2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Roope]

Yle: Enemmistö suomalaisista suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti, kertoo tuore tutkimus 26.4.2023

Ei kysytty "työperäisestä maahanmuutosta", jonka määritelmää on viime aikoina laajennettu kaikkiin halukkaisiin tulijoihin, vaan "osaavien ja koulutettujen maahanmuuttajien" maahanmuutosta, jota pitäisi monen mielestä helpottaa.

Suomalaisten kannat maahanmuuttoa kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi.

Enemmistö suomalaisista katsoo, että Suomen väestörakenteen oikaisemiseksi tarvitaan maahanmuuton lisäämistä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n kyselytutkimuksesta.

Kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen nopea ikääntyminen ja väestön väheneminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuttamisen helpottamista.

Olisi mielenkiintoista tietää, mihin väärinkäsityksiin tällaiset vastaukset perustuvat. Muuttamisen helpottaminen kun tarkoittaa käytännössä riman laskemista eli vielä nykyistäkin enemmän taloudellisesti haitalliseen painottuvaa maahanmuuttoa. Väestörakennetta ei voida mielekkäästi "oikaista" maahanmuutolla ja vaikka se jotenkin onnistuisi massamaahanmuutolla, se ei johtaisi toivottuihin tuloksiin.

Suomalaisista lähes 40 prosenttia uskoo, että maahanmuutosta on Suomen taloudelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Kuitenkin lähes yhtä iso osa katsoo maahanmuuton hyötyjen peittoavan haitat.

Tämä ei ole mielipideasia vaan tosiasiaväite, sikäli kuin on olemassa yhteinen määritelmä "Suomen talouden" hyödylle, mutta sellaista ei määritellä vastaajille.

45 prosenttia suomalaisista ajattelee, että puheet maahanmuuton hyödyistä ovat katteettomia, koska osaajien sijaan Suomeen saapuu vain matalasti koulutettuja ihmisiä.

Alkuperäisessä kysymyksessä tosiaan näätäsana "vain".

Yli puolet on sitä mieltä, että maahanmuuttajista liian iso osa on pakolaisia.

Ja tällä kertaa näätäsanana "pakolainen", kun oikeasti tarkoitetaan lähinnä turvapaikanhakijoita, joista pakolaisiksi todetaan vain osa ja joista monet jäävät Suomeen laittomasti. Myöskään perheenyhdistämisen kautta tulleet ihmiset (toistakymmentä tuhatta vuoden 2015 jälkeen) eivät ole pakolaisia.

Kieroilusta huolimatta vastaajat tuntuvat ymmärtävän, mitä tarkoitetaan.

Puolet taas haluaa Suomen ja koko EU:n tiukentavan maahanmuuttopolitiikkaansa.

Mutta tämä tärkeä mielipide (vastakkaista mieltä vain 28 %) ei ole missään otsikossa.

EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen vastasi tammi–helmikuussa 2 043 henkilöä. Vastaajat edustavat maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Peräti 80 prosenttia vastasi, että "turvapaikanhakijat ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi täysin eri asiaa, jotka tulisi pitää tarkoin erillään", mutta tulosta tai koko kysymystä ei mainita Evan tiedotteessa saati uutisjutuissa.

Marinin hallitushan sekoitti turvapaikanhakijat työperäiseen maahanmuuttoon helpottamalla käännytyspäätöksen saaneiden Suomeen jäämistä työpaikan perusteella. Ministeriöissä puhutaankin nyt suomalaisten hämäämiseksi uutena käsitteenä "työhön johtavasta maahanmuutosta".

[Titus]

Toi siivoaminen taitaa pitää tehdä niiden pomojen mukaan oli huoneen omistaja paikalla tai ei.

Kyllä se asian pomo istuu siellä huoneessa tekemässä omia pomohommiaan eikä mene kahville koska kuukerilla olisi just nyt aikaa ja sopiva mielentila siivota. Virka-ajan ulkopuolella onnistuu paremmin jos siivooja haluaa optimoida oman ajankäyttönsä.

[Eino P. Keravalta]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/98987869-a3cd-4025-b5e4-8e8230968193

Historiallisen asennemuutoksen taustalla on Evan mukaan suomalaisten vahvistunut käsitys ulkomaisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta.

