2016-11-05 Kaarina Davis: Metsästys ei ole enää tätä päivää

[Alaric]

Yhdysvalloista seitsemänvuotiaana Suomeen muuttanut tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja Kaarina Davis kirjoittaa Ylen kolumnissaan, että aika on ajanut metsästyksen ohi, sillä luonto ei ole enää niin rikas ja monimuotoinen kuin ennen ja eläimet ovat katoamassa. Metsästys on kuulemma aina luonnon häirintää ja Davis lainaa kolumnissaan biologi Ilkka Koivistoa, jonka mukaan aseet pitäisi antaa vain ammattilaisille.

Tämä on jotenkin niin kovin tyypillisen kuuloista punaviherulinaa. Itsehän en ole sorsajahtia kummempaa metsästystä harrastanut, mutta tukevasti pro-metsästys -puolella ollaan. Aiheesta on täälläkin varmasti monella vahvoja näkemyksiä, joten kertokaapa hompanssit mitä mieltä tästä olette.

http://yle.fi/uutiset/3-9269998 (5.11.2016)

Kolumni: Metsästys ei ole enää tätä päivää

Metsästys on ikiaikainen jäänne ajalta, jolloin luonto oli rikasta ja monimuotoista. Nyt se ei ole, ja aika on ajanut metsästyksen ohi, kirjoittaa kolumnisti Kaarina Davis.

Luulin kuulleeni ulkoa laulujoutsenten huutoa. Kunnes tajusin, että metsästäjät soittivat torviaan kulkien laajalla rintamalla metsässä huutamassa "HEI-HEI!" ajaen kaikki luonnoneläimet tieltään.

Metsästäjät kulkivat minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin.

Kaikki linnut rannassani ovat vähentyneet. Jo viime talvena linnunruokaa kului puolet vähemmän kuin ennen. Aiemmin linturikas rantani on ollut autio sorsastuskauden alusta lähtien. Loppukesän venetsialaisjuhlien ilotulitteet huolehtivat loputkin siivekkäät ennenaikaiselle muuttomatkalle.

Viime vuodet luonnossa ovat olleet karmivan hiljaisia. Eläimet ovat katoamassa.

Edellisviikolla tulin lintukosteikolta kiikaroituani pitkään laajaa aluetta: harmaalokki, kolme silkkiuikkua, parvi tiaisia ja varislintuja, kunnes viimein näin neljä sinisorsaa. Paitsi että ne olivat metsästäjien muovisia houkutuslintuja.

Partasuinen maastoasuun pukeutunut mies käveli vastaani.

– Näitkö haapanoita, mies kysyi ja korjasi selässään olevaa kaurapussia. Toisessa kädessään hänellä oli ase.

Niin kuin hänelle olisin kertonut.

"Eettinen metsästäjä" jatkoi matkaansa houkuttelemaan saaliita paikalle ruoalla. Haapana on yleisin puolisukeltajasorsamme sinisorsan ja tavin jälkeen, silti se on uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantunut, eli sillä on suuri vaara kuolla sukupuuttoon seuraavan sadan vuoden aikana.

Muutokset luonnossa ovat olleet nopeita. Jo puolet Suomen sorsalinnuista arvioitu uhanalaisiksi. Suurta osaa niistä saa silti edelleen metsästää. Suomessa harjoitetaan jopa kansainvälisesti laitonta haahkan pesimäaikaista metsästystä, jäännettä ajalta, jolloin Suomessa nähtiin nälkää.

Suomessa uhanalaisia eläimiä saa ruokkia ja metsästää jopa luonnonsuojelualueilla. Kotikunnassani oleva järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Mitä väliä? Sielläkin saa metsästää. Tämä on Suomessa tavallinen käytäntö. Meillä on äärimmäisen vähän metsästykseltä ja häirinnältä vapaita alueita. Hämärällä metsästyskin täällä sallitaan, vaikka jollain ilveellä lajit pitäisi tunnistaakin ennen tappamista.

