2016-11-05 Kaarina Davis: Metsästys ei ole enää tätä päivää

[dothefake]

Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.

[Artisti]

Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.

Hirvi levittää punikkeja enemmän kuin moni muu. Mutta hirveäkin katalampi punikin levittäjä on peura: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-kauriiden-h%C3%A4vitys-helpottaisi-saariston-punkkipiinaa-1.127742



Korppoo on Suomen pahinta punikkialuetta. Punikin levittämä borrelioosi jyllää saarella ja uhkaa asukkaiden terveyttä. Osa paikallisista on sairastanut borrelioosin useampaan kertaan, kertoo Helsingin Sanomat.

Asukasyhdistys on julistanut sodan punikkeja vastaan, sillä punikkiongelma uhkaa myös saarelaisten tärkeää elinkeinoa: matkailua.

Paras tapa päästä punikeista eroon on tuhota isäntäeläimet. Åbo Akademista eläkkeelle jääneen loistutkijan ja dosentin Margaretha Gustafssonin mukaan metsäkauris on hirvieläimistä haitallisin, sillä se ei pelkää ihmistä, vaan menee öisin puutarhoihin ja pudottaa punikit pihoihin.

Yksi metsäkauris voi HS:n mukaan kantaa vuodessa turkissaan jopa 2 000:ta punikkia. Kauris ei kuitenkaan itse näytä kantavan borreliaa.

Yhdysvalloissa kauriiden ja punikkien suhdetta on tutkittu toistakymmentä vuotta. Eräältä saarelta hävitettiin kaikki hirvieläimet. Kaksi vuotta myöhemmin punikkeja ei näkynyt, eikä uusia borrelioositapauksia ilmennyt.

HS:n haastattelema metsästysaktiivi Jorma Lindholm Korppoosta ei innostu kauriiden hävittämisestä Korppoon saarelta. Metsästyslakikin määrää, että metsästystä on harjoitettava kestävästi niin, ettei riistakanta vaarannu.

Asukasaktiivit haluaisivat kuitenkin asettaa ihmisen kauriin edelle.


Niin, peura ei kuulu Suomen luontoon, kuten ei hirvikärpänen eikä punikkikaan.

[Khevonen]

Ei  enää tänään, mutta huomenna voisin lähteä metsälle.

[Muuttohaukka]

Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.

En ole myöskään kuullut, että hirvi olisi punkkien kantaja. Meidän alueellamme on tänä kesänä ollut nolla punkkia- ei siis yhtään koirissa, eikä metsällä liikkujissakaan.
Hirvikärpäsiä ei myös ole maillamme ollut. Vielä.

Kauriit ovat punkkien pahimpia levittäjiä ja noita eläimiä ei ole nähty muutamaan vuoteen ainuttakaan metsästysmaillamme.
Peuroja ei ole lainkaan.

Omalla pihallani ei liiku kauris tai peura ja lintujenkin määrä on mitättömän pieni. En ruoki itse, eivätkä naapurimmekaan ruoki lintuja. Omalta pihalta ei ole saanut kukaan tai mikään punkkitartuntaa. Toivottavasti lyhyt nurmikko, puuttuvat isäntäeläimet pitävät nuo inhottavimmat poissa.
Jokiranta, jossa uitan nuo koirani on ollut kummallisen hyvä ei-punkkipaikka.

[Takinravistaja]

Mistä tieto, että hirvissä on punkkeja? Hirvikärpäsistä olen kyllä kuullut.

En ole myöskään kuullut, että hirvi olisi punkkien kantaja. Meidän alueellamme on tänä kesänä ollut nolla punkkia- ei siis yhtään koirissa, eikä metsällä liikkujissakaan.
Hirvikärpäsiä ei myös ole maillamme ollut. Vielä.

Kauriit ovat punkkien pahimpia levittäjiä ja noita eläimiä ei ole nähty muutamaan vuoteen ainuttakaan metsästysmaillamme.
Peuroja ei ole lainkaan.

