Yhdysvalloista seitsemänvuotiaana Suomeen muuttanut tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja Kaarina Davis (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_Davis) kirjoittaa Ylen kolumnissaan, että aika on ajanut metsästyksen ohi, sillä luonto ei ole enää niin rikas ja monimuotoinen kuin ennen ja eläimet ovat katoamassa. Metsästys on kuulemma aina luonnon häirintää ja Davis lainaa kolumnissaan biologi Ilkka Koivistoa, jonka mukaan aseet pitäisi antaa vain ammattilaisille.
Tämä on jotenkin niin kovin tyypillisen kuuloista punaviherulinaa. Itsehän en ole sorsajahtia kummempaa metsästystä harrastanut, mutta tukevasti pro-metsästys -puolella ollaan. Aiheesta on täälläkin varmasti monella vahvoja näkemyksiä, joten kertokaapa hompanssit mitä mieltä tästä olette.
http://yle.fi/uutiset/3-9269998 (5.11.2016)
QuoteKolumni: Metsästys ei ole enää tätä päivää
Metsästys on ikiaikainen jäänne ajalta, jolloin luonto oli rikasta ja monimuotoista. Nyt se ei ole, ja aika on ajanut metsästyksen ohi, kirjoittaa kolumnisti Kaarina Davis.
Luulin kuulleeni ulkoa laulujoutsenten huutoa. Kunnes tajusin, että metsästäjät soittivat torviaan kulkien laajalla rintamalla metsässä huutamassa "HEI-HEI!" ajaen kaikki luonnoneläimet tieltään.
Metsästäjät kulkivat minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin.
Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio sorsastuskauden alusta lähtien. Loppukesän venetsialaisjuhlien ilotulitteet huolehtivat loputkin siivekkäät ennenaikaiselle muuttomatkalle.
Viime vuodet luonnossa ovat olleet karmivan hiljaisia. Eläimet ovat katoamassa.
Edellisviikolla tulin lintukosteikolta kiikaroituani pitkään laajaa aluetta: harmaalokki, kolme silkkiuikkua, parvi tiaisia ja varislintuja, kunnes viimein näin neljä sinisorsaa. Paitsi että ne olivat metsästäjien muovisia houkutuslintuja.
Partasuinen maastoasuun pukeutunut mies käveli vastaani.
– Näitkö haapanoita, mies kysyi ja korjasi selässään olevaa kaurapussia. Toisessa kädessään hänellä oli ase.
Niin kuin hänelle olisin kertonut.
"Eettinen metsästäjä" jatkoi matkaansa houkuttelemaan saaliita paikalle ruoalla. Haapana on yleisin puolisukeltajasorsamme sinisorsan ja tavin jälkeen, silti se on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut, eli sillä on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana.
Muutokset luonnossa ovat olleet nopeita. Jo puolet Suomen sorsalinnuista arvioitu uhanalaisiksi. (http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/) Suurta osaa niistä saa silti edelleen metsästää. Suomessa harjoitetaan jopa kansainvälisesti laitonta haahkan pesimäaikaista metsästystä (http://www.birdlife.fi/suojelu/lainsaadanto/kesametsastys.shtml), jäännettä ajalta, jolloin Suomessa nähtiin nälkää.
Suomessa uhanalaisia eläimiä saa ruokkia ja metsästää jopa luonnonsuojelualueilla. Kotikunnassani oleva järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Mitä väliä? Sielläkin saa metsästää. Tämä on Suomessa tavallinen käytäntö. Meillä on äärimmäisen vähän metsästykseltä ja häirinnältä vapaita alueita. Hämärällä metsästyskin täällä sallitaan, vaikka jollain ilveellä lajit pitäisi tunnistaakin ennen tappamista.
Näin järvessä liikettä. Hirvi! Mikä oli saanut sen kylmään veteen? Hirvi oli uinut jo yli puoli kilometriä jääkylmässä vedessä ja nousemassa maihin, kun se kääntyi takaisin. Miksi? Sydäntäni myöten järkyttyneenä tajusin seuraavani valtaisaa murhenäytelmää. Metsästäjät olivat saartaneet hirven. Ilo ja ihmetys hirven näkemisestä vaihtui ahdistukseen ja suruun.
Metsästys on aina luonnon häirintää. Hirviä ajetaan kaiken lisäksi niiden parhaimpaan kiima-aikaan. Isojen sonnihirvien tilanne Suomessa on huolestuttava. Metsästys on jo aiemmin pahasti vinouttanut hirvikantaamme.
Päättäjät eivät ole pysäyttäneet luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Metsästys on politiikkaa ja metsästäjät ovat suhmuroineet asiansa huolella. Ei-metsästävien ääni kuuluu asiassa huonosti. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Jopa lapsilla on metsästysaseet käsissään. Uskon, että 5,5 miljoonasta suomalaisesta kovinkaan moni ei pidä siitä, että metsästystä glorifioidaan, mutta heitä ei kuulla, eivätkä he valitettavasti pidä ääntä mielipiteistään.
Hiljan tehtiin metsästyslakiin muutos (http://yle.fi/uutiset/3-9140248), jossa hirviemon saa tappaa, vaikka sillä on vasat. Aiemmin tämä oli laissa kielletty. Rangaistavuus poistettiin, koska vahinkoampumisia tuli niin paljon. Jos raakoja metsästysrikoksia ja eläimiä kiduttaneita saadaan kiinni, tuomiot voivat olla naurettavia. (http://yle.fi/uutiset/3-9226260)
Metsästys on jäänne ajalta jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista – sitä se ei enää ole.
Biologi Ilkka Koivisto on sanonut, että aseet pitäisi antaa vain ammattilaisille. Ampuvat amatöörit saisivat pysyä ampumaradoilla.
On paljon, mitä voimme tehdä eläinten puolesta. On vain ymmärrettävä, että luonto on heikoilla. Aika on ajanut metsästyksen ohi. Mitä tapahtuu eläimille, tapahtuu ennen pitkää myös meille.
Kaarina Davis
Kaarina Davis on oravanpyörästä hypännyt tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja, joka elää pienessä mökissä luonnoneläinten läheisyydessä. Davis uskoo, että maailmasta saataisiin terveempi, kun luotaisiin uudenlainen, kohtuuteen ja luonnonläheisyyteen pyrkivä elämäntapa. Hän vuorottelee lauantain kolumnipaikalla Jussi Viitalan ja Tuire Kaimion kanssa.
Juttua korjattu 5.11.2016 kello 9.40: "Jahti kulki minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin" on muutettu muotoon "Metsästäjät kulkivat minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin." Metsästäminen toisen mailla ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, metsässä liikkuminen kuuluu.
Jätän kommentoinnin niille, jotka ovat metsästysasiasta perillä, mutta sen tahtoisin sanoa, että metsästys- ja erätaidot ovat tärkeitä suomalaisille. Ne ovat meidät pitäneet tuhansia vuosia hengissä täällä merestä nousevalla suomaalla ja saattaa olla, että monikultturismin aiheuttama köyhyys ja kehitysmaalaistuminen tulevat jatkossakin asettamaan metsästys- ja erätaidot suureen arvoon: kun kehitysmaalaiset kuolevat Suomessa nälkään ja pakkaseen, selviää suomalainen metsässä ja rakentaa sivilisaationsa uudelleen.
Yle julkaisi tänään ikään kuin vastineen tuohon Davisin kolumniin. Siinä ääneen pääsevät Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat.
http://yle.fi/uutiset/3-9275456 (6.11.2016)
QuoteMiten eettistä suomalainen metsästys tänä päivänä on? Tässä kolme vastausta kysymykseen
Metsästyksen eettisyyttä tämän päivän Suomessa kommentoivat Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Metsästys ei ole enää tätä päivää, kärjisti tietokirjailija ja luontoyrittäjä Kaarina Davis eilen lauantaina Yle Uutisten nettisivuilla julkaistussa kolumnissaan.
Kolumni herätti vilkkaan keskustelun metsästyksestä ja sitä kommentoitiin ahkerasti niin puolesta kuin vastaan sosiaalisessa mediassa.
Miten eettistä suomalainen metsästys tänä päivänä on?
Yle Uutiset kysyi tätä kolmelta asiantuntijalta. Kysymykseen vastasivat riistapäällikkö Juha Kuittinen Suomen riistakeskuksesta, erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta ja suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Riistakeskus: Metsästäjät eivät ole köyhdyttäneet Suomen luontoa
Eettisyyteen on panostettu viime vuosikymmeninä yhä enemmän, sanoo Juha Kuittinen Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta.
– Muun muassa metsästäjiä koulutetaan ja on laadittu eettisiä ohjeita. Eettisyyttä tarkastellaan riistalajeittain.
Eettisyys ja vastuullisuus ovat usein niitä tekijöitä, joiden perusteella kansalaiset muodostavat käsityksensä metsästyksestä, Kuittinen toteaa. Suhtautumista on hänen mukaansa myös selvitetty: nyt 2000-luvulla metsästys on ollut kyselyjen mukaan hyväksytympää kuin vielä 1980-luvulla.
– Tänä päivänä 87 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen hyväksyvästi tai neutraalisti. Kielteinen suhtautuminen on pienentynyt.
Kuittinen sanoo, että metsästäjät eivät yksin ratkaise kysymystä luonnon monimuotoisuudesta: esimerkiksi elinympäristöjen kuntoon vaikuttavat muut tekijät kuin metsästys.
Sen sijaan riistalajit ovat jopa runsastuneet viime aikoina.
– Tältä puolelta tarkasteltuna metsästäjät eivät ole olleet köyhdyttämässä Suomen luontoa.
Tutkija: Pyynti on keino lisätä monimuotoisuutta
Suomalaisen metsästyskulttuurin pohjavire on, että metsästys ei saa olla huvittelua, vaan saalista pitää arvostaa ja hyödyntää, kommentoi Luonnonvarakeskuksen Jani Pellikka.
– Tappamista ei saa tapahtua turhaan.
Eettisissä ohjeissa korostetaan, että eläimen kipu pitää minimoida.
– Sen takia metsästäjän pitää olla taitava; sen takia hänen pitää tietää mitä hän tekee; sen takia hänellä pitää olla koira, joka löytää nopeasti haavakot, Pellikka luettelee.
Kaarina Davis kirjoitti kolumnissaan, että metsästys on aina luonnon häirintää.