Näin järvessä liikettä. Hirvi! Mikä oli saanut sen kylmään veteen? Hirvi oli uinut jo yli puoli kilometriä jääkylmässä vedessä ja nousemassa maihin, kun se kääntyi takaisin. Miksi? Sydäntäni myöten järkyttyneenä tajusin seuraavani valtaisaa murhenäytelmää. Metsästäjät olivat saartaneet hirven. Ilo ja ihmetys hirven näkemisestä vaihtui ahdistukseen ja suruun.

Metsästys on aina luonnon häirintää. Hirviä ajetaan kaiken lisäksi niiden parhaimpaan kiima-aikaan. Isojen sonnihirvien tilanne Suomessa on huolestuttava. Metsästys on jo aiemmin pahasti vinouttanut hirvikantaamme.

Päättäjät eivät ole pysäyttäneet luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Metsästys on politiikkaa ja metsästäjät ovat suhmuroineet asiansa huolella. Ei-metsästävien ääni kuuluu asiassa huonosti. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Jopa lapsilla on metsästysaseet käsissään. Uskon, että 5,5 miljoonasta suomalaisesta kovinkaan moni ei pidä siitä, että metsästystä glorifioidaan, mutta heitä ei kuulla, eivätkä he valitettavasti pidä ääntä mielipiteistään.

Hiljan tehtiin metsästyslakiin muutos, jossa hirviemon saa tappaa, vaikka sillä on vasat. Aiemmin tämä oli laissa kielletty. Rangaistavuus poistettiin, koska vahinkoampumisia tuli niin paljon. Jos raakoja metsästysrikoksia ja eläimiä kiduttaneita saadaan kiinni, tuomiot voivat olla naurettavia.

Metsästys on jäänne ajalta jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista – sitä se ei enää ole.

Biologi Ilkka Koivisto on sanonut, että aseet pitäisi antaa vain ammattilaisille. Ampuvat amatöörit saisivat pysyä ampumaradoilla.

On paljon, mitä voimme tehdä eläinten puolesta. On vain ymmärrettävä, että luonto on heikoilla. Aika on ajanut metsästyksen ohi. Mitä tapahtuu eläimille, tapahtuu ennen pitkää myös meille.

Kaarina Davis

Kaarina Davis on oravanpyörästä hypännyt tietokirjailija, luontoyrittäjä ja sairaanhoitaja, joka elää pienessä mökissä luonnoneläinten läheisyydessä. Davis uskoo, että maailmasta saataisiin terveempi, kun luotaisiin uudenlainen, kohtuuteen ja luonnonläheisyyteen pyrkivä elämäntapa. Hän vuorottelee lauantain kolumnipaikalla Jussi Viitalan ja Tuire Kaimion kanssa.

Juttua korjattu 5.11.2016 kello 9.40: "Jahti kulki minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin" on muutettu muotoon "Metsästäjät kulkivat minunkin metsäni läpi jokamiehenoikeuksien turvin." Metsästäminen toisen mailla ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, metsässä liikkuminen kuuluu.

[Eino P. Keravalta]

Jätän kommentoinnin niille, jotka ovat metsästysasiasta perillä, mutta sen tahtoisin sanoa, että metsästys- ja erätaidot ovat tärkeitä suomalaisille. Ne ovat meidät pitäneet tuhansia vuosia hengissä täällä merestä nousevalla suomaalla ja saattaa olla, että monikultturismin aiheuttama köyhyys ja kehitysmaalaistuminen tulevat jatkossakin asettamaan metsästys- ja erätaidot suureen arvoon: kun kehitysmaalaiset kuolevat Suomessa nälkään ja pakkaseen, selviää suomalainen metsässä ja rakentaa sivilisaationsa uudelleen.

[Alaric]

Yle julkaisi tänään ikään kuin vastineen tuohon Davisin kolumniin. Siinä ääneen pääsevät Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat.

http://yle.fi/uutiset/3-9275456 (6.11.2016)

Miten eettistä suomalainen metsästys tänä päivänä on? Tässä kolme vastausta kysymykseen

Metsästyksen eettisyyttä tämän päivän Suomessa kommentoivat Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Metsästys ei ole enää tätä päivää, kärjisti tietokirjailija ja luontoyrittäjä Kaarina Davis eilen lauantaina Yle Uutisten nettisivuilla julkaistussa kolumnissaan.