Omalla pihallani ei liiku kauris tai peura ja lintujenkin määrä on mitättömän pieni. En ruoki itse, eivätkä naapurimmekaan ruoki lintuja. Omalta pihalta ei ole saanut kukaan tai mikään punkkitartuntaa. Toivottavasti lyhyt nurmikko, puuttuvat isäntäeläimet pitävät nuo inhottavimmat poissa.
Jokiranta, jossa uitan nuo koirani on ollut kummallisen hyvä ei-punkkipaikka.

Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.

[Arvoton]

Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.

Metsäkauris, l. "bambi" alkaa olla vahinkoeläin. Sen lisäksi, mitä tiedotusvälineistä kuullut, x-työkaveri taannoin sanoi, että niistä ei ole kuin riesaa tiluksillaan, joissa kasvattaa joitakin kasveja; en muista, mitä. Hirvilläkään ei ole enää hirveesti luonnollisia vihollisia, mikä tietää metsästämättömyyden tilassa sitten aika paljon turhia onnettomuuksia liikenteessä. Lisätään vielä ketjussa mainitut punkkien levittämiset molempien osalta.

Joku vuosi sitten puhuttiin, että metsästäjät ovat maassa vähenemässä, mistä itse olen huolestunut. Tuskin heitä paljon on uusia tullut. Sukulainen hommasi ysärinä metsästyskortin ja siihen piti mm. opetella vähän monenlaisten eläimien tuntemista.

[Muuttohaukka]

Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.

Saalistamissamme ei ole ollut ainuttakaan ei tänä vuonna, eikä edellisinäkään. Olkoon sitten teillä mutta ei onneksi meillä.

[pingviini]

Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.

Tyypillistä nojatuolimetsästäjän tiedon tasoa

[Tsuudi]

Se on kuule parempi Kaarina, että minä ja moni muu metsästetään. On nimittäin yksi harvoja pidäkkeitä. Käytäppä vähän mielikuvista ja mieti mitä me alamme sitte touhuamaan, kun tuhoat elämäntapamme? Et kai luule, että mentäisiin spärrälle vapaaehtoisiksi ja syömään ituja?

[Supernuiva]

Hirvikannan suhteen lienee vallalla suuria väärinkäsityksiä. Monet toivovat, että hirviä metsästettäisiin niiden liikennevaarallisuuden vuoksi. Kuten todettua, vuosia sitten hirviä oli koko Suomen alueella hyvin vähän. Monilla nykyisillä runsashirvisillä alueilla ihmiset lähtivät vielä uteliaisuuttaan 1940-luvun aikana katsomaan harvoin nähtyä ihmettä- hirven jälkiä tuoreessa lumessa.

Hirvikantaa on kasvatettu vain sen vuoksi, että sitä voisi metsästää. Kyse on tietoisesta kannan lisäämisestä ja metsästys on myös hyvin rajoitettua, jotta kanta ei menisi metsästyksen kannalta liian pieneksi. Jokaiselle alueelle on annettu tietty kaatomäärä eikä hirviä saa ampua enempää, vaikka niitä olisi siellä enemmänkin. Vastaavasti joskus joillain alueilla voi käydä niin, että metsästäjät eivät saa kaadettua - syystä tai toisesta - heille annettua kaatolupamäärää. Tästä huolimatta lupakiintiöstä käyttämättä jääneet luvat eivät siirry runsaammille hirvialueille.

Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.

[pingviini]

Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.

Ilmaista? Etpä taitaisi grammaakaan ostaa kaupasta lihaa sillä hinnalla mitä minunkin hirvenlihakiloni ovat tulleet maksamaan

[Muuttohaukka]

---

Ilmaista? Etpä taitaisi grammaakaan ostaa kaupasta lihaa sillä hinnalla mitä minunkin hirvenlihakiloni ovat tulleet maksamaan

Hyvin sanottu!  Ei ole ilmaista. Lihakilolla on hintaa- todellakin. Mutta en tätä harrastusta jätä ennen kuin pakon edessä. Nyt on ollut hieno syksy ja peijaiset on takana.
Kaksi vielä juoksee ja voidaan jättääkin. Ei jahdata vain sen lihan ja tappamisen takia. Nyt on makoisaa kukea ja passailla, notskeilla ja kuunnella tarinaa.

