Tiedä minne tämä kuuluu. Modet siirtäkööt, jos on tarvetta. Oikeasti mielenkiintoinen kolumni Pettersonin turhakkeelta.
Suomen puhujat todennäköisesti hahmottavat maailman eri tavoin kuin muut, koska meillä vedetään kalsarikännejä
"Uusi lempisanani: kalsarikännit!"
"Suomen kielessä on sana 'kalsarikännit', joka tarkoittaa juopottelua kotona alusvaatteisillaan vailla aikeita lähteä mihinkään. Hyvä sana. Uusi suosikkini."
"Kaikki oluemme sopivat erinomaisesti kalsarikänneihin."
Kun Twitterin hakukenttään kirjoittaa sanan kalsarikännit, saa tulokseksi kymmeniä riemukkaita kommentteja ulkomaalaisilta. Sana herättää iloa niin Venäjällä, Turkissa, Japanissa kuin Yhdysvalloissakin. Suomalaiset ovat keksineet sanan asialle, joka kyllä tunnetaan maailmalla, mutta jolle ei muualla ole omaa sanaa.
Vähän sama kuin sisu, kelirikko ja impivaaralaisuus – asioita, joita esiintyy ympäri planeettaa, mutta joille on sana vain harvoissa kielissä. Kertovatko ne jotain suomalaisten tavasta hahmottaa maailmaa?
Tutkimukset osoittavat, että ihmiset näkevät maailman erilaisena riippuen siitä, millaisille asioille heidän puhumissaan kielissä on sanoja.
Palkittu lingvisti Guy Deutscher käsittelee kirjassaan Through the Language Glass sitä, miten eri kielten puhujat hahmottavat maailmaa eri tavoin.
Useimmat eurooppalaiset kielet esimerkiksi erottelevat elottomien esineiden sukupuolen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että tämä vaikuttaa ihmisten ajatteluun.
Sana silta on espanjaksi maskuliini ja saksaksi feminiini. Tutkimuksissa espanjalaiset kuvailevat useammin siltoja esimerkiksi sanoilla "suuri", "vahvarakenteinen" ja "jykevä". Saksalaiset taas käyttävät useammin sanoja "kaunis", "elegantti" ja "siro".
Näemmekö me suomenkieliset, joilla ei ole sillalle sukupuolta, koko rakennelman eri tavoin kuin saksalaiset tai espanjalaiset?
Entä miten katsovat siltoja Malin supyirekielen puhujat, jotka erottelevat substantiiveille viisi sukua? Maskuliinin ja feminiinin sijaan supyiressa erotellaan ihmiset, suuret asiat, pienet asiat, kollektiiviasiat ja nesteet.
Entä katsommeko haarukkaa eri tavoin kuin ranskalaiset ja espanjalaiset? Kokeessa ranskan ja espanjan puhujien piti antaa elottomille esineille ääni. Jos haarukalla olisi suu ja se puhuisi kuin Disneyn piirretyissä, millainen sen ääni olisi? Millaisen äänen sinä, suomen puhuja, sille antaisit? Mieti asiaa hetki ja lue sitten eteenpäin.
Espanjalaisille haarukka on el tenedor, maskuliini. He panivat haarukan puhumaan miehen äänellä. Ranskalaiset puolestaan antoivat haarukalleen, la fourchette, naisen äänen.
Emme ainoastaan sukupuolita maailmaa eri tavalla. Hahmotamme myös sijainnin eri tavoin riippuen siitä, käytetäänkö kielessämme egosentristä vai geosentristä paikan ilmaisua. Suomessa käytämme pääasiassa egosentristä kieltä. "Käänny seuraavasta risteyksestä oikealle", "nainen seisoi takanani" ja "vasenta jalkaani särkee" ovat egosentrisiä ilmauksia. Niissä suunta määritellään puhujasta katsoen.
