmuuttajien parissa on jo entuudestaan tuttua. Valmennuksissa harjoitellaan esimerkiksi työnhakuun liittyviä tilanteita ja alaan liittyvää sanastoa, kertoo hankepäällikkö Minja Vaherkylä tiedotteessa.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4519684/Miljoonan+euron+avustuksen+turvin+toteutettu+maahanmuuttajien+osaamiskeskus+viettaa+avajaisiaan+Turussa

Salmisen vastine professori Piekkolalle

"Vaasan yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola kritisoi Suomen Perustan tuoretta tutkimusta Turun Sanomissa (Lännen Media) maanantaina 18.3.2019.

Käyn artikkelissa esitetyt kriittiset väitteet kohta kohdalta läpi ja annan niihin jokaiseen vastauksen. Vastaan aluksi kriittisiin kommentteihin lyhyesti ja jäljempänä hieman perustellummin."

https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-professori-piekkolalle/

Esimerkki tuosta vastineesta: Tuossa artikkelissa professori kritisoi, että käytän samoja ikäryhmittäisiä kuolleisuuslukuja sekä maahanmuuttajaryhmille että kantaväestölle:

QuoteTutkija Samuli Salminen kertoo, että elinkaarikustannuksia laskiessaan hän käytti oletuksena samaa odotettua elinikää suomalaisille kuin irakilaisille ja somalialaisille. Tätä Piekkola kritisoi, sillä heikompituloisten elinikä on lyhyempi suomalaisillakin.

Todellisuudessa asia on kuitenkin juuri päin vastoin, kuin professori tuossa kritisoi, sillä rekisteriaineistoihin perustuvien suomalaisen ja norjalaisen tutkimuksen mukaan melkein kaikkien maahanmuuttajaryhmien kuolleisuusluvut ovat kantaväestöä pienemmät, eikä suuremmat, kuten professori esittää. Elinkaariennusteissa käytetty oletus samoista kuolleisuusluvuista on siten maahanmuuttajaryhmien tulosten kannalta liian positiivinen -- eikä liian negatiivinen, kuten professori kritisoi.

Loput tuon yllä olevan linkin takaa.

Jahas. Suomen Perustalla näyttäisi olevan premissit kunnossa. En tosin ole sitä missään vaiheessa epäillytkään.
Hieno homma.

:)

Tutkimuksesta voisi vielä tehdä mahdollisimman visuaalisen powerpoint -koosteen.

Quote from: Risto A. on 20.03.2019, 13:10:41
Jahas. Suomen Perustalla näyttäisi olevan premissit kunnossa. En tosin ole sitä missään vaiheessa epäillytkään.
Hieno homma.

:)

Kyllä. Persuilla on täysin oikea strategia. Ovat tehneet kotityöt kunnolla ja tuottaneet hyvän tutkimuksen, joka myös tukee heidän politiikkaansa. Koska kotityöt on tehty kunnolla ja tutkimus on laadukas, sitä vastaan voi hyökätä vain tunnepohjaisella räksytyksellä, kuten tuossa tämä Turun professori.

On erittäin hyvä strategia ottaa vastaan nämä tunnepohjaiset ulinat ja argumentoida tiukoilla faktoilla referoiden tutkimuksen tuloksia ja käytettyjä metodeja. Hyvää on tuokin, että on tehty relevantteja viittauksia norjalaisiin ja ruotsalaisiin tutkimuksiin. Ihmiset kyllä näkevät sen taakse, että mikä ero on tunnepohjaisella ulisijalla ja tiukasti faktoihin referoivalla tutkijalla.

Tässä näkyy hyvin Halla-ahon käden jälki.

Quote from: Activeman on 20.03.2019, 13:39:01
Tässä näkyy hyvin Halla-ahon käden jälki.

Toivottavasti siinä miten Perustan tutkimuksia tullaan käyttämään, mutta kunnia sille kelle kunnia kuuluu: Tutkimusta on tehty pitkäjänteisesti jo ennen Jussin puheenjohtaja-aikaa. Reijo Tossavaisen idea Perustan perustaminen taisi olla, Simo Grönroos on sitä johtanut ja Samuli Salminen on käytännössä kai yksin tehnyt tämän laajan tutkimuksen, jota valtion poliittinen hallinto ja koko virkakoneisto olivat kyvyttömiä tekemään. Perustalta on tullut paljon muutakin hyvää.

Hienoa työtä. Pitää vielä nostaa hattua.

Jos premissit on kunnossa, kaikki mitä siitä seuraa on yhtälailla kunnossa.
Käänteisesti, että jos premissit on kierossa, kaikki mitä siitä seuraa on yhtälailla kierossa.

Quote from: Aamulehti mokuttelee
Tulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Ja mitähän hittoa taas. Tulokseen ei nimenomaan liity tuo epävarmuustekijä. Maahanmuuttajaryhmien työllisyystilanne voi olla 30 vuoden päästä mitä tahansa mutta sillä ei ole enää mitään merkitystä. Tämä tutkimushan ennustaa ainoastaan nykyisten 20–24-vuotiaana Irakista tai Somaliasta Suomeen muuttaneiden elinkaaren. Nämän ovat 30 vuoden päästä 50-54-vuotiaita. Se miten 30-vuoden päästä silloiset 20–24-vuotiaat irakilaiset ja somalit työllistyy ei liity tähän millään tavalla.

Kallista on aseman seinän kannatus.
Varmaan H-palkkien ostaminen maksaisi itsensä nopeasti takaisin, vaikka alkusijoitus ehkä suurelta kuulostaakin.

Quote from: Roope on 20.03.2019, 09:35:42

Quote from: MiljonääriPlayboy on 20.03.2019, 07:24:24

Quote from: Päivisen Jere valehtelee mustaa valkoiseksi– Aiempi tutkimus kertoo, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyyden lähtötaso on hyvin heikko, mutta se paranee maassa asutun ajan myötä, Päivinen korostaa.

Kusettaja. Aiempi tutkimus nimenomaan kertoo ihan muuta:

Tuon perusteella Päivisen Jere ei välttämättä ole se kusettaja, sillä paraneminen on sinänsä totta, mutta asiayhteydessä toimittaja antaa ymmärtää, että tätä ei muka olisi otettu huomioon tutkimuksessa.

Paraneminen sinänsä ON totta, mutta:

Työllisyyslukujen perusteella paraneminen ei riitä lähellekään nostamaan suurinta osaa huma-mamuja yhteiskunnan kannalta plussan puolelle. Ei sitten lähellekään. Miksi sitä paranemista silloin pitää mainostaa ja korostaa?

Lisäksi, kuten VATT toteaa:

Quote from:  VATTErot tulonsiirroissa pysyivät melko vakaina Suomessa asutun ajan kuluessa siitä huolimatta, että erot työtuloissa pienenevät.

Tulkitsen tämän niin, että vaikka suurempi (ei siis SUURI, vaan suurempi) osa (käytännössä huma-)mamuista (temppu)työllistyy, niin yhteiskunnan lompakolla käydään silti ihan entiseen tahtiin. Siis oikeasti, oikein etnisyyden epic fail!  :o
Josta siis kuitenkin palataan taas siihen, että se marginaalinen lisäys työllisyydessä on yhteiskunnan kannalta täysin merkityksetöntä, näiden ryhmien osalta.

Ja ylipäätään: kun lähtee käytännöstä nollasta liikkeelle, niin ainahan sitä silloin voi "paranemisella"/kasvuprosenteilla hämätä vaalikarjaa. Jos lähtötilanteessa tuhannesta huma-mamusta on yksi töissä, ja kymmenen vuoden päästä viisi, niin totta: työllisyys on parantunut. Huimilla prosenteilla. Mutta, kuten tiedetään, niin kokonaisuus jää edelleen lujasti pakkaselle veronmaksajien ja yhteiskunnan kannalta. Ja sillä kokonaisuudellahan nimenomaan on merkitystä, ei millään kokonaisuudesta erilleen poimitulla tiedonmurulla, joka sekin esitetty tavalla, joka hipoo totuuden ja valheen rajapintaa.

Eli: joko Jere hämää tahallaan (omasta tahdostaan), tai käskettynä sätkynukkena. Minusta tuo on edelleenkin (Jeren taholta) yritys ohjata keskustelua sivuraiteelle ja peitellä huma-maahanmuuton karmeaa taloudellista todellisuutta.

e:typo

Pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to­tut­ki­muk­sen lukuja ei kumota, vaan ne ovat skenaario muiden joukossa – Tutkija vastaa muutamiin kysymyksiin epä­sel­vyyk­sis­tä

Kaleva 23.3.19 Joonas Kuikka (tilaajille)
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaisten-maahanmuuttotutkimuksen-lukuja-ei-kumota-vaan-ne-ovat-skenaario-muiden-joukossa-tutkija-vastaa-muutamiin-kysymyksiin-epaselvyyksista/817375/

Viime vuosina tehdyt tutkimukset maahanmuutosta eivät suoraan kumoa Suomen Perustan kovia tuloksia. Perussuomalaisten laskelmia ei pidä lukea ennusteena, vaan skenaariona, jossa irakilaisten ja somalialaisten työllistyminen ei parane. Monien tutkimusten mukaan maahanmuuttajien työllistyminen yleisesti on lupaavaa.

Perussuomalaisten tutkimus maahanmuuton kuluista julkaistiin maanantaina. Se sai paljon huomiota, mutta sitä myös kritisoitiin Lännen Median jatkojutussa.

Lukuisat tutkimusryhmät ovat viime vuosina tutkineet maahanmuuton talousvaikutuksia useasta eri näkökulmasta. Näitä ovat muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n analyysi vuonna 2014, Tilastokeskuksen tutkimus työperäisestä maahanmuutosta vuonna 2015 ja sosiaali- ja terveysministeriön selvitys maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista vuonna 2017.

Muissa tutkimuksissa näkökulma on ollut laajempi kuin perussuomalaisen ajatuspajan Suomen Perustan tutkimuksessa, jossa keskitytään ainoastaan irakilaisten ja somalialaisten elinkaarikustannuksiin julkistaloudelle.

Siksi suoraa vertailua tutkimustulosten välillä ei voi tehdä. Tutkimuksia kahlatessa selviää kuitenkin se, että Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen tulokset ovat pääpiirteittäin oikeansuuntaisia.

Salminen on akateemiselta koulutukseltaan luonnontieteiden kandidaatti tilastotieteestä ja valtiotieteiden kandidaatti kehitysmaatutkimuksesta Helsingin yliopistosta, joten hänellä ei ole varsinaista tutkijakoulutusta.

Salmisen tutkimuksen mukaan keskimääräinen 20–24-vuotiaana Suomeen tullut irakilainen maksaa julkistaloudelle 690 000 euroa ja vastaava somalialainen 951 000 euroa enemmän elinaikanaan kuin keskimääräinen Suomessa syntynyt suomalainen.
Historiasta on vedetty johtopäätös tulevasta

Lukiessa on kuitenkin muistettava, että vaikka Salmisen tulokset perustuvat laajaan historialliseen ja luotettavaan tilastoaineistoon, siitä on vedetty suora johtopäätös tulevasta kehityksestä.

