2009-07-21 IS: Maahanmuuttajilla hankaluuksia päästä korkeakouluihin

[Sivusta seuraaja]

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.

Maahan muuttaneilla nuorilla on siirtymävaikeuksia jo peruskoulusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Tämä vaikeuttaa myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä.

Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.

Korkeakoulujen pääsykokeita pitäisi pohtia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta.

Tämä uutinen saa taas miettimään monia asioita.

[oinas]

Vaaditaanko heille taas erikoisoikeuksia tässäkin asiassa? Eikös ruotsinkielisenkin ole helpompi päästä opiskelemaan kuin suomenkielisen kanssasisarensa tai -veljensä?

[Nissemand]

Että ihan taas pitäisi antaa erioikeuksia lisää, kun eivät pärjää niillä säännöillä millä suomalaisten korkeakouluhakijoiden tulee pärjätä.

Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.

Siirtymävaikeude liittyvät henkilön, henkilön ja henkilön motivaatioon oppia asioita ja suomen kieltä. Motivaatiota sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.



-- Siistimisen varaa oli.

[Roope]

Liikuttavaa. Erityistoimia ehdotettiin myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa ja Arajärven selvityksessä. Nyt SYLin pikkupoliitikot ovat kesken kesäkiireidensä raahautuneet vaatimaan tiedotteella sitä, mitä virkamiehet ovat jo muutenkin valmistelemassa esim. kotouttamislain uudistuksen yhteydessä.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaatii erityisiä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajanuorten mahdollisuus päästä korkeakouluihin nousisi suhteessa samalle tasolle kuin kantaväestön nuorilla.

Maahan muuttaneilla nuorilla on siirtymävaikeuksia jo peruskoulusta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Tämä vaikeuttaa myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä.

Siirtymävaikeudet liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon kehittämiseen tulee parantaa.

Amikseen siis. Toisessa erikseen maahanmuuttajille suunnitellussa tiessä korkeakoulutukseen ei ole mieltä. Korkeakouluopintoihin voi palata vielä myöhemmälläkin iällä, jos todellista kykyä ja halua on.

Miksi on välttämätöntä saada korkeakouluun kieli-, oppimis- ja motivaatiovaikeuksista kärsiviä? Räätälöity tukiopetus jatkuisi Arajärven ehdotuksen mukaan vielä korkeakoulutasollakin. Se tulee kalliiksi verrattuna nykyiseen korkeakoulujen massaopetukseen, eikä siitä silti ole vastaavaa hyötyä.

Korkeakoulujen pääsykokeita pitäisi pohtia maahanmuuttajanuorten näkökulmasta.

Ei. Niitä pitää miettiä korkeakoulun näkökulmasta. Kuinka saadaan parhaat ja motivoituneimmat opiskelijat?

Koko tiedote:

SYL: Maahanmuuttajat korkeakouluun!

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry vaatii erityistoimenpiteitä
maahanmuuttajanuorille, jotta heidän mahdollisuutensa siirtyä korkea-asteen
opintoihin paranisi suhteessa samalle tasolle kantaväestön nuoriin
verrattuna.  

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on siirtymävaikeuksia peruskoulusta
toisen asteen koulutukseen verrattaen enemmän kuin valtaväestöllä.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa
oli vuonna 2007 noin 3,1 prosenttia kaikista opiskelijoista.

Heikoimmassa asemassa ovat EU-maiden ulkopuoliset ensimmäisen polven
maahanmuuttajat, joista neljännes jää toisen asteen koulutuksen
ulkopuolelle. Osa maahanmuuttajista jää hakemansa ammatillisen koulutuksen
ulkopuolelle kielikokeessa hylkäämisen vuoksi. Vailla ammatillista
tutkintoa tai ylioppilastutkintoa oli vieraskielisistä peruskoulun vuonna
1996 päättäneistä vielä 27 % vuoden 2004 lopulla kun kantaväestössä
vastaava osuus oli 14 %. (Lähde: Opetusministeriön Verkkolehti, 28.5.2009)

Tämä leimaa maahanmuuttajien opintopolkuja hyvin pitkälle ja vaikeuttaa
myöhemmin korkeakoulutukseen hakeutumista ja pääsyä. Siirtymävaikeudet
liittyvät perusopetuksessa ja lukiossa saatavan tuen riittämättömyyteen ja
huonoon suomen kielen taitoon. Ohjausta sekä tukea kielitaidon
kehittämiseen tulee parantaa lisäresurssein.  

