QuoteSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Maahan muuttaneilla nuorilla on siirtymävaikeuksia jo peruskoulusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Tämä vaikeuttaa myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä.
Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.
Korkeakoulujen pääsykokeita pitäisi pohtia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta.
Tämä uutinen saa taas miettimään monia asioita.
Vaaditaanko heille taas erikoisoikeuksia tässäkin asiassa? Eikös ruotsinkielisenkin ole helpompi päästä opiskelemaan kuin suomenkielisen kanssasisarensa tai -veljensä?
Että ihan taas pitäisi antaa erioikeuksia lisää, kun eivät pärjää niillä säännöillä millä suomalaisten korkeakouluhakijoiden tulee pärjätä.
QuoteSiirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.
Siirtymävaikeude liittyvät henkilön, henkilön ja henkilön motivaatioon oppia asioita ja suomen kieltä. Motivaatiota sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.
-- Siistimisen varaa oli.
Liikuttavaa.
Erityistoimia ehdotettiin myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa (http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/korkeakoulujen_kv/index.html) ja Arajärven selvityksessä (http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/9EA4F3F26D2E7116C225754C0048F7EB). Nyt SYLin pikkupoliitikot ovat kesken kesäkiireidensä raahautuneet vaatimaan tiedotteella sitä, mitä virkamiehet ovat jo muutenkin valmistelemassa esim. kotouttamislain uudistuksen yhteydessä.
Quote
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Maahan muuttaneilla nuorilla on siirtymävaikeuksia jo peruskoulusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Tämä vaikeuttaa myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä.
Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.
Amikseen siis. Toisessa erikseen maahanmuuttajille suunnitellussa tiessä korkeakoulutukseen ei ole mieltä. Korkeakouluopintoihin voi palata vielä myöhemmälläkin iällä, jos todellista kykyä ja halua on.
Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä? Räätälöity tukiopetus jatkuisi Arajärven ehdotuksen mukaan vielä korkeakoulutasollakin. Se tulee kalliiksi verrattuna nykyiseen korkeakoulujen massaopetukseen, eikä siitä silti ole vastaavaa hyötyä.
QuoteKorkeakoulujen pääsykokeita pitäisi pohtia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta.
Ei. Niitä pitää miettiä korkeakoulun näkökulmasta. Kuinka saadaan parhaat ja motivoituneimmat opiskelijat?
Koko tiedote:
Quote
SYL: Maahanmuuttajat korkeakouluun!
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry vaatii erityistoimenpiteitä
maahanmuuttajanuorille, jotta heidän mahdollisuutensa siirtyä korkea-asteen
opintoihin paranisi suhteessa samalle tasolle kantaväestön nuoriin
verrattuna.
Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtymävaikeuksia peruskoulusta
toisen asteen koulutukseen verrattaen enemmän kuin valtaväestöllä.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa
oli vuonna 2007 noin 3,1 prosenttia kaikista opiskelijoista.
Heikoimmassa asemassa ovat EU-maiden ulkopuoliset ensimmäisen polven
maahanmuuttajat, joista neljännes jää toisen asteen koulutuksen
ulkopuolelle. Osa maahanmuuttajista jää hakemansa ammatillisen koulutuksen
ulkopuolelle kielikokeessa hylkäämisen vuoksi. Vailla ammatillista
tutkintoa tai ylioppilastutkintoa oli vieraskielisistä peruskoulun vuonna
1996 päättäneistä vielä 27 % vuoden 2004 lopulla kun kantaväestössä
vastaava osuus oli 14 %. (Lähde: Opetusministeriön Verkkolehti, 28.5.2009)
Tämä leimaa maahanmuuttajien opintopolkuja hyvin pitkälle ja vaikeuttaa
myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Siirtymävaikeudet
liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja
huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon
kehittämiseen tulee parantaa lisäresurssein.
Myös opetusministeri Virkkunen on kiinnittänyt huomiota ongelmaan. SYL jää
innolla odottamaan ministeriöltä konkreettisia toimia.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin aliedustettuja korkeakouluissa.
Siksi on tarkasteltava korkeakoulujen pääsykokeita ja pohdittava
mahdollisia keinoja helpottamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten
mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen.
"Maahanmuuttajanuorissa on valtava potentiaali, joka on tällä hetkellä
vaarassa valua hukkaan", toteaa SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
"Tarvitaan merkittävää poliittista tahtoa parantaa näiden nuorten asemia
korkeakouluihin hakeutumisessa. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja niiden
tuomat hyödyt ovat koulutusjärjestelmämme keskeinen kilpailuvaltti",
Pihlajamäki painottaa.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Eikö niiden pitänyt tulla auttamaan suorittavien alojen työvoimapulassa. Maistereitahan meillä taitaa olla jo riittämiin.
Muutenkaan ei ole järkevää resurssien käyttämistä koittaa saada yliopistoihin väkisin opiskelijoita sellaisista kulttuureista, missä arvostetaan enemmän machoilua ja miehekästä uhoamista kuin kirjojen pänttäämistä ja nörtteilyä.
Lähinnä tulee mieleen tällaiset teinit jotka on kotimaassaan tai pakolaisleireillä käyneet kiertokoulua väärinpäin. Eihän ne peruskoulussa viihdy kun ne laitetaan 2-3 vuotta alemmaksi, vaan lähinnä häiriköivät. Kyllä sellaiselle erityisrymälle tarvitaan erityisopetusta jos halutaan yhteiskuntakelpoista väkeä.
Tässä yritetään pudottaa pohjaa koulutukselta. Jos tiedetään, että maahanmuuttaja pääsee korkeakouluun sen takia helpommin, että on maahanmuuttaja, niin koko oppilaitoksesta tulee naurettava. Silloin voidaan kokonaan poistaa vaikka pääsykokeet maahanmuuttajilta. Ja mihin tämä johtaa? Siihen, että suomalainen lukee kuukausia pääsykokeeseen ja ehkä pääsee opiskelemaan. Mamu taas menee suoraan opiskelemaan. Tämä taas johtaa siihen, että mamut eivät pärjää opiskeluissa. Ja taas sitä selitellään koulujärjestelmän syrjimisellä ja rassismilla.
Uskoakseni vielä, että nämä vaatimukset eivät jää tähän. Halutaanko luoda systeemi, jossa maahanmuuttajaa ei voida potkia koulusta pois ja hänelle annetaan erikoiskursseja, että hän varmasti saa tutkinnon suoritettua.
Jos pitää palkata korkeakoulun käynyt ihminen, ja valittavana on maahanmuuttaja tai han-suomalainen, niin miten käy? Käy niin, että kaikki tietää mamun saaneen tutkinnon vain sen perusteella, että on mamu. Eli suomalainen joka on tehnyt töitä tutkinnon eteen, valitaan. Ja taas alkaa sama laulu alusta. Rassiissmia ja syrjintää...
Myöskin ne harvat mamut, jotka ovat oikeasti tutkintonsa ansainneet, menettävät sen mamukiintiö-inflaatiossa. Ne jotka oikeasti olisivat järkeviä, samaistetaan niihin muihin maahanmuuttajiin, jotka ovat saaneet tutkinnon lahjaksi. Tällöin heidän tutkinnolla ei ole mitään arvoa.
Ja miksi ihmeessä korkeakouluihin? Kaikki mamut lähihoitaja-opintoihin! Perseitähän ne on tullut pyyhkimään!
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 17:53:59
Meille sanottiin 70-luvulla et pitää opiskella ahkerasti eikä saa haistella liimaa.
Olisiko SYL:n tarkoittama "erityistoimi" se, että kielletäisiin jyystämästä khattia päivät pitkät ja käyttämään säästynyt aika opintoihin?
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 18:33:04
Lähinnä tulee mieleen tällaiset teinit jotka on kotimaassaan tai pakolaisleireillä käyneet kiertokoulua väärinpäin. Eihän ne peruskoulussa viihdy kun ne laitetaan 2-3 vuotta alemmaksi, vaan lähinnä häiriköivät. Kyllä sellaiselle erityisrymälle tarvitaan erityisopetusta jos halutaan yhteiskuntakelpoista väkeä.
Koulukoteja? Kurileirejä?
Quote
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin aliedustettuja korkeakouluissa.
Siksi on tarkasteltava korkeakoulujen pääsykokeita ja pohdittava
mahdollisia keinoja helpottamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten
mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen.
"Maahanmuuttajanuorissa on valtava potentiaali, joka on tällä hetkellä
vaarassa valua hukkaan", toteaa SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
"Tarvitaan merkittävää poliittista tahtoa parantaa näiden nuorten asemia
korkeakouluihin hakeutumisessa. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja niiden
tuomat hyödyt ovat koulutusjärjestelmämme keskeinen kilpailuvaltti",
Pihlajamäki painottaa.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Minusta korkeakouluun päässyt edustaa lähinnä itseään eikä korkeakouluissa pitäisi olla mitään kiintiöitä, paitsi joidenkin alojen sukupuolikiintiöt. Niidenkin oikeutusta sopii pohtia.
Ja se iänikuinen perusristiriita: SYL/Pihlajamäki puhuu tasa-arvoisista mahdollisuuksista samassa tiedotteessa, jossa hän toisessa kohdassa vaatii joillekin ryhmille helpotusta koulutukseen pääsemisessä.
Positiivisen erityiskohtelun hengessä ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien erityisosaamisen tuntien ehdotan erityisen islam-hyökyaalto-uimamaisterin (http://fi.wikiquote.org/wiki/Arja_Alho) korkeakoulututkinnon käyttöönottoa.
Tuo jos jokin on rasismia.
Eli siis tahdotaan antaa osaavien Suomalaisten jatko-opiskelupaikat vähemmän osaavalle ulkomaalaiselle vain siksi että hän ei ole Suomesta.
Helvetti mitä pseudointellektuelleja jopa ylioppilaskuntien liitossa. Suorastaan oksettavaa.
Ja nämä ihmiset sanovat meitä rasisteiksi..
Ei mitään uutta aurongon alla. Kiintiöt kaikkialle ovat olleet tulossa jo kauan. Mutta pistää kyllä pohtimaan että kuinka Suomen älymystö voi inhota omaa maataan ja kansaansa niin paljon että vakavissaan vaatii erityisiä toimenpiteitä (kiintiöpaikkoja) sellaisille ihmisille jotka eivät omin lahjoin kykene paikkaa saavuttamaan. Verenpainemittarikin räjähti juuri.
Kannattaa huomioida sukupuolijakauma
http://ojala.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/26/ylioppilaskuntien-liitto-ottaa-kantaa-hauki-on-kala/
QuoteSYL julkaisi 18.5.2009 kannanoton otsikolla "Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on kehittämistä", joka oli kaikessa sekopäisyydessään kahviakin toimivampi piriste. Kannarista noussut raivo nimittäin nosti verenpaineen vaarallisen korkealle. Pääosin sukupuolinen tasa-arvo koskee naisia, joita pitää joka paikkaan nostaa pakolla, kiintiöillä ja miehiä syyllistämällä.
http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html
Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoalan mukaan vuonna 2007
SUKUPUOLIJAKAUMA MIEHET/NAISET
Eläinlääketieteellinen 8/52
Farmasia 61/409
Lääketieteellinen 431/855
Hammaslääketieteellinen 29/70
Psykologia 40/257
Terveystieteet 47/525
Kasvatustieteellinen 418/2 333
Humanistinen 654/2 991
Yhteiskuntatieteellinen 610/1 629
Quote from: M
Koulukoteja? Kurileirejä?
Jaa, ainakin toi www.eiraedu.fi on saanut aikaan kaikenlaista. Se tosin vaatii motivaatiota itse opiskella. Tuolla on esimerkiksi maahanmuuttajalinja joka alkaa melkeinpä alkeista ja kyllä jos perse kestää penkkiä kuluttaa sieltä voi saada valkolakinkin.
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Kuten yllä kirjoitin, niin vaikka heidät päästettäisiin kaikki mihin haluavat, ja sitten eivät pärjää, niin arvaappas ketä osoitetaan syyttävällä sormella? Yhteiskuntaa ja syrjivää koululaitosta. Ja se taas johtaa siihen, että mamujen oppimista katsotaan läpi sormien sitten uusilla
erityisillä toimenpiteillä. Silloin jokainen työnantaja tietää, että mamu on päässyt kouluun ja saanut tutkintonsa suureksi osaksi vain sen takia, että on mamu! Ja silloin ei palkata mamua. Ja taas mennään, sama ralli alkaa alusta...
Tämä pudottaa pohja niiltä mamuilta, jotka oikeasti osaavat ja pärjäävät. (Puhumattakaan siitä, kuinka tämä hermostuttaa suomalaisia)
Hah, Affirmative Action tervetuloa! Kohta meillä on käytännössä tavallisia tutkintoja ja vaatimuksiltaan kevennettyjä AA-tutkintoja ja lisäksi jokin järjestelmä, jolla työnantajat joko sokkoutetaan näiden suhteen tai sitten määrätään suorat kiintiöt AA-tutkinnoille työllistymisessä (jälkimmäinen toteutuu varmuudella ainakin julkisella puolella).