Haastateltujen suomalaisten alan huippututkijoiden mukaan tätä tulosta ei voi pitää edes ennusteena, vaan yhtenä skenaariona muiden joukossa.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että lähes miljoonaluokan henkilökohtaiset tappiot julkistaloudelle tulevat vain, jos tulevaisuudessa emme pysty mennyttä paremmin työllistämään ja kotouttamaan esimerkiksi vuonna 2015 Suomeen saapuneita ja jääneitä turvapaikanhakijoita tai heidän lapsiaan.

Tulos on saatu sillä varauksella, että maahanmuuttaja tulee loppuiäkseen Suomeen, eikä muuta pois. Jos maahanmuuttaja on Suomeen muuttaessaan vanhempi, hänen kielteinen vaikutuksensa julkiselle taloudelle on Salmisen tutkimuksen mukaan pienempi.

Irakilaiset ja somalialaiset ovat kaksi suurinta humanitäärisen maahanmuuton ryhmää Suomessa. Humanitäärinen maahanmuutto kattaa pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulleet ihmiset.
Lähin vastaava tutkimus VATT:n skenaariot

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi vuonna 2014 Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen -analyysin.

Tässä tutkimuksessa VATT esitteli kolme skenaariota, joiden mukaan maahanmuuttajien elinkaarivaikutusta julkiselle taloudelle voi laskea. Analyysi ei eritellyt maahanmuuttajan lähtömaata.

Parhaassa skenaariossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin suomalaiset, samoin kuin hänen lapsensa.

Maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on Suomen julkistaloudelle positiivinen, jos hän muuttaa Suomeen 10–50-vuotiaana ja asuu elämänsä loppuun Suomessa. 20–40-vuotiaina muuttaneet jäävät keskimäärin 100 000–200 000 euroa plussalle julkistaloudellisesti.

On huomattava, että suurimmat kulut ihmisestä tulevat julkistaloudelle ennen kahtakymmentä ikävuotta ja kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen.

Maahanmuuttajat välttävät yleensä ensimmäisen 20 ikävuoden kulujen aiheuttamisen. Monet myös muuttavat pois Suomesta eivätkä ehdi aiheuttaa vanhuuden kuluja.

Toisessa skenaariossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin maahanmuuttajat keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö. Silloin maahanmuuttaja ei aiheuta kovin suurta rasitetta julkiselle taloudelle, ellei hän saavu Suomeen vasta myöhäisessä keski-iässä ja vietä sen jälkeen maassa vanhuuttaan.

Kolmannessa skenaariossa maahanmuuttaja ja hänen lapsensa työllistyvät yhtä hyvin kuin maahanmuuttajat keskimäärin. VATT:n mukaan tappio julkiselle taloudelle olisi silloin noin 150 000–200 000 koko maahanmuuttajan elämän ajalta.

VATT vertaa maahanmuuttajia kokonaisuudessaan, ei vain irakilaisia ja somalialaisia, joten luvut poikkeavat Suomen Perustan tutkimuksista. Irakilaiset ja somalialaiset pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin maahanmuuttajat keskimäärin.

Tulos pätee myös toisin päin. Jos suomalainen ja hänen lapsensa pärjäisivät työmarkkinoilla yhtä huonosti kuin maahanmuuttajat keskimäärin, suomalaisen tappio julkistaloudelle olisi noin 150 000 euroa hänen elämänsä aikana. Näin olisi vuoden 2014 laskelmien mukaan.

VATT:n ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Sarvimäki selvitti tutkimuksessaan vuonna 2017, että irakilaisista, somalialaisista ja afganistanilaisista työllistyneitä oli vain noin 20 prosenttia vuonna 2013. Työllisyyden nousu oli hidasta.

STM:n selvitys 2017 tarjosi laajaa taustaa ja vähän tarkkoja lukuja
Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijan Jere Päivisen mukaan Samuli Salmisen menetelmä on perusteltu, mutta hän ei pysty ottamaan kantaa lukuihin lyhyellä varoitusajalla. Päivinen on selvittänyt maahanmuuton kustannuksia hallitusohjelman mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Jere Päivinen selvitti hallitusohjelman mukaan maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan julkaistu selkeitä lukuja, koska tutkimuskysymys kokonaisuudessaan on monimutkainen, kuten tästäkin jutusta käy ilmi.

– En ota kantaa Salmisen lukuihin, koska en pysty tarkemmin sanomaan, mitä oletuksia on käytetty. Menetelmä on ihan perusteltu. Elinkaarimenetelmä antaa parempia tuloksia kuin yksittäisten vuosien laskeminen, Päivinen sanoo.

Hän suuntaa haasteen Salmisen tutkimuksen perkaamisesta akateemiselle maailmalle. Yli 670-sivuista maanantaina julkaistua Suomen Perustan tutkimusta ei luonnollisestikaan ole ehditty vertaisarvioida, eikä varmaan ehditäkään ennen eduskuntavaaleja.

STM:n tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien ikärakenne on Suomelle erittäin edullinen. Se paikkaa Suomen kansantaloudellista huoltosuhdetta, sillä keskimääräinen maahanmuuttaja on parhaassa työiässä, kun taas Suomen suurimmat ikäluokat ovat nyt eläkeiässä.

Siksi maahanmuuttajien julkistaloudellinen vaikutus riippuu erittäin paljon siitä, ovatko he töissä vai eivät. Työllistyneenä maahanmuuttaja tuo rahaa julkistalouteen, työttömänä hän kuluttaa sitä.

– Humanitäärisellä maahanmuuttajalla työllisyysaste nousee, mitä pidempään hän on maassa. Naisten työllisyys on heikompaa kuin miesten, Päivinen sanoo.

Maahanmuuttajista suurin osa on töissä, mikä unohtuu usein julkisessa keskustelussa. Kun suomalaisten työllisyysaste oli 74 prosenttia vuonna 2016 Eurostatin mukaan (eri mittarit kuin Suomen viralliset), maahanmuuttajien työllisyysaste oli noin 61 prosenttia.
UTH-tutkimus paneutui työllisyyteen, joka on kaikkea muuta kuin toivotonta

Tilastokeskuksen UTH-tutkimus, eli Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, käsitteli maahanmuuttajien työllistymistä.

Tutkimuksen mukaan työperäisen maahanmuuttajan työllisyysaste oli yli kymmenen vuoden asumisen jälkeen 89 prosenttia, huomattavasti suomalaisia korkeampi. Opiskelun takia muuttaneista yli kymmenen vuoden jälkeen peräti 90 prosenttia oli töissä. Ongelmana vain on, ettei kaikkia ulkomaalaisia opiskelijoita saada pidettyä Suomessa.

– Opiskelijoiden kiinnittäminen Suomeen on kaikkein hedelmällisintä. He ovat saaneet tuoretta oppia ja tottuneet asumaan Suomessa, toteaa Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen.

Perhesyiden takia muuttaneista 71 prosenttia oli töissä yli kymmenen vuoden jälkeen. Pakolaisista vastaava määrä oli 52 prosenttia, muista syistä muuttaneilla 68 prosenttia.

Nämä luvut osoittavat, että maahanmuuttajat työllistyvät keskimäärin hyvin. Ryhmien välillä on suuriakin eroja, muttei ole sellaista ryhmää, joka ei pystyisi työllistymään.

Onko maahanmuutto julkistaloudelle hyödyllistä vai haitallista?

Tutkimusten perusteella on selvää, että julkistaloudelliseen näkökulmaan vaikuttaa valtavasti se, millaisesta maahanmuutosta puhutaan.

Suurin osa maahanmuutosta tapahtui perhesyiden takia vuonna 2014, kertoo Tilastokeskuksen UTH-tutkimus.

Tämä kattaa perheen, avioliiton, rakkauden tai seurustelun. Tästä luvusta perussuomalaisten kritisoimia perheenyhdistämisiä oli vain yksi kymmenestä.

Työhön muutti vajaa viidennes, opiskeluun joka kymmenes ja pakolaisuuden takia joka kymmenes. Luvut ovat vuotta ennen turvapaikanhakijoiden suurta ryntäystä, joten ne vastannevat hyvin tämänkin hetken osuuksia, kun turvapaikanhakijoiden vuosittaiset määrät ovat laskeneet vuotta 2015 edeltävälle tasolle.

Maahanmuuttajista suurin osa käy töissä, mikä on julkistaloudelle hyväksi. Maahanmuuttajat eivät keskimäärin tienaa yhtä hyvin kuin suomalaiset, mutta he paikkaavat puutteen käyttämällä vähän julkisia palveluita lapsuudessaan ja vanhuudessaan nykyisen ikärakenteensakin vuoksi.

Tutkimusten mukaan selvää on myös, että eriteltynä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa Suomelle kansantaloudellisia kustannuksia. Keskustelua pitää käydä siitä, paljonko se saa maksaa ja millä keinoin pakolaisena tai turvapaikanhakijoina tulleet saadaan töihin nykyistä paremmin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli noin 250 000 ulkomaiden kansalaista vuoden 2017 lopussa. Heistä irakilaisia oli vajaat 12 000 ja somalialaisia alle 7 000, joten tämä joukko on pieni maahanmuuttajien kokonaismäärästä. Eniten maahanmuuttajia Suomessa on Virosta ja Venäjältä.

Koska kansalaisuus ei anna ihan kokonaista kuvaa, Suomessa asui vieraskielisiä reilut 370 000 vuonna 2017. Heistä arabiaa puhui 26 000, kurdia 13 000 ja somalia 20 000. Arabian ja kurdin puhujissa on muitakin kuin irakilaisia. Kielten perusteella voi päätellä suuntaa antavasti maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten määrää.

(...)

Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

QuoteVerkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Mikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Salmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse. Uskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.[/quote]

Quote from: N. O. Hääppönen on 24.03.2019, 21:40:14
Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

QuoteVerkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Mikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Salmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse. Uskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.[/quote]

Kuinka helvetissä ne kehtaa valehdella noin ja päin naamaa....!  :facepalm:

Quote from: N. O. Hääppönen on 24.03.2019, 21:40:14
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

On kyse Suomen maahanmuuttopolitiikan valinnoista, ei maailmanparantamisesta, joka on Pursiaisen näkökulma. Nämä on syytä pitää tiukasti erillään.

Humanitaarinen maahanmuutto on lisäksi tehotonta ja Suomen tulevaisuuden kannalta riskialtista maailmanparantamista.

Quote from: Heikki Pursiainen– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen.

Politiikan perusohjenuorana voi pitää suomalaisten hyvinvoinnin lisäämistä tai ainakin säilyttämistä ja riskien minimoimista.

Pursiainen taas maksattaisi ulkomaalaisten hyvinvoinnin lisäämisen suomalaisilla lapsilla seurauksia sen kummemmin miettimättä. Pursiainenhan on toisaalla kannattanut vapaata maahanmuuttoa keinona buustata talouskasvua.

Quote from: Heikki PursiainenMikäli tämä hyvinvoinnin lisäys tapahtuu työperäisessä maahanmuutossa, se kerryttää myös Suomen kansantaloutta. Julkisen sektorin kustannukset riippuvat myös paljon harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta.