Pellikan mielestä ajatusta voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: ensimmäisessä nähdään, että ihminen on luonnosta irrallaan oleva olio ja luonto voi sitä paremmin mitä enemmän ihminen eristetään.
Toisaalta metsästys taas lähtee usein siitä, että ihminen on osa luontoa ja ihmisellä on oikeus vaikuttaa siihen samalla tavalla kuin muillakin lajeilla.
– Tässä mielessä metsästäjän häirintä riistaeläimen suuntaan ei ole kovin erilaista kuin se että petoeläimet häiritsevät saaliseläimiä, Pellikka kiteyttää.
– Nykyisin nähdään useimmiten niin, että vieraspetojen pyynti on keino lisätä monimuotoisuutta, ei niinkään vähentää sitä.
Luonnonsuojeluliitto: Suomen riistakannat ovat vahvoja
Metsästyskulttuuri on viime vuosikymmenten aikana parantunut ja siistiytynyt, mutta ongelmia on edelleen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton Riku Lumiaro.
– Esimerkiksi salametsästystä tai piittaamatonta käytöstä, raatoja heitellään sinne tänne, hän havainnollistaa.
Davis totesi kirjoituksessaan, että metsästys on jäänne ajalta, jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista - sitä se ei enää ole.
Onko näin?
– Suomen riistakannat ovat hirveän vahvoja. Jos ajatellaan Suomea sata vuotta sitten, hirvi oli käytännössä katsoen melkein kuollut sukupuuttoon. Nyt niitä on melkein 100 000. Majava oli metsästetty sukupuuttoon, ja nyt se on palautettu, Lumiaro vastaa.
– Metsästys ei ole enää sillä tavalla uhka luonnon monimuotoisuudelle mitä se oli sata vuotta sitten, muutamaa suurpetoa lukuun ottamatta.
Ovatko todisteet metsästyksen puolella vai sitä vastaan?
– Varsinkin maaseudulla ja syrjäseuduilla metsästys on iso osa kulttuuria, se on ollut siellä aina ja se siirtyy isältä pojalle.
– Jos taas katsoo kaupunkilaisnäkökulmasta ja onko se oikeutettua vai ei, se on vaikea eettinen kysymys. Ainakaan minä en pysty siihen vastaamaan, Lumiaro sanoo.
Aika pitkät perinteet tässä asiassa on ja uskoisin noiden eettisten ja kestävien arvojen olevan alan aktiivien parissa kunnossa. Itse en metsästä, mutta se on tärkeää perinnettä siirrettäväksi ja pahan paikan tullen todella elintärkeää.
Mistähän kirjoittajan ruoat tulevat? Kaupasta varmaan...
QuoteMetsästys ei ole enää tätä päivää
Jos ei metsästetä riittävästi, Kaarina löytää hirven tai peuran suuremmalla todennäköisyydellä autonsa edestä. Metsästys kuuluu asiaan kaikkina aikoina.
Hyvin tuli faktoja metsämiesliitoilta.
Tuossa Davisin kolumnissa pisti erityisesti silmään alleviivaamani väite/uskomus, ettei kovinkaan suomalainen moni pidä siitä, että metsästystä "glorifioidaan" eli hän käytännössä väittää suurimman osan suomalaisista suhtautuvan siihen edes jossain määrin kielteisesti. Olisikin mielenkiintoista nähdä jonkinlaista tutkimustietoa aiheesta. Kai tällaisestakin on joskus mielipidekysely tehty?
En ole itse havainnut koskaan mitään glorifiointia, vaan metsästys on monille täysin luonnollinen elämään kuuluva asia.
Quote from: Hohtava Mamma on 06.11.2016, 18:30:55
Nimenomaan. Hirvi on parempi minun pakastimessani kuin sinun autosi tuulilasissa. Ei mulla muuta.
Hirvi saa myös elää elämänsä luontaisessa elinympäristössään, syödä mieliruokaansa ja tehdä pikkuhirviä. Samaa ei voi sanoa tuontantoeläimestä.
Useimmille metsästäjille se saalis on toisarvoinen juttu. Ulkoilu luonnossa koiran kanssa on tapa purkaa stressiä ja ladata appuja on se pointti.
Riistalaukaukseen kuollut eläin kuolee onnellisimmillaan. Sen ei tarvitse kärsiä kivuliasta kuolemaa luonnossa, kuten luonnossa kuolevat eläimet tekevät aina.
Eli siis tämä Kaarina Davis haluaa, että siirrymme vuosituhansia vallineesta metsästäjä/keräilijä-mallista....mihin? Rouva Davisin vaihtoehdot wanhalle mallille ovat mielestäni melko utopistisia.
Kaarina taitaa unohtaa, että viime vuosina on yritetty enemmän keskittää toimintoja kaupunkeihin, kuin ns. "syrjäseuduille".
Miten ihmeessä saadaan aikaan "luonnonläheisempi" tapa elää, kun kerta nykysuunta on selkeästi urbaanimpaan suuntaan?
Itse en harrasta metsästystä, mutta peurakolarin ajaneena olen tyytyväinen siitä, että eri eläinkantoja harvennetaan metsästämisen toimesta.
Jos suomalaiset eivät (kurinalaisesti ja vastuullisesti) metsästäisi hirvieläimiä,
olisi meillä vuosittain noin 3 000 hirvikolaria nykyistä enemmän.
Jos suomalaiset eivät metsästäisi kurinalaisesti ja vastuullisesti, olisivat
kaikki riistaeläimet jo kauan sitten kuolleet sukupuuttoon.
Quote from: Mehud on 06.11.2016, 18:55:08
Riistalaukaukseen kuollut eläin kuolee onnellisimmillaan. Sen ei tarvitse kärsiä kivuliasta kuolemaa luonnossa, kuten luonnossa kuolevat eläimet tekevät aina.
Onnellisimmillaan pakastimessa.
Avainsana on vastuullisuus. Vastuullinen metsästys hoitaa saaliseläinkantoja viranomaisten ohjaamana.
En tiedä koskeeko koko Suomea, mutta viime vuosituhannen lopussa täällä lounaassa hirviä oli aivan valtavasti. Autolla ajellessa olikin tapana laskea hirviä, ei tapaan "nähdäänköhän hirvi" vaan "kuinka monta hirveä tänään nähdään". Sitten kaatolupien määrää lisättiin ja kanta on vähentynyt niin ettei hirven näkeminen ole enää itsestäänselvyys, ei toki harvinaistakaan.
Tällä hetkellä tuntuu että kauriita on valtavasti, sekä valkohäntäkauriita (-peuroja?) että niitä pieniä bambeja. Nämä eivät ole autokolaritilanteessa yhtä vaarallisia kuin hirvi, mutta silloin kun eläimiä näkee lähes päivittäin lähellä asutusta, alkaa kanta olla jo liian suuri. Haitallisen suuri kanta koskee mielestäni myös merimetsoja, valkoposkihanhia ja joissakin paikoissa kyhmyjoutsenia, jotka ovat kaikki tietääkseni metsästyskiellossa.
Ihmisen on elettävä symbioosissa luonnon kanssa ja pidettävä siitä huolta. Useimmille cityihmisille yhteys luontoon on katkennut. Metsästäjillä on tärkeä rooli näyttäää tämä yhteys, kunhan toimivat lain mukaan ja vastuunsa tuntien. Itse en metsästä, mutta kalastan, vastuullisesti, tarpeen mukaan ja lupani maksaen. Salametsästystä ja -kalastusta en hyväksy.
Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.
Kaarina Davis ei pohdi asiaa vastuullisuuden tai biologian kannalta. Hän edustaa sitä arkkityyppiä, jolle aseet merkitsevät ja muistuttavat maskuliinisuutta, valtaa ja voimaa. Aivan kuten pitääkin muistuttaa ja merkitä. Tässä yritetään kastroida yhteiskuntaa sekä miestä jälleen feminiinisemmäksi.
Tätä Kaarina Davisin mallia tulee vastustaa äänekkäästi ja olla ylpeä siitä jos omistaa aseen ja harrastaa metsästystä.
Kuten eräs tamperelainen historijoitsija-kansallismielisyyden advokaattori sanoi, pitäähän sitä miehellä jonkunlainen rotantappo ase olla (taisi viitata pienoiskivääriin). Itselläni on vielä toive siitä, että saan/löydän käsiini isoisän vanhan Mauser "Red9" pistoolin.
Edit. tarkennusta
Quote from: J. Lanta on 06.11.2016, 19:54:46
Kaarina Davis ei pohdi asiaa vastuullisuuden tai biologian kannalta. Hän edustaa sitä arkkityyppiä, jolle aseet merkitsevät ja muistuttavat maskuliinisuutta, valtaa ja voimaa. Aivan kuten pitääkin muistuttaa ja merkitä. Tässä yritetään kastroida yhteiskuntaa sekä miestä jälleen feminiinisemmäksi.
Tätä Kaarina Davisin mallia tulee vastustaa äänekkäästi ja olla ylpeä siitä jos omistaa aseen ja harrastaa metsästystä.
Näen nämä kirjoitukset asekontrollina, en metsästyskritiikkinä.
Meillä Suomessa eettisyys metsästyksessä toteutuu melko mainiosti, eli menepä Kaarina tuonne etelämpään saarnaamaan. Salametsästyksessä liikkuva raha (esimerkiksi Afrikassa) on neljänneksi suurin laittoman kaupan muoto maailmassa.
Metsästyksen pitää olla vastuullista. Linnut pitää kunnolla nähdä ennen ampumista ja omaa koiraa ei saa ampua haulikolla päähän. Ei kyllä kenenkään muunkaan noutavaa lintukoiraa. Haavoitetut linnut pitää etsiä vaikka siihen meneekin aikaa. Susia olen kuullut salametsästetyn erityisen julmilla tavoilla. Sille joka erityisen julmilla tavoilla eläimiä tappaa toivon samaa kuin he eläimille.
Toisaalta muutaman eläimen tappaminen fiksusti kuuluu elämänkiertoon ja siitä metakan pitäminen on naurettavaa. Ainakin niin kauan kun sikoja ja lehmiä pidetään massiivissa määrin ahtaissa ja stressiä aiheuttavissa olosuhteissa.
Lisäksi haluaisin nostaa alkuperäisestä jutusta mahdollisen asiavirheen esiin:
QuoteIsojen sonnihirvien tilanne Suomessa on huolestuttava. Metsästys on jo aiemmin pahasti vinouttanut hirvikantaamme.