Australialaisessa aboriginaalikieli guugu yimithirrissä käytetään vain geosentrisiä ilmauksia. Sen puhuja sanoisi "käänny seuraavasta risteyksestä pohjoiseen", "nainen seisoi minusta etelään" ja "kaakonpuoleista jalkaani särkee".
Tutkimuksissa on huomattu, että geosentrisiä paikanilmauksia käyttävien kielten puhujilla on ilmiömäinen ilmansuuntien taju. He pystyvät useimmiten osoittamaan ilmansuunnat pohtimatta sekuntiakaan. Eräässä tutkimuksessa meksikolaisen, geosentrisen tzeltalin kielen puhujat marssitettiin silmät sidottuina pimeään huoneeseen, jossa heitä pyöritettiin ympäri 20 kertaa. Pilkkopimeässä ja tukkihumalassakin he pystyivät epäröimättä kertomaan, missä on pohjoinen.
Näemme myös värit eri tavoin. Voit kokeilla kirjoittamalla Googlen kuvahakuun venäjän sanan голубой (siirryt toiseen palveluun). Minkävärisiä kuvia sait eteesi?
Suurin osa suomenkielisistä varmaankin sanoisi, että sinisiä. Venäläiset kuitenkin tekevät tarkan eron värien синий (siirryt toiseen palveluun) (sinij) ja голубой (goluboj) välillä. Toinen on tummempi sininen, toinen vaaleampi. Kyseessä ei kuitenkaan ole vaaleansininen. Tämän voit testata helposti: jos kirjoitat kuvahakuun suomeksi vaaleansininen (siirryt toiseen palveluun), saat tulokseksi vaaleampia sävyä kuin голубой:lla. Tutkimuksissa onkin havaittu, että venäläiset näkevät ja kokevat sinisen sävyt yksityiskohtaisemmin kuin me, joiden kielessä sekä синий- että голубой-väriä kutsutaan siniseksi.
Namibialaisen himbaheimon kielessä taas ei ole sanaa siniselle. Kun himboille näytettiin 12:ta ruutua, joista yksi oli sininen ja loput vihreitä, suurin osa heistä ei pystynyt osoittamaan, mikä ruuduista oli erilainen. Toisaalta himboilla on sanoja sellaisille vihreän sävyille, joille suomessa tai englannissa ei ole ilmaisuja. Kun englanninpuhujille näytettiin 12:ta ruutua, joista yksi oli himbojen mielestä ilmiselvästi erisävyistä vihreää kuin muut, eivät britit pystyneet näkemään mitään eroa.
Hahmottavatko suomenkieliset siis maailman hieman eri tavalla kuin ne, joiden osaamissa kielissä ei ole sanaa sisulle tai kalsarikänneille? Luultavasti kyllä, ainakin hiukan.
Jos perhe lähtee viikonlopuksi pois ja isä "vetää kalsarikännit", tilanne lienee hallinnassa. Jos perhe poistuu ja isä "alkaa juoda", isä saattaa tarvita apua. Kaikissa kielissä ei tällaista eroa voi tehdä, vaan kaikki yksin kotona juominen saattaa näyttäytyä samanlaisena.
Samoin suomalaiset ymmärtävät, että esimerkiksi sitkeyden ja sisun välillä on sävyero. Esimerkiksi englannissa näin ei ole, eivätkä englannin puhujat siis välttämättä ole harjaantuneet tunnistamaan näiden kahden eroa.
Hauskinta on, kun maailmankuva vähän nitkahtaa. Siksi kannattaa opetella uusia kieliä ja ilmauksia – ja tietysti opettaa niitä myös muille. Kalsarikännien ilosanoma levitköön jatkossakin.
Maria Pettersson
YLE (http://yle.fi/uutiset/3-9258558)
Saattaapi tulla yllätyksiä, mille sivustoille päätyy, jos lähtee tutkimaan aihetta "goluboi". ;D
Vaasassa asuva Unkarilainen György Kadar on tehnyt paljon tutkimustyötä Ugrilaisten kielten luomasta maailmanhahmotuskyvystä.