[nollatoleranssi]

Tehotuotanto vai metsästys. Ei ole olemassakaan eettisiä toimintatapoja, jos ajatellaan kaikkien eläimien olevan ihmisravintoa. Kasvisruoan ongelmat ovat olemassa ja jos tarjolla on parempikin vaihtoehto, niin siihen ei mennä. Metsästys pitää ihmisen lähempänä luontoa kuin nykyinen "liha tulee kaupasta"-ajattelu.

[märtsy]

Metsästys on paradoksaalisesti Suomessa yksi niistä asioista, jotka ylläpitävät monimuotoista luontoa. Kuinka moni luonnonsuojelija tietää, että esimerkiksi hirvi kuoli Suomesta käytännössä sukupuuttoon, mutta kanta elvytettiin, koska hirviä halutaan metsästää? Peuralajeja on istutettu ja kantojen kestokyvystä huolehditaan, koska metsästys on suosittua.

Vaikka metsästyslaeissa olisi petrattavaa (esim. emon ampuminen vasoilta ei ole kestävää ja eettistä toimintaa), tosiasia on, että ilman metsästyksen tuomaa hyötyä osa eläimistä nähtäisiin vain haittaeläiminä, esim, hirvikannan ajamista sukupuuttoon tultaisiin perustelemaan liikenneturvallisuudella (muistan, että tätä on jopa vakavissaan ehdotettu takavuosina!). Metsästys tarjoaa myös luontokokemuksia sellaisille ihmisille, joiden luontoarvot perustuvat hyödylle, sekä aloittavat monilla muunkinlaisen luontoharrastuksen.

Erittäin tärkeää tietysti olisi, että uusille metsästäjäsukupolville välitetään nimenomaan esivanhempiemme ekologinen ja kunnioittava suhde luontoon: saaliseläimiä tulee kunnioittaa ja kantoja ei saa ryöstöhyödyntää. Valitettavasti on joitain merkkejä siitä, että tämän perinnön välittäminen ei kaikin paikoin ole onnistunut (esim. hirvien salametsästys, ilveksen polttotapaus ja karhuemon ampuminen talvipesältä).

[elven archer]

Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.

Tämä on vähintäänkin lähtökohta. Mikä hirvessä tekisi muka sen, ettei punkille veri kelpaisi?

Riistakeskuksen mukaan hirvien määrällä ei olisi korrelaatiota punkkien määrään: http://riista.fi/punkkien-levinneisyys-ei-riipu-hirvielaimista/

En tiedä, ovatko tuossa faktat kohdallaan tai onko kyse väärästä päättelystä, koska kuten juttu sanoo, niin isäntäeläinten lisäksi muutkin asiat vaikuttavat levinnäisyyteen. Esim. kova pakkanen vähälumisena talvena tuhoaa punkkeja. Tämä saa epäilemään, että jutussa on tehty virhepäätelmä, koska totta kai isäntäeläimet mukaan lukien hirvieläimet levittävät punkkeja, vaikka vaatimuksena leviämiselle olisikin sopiva ilmasto. Jos on sopiva ilmasto, niin sen jälkeen leviäminen on kiinni isäntäeläimistä. Jutussa ei ole esitetty varsinaisia perusteluja väitteelle, vaan otettu vain kaksi aluetta ihan viime vuosilta, mikä ei ole välttämättä yleistettävissä. Minä en itse usko artikkelin väitettä.

Ruotsissa parasitologi eli loistutkija esittää seuraavaa keinoa:

"Punkkeja kantaville kauriille ja peuroille siirretään permetriiniä keinoruokinnan yhteydessä. Myrkkyä tarttuu eläinten kaulaan ja korvien taakse ruokinta-automaattiin asennetuista ulokkeista aterioinnin yhteydessä. Eläimessä vaeltelevat hämähäkkieläimet ja hyönteiset kuolevat hermomyrkytykseen."

"Isossa Britanniassa ja Hollannissa punkkeja torjutaan meilläkin maataloudessa käytettävällä myrkyllä. Näin on tehty jo 20 vuotta USA:ssa, jossa tietyillä alueilla vapaasti elävien punkkien eli puutiaisten määrä on vähentynyt lähes 95 prosenttia."