Tietääkseni isoja hirvisonneja on läntisessä Suomessa törmännyt autojen kanssa pahki viime aikoina erityisen paljon. Mistäkähän Kaarina Davids on tietonsa saanut?
Quote from: Datsy on 06.11.2016, 20:06:58
Meillä Suomessa eettisyys metsästyksessä toteutuu melko mainiosti, eli menepä Kaarina tuonne etelämpään saarnaamaan. Salametsästys (esimerkiksi Afrikassa) on neljänneksi suurin laittoman kaupan muoto maailmassa.
Muualla maailmassa elefantteja kaadetaan hampaiden takia, sarvikuonoja sarvien, tiikereitä turkin ja peniksen(!?!) ja haita pelkkien evien takia. Suomessa saa aika kovat sanktiot jos menee tappamaan uhanalaisen eläimen. Niistä sanktioista en tiedä jos tappaa ylimääräisen hirven mitä ei lupa enää kata. Mutta tässä maassa kaikki on laskettu ja laitettu tilastoihin. Riistalle on metsästysaika milloin saa metsästää. Muulloin on kyse salametsästyksetä.
Jos oikeasti etiikka kiinnostaisi niin tekisi mieluummin jotain paljastusjuttuja noista lemmenrohdoiksi jauhettavista eläinten osista ja niiden käyttäjistä (ei poroista).
Kyllä metsästys on eilistä, huomista ja tätä päivää, varsinkin hirvieläinten metsästys pelastaa ihmishenkiä. Ja toi heitto, että Koiviston mielestä aseet pitää antaa vain ammattilaisille on ihan älytön, metsästäjät ovat mitä suuremmissa määrin ammattilaisia, siitä pitävät virkakyöstit huolen!
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.11.2016, 19:53:54
Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.
Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä. Sama vaikka pärättää ak:n kanssa sarjan kylkeen ja antaa norsun kuolla hitaasti ja sitten noutaa hampaat.
Vaihtoehtona on sitten vastuullisesti järjestetyt metsästyssafarit. Ne maksavat maltaita osallistujille. Niissä työllistetään suuri määrä paikallisia ja lihat annetaan lähikyliin.
Vaikka norsu tai kirahvi olisi kuinka söpö, niin ei kannata antautua ideologiseen metsästyskieltoon.
Monissa maissa norsut ovat korvaamattomia työnorsuja ja niistä pidetään hyvä huoli.
Quote from: Dangr on 06.11.2016, 20:26:01
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.11.2016, 19:53:54
Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.
Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä. Sama vaikka pärättää ak:n kanssa sarjan kylkeen ja antaa norsun kuolla hitaasti ja sitten noutaa hampaat.
Vaihtoehtona on sitten vastuullisesti järjestetyt metsästyssafarit. Ne maksavat maltaita osallistujille. Niissä työllistetään suuri määrä paikallisia ja lihat annetaan lähikyliin.
Vaikka norsu tai kirahvi olisi kuinka söpö, niin ei kannata antautua ideologiseen metsästyskieltoon.
Joissain maissa norsut myös tuhoavat viljelyksiä ja viljavarastoja kun pääsevät helposti käsiksi ruokaan. Valitettavasti noissa maissa on helpointa tappaa kuin kehittää kalliita torjuntakeinoja joihin maanviljelijöillä ei ole varaa.
Hirvien ja peurojen metsästämistä puoltaa myös se, että siten pidetään tehokkaasti aisoissa Suomen vaarallisimman eläimen, punkin, kantoja ja leviämistä. Muistaakseni yhdessä (1) hirvessä elää yleensä tuhansia punkkeja.
Quote from: Dangr on 06.11.2016, 20:26:01
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.11.2016, 19:53:54
Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.
Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä.
Onko sinusta sitten jotain hyötyä?
Jos vain ihmiselle hyödylliset eläimet jätetään eloon, 99 prosenttia maailman lajeista tuomitaan sukupuuttoon.
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin valkohäntäpeura ei kuulu Suomen luontoon. Peura pitäisi julistaa vapaasti ammuttavaksi, koska koko peurakanta pitäisi hävittää. Hirvikantaa pitäisi myös rajoittaa huomattavasti nykyisestä, itsekin olen kerran ollut hirvikolarissa ja useissa läheltä piti - kohtaamisissa hirven kanssa.
On sietämätöntä, että pitää ajaa pitkiä matkoja 100 km rajoitusalueella, kun puskissa lymyilee puujaloilla seisovia lehmiä, jotka saattavat rynnätä auton eteen koska tahansa ja rymähtää katosta läpi. Se on autoilijan hirvilottoa joka päivä.
Voit jeesustella asiasta vaikka kuinka, mutta noin se vaan on.
Voit valita toisen:
a Elefanteista on hyötyä paikallisille ja niitä metsästetään kestävällä tavalla
b Elefanteista ei ole kuin vaivaa ja niitä ammutaan surutta.
Laitan liitteeksi kuvan. Luuletko että kuvan henkilöillä on kiinnostusta maksaa tuota säiliötä uudestaan ja uudestaan?
^ Luulen, etteivät kuvan henkilöt ole maksaneet säiliötä ensimmäistäkään kertaa. Joku hemmetin kehitysapusäiliö taas tuokin, koska olisihan se vaativaa rakettitiedettä afrikkalaisille itse kyhätä kasaan vesisäiliö.
Kaarina Davis kirjoitti vuonna 2007 kirjan 'Rankka kutsumus - sairaanhoitajan päiväkirja', omien kokemustensa perusteella. Hän oli silloin luopunut hoitoalasta ja eli ekoelämää perintötilallaan. Ekoelämästään han kirjoitti kirjoitti vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan 'Irti oravanpyörästä' . Liekö uusi projekti tekeillä?
Vasta vähän aikaa sitten joku nainen julisti Ylen nettisivuilla että ihmisten ei pitäisi hifistellä laittamiölaan ruoilla Facebookissa, vaan sen sijaan omistautua ilmastoystävällisen kasvisruoan laittamiselle. Kun tämä nainen ei erityisemmin välittänyt kokkaamisesta, hän luultavasti yritti hankkia julkisuutta ja rahaa moralisoimalla niitä jotka tykkäävät kokata.
Jättäisivät ihmiset rauhaan elämään omia elämiään. Onko joskus ennen näin paljon haluttu puuttua ihmisten arjen valintoihin näin yksityiskohtaisesti?
Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä tapauksessa, että metsästys loppuu maailmanlaajuisesti.
Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.
Quote from: dothefake on 06.11.2016, 21:36:49
Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.
Hirvi levittää punikkeja enemmän kuin moni muu. Mutta hirveäkin katalampi punikin levittäjä on peura: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-kauriiden-h%C3%A4vitys-helpottaisi-saariston-punkkipiinaa-1.127742
Korppoo on Suomen pahinta punikkialuetta. Punikin levittämä borrelioosi jyllää saarella ja uhkaa asukkaiden terveyttä. Osa paikallisista on sairastanut borrelioosin useampaan kertaan, kertoo Helsingin Sanomat.
Asukasyhdistys on julistanut sodan punikkeja vastaan, sillä punikkiongelma uhkaa myös saarelaisten tärkeää elinkeinoa: matkailua.
Paras tapa päästä punikeista eroon on tuhota isäntäeläimet. Åbo Akademista eläkkeelle jääneen loistutkijan ja dosentin Margaretha Gustafssonin mukaan metsäkauris on hirvieläimistä haitallisin, sillä se ei pelkää ihmistä, vaan menee öisin puutarhoihin ja pudottaa punikit pihoihin.
Yksi metsäkauris voi HS:n mukaan kantaa vuodessa turkissaan jopa 2 000:ta punikkia. Kauris ei kuitenkaan itse näytä kantavan borreliaa.
Yhdysvalloissa kauriiden ja punikkien suhdetta on tutkittu toistakymmentä vuotta. Eräältä saarelta hävitettiin kaikki hirvieläimet. Kaksi vuotta myöhemmin punikkeja ei näkynyt, eikä uusia borrelioositapauksia ilmennyt.
HS:n haastattelema metsästysaktiivi Jorma Lindholm Korppoosta ei innostu kauriiden hävittämisestä Korppoon saarelta. Metsästyslakikin määrää, että metsästystä on harjoitettava kestävästi niin, ettei riistakanta vaarannu.
Asukasaktiivit haluaisivat kuitenkin asettaa ihmisen kauriin edelle.
Niin, peura ei kuulu Suomen luontoon, kuten ei hirvikärpänen eikä punikkikaan.
Ei enää tänään, mutta huomenna voisin lähteä metsälle.
Quote from: dothefake on 06.11.2016, 21:36:49
Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.
En ole myöskään kuullut, että hirvi olisi punkkien kantaja. Meidän alueellamme on tänä kesänä ollut nolla punkkia- ei siis yhtään koirissa, eikä metsällä liikkujissakaan.
Hirvikärpäsiä ei myös ole maillamme ollut. Vielä.
Kauriit ovat punkkien pahimpia levittäjiä ja noita eläimiä ei ole nähty muutamaan vuoteen ainuttakaan metsästysmaillamme.
Peuroja ei ole lainkaan.
Omalla pihallani ei liiku kauris tai peura ja lintujenkin määrä on mitättömän pieni. En ruoki itse, eivätkä naapurimmekaan ruoki lintuja. Omalta pihalta ei ole saanut kukaan tai mikään punkkitartuntaa. Toivottavasti lyhyt nurmikko, puuttuvat isäntäeläimet pitävät nuo inhottavimmat poissa.
Jokiranta, jossa uitan nuo koirani on ollut kummallisen hyvä ei-punkkipaikka.
Quote from: Muuttohaukka on 06.11.2016, 21:55:19
Quote from: dothefake on 06.11.2016, 21:36:49
Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.
En ole myöskään kuullut, että hirvi olisi punkkien kantaja. Meidän alueellamme on tänä kesänä ollut nolla punkkia- ei siis yhtään koirissa, eikä metsällä liikkujissakaan.
Hirvikärpäsiä ei myös ole maillamme ollut. Vielä.
Kauriit ovat punkkien pahimpia levittäjiä ja noita eläimiä ei ole nähty muutamaan vuoteen ainuttakaan metsästysmaillamme.
Peuroja ei ole lainkaan.