Tässä näyte työstään http://www.folklore.ee/Folklore/vol23/compound.pdf
Olen tänään harjoitellut kalsarikännien vetämistä, toki College housut jalassa, ja täytyy myöntää että hahmotan maailman aivan eri tavalla kuin selvinpäin!
Juttu oli hs esiintyäkseen mielenkiintoinen ja varmaan populaaritieteellisen tosikin, siis vilpittömästi pisteet tälle :D
Minäkään en pysty erottamaan esim. mitä eroa on vain rahan vuoksi mädättävällä kokoomustoliittolaisella tai ideologian ja rahan vuoksi mädättävällä vasemmistoliittolaisella. Tai en kykene erottamaan mitä eroa on loisivalla ja rötöstelevällä afgaanilla, kurdilla, irakílla, syrialaisella, sompulla jne jne. En pysty edes erottamaan mitä eroa on virkaloisella jolla on oikea virka tai sellaisella mätämunalla joka saa palkkansa multa varastetuilta rahoista vaikka on "yrittäjä" esim. spärrällä tai lukemattomissa muissa paikoissa.
Suomen kieleen on saava myös suvut; esim. KV kansan vihollinen ja sitten joku toinen suku esim. KE kansaa edustava tai elättävä.
Quote from: Java on 30.10.2016, 16:07:39
Olen tänään harjoitellut kalsarikännien vetämistä, toki College housut jalassa, ja täytyy myöntää että hahmotan maailman aivan eri tavalla kuin selvinpäin!
Niin minäkin! Aivan kohta on mentävä nukkuun jos meinaan huomenna taas tienata rahaa sdeepeelle.
Kait sitä hahmottaa maailmaa eri tavalla kun pelkästään kirosanoja on enemmän kuin monessa kielessä sanoja kaikenkaikkiaan. Pimpsalle ja pippelille on toista tuhatta nimeä. Kävelläkin voi varmaan parilla sadalla eri tyylillä.
Lumelle löytyy kuulemma myös paljon sanoja suomessa, mutta saamessa vielä enemmän. Siitä puhe, mitä on yllinkyllin.
Täällähän on päästy äidinkielenopettajan suosikkiasioihin käsiksi. Minulle tuo kalsarikänni-termi on ollut jo kai kymmenisen vuotta sitten pahasti vanhentunut. Onko Ylelle sitten saapunut vasta nyt,voisi selittää juttujen todellisuudesta irtautunutta asennetta ja sisältöä.
OT: Suomen kielessä on tiettävästi 38 eri sanaa krapulalle. Ja kalsarikännit on parhaat kännit; tappeluihin, ryöstetyksi ja onnettomuuksiin joutuvat enimmäkseen nämä sosiaaliset penteleet, jotka hakeutuvat kaltaistensa pariin. Kotisohvalla yksin tinatessa rauhassa ja hyvässä seurassa.
Näin ainakin muistelen; viimeksi olin kännissä 1999 ja viinaa olen sen jälkeen maistanut tilkan 2007 ja 2013.
Suomenkieltä ymmärtävät todennäköisesti hahmottavat maailaman eri tavoin :flowerhat:
Oma suosikkitermini tällä hetkella on krebaus eli kreisibailaus.
Quote from: Shemeikka on 30.10.2016, 17:05:10
OT: Suomen kielessä on tiettävästi 38 eri sanaa krapulalle. Ja kalsarikännit on parhaat kännit; tappeluihin, ryöstetyksi ja onnettomuuksiin joutuvat enimmäkseen nämä sosiaaliset penteleet, jotka hakeutuvat kaltaistensa pariin. Kotisohvalla yksin tinatessa rauhassa ja hyvässä seurassa.
Näin ainakin muistelen; viimeksi olin kännissä 1999 ja viinaa olen sen jälkeen maistanut tilkan 2007 ja 2013.
Itseäni ilahduttava postaus. En olekaan ainoa friikki, joka muistaa koko alkoholihuuruisen menneisyytensä :D
Maria Pettersson blokkaa kaikki jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan.