"Gustafsson uskoo, että jos metsästäjät ja maanviljelijät hyväksyisivät menetelmän, he voisivat samalla nopeuttaa sen käyttöön ottoa. Myrkyn käyttö vaati joka tapauksessa luvan viranomaisilta. Metsästäjillä on valmiina tietämys ja kokemus eläinten ruokinnasta."

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3072526-parasitologi-esittaa-punkkisotaa

Minun päätelmäni on, että tässä asiassa joidenkin puhuma "luonnollisuus" (eli ihmisen puuttumattomuus) ei tuota parasta tulosta. Parasta olisi, että kantoja rajoitettaisiin järkevällä määrällä metsästystä ja lisäksi samalla hoidettaisiin punkkiongelmaa esim. mainitulla keinolla. USA:ssa muistaakseni tehdään punkeille myös kuivajääansoja. Hiilidioksidi houkuttelee ympäristön punkit paikalle esim. permetriiniansaan, mikä on helppo tehdä vaikkapa myrkytetyistä lakanoista.

Kaarina Davisin ajattelu tuntuu menevän niin, että luonto toimisi täydellisesti ilman ihmistä, mutta minä olen siitä vahvasti eri mieltä. Ainakaan se ei toimi täydellisesti ihmisen kannalta. Samoin luonto on täysin kykenevä itsekin aiheuttamaan monenlaisia ekologisia katastrofeja jonkin lajin villiintyessä tekemään tuhojaan. Näin ollen metsästys ei ole aina luonnon häiritsemistä toisin kuin neiti tai rouva Davis väittää.

"- Kuvitellaan, että olisi vanhanaikainen balanssivaaka, jossa on kaksi vaakakuppia. Ihmiset, jotka kärsivät borrelioosista ja TBE:stä (puutiaisaivotulehdus) tai pelkäävät tauteja, olisivat yhdessä kupissa. Toisessa kupissa olisi aika monta hirvieläintä. Kärsivien ihmisten kuppi painaisi enemmän.

Gustafssonin mukaan Yhdysvalloissa tehtiin koe, jossa yhdeltä isolta saarelta hävitettiin hirvieläimet. Kun joukkoampumisesta oli kulunut muutama vuosi, huomattiin punkkien ja tartuntojen kadonneen.

- Suomessakin voitaisiin ampua metsäkauriit ja valkohäntäpeurat muutamalta saarelta. Seurattaisiin sitten, miten käy punkkipopulaatiolle. Jos hypoteesini on väärin, olisi ainakin sitten testattu."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921808376_uu.shtml

Tunnustan, että en liiku metsissä niin paljon kuin ennen punkkien pelossa. Punkki on ainoa eläin, jota Suomessa pelkään. En pelkää karhuja, susia tai käärmeitä, mutta punkkeja pelkään. Hirvikärpäsiä inhoan, kuten kaikki normaalijärkiset, mutta niitäkään en pelkää. Pahimmillaan punkki tosiaan tuhoaa elämän. Se ei yleensä vie sitä, mutta tavallaan pahempaa, eli se tekee siitä kärsimysnäytelmän. Meitä punkkipelkoisia on hyvin paljon. Se estää metsien virkistys- ja hyötykäyttöä erittäin suurelta joukolta ihmisiä.

[Alarik]

Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio...
Viime vuodet luonnossa ovat olleet karmivan hiljaisia. Eläimet ovat katoamassa.
Edellisviikolla tulin lintukosteikolta kiikaroituani pitkään laajaa aluetta: harmaalokki, kolme silkkiuikkua, parvi tiaisia ja varislintuja...

Muutokset luonnossa ovat olleet nopeita.
Kotikunnassani oleva järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Mitä väliä

Päättäjät eivät ole pysäyttäneet luonnon monimuotoisuuden vähenemistä.

Metsästys on jäänne ajalta jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista – sitä se ei enää ole.

Varmaan turhaa on kommentointini kun ei tuon jutun kirjoittaja & kumpp. usko vaikka tätä lukisivat, mutta sanotaan nyt.