Quote from: Henry on 21.07.2009, 18:51:43
Kannattaa huomioida sukupuolijakauma
http://ojala.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/26/ylioppilaskuntien-liitto-ottaa-kantaa-hauki-on-kala/
QuoteSYL julkaisi 18.5.2009 kannanoton otsikolla "Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on kehittämistä", joka oli kaikessa sekopäisyydessään kahviakin toimivampi piriste. Kannarista noussut raivo nimittäin nosti verenpaineen vaarallisen korkealle. Pääosin sukupuolinen tasa-arvo koskee naisia, joita pitää joka paikkaan nostaa pakolla, kiintiöillä ja miehiä syyllistämällä.
http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html
Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoalan mukaan vuonna 2007
SUKUPUOLIJAKAUMA MIEHET/NAISET
Eläinlääketieteellinen 8/52
Farmasia 61/409
Lääketieteellinen 431/855
Hammaslääketieteellinen 29/70
Psykologia 40/257
Terveystieteet 47/525
Kasvatustieteellinen 418/2 333
Humanistinen 654/2 991
Yhteiskuntatieteellinen 610/1 629
Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan, niin ja teknillinen puoli kanssa. Ja vertailut siitä, miten palkka- ja urakehitys menee miesten ja naisten välillä eri aloilla niin päästäisiin itse asiaan.
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 18:52:45
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Eiköhän se riitä, että gradu on tarpeeksi pryceless?
Kyllä. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Helsingin%20yliopisto%20joutui%20hyv%C3%A4ksym%C3%A4%C3%A4n%20hylk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ns%C3%A4%20v%C3%A4it%C3%B6skirjan/1135232544297?ref=rss
Peter Pryce.
Quote from: Lemmy on 21.07.2009, 18:52:45
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Eiköhän se riitä, että gradu on tarpeeksi pryceless?
Istuin aikanani yliopiston hallintoelimessä, jossa graduja arvioitiin. Silloin kiintiömamuja ei ollut ja kaikki graduntekeleet olivat samalla viivalla. En haluaisi terveyssyistä istua siinä elimessä enää. Täällä on viitattu verenpaineasioihin...
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Hahmottelin tässä seuraavanlaista kehityspolkua:
1) Huomataan, ettei mamutaustaisia ole juuri korkeakouluissa
- Korjauksena heille omat kiintiöt
2) Huomataan, ettei kiintiöväki valmistu koskaan
- Nyt tiputetaan kaikkien rimaa, mitä väliä laadulla nyt on
3) Huomataan, ettei korkeakoulujen tuottama surkea materiaali enää kelpaa elinkeinoelämälle riippumatta ihonväristä
- Keksitään julkiselle sektorille aputyöpaikkoja, joihin "sopivat" pääsevät
Ja niin kaikki voittavat! Eiku..
edit.
Quote
Istuin aikanani yliopiston hallintoelimessä, jossa graduja arvioitiin. Silloin kiintiömamuja ei ollut ja kaikki graduntekeleet olivat samalla viivalla. En haluaisi terveyssyistä istua siinä elimessä enää. Täällä on viitattu verenpaineasioihin...
Jaah, ilmeisesti rimaakin voidaan pudottaa valikoidusti.
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 19:14:53
Quote from: Henry on 21.07.2009, 18:51:43
http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html (http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html)
Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.
Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan, niin ja teknillinen puoli kanssa. Ja vertailut siitä, miten palkka- ja urakehitys menee miesten ja naisten välillä eri aloilla niin päästäisiin itse asiaan.
Esitetyn linkin takana olevassa kokonaisessa listassa on nähtävissä mainitsemasi asiat. Tämä 63% on havaittavissa koko listan "Yhteensä"-riviltä, mutta varmuuden vuoksi vielä:
14057 / 22310 * 100% ~= 63%
Ei jumalauta, että valkoista poikaa lyödään taas molemmille poskille. :D
Ei opiskeluhaluttomasta dorkasta saada maisteria kuin näillä erityistoimilla, vai oliko se positiivisella syrjinnällä. Eikös sitä kutsuta myös rasismiksi?
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 19:14:53
Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan
No lisätään...
MIEHET/ NAISET
Oikeustieteellinen 246/365
Kauppatieteellinen 1 147/1 314
Quote from: Henry on 21.07.2009, 19:42:43
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 19:14:53
Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan
No lisätään...
MIEHET/ NAISET
Oikeustieteellinen 246/365
Kauppatieteellinen 1 147/1 314
Kiitos! Joo, näihän se on, enemmän naisia korkeakoulutuksessa kuin miehiä. Joten palkkarakenteiden erot tulevat muualta kuin koulutuksesta.
Jos itse asiaan menee, niin jos SYL ajaa esim. intensiivisen kielikoulutuksen parantamista omassa maassaan jo akateemisen tutkinnon suoritaneille, niin sehän on OK. Pieni satsaushan se on, koko kakkuun verrattuna.
.
Quote from: oinas on 21.07.2009, 17:52:28
Eikös ruotsinkielisenkin ole helpompi päästä opiskelemaan kuin suomenkielisen kanssasisarensa tai -veljensä?
On joo, mutta se ei ole syrjintää (eli rassismia), vaan
positiivista syrjintää. Nämä etumerkit ovat vaikeita, eikä niitä osaakaan asettaa oikein muut kuin syrjintään perehtyneet expertit (RKP).
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 20:02:45
Jos itse asiaan menee, niin jos SYL ajaa esim. intensiivisen kielikoulutuksen parantamista omassa maassaan jo akateemisen tutkinnon suoritaneille, niin sehän on OK. Pieni satsaushan se on, koko kakkuun verrattuna.
Ei aja, tai ainakaan siitä tässä kannanotossa ei ollut kysymys. Tämä on suora tuki mainitsemieni korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/korkeakoulujen_kv/liitteet/kansainvalistymisstrategia.pdf) (alakohta "monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen") ja Arajärven selvityksen (http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf) (mm. pääsykoe- ja kielivaatimusten lieventäminen, erityisopetus lukiossa ja korkeakoulussa) käytännön toteutukselle.
SYLin vaatimus on sisäministeriön sylttytehtaalta tilattu "spontaani" alkuevästys maaliskuun lopulla valmistuvalle kotouttamislain kokonaisuudistuksen (http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/2A144CDC60AC66F3C22575E4002EABAE) kehitystyölle.
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Kaksi sanaa: Peter Pryce.
Quote from: Roope on 21.07.2009, 20:33:20
Tämä on suora tuki mainitsemieni korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian (http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/korkeakoulujen_kv/liitteet/kansainvalistymisstrategia.pdf) (alakohta "monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen") käytännön toteutukselle.
Roope, tiedätkö kuka/ketkä tämän dokumentin ovat laatineet? Paperissa tai siinä linkkaavassa opetusministeriön sivussa ei ole yhden ainoaa henkilön nimeä. Nyt, korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ovat tutkimus ja opetus ja nyttemmin myös julkilausutusti innovaatiot ja taloudellisen kilpailukyvyn luominen. Kansainvälistymisstrategian tulisi palvella näitä, ei monikultturismi-ideologiaa tai kehitysmaapolitiikkaa, jotka
eivät ole korkeakoulujen tehtäviä. Selvityksessä on muuten terminologiaa, joka vaikuttaa tässä yhteydessä oudolta, esim.
aito kansainvälisyys (mitäköhän on epäaito kansainvälisyys?), mutta on tuttuakin tutumpaa monikultturismipropagandasta.
Quote from: M on 21.07.2009, 18:36:10
Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.
Aito kansainvälisyys edellyttää että mamut pääsevät maisterin papereiden kanssa ulos yliopistosta kolmessa vuodessa. Valde hankkii sitten kaikille kiintiötyöpaikat virastosta.
Miksi ihmeessä mamunuorten pitäisi päästä korkeakouluihin yhtä usein kuin kantaväestön? Eivätkö he tulleetkaan tänne siivoamaan ja pyyhkimään mummujemme perseitä? Näinhän meille on vakuutettu vuosikaudet!
Ja että meidän pitäisi alkaa erityisiin toimenpiteisiin mamujen saamiseksi korkeakouluihin? Miksi MEIDÄN? Eikö se ole mamujen asia ottaa itseään niskasta kiinni, opiskella suomea ja pyrkiä eteenpäin. Emme me voi opiskella heidän puolestaan suomea.
Oudoksuttaa myös perin tuo marina, että pääsykokeissa pitäisi ottaa huomioon maahanmuuttajien näkökulma? Mikä se on? Että 2+2=17? Tai että buddhalaiset pitää käännyttää miekalla? Ei nyt j-lauta sentään voida alkaa kaikenlaisia erityisehtoja ottaa huomioon pääsykokeissa! Vai pitääkö olla joku savimajanrakennuskurssi, että taataan kikuiju-ukkojen pääsy korkeakouluun?
Tuollaisilla erikoisehdoilla vain heikennämme koulun tasoa ja saamma palkkioksi heikkolahjaisia, ammattitaidottomia osaajia. Jälleen nähdään, miten irvokas ja absurdi koko tämä monikulttuurisuuskoe on!
Eikös tuo Peter Pryce'n väitöskirja ollut aivan pryceestä? Silti ukkeli hyväksyttiin, koska hänellä on suojaväri, joka vie kaiken vastuun yksilöltä ja muistuttaa meitä rasismistamme. Voisimme muuten lähettää Somaliaan tohtorinpaperit kaikille sikäläisille niin sitten Eurooppaan tulisi pelkkiä osaajia. Niistähän on pula. Tähän saakka tulleet eivät osaa mitään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 21.07.2009, 21:50:07Voisimme muuten lähettää Somaliaan tohtorinpaperit kaikille sikäläisille niin sitten Eurooppaan tulisi pelkkiä osaajia.
Näin vältyttäisiin myös kalliilta uudelleen- ja täydennyskoulutuksilta, kun tulijoilla olisi valmiiksi suomalaisesta koulusta saadut paperit. Kannatetaan.
Prosentuaalisesti enemmistö kaikista korkeakouluihin hakeneista jää ilman opiskelupaikkaa, 42% sai paikan vuonna 2007 (http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63452.html). Eli enemmistöllä kaikista hakijoista on hankaluuksia päästä korkeakouluihin.
Korkeakouluissa on pääsykokeet, jotta hakijat saadaan laitettua paremmuusjärjestykseen. Pääsykokeen/kokeiden tarkoitus on seuloa hakijoista sopivat opinahjoon, ei korkeakoulujen ole tarkoitus olla mitään avoimia yliopistoja (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI). Eivätkö SYL:in päättäjät ole tietoisia tästä? Jos eivät, mitä hittoa he sitten ovat päättämässä asioista!
Quote from: TunturiTiger on 21.07.2009, 22:05:17
george w. bush tyhmempi sanoi taannoin puheessaan että lukutaito on todella tärkeä asia. ilman lukutaitoa on vaikea päästä esimerkiksi yliopistoihin.
Ja aiemmin samassa maassa eräs varapressa kehoitti nuoria opiskelemaan latinaa niin pärjää sitten paremmin latinalaisessa amerikassa ;)
Quote from: Ano Nyymi on 21.07.2009, 22:24:47
Quote from: TunturiTiger on 21.07.2009, 22:05:17
george w. bush tyhmempi sanoi taannoin puheessaan että lukutaito on todella tärkeä asia. ilman lukutaitoa on vaikea päästä esimerkiksi yliopistoihin.
Ja aiemmin samassa maassa eräs varapressa kehoitti nuoria opiskelemaan latinaa niin pärjää sitten paremmin latinalaisessa amerikassa ;)
Quaylestahan tuota väitetään, mutta ei pidä paikkaansa.
http://www.snopes.com/quotes/quayle.asp
Bushismit löytyvät tuosta, (http://www.slate.com/id/76886/pagenum/all/) enkä pienellä hakemisella löytänyt, mitä Tunturitiger tarkoitti.
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 19:14:53
Quote from: Henry on 21.07.2009, 18:51:43
Kannattaa huomioida sukupuolijakauma
http://ojala.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/26/ylioppilaskuntien-liitto-ottaa-kantaa-hauki-on-kala/
QuoteSYL julkaisi 18.5.2009 kannanoton otsikolla "Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on kehittämistä", joka oli kaikessa sekopäisyydessään kahviakin toimivampi piriste. Kannarista noussut raivo nimittäin nosti verenpaineen vaarallisen korkealle. Pääosin sukupuolinen tasa-arvo koskee naisia, joita pitää joka paikkaan nostaa pakolla, kiintiöillä ja miehiä syyllistämällä.
http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html
Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.
Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoalan mukaan vuonna 2007
SUKUPUOLIJAKAUMA MIEHET/NAISET
Eläinlääketieteellinen 8/52
Farmasia 61/409
Lääketieteellinen 431/855
Hammaslääketieteellinen 29/70
Psykologia 40/257
Terveystieteet 47/525
Kasvatustieteellinen 418/2 333
Humanistinen 654/2 991
Yhteiskuntatieteellinen 610/1 629
Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan, niin ja teknillinen puoli kanssa. Ja vertailut siitä, miten palkka- ja urakehitys menee miesten ja naisten välillä eri aloilla niin päästäisiin itse asiaan.
Huolestuttava piirre kuitenkin on se, että miesten hallitsemasta tekniikasta ei kovinkaan usein päädytä päättäville paikoille tai politiikkaan vaan jäädään firmoihin perusinsseiksi. Mieltä kylmää jo se naisten tulva yhteiskunta- ja valtiotieteisiin joissa sitten viroissa päästään vaikuttamaan ihmisten elämään.
Voi ollakin, että miehet saavat parempia palkkoja, mutta naisista tulee vallan(väärin)käyttäjiä yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajilla pitäisi olla hankaluuksia päästä maahan. Jokaisen hankaluudet voittaneen pitäisi päästä suoraan korkeakouluihin. Jos ei sitten läpäise koulua, lähetettäisiin takaisin lähtömaahan. Eli mahdollisuus annetaan ja jos sitä ei käytetä, niin kotiin maitojunalla.
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 20:02:45
Kiitos! Joo, näihän se on, enemmän naisia korkeakoulutuksessa kuin miehiä. Joten palkkarakenteiden erot tulevat muualta kuin koulutuksesta.