Kolumni herätti vilkkaan keskustelun metsästyksestä ja sitä kommentoitiin ahkerasti niin puolesta kuin vastaan sosiaalisessa mediassa.

Miten eettistä suomalainen metsästys tänä päivänä on?

Yle Uutiset kysyi tätä kolmelta asiantuntijalta. Kysymykseen vastasivat riistapäällikkö Juha Kuittinen Suomen riistakeskuksesta, erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta ja suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Riistakeskus: Metsästäjät eivät ole köyhdyttäneet Suomen luontoa

Eettisyyteen on panostettu viime vuosikymmeninä yhä enemmän, sanoo Juha Kuittinen Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimistosta.

– Muun muassa metsästäjiä koulutetaan ja on laadittu eettisiä ohjeita. Eettisyyttä tarkastellaan riistalajeittain.

Eettisyys ja vastuullisuus ovat usein niitä tekijöitä, joiden perusteella kansalaiset muodostavat käsityksensä metsästyksestä, Kuittinen toteaa. Suhtautumista on hänen mukaansa myös selvitetty: nyt 2000-luvulla metsästys on ollut kyselyjen mukaan hyväksytympää kuin vielä 1980-luvulla.

– Tänä päivänä 87 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen hyväksyvästi tai neutraalisti. Kielteinen suhtautuminen on pienentynyt.

Kuittinen sanoo, että metsästäjät eivät yksin ratkaise kysymystä luonnon monimuotoisuudesta: esimerkiksi elinympäristöjen kuntoon vaikuttavat muut tekijät kuin metsästys.

Sen sijaan riistalajit ovat jopa runsastuneet viime aikoina.

– Tältä puolelta tarkasteltuna metsästäjät eivät ole olleet köyhdyttämässä Suomen luontoa.

Tutkija: Pyynti on keino lisätä monimuotoisuutta

Suomalaisen metsästyskulttuurin pohjavire on, että metsästys ei saa olla huvittelua, vaan saalista pitää arvostaa ja hyödyntää, kommentoi Luonnonvarakeskuksen Jani Pellikka.

– Tappamista ei saa tapahtua turhaan.

Eettisissä ohjeissa korostetaan, että eläimen kipu pitää minimoida.

– Sen takia metsästäjän pitää olla taitava; sen takia hänen pitää tietää mitä hän tekee; sen takia hänellä pitää olla koira, joka löytää nopeasti haavakot, Pellikka luettelee.

Kaarina Davis kirjoitti kolumnissaan, että metsästys on aina luonnon häirintää.

Pellikan mielestä ajatusta voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: ensimmäisessä nähdään, että ihminen on luonnosta irrallaan oleva olio ja luonto voi sitä paremmin mitä enemmän ihminen eristetään.

Toisaalta metsästys taas lähtee usein siitä, että ihminen on osa luontoa ja ihmisellä on oikeus vaikuttaa siihen samalla tavalla kuin muillakin lajeilla.

– Tässä mielessä metsästäjän häirintä riistaeläimen suuntaan ei ole kovin erilaista kuin se että petoeläimet häiritsevät saaliseläimiä, Pellikka kiteyttää.

– Nykyisin nähdään useimmiten niin, että vieraspetojen pyynti on keino lisätä monimuotoisuutta, ei niinkään vähentää sitä.

Luonnonsuojeluliitto: Suomen riistakannat ovat vahvoja

Metsästyskulttuuri on viime vuosikymmenten aikana parantunut ja siistiytynyt, mutta ongelmia on edelleen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton Riku Lumiaro.

– Esimerkiksi salametsästystä tai piittaamatonta käytöstä, raatoja heitellään sinne tänne, hän havainnollistaa.

Davis totesi kirjoituksessaan, että metsästys on jäänne ajalta, jolloin luonto oli runsasta ja monimuotoista - sitä se ei enää ole.

Onko näin?