Maria Pettersson on sellainen henkilö jolle väärinajattelijoiden exterminaatio ei ole ongelma vaan tehtävä.
https://www.youtube.com/watch?v=Geu0R4xGAi4
Quote from: Shemeikka on 30.10.2016, 17:05:10
OT: Suomen kielessä on tiettävästi 38 eri sanaa krapulalle. Ja kalsarikännit on parhaat kännit; tappeluihin, ryöstetyksi ja onnettomuuksiin joutuvat enimmäkseen nämä sosiaaliset penteleet, jotka hakeutuvat kaltaistensa pariin. Kotisohvalla yksin tinatessa rauhassa ja hyvässä seurassa.
Näin ainakin muistelen; viimeksi olin kännissä 1999 ja viinaa olen sen jälkeen maistanut tilkan 2007 ja 2013.
Pitäisikö sinun lopettaa tuo jatkuva tissuttelu!
Quote from: Java on 30.10.2016, 16:07:39
Olen tänään harjoitellut kalsarikännien vetämistä, toki College housut jalassa, ja täytyy myöntää että hahmotan maailman aivan eri tavalla kuin selvinpäin!
Vaatii lisätutkimuksia. Muodotetaan tutkimusryhmä ja anotaan rahoitusta valtiolta ja Koneen säätiöltä. Otetaan kiintiomamu mukaan, joka yrittää hahmottaa onko kalsarikännien vetäminen , kun on tietoinen sanasta "kalsarikänni" erilaista, kun ei ole tietoinen sanasta..
Muutaman vuoden tutkimusprojekti tuosta tulisi.
Quote from: Shemeikka on 30.10.2016, 17:05:10
OT: Suomen kielessä on tiettävästi 38 eri sanaa krapulalle. Ja kalsarikännit on parhaat kännit; tappeluihin, ryöstetyksi ja onnettomuuksiin joutuvat enimmäkseen nämä sosiaaliset penteleet, jotka hakeutuvat kaltaistensa pariin. Kotisohvalla yksin tinatessa rauhassa ja hyvässä seurassa.
Näin ainakin muistelen; viimeksi olin kännissä 1999 ja viinaa olen sen jälkeen maistanut tilkan 2007 ja 2013.
Kehuu vielä veronkierrollaan. Kuka rahoittaa sosiaaliturvan hädänalaisille, jos me kaikki aletaan kuluttamaan viinaan kuin sinä?
Quote from: P on 30.10.2016, 17:27:59
Quote from: Java on 30.10.2016, 16:07:39
Olen tänään harjoitellut kalsarikännien vetämistä, toki College housut jalassa, ja täytyy myöntää että hahmotan maailman aivan eri tavalla kuin selvinpäin!
Vaatii lisätutkimuksia. Muodotetaan tutkimusryhmä ja anotaan rahoitusta valtiolta ja Koneen säätiöltä. Otetaan kiintiomamu mukaan, joka yrittää hahmottaa onko kalsarikännien vetäminen , kun on tietoinen sanasta "kalsarikänni" erilaista, kun ei ole tietoinen sanasta..
Muutaman vuoden tutkimusprojekti tuosta tulisi.
Totta, ilmoittaudun vapaaehtoiseksi....
Quote from: P on 30.10.2016, 17:29:52
Quote from: Shemeikka on 30.10.2016, 17:05:10
OT: Suomen kielessä on tiettävästi 38 eri sanaa krapulalle. Ja kalsarikännit on parhaat kännit; tappeluihin, ryöstetyksi ja onnettomuuksiin joutuvat enimmäkseen nämä sosiaaliset penteleet, jotka hakeutuvat kaltaistensa pariin. Kotisohvalla yksin tinatessa rauhassa ja hyvässä seurassa.
Näin ainakin muistelen; viimeksi olin kännissä 1999 ja viinaa olen sen jälkeen maistanut tilkan 2007 ja 2013.