Niin, koulutus on nykyään vinoutunut siten että opintomenestys perustuu ahkeruuteen eikä pätevyyteen kuten tosielämässä. Koulutuksen painopistettä pitäisi korjata.
Ensimmäinen konkreettinen toimenpide lienee "varsinaisten" maahanmuuttajaopiskelijoiden vapauttaminen ns. virkamiesruotsin kokeesta ja pakollisista toisen kotimaisen kielen opinnoista.
Quote from: gloaming on 21.07.2009, 21:09:45
Roope, tiedätkö kuka/ketkä tämän dokumentin ovat laatineet? Paperissa tai siinä linkkaavassa opetusministeriön sivussa ei ole yhden ainoaa henkilön nimeä.
Näköjään hankkeen nettisivut on vedetty alas. Harmi, sillä bittiavaruuteen katosi paljon mielenkiintoisia taustoittavia workshop-dokkareita kuten strategian keinoiltaan radikaalimpi luonnosversio. Siellä monikultturismitavoitteet sanottiin suorasukaisemmin, kun taas lopullista versiota on pehmennelty. Siinä haluttiin mm. korkeakouluihin maahanmuuttajien
oman äidinkielen opetusta.
Samaten iäksi hävisi tieto dokumentin työstäneiden työryhmien koostumuksesta. En muista ketä kaikkia tuon takana on, mutta laaja-alainen Opetusministeriön vetämä porukka kuitenkin. Pelkästään lausuntoja luonnokseen kerättiin yli 1 200, joten tämä on niin vakavaa kuin olla voi.
Dokkarista:
QuoteKeväällä 2008 toteutettiin verkkopohjainen kaikille avoin konsultaatio, jossa yli 1200 vastaajaa esitti näkemyksiään korkeakoulujen kansainvälistymisestä. Tämän lisäksi järjestettiin kuusi temaattista työpajaa, joissa keskusteltiin kansainvälistymisen keskeisistä kysymyksistä ja ideoitiin toimenpide-ehdotuksia. Työpajoihin osallistui 130 asiantuntijaa. Strategiaprosessin loppuvaiheessa syksyllä 2008 järjestettiin lausuntokierros, jossa noin 80 lausunnonantajaa esitti näkemyksensä strategiasta. Strategiaprosessin aikana järjestettiin kaksi aihetta käsitellyttä seminaaria. Lisäksi hankkeen verkkosivustolla kansainvalistymisstrategia.fi julkaistiin materiaalia ja uutisia strategian valmistelun etenemisestä. Strategian valmisteli opetusministeriön sisäinen projektiryhmä.
Quote from: gloaming on 21.07.2009, 21:09:45
Nyt, korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ovat tutkimus ja opetus ja nyttemmin myös julkilausutusti innovaatiot ja taloudellisen kilpailukyvyn luominen. Kansainvälistymisstrategian tulisi palvella näitä, ei monikultturismi-ideologiaa tai kehitysmaapolitiikkaa, jotka eivät ole korkeakoulujen tehtäviä. Selvityksessä on muuten terminologiaa, joka vaikuttaa tässä yhteydessä oudolta, esim. aito kansainvälisyys (mitäköhän on epäaito kansainvälisyys?), mutta on tuttuakin tutumpaa monikultturismipropagandasta.
Valtava työ, johon kului euro poikineen, mutta se ei saanut julkistuksessa vuoden alussa oikeastaan mitään huomiota. Ehkä monikultturismi (maahanmuuttajien osuus korkeakoulutetuista vastaamaan väestöosuutta, positiivinen syrjintä, maahanmuuttajien työllistäminen ehtona yhteistyölle yritysten kanssa) ja ulkomaisten opiskelijoiden haaliminen (tuplaus muutamassa vuodessa) tulivat laman vuoksi väärään aikaan ja sisältö yritetään nyt vaieta kuoliaaksi. Suosikkini on termi
kotikansainvälisyys:
QuoteMaahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen saapuvat ulkomaiset vaihto- ja tutkintoopiskelijat, opettajat, tutkijat sekä muu korkeakoulujen ulkomainen henkilöstö ovat voimavara, joka tukee kotikansainvälistymistä.
On ihan kansainvälinen meininki, kun kotomaan korkeakouluun saadaan mitään kieltä osaamattomia kommunikaatiotaidottomia maahanmuuttajataustaisia. Ja onhan se, kun vähän tarkemmin ajattelee.
_________________________
Quote from: Koepotkupallo on 21.07.2009, 23:04:57
Ensimmäinen konkreettinen toimenpide lienee "varsinaisten" maahanmuuttajaopiskelijoiden vapauttaminen ns. virkamiesruotsin kokeesta ja pakollisista toisen kotimaisen kielen opinnoista.
Näin on. Arajärven toimenpide-ehdotuksista:
QuoteMaahanmuuttajien työllistymistä edistävän koulutuksen tehostamiseksi tulee:
[...]
pyrkiä ratkaisemaan valtion korkeakoulututkintoa edellyttävien virkojen
kelpoisuus-ehtoja koskeva toisen kotimaisen kielen taidon vaatimus siten,
että maahanmuuttajalla olisi tosiasialliset mahdollisuudet tulla
nimitetyksi virkaan. Tarvittaessa on käytettävä yksittäistapauksissa
erivapautta,
Joustoa löytyy tarvittaessa. Ehdotapa kokeeksi tuota joustoa vaikka itäsuomalaisille.
Kun on kyse maahanmuuttajataustaisista, niin puhutaan "tosiasiallisista mahdollisuuksista", sitten yhdenvertaisuudesta ja lopulta "esteiden poistamisesta" tai "positiivisesta syrjinnästä".
mitä on kotikansainvälistyminen ?
Positiivinen syrjintä näyttää olevan päivän muotitermi vihervasemmiston piirissä.
Puistattava ajatus, jolla pyritään saadaan lisää etuoikeutettujen kiintiöitä pyhittämään sitä nykyistä kielipoliittista kiintiötä (johon oikeutetut ovat enemmän kuin katoava kiintiöryhmä).
Quote from: Noottikriisi on 21.07.2009, 23:00:09
Quote from: justiina1 on 21.07.2009, 20:02:45
Kiitos! Joo, näihän se on, enemmän naisia korkeakoulutuksessa kuin miehiä. Joten palkkarakenteiden erot tulevat muualta kuin koulutuksesta.
Niin, koulutus on nykyään vinoutunut siten että opintomenestys perustuu ahkeruuteen eikä pätevyyteen kuten tosielämässä. Koulutuksen painopistettä pitäisi korjata.
Eikä ahkeruuteen, vaan ulkoa oppimiseen. On nähty. Jos asia menee oppikirjojen ulkopuolelle, niin alkaa itku ja poru kuinka asia ei oikeastaan kuulu minulle, liekö tottakaan. Vain se mitä opiskelin ja mitä tiedän on se mistä kuuluu jotain tietää. Eikä ongelma koske vain vastavalmistuneita naisia vaan myös kolmekymmentä vuotta sitten valmistunut naisekonomi jauhaa tätä samaa.
Quote from: Dirre on 21.07.2009, 23:18:50
mitä on kotikansainvälistyminen ?
Maasta tulee etnohelvetti? Tai jokaisesta paikkakunnasta?
Quote from: Sivusta seuraaja on 21.07.2009, 17:48:39
QuoteSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Maahan muuttaneilla nuorilla on siirtymävaikeuksia jo peruskoulusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Tämä vaikeuttaa myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä.
Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.
Korkeakoulujen pääsykokeita pitäisi pohtia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta.
Tämä uutinen saa taas miettimään monia asioita.
Niin saa mutta eiköhän tähänkin saada kaksois-standardi aikaiseksi...Ei tarvitse osata lukea eikä kirjoittaa, jos saa raapustettua X:n hakupapereiden allekirjoitukseksi niin siitä saa täydet pojot ja ei kun tervetuloa korkeakouluun.
Työelämän kaksoisstandardihan onkin jo paikoitellen muokkauksen alla joten aikanaan korkeakoulusta kuitataan parhaat mahdolliset paprut taas allekirjoituksella X ja samaan syssyyn allekirjoitetaan(X)työsopimus.
Tässä vaiheessa telaketjukukkahattu-aktiivin silmäkulmasta vierähtää kyynel onnesta, maailmaa on parannettu urakalla ja vihdoinkin täydellinen kotouttaminen on onnistunut vaikka edes kohde itse ei ole halunnut siihen itse lainkaan panostaa.
Touhun logiikka on kieltämättä nerokas. Kun maahanmuuton kohdemaasta tehdään enemmän lähtömaiden kaltainen, niin kotoutuminen helpottuu huomattavasti. Itselläni herättää kyllä vaikeuksia nähdä Suomi Etiopian rinnalla ruoka-apua kerjäämässä, mutta kukapa minulta kysyisi :)
Quote from: pate ensimmäinen on 21.07.2009, 22:47:22
Maahanmuuttajilla pitäisi olla hankaluuksia päästä maahan. Jokaisen hankaluudet voittaneen pitäisi päästä suoraan korkeakouluihin. Jos ei sitten läpäise koulua, lähetettäisiin takaisin lähtömaahan. Eli mahdollisuus annetaan ja jos sitä ei käytetä, niin kotiin maitojunalla.
Uumajan maitojunalla.
Eipä vaan ollut silloin kovin kummoisia affirmative actioneja olemassa, kun allekirjoittanut nuorena Suomi-neekerinä päätyi opintielle. Piti näet tehdä kaikki itse. Vaikka olin opinhalustani huolimatta mitä ilmeisimmin verrattavissa syvän Alabaman neekereihin, silti ei ollut kansalaisoikeusjärjestöjä eikä tasoituspistejärjestelmiä saati kiintiöitä tarjolla umpipunaisen savolaisen duunariperheen vesalle. Vihreät ja RKP ns. paskat nakkasivat minun ponnisteluilleni.
Minua hiukan sieppaisi, jos ulkomainen neekeri saisi saman ilmaiseksi, jonka eteen olen itse joutunut ponnistelemaan kovasti. Minua ei sieppaisi niinkään sen toisen värityksen syntymässään saaneen neekerin onni vaan se inflaatio, joka koko touhusta seuraisi. Kaikille.
koska murjaani ei itse osaa, pitää systeemiä muuttaa niin, että tuloksien perusteella näyttäisi siltä että murjaani osaa, vaikka kaikki tietävät, että samalta viivalta lähtiessä murjaani ei osaa.
Tämän vääjäämätön seuraus on se, että kun murjaani marssii korkeakoulututkintopaperinsa kanssa työhaastatteluun, tietää työnantaja jo valmiiksi, että murjaani on saanut sen eri kriteereillä kuin kantis. Kantiksen paperin eteen on tehty töitä, murjaanille paperi on annettu murjaanin omien resurssien mukaisilla, tasapainotetuilla kriteereillä.
Mitä helvetin virkaa tällaisella paperilla on, jos realistinen paperia arvioiva taho, eli työnantaja tietää, että tällä paperilla ei ole arvoa koska sitä pitelee murjaanin käsi?
Saatanan rasistit. Antakaa edes niiden menestyä, jotka siihen pystyvät. Minusta on iljettävää, että suvaitsevaiset haluavat riistää myös niiltä poikkeuksellisilta yksilöitä ne hedelmät, mitä he ponnistuksillaan saavat.
Quote from: Koepotkupallo on 21.07.2009, 23:04:57
Ensimmäinen konkreettinen toimenpide lienee "varsinaisten" maahanmuuttajaopiskelijoiden vapauttaminen ns. virkamiesruotsin kokeesta ja pakollisista toisen kotimaisen kielen opinnoista.
Tämä on tehty jo, koskee kaikkia ei-suomenkielisiä. Lisää toimia kaivataan!
On kyllä hyvin ikävää että organisaatio johon kaikki yliopisto-opiskelijat pakkoliitetään kokee voivansa antaa lausuntoja asioista jotka ei sille kuulu.
Mitä ihmettä? Tilastokseskuksen mukaan viime vuonna korkeakoulututkinnon suorittaneista 2.8% olivat ulkomaalaisia. Jos lasketaan vain ylemmät korkeakoulututkinnot, 3.3% oli ulkomaalaisia. Viimeiset tiedot ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden määrästä on vuodesta 2006, jolloin niitä oli 3.1%. Suomessa asuvista 2.7% ovat ulkomaalaisia.
Onko SYL:kin ruvennut käyttämään sanaa "maahanmuuttaja" tarkoittaen "varsinainen"?
Quote from: Vera on 22.07.2009, 09:00:54
Mitä ihmettä? Tilastokseskuksen mukaan viime vuonna korkeakoulututkinnon suorittaneista 2.8% olivat ulkomaalaisia. Jos lasketaan vain ylemmät korkeakoulututkinnot, 3.3% oli ulkomaalaisia. Viimeiset tiedot ulkomaalaisten yliopisto-opiskelijoiden määrästä on vuodesta 2006, jolloin niitä oli 3.1%. Suomessa asuvista 2.7% ovat ulkomaalaisia.
Onko SYL:kin ruvennut käyttämään sanaa "maahanmuuttaja" tarkoittaen "varsinainen"?
On!
Jos Suomenkielen opiskelu on siellä peruskoulussakin ylitsepääsemätöntä "maahanmuuttajille" niin mitenköhän se opintomenestys olisi noissa korkeakouluissa? Pitäisikö niille tehdät sitten vielä kaikenlisäksi omat tutkintotasot. Hohhoijaa.