Myös opetusministeri Virkkunen on kiinnittänyt huomiota ongelmaan. SYL jää
innolla odottamaan ministeriöltä konkreettisia toimia.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin aliedustettuja korkeakouluissa.
Siksi on tarkasteltava korkeakoulujen pääsykokeita ja pohdittava
mahdollisia keinoja helpottamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten
mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen.  

"Maahanmuuttajanuorissa on valtava potentiaali, joka on tällä hetkellä
vaarassa valua hukkaan", toteaa SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
"Tarvitaan merkittävää poliittista tahtoa parantaa näiden nuorten asemia
korkeakouluihin hakeutumisessa. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja niiden
tuomat hyödyt ovat koulutusjärjestelmämme keskeinen kilpailuvaltti",
Pihlajamäki painottaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

[svobo]

Eikö niiden pitänyt tulla auttamaan suorittavien alojen työvoimapulassa. Maistereitahan meillä taitaa olla jo riittämiin.

Muutenkaan ei ole järkevää resurssien käyttämistä koittaa saada yliopistoihin väkisin opiskelijoita sellaisista kulttuureista, missä arvostetaan enemmän machoilua ja miehekästä uhoamista kuin kirjojen pänttäämistä ja nörtteilyä.

[Lemmy]

Lähinnä tulee mieleen tällaiset teinit jotka on kotimaassaan tai pakolaisleireillä käyneet kiertokoulua väärinpäin. Eihän ne peruskoulussa viihdy kun ne laitetaan 2-3 vuotta alemmaksi, vaan lähinnä häiriköivät. Kyllä sellaiselle erityisrymälle tarvitaan erityisopetusta jos halutaan yhteiskuntakelpoista väkeä.

[SK]

Tässä yritetään pudottaa pohjaa koulutukselta. Jos tiedetään, että maahanmuuttaja pääsee korkeakouluun sen takia helpommin, että on maahanmuuttaja, niin koko oppilaitoksesta tulee naurettava. Silloin voidaan kokonaan poistaa vaikka pääsykokeet maahanmuuttajilta. Ja mihin tämä johtaa? Siihen, että suomalainen lukee kuukausia pääsykokeeseen ja ehkä pääsee opiskelemaan. Mamu taas menee suoraan opiskelemaan. Tämä taas johtaa siihen, että mamut eivät pärjää opiskeluissa. Ja taas sitä selitellään koulujärjestelmän syrjimisellä ja rassismilla.

Uskoakseni vielä, että nämä vaatimukset eivät jää tähän. Halutaanko luoda systeemi, jossa maahanmuuttajaa ei voida potkia koulusta pois ja hänelle annetaan erikoiskursseja, että hän varmasti saa tutkinnon suoritettua.

Jos pitää palkata korkeakoulun käynyt ihminen, ja valittavana on maahanmuuttaja tai han-suomalainen, niin miten käy? Käy niin, että kaikki tietää mamun saaneen tutkinnon vain sen perusteella, että on mamu. Eli suomalainen joka on tehnyt töitä tutkinnon eteen, valitaan. Ja taas alkaa sama laulu alusta. Rassiissmia ja syrjintää...

Myöskin ne harvat mamut, jotka ovat oikeasti tutkintonsa ansainneet, menettävät sen mamukiintiö-inflaatiossa. Ne jotka oikeasti olisivat järkeviä, samaistetaan niihin muihin maahanmuuttajiin, jotka ovat saaneet tutkinnon lahjaksi. Tällöin heidän tutkinnolla ei ole mitään arvoa.

Ja miksi ihmeessä korkeakouluihin? Kaikki mamut lähihoitaja-opintoihin! Perseitähän ne on tullut pyyhkimään!

[Ernst]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

[Ernst]

Meille sanottiin 70-luvulla et pitää opiskella ahkerasti eikä saa haistella liimaa.

Olisiko SYL:n tarkoittama "erityistoimi" se, että kielletäisiin jyystämästä khattia päivät pitkät ja käyttämään säästynyt aika opintoihin?

[Ernst]

Lähinnä tulee mieleen tällaiset teinit jotka on kotimaassaan tai pakolaisleireillä käyneet kiertokoulua väärinpäin. Eihän ne peruskoulussa viihdy kun ne laitetaan 2-3 vuotta alemmaksi, vaan lähinnä häiriköivät. Kyllä sellaiselle erityisrymälle tarvitaan erityisopetusta jos halutaan yhteiskuntakelpoista väkeä.