Vanhat metsät ja hoitamattomat alueet ovat tyypillisesti vähäisen eläinmäärän ja -vaihtelun alueita. Kun alue, vaikka nyt oma rantasi, on pitkään hoitamattomana ja kasvillisuus vanhaa, niin sen eläinkunta vähenee ja muuttuu. Siksi metsiä tulisi hakata aina jonkin verran, vaikka avohakkuussa lajimäärät romahtaa niin taimikossa määrät on suuret ja ns. "ikimetsissä" taas pienempi ja omanlaisensa.
Vesilinnut taas hakevat järvestä ruokaa ja jos järvi vaikka rehevöityy hoitamattomana, niin sen kalasto muuttuu ja lintukannat tyypillisesti vähenevät. Sitä ei suojeluleima auta, vaan vesistöä on ihmisen hoidettava. Paikallisesti taas lintumääriin voi rajustikin vaikuttaa jos pienpetomäärät pääsee runsastumaan vaikka nyt metsästyksen puutteessa. Pesiminen ei onnistu. Alueella olisi silloin lisättävä huomattavasti pienpetojen metsästystä, jotta siellä voisi taas bongata vesilintuja.

Samaa mieltä olen siitä, että poliitikot ei ole pysäyttäneet monimuotoisuuden vähenemistä ja muutos on ollut nopea - koska hyvin nopeasti on mm. lisätty Natura-suojelualueita eli tavoitteellisesti yksipuolistettu alueita vähentämällä ihmisen kevyitä hoitotoimenpiteitä, hakkuita, ruoppauksia ja metsästystä.

Ja totta, metsästys tosiaan on jäänne ajalta, jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista...haloo, haloo...pimpom...kukkuu...väännän rautanaulasta: vähäinen metsästys koko ihmiskunnan historian ajanaikana ei siis ole poistanut runsautta ja monimuotoisuutta, eikä koko historian jatkuneet polttopuiden hakkuut, eikä...
Syy on siis joku uudempi tekijä, ehkä Naturat ja muut suojelut, ehkä soiden turvekäyttö, ehkä etelänmaiden massiiviset muuttolintujen tehometsästykset 10 miljoonaa muuttolintua tapetaan vuosittain Egyptin rannikolla

AFRIKAN VÄESTÖNKASVU aiheuttaa muuttolinnuille jopa kuivuutta suuremman vaaran.

Pitäisikö taata muuttolinnuille turvattu elämä koko muuton aikana ja mitä linnuillekin vaarallisille afrikkalaisille ja lähi-itäläisille olisi tehtävä - linnut vai afrikkalaiset/lähi-itäläiset? Jos ei saa molempia, vaikka kuinka haluaisi? Sitä tuon jutun kirjoittaja voisikin seuraavaksi pohtia.

[Alarik]

tuplas

[ämpee]

Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio sorsastuskauden alusta lähtien.

Havainnot voivat olla oikeita, mutta niistä tehdyt johtopäätökset eivät.
Lintukannan väheneminen voi kertoa pienpetokannan liiallisesta kasvusta, joten luontoomme kuulumatonta minkkiä ja tulokaslaji supikoiraa pitäisi metsästää enemmän.
Lisäksi juuri tänä vuonna lintujen pesintä alkoi muutaman viikon etuajassa, jolloin ne myös pääsivät muuttoon ennen metsästyskauden alkamista, se kun ei kalenterissa mihinkään muuttunut.

[kublai]

Oli varsin hassu sattuma, että luin Kaarinan kolumnin lauantai-aamuna hirvitornissa odotellessani jahdin alkua. Sää täällä Etelä-Suomessa oli varsin rapsakka, pakkasta oli kymmenkunta astetta. Onneksi lämpimät käsineet mahdollistavat uutisten selaamisen kosketusnäytöltä, myös YLEn sivuilta. Jäin ihmettelemään kirjoituksesta tihkuvaa vihaa ja metsästäjien demonisointia. Uhanalaisia haapanoita nimenomaan etsivä partasuinen maastopukuinen mies. Hirven jääkylmään järveen saartanut seurue. Metsästäjä, joka silmää räpäyttämättä ampuu vasoilta emän. En tunnistanut luonnehdinnasta tuntemiani ihmisiä enkä koko harrastusta tahi elämäntapaa.
Kiinnostuneille voin kertoa, että päivän hirvijahti jäi saaliin osalta koko lailla tuloksettomaksi. Ehkä tämä Kaarinaakin lohduttaa jonkin verran, vaikken tiedäkkään lukeeko hän Hommaa. Omaan passiini lönkötteli rauhallisesti komea 8-piikkinen hirvisonni, joka riistanhoitoyhdistyksen suositusten mukaan jätettiin vielä kasvamaan. Lisäksi näin vielä peurapukin ja ketunkin, joten hyvää mieltä tuottavia tapahtumia riitti. Iltapäivän vietinkin hakemalla ystäväni jälkikoiran ystävällisellä ja sitkeällä avustuksella kolaripeuraa joka onneksi saatiinkin päästettyä kärsimyksistään ennen pimeän tuloa. Törmäyksessä eläimen toinen takajalka oli katkennut.