Taustavaikuttaja:
"koska murjaani ei itse osaa, pitää systeemiä muuttaa niin, että tuloksien perusteella näyttäisi siltä että murjaani osaa, vaikka kaikki tietävät, että samalta viivalta lähtiessä murjaani ei osaa."
Samaahan "suvaitsevaiset" ovat äänekkäästi vaatineet kun on tullut esille, etteivät tietyt ryhmät pärjää älykkyystesteissä; pitäisi kuulemma laatia sellainen testi, joka ottaisi näiden ryhmien näkökulman huomioon.
Kun siis testissä ei pärjätä, laaditaan helpompi testi. Näppärää! Mitä tuollainen testi sitten mittaa? Ei mitään. Mutta saatiinpa pölkkypäälle älykön paperit. Hallelujaa!
PS: pitäisiköhän vastaavasti suosia myös valkoisten koripallojoukketta? Mustathan ovat yleensä paljon parempia koriksessa kuin valkoiset. Niinpä onkin epäreilua, että musta joukkue pelaa valkoista vastaan samoilla säännöillä. Olosuhteet voitaisiin "tasapainottaa" ja laittaa mustien puolelle kori, joka on kaksi kertaa isompi ja metrin alempana kuin se kori, johon mustat heittävät. Kuka kannattaa?
Samoin valkoisille sadanmetrin juoksijoille voisi mitata aikaa kellolla, joka käy 25% hitaammin. Näin vähennettäisiin syrjintääkin, eikös?
Quote from: Judgefrank on 22.07.2009, 09:15:25
Jos Suomenkielen opiskelu on siellä peruskoulussakin ylitsepääsemätöntä "maahanmuuttajille" niin mitenköhän se opintomenestys olisi noissa korkeakouluissa? Pitäisikö niille tehdät sitten vielä kaikenlisäksi omat tutkintotasot. Hohhoijaa.
Eikäkö henkilökohtainen avustaja, tohtoristutkinnolla varustettu...
Mä en nyt usko että maahanmuuttajilla on mitään ongelmia jos niillä riittää yritystä. Katsoo nyt meidän ystäväämme Hussein Muhammedia, niin enpä sano että on säälipisteillä sisään päässy vaan ihan omalla työllään. Puhumattakaan yhdestä suomenkielen professorista Eugene Holman...
Quote from: Lemmy on 22.07.2009, 09:31:45
Mä en nyt usko että maahanmuuttajilla on mitään ongelmia jos niillä riittää yritystä. Katsoo nyt meidän ystäväämme Hussein Muhammedia, niin enpä sano että on säälipisteillä sisään päässy vaan ihan omalla työllään. Puhumattakaan yhdestä suomenkielen professorista Eugene Holman...
Husein Muhammed ei jostakin syystä oikein kelpaa esikuvaksi ja esimerkiksi. On liian poikkeava: älykäs, ahkera, motivoitunut ja sosiaalisesti taitava... Husein Muhammedia ei pääse millään hyysäämään, kun on hyysääjäänsä lahjakkaampi. Turhauttava.
No mitens nää naismokumannekiinit, tää afganistanilainen farmaseutti ja eiks se futaajien siskokin ole tutkinnon suorittanut?
Quote from: Lemmy on 22.07.2009, 09:39:21
No mitens nää naismokumannekiinit, tää afganistanilainen farmaseutti ja eiks se futaajien siskokin ole tutkinnon suorittanut?
Jos noita korkeakoulututkinnon suoritusesimerkkejä löytyy enemmän, SYL:n mokuttajamultikultistajat ahdistuvat. Ketäs sitten hyysätään?
Mistä on nykyisen syllin hallitus tehty? ??? Harhoista, tötsysitä ja suvaitsevasta rakkaudesta!
Eikö SYL:llä ole muuta tekemistä kuin julkiantaa lausunto, jonka monikulttuuria rakastava media meille ilolla oksentaa? Hyvin on asiat ja julkisuus on kivaa vai onko? Pitäisivät vaikka huolen vain siitä, että puitteet lahjakkaiden koulutukseen paranevat ja lusmuilevat maailmanpelastajat päätyvät takaisin tähän maailmaan todellisten opintojen ja töiden pariin.
Kyllä ne joilla on halu ja edellytykset pääsevät yliopistoon ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta. Jos edellytyksiä ei ole niin silloin ei pidä väkipakolla ja kiintiöillä tehdä lisää maistereita, joista ei ole mihinkään ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta.
Näin on kuitenkin tehty ja mitä siitä on seurannut. Joten syllissä olkaahan tarkkoja ja keskittykää olennaiseen. Positiivista syrjintää harrastetaan tässä maassa jo ihan liikaa.
En mä ainakaan saanut tuosta käsitystä, että artikkelin tärkein pointti oli, että maahanmuuttajille omat helpommat tutkinnot korkeakouluun. Eikö siinä nimenomaan sanottu, että kieli aiheuttaa monille vaikeuksia vielä pääsykokeissa, ja kielenopetusta pitäis jotenkin tukea ennen korkeakouluvaihetta?
Quote from: pamaus on 22.07.2009, 10:07:16
Kyllä ne joilla on halu ja edellytykset pääsevät yliopistoon ihan ihonväristä, varallisuudesta tai alkkareiden mallista riippumatta.
Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.
Yliopistoon päässeen henkilön pitäisi kyllä jo ylittää äidin ja isin antaman opiskeluavun tietotaso ihan lähtökohdista riippumatta - paitsi ehkä jos äiti tai isä on proffana kyseisellä laitoksella.
Mielestäni maahanmuuttajien pääsykoevaikeuksia ei pitäisi tarkastella itsenäisenä ongelmana, sillä kyllä ihan syntyperäisillä suomalaisillakin on vaikeuksia niiden pääsykokeiden kanssa. Syy on yksinkertaisesti se, että useimmat pääsykoekirjat (niin kuin kaikki muukin yliopistossa luettava kirjallisuus) ovat sisällöltään niin taivaita hipovia ja "tieteellisesti" (lue: mahdollisimman vaikeasti) kirjoitettuja, että ei niistä tahdo oikein saada mitään tolkkua.
Kuten olen jo omilla sivuillani todennut, niin maahanmuuttajien kielenopetusta tulee merkittävästi lisätä ja vastaavasti kaikenmaailman tulkkipalveluita vähentää. Vain näin menetellen maahanmuuttajille syntyy aidosti motivoiva syy opetella suomen kieli. Sitten heilläkin on tasavertaiset mahkut ihan mihin kouluun vaan niin kuin pitääkin.
Kielikoulutus tulee ehdottomasti koskea kaikkia maahanmuuttajia, niin naisia kuin lapsiakin. Erityisesti kotiäitejä.
http://juhamakiketela.info/index.php?sivu=rakentaviaratkaisuja
Quote from: Sarppi on 22.07.2009, 10:58:51
En mä ainakaan saanut tuosta käsitystä, että artikkelin tärkein pointti oli, että maahanmuuttajille omat helpommat tutkinnot korkeakouluun.
Mitä muumia tarkoittaa "omat helpommat tutkinnot korkeakouluun"?
Quote
Eikö siinä nimenomaan sanottu, että kieli aiheuttaa monille vaikeuksia vielä pääsykokeissa, ja kielenopetusta pitäis jotenkin tukea ennen korkeakouluvaihetta?
Luki, mutta siinä vaadittiin
erityistoimia korkeakouluihin pääsemiseksi.
Quote
Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.
Yliopistoon päässeen henkilön pitäisi kyllä jo ylittää äidin ja isin antaman opiskeluavun tietotaso ihan lähtökohdista riippumatta - paitsi ehkä jos äiti tai isä on proffana kyseisellä laitoksella.
Peruskysymys:
miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä
pitäisi ohjata korkeakouluihin? Jos minulla olisi Suomessa syntyneenä karmea lapsuus ja oudot vanhemmat, ei minulle tarjottaisi oikoteitä opintoihin. Minun elämäni olisi lähtökohtaisesti ehkä huono, mutta voisin edetä normaalikanavia pitkin niin pitkälle kuin jaksan ponnistella. Kaikki tuki on mamuillekin tarjolla yhtäläisesti.
Opetus: mamukin voi elää ammattitutkinnon jälkeen hyvän elämän, vaikka ei päässyt tohtoriksi. Tohtoreita on noin 15000, 0,3% väestöstä. Valtaosa ei ole akateemisia. Miksi mamuja pitäisi erikseen ohjata tuonne?
Quote from: M on 22.07.2009, 11:11:01
Peruskysymys: miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä pitäisi ohjata korkeakouluihin?
Ääneenlausumatonta perusvastausta pitää hakea 60-70-luvuilta. Peruskoulun ideologinen pohja oli mm. blank slate -ajatuksessa, jonka mukaan kaikki ryhmät saavuttavat yhtä hyviä oppimistuloksia, kunhan heidät vain ohjelmoidaan oikein. Siksi peruskoulun ja sitä seuraavien opintoasteiden yhdeksi suureksi tavoitteeksi asetettiin se, että kaikista yhteiskuntaluokista korkeakouluun jatkaa yhtäläinen määrä opiskelijoita. Näin yhteiskuntaluokan periytymisen jatkumo katkeaa ja maailma on lopulta sd-tasa-arvoinen.
Tämä ideaali ei tietenkään toimi (monestakaan syystä), vaikka silloista virhettä ei voi vieläkään myöntää. Lopulta ongelma kierrettiin laskemalla lukion ja korkeakoulujen rima tarpeeksi alas, jotta suurin osa ikäluokasta pääsee jonkin lajin "korkeakouluun".
Uusi aika, uudet kujeet. Nyt tätä tasa-arvoistamista yritetään päivitettynä versiona. Yhteiskuntaluokan käsitteen korvaavat etniset ryhmät. Koska maahanmuuttaja on aivan yhtä arvokas ja kyvykäs kuin muutkin, niin heitä pitää olla korkeakouluissa
vähintään sama osuus kuin kantaväestöä, piste. Jos ei ole, niin se johtuu syrjivistä rakenteista (kulttuuri, kieli, rasismi), joiden poistamiseen tai ylittämiseen tarvitaan
eritystoimia, kunnes maailma on lopulta pv-tasa-arvoinen.
Nykyisessä jargonissa
tasa-arvon on korvaamassa
yhdenvertaisuus, koska ihmisillä on vähintäänkin intuitiivinen käsitys siitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa. Tasa-arvo tarkoittaa vain harvan mielikuvissa erityistoimia, kiintiöitä ja yksilöiden jatkuvaa tietoista syrjimistä etnisen ryhmänsä perusteella.
Quote from: Sarppi on 22.07.2009, 10:58:51
Kyllä varhaisemmassa vaiheessa opintoja on jotain merkitystä sillä, miten kotiväki pystyy auttamaan opinnoissa. Jos vaikkapa yläasteikäinen ei voi kysyä isiltä apua bilsanläksyyn yhteyttämisestä tai äitiä kuulustelemaan enkun sanoja koetta varten (kun kumpikaan ei ymmärrä lukemaansa tekstiä), niin on se silloin vähän eri viivalla kuin kantaväestö.
Mä kyllä luulen, että toi kotoota saatu apu on pikemminkin oireellinen kuin todellinnen vaikutin. Se heijastelee kodin suhtautumista kouluun ja opiskeluun yleensäkin pikemminkin kuin kotoa saadun avun konkreettisesta arvoa.
Mutta mutta, tämmönen ajatus johtaa tietenkin siihen nuivahkoon ajatukseen, että maahanmuuttajaperheissä koulutusta ja koulunkäyntiä ei useinkaan arvosteta niin paljoa kuin kantaväestöperheissä ja siitä ei oikein voi suomalaisia syyttää.
Itseasiassa joku somalihan asiasta avautui, mutta hän syytti suomalaista rakenteellista rasisimia somalien heikohkosta suoriutumisesta. Ajatus meni joltisenkin näin: Suomeen tulleiden somalien joukossa on paljon todellisia huippuosaajia joille ei ole tarjottu huippuosaajille kuuluvia paikkoja. Huippuosaajien huippulahjakkaat lapset ovat oivaltaneet kuinka suomalainen rakenteellinen rasismi on torpannut heidän huippuosaavien vanhempien huippu-urat, ja näin ollen opiskelu ja ponnistelu on turhaksi tuomittua puuhaa rasistisessa Suomessa... "Pearls before swine" ovat nämä huippulahjakkuudet siis Suomelle.
Semmoinenkin pointti tuli vielä mieleen että ainekin muutama vuosi sitten oli jo kantasuomalaistenkin keskuudessa ongelmana että ammattikouluihin menijöitä ei ollut riittävästi, eli pukkaa pirusti opinahjoista kortistoon maisteria sun muita ja samaan aikaan ei tahdo löytyä enää tekijöitä putki,sähkö ym.hommiin.
Itse olen aikoinaan käynyt lähes kymmenen vuoden putken läpi praktiikkoineen, jos nyt pitäsi aloittaa uusiksi niin kävisin vuoden tai kaksi ammattikoulua ja sen jälkeen lyömään rahoiksi.
Toinen vaihtoehto olisi ylikouluttautua kortistoon tai matalapalkka-alalle(Poikkeuksiakin tietty on).
Joidenkien mielestä kansakunta pärjäsi paremmin jos kaikki olisivat tohtoreita...?
Quote from: JM-KSyy on yksinkertaisesti se, että useimmat pääsykoekirjat (niin kuin kaikki muukin yliopistossa luettava kirjallisuus) ovat sisällöltään niin taivaita hipovia ja "tieteellisesti" (lue: mahdollisimman vaikeasti) kirjoitettuja, että ei niistä tahdo oikein saada mitään tolkkua.