Kehuu vielä veronkierrollaan. Kuka rahoittaa sosiaaliturvan hädänalaisille, jos me kaikki aletaan kuluttamaan viinaan kuin sinä?
Korvataan viinattomuus ajamalla yöt läpeensä pllurallia raitilla ja vetämällä ketjussa tupakkia.
Quote from: rähmis on 30.10.2016, 15:45:44
Australialaisessa aboriginaalikieli guugu yimithirrissä käytetään vain geosentrisiä ilmauksia. Sen puhuja sanoisi "käänny seuraavasta risteyksestä pohjoiseen", "nainen seisoi minusta etelään" ja "kaakonpuoleista jalkaani särkee".
Maria Pettersson
No enpä usko tuota viimeistä. Ainakin tämän
http://pages.ucsd.edu/~jhaviland/Publications/ETHOSw.Diags.pdf
mukaan kyseisessä kielessä on kyllä ilmaukset "vasemmalle" ja "oikealle" kädelle. Olisinpa ninpal gauhiast hämmästyny jos eivät käyttäisi samaa instrumenttia jalkojenkin nimeämiseen. Veikkaan, että Maria Pettersson on kuullut jotain epämääräistä tuosta kielestä, ja "got carried away" eli ei meinaa housuissaan pysyä. Maria Pettersson on sitten tämän perusteella
itse keksinyt, että ihan varmaan ne sanoisivat että "kaakonpuoleista jalkaani särkee".
Quote
"kaakonpuoleista jalkaani särkee".
Maria Pettersson
Siis miettikää nyt edes hetki tätä ajatusta. Kaveri kolauttaa kaakonpuoleisen jalkansa kiveen. Sattuu oikein mojovasti, vertakin tulee. Menee päivystävälle poppamiehelle ja kertoo, että "pohjoisessa jalassani on vamma". Päivystävä poppamies käskee istua tutkimuspöydälle, tutkii idänpuoleista jalkaa ja panee siihen siteen. Kirjoittaa sairaskertomukseen "Loukannut kaakonpuoleisen jalkansa iltapäivällä, idänpuoleinen jalka sidottu. Idänpuoleinen jalka tarkastettava kolmen päivän kuluttua."
Kaveri menee kolmen päivän kuluttua omapoppamiehelle, jonka vastaanotto on eri majassa kuin edellisen poppamiehen ja tutkimuspöytäkin sattuu olemaan eri päin. Omapoppamies kaivaa esiin sairaskertomuksen, jonka mukaan idänpuoleinen jalka on tarkastettava. Idänpuoleisessa jalassa ei ole kuitenkaan mitään vikaa. Lännenpuoleisesta löytyy side. Omapoppamies kysyy, onko jalkaa särkenyt öisin. "Kyllä, nukuin levottomasti ja kieriskelin, välillä särki koillista ja välillä lounaista jalkaa." Omapoppamies poistaa siteen läntisestä jalasta ja pudistelee päätään.
Toooosi uskottavaa. Tosi hyvä tarina, Maria, mutta mitä kamaa sä vedät?
Todennäköisesti se on Maria, jolla on ongelmia hahmottamisen kanssa ;D
Quote from: Java on 30.10.2016, 18:33:47
Todennäköisesti se on Maria, jolla on ongelmia hahmottamisen kanssa ;D
Näinhän se on perinteisesti ollut.
Mutta eihän se voi mikään uusi asia olla, että erikieliset ihmiset hahmottavat maailmaa eritavoin, koska kieli jäsentää ja tulkitsee maailmaa. Näistä asioista on puhuttu jo ennen Marian syntymää.
Kieli on mallinnusjärjestelmä.
Kieli on ajattelun väline. Sen varassa rakentuu maailmankuva, rakenteet, muodot, sisällöt. Ne asiat toki korostuvat, joilla on merkitystä selviämiselle eli esimerkiksi suomalaisille on useita ilmauksia lumen eri muodoille, eskimoilla useita kymmeniä.