Koulukoteja? Kurileirejä?

[Ernst]

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin aliedustettuja korkeakouluissa.
Siksi on tarkasteltava korkeakoulujen pääsykokeita ja pohdittava
mahdollisia keinoja helpottamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten
mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen. 

"Maahanmuuttajanuorissa on valtava potentiaali, joka on tällä hetkellä
vaarassa valua hukkaan", toteaa SYL:n varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki.
"Tarvitaan merkittävää poliittista tahtoa parantaa näiden nuorten asemia
korkeakouluihin hakeutumisessa. Tasa-arvoiset mahdollisuudet ja niiden
tuomat hyödyt ovat koulutusjärjestelmämme keskeinen kilpailuvaltti",
Pihlajamäki painottaa.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

Minusta korkeakouluun päässyt edustaa lähinnä itseään eikä korkeakouluissa pitäisi olla mitään kiintiöitä, paitsi joidenkin alojen sukupuolikiintiöt. Niidenkin oikeutusta sopii pohtia.

Ja se iänikuinen perusristiriita: SYL/Pihlajamäki puhuu tasa-arvoisista mahdollisuuksista samassa tiedotteessa, jossa hän toisessa kohdassa vaatii joillekin ryhmille helpotusta koulutukseen pääsemisessä.

[Sami Aario]

Positiivisen erityiskohtelun hengessä ja tiettyjen maahanmuuttajaryhmien erityisosaamisen tuntien ehdotan erityisen islam-hyökyaalto-uimamaisterin korkeakoulututkinnon käyttöönottoa.

[Dark Serenity]

Tuo jos jokin on rasismia.

Eli siis tahdotaan antaa osaavien Suomalaisten jatko-opiskelupaikat vähemmän osaavalle ulkomaalaiselle vain siksi että hän ei ole Suomesta.

Helvetti mitä pseudointellektuelleja jopa ylioppilaskuntien liitossa. Suorastaan oksettavaa.
Ja nämä ihmiset sanovat meitä rasisteiksi..

[NK]

Ei mitään uutta aurongon alla. Kiintiöt kaikkialle ovat olleet tulossa jo kauan. Mutta pistää kyllä pohtimaan että kuinka Suomen älymystö voi inhota omaa maataan ja kansaansa niin paljon että vakavissaan vaatii erityisiä toimenpiteitä (kiintiöpaikkoja) sellaisille ihmisille jotka eivät omin lahjoin kykene paikkaa saavuttamaan. Verenpainemittarikin räjähti juuri.

[Henry]

Kannattaa huomioida sukupuolijakauma

http://ojala.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/26/ylioppilaskuntien-liitto-ottaa-kantaa-hauki-on-kala/

SYL julkaisi 18.5.2009 kannanoton otsikolla "Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on kehittämistä", joka oli kaikessa sekopäisyydessään kahviakin toimivampi piriste. Kannarista noussut raivo nimittäin nosti verenpaineen vaarallisen korkealle. Pääosin sukupuolinen tasa-arvo koskee naisia, joita pitää joka paikkaan nostaa pakolla, kiintiöillä ja miehiä syyllistämällä.

http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html

Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.

Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoalan mukaan vuonna 2007

SUKUPUOLIJAKAUMA MIEHET/NAISET

Eläinlääketieteellinen 8/52
Farmasia 61/409
Lääketieteellinen 431/855
Hammaslääketieteellinen 29/70
Psykologia 40/257
Terveystieteet 47/525
Kasvatustieteellinen 418/2 333
Humanistinen 654/2 991
Yhteiskuntatieteellinen 610/1 629

[Lemmy]

Koulukoteja? Kurileirejä?

Jaa, ainakin toi www.eiraedu.fi on saanut aikaan kaikenlaista. Se tosin vaatii motivaatiota itse opiskella. Tuolla on esimerkiksi maahanmuuttajalinja joka alkaa melkeinpä alkeista ja kyllä jos perse kestää penkkiä kuluttaa sieltä voi saada valkolakinkin.