Olen itse metsästänyt koko aikuisikäni ja tunnen perinpohjaisesti kymmeniä metsästäjiä. Niille, joille tämä maailma on vieras voin vakuuttaa, että kaikkien tuntemieni metsästäjien toimintaa ohjaa korkeat eettiset periaatteet. Itse metsästys on aina tärkeämpää kuin saalis. Kaikkea eteentulevaa ei kuulu ampua, ei vaikka kyseessä olisi luvallinen riistaeläin metsästysaikana. Kestääkö alueellinen kanta kyseisen eläimen metsästystä ? Salliiko tilanne ja etäisyys laukauksen, joka lopettaa eläimen mahdollisimman nopeasti ? Onko laukaus turvallinen ? Onko aikuisella naaraalla jälkeläisiä ? Tässä esimerkkejä kysymyksistä, jotka pitää käydä mielessään läpi ennen liipaisimen puristamista. Ja usein käy niinkin, että vielä niihinkin vastattuaan jättää ampumatta. Ja seuraa hyvillä mielin eläimen kulkua.

Kaarina mainitsi Haapanoita etsivän partasuisen miehen. Parrakkuus ei tietenkään miestä pahenna. Haapana onkin sattumalta myös metsästäjäliiton vuoden 2016 riistaeläin. Liitto haluaa tuoda esiin haapanakantojen taantumisen ja kiinnittää metsästäjien huomiota asiaan, vaikka lainlaatija ei ole asiaan halunnutkaan puuttua. Suomalaisten(BirdLife) ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan metsästyksellä ei ole ollut osuutta kantojen taantumiseen, vaan tärkeimpinä syinä esitetään vesistöjen rehevöityminen (kannat ovat säilyneet paremmin karuilla alueilla), joka vaikuttaa vesilintujen ravinnonsaantiin ja pienpedot, jotka verottavat poikastuottoa. Vuosittaista vaihtelua pesinnän onnistumisen suhteen selittää osin myös ilmasto. Toki tämänkaltaiset monimutkaiset ilmiöt ovat hankalampia käsittää kuin se epämiellyttävä, partasuinen ja maastopukuinen mies !

Toivon Kaarinalle suvaitsevaisuutta. Itse en ymmärrä suurinta osaa ihmisten harrastuksista. Mielestäni laskettelu ja skeittaaminen on eritoten typerää, vaikka liikuntaa suovatkin. Mieleeni ei kuitenkaan ihan heti tule lähteä valtakunnanmedian palstoilla lähteä lökäpöksykansaa tuomitsemaan. Kaarinan kolumnin kaltaiseen asuun puettuna se voitaisiin tulkita jopa vihapuheeksi.

[Takinravistaja]

Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.

Metsäkauris, l. "bambi" alkaa olla vahinkoeläin. Sen lisäksi, mitä tiedotusvälineistä kuullut, x-työkaveri taannoin sanoi, että niistä ei ole kuin riesaa tiluksillaan, joissa kasvattaa joitakin kasveja; en muista, mitä. Hirvilläkään ei ole enää hirveesti luonnollisia vihollisia, mikä tietää metsästämättömyyden tilassa sitten aika paljon turhia onnettomuuksia liikenteessä. Lisätään vielä ketjussa mainitut punkkien levittämiset molempien osalta.