Omalla pihallani ei liiku kauris tai peura ja lintujenkin määrä on mitättömän pieni. En ruoki itse, eivätkä naapurimmekaan ruoki lintuja. Omalta pihalta ei ole saanut kukaan tai mikään punkkitartuntaa. Toivottavasti lyhyt nurmikko, puuttuvat isäntäeläimet pitävät nuo inhottavimmat poissa.
Jokiranta, jossa uitan nuo koirani on ollut kummallisen hyvä ei-punkkipaikka.
Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.
Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.
Metsäkauris, l. "bambi" alkaa olla vahinkoeläin. Sen lisäksi, mitä tiedotusvälineistä kuullut, x-työkaveri taannoin sanoi, että niistä ei ole kuin riesaa tiluksillaan, joissa kasvattaa joitakin kasveja; en muista, mitä. Hirvilläkään ei ole enää hirveesti luonnollisia vihollisia, mikä tietää metsästämättömyyden tilassa sitten aika paljon turhia onnettomuuksia liikenteessä. Lisätään vielä ketjussa mainitut punkkien levittämiset molempien osalta.
Joku vuosi sitten puhuttiin, että metsästäjät ovat maassa vähenemässä, mistä itse olen huolestunut. Tuskin heitä paljon on uusia tullut. Sukulainen hommasi ysärinä metsästyskortin ja siihen piti mm. opetella vähän monenlaisten eläimien tuntemista.
Quote from: Takinravistaja on 06.11.2016, 22:06:41
Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.
Saalistamissamme ei ole ollut ainuttakaan ei tänä vuonna, eikä edellisinäkään. Olkoon sitten teillä mutta ei onneksi meillä.
Quote from: Arvoton on 06.11.2016, 22:07:04
Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.
Tyypillistä nojatuolimetsästäjän tiedon tasoa
Se on kuule parempi Kaarina, että minä ja moni muu metsästetään. On nimittäin yksi harvoja pidäkkeitä. Käytäppä vähän mielikuvista ja mieti mitä me alamme sitte touhuamaan, kun tuhoat elämäntapamme? Et kai luule, että mentäisiin spärrälle vapaaehtoisiksi ja syömään ituja?
Hirvikannan suhteen lienee vallalla suuria väärinkäsityksiä. Monet toivovat, että hirviä metsästettäisiin niiden liikennevaarallisuuden vuoksi. Kuten todettua, vuosia sitten hirviä oli koko Suomen alueella hyvin vähän. Monilla nykyisillä runsashirvisillä alueilla ihmiset lähtivät vielä uteliaisuuttaan 1940-luvun aikana katsomaan harvoin nähtyä ihmettä- hirven jälkiä tuoreessa lumessa.
Hirvikantaa on kasvatettu vain sen vuoksi, että sitä voisi metsästää. Kyse on tietoisesta kannan lisäämisestä ja metsästys on myös hyvin rajoitettua, jotta kanta ei menisi metsästyksen kannalta liian pieneksi. Jokaiselle alueelle on annettu tietty kaatomäärä eikä hirviä saa ampua enempää, vaikka niitä olisi siellä enemmänkin. Vastaavasti joskus joillain alueilla voi käydä niin, että metsästäjät eivät saa kaadettua - syystä tai toisesta - heille annettua kaatolupamäärää. Tästä huolimatta lupakiintiöstä käyttämättä jääneet luvat eivät siirry runsaammille hirvialueille.
Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.
Quote from: Supernuiva on 06.11.2016, 22:29:25
Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.
Ilmaista? Etpä taitaisi grammaakaan ostaa kaupasta lihaa sillä hinnalla mitä minunkin hirvenlihakiloni ovat tulleet maksamaan
Quote from: pingviini on 06.11.2016, 22:38:47
---
Ilmaista? Etpä taitaisi grammaakaan ostaa kaupasta lihaa sillä hinnalla mitä minunkin hirvenlihakiloni ovat tulleet maksamaan
Hyvin sanottu! Ei ole ilmaista. Lihakilolla on hintaa- todellakin. Mutta en tätä harrastusta jätä ennen kuin pakon edessä. Nyt on ollut hieno syksy ja peijaiset on takana.
Kaksi vielä juoksee ja voidaan jättääkin. Ei jahdata vain sen lihan ja tappamisen takia. Nyt on makoisaa kukea ja passailla, notskeilla ja kuunnella tarinaa.
Tehotuotanto vai metsästys. Ei ole olemassakaan eettisiä toimintatapoja, jos ajatellaan kaikkien eläimien olevan ihmisravintoa. Kasvisruoan ongelmat ovat olemassa ja jos tarjolla on parempikin vaihtoehto, niin siihen ei mennä. Metsästys pitää ihmisen lähempänä luontoa kuin nykyinen "liha tulee kaupasta"-ajattelu.
Metsästys on paradoksaalisesti Suomessa yksi niistä asioista, jotka ylläpitävät monimuotoista luontoa. Kuinka moni luonnonsuojelija tietää, että esimerkiksi hirvi kuoli Suomesta käytännössä sukupuuttoon, mutta kanta elvytettiin, koska hirviä halutaan metsästää? Peuralajeja on istutettu ja kantojen kestokyvystä huolehditaan, koska metsästys on suosittua.
Vaikka metsästyslaeissa olisi petrattavaa (esim. emon ampuminen vasoilta ei ole kestävää ja eettistä toimintaa), tosiasia on, että ilman metsästyksen tuomaa hyötyä osa eläimistä nähtäisiin vain haittaeläiminä, esim, hirvikannan ajamista sukupuuttoon tultaisiin perustelemaan liikenneturvallisuudella (muistan, että tätä on jopa vakavissaan ehdotettu takavuosina!). Metsästys tarjoaa myös luontokokemuksia sellaisille ihmisille, joiden luontoarvot perustuvat hyödylle, sekä aloittavat monilla muunkinlaisen luontoharrastuksen.
Erittäin tärkeää tietysti olisi, että uusille metsästäjäsukupolville välitetään nimenomaan esivanhempiemme ekologinen ja kunnioittava suhde luontoon: saaliseläimiä tulee kunnioittaa ja kantoja ei saa ryöstöhyödyntää. Valitettavasti on joitain merkkejä siitä, että tämän perinnön välittäminen ei kaikin paikoin ole onnistunut (esim. hirvien salametsästys, ilveksen polttotapaus ja karhuemon ampuminen talvipesältä).
Quote from: Takinravistaja on 06.11.2016, 22:06:41
Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.
Tämä on vähintäänkin lähtökohta. Mikä hirvessä tekisi muka sen, ettei punkille veri kelpaisi?
Riistakeskuksen mukaan hirvien määrällä ei olisi korrelaatiota punkkien määrään: http://riista.fi/punkkien-levinneisyys-ei-riipu-hirvielaimista/
En tiedä, ovatko tuossa faktat kohdallaan tai onko kyse väärästä päättelystä, koska kuten juttu sanoo, niin isäntäeläinten lisäksi muutkin asiat vaikuttavat levinnäisyyteen. Esim. kova pakkanen vähälumisena talvena tuhoaa punkkeja. Tämä saa epäilemään, että jutussa on tehty virhepäätelmä, koska totta kai isäntäeläimet mukaan lukien hirvieläimet levittävät punkkeja, vaikka vaatimuksena leviämiselle olisikin sopiva ilmasto. Jos on sopiva ilmasto, niin sen jälkeen leviäminen on kiinni isäntäeläimistä. Jutussa ei ole esitetty varsinaisia perusteluja väitteelle, vaan otettu vain kaksi aluetta ihan viime vuosilta, mikä ei ole välttämättä yleistettävissä. Minä en itse usko artikkelin väitettä.
Ruotsissa parasitologi eli loistutkija esittää seuraavaa keinoa:
"Punkkeja kantaville kauriille ja peuroille siirretään permetriiniä keinoruokinnan yhteydessä. Myrkkyä tarttuu eläinten kaulaan ja korvien taakse ruokinta-automaattiin asennetuista ulokkeista aterioinnin yhteydessä. Eläimessä vaeltelevat hämähäkkieläimet ja hyönteiset kuolevat hermomyrkytykseen.""Isossa Britanniassa ja Hollannissa punkkeja torjutaan meilläkin maataloudessa käytettävällä myrkyllä. Näin on tehty jo 20 vuotta USA:ssa, jossa tietyillä alueilla vapaasti elävien punkkien eli puutiaisten määrä on vähentynyt lähes 95 prosenttia.""Gustafsson uskoo, että jos metsästäjät ja maanviljelijät hyväksyisivät menetelmän, he voisivat samalla nopeuttaa sen käyttöön ottoa. Myrkyn käyttö vaati joka tapauksessa luvan viranomaisilta. Metsästäjillä on valmiina tietämys ja kokemus eläinten ruokinnasta."http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3072526-parasitologi-esittaa-punkkisotaa
Minun päätelmäni on, että tässä asiassa joidenkin puhuma "luonnollisuus" (eli ihmisen puuttumattomuus) ei tuota parasta tulosta. Parasta olisi, että kantoja rajoitettaisiin järkevällä määrällä metsästystä ja lisäksi samalla hoidettaisiin punkkiongelmaa esim. mainitulla keinolla. USA:ssa muistaakseni tehdään punkeille myös kuivajääansoja. Hiilidioksidi houkuttelee ympäristön punkit paikalle esim. permetriiniansaan, mikä on helppo tehdä vaikkapa myrkytetyistä lakanoista.
Kaarina Davisin ajattelu tuntuu menevän niin, että luonto toimisi täydellisesti ilman ihmistä, mutta minä olen siitä vahvasti eri mieltä. Ainakaan se ei toimi täydellisesti ihmisen kannalta. Samoin luonto on täysin kykenevä itsekin aiheuttamaan monenlaisia ekologisia katastrofeja jonkin lajin villiintyessä tekemään tuhojaan. Näin ollen metsästys ei ole aina luonnon häiritsemistä toisin kuin neiti tai rouva Davis väittää.
"- Kuvitellaan, että olisi vanhanaikainen balanssivaaka, jossa on kaksi vaakakuppia. Ihmiset, jotka kärsivät borrelioosista ja TBE:stä (puutiaisaivotulehdus) tai pelkäävät tauteja, olisivat yhdessä kupissa. Toisessa kupissa olisi aika monta hirvieläintä. Kärsivien ihmisten kuppi painaisi enemmän.