Suomen kieli on erittäin hienovaraista ja se muodostaa helposti monimerkityksisiä lauseita, joiden monipuolisuudesta on kieltä syntymästään osaamattoman melkein mahdotonta ymmärtää. Esimerkiksi vaikka sana 'vallaton'. Sen voi ymmärtää vallattomuutena tai ilman valtaa olemisena. Joissain tapauksissa molempia yhtä aikaa.
Sama pätee sijapäätteisiin, jotka ovat sanojen päätteenä toisin kuin vaikka englannin kielen prepositiot, mitkä on helppo hahmottaa erillisinä sanoina.
Kieli vaikuttaa erittäin oleellisesti maailmankuvamme rakentamiseen ja kaikilla osaamillani kielillä on omat mielenkiintoiset tapansa ilmaista asioita. Ei tosin ole olemassa yhtä puhdasta kieltä vaan kielet reagoivat toisiinsa ja lainaavat. Englannin kieli on esimerkiksi yhdensorttinen sekoitus normanni/viikinkikuninkaiden, latinan ja muinaisenglannin ja vähän muunkin sorttia. Se muuttuu aika vaikeaksi hallita ylätasolla, koska erilaisia poikkeuksia ja erikoissanastoa on niin paljon.
Kalsarikännejä olen taas havainnut harrastettavan hiukka kaikkialla.
En minäkään usko tuota vasemman ja oikean puuttumiseen. Mutta artikkeli oli muuten hauska, ja hyviä juttuja täynnä. Minusta tällaiset ovat hauskoja asioita pohdiskella.
Ja kyllä, esim saksaa opiskellessani huomasin mielestäni että kieli vaikuttaa ajattelutapaan. Ja miksei vaikuttaisi, kun kerran hommafooruminkin väitetään aivopesevän viattomat lukijansa.
Plussaa Marialle tällä kerralla.
Lähetetty minun Jolla laitteesta Tapatalkilla
Onkohan olemassa kaapukännejä?
Juu, omaan Englantilaisia, Irlantilaisia, Venäläisiä, Espanjalaisia ja ties minkä maalaisia ystäviä, ja kaikki tykkäävät tissutella kalsareissaan, ei todellakaan ole suomalainen erityispiirre!
Sitten on ihan oma lajinsa kalsarielämä, jossa päivästä toiseen haahuillaan kotosalla alusvaatteisillaan ilman alkoholia.
Vaikuttaa siltä, että olen aika pahasti syrjäytynyt tästä yhteiskunnasta, kun vasta nyt kuulen ensimmäisen kerran kalsarikännistä. Känneistä puheen ollen, kiinalainen kyykkykänni on meikäläisen piireissä huomattavasti yleisemmin käytetty määritelmä juopottelusta.
Ja minä kun luulin, että kalsarikänni on Norjalainen keksintö. Sikäläisillä se on ainakin suosittu ajanviete. Johtunee jopa paikallisille järjettömästä viinan hinnasta.
Mä olen jollain tavalla sanoisinko vähän miedompaa liikettä, koska mä tavallaan edustan niitä jotka harrastavat kalsareissa hillumista vain selvin päin.
Tottakai me suomalaiset ollaan aivan erilaisia kuin muut kansat.
Quote from: O. M. Hietamaa on 30.10.2016, 20:44:34
Mä olen jollain tavalla sanoisinko vähän miedompaa liikettä, koska mä tavallaan edustan niitä jotka harrastavat kalsareissa hillumista vain selvin päin.
Höh, ilmankos sulla on noi palmikot!
Quote from: O. M. Hietamaa on 30.10.2016, 20:44:34
Mä olen jollain tavalla sanoisinko vähän miedompaa liikettä, koska mä tavallaan edustan niitä jotka harrastavat kalsareissa hillumista vain selvin päin.