Joku vuosi sitten puhuttiin, että metsästäjät ovat maassa vähenemässä, mistä itse olen huolestunut. Tuskin heitä paljon on uusia tullut. Sukulainen hommasi ysärinä metsästyskortin ja siihen piti mm. opetella vähän monenlaisten eläimien tuntemista.

Ja "mäkipeura" tarkoittaa tietynlaista naista.

[Takinravistaja]

Hirvikannan suhteen lienee vallalla suuria väärinkäsityksiä. Monet toivovat, että hirviä metsästettäisiin niiden liikennevaarallisuuden vuoksi. Kuten todettua, vuosia sitten hirviä oli koko Suomen alueella hyvin vähän. Monilla nykyisillä runsashirvisillä alueilla ihmiset lähtivät vielä uteliaisuuttaan 1940-luvun aikana katsomaan harvoin nähtyä ihmettä- hirven jälkiä tuoreessa lumessa.

Hirvikantaa on kasvatettu vain sen vuoksi, että sitä voisi metsästää. Kyse on tietoisesta kannan lisäämisestä ja metsästys on myös hyvin rajoitettua, jotta kanta ei menisi metsästyksen kannalta liian pieneksi. Jokaiselle alueelle on annettu tietty kaatomäärä eikä hirviä saa ampua enempää, vaikka niitä olisi siellä enemmänkin. Vastaavasti joskus joillain alueilla voi käydä niin, että metsästäjät eivät saa kaadettua - syystä tai toisesta - heille annettua kaatolupamäärää. Tästä huolimatta lupakiintiöstä käyttämättä jääneet luvat eivät siirry runsaammille hirvialueille.

Hirviä ei haluta hävittää Suomen metsistä metsästämällä, kannasta halutaan vain ottaa joka vuosi "muutamia" lihoiksi. Jos hirvikanta pienennettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta hyväksi eli pieneksi, eivät metsästäjät saisi "ilmaista" lihaa.

Tuo on kyllä totta. Vielä 1960-luvulla koulussa luonnonhistorian opettajamme, heppu joka oli paljon luonnossa liikkunut, tunnusti että "hävettää sanoa, mutta en ole koskaan nähnyt hirveä luonnossa".

[dothefake]

Olin siinä luulossa, että punkki olisi hämähäkkien alalaji, ei eläin.

[elven archer]

Olin siinä luulossa, että punkki olisi hämähäkkien alalaji, ei eläin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_el%C3%A4imist%C3%A4

Eläin -> niveljalkaiset -> hämähäkkieläimet -> punkit.

[Woland]

Juurikin tänään sain uutta infoa, että tieteellisesti Suomessa ei ole peuroja ollenkaan, koska esim. valkohäntäpeura on oikeasti kauris. Lainsäädännössä valkohäntäinen on, kuten kansan suussakin, peura.

...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4peura

[Woland]

(...)

Vaikka metsästyslaeissa olisi petrattavaa (esim. emon ampuminen vasoilta ei ole kestävää ja eettistä toimintaa), tosiasia on, että ilman metsästyksen tuomaa hyötyä osa eläimistä nähtäisiin vain haittaeläiminä, esim, hirvikannan ajamista sukupuuttoon tultaisiin perustelemaan liikenneturvallisuudella (muistan, että tätä on jopa vakavissaan ehdotettu takavuosina!). Metsästys tarjoaa myös luontokokemuksia sellaisille ihmisille, joiden luontoarvot perustuvat hyödylle, sekä aloittavat monilla muunkinlaisen luontoharrastuksen.

(...)

Ideana ns. vasasuojan poistossa oli kannustaa metsästäjiä kaatamaan rohkeammin naaraspuoleisia hirviä. Monin paikoin maata hirvikanta on vääristynyt hyvin naarasvoittoiseksi, eikä tilanteen korjaamista edistänyt lainkaan suhteettoman kovat rangaistukset jos sattui vahingossa ampumaan naaraan, jota vasa seurasi. Eli jotkut metsästäjät saattoivat jättää naaraan ampumatta jos eivät voineet olla liki 100 % varmoja siitä ettei naaraalla ollut vasaa mukanaan. Kukaan vastuullinen hirvenmetsästäjä ei kaada vasalta emää tieten tahtoen vaikka vasasuoja onkin poistunut.