Nomutta se on paljon fiinimpää puhua yliopiston kahvilassa filosofeeraten, että "flatulenssi on hermeneuttinen ilmiö" tuntien olevansa intellektuelli; kun keskikaljakuppilassa on turha sanoa, että "pieru on toistuva ilmiö jota ei voi samanlaisena toistaa" koska se on itsestäänselvyys.
Hankaluuksia on. Syitä: älykkyyden puute, motivaation puute. Samat syyt kuin kantaväestön edustajilla jotka eivät pääse korkeakouluihin/opiskele muuta kuin amiksen/oppisopimuskoulutuksen.
Se nyt vaan on niin että toiset on luotuja lukemaan ja toiset tekemään. Valtio pyörii eri kerrostumissa, on ammatteja joihin tarvitaan lukijoita, suunnittelijoita jne ja on ammatteja joihin tarvitaan tekijöitä: rakennus-, siivous-, puusepän- ja vaikka bussikuski noin muutaman mainitakseni. Esim. raksallahan suunnitelmat vedetään ensiksi paperille, sen tekevät arkkitehdit. Toteuttaa duunarit. Niin yhteiskuntarakenne toimii. Olisi kiva nähdä joku maisterismies joka ei ole koskaan nähnyt edes vatupassia tai vasaraa, rakentamassa omakotitaloa maisteriskavereidensa kanssa sokkelista ylöspäin. Milloinkahan ne harjakaiset pidettäis? Vuoden? 3 vuoden päästä? Ei milloinkaan kun perustuksesta lähtien on kaikki viturallaan?
Quote from: PetethePerkele on 22.07.2009, 14:44:17
Hankaluuksia on. Syitä: älykkyyden puute, motivaation puute. Samat syyt kuin kantaväestön edustajilla jotka eivät pääse korkeakouluihin/opiskele muuta kuin amiksen/oppisopimuskoulutuksen.
Se nyt vaan on niin että toiset on luotuja lukemaan ja toiset tekemään. Valtio pyörii eri kerrostumissa, on ammatteja joihin tarvitaan lukijoita, suunnittelijoita jne ja on ammatteja joihin tarvitaan tekijöitä: rakennus-, siivous-, puusepän- ja vaikka bussikuski noin muutaman mainitakseni. Esim. raksallahan suunnitelmat vedetään ensiksi paperille, sen tekevät arkkitehdit. Toteuttaa duunarit. Niin yhteiskuntarakenne toimii. Olisi kiva nähdä joku maisterismies joka ei ole koskaan nähnyt edes vatupassia tai vasaraa, rakentamassa omakotitaloa maisteriskavereidensa kanssa sokkelista ylöspäin. Milloinkahan ne harjakaiset pidettäis? Vuoden? 3 vuoden päästä? Ei milloinkaan kun perustuksesta lähtien on kaikki viturallaan?
Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!
Quote from: M on 22.07.2009, 11:11:01
Peruskysymys: miksi noilla aidoilla ja oikeilla händikäppeillä varustettuja mamujälkeläisiä pitäisi ohjata korkeakouluihin?
Tämä korkeakouluttamisongelma juontanee juurensa siitä, että mamuoppilaat hakevat ja pääsevät lukioon huonommalla keskiarvolla kuin kantaväestö.
Positiivista syrjintää? Voi olla, mutta kovin lyhytnäköistä, sillä lukiosta pitää vielä jatkaa jonnekin, ja lukiohan valmentaa korkeakouluopintoihin.
Yliopiston pääsykoesalit käyvät kohta ahtaiksi
Yliopisto: Opiskelijamäärä pysyi ennallaan, vaikka hakijoita oli enemmän. Puolet Tampereen yliopiston opiskelijoista on Pirkanmaalta.
Neljäs kerta toden sanoi, ja Aref Jalili-Monir pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Lääketieteelliseen haki 160 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva: Hannu Kivimäki - Aamulehti
Tampereen yliopistoon pääsi tänä kesänä vain noin joka kymmenes hakija. Eilen tiistaina ilmoitettiin viimeiset pääsykoetulokset.
Tampereen yliopiston hakijamäärät kasvoivat roimasti tälle vuodelle. Hakijoiden määrän kasvua on selitetty huonolla taloustilanteella.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/yliopiston-paasykoesalit-kayvat-kohta-ahtaiksi/150234
---
Mitä on teatteritiede?
Quote from: gloaming on 22.07.2009, 16:10:00
Mitä on teatteritiede?
Tiede joka tutkii teatteria.
http://www.helsinki.fi/taitu/teatteritiede/
Quote from: gloaming on 22.07.2009, 16:10:00
Neljäs kerta toden sanoi, ja Aref Jalili-Monir pääsi opiskelemaan lääkäriksi. Lääketieteelliseen haki 160 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva: Hannu Kivimäki - Aamulehti
Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.
Quote from: Oho on 22.07.2009, 16:31:38
Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.
Hatunnosto Arefin resilienssille joka tapauksessa. Neljäs kerta toden sanoo.
Quote from: Embo on 22.07.2009, 15:54:50
Tämä korkeakouluttamisongelma juontanee juurensa siitä, että mamuoppilaat hakevat ja pääsevät lukioon huonommalla keskiarvolla kuin kantaväestö.
Joita peruskoulun päättötodistuksen numeroita vielä
erityistoimin korotetaan
keskimäärin yhden arvosanan verran per maahanmuuttajataustainen verrattuna osoitettuun osaamiseen.
Olisiko jossain viitettä tuohon numerojen nostamisen alkuperäiseen käskytykseen ja sen mahdollisiin perusteluihin? Törmäsin ohimennen mainintaan siitä Opetushallituksen raportissa "Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä" (http://www.oph.fi/julkaisut/2008/maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf).
Quote from: gloaming
Mitä on teatteritiede?
Pellet analysoivat toisiaan. Sitten kolmas palkkaa virkaan.
Quote from: gloaming
Neljäs kerta toden sanoo.
Oliko se lääkikseen pyrkineiden keskiarvo jossain 3 pääsykokeessa, kun niistä viimeksi mainittiin. Ja melkein turha yrittääkkään ilman preppauskursseja. Olipa joku päässyt oliko se kuudennella yrittämällä :o Noita "vaikeita" tiedekuntia on muutamia, ja taso päästä sisään on todella kova. Huomauttaisin, onkos se nyt HKK:n ulkomaankielisille linjalle tulee olla SAT-kokeesta sellaisia lukuja että se on vain 5% testin tehneistä. Että ne mamut ei paljo anteeks saa, vastoinpäin.
Mitä tulee tuohon taloustilanteeseen & hakijamääriin korrelaatio on ihan selvä. Muistaakseni hain "hullujen vuosien" taitteessa opiskelemaan, paikkoja oli joku 30, edellsvuonna hakijoita 25, samana vuonna joku 60... seuraavana vuonna "Suomi ei devalvoi" tuli 200 hakijaa olisiko ollut sitten laman syvimmässä kurimuksessa reippaasti yli...
Quote from: gloaming on 22.07.2009, 16:37:12
Quote from: Oho on 22.07.2009, 16:31:38
Suomesta ei varmaan enää löydy ensimmäistäkään sanomalehteä, jonka suhtautuminen maahanmuuttoon ja -muuttajiin olisi jotenkin neutraalin kiihkotonta saatikka värisokeaa. Kuinkahan tarkkaan piti toimittajan hyväksyttyjen listaa perata ennen kuin sopivan eksoottinen nimi ja pärstävärkki löydettiin. Tai noi voittaahan joku lotossakin.
Hatunnosto Arefin resilienssille joka tapauksessa. Neljäs kerta toden sanoo.
Totally off-topic, mutta nimestä tuli kyllä mieleen että onneksi ei ole maahanmuuttanut Walesiin. Siellä kun "araf" tarkoittaa hidasta...
Rasistinen kieli se.
Quote from: M on 22.07.2009, 15:03:25
Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!
;D tästä oli pakko antaa nuivimispiste+! Jämpti se on!
Quote from: PetethePerkele on 22.07.2009, 19:42:35
Quote from: M on 22.07.2009, 15:03:25
Vittu! Me maisterit olemme myös parhaita rakentajia! Ja vain vaatimattomuuteni ynnä hyvä kotikasvatukseni estävät kirjoittamasta, että me olemme ihan mahdottoman hyvia sängyssäkin. Kyllä jämpti on näin!
;D tästä oli pakko antaa nuivimispiste+! Jämpti se on!
Tänks!
Maahanmuuttajille pitää luoda samanlainen valtaväestöä syrjivä kiintiöjärjestelmä, mikä on jo ihan normaalia arkipäivää erään kielellisen vähemmistön etuoikeutena. Kyllä päättäjiemme pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia valtaväestöä syrjivien etuisuuksien jakamisessa.
Annetaas sitten olla tämän asian tässä, eikö vain.
Quote from: Totuusko? on 22.07.2009, 20:17:17
Maahanmuuttajille pitää luoda samanlainen valtaväestöä syrjivä kiintiöjärjestelmä, mikä on jo ihan normaalia arkipäivää erään kielellisen vähemmistön etuoikeutena. Kyllä päättäjiemme pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia valtaväestöä syrjivien etuisuuksien jakamisessa.
Ymmärrän pointtisi! Kaikkien vähemmistöjen on saatava syrjiä valtaväestöä yhtä järjestäytyneesti! Tässäpä tavoitetta kerrakseen!
Quote from: Roope on 21.07.2009, 18:19:08Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä?
Siksi, että jos motivaatiovaikeuksista kärsiviä ei otettaisi sisään korkeakouluun, pidettäisiin luentoja lähes tyhjille saleille.
Yliopistossa opiskellessani eräs maahanmuuttaja änkesi mukaan luennoille, niihinhän on vapaa pääsy kaikille halukkaille, julkisia tilaisuuksia kun ovat. Oli kuulemma ollut samaan aikaan pääsykokeissakin kuin minä. Olin kovasti otettu siitä, että tämä kaveri oli päättänyt osallistua luennoille huonosta pääsykoemenestyksestä huolimatta. Ehkäpä seuraavana vuonna pääsykoemenestys olisikin parempi.
Hämmästykseni oli kyllä suuri, kun kyseinen kaveri alkoi kyselemään minulta pääsykoekirjoja. Sanoi, ettei ollut vielä nähnyt niitä. Kysyin, kuinka hän oli voinut olla pääsykokeissa lukematta pääsykoekirjoja. Hän sanoi, että pääsykoekirjat ovat liian kalliita hankkia.
Myötähäpeän tunteeni olivat myös melkoiset, kun tämä sama tyyppi roikkui proffan hihassa aina luennon jälkeen ja tiedusteli, kuinka opiskeluoikeuden saisi ilman sellaista muodollisuutta kuin pääsykoe. Itse olin uhrannut lähes kaiken sisään päästäkseni. Tasavertainen pääsykoe on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys, kun harvoille paikoille valitaan opiskelijoita kymmenen kertaa suuremmasta määrästä halukkaita hakijoita. Onneksi ei päässyt varsinaiseksi (opiskelijaksi) takaovesta, muuten minulla olisi kyllä kasvanut sarvi otsaan...
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 22.07.2009, 22:40:00
Quote from: Roope on 21.07.2009, 18:19:08Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä?
Siksi, että jos motivaatiovaikeuksista kärsiviä ei otettaisi sisään korkeakouluun, pidettäisiin luentoja lähes tyhjille saleille.
Luentosalit pysyvät parhaiten täynnä, kun korkeakouluun valitaan kaikkein motivoituneimmat ja osaamisensa osoittamiseen kykenevät. Niihin ei tarvita näön vuoksi penkintäyttäjiä kuten Oscar-gaalaan.
Kaikilla voi olla ajoittaisia motivaatio-ongelmia. Korkeakoulut kuitenkin haluavat valikoida opiskelijat siten, että "koulutukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen". Maahanmuuttajaopiskelijoiden suurimmiksi ongelmiksi on todettu huono suomen, ruotsin ja englannin kielen taito sekä motivaation puute. Kiintiöt ja erityistoimet eivät lisää kenenkään motivaatiota.
Peruskoulussa voidaan inkluusion toteutumisen takeeksi tehdä HOJKS= henkilökohtainen opetuksenjärjestämissuunnitelma.Oppilaan opiskeluohjelmaa helpotetaan. Voidaanhan samalla tavalla perustaa mukautettuja lukioita ja hojksata akateeminen tutkintokin.
Pästötodistuksessa on sitten * niitten aineitten kohdalla jotka on helpotettu.
*lukio ja *yliopisto soveltuu erinomaisen hyvin niille mamuopiskelijoille, joiden alkuopetus on jäänyt puutteellikseksi esim. juuri puutteellisten olosuhteitten, puutteellisten opiskelutarvikkeiden ja mahdollisten puutteellisen, opiskelumotivaation takia.
Ei mitään pääsykokeita, ei mitään pohjakoulutusta. Yliopiston opo voi sitten auttaa vaikeimmissa aineissa, kuten tiedonhankintamenetelmät, kielikokeet ja kaikki muu turha sälä, joka sisältyy nykyisiin opintovaatimuksiin.
Täälläkin verenpainemittari meni säpäleiksi.
Quote from: Roope on 22.07.2009, 23:02:52Kaikilla voi olla ajoittaisia motivaatio-ongelmia. Korkeakoulut kuitenkin haluavat valikoida opiskelijat siten, että "koulutukseen valikoituu motivoituneita ja kielitaitoisia opiskelijoita, joilla on riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen"
Jos tavoite on tuo, niin mielestäni on hullua, ettei pääsykokeissa kartoiteta mitenkään pyrkijän taloudellista tilannetta. Varallisuuden määrä kun on erittäin tärkeä tekijä sen kannalta, onko ihmisellä "riittävät edellytykset korkeakouluopinnoissa menestymiseen".