Halpatyövoima voi kerryttää bruttokansantuotetta, mutta se on silti meillä veroista subventoitua niin, että se kasvattaa paljon puhuttua kestävyysvajetta. Osaajien ja asiantuntijoiden ryhmä on sitten asia erikseen.

Julkisen sektorin kustannukset nimenomaan riippuvat harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Pursiaisen rajat auki -politiikka saisi pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kustannukset raketoimaan. Pursiaisen todellinen päämäärä taitaakin olla ajaa julkinen sektori alas nostamalla kustannukset äärimmilleen. Tämä maailmanlaajuisen hyvinvoinnin lisäämisen nimissä.

Quote from: Heikki PursiainenSalmisen skenaarioonkin on vuosikausia aikaa vaikuttaa.

Skenaarioon on ollut vuosikymmeniä aikaa vaikuttaa. Seurauksena toistaiseksi vain haittamaahanmuuton ja sen myötä maahanmuuttokoneiston hurja kasvu.

Pursiaisella tai kellään muullakaan ei ole esittää toimivaksi osoitettuja keinoja, miten maahanmuuton kumuloituvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset haittavaikutukset peruttaisiin. On vain epätoivoisia yrityksiä hämärtää seurauksia ja muuttaa narratiivia, juuri kuten Pursiainen tässä tekee.

Quote from: Heikki Pursiainen– Se on ihan totta, että lyhyellä tähtäyksellä humanitäärinen maahanmuutto aiheuttaa julkisia kustannuksia, ei siitä mihinkään pääse.

Kuten elinkaarimallit osoittavat, humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa suurimman osan kustannuksista pitemmällä tähtäimellä. Puheet vain muutaman vuoden kustannuksista ovat roskaa.

Quote from: Heikki PursiainenUskallan kuitenkin väittää, että humanitäärinen maahanmuutto lisää hyvinvointia, Pursiainen sanoo.

Humanitaarinen maahanmuutto lisää muutamien harvojen hyvinvointia suomalaisten pahoinvoinnin lisääntymisen kustannuksella. Se muuttaa yhteiskuntaa ja demografiaa huonompaan suuntaan tavoilla, joita on käytännössä mahdoton perua.

Ulkomaalaisten auttamiseen on paljon kustannustehokkaampia ja auttajamaiden kannalta vaarattomampiakin keinoja. Maahanmuutosta ei pidä tehdä maailmanparannuksen välinettä.

Quote from: N. O. Hääppönen on 24.03.2019, 21:40:14
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi.

Tämä on erittäin totta, ja aivan helvetin väärin suomalaisten kannalta!

Juuh, no, joo. Jos kodissani käy murtovarkaita, kyllähän sitä voinee ihan totuudenmukaisesti argumentoida, että varkaus paransi varkaiden hyvinvointia. Harva kuitenkaan pitää sitä perusteltuna syynä edistää murtovarkauksia.

"– Ei suomalaisten lastenkaan kohdalla pyritä estämään heidän hyvinvointinsa lisääntymistä, vaikka se maksaisi, muistuttaa Pursiainen."

Juu ei, tosiaan:

-lapsilisien leikkaukset
-koulutuksen leikkaukset
-koulun oppimisrauha ja turvallisuus

Quote from: Heikki Pursiainen
Verkkojulkaisu Mustreadin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen muistuttaa, että tärkein maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on maahanmuuttajan ja hänen perheensä lisääntynyt hyvinvointi. Se on jo itsessään arvokasta maailmanlaajuisesta näkökulmasta.

Kun tulee rajan yli Ruotsista Suomeen elintaso ja hyvinvointi kylläkin laskee jos on uskomista vaikka suomalaiseen laatumediaan ja miksi emme uskoisi. Eli laskimme tulijoiden elintasoa oleellisesti ottamalla heidät vastaan. Kyllä meidän pitäisi vähän humaanimmin kohdella näitä.

Politiikassa päätetään siitä, mitä yhteisillä varoilla tehdään. 1,3 miljoonalla eurolla saa monenlaisia asioita. Mihin sinä käyttäisit tämän summan?

Quote from: JT on 23.03.2019, 23:38:11
Pe­rus­suo­ma­lais­ten maa­han­muut­to­tut­ki­muk­sen lukuja ei kumota, vaan ne ovat skenaario muiden joukossa – Tutkija vastaa muutamiin kysymyksiin epä­sel­vyyk­sis­tä

Kaleva 23.3.19 Joonas Kuikka (tilaajille)
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaisten-maahanmuuttotutkimuksen-lukuja-ei-kumota-vaan-ne-ovat-skenaario-muiden-joukossa-tutkija-vastaa-muutamiin-kysymyksiin-epaselvyyksista/817375/
(...)

Esitän tässä Suomen Perustan blogikirjoituksessa (https://www.suomenperusta.fi/ajatus/kriittisia-kommentteja-lannen-median-artikkeliin-su-24-3 (https://www.suomenperusta.fi/ajatus/kriittisia-kommentteja-lannen-median-artikkeliin-su-24-3)) kriittisiä kommentteja Lännen Median lehdissä su 24.3. ilmestyneeseen artikkeliin. Tuo yllä viitattu netissä oleva artikkeli on sisällöltään lähes samanlainen kuin paperilehdissä su 24.3. ilmestynyt versio.

Blogitekstini on varsin raskaslukuinen, mutta tässä kriittiset 6 kommenttia lyhyesti.

Kohdassa 4. esitän kriittisiä kommentteja sitä varsin usein toistettua lukua kohtaan, että noin 90 %:ia kaikista töihin tulleista maahanmuuttajista on töissä 10 vuoden maassaolon jälkeen. Tämä toistettiin mm. Halla-ahon Yle:n tentissä viime torstaina. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta matalapalkka-aloille töihin tulleiden osalta tuohon väitteeseen esitetään jo suorat, Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat vastaukset, halpatyövoimaraportissamme: https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/ (https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/)


1.Elinkaarivaikutusten tulokset esitetään maassaoloajan ennusteet huomioiden.
Artikkelista voi saada sen kuvan, että elinkaaritulokset esitetään vain koko iäksi Suomeen jääville. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tulokset esitetään myös poismuuttojen (ja paluumuuttojen) todennäköisyydet huomioiden.


2.Maahanmuuttajien käsitteleminen yhtenä ryhmänä ei kerro tutkimuksen "näkökulman laajuudesta".
Artikkelissa esitetään, että se että käsittelee kaikkia maahanmuuttajia yhtenä ryhmänä, kertoisi "laajemmasta näkökulmasta". Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä käytetty tutkimusaineisto on erittäin laaja. Lisäksi maahanmuuttajaryhmittäin esitetyt tulokset ovat informatiivisempia esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan päätöksenteon kannalta.


3.Maahanmuuttajien lukumäärä syntymävaltion/taustamaan mukaan, ei kansalaisuuden perusteella.
Artikkelissa perustellaan somalialaisten ja irakilaisten maahanmuuttajien määrien vähyyttä kansalaisuuteen perustuviin lukumääriin nojaten. Todellisuudessa lukumäärät ovat huomattavasti suurempia, kun tarkastelu tehdään syntymämaan tai taustamaa mukaan — joihin maahanmuuttajuuden määritelmä käytännössä aina nojaa alan tutkimuksissa.


4. UTH-tutkimus antaa maahanmuuttajien työllisyysasteille "tavallista" korkeammat luvut. Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden nettovaikutusten mittari kuin pelkkä työllisyys.
4.1 Työllisyyden eri määritelmät: UTH-tutkimuksen työllisyysmääritelmä antaa maahanmuuttajille korkeampia työllisyysasteita verrattuna kantaväestöön — kuin yleisesti käytössä olevat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat luvut.
4.2 Bruttopalkat (bruttotyötulot) ovat tarkempi julkisen talouden vaikutusten mittari kuin työllisyysaste.
Artikkelissa viitataan UTH-kyselytutkimuksesta poimittuihin joihinkin korkeisiin työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Kuitenkin on huomioitava, että UTH-tutkimuksen työllisyysluvut ovat huomattavasti korkeammat maahanmuuttajille kuin tavallisesti käytössä olevat (Tilastokeskuksen) rekisteritietoihin perustuvat luvut. Työllisyyslukujen vertailu pitäisi lisäksi tehdä samanikäiseen kantaväestöön nähden, ja olisi hyvä eritellä myös työperäinen maahanmuutto esimerkiksi sen mukaan, kuuluuko se saatavuusharkinnan piiriin.
Lisäksi bruttopalkat (bruttotyötulot) kertovat työllisyyttä tarkemmin, mitkä ovat henkilön julkisen talouden nettovaikutukset.


5.Keitä oikein ovat artikkelissa mainitut "haastatellut suomalaiset alan huippututkijat"?
Artikkelissa "haastatellut suomalaiset alan huippututkijat" antavat kriittisen kommentin (ks. kohta 6). Artikkelissa heitä ei kuitenkaan siteerata suoraan, joten on vaikeaa tietää, ovatko äänessä viitatut "huippututkijat" vai toimittaja. Joka tapauksessa on kyseenalaista, että keitä nämä huippututkijat ovat. Artikkelissa mainitaan vain kaksi nimeä, joista toinen on STM:n virkamies. Hän on tehnyt "alaan" liittyen ainoastaan kirjallisuuskatsauksen. Kyseenalaistan sen, että pelkän kirjallisuuskatsauksen tekeminen tekisi "huippututkijaksi".


6.Elinkaariennusteet: Todennäköisyysjakaumat vs. "skenaariot":
6.1 Skenaarioiden käyttämisen 3 ongelmaa elinkaariennusteissa.
6.2 Suomen Perustan tutkimuksen elinkaariennusteet eivät ole "vain yksi skenaario muiden joukossa".
Artikkelissa viitataan skenaarioiden käyttämiseen elinkaariennusteissa. Käyn läpi skenaarioiden käyttämiseen liittyvät kolme ongelmaa ja miten ne ratkeavat käyttämällä skenaarioiden sijaan (jatkuvia) todennäköisyysjakaumia — kuten Suomen Perustan tutkimuksessa on tehty.
Lisäksi Suomen Perustan elinkaariennusteet eivät ole "vain yksi skenaario muiden joukossa". Tämä johtuu siitä, että Perustan tutkimuksessa ei käytetä skenaarioita niihin liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi Perustan tutkimuksen tulokset pohjautuvat laajan rekisteriaineiston tarjoamaan informaatioon, joten se, että hyvin toisenlaiset elinkaaritulokset olisivat mahdollisia, pitäisi pystyä myös perustelemaan jotenkin. Se, että toteaa, että elinkaaritulokset voisivat olla myös positiivisempia, ei tee positiivisista tuloksista vielä yhtään todennäköisemmin toteutuvia.

SU,

QuotePerussuomalaisten Grönroos: Kumman valitset – yhden somalimaahanmuuttajan vai 13 poliisia?