Sen sijaan pakolaisuuteen suhtautuminen on suomalaisilla torjuvaa.

Suomalainen keskivertoihminen imee maailmankuvansa muunmuassa Hesarista ja Yleltä. Siksi tuo keskivertoihminen ei kykene ymmärtämään, että Suomeen kohdistuva, kehitysmaalähtöinen, 'työperäinen' maahanmuutto ja pakolaismaahanmuutto on käytännössä ihan sitä samaa sakkia, toisella verukkeella vain.

Suomeen kohdistuva nk. pakolaisperäinen ja nk. työperäinen maahanmuutto kehitysmaista ei juuri muuta ole kuin Kelan tissin hamuamista. Molemmat maahanmuuton tyypit tulevat Suomelle erittäin kalliiksi. Propagandamedia on kuitenkin onnistunut iskostamaan monen suomalaisen mieleen, että kyse on muka täysin eri asioista, vaikka vaikutus on sama: haitta Suomelle, haitta hyvinvointivaltiolle, haitta turvallisuudelle, haitta huoltosuhteelle. Kehari on kehari, vaikka tulisi maahan eri nimikkeelläkin.

Voisimme yhtä hyvin tilata tänne 100 000 irlantilaista spurgua. Tienaisimme niillä ihan saman kuin kehitysmaalaisilla 'työperäisillä'. Tosin spuget tulisivat halvemmaksi, koska eivät raiskaa, ryöstä ja puukota. Voisivat olla viihdyttäviäkin kun hoilaavat kadunkulmassa. Ottaisin nämä spuget koska tahansa ennen kehitysmaalaisia 'työperäisiä' kelatissiläisiä.

[Uuno Nuivanen]

Voisimme yhtä hyvin tilata tänne 100 000 irlantilaista spurgua. Tienaisimme niillä ihan saman kuin kehitysmaalaisilla 'työperäisillä'. Tosin spuget tulisivat halvemmaksi, koska eivät raiskaa, ryöstä ja puukota. Voisivat olla viihdyttäviäkin kun hoilaavat kadunkulmassa. Ottaisin nämä spuget koska tahansa ennen kehitysmaalaisia 'työperäisiä' kelatissiläisiä.

Jos vielä irkkuspuget velvoitettaisiin ostamaan viinansa Alkosta ja ravinteleista, palautuisivat lähes kaikki heidän kelatissistä imemänsä rahat verotuloina valtiolle. Kannattakaamme alkoholiperäistä maahanmuuttoa!1!! 

[Eino P. Keravalta]

Voisimme yhtä hyvin tilata tänne 100 000 irlantilaista spurgua. Tienaisimme niillä ihan saman kuin kehitysmaalaisilla 'työperäisillä'. Tosin spuget tulisivat halvemmaksi, koska eivät raiskaa, ryöstä ja puukota. Voisivat olla viihdyttäviäkin kun hoilaavat kadunkulmassa. Ottaisin nämä spuget koska tahansa ennen kehitysmaalaisia 'työperäisiä' kelatissiläisiä.

Jos vielä irkkuspuget velvoitettaisiin ostamaan viinansa Alkosta ja ravinteleista, palautuisivat lähes kaikki heidän kelatissistä imemänsä rahat verotuloina valtiolle. Kannattakaamme spurguperäistä maahanmuuttoa!1!! 

Joku osaava voisi tehdä laskelman siitä, kumpi tulee Suomelle edullisemmaksi, keharimaaperäinen maahanmuutto vaiko irkkuspugemaahanmuutto. Veikkaan, että spuget tulisivat edullisemmaksi ja aiheuttaisivat vähemmän rikoksia. Tätä laskelmaa vasten olisi hienoa peilata noiden 'työperäisten' tarpeellisuutta.

Miksi irkkuspuget tulisivat halvemmaksi?