Gustafssonin mukaan Yhdysvalloissa tehtiin koe, jossa yhdeltä isolta saarelta hävitettiin hirvieläimet. Kun joukkoampumisesta oli kulunut muutama vuosi, huomattiin punkkien ja tartuntojen kadonneen.
- Suomessakin voitaisiin ampua metsäkauriit ja valkohäntäpeurat muutamalta saarelta. Seurattaisiin sitten, miten käy punkkipopulaatiolle. Jos hypoteesini on väärin, olisi ainakin sitten testattu."http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921808376_uu.shtml
Tunnustan, että en liiku metsissä niin paljon kuin ennen punkkien pelossa. Punkki on ainoa eläin, jota Suomessa pelkään. En pelkää karhuja, susia tai käärmeitä, mutta punkkeja pelkään. Hirvikärpäsiä inhoan, kuten kaikki normaalijärkiset, mutta niitäkään en pelkää. Pahimmillaan punkki tosiaan tuhoaa elämän. Se ei yleensä vie sitä, mutta tavallaan pahempaa, eli se tekee siitä kärsimysnäytelmän. Meitä punkkipelkoisia on hyvin paljon. Se estää metsien virkistys- ja hyötykäyttöä erittäin suurelta joukolta ihmisiä.
Quote from: Alaric on 06.11.2016, 17:53:12
Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio...
Viime vuodet luonnossa ovat olleet karmivan hiljaisia. Eläimet ovat katoamassa.
Edellisviikolla tulin lintukosteikolta kiikaroituani pitkään laajaa aluetta: harmaalokki, kolme silkkiuikkua, parvi tiaisia ja varislintuja...
Muutokset luonnossa ovat olleet nopeita.
Kotikunnassani oleva järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Mitä väliä
Päättäjät eivät ole pysäyttäneet luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.
Metsästys on jäänne ajalta jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista – sitä se ei enää ole.
Varmaan turhaa on kommentointini kun ei tuon jutun kirjoittaja & kumpp. usko vaikka tätä lukisivat, mutta sanotaan nyt.
Vanhat metsät ja hoitamattomat alueet ovat tyypillisesti vähäisen eläinmäärän ja -vaihtelun alueita. Kun alue, vaikka nyt oma rantasi, on pitkään hoitamattomana ja kasvillisuus vanhaa, niin sen eläinkunta vähenee ja muuttuu. Siksi metsiä tulisi hakata aina jonkin verran, vaikka avohakkuussa lajimäärät romahtaa niin taimikossa määrät on suuret ja ns. "ikimetsissä" taas pienempi ja omanlaisensa.
Vesilinnut taas hakevat järvestä ruokaa ja jos järvi vaikka rehevöityy hoitamattomana, niin sen kalasto muuttuu ja lintukannat tyypillisesti vähenevät. Sitä ei suojeluleima auta, vaan vesistöä on ihmisen hoidettava. Paikallisesti taas lintumääriin voi rajustikin vaikuttaa jos pienpetomäärät pääsee runsastumaan vaikka nyt metsästyksen puutteessa. Pesiminen ei onnistu. Alueella olisi silloin lisättävä huomattavasti pienpetojen metsästystä, jotta siellä voisi taas bongata vesilintuja.
Samaa mieltä olen siitä, että poliitikot ei ole pysäyttäneet monimuotoisuuden vähenemistä ja muutos on ollut nopea - koska hyvin nopeasti on mm. lisätty Natura-suojelualueita eli tavoitteellisesti yksipuolistettu alueita vähentämällä ihmisen kevyitä hoitotoimenpiteitä, hakkuita, ruoppauksia ja metsästystä.
Ja totta, metsästys tosiaan on jäänne ajalta, jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista...haloo, haloo...pimpom...kukkuu...väännän rautanaulasta: vähäinen metsästys koko ihmiskunnan historian ajanaikana ei siis ole poistanut runsautta ja monimuotoisuutta, eikä koko historian jatkuneet polttopuiden hakkuut, eikä...
Syy on siis joku uudempi tekijä, ehkä Naturat ja muut suojelut, ehkä soiden turvekäyttö, ehkä etelänmaiden massiiviset muuttolintujen tehometsästykset 10 miljoonaa muuttolintua tapetaan vuosittain Egyptin rannikolla (http://www.hs.fi/tiede/a1366956454185)
QuoteAFRIKAN VÄESTÖNKASVU aiheuttaa muuttolinnuille jopa kuivuutta suuremman vaaran.
Pitäisikö taata muuttolinnuille turvattu elämä koko muuton aikana ja mitä linnuillekin vaarallisille afrikkalaisille ja lähi-itäläisille olisi tehtävä - linnut vai afrikkalaiset/lähi-itäläiset? Jos ei saa molempia, vaikka kuinka haluaisi? Sitä tuon jutun kirjoittaja voisikin seuraavaksi pohtia.
tuplas
Quote from: Kaarina Davis
Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio sorsastuskauden alusta lähtien.
Havainnot voivat olla oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset eivät.
Lintukannan väheneminen voi kertoa pienpetokannan liiallisesta kasvusta, joten luontoomme kuulumatonta minkkiä ja tulokaslaji supikoiraa pitäisi metsästää enemmän.
Lisäksi juuri tänä vuonna lintujen pesintä alkoi muutaman viikon etuajassa, jolloin ne myös pääsivät muuttoon ennen metsästyskauden alkamista, se kun ei kalenterissa mihinkään muuttunut.
Oli varsin hassu sattuma, että luin Kaarinan kolumnin lauantai-aamuna hirvitornissa odotellessani jahdin alkua. Sää täällä Etelä-Suomessa oli varsin rapsakka, pakkasta oli kymmenkunta astetta. Onneksi lämpimät käsineet mahdollistavat uutisten selaamisen kosketusnäytöltä, myös YLEn sivuilta. Jäin ihmettelemään kirjoituksesta tihkuvaa vihaa ja metsästäjien demonisointia. Uhanalaisia haapanoita nimenomaan etsivä partasuinen maastopukuinen mies. Hirven jääkylmään järveen saartanut seurue. Metsästäjä, joka silmää räpäyttämättä ampuu vasoilta emän. En tunnistanut luonnehdinnasta tuntemiani ihmisiä enkä koko harrastusta tahi elämäntapaa.
Kiinnostuneille voin kertoa, että päivän hirvijahti jäi saaliin osalta koko lailla tuloksettomaksi. Ehkä tämä Kaarinaakin lohduttaa jonkin verran, vaikken tiedäkkään lukeeko hän Hommaa. Omaan passiini lönkötteli rauhallisesti komea 8-piikkinen hirvisonni, joka riistanhoitoyhdistyksen suositusten mukaan jätettiin vielä kasvamaan. Lisäksi näin vielä peurapukin ja ketunkin, joten hyvää mieltä tuottavia tapahtumia riitti. Iltapäivän vietinkin hakemalla ystäväni jälkikoiran ystävällisellä ja sitkeällä avustuksella kolaripeuraa joka onneksi saatiinkin päästettyä kärsimyksistään ennen pimeän tuloa. Törmäyksessä eläimen toinen takajalka oli katkennut.
Olen itse metsästänyt koko aikuisikäni ja tunnen perinpohjaisesti kymmeniä metsästäjiä. Niille, joille tämä maailma on vieras voin vakuuttaa, että kaikkien tuntemieni metsästäjien toimintaa ohjaa korkeat eettiset periaatteet. Itse metsästys on aina tärkeämpää kuin saalis. Kaikkea eteentulevaa ei kuulu ampua, ei vaikka kyseessä olisi luvallinen riistaeläin metsästysaikana. Kestääkö alueellinen kanta kyseisen eläimen metsästystä ? Salliiko tilanne ja etäisyys laukauksen, joka lopettaa eläimen mahdollisimman nopeasti ? Onko laukaus turvallinen ? Onko aikuisella naaraalla jälkeläisiä ? Tässä esimerkkejä kysymyksistä, jotka pitää käydä mielessään läpi ennen liipaisimen puristamista. Ja usein käy niinkin, että vielä niihinkin vastattuaan jättää ampumatta. Ja seuraa hyvillä mielin eläimen kulkua.
Kaarina mainitsi Haapanoita etsivän partasuisen miehen. Parrakkuus ei tietenkään miestä pahenna. Haapana onkin sattumalta myös metsästäjäliiton vuoden 2016 riistaeläin. Liitto haluaa tuoda esiin haapanakantojen taantumisen ja kiinnittää metsästäjien huomiota asiaan, vaikka lainlaatija ei ole asiaan halunnutkaan puuttua. Suomalaisten(BirdLife) ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan metsästyksellä ei ole ollut osuutta kantojen taantumiseen, vaan tärkeimpinä syinä esitetään vesistöjen rehevöityminen (kannat ovat säilyneet paremmin karuilla alueilla), joka vaikuttaa vesilintujen ravinnonsaantiin ja pienpedot, jotka verottavat poikastuottoa. Vuosittaista vaihtelua pesinnän onnistumisen suhteen selittää osin myös ilmasto. Toki tämänkaltaiset monimutkaiset ilmiöt ovat hankalampia käsittää kuin se epämiellyttävä, partasuinen ja maastopukuinen mies !
Toivon Kaarinalle suvaitsevaisuutta. Itse en ymmärrä suurinta osaa ihmisten harrastuksista. Mielestäni laskettelu ja skeittaaminen on eritoten typerää, vaikka liikuntaa suovatkin. Mieleeni ei kuitenkaan ihan heti tule lähteä valtakunnanmedian palstoilla lähteä lökäpöksykansaa tuomitsemaan. Kaarinan kolumnin kaltaiseen asuun puettuna se voitaisiin tulkita jopa vihapuheeksi.
Quote from: Arvoton on 06.11.2016, 22:07:04
Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.
Metsäkauris, l. "bambi" alkaa olla vahinkoeläin. Sen lisäksi, mitä tiedotusvälineistä kuullut, x-työkaveri taannoin sanoi, että niistä ei ole kuin riesaa tiluksillaan, joissa kasvattaa joitakin kasveja; en muista, mitä. Hirvilläkään ei ole enää hirveesti luonnollisia vihollisia, mikä tietää metsästämättömyyden tilassa sitten aika paljon turhia onnettomuuksia liikenteessä. Lisätään vielä ketjussa mainitut punkkien levittämiset molempien osalta.
Joku vuosi sitten puhuttiin, että metsästäjät ovat maassa vähenemässä, mistä itse olen huolestunut. Tuskin heitä paljon on uusia tullut. Sukulainen hommasi ysärinä metsästyskortin ja siihen piti mm. opetella vähän monenlaisten eläimien tuntemista.