– Suomen riistakannat ovat hirveän vahvoja. Jos ajatellaan Suomea sata vuotta sitten, hirvi oli käytännössä katsoen melkein kuollut sukupuuttoon. Nyt niitä on melkein 100 000. Majava oli metsästetty sukupuuttoon, ja nyt se on palautettu, Lumiaro vastaa.

– Metsästys ei ole enää sillä tavalla uhka luonnon monimuotoisuudelle mitä se oli sata vuotta sitten, muutamaa suurpetoa lukuun ottamatta.

Ovatko todisteet metsästyksen puolella vai sitä vastaan?

– Varsinkin maaseudulla ja syrjäseuduilla metsästys on iso osa kulttuuria, se on ollut siellä aina ja se siirtyy isältä pojalle.

– Jos taas katsoo kaupunkilaisnäkökulmasta ja onko se oikeutettua vai ei, se on vaikea eettinen kysymys. Ainakaan minä en pysty siihen vastaamaan, Lumiaro sanoo.

[onni4me]

Aika pitkät perinteet tässä asiassa on ja uskoisin noiden eettisten ja kestävien arvojen olevan alan aktiivien parissa kunnossa. Itse en metsästä, mutta se on tärkeää perinnettä siirrettäväksi ja pahan paikan tullen todella elintärkeää.

Mistähän kirjoittajan ruoat tulevat? Kaupasta varmaan...

[Kulttuurirealisti]

Metsästys ei ole enää tätä päivää

Jos ei metsästetä riittävästi, Kaarina löytää hirven tai peuran suuremmalla todennäköisyydellä autonsa edestä. Metsästys kuuluu asiaan kaikkina aikoina.

Hyvin tuli faktoja metsämiesliitoilta.

[Alaric]

Tuossa Davisin kolumnissa pisti erityisesti silmään alleviivaamani väite/uskomus, ettei kovinkaan suomalainen moni pidä siitä, että metsästystä "glorifioidaan" eli hän käytännössä väittää suurimman osan suomalaisista suhtautuvan siihen edes jossain määrin kielteisesti. Olisikin mielenkiintoista nähdä jonkinlaista tutkimustietoa aiheesta. Kai tällaisestakin on joskus mielipidekysely tehty?

En ole itse havainnut koskaan mitään glorifiointia, vaan metsästys on monille täysin luonnollinen elämään kuuluva asia.

[Teaparty]

Nimenomaan. Hirvi on parempi minun pakastimessani kuin sinun autosi tuulilasissa. Ei mulla muuta.

Hirvi saa myös elää elämänsä luontaisessa elinympäristössään, syödä mieliruokaansa ja tehdä pikkuhirviä. Samaa ei voi sanoa tuontantoeläimestä.

[Lahti-Saloranta]

Useimmille metsästäjille se saalis on toisarvoinen juttu. Ulkoilu luonnossa koiran kanssa on tapa purkaa stressiä ja ladata appuja on se pointti.

[Mehud]

Riistalaukaukseen kuollut eläin kuolee onnellisimmillaan. Sen ei tarvitse kärsiä kivuliasta kuolemaa luonnossa, kuten luonnossa kuolevat eläimet tekevät aina.

[Baraxxus]

Eli siis tämä Kaarina Davis haluaa, että siirrymme vuosituhansia vallineesta metsästäjä/keräilijä-mallista....mihin? Rouva Davisin vaihtoehdot wanhalle mallille ovat mielestäni melko utopistisia.

Kaarina taitaa unohtaa, että viime vuosina on yritetty enemmän keskittää toimintoja kaupunkeihin, kuin ns. "syrjäseuduille".

Miten ihmeessä saadaan aikaan "luonnonläheisempi" tapa elää, kun kerta nykysuunta on selkeästi urbaanimpaan suuntaan?

Itse en harrasta metsästystä, mutta peurakolarin ajaneena olen tyytyväinen siitä, että eri eläinkantoja harvennetaan metsästämisen toimesta.

[far angst]

Jos suomalaiset eivät (kurinalaisesti ja vastuullisesti) metsästäisi hirvieläimiä,
olisi meillä vuosittain noin 3 000 hirvikolaria nykyistä enemmän.