Politiikassa päätetään yhteisten rahojen käytöstä. Rahat voi käyttää monella tavalla, mutta sama raha ei voi olla samaan aikaan useammassa paikassa – täytyy tehdä valintoja, muistuttaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.

(...)

Kun otetaan huomioon julkiseen talouteen vaikuttavien edellä mainittujen tekijöiden vaihtelu muun muassa maassaoloajan ja iän mukaan, aiheuttaa keskimääräinen kyseisistä maista tuleva muuttaja vuosikymmenten saatossa Suomen julkiselle taloudelle sadoissa tuhansissa euroissa liikkuvan negatiivisen vaikutuksen.

Irakilaiset ja somalit käyvät kalliiksi

Mielikuva nuorina aikuisina Suomeen tulevista maahanmuuttajista lottovoittona Suomen julkiselle taloudelle elää vielä tiukassa. Ajatuksena on, että parikymppisillä tulijoilla on koulut käytynä ja koko veroeuroja kartuttava työura vielä edessä.

– Todellisuus on Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien kohdalla kuitenkin toinen, sillä näiden joukossa nimenomaan nuoret aikuiset ovat julkisen talouden rahoituksen kannalta kaikista kalleimpia muuttajia – edessä kun on vuosikymmeniä kestävä Suomessa vietettävä aika, mutta maksettujen verojen ja yhteiskunnalta saatujen palveluiden ja tulonsiirtojen tase ei ole veronmaksajan kannalta positiivinen, sanoo Suomen Perustan toiminnanjohtaja, Uudellamaalla perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana oleva Simo Grönroos.

Humanitaarinen maahanmuutto rasittaa taloutta

Kun tarkastellaan 20-24-vuotiaiden Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren aikana, liikkuvat summat lähellä miljoonaa euroa.

(...)

– Kun eduskuntavaalit lähestyvät, niin on varmasti paikallaan pohtia, mitä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia voidaan esimerkiksi 1,3 miljoonalle eurolle keksiä. Siis sille summalle, joka menee yhden Somaliasta tulevan nuoren aikuisen ja tämän lasten yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin, Grönroos sanoo.

Samalla rahalla lisää poliiseja, opettajia, hoitajia...

Suomessa on poliiseja väkilukuun suhteutettuna eurooppalaisessa mittakaavassa varsin vähän. Pienempien varkauksien ja ilkivallan suhteen poliisilla ei näytä olevan resursseja kuin kirjata ylös rikosilmoitukset. 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin 13 poliisia lisää – kentällä liikkuvia partiopoliiseja vielä tätäkin useampia.

– Koulujen liian suuret ryhmäkoot vaikuttavat negatiivisesti koulurauhaan ja oppimiseen. Opettajia 1,3 miljoonalla eurolla saisi palkattua vuodeksi noin parikymmentä, Grönroos laskee.

– Puutteet vanhusten hoidon tasossa ovat nousseet huolestuttavalla tavalla esiin viime aikoina. Sairaanhoitajia saataisiin 1,3 miljoonalla eurolla palkattua vuodeksi 25 käsiparia.

Auttaminen pakolaisleireillä tehokkaampaa

Grönroos pohtii, mitä jos 1,3 miljoonaa euroa haluttaisiin käyttää maailman hädänalaisten auttamiseen – siis oikeasti tehokkaasti ja siten että apu menee taatusti apua eniten tarvitseville ihmisille. 1,3 miljoonalla eurolla voitaisiin tuplata 500 pakolaisleireillä elävän ihmisen elämiseen käytössä olevat resurssit vuodeksi.

– Tämä tarkoittaa sitä, että viidellesadalle ihmiselle saataisiin tuplasti paremmat asumisolot, ravitsevampi ruoka, parempi terveydenhoito ja opetus jne.

Raha on pois kaikesta muusta

Juttu jatkuu linkistä -> https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-gronroos-kumman-valitset-yhden-somalimaahanmuuttajan-vai-13-poliisia/

Quote from: N. O. Hääppönen on 24.03.2019, 21:40:14
Aivan loistavaa päättelyä. Jos tutkija tulee väittämään että Suomen ulkomaanvelka muuttuu saatavaksi koska maahanmuutto, on se tietenkin uskottava.

Toki jos ei ota huomioon yksityisen ja poliittisen eroa, niin saa sitten väitellä feministin kanssa talousasioista:

QuoteValtio ei voi mennä konkurssiin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konkurssi

Quote from: AamulehtiTulokseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä sikäli, että tämän päivän tilanne ei välttämättä kerro näiden maahanmuuttajaryhmien työllistymistilanteesta esimerkiksi 30 vuoden kuluttua.

Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Perussuomalaisten uusi tuleminen – Soininvaara
http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/

QuotePaine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Varsinainen Suomen Perustaan liittyvä osuus löytyy kuitenkin kommenttiosiosta, jossa Soininvaara suoltaa höpötyksiään:

QuoteTuosta "tutkimuksesta" ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta.Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta tyyöllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmaisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla.
Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla.
...
Tuollaisen laskelman tekemiseen menivi varmaan kokonainen päivä. Päivän voi käuyttää paremminkin, koska perusteita laskelmiin ei oikein ole. Pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua. Nämä Suomen perustan "tutkijat näyttävät tietävän, että se on nolla.

Quote
Soininvaara valmistui ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1970.Hän opiskeli tilastotiedettä ja kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1973 ja lisensiaatiksi vuonna 1982.

Soininvaaralla on ylempi korkeakoulututkinto juuri tuosta aiheesta eikä silti ymmärrä miten tutkimus on tehty. Soininvaara nolaa nyt itsensä täydellisesti jos ei ole nolannut jo ennen tätä.

Quote from: Skeptikko on 22.04.2019, 13:40:35

Quote from: Osmo SoininvaaraPaine turvapaikkashoppailuun pienenisi, jos ovia työperäiselle maahanmuutolle avattaisiin. Työperäinen maahan muutto antaa oikeuden tulla maahan ansaitsemaan elantonsa työllä, mutta ei oikeuta muuttamaan maahan elämään sosiaaliturvan varassa. Se ei ole kustannus vaan tukee taloutta. Esimerkiksi vanhusten hoidosta ei selvitä ilman työperäistä maahanmuuttoa.

Soininvaara tulee paljastaneeksi, että hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä maahanmuuton dynamiikasta tai maahanmuuton kustannuksien kertymisestä.

Turvapaikkashoppailulla pyritään eurooppalaisen oleskeluluvan saamiseen ja perheenyhdistämiseen, eikä sille samalle porukalle ole juuri tarvetta työmarkkinoilla kuin palkasta ja työehdoista joustavana pimeänä ja halpatyövoimana, joka ei tosiaankaan tue taloutta tai yhteiskuntaa.

Esimerkiksi Ruotsissa on poistettu saatavuusharkinta, mutta maa on ja pysyy yhtenä turvapaikkashoppailijoiden suosikkikohteista osittain juuri siksi. Turvapaikanhaku valitusprosesseineen takaa ensin vuosien laillisen oleskelun, ja lopullisen kielteisen päätöksen jälkeen oleskeluluvan saa viimeistään maksamalla feikkityöpaikasta.

Tuo Soininvaaran ja monen muun logiikka on kyllä käsittämätön. Ikään kuin siirtolaisten määrä Suomeen olisi vakio, joten parempi päästää ne suosiolla sisään. Politiikalla ei myöskään ilmeisesti voi ohjata liikennettä mitenkään.

Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tota öö niin - tarkoittaako toi, et niitä pitää päästää tänne parikyt vuotta, ennen kuin voidaan arvioida seurauksia - vai otetaanko joka vuosi testieriä eri kansallisuuksista sen vaikkapa rapiat kolkyttuhatta?

Quote from: Maija Poppanen on 22.04.2019, 15:35:28
Toinen kummallisuus tämä, et kritisoidaan maahanmuuton kustannuslaskelmia, koska ei meillä ole oikeaa tietoa irakilaisten työllistymisestä tulevaisuudessa, koska heitä ei ole täällä ollut aiemmin sellaisessa mittakaavassa, että olisi mahdollista tehdä vertailua.

Tutkimuksessahan nimenomaan on riittävä otos myös irakilaisia jotka ovat olleet maassa jo melkein 30 vuotta. Soininvaara paljastaa täydellisen ymmärtämättömyytensä koko tutkimuksesta ja ylipäätään koko tutkimuksen teoriasta vetoamalla "pitäisi tietää, mikä on irakilaisten työllisyysaste 20 vuoden kuluttua". Nimenomaan tätä ei tarvitse tietää. Tutkimus antaa ainoastaan todennäköysyysjakaumat miten käy jos käy niin kuin on käynyt tähän asti kaikille irakista ja somaliasta tulleille. Tutkimusta varten ei tarvitse tietää kuin historia ja nykytilanne, ei todellakaan ennustaa yhtään mitään tulevaisuudesta. Pitäisi olla ihan perushuttua tilastotieteen ja kansantaloustieteen lisenssiaatille. Pitäisiköhän tarkistaa Soininvaaran lisenssiaattityö. Taitaa olla plagiaatti, niin pihalla Soininvaara tässä on.

Jos oikeasti haluaa tätä kritisoida tulevaisuuden ennusteilla niin sitten pitää antaa argumentit että miksi ihmeessä tulevaisuudessa kävisi paremmin miten on käynyt tähän asti? Pelkästään kotoutuminen onnistuu 1990-luvulla tulleiden pienemmällä määräällä paremmin kuin suuremmalla määrällä. Eli pelkästään tästä seuraa että tulevaisuudessa käy vielä huonommin kuin on käynyt tähän mennessä.

^^^

Tuo Soininvaaran väite ei ole ensimmäinen kerta, kun tarveharkinnan poistoa on perusteltu sillä, että se muka vähentäisi turvapaikanhakua.

Tämän argumentin esitti aiemmin peruspalveluministeri Annikka Saarikko (kesk):

Quote from: kivimies on 24.02.2019, 13:51:41

QuoteKeskustan varapuheenjohtaja, peruspalveluministeri Annika Saarikko vaatii Suomea ja koko Eurooppaa yhdessä ratkaisemaan työperäisen maahanmuuton esteet. Hänestä voimavaroja kuluu väärään paikkaan, kun työikäiset ihmiset hakevat parempaa tulevaisuutta turvapaikkajärjestelmän kautta.

– Olemme järjettömässä tilanteessa, jossa paremman elämän toivossa uutta tietä etsivät nuoret miehet Afrikasta – tai muista maista kauempaa kuin Euroopasta – etsivät toivoa ja mahdollisuutta turvapaikkajärjestelmän  kautta. Kulutamme voimavaroja torppaamalla heidän pyrkimyksiään, vaikka tiedämme, että töitä täällä kyllä olisi, Saarikko sanoo Verkkouutisten vaalipodcastissa.

Saarikko väittää, että tp-hakijat on pakotettu käyttämään turvapaikkajärjestelmää, koska eivät pääse Suomeen työperäisinä maahanmuuttajina.