Se on meidän ensimmäinen motto - joukkoliikenteen perustaminen. Mutta en minäkään syö banaania vaan makkaraa. *tää istuu myös kalsarit jalassa, poika soittaa aina ennen kuin tulee tyttöystävän kanssa, jotta ehdin vetäistä salihousut jalkaan*
Quote from: Eino P. Keravalta on 30.10.2016, 19:21:31
Onkohan olemassa kaapukännejä?
Toki, ja sen tiedetään aiheuttavan jomotusta turbaanissa.
Kyllä kalsareillaan voi olla selvinkin päin. Mulla myös saunatakki. Hyvin pikantti vapaa-ajan asukokonaisuus.
Voi toki, mutta ei se suotavaa ole!
Quote from: Artisti on 30.10.2016, 20:48:51
Tottakai me suomalaiset ollaan aivan erilaisia kuin muut kansat.
Jep, rasistisempia ja juntimpia; impivaaralaisia.
Mutta toisaalta, oikeastihan me kaikki ollaan samanlaisia. Ei ole mitään eri rotuja.
Joka hallitsee kieltä, hallitsee mieltä.
Siksi neuvostovastaisuus, ja sen äpärälapset rasismi, fasismi, vihapuhe etc...
Somalin puhujat
todistetusti hahmottavat maailman eri tavoin. (http://hommaforum.org/index.php/topic,27583.0.html)
QuoteToistaiseksi tiedossa on kolme somalinkielistä, slangiin tullutta sanaa. Ne ovat khanis eli homo, shuluk eli läski tai lihava ihminen ja sharmuto eli huora.
Afrikkalainen tarinankerrontaperinne 'n' shieet, khanis ääss whitey.
Oho! Tässä kolumnissa ei haukuttukaan suomalaisia. Aiemmin päivällä jätin klikkaamatta, koska oletin, että suomalaiset + känni + mokuttaja tietenkin merkitsee, että suomalaisten huonommuuteenhan tässä jollain tapaa otetaan kantaa. Kun joku kirjoittaja on tullut tutuksi lähinnä Homman kautta, luo se tiettyjä ennakkoluuloja...
Quote from: MW on 30.10.2016, 22:37:19
Joka hallitsee kieltä, hallitsee mieltä.
Siksi neuvostovastaisuus, ja sen äpärälapset rasismi, fasismi, vihapuhe etc...
Tämä kannattaa jokaisen hommalaisen muistaa. Ei ole sattumaa, että on luotu näitä asiat päälaelleen kääntäviä ilmaisuja, kuten paperittomat, ihmisviha, edistyksellisyys, tiedostavuus, ilmastonmuutos ( ei siis enää pelkkä lämpeneminen), vapa liikkuvuus etc.
Kyllä nyt Holkeri, Katainen ja Virheä Puolue moittii teitä. Teillä on ihan liikaa varallisuutta, jos on varaa pitää kämppää niin lämpimänä että kalsareilla pärjää. (Ja tarkistin myös Wikipediasta, myös ranskankielisestä, että kalsongit eivät ole varattu etuoikeudella pitkille kalsareille.)
Lanseeraan siis uudissanan, villahousukännit. Tuttavallisemmin, ja ulkomaalaistaustaisille kryptisemmin, viltsarikänät.
Lähetetty minun Jolla laitteesta Tapatalkilla
Tulee myös ymmärtää, miten juuripa kulttuurimarxismissa ja poliittisessa korrektiudessa avain on sanojen merkityksen muuntelemisessa ja mielen halitsemisessa sitä kautta.
Varmasti monet arvon hompanssit keksivät kaikkia esimerkkejä aiheesta.
Poikkeuksellisen hyvä juttu Maria Petterssonilta. Nyt hän näkyy tekevän juttuja Ylelle, vaikka ennen on ollut hesarin homoja -- homo siis tarkoituksessa ihminen --.