Jos suomalaiset eivät metsästäisi kurinalaisesti ja vastuullisesti, olisivat
kaikki riistaeläimet jo kauan sitten kuolleet sukupuuttoon.

[Takinravistaja]

Riistalaukaukseen kuollut eläin kuolee onnellisimmillaan. Sen ei tarvitse kärsiä kivuliasta kuolemaa luonnossa, kuten luonnossa kuolevat eläimet tekevät aina.

Onnellisimmillaan pakastimessa.

[Kni]

Avainsana on vastuullisuus. Vastuullinen metsästys hoitaa saaliseläinkantoja viranomaisten ohjaamana.

En tiedä koskeeko koko Suomea, mutta viime vuosituhannen lopussa täällä lounaassa hirviä oli aivan valtavasti. Autolla ajellessa olikin tapana laskea hirviä, ei tapaan "nähdäänköhän hirvi" vaan "kuinka monta hirveä tänään nähdään". Sitten kaatolupien määrää lisättiin ja kanta on vähentynyt niin ettei hirven näkeminen ole enää itsestäänselvyys, ei toki harvinaistakaan.

Tällä hetkellä tuntuu että kauriita on valtavasti, sekä valkohäntäkauriita (-peuroja?) että niitä pieniä bambeja. Nämä eivät ole autokolaritilanteessa yhtä vaarallisia kuin hirvi, mutta silloin kun eläimiä näkee lähes päivittäin lähellä asutusta, alkaa kanta olla jo liian suuri. Haitallisen suuri kanta koskee mielestäni myös merimetsoja, valkoposkihanhia ja joissakin paikoissa kyhmyjoutsenia, jotka ovat kaikki tietääkseni metsästyskiellossa.

Ihmisen on elettävä symbioosissa luonnon kanssa ja pidettävä siitä huolta. Useimmille cityihmisille yhteys luontoon on katkennut. Metsästäjillä on tärkeä rooli näyttäää tämä yhteys, kunhan toimivat lain mukaan ja vastuunsa tuntien. Itse en metsästä, mutta kalastan, vastuullisesti, tarpeen mukaan ja lupani maksaen. Salametsästystä ja -kalastusta en hyväksy.

[Jaakko Sivonen]

Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.

[J. Lannan haamu]

Kaarina Davis ei pohdi asiaa vastuullisuuden tai biologian kannalta. Hän edustaa sitä arkkityyppiä, jolle aseet merkitsevät ja muistuttavat maskuliinisuutta, valtaa ja voimaa. Aivan kuten pitääkin muistuttaa ja merkitä. Tässä yritetään kastroida yhteiskuntaa sekä miestä jälleen feminiinisemmäksi.

Tätä Kaarina Davisin mallia tulee vastustaa äänekkäästi ja olla ylpeä siitä jos omistaa aseen ja harrastaa metsästystä.

Kuten eräs tamperelainen historijoitsija-kansallismielisyyden advokaattori sanoi, pitäähän sitä miehellä jonkunlainen rotantappo ase olla (taisi viitata pienoiskivääriin). Itselläni on vielä toive siitä, että saan/löydän käsiini isoisän vanhan Mauser "Red9" pistoolin.

Edit. tarkennusta

[PaulR]

Kaarina Davis ei pohdi asiaa vastuullisuuden tai biologian kannalta. Hän edustaa sitä arkkityyppiä, jolle aseet merkitsevät ja muistuttavat maskuliinisuutta, valtaa ja voimaa. Aivan kuten pitääkin muistuttaa ja merkitä. Tässä yritetään kastroida yhteiskuntaa sekä miestä jälleen feminiinisemmäksi.

Tätä Kaarina Davisin mallia tulee vastustaa äänekkäästi ja olla ylpeä siitä jos omistaa aseen ja harrastaa metsästystä.

Näen nämä kirjoitukset asekontrollina, en metsästyskritiikkinä.

[Datsy]

Meillä Suomessa eettisyys metsästyksessä toteutuu melko mainiosti, eli menepä Kaarina tuonne etelämpään saarnaamaan. Salametsästyksessä liikkuva raha (esimerkiksi Afrikassa) on neljänneksi suurin laittoman kaupan muoto maailmassa.