Saarikon väite on sitä itseään. Työperäisten muuttajien ja tp-hakijoiden profiilit poikkeavat toisistaan merkittävästi lähtömaiden ja ammattitaidon osalta.
Tarveharkinnan poistaminen ei vaikuttaisi tähän ollenkaan, paitsi että kielteisen päätöksen saaneet tp-hakijat voisivat hakea työlupaa.

Tosin en itse laskisi em. henkilöitä työperäisiksi maahanmuuttajiksi. Työperäisillä muuttajilla on jo työpaikka valmiina ja lupa-asiat kunnossa, ennen kuin he saapuvat Suomeen.
Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjät aiheuttavat isot kustannukset Suomelle notkuessaan vokissa ja etsiessään työpaikkaa. Kenenkään ei pitäisi tulla töihin sitä kautta.

Toisekseen, Suomi ei ole ainoa paikka, minne töitä haluava voi suunnata. Esim. Ruotsissa ei ole tarveharkintaa. Jos Suomeen saapuneet tp-hakijat olisivat olleet työn perässä, olisivat he menneet Ruotsiin työperäisinä muuttajina.

Quote from: Skeptikko on 22.04.2019, 13:40:35
Osmo Soininvaarakin näyttää nyt törmänneen kommenteista päätellen näihin Suomen Perustan laskelmiin ja niitä tarkemmin läpi lukematta ja täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella tuntuu suunnilleen raivon vallassa yrittävän tyrmätä tuloksia - mm. esittämällä paikkaansapitämättömiä väitteitä tutkimuksista ja muita paikkaansapitämättömyyksiä:

Samuli Salmisen täytyykin nyt ojentaa Soininvaaraa näistä hänen päättömyyksistään:

Vastine Osmo Soininvaaralle - Suomen Perusta
https://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastine-osmo-soininvaaralle/

Quote
Osmo Soininvaara kirjoittaa  (21.4.2019) kommenttiosiossa kriittisen kommentin (ks. alla kuvankaappaus) liittyen Suomen Perustan julkaisemaan [url=https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/maahanmuutot-ja-suomen-julkinen-talous-osa-2-elinkaarivaikutukset/]tutkimukseen Irakissa ja Somaliassa syntyneiden julkisen talouden elinkaarivaikutuksista (http://www.soininvaara.fi/2019/04/18/perussuomalaisten-uusi-tuleminen/blogikirjoituksensa%5B/url) (ks. myös koko tutkimusteksti (https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf)).

Käyn alla olevassa tekstissä Soininvaaran kriittisen kommentin läpi kohta kohdalta ja osoitan, että Soininvaaran kommentit Suomen Perustan tutkimuksesta eivät pidä paikkaansa. Olen jakanut vastauksen 4 osaan. Esitän kunkin vastauksen osan aluksi lyhyesti muutamalla virkkeellä ja sen jälkeen esitän vastauksille tarkemmat perustelut.
...
1.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Tuosta "tutkimuksesta" ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu. [...]"

1.Vastaus Soininvaaralle: Elinkaarivaikutusten mallinnus on esitetty yksityiskohtaisesti. Tutustumisen siihen, miten elinkaarivaikutukset on laskettu, voi aloittaa esimerkiksi lukemalla elinkaarivaikutukia käsittelevän tutkimustekstin abstraktin (s. 2–3).

1.1 Lyhyesti tutkimuksen abstraktista. Abstraktissa sanotaan muun muassa, että uusien maahanmuuttajien elinkaarivaikutusten ehdolliset todennäköisyysjakaumat määritetään luvussa 2. Lisäksi siinä sanotaan, että elinkaarivaikutukset koostuvat 7 komponentista.

Näiden komponenttien mallinnus käydään luku luvulta läpi sivuilla 56–400. Luvun 2 lisäksi luvussa 9 esitetään, miten elinkaarivaikutusten komponenttien ennusteista saadaan laskettua elinkaarivaikutusten ennusteet. Mielestäni jokaisen komponentin mallinnus on käyty varsin yksityiskohtaisesti läpi, joten Soininvaara voisi tarkentaa, miksi hän kirjoittaa, että "[...] ei käy ilmi lainkaan, miten se on laskettu".

1.2 Elinkaarivaikutusten ennusteet ovat uskottavia ja realistisia kolmesta syystä. Tutkimustekstin abstraktissa (s. 2) esitetään, että elinkaarivaikutusten komponenttien mallinnuksen on täytettävä kolme ehtoa, jotta niistä voidaan muodostaa uskottavat ja realistiset elinkaariennusteet:

Mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston.
Malleissa huomioidaan otanta-asetelman havaintoaineistoihin (paneeliaineistoja) tuottamat riippuvuudet. Paneeliaineistot mahdollistavat myös nk. havaitsemattoman heterogeenisuuden huomioonottamisen "uusia" tilastoyksiköitä (henkilöt, maassaolovuodet, maahanmuuttovuodet ja kalenteri-vuodet) koskevissa ennusteissa.
Malleissa huomioidaan erityisesti tärkeimmät aikaan liittyvät vaikutukset. Aikaan liittyviä vaikutuksia ovat ikään, maahanmuuttoikään, maassaoloaikaan, maassaolovuoteen ja kalenterivuoteen liittyvät vaikutukset.
...
1.4 Niin kutsutuilla posterioriennustetarkistuksilla varmistetaan, että mallien pohjalta tehdyt ennusteet toistavat alkuperäisen havaintoaineiston. Sekä työikäisten nettovaikutusten mallinnuksen että palkkasummien mallinnuksen yhteydessä varmistetaan, että niitä koskevat laaditut mallit toistavat alkuperäisen havaintoaineiston eli yllä mainitut rekisteriaineistoihin perustuvat havaintoaineistot (vrt. yllä uskottavuuden 1. kriteeri). Tämä varmistus esitetään lukujen lopussa niin kutsuttuina posterioriennustetarkistuksina. Samalla varmistetaan, että mallit vastaavat alkuperäisiä havaintoaineistoja myös iän, maassaoloajan ja maahanmuuttovuoden mukaan (vrt. yllä uskottavuuden 3. kriteeri).

2.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "[...] Mikä on oletettu irakilaisen työllistymisasteeksi sen jälkeen, kun he ovat olleet maassa 10 20 tai 30 vuotta. Näistähän ei ole kokemusta. Somaleista sen sijaan on. Somalien osalta työllisyysasteet 20 vuotta maassa olleilla ovat olennaisesti parempia kuin vasta tulleilla. Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. [...]"

2.Vastaus Soininvaaralle: Tutkimuksen (nolla)palkkasummat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin. Irakissa ja Somaliassa syntyneiden nollapalkkasummat, työllisyys ja työtulot jäävät pieniksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen. Elinkaarivaikutusennusteissa käytetyt palkkasummamallit toistavat alkuperäisen aineiston maassaoloajan mukaan.

Toisin kuin Soininvaara esittää, todellisuudessa Suomessa yli 20 vuotta asuneista ja Irakissa syntyneistä maahanmuuttajista on olemassa muun muassa työllisyyttä, työtuloja ja saatuja tulonsiirtoja koskevia rekisteritietoja. Näitä tietoja käytetään Suomen Perustan tutkimuksessa elinkaarivaikutuslaskelmien pohjana.
...
3.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Ilmeisesti on oletettu, että irakilaiset ovat työttömiä koko ikänsä, koska pakolaiskeskuksissa asuessaan he eivät ole käyneet töissä. Siis tältäkin osin silkkaa roskaa, koska mitään havaintoja tulevasta työllisyysasteesta ei edes voi olla."

3.Vastaus Soininvaaralle: (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Ennusteisiin liittyviä epävarmuuksia kuvataan todennäköisyysjakaumilla. Elinkaariennusteissa epävarmuudet perustuvat havaintoaineistoon, mutta esimerkiksi tulevaisuuteen liittyviä lisäepävarmuuksia voidaan liittää helposti ennusteisiin.

3.1 (Nolla)palkkasummia koskevat ennusteet noudattavat havaintoaineiston tarjoamaa informaatiota — jota on yli 20 maassaolovuoteen asti. Tämä osoitettiin edellä kohdassa 2.1, jossa esitetyissä kuvioissa verrataan havaittuja nollapalkkasummien osuuksia elinkaariennusteissa käytettyjen mallien ennustamiin osuuksiin maassaoloajan mukaan. Kuvioiden perusteella Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon perustuvat havainnot ja "posterioriennusteet" vastaavat hyvin toisiaan.
...
4.osa Soininvaaran kriittisestä kommentista: "Tekstistä ei oikein käy ilmi, mitkä verot on otettu huomioon, mutta sanamuoto viittaa siihen, että pääosa veroista – siis välilliset veropt – on jätetty huomiotta. Jos näin on, ollaan jo tietoisen valehtelun puolella. Sitä ei voi panna enää tutkijan osaamattomuuden nimiin, koska niin osaamattomia ei edes Suomen perustassa olla."

4.Vastaus Soininvaaralle: Välilliset verot sisältyvät mukaan tutkimukseen. Nuorten ja työikäisten nettovaikutusten mallinnusta käsittelevässä luvussa esitetään käytetty havaintoaineisto, kuten jo edellä kirjoitin. Jo pelkästään tutkimustekstin sisällysluetteloa tarkastelemalla (s. 6) selviää, että: "Havaintoaineisto on kuvattu kattavasti toteutuneita nettovaikutuksia käsittelevässä tutkimusprojektin I osassa".

Tutkimusprojektin I osan sisällysluetteloon tutustumalla huomaa, että välillisten verojen laskeminen on esitetty luvussa 6.2.4. Ne on laskettu Jäntin (2009) esimerkin mukaan Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen käytettävissä olevia tuloja koskevia tietoja soveltamalla niin, että pienempituloiset maksavat suuremman osan tuloistaan välillisiä veroja.

Tutkimusprojekstin I osan liitteessä 2 on esitetty kaikki tutkimusprojektiin rekisteritietoina sisältyvät suorat tulonsiirrot: sekä maksetut verot ja veronluonteiset maksut että saadut tulonsiirrot.

EK:n edustaja yrittää vähätellä matalapalkkaisen maahanmuuton haittoja yhteiskunnalle ihmeellisellä vedätyksellään. Vaikka jollekin työnantajalle sillä voikin olla etua, ei yhteiskunnan kannata haalia yhtään enempää tulonsiirtojen varassa eläviä nettosaajia, vaan nettomaksajia:

EK:n asiantuntija tyrmää kritiikin maahanmuuton kustannuksista –Suomeen töihin tulevan palkka on vähintään 1211 €/kk | Talouselämä
https://www.talouselama.fi/uutiset/ekn-asiantuntija-tyrmaa-kritiikin-maahanmuuton-kustannuksista-suomeen-toihin-tulevan-palkka-on-vahintaan-1211-kk/27eb79b4-0038-4f85-af52-312ef67321e7

QuotePerussuomalaisen puolueen tukema ajatuspaja Suomen Perusta on julkaissut aiheesta raportin viime lokakuussa otsikolla "Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee". Raportti pyrkii osoittamaan, että saatavuusharkinnan poistaminen hyödyttää työnantajia ja maahanmuuttajia Suomen julkisen talouden kustannuksella. Näyttää siltä, että raportti on ollut perussuomalaisten vaaliargumenttien taustalla.