[dothefake]

Kuten sanoin, olin luullut/ajatellut punkin olevan hyönteinen, mutta onhan se myös eläin. Olin liikaa nisäkäs, lintu, sammakko jne-ajattelun vallassa.

[Faidros.]

Niin peurojahan Suomessa on kaikki muut hirvieläimet paisi kuusipeura, joka on jalohirvi.
Nisäkäsnimistötoimikunta on vain ehdottanut peuran nimen muuttamista kauriiksi.

[Muuttohaukka]

Kukaan vastuullinen hirvenmetsästäjä ei kaada vasalta emää tieten tahtoen vaikka vasasuoja onkin poistunut.

Vasasuoja on edelleenkin eettisen metsästyksen ajatus. Nyt vain poistui sen emän ampumisesta tuleva rikosseuraamus.
Edelleenkään emää ei vasalta ammuta- ainakaan meillä. Vasa ei mitä todennäköisimmin selviä talvesta yksin.

[Råg]

Metsästys on paradoksaalisesti Suomessa yksi niistä asioista, jotka ylläpitävät monimuotoista luontoa. Kuinka moni luonnonsuojelija tietää, että esimerkiksi hirvi kuoli Suomesta käytännössä sukupuuttoon, mutta kanta elvytettiin, koska hirviä halutaan metsästää? Peuralajeja on istutettu ja kantojen kestokyvystä huolehditaan, koska metsästys on suosittua.

En minä ainakaan tiedä tuollaista, koska se ei ole totta - tai korkeintaan puolitotuus. Hirvet (sala)metsästettiin aikoinaan sukupuuton partaalle Suomessa, muutamaan kymmeneen yksilöön. Valtion taholta pelkkä lajin rauhoitus ei tepsinyt vaan piti oikeasti pistää salametsästävä porukka kuriin kuin Afrikassa konsanaan - hirviä kerättiin aidatulle, vartioidulle alueelle, kunnes niiden määrä hieman kasvoi ja ne voitiin päästää taas vapauteen. Siitä se kanta sitten lähti elpymään, mutta oliko syynä asennemuutos, ympäristönmuutos vai jokin muu seikka, ei minulla ole tietoa. Ehkä olet oikeassa tuossa, että kanta elvytettiin riistaksi, mutta siinäkin tapauksessa kyseessä on itseaiheutetun ongelman korjaus eikä mikään monimuotoisen luonnon puolustus (istutuksista puhumattakaan). Normaalitilanteessa suurpedot säätelisivät hirvikantaa, jolloin metsästys olisi tarpeetonta. Mutta niillä on tapana kadota salametsästäjien touhujen seurauksena, joten... 

Sinänsä kyllä jaan täällä esitetyn ajatuksen että täysin koskematon luonto ei välttämättä ole kovin ystävällinen ympäristö ihmisille ja siten siihen puuttuminen on perusteltua. Kyllähän eliö tykkää mahdollisuuksien mukaan muokata elinympäristöä itselleen paremmin sopivaksi. Siitä sitten väännetään, että mikä on tarpeeksi. Eivätkä nämä kysymykset lopulta kovin yksinkertaisiakaan ole.

Asiaansa osaavia ja luontoa ymmärtäviä metsästäjiä kunnioitan kyllä paljon. Monilla on mielestäni erittäin terve suhde luontoon.

[Muuttohaukka]

Totta kai hirvissä on punkkeja, kuten muissakin eläimissä.

Nyt on pakko peruuttaa vajavainen hirven punkkitietoni. Se vain tulio ajattelemattomasti omista saaliista.

Etelä-Pohjanmaalle soitettuani ja juttelimme hirvistä, punkeista ja hirvikärpäsistä- sieltä tuli ikävää tietoa:
-hirvikärpäsiä on niin paljon, että talja on pilalla
-hirvissä punkkeja on ja löytyy paljon

Moni marjailija ei halua käydä metsässä lainkaan noitten pikkuelukoitten takia. Olemme täällä niin hyvässä suojassa vielä, että vain ajattelematta sen enempää laitoin tuon, ettei hirvissä ole punkkeja.