[Finka]

Metsästyksen pitää olla vastuullista. Linnut pitää kunnolla nähdä ennen ampumista ja omaa koiraa ei saa ampua haulikolla päähän. Ei kyllä kenenkään muunkaan noutavaa lintukoiraa. Haavoitetut linnut pitää etsiä vaikka siihen meneekin aikaa. Susia olen kuullut salametsästetyn erityisen julmilla tavoilla. Sille joka erityisen julmilla tavoilla eläimiä tappaa toivon samaa kuin he eläimille.

Toisaalta muutaman eläimen tappaminen fiksusti kuuluu elämänkiertoon ja siitä metakan pitäminen on naurettavaa. Ainakin niin kauan kun sikoja ja lehmiä pidetään massiivissa määrin ahtaissa ja stressiä aiheuttavissa olosuhteissa.

Lisäksi haluaisin nostaa alkuperäisestä jutusta mahdollisen asiavirheen esiin:

Isojen sonnihirvien tilanne Suomessa on huolestuttava. Metsästys on jo aiemmin pahasti vinouttanut hirvikantaamme.

Tietääkseni isoja hirvisonneja on läntisessä Suomessa törmännyt autojen kanssa pahki viime aikoina erityisen paljon. Mistäkähän Kaarina Davids on tietonsa saanut?

[Fiftari]

Meillä Suomessa eettisyys metsästyksessä toteutuu melko mainiosti, eli menepä Kaarina tuonne etelämpään saarnaamaan. Salametsästys (esimerkiksi Afrikassa) on neljänneksi suurin laittoman kaupan muoto maailmassa.

Muualla maailmassa elefantteja kaadetaan hampaiden takia, sarvikuonoja sarvien, tiikereitä turkin ja peniksen(!?!) ja haita pelkkien evien takia. Suomessa saa aika kovat sanktiot jos menee tappamaan uhanalaisen eläimen. Niistä sanktioista en tiedä jos tappaa ylimääräisen hirven mitä ei lupa enää kata. Mutta tässä maassa kaikki on laskettu ja laitettu tilastoihin. Riistalle on metsästysaika milloin saa metsästää. Muulloin on kyse salametsästyksetä.
Jos oikeasti etiikka kiinnostaisi niin tekisi mieluummin jotain paljastusjuttuja noista lemmenrohdoiksi jauhettavista eläinten osista ja niiden käyttäjistä (ei poroista).

[Java]

Kyllä metsästys on eilistä, huomista ja tätä päivää, varsinkin hirvieläinten metsästys pelastaa ihmishenkiä. Ja toi heitto, että Koiviston mielestä aseet pitää antaa vain ammattilaisille on ihan älytön, metsästäjät ovat mitä suuremmissa määrin ammattilaisia, siitä pitävät virkakyöstit huolen!

[Dangr]

Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.

Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä. Sama vaikka pärättää ak:n kanssa sarjan kylkeen ja antaa norsun kuolla hitaasti ja sitten noutaa hampaat.

Vaihtoehtona on sitten vastuullisesti järjestetyt metsästyssafarit. Ne maksavat maltaita osallistujille. Niissä työllistetään suuri määrä paikallisia ja lihat annetaan lähikyliin.

Vaikka norsu tai kirahvi olisi kuinka söpö, niin ei kannata antautua ideologiseen metsästyskieltoon.

[dothefake]

Monissa maissa norsut ovat korvaamattomia työnorsuja ja niistä pidetään hyvä huoli.

[Fiftari]

Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.

Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä. Sama vaikka pärättää ak:n kanssa sarjan kylkeen ja antaa norsun kuolla hitaasti ja sitten noutaa hampaat.

Vaihtoehtona on sitten vastuullisesti järjestetyt metsästyssafarit. Ne maksavat maltaita osallistujille. Niissä työllistetään suuri määrä paikallisia ja lihat annetaan lähikyliin.

Vaikka norsu tai kirahvi olisi kuinka söpö, niin ei kannata antautua ideologiseen metsästyskieltoon.