EK:n työelämään erikoistunut asiantuntija Mikko Räsänen tyrmää raportin esittelemät tulokset blogissaan. Raportin mukaan Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti, joten heistä koituu nettokustannuksia julkiselle taloudelle.

"Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia", Räsänen huomauttaa blogissaan (https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/05/03/ekn-asiantuntija-oikoo-vaaria-kasityksia-tyohon-tulevista-maahanmuuttajista/).

"Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset."

Lisäksi tämä EU:n laulujen suoltaja joko tietämättömyyttään tai sumutustarkotuksessa yrittää vedota jo moneen kertaan tyrmätttyyn UTH-tutkimukseen:

QuoteRäsänen huomauttaa, että Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana ja yli kymmenen vuotta Suomessa asuneilla se on 89 prosenttia. Myös muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa.

EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista | Elinkeinoelämän keskusliitto
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/05/03/ekn-asiantuntija-oikoo-vaaria-kasityksia-tyohon-tulevista-maahanmuuttajista/

QuoteMaahanmuuttajien työllisyysluvut ovat UTH-tutkimuksessa kymmeniä prosentteja korkeammat kuin Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuvat työllisyysluvut.

Eroa selitetään UTH-tutkimusraportissa sillä, että Tilastokeskuksen ja UTH:n käyttämät työllisyyden kriteerit poikkeavat toisistaan. UTH-kyselytutkimuksessa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoissa taas edellytetään voimassaolevan työsuhteen lisäksi muun muassa sitä, että henkilölle kertyy riittävästi palkkatuloja.

Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste olisi Salmisen mukaan UTH:n määritelmällä noin 74 prosenttia, ei 90 prosenttia.

Lisäksi on syytä vertailla samanikäisiä väestöjä keskenään. Matalapalkkaisiin töihin tulevat ovat 10 vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin 40-vuotiaita. Tämän ikäisten koko väestön työllisyysaste on noin 80 prosenttia.

[tweet]1371389322683949058[/tweet]

QuoteVeronika Honkasalo
Niin kauan kuin muistan keskustelu maahanmuuton hinnasta ja kustannuksista nousee tasaisin väliajoin esille. Taloudellinen hyötyajattelu näyttää olevan täysin hyväksytty tapa keskustella ihmisistä ja heidän perusoikeuksistaan.  Seuraa ketju. 1/

Monet tuntuvat olevan valmiita hyväksymään vain sellaiset maahanmuuttajat,joista on taloudellista hyötyä. Tämä keskustelu on täynnä ristiriitoja. Yhtäältä halutaan (halpaa) työvoimaa + veronmaksajia, toisaalta työmarkkinoille pääsy on tehty hyvin hankalaksi täällä jo asuville. 2/

On kohtuullista pitää kohtuuttomana, että vastustamastaan muinkin tavoin haitallisesta maahanmuutosta joutuu vielä maksamaan.

QuoteVeronika Honkasalo
Maahanmuuton hinnan laskeminen ei myöskään ole helppoa. Milloin ihminen lakkaa olevan rasite yhteiskunnalle? Veronmaksajana, synnyttäjänä? Miksi juuri maahanmuuton kohdalla keskitytään herkästi kustannuksiin? Varsinkin kun tulos on joka kerta, että sitä on vaikea estimoida. 3/

Kaikesta hyvinvinvointivaltion toiminnasta on kuluja. Se, että juuri maahanmuutosta vaaditaan tarkkoja laskelmia, kertoo yhtäältä taloudellisen retoriikan ylivallasta, jossa taloudelliset arvot ohittavat muut arvot ja toisaalta jyrkistä asenteista maahanmuuttajia kohtaan. 3/

Maahanmuuttojen (niitä on useanlaisia) hinnan arvioiminen tai laskeminen ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa (tämä ketju), vaikka se halutaan esittää sellaisena.

Kaikkea muutakin yhteiskunnassa tarkastellaan (myös) talouden kautta, joten miksei maahanmuuttoa? Tuntuisi hullulta nostaa juuri maahanmuutto taloudellisen tarkastelun yläpuolelle, mutta juuri tällainen pyrkimys sopii hyvin eräiden tahojen ajamaan maahanmuuttoagendaan.

QuoteVeronika Honkasalo
Niin kuin @ernabodstrom huomauttaa humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoitus olla taloudellisesti kannattavaa. Tarkoitus on tarjota turvaa kuolemantuomiolta, kidutukselta ja epäinhimilliseltä kohtelulta. Jos emme onnistu työllistämisessä, tämä on se, mitä pitäisi kehittää. 4/

Mikäli humanitaarisen maahanmuuton ei ole tarkoitus olla taloudellisesti kannattavaa vaan pelkkää hyväntekeväisyyttä, auttamiselta voi ja pitääkin silti vaatia tehokkuutta niissä muissa tavoitteissa, jotka sille annetaan. Havaitsemme, että suomalainen turvapaikkajärjestelmä kohdistaa avun erittäin heikosti sitä eniten tarvitseville ja rohkaisee muihin maihin verrattuna poikkeuksellisesti järjestelmän väärinkäyttöön. Ihmisten järjestelmällinen Suomeen asuttaminen on sitä paitsi taloudellisesti (kyllä, törmäämme talouteen myös hyväntekeväisyydessä, ellei puhuta pelkästä päämäärättömästä puuhastelusta) järkyttävän tehoton (1:100) auttamisen muoto, eikä tällaista auttamisresurssien tuhlausta voi pitää eettisesti kestävänä.

Työllistymiseen ei ole mitään oikopolkuja, eikä pelkkä työllistymisen tavoittelu muuta taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa hyödylliseksi. Sen sijaan Honkasalo antaa aseet käteen juhanavartiaisille, jotka käyttävät maahanmuuttajien heikkoa työllistymistä perusteluna myös kantaväestön sosiaaliturvan leikkauksille ja ehdollistamiselle, koska yhdenvertaisuus.

QuoteVeronika Honkasalo
Julkisella keskustelulla maahanmuutosta on merkitystä tuhansien ihmisten arjen näkökulmasta. Mediarepresentaatiot muuttuvat arjen asenteiksi. Siksi sillä on väliä, miten asioista keskustellaan ja kenen ehdoilla. Tämä on syytä muistaa varsinkin tänään kun rasisminviikko alkaa. 5/

Honkasalo haluaa nostaa maahanmuuton politiikan yläpuolelle, koska ei kykene argumentoimaan sen puolesta.

Keskustelu haitallisen maahanmuuton haitallisuudesta jatkuu, kunnes siitä päästään eroon, ja se on ihan oikein.

QuoteSiksi sillä on väliä, miten asioista keskustellaan ja kenen ehdoilla. Tämä on syytä muistaa varsinkin tänään kun rasisminviikko alkaa.

Täh? Saadaankos me nyt rasismoida viikko ihan luvan kanssa?  :P

Mihinkäs minä sen kartiopiponi laitoinkaan...

Jostain syystä Samuli Salminen tai kukaan muukaan ei ole julkaissut täällä tätä:

QuoteMarko Hamilo: Faktantarkistus, joka ei kelvannut Hesarille

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni tällä PS-alustalla. Joku saattaa muistaa minut aiemmasta blogistani Skeptikon päiväkirja Tiede-lehdessä, kun olin vielä hyvämaineinen (lue: liberaali) journalisti. Aloitan tämän blogin, koska olen ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Olen toiminut perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtajana viime vuoden alusta alkaen. Jos ajatellaan, että politiikassa on jana, jonka toisessa, populistisessa päässä pyritään vaikuttamaan vaikutelmin, tuntein ja narratiivein, ja toisessa, tieteellisessä päässä faktoin ja järkiargumentein, on oma roolini siellä syvässä päässä tieteellistä puoliskoa.

Entisenä valtamedian tiedetoimittajana olen aina halunnut uskoa valistuksen arvoihin ja siihen, että tutkimustieto ajan myötä vaikuttaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja ohjaa päätöksentekoa jos nyt ei optimaalisiin ratkaisuihin, niin ainakin vähemmän hulluihin valintoihin.

Tämä usko on kuitenkin ollut koetuksella koko sen ajan, kun olen tätä työtä tehnyt, ja oikeastaan koko sen kymmenen vuotta, kun olen perussuomlaiaisia äänestänyt. On turhauttavaa, jos mikään fakta esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista tai ilmastopolitiikan heikosta (kustannus)vaikuttavuudesta ei herätä poliittista keskustelua. Sen nyt vielä ymmärtää, että paremmisto haluaa vängätä vastaan. Siihen olemme argumentatiivisesti aina valmiita. Mutta ikävä kyllä useimmiten uusiin julkaisuihimme suhtaudutaan joko tunteenomaisella tekopöyristymisellä tai sitten tutkimustulokset vain sivuutetaan.

Tästä yhtenä esimerkkinä on Helsingin Sanomien yhä jatkuva denialismi maahanmuuton kustannuksista julkiselle taloudelle. Retorisella temppuilulla ja sopivalla haastateltavien valinnalla luodaan mielikuva, ettei maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia oikein muka tunnettaisi, tai että ne ovat plus miinus nolla tai siinä ihan hollilla. Denialismi on viimeinen puolustuslinja, kun kukaan ei enää kehtaa esittää, että maahanmuuttajat ovat kultamunia, jotka ratkaisevat huoltosuhdeongelmamme ja julkisen talouden kestävyysvajeen.

Maaliskuussa Hesari julkaisi maahanmuuton hintalapusta kirjoituksen, jonka faktantarkistimme. Lähetimme oheisen kirjoituksen mielipidesivulle, eikä sitä ole tähän mennessä julkaistu – tuskinpa siis julkaistaankaan. Tiedän toki, ettei kaikkia mielipidekirjoituksia julkaista missään sanomalehdessä, joten yksittäistapauksena tämä vielöä menisi – vaikka läpäisyprosentti on paljon keskimääräistä korkeampi tällaisissa asiallisissa ja asiantuntijoiden kirjoittamissa kirjoituksissa. Mutta tämä ei ole yksittäistapaus, vaan Hesarin ja Ylen pitkä linja maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Faktat sivuun, annetaan tunteiden puhua.

Ohessa lähettämämme kirjoitus. Tekstiin jäi pieni virhe. Kolmannessa kappaleessa ei selkeästi käy ilmi, etttä kyse on yhden keskimääräisen yksilön elinkaarikustannuksista.

______________________________________

Toimittaja Katja Kuokkanen kirjoitti maahanmuuton hintalapusta Helsingille (HS 15.3.). Kuokkanen päätyy siihen, ettei hintaa ole pystytty laskemaan.

Perussuomalainen ajatuspaja Suomen Perusta on tutkinut maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen jo vuosia. Rekisteriaineistoon perustuva tutkimusnäyttö osoittaa, että maahanmuuton hintaa voidaan laadukkailla menetelmillä tutkia.

Humanitaarisen maahanmuuton hinta on suurin. Somaliasta, Irakista tai Afganistanista lähteneiden, Suomesta turvapaikan saaneiden henkilöiden elinkaaren kustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat miljoonan euron suuruusluokkaa.