Quote from: M on 22.07.2009, 00:06:48ei ollut kansalaisoikeusjärjestöjä eikä tasoituspistejärjestelmiä saati kiintiöitä tarjolla umpipunaisen savolaisen duunariperheen vesalle.
Affirmative actionin idea ei käsittääkseni ole niinkään parantaa duunariperheiden, vaan työttömien perheiden lasten asemaa.
Ja mä haluan sitten myös jatkossa tasapuolisuuden nimissä mamuille helpotuksia ruotsinkielisiin korkeakouluihin pääsyyn, ja itselleni myös, kun toi Ruotsi ei koskaan ole tarttunut kunnolla päähän, vaikkakin sitä on joutunut vuosi kaudet väkisin lukemaan.
Mamulla on huomattava etuasema suomenkielen oppimiseen, kuin verrattuna suomenkielisen ruotsin kielen oppimiseen nähden, sillä mamuhan asuu valmiiksi suomenkielisten keskellä, jossa olisi mahdollisuus oppia suomea jo ihan puhumalla sitä ympärillään olevien kantaväestön edustajien kanssa.
Suomenkieliset kunnat täytetään ensin mamuilla, sitten suomenkieliset korkeakoulut. Selkeää RKP:n ajamaa linjaa, jolle annetaan varmasti taas kerran siunaus kuten kaikelle suomenkielisten polkemiseen liittyvälle toiminnalle.
Huhu kertoo, että takavuosina joku suomalainen olisi pyrkinyt Suomessa yliopistoon lukemaan oikeustiedettä (vai oliko lääketiedettä, jompi kumpi muistaakseni), eikä päässyt. Näppäränä ihmisenä pyrki ulkomaalaiskiintiössä norjalaiseen yliopistoon opiskelemaan ja pääsikin ulkomaalaisille tarkoitetussa kiintiössä. Kun paikka oli varmistunut, hän anoi opiskelijavaihtoon Suomeen ja pääsi Suomeen opiskelemaan tutkinnon alusta loppuun ilman pääsykokeita. Ilmeisesti ei päivääkään opiskellut Norjassa.
Minun mielestäni kaikenlainen keinottelu tulee pyrkiä estämään. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pitää hakeutua ennen kaikkea omien kykyjen perusteella. Inkluusioajattelu kuuluu oppivelvollisuuskouluun, jossa sillä on päivänselvä paikkansa. Tämän jälkeen kuitenkin vain omat kyvyt ja omat ponnistukset ratkaisevat jatko-opintoihin hakeutumisen. Kukin opiskelija edustaa vain itseään, ei etnistä ryhmää eikä uskontoa.
Quote from: Orpakytsä on 22.07.2009, 23:54:36
Huhu kertoo, että takavuosina joku suomalainen olisi pyrkinyt Suomessa yliopistoon lukemaan oikeustiedettä (vai oliko lääketiedettä, jompi kumpi muistaakseni), eikä päässyt. Näppäränä ihmisenä pyrki ulkomaalaiskiintiössä Norjalaiseen yliopistoon opiskelemaan ja pääsikin ulkomaalaisille tarkoitetussa kiintiössä. Kun paikka oli varmistunut, hän anoi opiskelijavaihtoon Suomeen ja pääsi Suomeen opiskelemaan tutkinnon alusta loppuun ilman pääsykokeita. Ilmeisesti ei päivääkään opiskellut Norjassa.
Minun mielestäni kaikenlainen keinottelu tulee pyrkiä estämään. Peruskoulun jälkeisiin opintoihin pitää hakeutua ennen kaikkea omien kykyjen perusteella. Inkluusioajattelu kuuluu oppivelvollisuuskouluun, jossa sillä on päivänselvä paikkansa. Tämän jälkeen kuitenkin vain omat kyvyt ja omat ponnistukset ratkaisevat jatko-opintoihin hakeutumisen. Kukin opiskelija edustaa vain itseään, ei etnistä ryhmää eikä uskontoa.
Totta.
Kaikenlainen kiintiöajattelu on nyrkkiraudalla painotettu isku kyvykkyyden ja lahjakkuudeen naamatauluun.
QuoteSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten
mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?
Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, että seurauksena on korkeakoulujärjestelmän rapautuminen, ensin valmistuneiden osaamisen osalta ja sitten korkeakoulututkinnon arvon osalta.
Sivuseurauksena maan henkinen eliitti (siis se oikea "älymystö") tuhoutuu ja korkeimmissa oppilaitoksissa käytävä teoreettinen keskustelu valtiossa vallitsevista arvoista muuttuu uskontoon verrattavaan hymistelyyn, jossa hyväksytyistä mielipiteistä tulee dogmaa (vrt. Jukka Relanderin ja Jarkko Tontin itseäänonnittelevat "me ollaan älymystöä"-saarnat, joissa eri mieltä olevat todistetaan väärässä olijoiksi niinkin syvällisellä metodilla kuin "me ollaan fiksuja ja muut ihan tyhmiä, joten totta kai tyhmät on väärässä" (http://www.vihrealanka.fi/node/3302)). Mielenkiinnolla olen seurannut USA:n yliopistojärjestelmän kehitystä jo viitisen vuotta, kukaan ei tiedä minkälaisia seurauksia yliopiston tehtävien romuttamisesta on tullut vaikka 10 vuoden päästä.
Quote from: MokuMan on 23.07.2009, 00:12:27
QuoteSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?
Kulttuurimarxistinen egalitarismi pitää sisällään olettamuksen siitä, että yhtäläiset mahdollisuudet johtavat suoraan yhtäläisiin tuloksiin. Tulokset eivät ole yhtäläiset, ergo mahdollisuudet eivät ole yhtäläiset. Punainen väri on pinttynyt akateemiseen maailmaan ja sen instituutioihin.
QuoteSivuseurauksena maan henkinen eliitti (siis se oikea "älymystö") tuhoutuu ja korkeimmissa oppilaitoksissa käytävä teoreettinen keskustelu valtiossa vallitsevista arvoista muuttuu uskontoon verrattavaan hymistelyyn, jossa hyväksytyistä mielipiteistä tulee dogmaa (vrt. Jukka Relanderin ja Jarkko Tontin itseäänonnittelevat "me ollaan älymystöä"-saarnat, joissa eri mieltä olevat todistetaan väärässä olijoiksi niinkin syvällisellä metodilla kuin "me ollaan fiksuja ja muut ihan tyhmiä").
Varsin valaisevasti poliittisen korrektiuden noususta Yhdysvaltain yliopistoissa ja sen henkisestä perinnöstä kertoo dokumentti "Indoctrinate U":
Osa 1: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5ut_jv1h_.html
Osa 2: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5wj_jv1h_.html
Osa 3: http://www.wat.tv/video/indoctrinate-3-z5xo_jv1h_.html
Quote from: MokuMan on 23.07.2009, 00:12:27
QuoteSuomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
Estääkö jokin (näkyvä tai piilotettu) mekanismi mamuja osallistumasta pääsykokeisiin, vai millä perusteella mamunuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin olisi jotenkin huonompi kuin kantaväestöllä?
Jospa suomalaisessa hakuprosessissa on liian monta mutkaa.
Kokosin tähän ohjeet maahanmuuttajalle, joka haluaa yliopistoon opiskelemaan:
1. Varmista hakukelpoisuutesi. Ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon (IB), Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB), Reifeprüfung-tutkinnon tai ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi hakea yliopistoon opiskelemaan. Jos sinulla ei vielä ole mitään näistä, niin suorita ensin joku edellä mainituista tutkinnoista ja pyri vasta sitten yliopistoon.
2. Hae käsiisi haluamasi oppialan pääsykoevaatimukset ja toimi niiden mukaan. Osta tarvittavat pääsykoekirjat, lainaa ne kirjastosta tai lainaa kavereilta.
3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana. Tällöin karsitaan jyvät akanoista ja mitataan motivaation taso. Pääsykoepäivä on lastenleikkiä ja pelkkä loppuhuipentuma tähän raakaan työhön verrattuna.
4. Ota selvää, missä pääsykoe on ja ilmoittaudu ajoissa pääsykokeeseen. Ota kokeeseen vaadittava materiaali mukaan. (Henkilöllisyystodistus, taskulaskin ym tarpeellinen)
5. Suorita pääsykoe niin hyvin kuin osaat, käytä rajallinen aika tarkoin hyödyksesi.
6. Odottele koetuloksia. Jos pääsit sisään, onnea! Jos et päässyt, mieti, haluatko vielä ensi vuonna yrittää uudestaan, vai haetko mieluummin muualle opiskelemaan.
Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että korkeakoulujärjestelmän romuttaminen estettäisiin ja näitä "positiivisia erityiskohtelu"-kiintiöitä ei otettaisi käyttöön. Poliittisella tasolla tämän vastustaminen kannattaa keskittää pariin pääpointtiin: (1) Tämä on todellista rasismia, jossa suomalaisia rankaistaan pelkästään heidän ihonväristään; (2) Mitä helpommaksi korkeakoulutukseen pääsy tehdään, sitä huonompia tuloksia tulee. Jos on vaikeuksia jo korkeakouluun pääsemisessä, miksei kouluttauduta alemmilla tasoilla?
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:27:31
3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana.
Jotta nyt ei menisi liioitteluksi, niin on todettava, että kyllä Suomen yliopistoissa on paljon myös sellaisia oppiaineita, joihin päästäkseen ei tarvitse läpikäydä tuollaista ruljanssia. Esim. Tampereen yliopistoon pääsee lukemaan suomen kieltä tai englannin kielen kääntämistä, jos lukee puolet pääsykoekirjasta kertaalleen läpi. Matematiikkaa pääsee lukemaan, vaikkei kävisi edes koko pääsykokeissa.
Ohjeistustasi voisi siis tältä osin muuttaa, jottei se aiheuta ihmisissä turhaa toivottomuuden tunnetta.
Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 23.07.2009, 00:31:46
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:27:31
3. Lue ja pänttää pääsykoemateriaali ulkoa niin että unissasikin osaat koko aineiston etu- ja takaperin. Tähän uppoaa usein puolesta vuodesta muutamaan vuoteen intensiivistä ja määrätietoista työtä. Todellinen pääsykoe tapahtuu näiden lukutäyteisten kuukausien ja vuosien aikana.
Jotta nyt ei menisi liioitteluksi, niin on todettava, että kyllä Suomen yliopistoissa on paljon myös sellaisia oppiaineita, joihin päästäkseen ei tarvitse läpikäydä tuollaista ruljanssia. Esim. Tampereen yliopistoon pääsee lukemaan suomen kieltä tai englannin kielen kääntämistä, jos lukee puolet pääsykoekirjasta kertaalleen läpi.
Ohjeistustasi voisi siis tältä osin muuttaa, jottei se aiheuta ihmisissä turhaa toivottomuuden tunnetta.
OK. Omat kokemukseni ovat hiukan toisenlaiset. En kyllä ymmärrä silti, mitä "ruljanssia". Kovaa pänttäämistä, suoraviivaista toimintaa. Sen yksinkertaisen totuuden ymmärtäminen, ettei kyse lopulta ole muusta kuin siitä, että eniten töitä tehneet pääsevät jatkoon riittää. ;D Tosin en olekaan humanisti.
Pääsykoetilastoja esim täällä:
http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html
http://www.utu.fi/opiskelu/tilastot/hakijat/index.html
Eikös jossakin ole nykyisin yhdellä nettisivulla kaikki yliopistoon hyväksytyt?
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:32:08
Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.
Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 23.07.2009, 00:35:52
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:32:08
Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.
Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.