[SK]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

Kuten yllä kirjoitin, niin vaikka heidät päästettäisiin kaikki mihin haluavat, ja sitten eivät pärjää, niin arvaappas ketä osoitetaan syyttävällä sormella? Yhteiskuntaa ja syrjivää koululaitosta. Ja se taas johtaa siihen, että mamujen oppimista katsotaan läpi sormien sitten uusilla erityisillä toimenpiteillä. Silloin jokainen työnantaja tietää, että mamu on päässyt kouluun ja saanut tutkintonsa suureksi osaksi vain sen takia, että on mamu! Ja silloin ei palkata mamua. Ja taas mennään, sama ralli alkaa alusta...

Tämä pudottaa pohja niiltä mamuilta, jotka oikeasti osaavat ja pärjäävät. (Puhumattakaan siitä, kuinka tämä hermostuttaa suomalaisia)

[gloaming]

Hah, Affirmative Action tervetuloa! Kohta meillä on käytännössä tavallisia tutkintoja ja vaatimuksiltaan kevennettyjä AA-tutkintoja ja lisäksi jokin järjestelmä, jolla työnantajat joko sokkoutetaan näiden suhteen tai sitten määrätään suorat kiintiöt AA-tutkinnoille työllistymisessä (jälkimmäinen toteutuu varmuudella ainakin julkisella puolella).

[justiina1]

Kannattaa huomioida sukupuolijakauma

http://ojala.blogit.uusisuomi.fi/2009/05/26/ylioppilaskuntien-liitto-ottaa-kantaa-hauki-on-kala/

SYL julkaisi 18.5.2009 kannanoton otsikolla "Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on kehittämistä", joka oli kaikessa sekopäisyydessään kahviakin toimivampi piriste. Kannarista noussut raivo nimittäin nosti verenpaineen vaarallisen korkealle. Pääosin sukupuolinen tasa-arvo koskee naisia, joita pitää joka paikkaan nostaa pakolla, kiintiöillä ja miehiä syyllistämällä.

http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html

Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.

Yliopistoissa suoritetut tutkinnot opintoalan mukaan vuonna 2007

SUKUPUOLIJAKAUMA MIEHET/NAISET

Eläinlääketieteellinen 8/52
Farmasia 61/409
Lääketieteellinen 431/855
Hammaslääketieteellinen 29/70
Psykologia 40/257
Terveystieteet 47/525
Kasvatustieteellinen 418/2 333
Humanistinen 654/2 991
Yhteiskuntatieteellinen 610/1 629

Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan, niin ja teknillinen puoli kanssa. Ja vertailut siitä, miten palkka- ja urakehitys menee miesten ja naisten välillä eri aloilla niin päästäisiin itse asiaan. 

[maahanmuuttaja]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

Eiköhän se riitä, että gradu on tarpeeksi pryceless?

Kyllä. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Helsingin%20yliopisto%20joutui%20hyv%C3%A4ksym%C3%A4%C3%A4n%20hylk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ns%C3%A4%20v%C3%A4it%C3%B6skirjan/1135232544297?ref=rss

Peter Pryce.

[Ernst]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

Eiköhän se riitä, että gradu on tarpeeksi pryceless?

Istuin aikanani yliopiston hallintoelimessä, jossa graduja arvioitiin. Silloin kiintiömamuja ei ollut ja kaikki graduntekeleet olivat samalla viivalla. En haluaisi terveyssyistä istua siinä elimessä enää. Täällä on viitattu verenpaineasioihin...

[Lasisti]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

Hahmottelin tässä seuraavanlaista kehityspolkua:

1) Huomataan, ettei mamutaustaisia ole juuri korkeakouluissa
  - Korjauksena heille omat kiintiöt

2) Huomataan, ettei kiintiöväki valmistu koskaan
  - Nyt tiputetaan kaikkien rimaa, mitä väliä laadulla nyt on

3) Huomataan, ettei korkeakoulujen tuottama surkea materiaali enää kelpaa elinkeinoelämälle riippumatta ihonväristä
  - Keksitään julkiselle sektorille aputyöpaikkoja, joihin "sopivat" pääsevät

Ja niin kaikki voittavat! Eiku..

edit.

Istuin aikanani yliopiston hallintoelimessä, jossa graduja arvioitiin. Silloin kiintiömamuja ei ollut ja kaikki graduntekeleet olivat samalla viivalla. En haluaisi terveyssyistä istua siinä elimessä enää. Täällä on viitattu verenpaineasioihin...

Jaah, ilmeisesti rimaakin voidaan pudottaa valikoidusti.