"Mutta haaste ei ole niin iso kuin kriitikot haluavat väittää, eikä kansainvälisen vastuun kantaminen tapahtu julkistaloudellisin perustein", jutussa haastateltu erityisasiantuntija Antti Kaihovaara sanoi.

 Miten esimerkiksi tuhannen vastaanotetun pakolaisen synnyttämä vastuu ei olisi iso haaste. Sehän vastaa käytännössä valtionvelan lisäämistä miljardilla.

Mitä kansainväliseen vastuuseen tulee, turvapaikanhakijoiden Suomessa auttamisen kustannukset ovat niin suuret, että samalla summalla auttaisi valtavaa joukkoa kaikkein hädänalaisimpia pakolaisleireillä.

Kuokkanen muistuttaa, että ennen kuin suomalainen alkaa tuottaa verotuloja, hänestä on lapsena syntynyt yhteiskunnalle kuluja. Tutkimuksemme osoittavat, että työikäistenkin humanitaaristen maahanmuuttajien vaikutukset julkiseen talouteen ovat negatiiviset. Huoltosuhde vain heikkenee, kun maahanmuuttajat siirtyvät eläkkeelle.

Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta on Suomessa lähinnä halpatyövoiman maahanmuuttoa. Sekin tulee vastaanottavalle maalle ja kunnalle kalliiksi, koska pieni palkka ei riitä elämiseen, ja sitä on täydennettävä tulonsiirroilla. Pienestä palkasta ei makseta juurikaan veroa, mutta maahanmuuttajat käyttävät julkisia palveluita siinä missä muutkin.

Yli 3 000 euroa ansaitsevien maahanmuuttajien vaikutus julkistalouteen on positiivinen. Kaikki haluavat hyviä veronmaksajia, mutta millä houkutella näitä maahan, jossa on ikävä ilmasto, keskinkertaiset palkat ja korkea verotus? Poliittinen erimielisyys koskee turvapaikkapolitiikan ohella kriteerejä, joilla halpatyövoima pääsee EU:n ulkopuolelta Suomeen.

Kokonaiskuvan maahanmuuttajien vaikutuksista kuhunkin Suomen kuntaan saa Suomen Perustan julkaisemasta interaktiivisesta kuntakartasta (https://www.kuntaluvut.fi/).

Esimerkiksi vuonna 2018 Helsingissä toimeentulotukea saaneiden osuus kantaväestön 18-64-vuotiaista oli 7,8 prosenttia. Pakolaistaustaisista toimeentulotukeen turvautui 58,8 prosenttia väestöstä.

Marko Hamilo, toiminnanjohtaja

Samuli Salminen, tutkija
Suomen Perusta -ajatuspaja

Perussuomalainen (https://blogit.perussuomalaiset.fi/marko-hamilo/faktantarkistus-joka-ei-kelvannut-hesarille/) 7.4.2021

Pieni epätarkkuus: "Pienestä palkasta ei makseta juurikaan veroa, mutta maahanmuuttajat käyttävät julkisia palveluita siinä missä muutkin." En ole varma tuosta palvelujen käytöstäkään, mutta maahanmuuttajien palvelujen kustannukset arvioitiin reilut kymmenen vuotta sitten 1,5-2-kertaisiksi kantaväestöön verrattuna, eikä suhde ole ainakaan parantunut, kun maahanmuuttajapalveluita ja esimerkiksi tulkkausta on koko ajan lisätty.

Hesarin juttu, johon Hamilo ja Salminen viittaavat:
Helsingin Sanomat: Maahanmuuton hinta­lappu: Onko maahan­muutosta Helsingille taloudellisesti hyötyä vai haittaa? (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007860163.html) 15.3.2021

Quote from: Katja Kuokkanen, HS"TULEVAISUUDEN menestyjiä ovat ne kaupungit, jotka vetävät puoleensa nuoria ja maahanmuuttajia."

Ajatus on Juhana Vartiaisen (kok), joka tavoittelee Helsingin ykköspoliitikon paikkaa. Pormestarikisaan lähtiessään hän korosti, että kaupungin suurimmassa puolueessa, kokoomuksessa, ajatellaan laajasti, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan.

Mutta onko maahanmuutto kokonaisuutena Helsingille taloudellisesti hyvä vai huono asia? Tämä on kysymys, joka nousee jälleen esiin vaalien lähestyessä. Erityisesti perussuomalaiset ovat pitäneet yllä näkemystä, että maahanmuutto on Helsingille taakka.

Selkeää tilastoanalyysia ei julkisuudessa kuitenkaan ole nähty. Miksi ei?

"YKSINKERTAISTA vastausta ei ole", sanoo taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.

Muuttujia on liikaa suoran vastauksen antamiseen.

Sarvimäki on yksi harvoista taloustieteilijöistä, jotka Suomessa ovat perehtyneet maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin.

Yksinkertainen vastaus ei ole sama kuin suora vastaus, joka on, että maahanmuutto kokonaisuutena on Suomelle ja vielä enemmän Helsingille huono asia. Tämän voi päätellä yksiselitteisesti vaikkapa apulaisprofessori Sarvimäen itsensä tekemistä tilastoanalyyseistä ja yksityiskohtaisemmin ryhmien tarkkuudella Suomen Perustan Samuli Salmisen selvityksistä.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSSUOMESSA elävien maahanmuuttajien ikärakenteesta johtuvien kulujen lisäksi yksi tärkeä näkökanta on heidän vaikutuksensa työmarkkinoihin.

Syntyykö töiden takia ulkomailta tulevan ansiosta uusi työpaikka? Vai syrjäyttääkö tulija toisen tekijän? Tätä kysymystä on taloustieteessä arvioitu paljon.

Suora kilpailu on Sarvimäen mukaan yllättävän harvinaista.

"Valtaosalla kantaväestöstä on erilaisia taitoja kuin tulijoilla. Huoli, että maahanmuuttajat veisivät kantaväestöltä paljon työpaikkoja, ei ole perusteltu", Sarvimäki sanoo.

Kun Marokosta rekrytoitiin bussikuskeja koulutettaviksi tai kun Itella pani rekrytoinnissaan etusijalle maahanmuuttajat, niin aivan varmasti se ei luo uusia työpaikkoja. Hyväpalkkaisissa, korkeaa koulutusta vaativissa hommissa voi olla toisinpäin, mutta suurin osa työperäisestäkin maahanmuutosta koskee suorittavia matalapalkkatehtäviä ja halpatyövoimaa.

Jos vaikutuksista on kattavampaa suomalaista tutkimusta, niin eipä ole sattunut silmiin.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSHUOLENAIHE sitä vastoin on, jolleivät maahanmuuttajat työllisty.

Ellei työtä löydy, toimeentulo jää sosiaalitukien varaan. Se taas lisää palkansaajien, yrittäjien ja eläkkeistään veroja maksavien ihmisten vastuuta yhteiskunnan menoista.

Työllisyystilastot ovat yksiselitteisiä. Maahanmuuttajien on keskimääräistä vaikeampaa työllistyä.
...
Sosiaalietuudet keskittyvät erityisesti humanitäärisistä syistä Suomeen tulleille.

Eli tietoa tuntuu löytyvän ryhmienkin tarkkuudella, kun vähän kaivellaan.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSMaahanmuuttajista enemmän kuin 60 prosentin tulisi TEM:n mukaan olla töissä. Silloin maahanmuutto vaikuttaisi myönteisesti Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen. Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.

Tahallisen väärä mittari, sillä maahanmuuttajien keskimääräiset palkat ovat selvästi pienemmät kuin kantaväestöllä ja maksetut verot ovat suhteessa vieläkin pienemmät.

Vain pieni osa työllistyneistäkään maahanmuuttajista on nettomaksajia. Maahanmuuttajien tai maahanmuuttajaryhmien maksamilla nettoveroilla on merkitystä, mekaanisella taloudellisella huoltosuhteella vähemmän.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSSUOMELLA ei suju mallikkaasti verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kuten Vartiainen otti esiin HS:n haastattelussa, Suomessa maahanmuuttajat näyttävät työllistyvän Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa heikommin.

Näissä muissa Pohjoismaissa ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli vuonna 2017 noin 65–68 prosenttia. Suomessa luku oli 60 ja Euroopan unionissa 64.

Eroja Suomen ja vertailussa olevien Pohjoismaiden välillä selittää Saukkosen mukaan kaksi asiaa: työperusteisen maahanmuuton vähäisyys sekä Suomen yleisesti verrokkeja huonompi työllisyystilanne.

En muista lukuja, mutta työperusteisen maahanmuuton osuus ei ole Ruotsissa Suomea suurempi. Sen sijaan tilastoluvut on kaunisteltu maahanmuuttajien runsailla palkkatuilla, jotka tekevät tilastoista vertailukelvottomat.

Jotain Ruotsin maahanmuuton laadusta kertoo se, että jo kymmenisen vuotta sitten maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysasteen ero oli OECD-maiden suurin, eikä se johtunut eurooppalaisista.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSMAASSAOLOAJAN myötä työllisyys kasvaa, mutta ei ratkaisevasti. Helsingissä alle viisi vuotta olleista maahanmuuttajista työllisiä oli 52 prosenttia ja yli 15 vuotta olleista 61 prosenttia.

"On aidosti ongelma, jos meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty seisomaan taloudellisesti omilla jaloillaan. Ei sitä pidä vähätellä tai kieltää, että joidenkin maahanmuuttajien on vaikea työllistyä", Saukkonen sanoo.

Yksi ratkaisu olisi Saukkosen mukaan lisätä työvoimapalveluissa resursseja siihen, että maahanmuuttajataustaisten ihmisten osaamista kehitetään. Heistä neljä viidestä on työikäisiä, kantaväestössä vastaava luku on noin kolme viidestä.

Lisää resursseja. Patenttivastaus kaikkiin maahanmuuton ongelmiin jo vuosikymmeniä.

Mitäs jos mentäisiinkin aidon ongelman juurisyihin ja minimoitaisiin kustannuksia aiheuttava maahanmuutto?

Quote from: Katja Kuokkanen, HSSUOMI on tietoisesti valinnut pakolaisista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. On haluttu suojella ihmisiä vainolta, kidutukselta ja kuolemalta, eikä lähtökohtaisesti ole oletettu heidän menevän heti töihin.

Valtavaa resurssien tuhlausta tuottaa ihmisiä Suomeen asti sosiaaliturvan ja kalliiden palvelujen varaan, eikä se siis ole vahinko vaan tietoinen valinta.

Esimerkiksi Yhdysvaltoihin leireiltä valitaan kaikkein sopeutumiskykyisimmät pakolaiset, jotka pärjäävät omillaan ja voivat kouluttautua ja auttaa myöhemmin muitakin ihmisiä kotimaassaan.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSPakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat Kaihovaaran mukaan julkistalouden kannalta haastavin ryhmä.

"Mutta haaste ei ole niin iso kuin kriitikot haluavat väittää, eikä kansainvälisen vastuun kantaminen tapahtu julkistaloudellisin perustein", Kaihovaara sanoo.