Varmaan pitää paikkansa, jos on lahjakas kyseisillä alueilla. Pääsykoetilastojen mukaan kuitenkin varsin moni ei pääse hakemaansa opiskelupaikkaan. Tässä esimerkiksi Tampereelta. Kilpailu on kuitenkin suhteellisen kovaa: http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html
Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus
292 hakijaa, joista 38 hyväksytty
Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Kuvataidepainotteinen luokanopettajakoulutus, Hämeenlinna
244 hakijaa, joista 12 hyväksytty
Kasvatustieteiden tiedekunnan valinta
Matematiikan aineenopettajan koulutus
155 hakijaa, joista 12 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Kansantaloustiede
562 hakijaa, joista 31 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Laskentatoimi
507 hakijaa, joista 26 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Markkinointi
804 hakijaa, joista 20 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Vakuutustiede
293 hakijaa, joista 17 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Yrityksen hallinto
622 hakijaa, joista 21 hyväksytty
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta
Yritysjuridiikka ja vero-oikeus
498 hakijaa, joista 22 hyväksytty
Lastentarhanopettajien yhteisvalinta
Varhaiskasvatuksen koulutus
957 hakijaa, joista 59 hyväksytty
Luokanopettajien yhteisvalinta
Luokanopettajan koulutus, Hämeenlinna
1796 hakijaa, joista 57 hyväksytty
Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Bioteknologian koulutusohjelma
291 hakijaa, joista 29 hyväksytty
Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Hoitotyön johtamisen koulutusohjelma
216 hakijaa, joista 20 hyväksytty
Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Hoitotyön opettamisen koulutusohjelma
201 hakijaa, joista 20 hyväksytty
Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Kansanterveystiede
216 hakijaa, joista 12 hyväksytty
Lääketieteellisen tiedekunnan valinta
Lääketieteen koulutusohjelma
1029 hakijaa, joista 110 hyväksytty
Sosiaalityön yhteisvalinta
Sosiaalityö
589 hakijaa, joista 39 hyväksytty
Sosiaalityön yhteisvalinta
Sosiaalityö, Porin yksikkö
158 hakijaa, joista 8 hyväksytty
Sosiologian yhteisvalinta
Sosiologia
455 hakijaa, joista 22 hyväksytty
Sosiologian yhteisvalinta
Sosiologia, Porin yksikkö
82 hakijaa, joista 6 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Aluetiede
209 hakijaa, joista 21 hyväksytty
Englantilainen filologia
704 hakijaa, joista 55 hyväksytty
Etnomusikologia
68 hakijaa, joista 10 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Filosofia
203 hakijaa, joista 13 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi
167 hakijaa, joista 20 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Hallintotiede
407 hakijaa, joista 21 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Historia
602 hakijaa, joista 39 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Informaatiotutkimus
297 hakijaa, joista 32 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Julkisoikeus
247 hakijaa, joista 25 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Kansainvälinen politiikka
386 hakijaa, joista 20 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallisoikeus
90 hakijaa, joista 13 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallispolitiikka
137 hakijaa, joista 16 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Kunnallistalous
104 hakijaa, joista 15 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Logopedia
287 hakijaa, joista 10 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Matematiikka/tilastotiede
338 hakijaa, joista 103 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, englanti
443 hakijaa, joista 24 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, saksa
65 hakijaa, joista 17 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen ko, venäjä
45 hakijaa, joista 10 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Pohjoismaiset kielet
161 hakijaa, joista 29 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Psykologia
1183 hakijaa, joista 25 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Puheoppi
204 hakijaa, joista 14 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Ranskan kieli
118 hakijaa, joista 17 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Saksan kieli ja kulttuuri
120 hakijaa, joista 32 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipolitiikka
164 hakijaa, joista 28 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipolitiikka, Porin yksikkö
48 hakijaa, joista 7 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Sosiaalipsykologia
345 hakijaa, joista 16 hyväksytty
Suomen kieli
261 hakijaa, joista 30 hyväksytty
Suomen kirjallisuus
198 hakijaa, joista 18 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Tiedotusoppi
1063 hakijaa, joista 40 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Tiedotusoppi, kuvajournalismin linja
236 hakijaa, joista 6 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Valtio-oppi
299 hakijaa, joista 23 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Venäjän kieli ja kulttuuri
120 hakijaa, joista 17 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Yleinen kirjallisuustiede
221 hakijaa, joista 18 hyväksytty
Tampereen yliopiston päävalinta
Ympäristöpolitiikka
163 hakijaa, joista 11 hyväksytty
Tietojenkäsittelytieteiden yhteisvalinta
Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma
478 hakijaa, joista 136 hyväksytty
Erillisvalinta luokanopettajan koul. (Snellman-kk)
Luokanopettajan koulutus, Hämeenlinna
16 hakijaa, joista 3 hyväksytty
MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Accounting and Finance
138 hakijaa, joista 8 hyväksytty
MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Management and Organisation
247 hakijaa, joista 7 hyväksytty
MDP in Business Competence
MDP in Business Competence, Marketing
170 hakijaa, joista 2 hyväksytty
Itse kuulun juuri siihen porukkaan, joka lahjattomana joutuu luottamaan istumalihaksiinsa lahjakkuuden sijaan. Toimii se niinkin, ei helposti, mutta sitten vaikka vaikeasti, kunhan toimii.
Opettajilla sanotaan olevan vähemmän hyvät palkat, mutta ei se näytä suosiota laskeneen.
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 01:23:25
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 23.07.2009, 00:35:52
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:32:08
Itse asiassa tuo kirjoittamani ohje ei ole vain maahanmuuttajalle, vaan ihan kaikille - tasapuolisesti.
Sitä suuremmalla syyllä sitä kannattaisi muuttaa totuudenmukaisemmaksi. Kyllähän varmasti johonkin lääkiksen ja oikiksen pääsykokeisiin pitää lukea ahkerasti, mutta tosiaan esim. kieliä ja matematiikkaa pääsee kyllä lukemaan ilman sen suurempaa stressaamista.
Etnomusikologia
68 hakijaa, joista 10 hyväksytty
Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? :D
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 01:23:25
Varmaan pitää paikkansa, jos on lahjakas kyseisillä alueilla. Pääsykoetilastojen mukaan kuitenkin varsin moni ei pääse hakemaansa opiskelupaikkaan. Tässä esimerkiksi Tampereelta. Kilpailu on kuitenkin suhteellisen kovaa: http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html
Ei siinä sen kummempia lahjoja vaadita, auttava luku- ja laskutaito riittää.
Selailin itsekin samaa listaa aikani kuluksi, ja pitää todeta heti yksi asia, joka kopioimissasi luvuissa kannattaisi muuttaa: hakijamäärän sijasta kannattaisi sisään otettujen määrää verrata mieluummin valintakokeeseen osallistuneiden määrään. Se näyttää olevan alalla kuin alalla huomattavasti pienempi kuin hakijoiden määrä.
Lisäksi on hyvä muistaa, että mitä huuhaampi ala, sitä heikompaa on opiskelemaan pyrkivä aines, ja sitä enemmän on tarjolla peruutuspaikkoja. Noista luvuista saatiin tänään työkaverien kanssa aikaan pieni väittely, kun Aamulehdessä luki, että "helpointa on päästä lukemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä." Minun mielestäni pelkästään sisäänottoprosenttien perusteella ei voi päätellä, mihin koulutushaaraan on helpointa päästä sisään. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että esim. ruotsin ja saksan kieltä on helpompi päästä opiskelemaan kuin matematiikkaa.
Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma. Omista pääsykokeista on jo aikaa ja sen jälkeen kriteerit ovat ehtineet muuttua... :roll: :P
Mitä tulee itse maahanmuuttajien erityistarpeisiin ja niiden huomioimiseen, eivätkö suomalaisetkin lähtiessään ulkomaille opiskelemaan ole maahanmuuttajia. Pitäisikö heidänkin erityistarpeensa tällöin huomioida?
Ok. Tämä oli sarkasmia. Tajusin kyllä, että kyse on "varsinaisten" maahanmuuttajien erityistarpeista. On niin tolkuttoman vaikea tajuta, miten "varsinaiset" tarvitsevat jatkuvasti aivan joka asiassa erityistarpeidensa huomioimista. Ja missä kohtaa "varsinainen" ei ole enää "varsinainen", vaan on suomalaisen kanssa samalla viivalla. Onko edes silloin, jos ja kun "varsinainen" aloittaa koulunkäynnin normaalisti 7-vuotiaana, kuten suomalaislapset. Voi muumi.
Quote from: Phantasticum on 23.07.2009, 02:34:37
Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla?
Kyllä. Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin, että kielillä ja matematiikalla on yksi selkeä ero: matematiikassa pitää oikeasti ymmärtää lukemansa. Kielissä voi hyvin pienilläkin älynlahjoilla pärjätä hyvin, jos vain pänttää tarpeeksi, mutta matikassa tämä on kinkkisempää.
Quote from: Phantasticum on 23.07.2009, 02:34:37
Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma.
Kyllä pääsee, ainakin matematiikkaan. Helsinkiin tarvitaan E tai L, puskayliopistoissa riittää magnakin.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 23.07.2009, 02:51:01
Quote from: Phantasticum on 23.07.2009, 02:34:37
Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla?
Kyllä. Henkilökohtainen mielipiteeni on kuitenkin, että kielillä ja matematiikalla on yksi selkeä ero: matematiikassa pitää oikeasti ymmärtää lukemansa. Kielissä voi hyvin pienilläkin älynlahjoilla pärjätä hyvin, jos vain pänttää tarpeeksi, mutta matikassa tämä on kinkkisempää.
Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.
Matematiikassa se katto vain tulee helpommin vastaan. Kyky ei riitä. Eikä se matematiikan kyky kehity ilman työtä. Ei mikään derivaatta mene jakeluun ihan tuosta vain. Kaikki aloitetaan ynnälaskusta eskarissa.
Eikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.
Samoin kaikki muukin yliopistotason opiskelu vaatii paitsi istumalihaksia niin mieleenpainamiskykyä.
Kaikki opskelu vaatii pohjatiedot. Aivoja voidaan verrata tietokoneen kansioluetteloihin. Ne kansiot pitää jossain oppimisen herkkyysvaiheissa avata ja niihin ptää tallentaa tietoja. Muuten ne jäävät tyhjiksi ja vaikka kuinka myöhemmin klikkailisit niitä auki, niin ei auta. Siellä ei ole mitään tallennukisa, joita voisi sitten alikansioittaa.
Quote from: UralinViikinki on 23.07.2009, 01:54:45
Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? :D
..noitarumpu soi syntyessäin...
Quote from: Orpakytsä on 23.07.2009, 00:27:31
Kokosin tähän ohjeet maahanmuuttajalle, joka haluaa yliopistoon opiskelemaan:
Hyviä ohjeita kaikille. Itse lisäisin vielä yhden kohdan:
Muista, ettei kyseessä ole "pääsykoe", vaan
valintakoe. Kysymys ei siis ole siitä, "pääsetkö" yliopistoon, vaan
valitaanko sinut opiskelijaksi valintakoemenestyksesi perusteella.
Tämä on mielestäni tärkeä käsitteellinen ero. Pääseminen on passiivista, valituksi tuleminen aktiivista toimintaa.
Quote from: UralinViikinki on 23.07.2009, 01:54:45
Voisiko joku täsmentää, minkälaisille aloille etnomusikologit hakeutuvat? :D
Veikkaan että musiikkialoille, esim. levy-yhtiöihin, eri musiikkitapahtumia järjestäviin organisaatioihin ja yrityksiin, musiikkijulkaisujen toimittajiksi, muusikoiksikin, jos lahjoja riittää.
Ei ole haihatteluala tuo, ei lainkaan.
Quote from: MokuMan on 23.07.2009, 10:23:54
Quote from: Phantasticum on 23.07.2009, 02:34:37
Eikös matematiikkaan pääse ihan pelkästään hyvällä matikan arvosanalla? Ja fysiikkaan? En kyllä ole varma.
Kyllä pääsee, ainakin matematiikkaan. Helsinkiin tarvitaan E tai L, puskayliopistoissa riittää magnakin.
Tampereella muistaakseni pääsee niin yliopistoon kuin teknilliseen yliopistoon matematiikan E tai L -arvosanalla. (itse jouduin aikoinaan osallistumaan pääsykokeeseen pitkän matikan L:stä huolimatta ;) )
Quote from: Minnelkirmö on 23.07.2009, 10:40:46Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.
Lukion kursseilla osoitetuilla taidoillahan ei ole korkeakouluun pääsemisen kanssa mitään tekemistä, sillä korkeakouluja kiinnostaa vain yo-todistus. Itse esim. olin pitkässä matikassa tosi huono (kurssinumerot olivat vitosta ja kutosta), mutta kirjoitin siitä E:n, ja tällä E:llä olisi päässyt suoraan matikkaa lukemaan, vaikka osaamiseni oli tosi heikoissa kantimissa.
QuoteEikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.
Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitetaan "yliopistotasolla". Väitän, että sisään pääsemiseen ei tarvita juurikaan lahjakkuutta, mutta jos haluaa suorittaa tutkinnon loppuun, se vaatiikin jo huomattavasti enemmän sekä älylliisiä että rahallisia resursseja.
Quote from: Leikkimielinen pihapeli on 23.07.2009, 14:24:19
Quote from: Minnelkirmö on 23.07.2009, 10:40:46Matemaattisia aianeita pääsee opiskelemaan "helpommin", muttei sentään ihan nollaosaamisella. Se osaaminen on pitänyt osoittaa jo lukiossa ja kirjoituksissa.
Lukion kursseilla osoitetuilla taidoillahan ei ole korkeakouluun pääsemisen kanssa mitään tekemistä, sillä korkeakouluja kiinnostaa vain yo-todistus. Itse esim. olin pitkässä matikassa tosi huono (kurssinumerot olivat vitosta ja kutosta), mutta kirjoitin siitä E:n, ja tällä E:llä olisi päässyt suoraan matikkaa lukemaan, vaikka osaamiseni oli tosi heikoissa kantimissa.
QuoteEikä kielten yliopistotasoa saavuta pelkällä lukemisella. Pitää olla älynlahjoja sen lisäksi, pitää olla myös vahva pohja, jolle rakentaa.
Riippuu vähän siitä, mitä tarkoitetaan "yliopistotasolla". Väitän, että sisään pääsemiseen ei tarvita juurikaan lahjakkuutta, mutta jos haluaa suorittaa tutkinnon loppuun, se vaatiikin jo huomattavasti enemmän sekä älylliisiä että rahallisia resursseja.
Olisitko sillä vitoskutosella ja E:llä sitten saanut tutkinnon matematiikka pääaineena valmiiksi? Yleensä E:n saa kasiysillä, joten sinulla on ollut melkoinen tuuri siinä kirjoitusarvonnassa.
QuoteOlisitko sillä vitoskutosella ja E:llä sitten saanut tutkinnon matematiikka pääaineena valmiiksi?
En olisi. Siksi en ymmärräkään, miksi yliopistoon otetaan opiskelijoita pelkän yo-kirjoitusarvosanan perusteella.
Quote from: Minnelkirmö on 23.07.2009, 17:01:47Yleensä E:n saa kasiysillä, joten sinulla on ollut melkoinen tuuri siinä kirjoitusarvonnassa.
Jos yo-kirjoitukset ovat mielestäsi arvontaa, eikö olisi viisaampaa, että korkeakoulut pisteyttäisivät oppilaita mieluummin koko lukion aikaisen näytön kuin yksittäisen kokeen perusteella?