[AIP]

http://www.tilastokeskus.fi/til/yop/2007/yop_2007_2008-06-19_tau_006.html

Vuonna 2007 yliopistosta valmistuneista naisia oli n. 63 prosenttia.

Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan, niin ja teknillinen puoli kanssa. Ja vertailut siitä, miten palkka- ja urakehitys menee miesten ja naisten välillä eri aloilla niin päästäisiin itse asiaan.  

Esitetyn linkin takana olevassa kokonaisessa listassa on nähtävissä mainitsemasi asiat. Tämä 63% on havaittavissa koko listan "Yhteensä"-riviltä, mutta varmuuden vuoksi vielä: 14057 / 22310 * 100% ~= 63%

[Esa N.]

Ei jumalauta, että valkoista poikaa lyödään taas molemmille poskille.

Ei opiskeluhaluttomasta dorkasta saada maisteria kuin näillä erityistoimilla, vai oliko se positiivisella syrjinnällä. Eikös sitä kutsuta myös rasismiksi?

[Henry]

Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan 

No lisätään...

                     MIEHET/ NAISET
Oikeustieteellinen    246/365
Kauppatieteellinen    1 147/1 314

[justiina1]

Lisää tähän myös oikeustieteellinen ja taloustieteellinen mukaan 

No lisätään...

                     MIEHET/ NAISET
Oikeustieteellinen    246/365
Kauppatieteellinen    1 147/1 314

Kiitos! Joo, näihän se on, enemmän naisia korkeakoulutuksessa kuin miehiä. Joten palkkarakenteiden erot tulevat muualta kuin koulutuksesta.

Jos itse asiaan menee, niin jos SYL ajaa esim. intensiivisen kielikoulutuksen parantamista omassa maassaan jo akateemisen tutkinnon suoritaneille, niin sehän on OK. Pieni satsaushan se on, koko kakkuun verrattuna.
.

[Luotsi]

Eikös ruotsinkielisenkin ole helpompi päästä opiskelemaan kuin suomenkielisen kanssasisarensa tai -veljensä?

On joo, mutta se ei ole syrjintää (eli rassismia), vaan positiivista syrjintää. Nämä etumerkit ovat vaikeita, eikä niitä osaakaan asettaa oikein muut kuin syrjintään perehtyneet expertit (RKP).

[Roope]

Jos itse asiaan menee, niin jos SYL ajaa esim. intensiivisen kielikoulutuksen parantamista omassa maassaan jo akateemisen tutkinnon suoritaneille, niin sehän on OK. Pieni satsaushan se on, koko kakkuun verrattuna.

Ei aja, tai ainakaan siitä tässä kannanotossa ei ollut kysymys. Tämä on suora tuki mainitsemieni korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian (alakohta "monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen") ja Arajärven selvityksen (mm. pääsykoe- ja kielivaatimusten lieventäminen, erityisopetus lukiossa ja korkeakoulussa) käytännön toteutukselle.

SYLin vaatimus on sisäministeriön sylttytehtaalta tilattu "spontaani" alkuevästys maaliskuun lopulla valmistuvalle kotouttamislain kokonaisuudistuksen kehitystyölle.

[os62]

Vaikka mamut pääsisivätkin korkeakouluihin, varsinaninen juju on se, miten sieltä pääsee tutkinnon kanssa ulos.

Kaksi sanaa: Peter Pryce.

[gloaming]

Tämä on suora tuki mainitsemieni korkeakoulujen kansainvälisyysstrategian (alakohta "monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen") käytännön toteutukselle.

Roope, tiedätkö kuka/ketkä tämän dokumentin ovat laatineet? Paperissa tai siinä linkkaavassa opetusministeriön sivussa ei ole yhden ainoaa henkilön nimeä. Nyt, korkeakoulujen lakisääteiset tehtävät ovat tutkimus ja opetus ja nyttemmin myös julkilausutusti innovaatiot ja taloudellisen kilpailukyvyn luominen. Kansainvälistymisstrategian tulisi palvella näitä, ei monikultturismi-ideologiaa tai kehitysmaapolitiikkaa, jotka eivät ole korkeakoulujen tehtäviä. Selvityksessä on muuten terminologiaa, joka vaikuttaa tässä yhteydessä oudolta, esim. aito kansainvälisyys (mitäköhän on epäaito kansainvälisyys?), mutta on tuttuakin tutumpaa monikultturismipropagandasta.