Joissain maissa norsut myös tuhoavat viljelyksiä ja viljavarastoja kun pääsevät helposti käsiksi ruokaan. Valitettavasti noissa maissa on helpointa tappaa kuin kehittää kalliita torjuntakeinoja joihin maanviljelijöillä ei ole varaa.

[Mika]

Hirvien ja peurojen metsästämistä puoltaa myös se, että siten pidetään tehokkaasti aisoissa Suomen vaarallisimman eläimen, punkin, kantoja ja leviämistä.  Muistaakseni yhdessä (1) hirvessä elää yleensä tuhansia punkkeja.

[Jaakko Sivonen]

Hirvet ovat yksi asia, mutta uhanalaisten eläimien metsästäminen pitäisi kyllä lopettaa täysin. Jos nykyinen tahti jatkuu, norsut ovat kohta sukupuutossa. Se on toki suureksi osaksi salametsästyksen syytä, mutta jotkut afrikkalaismaat sallivat norsujen ampumisen laillisestikin, jos riittävästi maksaa.

Norsut ovat sukupuutossa koska niistä ei ole mitään hyötyä.

Onko sinusta sitten jotain hyötyä?

Jos vain ihmiselle hyödylliset eläimet jätetään eloon, 99 prosenttia maailman lajeista tuomitaan sukupuuttoon.

[Artisti]

Jos oikein tarkkoja ollaan, niin valkohäntäpeura ei kuulu Suomen luontoon. Peura pitäisi julistaa vapaasti ammuttavaksi, koska koko peurakanta pitäisi hävittää. Hirvikantaa pitäisi myös rajoittaa huomattavasti nykyisestä, itsekin olen kerran ollut hirvikolarissa ja useissa läheltä piti - kohtaamisissa hirven kanssa.

On sietämätöntä, että pitää ajaa pitkiä matkoja 100 km rajoitusalueella, kun puskissa lymyilee puujaloilla seisovia lehmiä, jotka saattavat rynnätä auton eteen koska tahansa ja rymähtää katosta läpi. Se on autoilijan hirvilottoa joka päivä.

[Dangr]

Voit jeesustella asiasta vaikka kuinka, mutta noin se vaan on.

Voit valita toisen:

a Elefanteista on hyötyä paikallisille ja niitä metsästetään kestävällä tavalla
b Elefanteista ei ole kuin vaivaa ja niitä ammutaan surutta.

Laitan liitteeksi kuvan. Luuletko että kuvan henkilöillä on kiinnostusta maksaa tuota säiliötä uudestaan ja uudestaan?

[Emo]

^ Luulen, etteivät kuvan henkilöt ole maksaneet säiliötä ensimmäistäkään kertaa. Joku hemmetin kehitysapusäiliö taas tuokin, koska olisihan se vaativaa rakettitiedettä afrikkalaisille itse kyhätä kasaan vesisäiliö.

[l'uomo normale]

Kaarina Davis kirjoitti vuonna 2007 kirjan 'Rankka kutsumus - sairaanhoitajan päiväkirja', omien kokemustensa perusteella. Hän oli silloin luopunut hoitoalasta ja eli ekoelämää perintötilallaan. Ekoelämästään han kirjoitti kirjoitti vuonna 2010 ilmestyneessä kirjassaan 'Irti oravanpyörästä' . Liekö uusi projekti tekeillä?

Vasta vähän aikaa sitten joku nainen julisti Ylen nettisivuilla että ihmisten ei pitäisi hifistellä laittamiölaan ruoilla Facebookissa, vaan sen sijaan omistautua ilmastoystävällisen kasvisruoan laittamiselle. Kun tämä nainen ei erityisemmin välittänyt kokkaamisesta, hän luultavasti yritti hankkia julkisuutta ja rahaa moralisoimalla niitä jotka tykkäävät kokata.

Jättäisivät ihmiset rauhaan elämään omia elämiään. Onko joskus ennen näin paljon haluttu puuttua ihmisten arjen valintoihin näin yksityiskohtaisesti?

[Raksa_Mies]

Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä tapauksessa, että metsästys loppuu maailmanlaajuisesti.