Ruotsin kielessä minulla oli ihan sama homma: kursseista vitosia ja kutosia, yo-kokeesta eximia. Yo-koesysteemissä on kauttaaltaan mielestäni sellainen valuvika, että se suosii laiskoja oppilaita ahkerien kustannuksella.
Quote from: Phantasticum on 23.07.2009, 02:34:37
Ok. Tämä oli sarkasmia. Tajusin kyllä, että kyse on "varsinaisten" maahanmuuttajien erityistarpeista. On niin tolkuttoman vaikea tajuta, miten "varsinaiset" tarvitsevat jatkuvasti aivan joka asiassa erityistarpeidensa huomioimista. Ja missä kohtaa "varsinainen" ei ole enää "varsinainen", vaan on suomalaisen kanssa samalla viivalla. Onko edes silloin, jos ja kun "varsinainen" aloittaa koulunkäynnin normaalisti 7-vuotiaana, kuten suomalaislapset. Voi muumi.
Kielitaidon osalta tähän on kehitetty mittari, ns. kielitaidon taitotasoasteikko. Helsingin yliopiston sivuilta löytyy taitotasot yliopisto-opintoja ajatellen (http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taitotasot.htm) ja OPH:n sivuilla ne on esitetty peruskoulun OPSin yhteydessä (http://www.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc). Karkeana yleistyksenä tasot menevät näin:
A - osaa puhua yksinkertaisia itseen liittyviä asioita ja selviytyy esim. kaupassa ja välitunnilla
B - osaa monimutkaisempia kielen rakenteita, osaa ilmaista toiveita tai tulevan ja menneen eroja
C - osaa puhua abstraktilla tasolla ja kykenee opiskelemaan käyttäen tätä kieltä.
Suomalaisen, joka opiskelee englantia, tulee lukiossa saavuttaa taso C eli n. 7 vuotta koulussa tapahtuvaa opetusta pitäisi riittää. Maahanmuuttajan sopinee olettaa omaksuvan kielitaidon tason nopeammin, sillä kielen opiskelu on hänelle välttämättä intensiivisempää kuin kouluenkku 2 kertaa viikossa.
Yksilölliset erot täysin poissulkien ummikkona tänne tullut 7-vuotias käy valmistavaa opetusta n. vuoden ja menee vasta tämän jälkeen 1. luokalle, joten yläastetta aloittaessaan hänellä pitäisi olla riittävät valmiudet suomeksi opiskeluun. Ts. voidaan ajatella olevan samalla viivalla.
Koitan etsiä tästä vähän tarkemmin, että miten näitä taitotasoja on tutkittu saavutettavan.
EDIT: Vähän liikoja vaadin vissiin lukiolaisilta :P Lukiossa pitää siis saavuttaa B2-taso, joka on tietoaineiden opiskeluun riittävä taso. Tästä on selventävä kaavio Eija Aallon dialuennossa toisella sivulla (4. dia): http://www.edu.fi/maahanmuuttajat/eija_aalto.pdf
Takavuosina aika monelle linjalle pääsi ulkomaalaisena helpommin opiskelemaan kuin suomalaisena. Käsittääkseni käytännöstä on jo pitkälti luovuttu, mutta hiukan alkaa epäilyttämään, kun SYL:in kannanoton luin.
Mitään lähdettä minulle ei ole väitteitteni tueksi, ihan muistini varassa olen.
Ennen ulkomaalainen saattoi pyrkiä omassa kiintiössään. Perusvaatimuksena oli hyväksytysti suoritettu pääsykoe, mikä tarkoittaa vain sitä, että pääsykokeen kaikista osioista saa vähintään 50% pisteistä.
Kuitenkin varsinainen kilpailu opiskelupaikoista tapahtuu 70-80% tienoilla.
Jos ulkomaalaisia hakijoita oli esimerkiksi 1 tai 2, heidät molemmat otettiin opiskelemaan, kunhan 50% pisteistä oli suoritettu. Jos hakijoita olikin 3, heistä 2 parasta sai opiskelupaikan. Mahtoi harmittaa sitä kantista, joka oli saanut 69% pisteistä, eikä päässyt opiskelemaan, kun samaan aikaan 55% pisteistä saanut ulkomaalainen pääsi opiskelemaan. Toivon totisesti, ettei tällainen valintamenettely palaa takaisin.
Ainakin Moped-koulun (Monikulttuurinen Pedagogiikka) sivuilla venäjänkielisten maahanmuuttajien osalta esitetään tällaisia lukuja:
http://www.tkukoulu.fi/~moped/opetus/venajankieliset1.html#13
QuoteTutkimukset kertovat, että sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan 5-7 vuotta (Hall).
Tuohon 5-7 vuotta -kestoon viitataan useimmissa suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmissa koulujen sivuilla.
QuoteKielen opiskeluun vaikuttaa myös lapsen ikä. On huomattu, että 8-11-vuotiaat saavuttavat oman ikäluokkansa kielitaidon tason 2-5 vuodessa; 5-7-vuotiaat tarvitsevat siihen 3-8 vuotta ja 12-15-vuotiaat 6-8 vuotta (Pitkänen 1998,9). Mitä aikaisemmin ihminen alkaa kehittyä kaksikieliseksi, sitä vaivattomammin hän näyttää omaksuvan uuden kielen. Tällöin oman kielen vaikutus ei ole vielä voimakas, ja lapsi voi omaksua uuden kielen oikean intonaation ja ääntämisen. "Yhdestoista ikävuosi on tärkeä raja kielenoppimisen kannalta. Voidaan olettaa, että yksilön kyky omaksua moitteeton ääntämys ja aito intonaatio vähenevät tämän ikävuoden jälkeen" (Laurén 1991,23).
Quote from: Leikkimielinen pihapeli
Ruotsin kielessä minulla oli ihan sama homma: kursseista vitosia ja kutosia, yo-kokeesta eximia. Yo-koesysteemissä on kauttaaltaan mielestäni sellainen valuvika, että se suosii laiskoja oppilaita ahkerien kustannuksella.
Ja sitten kehtaat viellä valittaa, että sinua kutsutaan yliopistopellenä
Kyllä yliopistoon pitää hyväksyä kaikki muut, paitsi ne, jotka pyrkivät sisään saranapuolelta.
No niinhän siinä käykin, että matlu on läpikulkutiedekunta sitä parempaa odotellessa. Jos hikisesti saa väännettyä entisen appron, nykyisen 15 ov/op, niin siihen se sitten tyssääkin. Cumu, mikä sitten onkaan nykyään, on jo sellaista kiinnostusta ja osaamista vaativa, että hyväkin lukiomatikisti jättää leikin siihen.
Ei sillä ole merkitystä, onko se sattumakoe, vai koko lukioaikainen tasomittaus. Matematiikka pääaineena vain vaatii sen verran paljon matemaattista pääomaa, että ne valmistuneet ovat pieni osa aloittaneista.
Edelleen ne prioriteettitiedekunnat valmistavat lähes kaikki aloittaneet.
Quote from: Sarppi on 23.07.2009, 22:21:02
Yksilölliset erot täysin poissulkien ummikkona tänne tullut 7-vuotias käy valmistavaa opetusta n. vuoden ja menee vasta tämän jälkeen 1. luokalle, joten yläastetta aloittaessaan hänellä pitäisi olla riittävät valmiudet suomeksi opiskeluun. Ts. voidaan ajatella olevan samalla viivalla.
Pahoin pelkään, että jos tähän erityistarpeiden huomioimispelleilyyn lähdetään, tämä 7-vuotiaana Suomeen saapunut "varsinainen" maahanmuuttaja menee vielä 18-vuotiaanakin opiskelupaikkaa etsiessään suojavärinsä ansiosta alkuperäisen suomalaisen ohi. Ja jos sinne haluttuun opinahjoon ei muuten pääse, ainahan "varsinainen" voi esittää olevansa taidoiltaan heikompi kuin onkaan ja käyttää hyväkseen kiintiötä, joka on luotu erityistarpeita tarvitsevia varten.
Mikäli siis tarkoitus on luoda jonkinlainen kiintiö, että myös maahanmuuttajia saadaan korkeakouluihin. Niin törkeästi ajattelen, että muiden kuin "varsinaisten" on turha sitten yrittää livahtaa tätä tietä yliopistoon, jos lahjat eivät muuten riitä. Tämä tie on varattu ainoastaan "varsinaisille".
On tämä "varsinainen" kerrassaan loistava käsite. Joka kerta "varsinaisista" keskusteltaessa mieleeni muistuu, että olenhan minä itsekin maahanmuuttajan jälkeläinen. Mutta en siis "varsinaisen". Voi kiitos tästä, Helsingin Sanomien toimittaja.
Quote from: Phantasticum on 24.07.2009, 00:24:12
On tämä "varsinainen" kerrassaan loistava käsite. Joka kerta "varsinaisista" keskusteltaessa mieleeni muistuu, että olenhan minä itsekin maahanmuuttajan jälkeläinen. Mutta en siis "varsinaisen". Voi kiitos tästä, Helsingin Sanomien toimittaja.
Olikos se Tuntemattoman sotilaan sotamies Määttä, joka lupasi tiukassakin paikassa tuoda "varsinaisen" mukanaan?
Quote from: Phantasticum on 24.07.2009, 00:24:12
Pahoin pelkään, että jos tähän erityistarpeiden huomioimispelleilyyn lähdetään, tämä 7-vuotiaana Suomeen saapunut "varsinainen" maahanmuuttaja menee vielä 18-vuotiaanakin opiskelupaikkaa etsiessään suojavärinsä ansiosta alkuperäisen suomalaisen ohi...
Näinhän tapahtuu jo reaalielämässä. Tosin kyseessä on suojavärin asemasta suojakieli. Miksi suojaväri olisi jotenkin pahempi asia? Samanlaisesta syrjinnästä kuitenkin kyse.Olet kovaa vauhtia tilaamassa itsellesi lippua banaanisaarille.
Quote from: Totuusko? on 24.07.2009, 09:55:22
Quote from: Phantasticum on 24.07.2009, 00:24:12
Pahoin pelkään, että jos tähän erityistarpeiden huomioimispelleilyyn lähdetään, tämä 7-vuotiaana Suomeen saapunut "varsinainen" maahanmuuttaja menee vielä 18-vuotiaanakin opiskelupaikkaa etsiessään suojavärinsä ansiosta alkuperäisen suomalaisen ohi...
Näinhän tapahtuu jo reaalielämässä. Tosin kyseessä on suojavärin asemasta suojakieli. Miksi suojaväri olisi jotenkin pahempi asia? Samanlaisesta syrjinnästä kuitenkin kyse.
Jos haluat hankenille tai ruotsinkieliseen lääkikseen, opetttele kieli ja ilmoittaudu äidinkieleltäsi ruotsalaiseksi.
Quote from: M on 24.07.2009, 09:58:55
Jos haluat hankenille tai ruotsinkieliseen lääkikseen, opetttele kieli ja ilmoittaudu äidinkieleltäsi ruotsalaiseksi.
On totta, että kuka tahansa voi koska tahansa rekisteröityä paikallisessa maistraatissa ruotsinkieliseksi (tai suomenkieliseksi) valmiilla kaavakkeella pelkkänä ilmoitusasiana, mutta toisin kuin monet luulevat, hakijan virallisella äidinkielellä ei ole mitään relevanssia. Hankenille ja Helsingin lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle (muissa lääkiksissähän ruotsinkielisiä linjoja ei ole, sillä Helsingin lääkis on ainoa jossa annetaan osittain ruotsinkielistä opetusta) voi hakea, jos
a) on päässyt ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta. Tässä kategoriassa osan virallinen äidinkieli on suomi tai jokin muu,
b)
tai suorittaa tiedekunnan oman kielikokeen sen todentamiseksi, että kykenee seuraamaan ruotsinkielistä opetusta,
c)
tai on suorittanut (ruotsin kielen osalta) sen valtiollisen kielikokeen jota aikaisemmin kutsuttiin suureksi kielikokeeksi ja joka nykyistä nimeä en muista mutta joka vaaditaan niiltä yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien virkamiehiltä jotka eivät ole käyneet kouluaan ruotsiksi. Suomenkielisten kuntien virkamiehiltä tietenkin vaaditaan sama koe suomeksi, jos he ovat käyneet koulunsa jollain muulla kielellä kuin suomeksi.
Quote from: Sivusta seuraaja on 21.07.2009, 17:48:39
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.
SYLin vasemmistolaisuudessa kiteytyy suurempi yhteiskunnallinen ongelma. Suurin osa maltilliseen oikeistoon kuuluvista suomalaisista ei ole kiinnostunut politiikasta, joten yhteiskunnalliset organisaatiot ja esim. lehtien toimitukset täyttyvät vasemmistoaktiiveilla, joilla on voimakas halu päästä vaikuttamaan ja ohjailemaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja yleistä mielipidettä.
Suurin osa SYL:n jäsenistöstäkään ei varmasti ole vasemmistolaisia, mutta kun sitä ei näytetä vaaleissa, seuraus on se, että päätösvalta luisuu vihervasemmiston käsiin. Poliittisilla johtopaikoilla olevia keskustaoikeistolaisia poliitikkoja ei kiinnosta juuri muu kuin oma asemansa ja uudelleenvalintansa, joten aktiivisesti ja fanaattisesti aatettaan ajava vihervasemmisto pääsee käyttämään suhteellisesti paljon suurempaa valtaa kuin heidän ääniosuutensa edellyttäisi. Tämän takia kansan ja "eliitin" mielipiteet ovat usein hyvin erilaisia mm. juuri maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.