Haaste eli selkokielellä ongelma on valtavan paljon suurempi kuin kaihovaarat suostuvat ikinä myöntämään, eikä täkäläisen maahanmuuttokoneiston paisuttaminen ole mitään kansainvälisen vastuun kantamista vaan rikollista resurssien tuhlausta.

Lukuja pöytään, jos eri mieltä.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSENTÄ antaako Helsinki ulkomaalaistaustaisille oikean mahdollisuuden työllistyä? Ainakin kansainvälisesti kilpailevat yritykset, kuten Supercell, Nokia tai vaikka Sarvimäen työpaikka Aalto-yliopisto, tekevät parhaansa saadakseen maailmalta huippuosaajia.

Sarvimäen mukaan on syytä huolehtia, ettei työ- ja oleskelulupien saaminen hankaloita tällaista maahanmuuttoa.

Olen lukenut palstametreittäin valitusta, kuinka työ- ja oleskelulupien saaminen hankaloittaa huippuosaajien rekrytointia, mutta en ole nähnyt missään selvitettävän, kuinka paljon muutoksilla voisi oikeasti vaikuttaa huippuosaajien määrään. Tuskin mainittavasti saati Suomen talouteen vaikuttavasti.

Kun maahanmuuton helpottamisen yhteydessä puhutaan taloudellisesta huoltosuhteesta tai kestävyysvajeesta, tarkoitetaankin Euroopan ulkopuolisen halpatyövoiman maahantulon vapauttamista.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSMutta samalla tarvitaan esimerkiksi anonyymeja rekrytointeja, koska vierasperäiseltä kuulostavalla nimellä on vaikea päästä työhaastatteluun.

"On kiistatonta, että meillä on työmarkkinasyrjintää ja rasistista syrjintää. Sillä on kielteinen vaikutus työmarkkinoille pääsyyn", Saukkonen sanoo.

Kukaan ei ole osoittanut, että rasistisella syrjinnällä olisi Suomessa marginaalista enempää merkitystä työmarkkinoihin. Esimerkiksi työehtoja polkeva halpatyövoima ja turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö ovat huimasti isompia ja konkreettisempia ongelmia.

Sen sijaan kansainvälisissä tutkimuksissa on kerta kerran jälkeen osoitettu, että anonyymillä rekrytoinnilla ei ole mitään vaikutusta rekrytointeihin ryhmätasolla eikä siten myöskään mahdolliseen rekrytointisyrjintään.

Quote from: Katja Kuokkanen, HSMIKÄ siis on lopullinen totuus maahanmuuton hinnasta?

Erilaisia muuttujia on lopulta niin paljon, ettei maahanmuuton hintaa ole pystytty laskemaan. Samaan tulokseen päätyvät TEM:n Kaihovaara ja Helsingin Saukkonen.

Jonkinlaista osviittaa voi silti katsoa kansainvälisestä tutkimuksesta.

"Tutkimustieto maailmalta viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuton vaikutukset julkistaloudelle ovat vähäiset. Ne voivat olla positiiviset tai negatiiviset", Kaihovaara sanoo.

Tuollaiseen johtopäätökseen voi päätyä vain valikoimalla tarkoitushakuisesti sellaisia tutkimuksia ja niistä sellaisia lukuja, joissa maahanmuuton hinta on häivytetty näkyvistä vaikka tarkastelemalla vain vaikutusta kokonaisbruttokansantuotteeseen tai sulkemalla olennaisia kustannuksia (mm. turvapaikkajärjestelmä (https://yle.fi/uutiset/3-8487839)) laskelmien ulkopuolelle.

Esimerkiksi artikkeliin haastatellun apulaisprofessori Sarvimäen kotimaisten elinkaariselvitysten tulos ei ole likimainkaan kiikunkaakun vaan maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat Suomessa keskimäärinkin selvästi negatiiviset. Ei varmaankaan pelkkää huolimattomuutta, että tämä kaiken järjen mukaan varmasti esiin noussut seikka jätettiin asiayhteydessä mainitsematta ja viitattiin ympäripyöreästi "kansainvälisiin tutkimuksiin".

Ylipäätään artikkelin kysymyksenasettelu eli kaikkien maahanmuuttojen taloudellisten vaikutusten tarkasteleminen yhtenä kokonaisuutena on tökerö. Sen sijaan, että monimutkaista asiaa tarkasteltaisiin jakamalla se helpommin käsiteltäviin osa-alueisiin ja näkökulmiin, päämääränä tuntuu olleen muodostaa mahdollisimman suuri ja hankalasti hahmotettava kokonaisuus, jolloin voidaan vedota tietämättömyyteen.

Näiden tutkijoiden ja poliitikkojen kiemurtelevat vastaukset joilla he välttävät ottamasta kantaa kysymykseen onko maahanmuuton kokonaisvaikutus Suomen taloudelle negatiivinen vai positiivinen, koska ihan täysin tarkkoja lukuja ja muuttujia ei pystytä selvittämään, ovat yhtä viisaita kuin jos toteaisi ettei voi sanoa onko nyt yö vai päiväaika koska kellosta puuttuu minuuttiviisari.

Ivan Puolpolo haastattelee kansantaloustieteen professoria (emeritus) Vesa Kanniaista

Professori selvitti maahanmuuton kustannukset ja hyödyt - alan lehti ei "ruuhkan" takia julkaise
https://www.youtube.com/watch?v=GEsOFl-Oz00 (https://www.youtube.com/watch?v=GEsOFl-Oz00)

QuoteSDP:n Eveliina Heinäluoma: Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta, mutta onko totuudella perussuomalaisille väliä?

Jälleen kerran perussuomalaisten puheet maahanmuuttajista ovat osoittautuneet ongelmallisiksi, toteaa hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma. Tuore työ- ja elinkeinoministeriön selvitys tyrmää perussuomalaisten omat selvitykset Suomeen EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyydestä. Nähtäväksi jää, vaikuttaako tutkittu tieto puolueen ja sen ministerien näkemyksiin.

- Perussuomalaisten puheilta putosi jälleen kerran perusta työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen myötä. Kysynkin ministeri Wille Rydmanilta (ps.) ottaako hän oman ministeriönsä selvityksen vakavasti, kysyy kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma.

Uuden selvityksen mukaan vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Perussuomalaiset ovat sinnikkäästi väittäneet oman ajatuspajansa selvitysten perusteella, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Nyt tehty selvitys tuottaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä ja tutkijoiden mukaan perussuomalaisten väitteet eivät pidä paikkansa.

Heinäluoma muistuttaa, että perussuomalaisilla on pitkät perinteet aiheen valinnanvaraiselle faktatarkastelulle. Vuonna 2015 entinen puoluesihteeri totesi maahanmuuttajien tuilla elämistä käsittelevässä haastattelussaan: "Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan." Lausahdus näyttää kuvaavan yhä sitä pohjaa, jolle hallituspuolue perussuomalaiset oman käsityksensä aiheesta rakentaa: totuudella ei ole väliä, kunhan liekit lyövät ja tässä tapauksessa liekit kohdistetaan maahanmuuttajien väestöryhmään.

- Perussuomalaisten leimaavat ja vähättelevät puheet maahanmuuttajista ovat vahingollisia suomalaiselle yhteiskunnalle. Myös puheet kansalaisoikeuksien rajaamisesta, kuten vaalikelpoisuuden poistaminen kaikilta paitsi syntyperäisiltä Suomen kansalaisilta, ovat osa kuristavaa ilmapiiriä, jota puolueen kärkipoliitikot puheillaan rakentavat. Viesti on vastenmielinen: vaikka kuinka olisit osa suomalaista yhteiskuntaa, tekisit töitä, oppisit kielen, tulet aina perussuomalaisten ajamalla politiikalla olemaan kolmosluokan kansalainen. Tällainen politiikka ajaa nimenomaan tänne muuttaneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja esimerkiksi jengien pariin.

On selvää, että maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen tukemiseen ja työllistymisen vahvistamiseen tarvitaan lisätoimia. Myös työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen perusteella maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen tarvitaan panostuksia. Samalla, kun tuemme kotoutumista, tulee maahanmuuttajilta itseltään edellyttää vastuuta omasta kotoutumisestaan. Myös yhteiskunnan asenteissa on edelleen korjattavaa, sillä liian usein maahanmuuttajat kohtaavat syrjiviä asenteita työnhaussa.

Se, millainen vaikutus selvityksellä hallituksen ja sen perussuomalaisten jäsenten toimintaan on, jää Heinäluoman mukaan nähtäväksi. Toistaiseksi on Heinäluoman mukaan näyttänyt sille, että uuden hallitusvastuun myötä perussuomalaiset ei ole jarruttanut puheitaan, vaan on pikemminkin jopa laajentanut halveksivaa puhetapaansa.

- Maahanmuuttajien vähättely näyttää saaneen rinnalleen yleisesti pienipalkkaisten, työtätekevien ihmisten vähättelyn. Kaikki tämä on vaarallista puhetta. Vaikeina aikoina Suomessa tarvitaan kiilanlyöjien sijaan rakentajia. Ensimmäinen askel olisi ottaa todesta tämä perussuomalaisten oman ministeriön selvitys ja antaa arvoa maahanmuuttajataustaisten ihmisten työpanokselle.

SDP:n tiedote (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70113440/sdpn-eveliina-heinaluoma-perussuomalaisten-puheilta-putosi-jalleen-kerran-perusta-mutta-onko-totuudella-perussuomalaisille-valia?publisherId=66784162&lang=fi) 4.3.2024

Selvityshän ei osoittanut halpatyöläisten maahanmuuttoa nettokannattavaksi. Työntekijän oleskeluluvalla saapuneita ei eroteltu tulotasojen mukaan vaan käytettiin vain keskiarvoa kaikista ryhmään kuuluvista. Palvelujen ja perheiden aiheuttamat kustannukset eivät näy tuloksissa.

Tämänkin selvityksen mukaan työluvalla saapuneiden työllisyys romahtaa ja tulonsiirrot kasvavat tasaisesti ensimmäisten vuosien aikana, vaikka tämä ei vaikuta dramaattisesti nettotulonsiirtoihin, mutta tämä on vasta keskiarvo. Kokonaisuudesta pitäisi erikseen erotella halpatyövoiman käyttäytyminen.

Aikaisemmin tapahtunutta:

Quote from: Roope on 15.03.2021, 23:03:10

QuoteVeronika Honkasalo
Niin kauan kuin muistan keskustelu maahanmuuton hinnasta ja kustannuksista nousee tasaisin väliajoin esille. Taloudellinen hyötyajattelu näyttää olevan täysin hyväksytty tapa keskustella ihmisistä ja heidän perusoikeuksistaan. Seuraa ketju. 1/

Kun mietitään sotea ja sitä kuka saa hoitoa, on ihan normaalia, että taloudellinen hyötyajattelu pakottaa laittamaan ihmiset ja heidän perusoikeutensa erilaisiin hoitojonoihin.

Kaikki tässä maailmassa lopulta kilpistyy kysymykseen: "mihin meillä on varaa?"

-i-