Ja "mäkipeura" tarkoittaa tietynlaista naista.
Quote from: Supernuiva on 06.11.2016, 22:29:25
Hirvikannan suhteen lienee vallalla suuria väärinkäsityksiä. Monet toivovat, että hirviä metsästettäisiin niiden liikennevaarallisuuden vuoksi. Kuten todettua, vuosia sitten hirviä oli koko Suomen alueella hyvin vähän. Monilla nykyisillä runsashirvisillä alueilla ihmiset lähtivät vielä uteliaisuuttaan 1940-luvun aikana katsomaan harvoin nähtyä ihmettä- hirven jälkiä tuoreessa lumessa.
Hirvikantaa on kasvatettu vain sen vuoksi, että sitä voisi metsästää. Kyse on tietoisesta kannan lisäämisestä ja metsästys on myös hyvin rajoitettua, jotta kanta ei menisi metsästyksen kannalta liian pieneksi. Jokaiselle alueelle on annettu tietty kaatomäärä eikä hirviä saa ampua enempää, vaikka niitä olisi siellä enemmänkin. Vastaavasti joskus joillain alueilla voi käydä niin, että metsästäjät eivät saa kaadettua - syystä tai toisesta - heille annettua kaatolupamäärää. Tästä huolimatta lupakiintiöstä käyttämättä jääneet luvat eivät siirry runsaammille hirvialueille.
Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.
Tuo on kyllä totta. Vielä 1960-luvulla koulussa luonnonhistorian opettajamme, heppu joka oli paljon luonnossa liikkunut, tunnusti että "hävettää sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt hirveä luonnossa".
Olin siinä luulossa, että punkki olisi hämähäkkien alalaji, ei eläin.
Quote from: dothefake on 07.11.2016, 10:12:01
Olin siinä luulossa, että punkki olisi hämähäkkien alalaji, ei eläin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_el%C3%A4imist%C3%A4
Eläin -> niveljalkaiset -> hämähäkkieläimet -> punkit.
Quote from: Arvoton on 06.11.2016, 22:07:04
Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.
...
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4peura
Quote from: märtsy on 07.11.2016, 03:32:49
(...)
Vaikka metsästyslaeissa olisi petrattavaa (esim. emon ampuminen vasoilta ei ole kestävää ja eettistä toimintaa), tosiasia on, että ilman metsästyksen tuomaa hyötyä osa eläimistä nähtäisiin vain haittaeläiminä, esim, hirvikannan ajamista sukupuuttoon tultaisiin perustelemaan liikenneturvallisuudella (muistan, että tätä on jopa vakavissaan ehdotettu takavuosina!). Metsästys tarjoaa myös luontokokemuksia sellaisille ihmisille, joiden luontoarvot perustuvat hyödylle, sekä aloittavat monilla muunkinlaisen luontoharrastuksen.
(...)
Ideana ns. vasasuojan poistossa oli kannustaa metsästäjiä kaatamaan rohkeammin naaraspuoleisia hirviä. Monin paikoin maata hirvikanta on vääristynyt hyvin naarasvoittoiseksi, eikä tilanteen korjaamista edistänyt lainkaan suhteettoman kovat rangaistukset jos sattui vahingossa ampumaan naaraan, jota vasa seurasi. Eli jotkut metsästäjät saattoivat jättää naaraan ampumatta jos eivät voineet olla liki 100 % varmoja siitä ettei naaraalla ollut vasaa mukanaan. Kukaan vastuullinen hirvenmetsästäjä ei kaada vasalta emää tieten tahtoen vaikka vasasuoja onkin poistunut.
Kuten sanoin, olin luullut/ajatellut punkin olevan hyönteinen, mutta onhan se myös eläin. Olin liikaa nisäkäs, lintu, sammakko jne-ajattelun vallassa.
Niin peurojahan Suomessa on kaikki muut hirvieläimet paisi kuusipeura, joka on jalohirvi.
Nisäkäsnimistötoimikunta on vain ehdottanut peuran nimen muuttamista kauriiksi.
Quote from: Woland on 07.11.2016, 13:39:21
Kukaan vastuullinen hirvenmetsästäjä ei kaada vasalta emää tieten tahtoen vaikka vasasuoja onkin poistunut.
Vasasuoja on edelleenkin eettisen metsästyksen ajatus. Nyt vain poistui sen emän ampumisesta tuleva rikosseuraamus.
Edelleenkään emää ei vasalta ammuta- ainakaan meillä. Vasa ei mitä todennäköisimmin selviä talvesta yksin.
Quote from: märtsy on 07.11.2016, 03:32:49
Metsästys on paradoksaalisesti Suomessa yksi niistä asioista, jotka ylläpitävät monimuotoista luontoa. Kuinka moni luonnonsuojelija tietää, että esimerkiksi hirvi kuoli Suomesta käytännössä sukupuuttoon, mutta kanta elvytettiin, koska hirviä halutaan metsästää? Peuralajeja on istutettu ja kantojen kestokyvystä huolehditaan, koska metsästys on suosittua.
En minä ainakaan tiedä tuollaista, koska se ei ole totta - tai korkeintaan puolitotuus. Hirvet (sala)metsästettiin aikoinaan sukupuuton partaalle Suomessa, muutamaan kymmeneen yksilöön. Valtion taholta pelkkä lajin rauhoitus ei tepsinyt vaan piti oikeasti pistää salametsästävä porukka kuriin kuin Afrikassa konsanaan - hirviä kerättiin aidatulle, vartioidulle alueelle, kunnes niiden määrä hieman kasvoi ja ne voitiin päästää taas vapauteen. Siitä se kanta sitten lähti elpymään, mutta oliko syynä asennemuutos, ympäristönmuutos vai jokin muu seikka, ei minulla ole tietoa. Ehkä olet oikeassa tuossa, että kanta elvytettiin riistaksi, mutta siinäkin tapauksessa kyseessä on itseaiheutetun ongelman korjaus eikä mikään monimuotoisen luonnon puolustus (istutuksista puhumattakaan). Normaalitilanteessa suurpedot säätelisivät hirvikantaa, jolloin metsästys olisi tarpeetonta. Mutta niillä on tapana kadota salametsästäjien touhujen seurauksena, joten...
Sinänsä kyllä jaan täällä esitetyn ajatuksen että täysin koskematon luonto ei välttämättä ole kovin ystävällinen ympäristö ihmisille ja siten siihen puuttuminen on perusteltua. Kyllähän eliö tykkää mahdollisuuksien mukaan muokata elinympäristöä itselleen paremmin sopivaksi. Siitä sitten väännetään, että mikä on tarpeeksi. Eivätkä nämä kysymykset lopulta kovin yksinkertaisiakaan ole.
Asiaansa osaavia ja luontoa ymmärtäviä metsästäjiä kunnioitan kyllä paljon. Monilla on mielestäni erittäin terve suhde luontoon.
Quote from: Takinravistaja on 06.11.2016, 22:06:41
Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.
Nyt on pakko peruuttaa vajavainen hirven punkkitietoni. Se vain tulio ajattelemattomasti omista saaliista.
Etelä-Pohjanmaalle soitettuani ja juttelimme hirvistä, punkeista ja hirvikärpäsistä- sieltä tuli ikävää tietoa:
-hirvikärpäsiä on niin paljon, että talja on pilalla
-hirvissä punkkeja on ja löytyy paljon
Moni marjailija ei halua käydä metsässä lainkaan noitten pikkuelukoitten takia. Olemme täällä niin hyvässä suojassa vielä, että vain ajattelematta sen enempää laitoin tuon, ettei hirvissä ole punkkeja.
sen verran ollaan menossa kuitenkin länsimaisesta hyvinvointivaltiosta kohti paskastanian oloja, että nythän sitä pitää vasta alkaa metsästämään. ei oo kohta kauppoja saatika hyllyjä niissä ja hevosenpaskasta rakennellaan majoja.
uusi kivikausi tulossa
Punkkeja "ruokkivat" ja kuljettelevat myyrät ja hiiret, (http://www.punkkiklinikka.fi/tietoa-punkeista) sekä linnut, hirvieläimet, ja jopa city kanit, mikä on virheille ihan oikein. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Puutiainen)
Epäilemättä punkille kelpaa ruokapöydäksi kaikki lämminveriset mitä se onnistuu menuunsa saamaan.
Quote from: elven archer on 07.11.2016, 03:51:50
"Punkkeja kantaville kauriille ja peuroille siirretään permetriiniä keinoruokinnan yhteydessä. Myrkkyä tarttuu eläinten kaulaan ja korvien taakse ruokinta-automaattiin asennetuista ulokkeista aterioinnin yhteydessä. Eläimessä vaeltelevat hämähäkkieläimet ja hyönteiset kuolevat hermomyrkytykseen."
"Isossa Britanniassa ja Hollannissa punkkeja torjutaan meilläkin maataloudessa käytettävällä myrkyllä. Näin on tehty jo 20 vuotta USA:ssa, jossa tietyillä alueilla vapaasti elävien punkkien eli puutiaisten määrä on vähentynyt lähes 95 prosenttia."
"Gustafsson uskoo, että jos metsästäjät ja maanviljelijät hyväksyisivät menetelmän, he voisivat samalla nopeuttaa sen käyttöön ottoa. Myrkyn käyttö vaati joka tapauksessa luvan viranomaisilta. Metsästäjillä on valmiina tietämys ja kokemus eläinten ruokinnasta."
http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3072526-parasitologi-esittaa-punkkisotaa
Aika rankasti offtopikina googlailin aiheesta, ja ilmeisesti esim. USA:ssa myydään permetriinillä kyllästettyjä vaatteita metsästyskäyttöön juuri hyönteisten takia. Suomalaiset metsästäjätkin ovat jonkin verran kokeilleet (Bio-Kill -suihke on permetriiniä). Toimisikohan hirvikärpäsiin takin selkämykseen kiinnitetty turkislappu, joka on kyllästetty permetriinillä.? Punkeille jalkapanta vastaavalla tekniikalla, tai jopa ylimääräiset irtolahkeet. Tosimiehille sitten assless chapsit...
Quote from: Archaeopteryx on 07.11.2016, 15:46:12
Tosimiehille sitten assless chapsit...