Intiaanien geosentrisestä kielestä kertova kohta oli oikein hauska ja miellyttävä. Olen aiemmin lukenut paljon vastaavankaltaisista jutuista -- ja nimenomaan intiaanikielissä --. Jotkut eivät kykene ilmaisemaan tulevia tapahtumia kuin matkan avulla. He eivät voi sanoa "huomenna", vaan heidän on sanottava 50 kilometrin kävelymatkan jälkeen. Uusimpina väitteinä olen tutustunut muinaisegyptiläisiin käsityksiin, joissa maailmankaikkeus ei tarkoita tiettyä rajaamatonta aluetta kuin meillä vaan ajallisesti rajaamatonta rakennelmaa -- ikuisuutta --. Sellaisen eroavaisuuden hyväksyminen vaatii jo aika pitkää sulattelua, eikä minulla ole esimerkkejä selventämässä. Silti se on kiehtova aihe kiinnostuneille. Minua ainakin kiinnostaa. Jos jaksan ja ehdin, niin tutustun Guy Deutscherin teoksiin ja hattiwatin viittaamiin suomalaisugrilaisiin tutkielmiin. Viikko sitten luin Wettenhovi-Aspan Kultaisen Kirjan, jossa vertaillaan suomen kieltä ja hieroglyfejä, ja se oli kyllä paska. Tällä viikolla olen tutkinut Sammon mysteeriä. Onko Sampo sammakko, kuten E.N. Setälä (https://fi.wikipedia.org/wiki/E._N._Set%C3%A4l%C3%A4) -- kuuluisa professori, sananselittäjä, ministeri ja Suomen itsenäisyysjulistuksen laatija -- uskoi?
Tämä yksi kansantarinakin minun piti kumota.
Quote
Inuit Words for Snow
The Great Inuit Vocabulary Hoax is anthropology's contribution to urban legends. It apparently started in 1911 when anthropologist Franz Boaz casually mentioned that the Inuit—he called them "Eskimos," using the derogatory term of a tribe to the south of them for eaters of raw meat—had four different words for snow. With each succeeding reference in textbooks and the popular press the number grew to sometimes as many as 400 words.
In fact, "Contrary to popular belief, the Eskimos do not have more words for snow than do speakers of English," according to linguist Steven Pinker in his book The Language Instinct. "Counting generously, experts can come up with about a dozen."
http://www.mendosa.com/snow.html
-- -- --
Keskustelupalstan yleiseen kieli-ilmastoon liittyen mielestäni olennaisin käsite täällä on
maahanmuuttaja. Sosialistit, suvakit ja muut mokuttajat -- jotka ovat kaikki hyviä sanoja -- yrittävät kulttuurimarxilaisten oppien mukaan kielen avulla tehdä haittamatuista kultamunia; tosin sanalla kultamunakin on nykykielessä täysin eri merkitys kuin sillä oli kymmenen vuotta sitten ja kiitos siitä kuuluu isolta osin Hommaforumille. Matun taas keksi MV-lehti. Sekin on hyvä sana. Sosialistien mielestä tulivat ovat pakolaisia, siirtolaisia ja jopa evakoita. Ne ovat puhtaasti propagandasanoja ja yllättävän huonosti ne otettu vastaan. Matu on matu vaikka turviksen saisi.
Itse viljelin sanaa
sosiaaliturvashoppailija yhteen aikaan. Se on tietenkin erikoinen sana, koska useissa maissa ei ole edes sosiaaliturvaa, ja mitä se edes suomen kielessä tarkoittaa? Siitä käytettiin ennen sosialistien aikaa nimitystä sosiaalituki ja vielä sitä ennen köyhäinapu. Maailma muuttuu ja kieli sen mukana. Meidän tehtävämme on rakentaa tuleville sukupolville sopiva kieli, joka auttaa hahmottamaan heitä maailman oikealla tavalla. Itänaapurissa asuu ryssä eikä venäläinen tai neuvostoliittolainen. Länsinaapurissa asu svedu eikä ruotsalainen tai hurri. Suomalainen on valkoihoinen suomea puhuva ja suomalaisia sukujuuria omaava ihminen, eikä mikään sosialistien virastosta papereita ja passin saanut ulkomaan ihme.