Koska tuo oli tänään ainoa rehellisesti naurattanut juttu, en offtopicista huolimatta uhkaile banneilla vaan pyydän muuten lopettamaan. Avatkaa vaikka uusi ketju :)
Edit. Tämän viestin voi poistaa.
Quote from: ämpee on 07.11.2016, 08:42:40Lintukannan väheneminen voi kertoa pienpetokannan liiallisesta kasvusta, joten luontoomme kuulumatonta minkkiä ja tulokaslaji supikoiraa pitäisi metsästää enemmän.
Tämä. Tuskin kaarinadaviseille auttaisi mikään muu, kuin supien ja minkkien metsästyksen totaalinen lopettaminen viideksi vuodeksi. Haukutaan vaikkapa kaikki supien metsästäjät rasisteiksi, vieraslajihan on kyseessä.
Katsottaisiin sitten kuudentena vuonna mikä on tilanne. Varsinkin supikoira paitsi lisääntyy hirmuista tahtia, kantaa myös tauteja. Toki niitä lätisee jo nytkin maanteillä autojen alle niin, että pahimmissa paikoissa on raatoja vieretysten. No, tyhjennetään sitten vielä maantietkin eli lopetetaan hallituksen kaavailujen mukaisesti Suomessa autolla liikkuminenkin Pariisin ilmastohöpötyksen nimissä, niin viiden vuoden päästä täällä on supeja kaikki nurkat täynnä.
Sitten saakin jo olla melkoiset susi- ja ilveslaumat joka kylässä, että supien määrä pysyy edes ennallaan.
Metsästys on upeaa kertakaikkiaan, on mahtavaa nähdä karhun kellistyvän metsästäjän luodista, varsinkin talvipesään ammutut karhut, ai että, se se on mahtavaa.
Kuten myös puusta alas ammutut sinne paenneet karhunpojat ovat kohtalonsa ansainneet.
Samaten ilveksen pudotessa oksalta luodin satuttamana, tai susien viimeinen ulvahdus, kuin sulomusikkia korvilla.
Susien salametsästyksestä joskus annetut sanktiot ovat turhan kovia, mitäs ei lupia anneta riittävästi, kyllä metsämies
tietää kuinka paljon voi kantaa verottaa, se josku kuka.
Suuresti harmittaa myös norppien ja kaikenmaailman hallien suojelu, lihoiksi vaan sanon minä, ei niitä siellä vedessä
tarvita lilluskelemassa ,syövät vain kalat vedestä penteleet.
Eikä ne linnutkaan ampumalla lopu, se voidaan vaikka kokeilla,kaikenmaailman uikkua ja haakanaa paskoo rantoja
ei pasko kauaa jos minulta kysytään.
Hirvistä ja peuroista en viitsi edes ajatusta uhrata, poistoon jo sassiin.
Jos olisin voimissani, asuisin metsässä eikä siellä sen jälkeen muita asuisikaan.
Quote from: Kyklooppi on 07.11.2016, 19:40:34
....
Jos olisin voimissani, asuisin metsässä eikä siellä sen jälkeen muita asuisikaan.
Tuolla asenteella ei siellä kukaan kanssasi viihtyisikään, ei ainakaan metsästäjä.
Katsokaa nyt miten vässy on iso- arskakin oikeasti pyhh..
http://nyt.fi/a1305973860482
Quote from: Kokoliha on 07.11.2016, 19:23:26
---
Sitten saakin jo olla melkoiset susi- ja ilveslaumat joka kylässä, että supien määrä pysyy edes ennallaan.
Mukavia mökkeilyjä supien kanssa!
Ei ne ilveksillä tai muulla vähene- tiedoksi tälle Kaarinalle. Täällä meillä on supikanta saatu niin pieneksi ja kova tavoite on saada se kokonaan hävitetyksi! Ei kyllä onnistu mutta rajoissa on saatu pysymään tuo vieratuholainen.
Ihmisten ja osaavien koirien metsästyksellä on kanta minimoitu mutta kuten sanoit, se lisääntyy aivan salamana.
Mun pihassa käy supi öisin, kesällä söi siilin ruokia kiposta, en saanut raivoltani unta.
Quote from: Kyklooppi on 07.11.2016, 20:07:37
Mun pihassa käy supi öisin, kesällä söi siilin ruokia kiposta, en saanut raivoltani unta.
Ikävä kuulla, mutta ei siinä raivoaminen auta vaan päättäväinen metsästys. Osaavat koirat, kuten jäsen Muuttohaukka totesi, ovat korvaamaton apu. Ota yhteyttä lähimpään riistanhoitoyhdistykseen, sieltä löytyy pienpedoista vastaava henkilö.
Jos noin raivostuttaa, niin saattaa tietysti olla että sait niiltä supeilta raivotaudin eli rabieksen. Se on tosin vain eräs niistä taudeista, joita supi levittää tehokkaasti. Jatka vain ruokkimista, niin varsin pian niitä pesii pihapiirissäsi/mökkisi alla semmoinen oikein söpö muuutama kymmenpäinen lauma tai löyhä yhteenliittymä.
Quote from: Kokoliha on 07.11.2016, 20:39:49
Jos noin raivostuttaa, niin saattaa tietysti olla että sait niiltä supeilta raivotaudin eli rabieksen. Se on tosin vain eräs niistä taudeista, joita supi levittää tehokkaasti. Jatka vain ruokkimista, niin varsin pian niitä pesii pihapiirissäsi/mökkisi alla semmoinen oikein söpö muuutama kymmenpäinen lauma tai löyhä yhteenliittymä.
Söpö supikoiratarha! Kannattaa lopettaa se siilienkin ruokkiminen, jos supi käy siellä suppilla.
Se elukka on vihoviimeisin, jota haluan edes kaukaa haistaa. Rabies +++ kaikki muu pikkutautiläjä. Pyyntiä vain ja tehokkaasti. Ruotsin valtio haluaa pysäyttää tämän vihollisen omilta mailtaan ja maksaa sen pyynnistä.
Kaarinalle oma pikku tarha ja siinä voi söpöstellä naischapseissa.
En haluisi olla tauti, aina moititaan ja yritetään tappaa. Onneksi on Kaarinoita, jotka puolustavat tautienkin tautisoikeuksia.
Vuodesta -91 on suomi ollut raivotauti vapaa maa joten arvon herrat älkööt vapisko pienen elukan takia.
Mutta mitäs me tehdään noille repolaisille joita tontilla myöskin rellestää, nuo niljakkaat juuttaat kehtaavat
temmeltää illan hämärissä ympäriinsä aivan julkeasti ?
Liekö näillä selkosilla metsästäjiä kuunaan kun elikot saavat ihmistä noin ahdistaa.
Punkeille jalkapanta vastaavalla tekniikalla, tai jopa ylimääräiset irtolahkeet.
[/quote]
Eiks se ole aikamoinen homma väkertää joka punkille omaa jalkapantaa, puhumattakaan irtolahkeista, kun jalkojakin on kahdeksan? ;D
Se on näköjään joillekin kaarinoille vaikia tajuta, että ihminenkin on osa luontoa ja luonnossa tapetaan. Tai kuollaan tauteihin tahi nälkään. Vain jehovien maalauksissa petoeläin astelee ruohikolla sivistyneesti pikku pilttien, kirkassilmäisten, kanssa leikkiä lyöden.
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Ei se ole sen julmempaa kuin "tavallinen" teurasutus. Molemmissa eläin tainnutetaan ennen tappamista. Metsästyksessä eläimet usein kituvat pitempään, joskus pakenevatkin haavoittuneina.
Jos metsästys ei ole enää tätä päivää, tullee varmaan jättää hirvikanta harventamatta ja odotella vain hirvikolareiden määrän kasvua.
Quote from: Takinravistaja on 08.11.2016, 10:18:26
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Ei se ole sen julmempaa kuin "tavallinen" teurasutus. Molemmissa eläin tainnutetaan ennen tappamista. Metsästyksessä eläimet usein kituvat pitempään, joskus pakenevatkin haavoittuneina.
Niin. Metsässäkin muut eläimet syövät toisiaan elävältä ilman tainnuttamista. Eläin se ihminenkin on vaikka nostanut itsensä muita ylemmäs.
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Eiköhän metsästyksen ja turkistarhauksen jälkeen kohteeksi tule entistä enemmän lihansyönti ylipäätään.
Luomutilan pihassa halal-lähiteurastettu lammas on tietenkin eettistä.
Quote from: Fiftari on 08.11.2016, 10:39:38
Quote from: Takinravistaja on 08.11.2016, 10:18:26
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Ei se ole sen julmempaa kuin "tavallinen" teurasutus. Molemmissa eläin tainnutetaan ennen tappamista. Metsästyksessä eläimet usein kituvat pitempään, joskus pakenevatkin haavoittuneina.
Niin. Metsässäkin muut eläimet syövät toisiaan elävältä ilman tainnuttamista. Eläin se ihminenkin on vaikka nostanut itsensä muita ylemmäs.
Hyvä pointti, en osannutkaan ajatella asiaa näin.
Eläimet harvoin tappavat huvikseen, ihmiselle se on taas harrastus.
hyvin tuli tänäkin vuonna hirvisyksy nippuun, 5 aikuista ja 7 vasaa kun sain anottua yhteislupanme hakijalta ns pankkiluvista yhden bonus vasikan. metsästinme pari kantatien varresta ja jahdinjohtajan ominaisuudessa jännitti jonkinverran kun tuli autojen välistä tien yli elukka, ja autot ajoivat aika lujaa vaikka oli molenmissa päissä tienpätkää miehet varoittamassa että ollaan tässä liikenneturvallisuuden edistämistyössä. :(
tuosta supikoirasta ja taudeista, suomi on toki raivotaudista vapaa, mutta ei automaattisesti, jokavuosi tiputetaan perkeleesti lääkesyöttejä itärajalle että pysyisi tauti poiskin.
tässäkin on sama kuin kaikessa tunne asiassa, 95% asiaan negatiivisesti suhtautuvista ihmisistä ei tiedä asiasta oiein mitään.
tuokin kaarinan murhe lintujen vähenemisestä varmaan helpottaisi kun metsästäjä lopettaisi ruokintansa ja metsästyksensä, muunmuassa minkin ja supin. ei olisi enää paljon mitään silläkään ihasteltavana, taitaa ekoihmisistä vain muutama pentti linkolan lisäksi hyväksyä tuollaiset tosiasiat.
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 12:02:31
Quote from: Fiftari on 08.11.2016, 10:39:38
Quote from: Takinravistaja on 08.11.2016, 10:18:26
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Ei se ole sen julmempaa kuin "tavallinen" teurasutus. Molemmissa eläin tainnutetaan ennen tappamista. Metsästyksessä eläimet usein kituvat pitempään, joskus pakenevatkin haavoittuneina.
Niin. Metsässäkin muut eläimet syövät toisiaan elävältä ilman tainnuttamista. Eläin se ihminenkin on vaikka nostanut itsensä muita ylemmäs.
Hyvä pointti, en osannutkaan ajatella asiaa näin.
Eläimet harvoin tappavat huvikseen, ihmiselle se on taas harrastus.
kaikki eläimet tappavat pankkoon, silloin kun on hyvä päivä on tapettava varastoon, että olisi huononakin päivänä safkaa.
se että se olisi ihmisen ominaisuus on harhakuva. susi, minkki, supi ahma jne jne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sukupuuttoon_mets%C3%A4stetyist%C3%A4_el%C3%A4imist%C3%A4
Vähän laajempi näkemys asiaan jos sallitaan.
listassa on myös niitä lajeja joiden sukupuuton syytä ei tunneta. ja oletetaan että siihen on metsästys vaikuttanut ratkaisevasti.
paljonko ympäristönmuutos on tuhonnut lajeja ? tehomaatalous ilmastonlämpeneminen etc. jonkinverran lajeja meetsästäjät ovat pelastaneetkin. laajenpi näkemys sallitaan.
Ihmisen holtiton lisääntyminen ja täten eri eläinlajien elintilan vieminen on megaluokkaa pahempi syy lajien uhanalaisuudelle, kuin itse metsästys. Ihmisen levittäytyminen tuo mukanaan myös saasteita ja eläimille haitallisia kemikaaleja luontoon jne.
Metsästäjät Suomessa edesauttavat lajien pysymistä elinvoimaisena säädellen kantojen vahvuuksia tilanteiden mukaan.
Yleisesti ottaen voikin sanoa, että ihminen kyllä on suurin syy eläinlajien katoamiseen joko tietyiltä alueilta, tai kokonaan, mutta isossa kuvassa vähiten syyllisiä ovat metsästäjät.
Helsingissäkin on ollut susia, sekä karhuja. Niitä ei sieltä metsästetty pois, niiden elintila vietiin.
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 12:17:32
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sukupuuttoon_mets%C3%A4stetyist%C3%A4_el%C3%A4imist%C3%A4
Vähän laajempi näkemys asiaan jos sallitaan.
Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen nykyajan metsästämisen kanssa? Mitä täällä on viime aikoina metsästetty sukupuuttoon? Norppia on edelleen vähän, mutta koko Saimaan sulkeminen koko vuodeksi verkkokalastukselta olisi hulluutta, joten se siitä. Eikä se edes ole metsästystä.
Quote from: elven archer on 08.11.2016, 12:45:47
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 12:17:32
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sukupuuttoon_mets%C3%A4stetyist%C3%A4_el%C3%A4imist%C3%A4
Vähän laajempi näkemys asiaan jos sallitaan.
Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen nykyajan metsästämisen kanssa? Mitä täällä on viime aikoina metsästetty sukupuuttoon? Norppia on edelleen vähän, mutta koko Saimaan sulkeminen koko vuodeksi verkkokalastukselta olisi hulluutta, joten se siitä. Eikä se edes ole metsästystä.
tunne ihminen ei pysty näkemään eroa nykypäivän metsästyksellä, ja sillä jos etelämeren saarella aikoinaan joku ihmispopulaatio tuhosi saaren puuston ja autioitti sen kiveksi, kaikki on metsästystä.
Quote from: Takinravistaja on 08.11.2016, 10:18:26
Quote from: Sakari on 08.11.2016, 08:16:39
Metsästys on julmaa Kaarinan mielestä. Mitäs mieltä Kaarina on halalteurastuksesta?
Ei se ole sen julmempaa kuin "tavallinen" teurasutus. Molemmissa eläin tainnutetaan ennen tappamista. Metsästyksessä eläimet usein kituvat pitempään, joskus pakenevatkin haavoittuneina.
Pitikös se halalteurastuksessa eläimen katsoa mekkaan päin, vai riittikö pään kääntäminen? Jos on tainnutettu eläin ei se paljon katsele mihinkään. Joku tietää paremmin? Meinaan että onko tainnutus tosi muslimille oikein teurastettu?
Miksiköhän kalojen pyytäminen ei ole vesistystä?
Quote from: markusm on 08.11.2016, 12:54:59
Quote from: elven archer on 08.11.2016, 12:45:47
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 12:17:32
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sukupuuttoon_mets%C3%A4stetyist%C3%A4_el%C3%A4imist%C3%A4
Vähän laajempi näkemys asiaan jos sallitaan.
Mitä tekemistä tuolla on suomalaisen nykyajan metsästämisen kanssa? Mitä täällä on viime aikoina metsästetty sukupuuttoon? Norppia on edelleen vähän, mutta koko Saimaan sulkeminen koko vuodeksi verkkokalastukselta olisi hulluutta, joten se siitä. Eikä se edes ole metsästystä.
tunne ihminen ei pysty näkemään eroa nykypäivän metsästyksellä, ja sillä jos etelämeren saarella aikoinaan joku ihmispopulaatio tuhosi saaren puuston ja autioitti sen kiveksi, kaikki on metsästystä.
Juupas eipäs vänkääminen on typerää, lopetan siis tähän. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä ainakaan tällä palstalla.
Koen sen rikkaudeksi.
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 18:04:06
Juupas eipäs vänkääminen on typerää, lopetan siis tähän. Asioista ei tarvitse olla samaa mieltä ainakaan tällä palstalla.
Koen sen rikkaudeksi.
Mikä ihmeen juupas ja eipäs? Esitin sinulle selvän kysymyksen, jonka vastaus ei ole mielipideasia, vaan fakta. Sinä vetosit sukupuuttoon metsästämiseen, joten on ihan kohtuullista kysyä, että miten se liittyy tähän asiaan. Nähtävästi ei mitenkään, eli argumenttisi on tässä kontekstissa mitätön. Metsästyksestä ei toki silti tarvitse tykätä.
Vähän laajempaa näkemystä ei siis sallittu tässä ketjussa ? Tässä sitten asiaa kotomaan tilanteesta
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/suurpedot
Uhanalaisia eläimiä ja eläimiä joiden kanta on vaarantunut metsästetään luvalla ja ilman.
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 23:48:10
Vähän laajempaa näkemystä ei siis sallittu tässä ketjussa ? Tässä sitten asiaa kotomaan tilanteesta
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/suurpedot
Uhanalaisia eläimiä ja eläimiä joiden kanta on vaarantunut metsästetään luvalla ja ilman.
On lähestulkoon mahdotonta kohdata kyseisiä eläimiä luonnossa, vaikka aktiivisesti siellä liikkuisikin. Ainoastaan karhun kohtaaminen on vielä mahdollisuuksien rajoissa oikeilla alueilla.
Iso syy miksi susia metsästetään johtuukin siitä, että ne ovat vaaraksi metsästyskoirille. Kallisarvoista koiraa ei mielellään haluta laskea suden suuhun. Tämän takia laittomasti tapetaan susia.
Suomessa metsästään karhuja. YLE on näyttänyt ohjelmaakin "Eränkävijät" (löytyy YLE Areenastakin), jossa on tilannekuvausta karhunmetsästyksestä (tosin muistakin lajeista kalastuksesta, mestästyksestä jne). Yleisempiä kohteita ovat kuitenkin hirvet, jänikset ja kanalinnut.
Quote from: dothefake on 08.11.2016, 14:54:13
Miksiköhän kalojen pyytäminen ei ole vesistystä?
Ihminen on niin erkaantunut matelijaeläimistä, että ei enää muista historiaansa. Metsät vielä muistetaan.
HS: Walter Rehn, 18, metsästää citykaneja ruuaksi (http://www.hs.fi/kaupunki/a1454051882141)
Ajattelin joskus tuota, että metsästääkö kukaan citykaneja. Näkyi sellaistakin tapahtuvan.
Quote from: Kyklooppi on 08.11.2016, 23:48:10
Vähän laajempaa näkemystä ei siis sallittu tässä ketjussa ? Tässä sitten asiaa kotomaan tilanteesta
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/suurpedot
Uhanalaisia eläimiä ja eläimiä joiden kanta on vaarantunut metsästetään luvalla ja ilman.
mikä noista on vaarantunut ?
susia on sen 250-300 yksilöä, ja heti itärajantuollapuolen niitä on kamtkatsaan saakka. susi ei ole uhanalainen suomessa eikä missään muuallakaan. se on kova lisääntymään ja kestää kovaakin metsästyspainetta. metsästyspaine pitää ne arkoina, ja minimoi susien aiheuttamia vahinkoja.
karhu ei ole uhanalainen täällä eikä missään muuallakaan, arvokas riistaeläin mistä saa ihan kohtuulliset paistit ja se on arvostettu jahtikohde noin muutoinkin. vahingot ja haitat pysyy kondiksessa metsästyksellä, ja pysyvät arkoina. lupamääriä vain pitäisi lisätä.
ilvekselle sama juttu, ilveksen kannan koon arviointi on muuten pahasti metsässä ja niiden luku on aikalailla hatusta vetäisty. johtuu siitä että ei ole päästy valtaosassa suomea tekemään lumettomuudesta johtuen kolmeenvuoteen lumijälkilaskentaa, rtkl:lle. kukas sen laskennan muuten vapaaehtoistyönä suorittaa kyseiselle lafkalle, joka nykyisin muuten tottelee nimeä luke. ei mitkään luontokuvaajat tai luken henkilökunta, metsästäjät laskevat vapaaehtoistyönä perkeleesti noita lumijälkilaskentoja ja riistakolmioita.
ahmasta ei juurikaan ole haittaa muualla kuin poronhoitoalueella, eikä sitä metsästetäkkään.
mitä pointtia tuossa laajenmassa näkemyksessä on jos se on täysin tuulestatemmattua, ei siinä ole kuin usko jonkin asian olevan väärin, kun se ei ole omastamielestä kivaa.
OT, Sain entiseltä metsästys kaverilta peuran ulkofileen ja laitoin sen tänään päivälliseksi, oli herkullista!