-Eivät tarvitse tulkkia koska osaavat jo englantia
-Eivät raiskaa, ryöstä ja puukota, koska ei kuulu kulttuuriin
-Tuet menisivät viinaan ja palautuisivat näin yhteiskunnalle
-Eivät polkisi palkkoja eivätkä tekisi pimeitä töitä, koska ei kiinnosta
-Eivät siittäisi lisää pummeja, koska ei kiinnosta eikä kännissä seiso
-Tyytyisivät vaatimattomiin asuinoloihin ja palveluihin jos vain saisi halpaa valtion viinaa
-Vapaa-ajan vietoksi kelpaisi jos niille annettaisiin harppu, huilu ja tinapilli, eivät tarvitse uimahalleja, urheiluhalleja tai tapahtumia
-Eivät tarvitse kotoutusta, ellei viinapulloa lasketa
-Voivat asua kimppamajoituksessa

Ovat myös mukavia ja huumorintajuisia toisinkuin MENA-maiden öttiäiset eivätkä valtaisi tilaa sen enempää mitä makuuasento vaatisi.

[ikuturso]

https://www.ku.fi/artikkeli/4863136-maahanmuuttokeskustelu-on-suomessa-pohjimmiltaan-hyvin-rasistista

Kovasti haluttaisiin kohdentaa kansainvälistä rekrytointia Euroopan unionin jäsenmaihin. Se ei ole huono idea, mutta silloin pitää muistaa, että liikkeelle lähdetään likimain nollasta. Viroa lukuun ottamatta Suomi ei ole EU-kansalaisia juuri kiinnostanut.

Se on hauska, kuinka yle, valtamedia ja vassarimedia ovat hirttäytyneet tähän EU:sta työvoimaa -ajatukseen.

Sehän perustuu 500 miljoonan EU-kansalaisen vapaaseen työvoiman liikkuvuuteen. Jos halutaan, että Suomessa on työn tekeminen kannattavaa, se pitää tehdä houkuttelevaksi EU:n Schengen-alueella jo olevalle vapaalle työvoimalle.

Jos jotain Olkiluotoa ja rekkojen transitoliikennettä lukuunottamatta tänne ei tule edes puolalaisia tai baltteja, niin silloin suomalaisen työn kannattavuudessa verrattuna maan verotuksen tasoon ja hintatasoon on jotain perustavanlaatuista vikaa. Jos tänne ei tule kuin kehitysmaalaisia töihin ja nekin sellaisiin paskaduuneihin, joiden palkkataso on kaupunkiseudulla niin alhainen, että lisäraha otetaan kelasta ja hetken päästä kun opitaan, että kotona makaaminen tai aseman seinän pystyssä pitäminen on kannattavampaa, niin sitten valutaan kokonaan kelan tissille, niin täällä ei todellakaan työn tekeminen kannata edes kehitysmaalaisille. Sillä kahden euron päiväpalkalla saa savimajaan riisiä säkillisen, kun täällä satasen päiväpalkalla ei verojen ja kulujen ja vuokrien jälkeen ja toppatakkien ja kurasaappaiden jälkeen jää rahaa ruokaan vaan kela kutsuu.

Tässä kohtaa täytyy nostaa hattua kyllä monille kebab-pitseria-ravintolayrittäjille. Jotkut oikeasti yrittävät tehdä duunia täällä. Mutta vasemmistopuolueet haluavat tehdä heistäkin rikollisia. Tänään juuri hallituserikoislähetyksessä Jussi Saramo kertoi, kuinka yrittäjät ovat roistoja. Yrittäjien voitot maksimoituvat ja osinkoa nostetaan säkkikaupalla.

-i-

[takalaiton]

Ministeriön ehdotus: työn perässä maahan muuttavien pitää ansaita vähintään 1 500 euroa kuussa

TYÖ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa, että työn perässä Suomeen muuttavien tulorajaa voisi kiristää 1 500 euroon kuukaudessa.

Vähintään sen verran EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuttajan olisi siis ansaittava bruttona uudessa työssään, jotta hän voi olla oikeutettu työntekijän oleskelulupaan.

Nykyisin edellytys oleskeluluvan saamiseksi on vähintään 1 331 euron palkka. Jos työehtosopimus soveltuu, vähimmäisedellytys on kokoaikatyössä työehtosopimuksen mukainen palkka.

TYÖ- ja elinkeinoministeriön ehdotus käy ilmi Helsingin Sanomien hankkimasta hallitusneuvottelujen taustamuistiosta.

Ministeriö nostaisi myös yrittäjien oleskeluluvan tulorajaa 1 000 eurosta 1 500 euroon. Tuloraja ei koskisi kasvuyrittäjiä.

Perussuomalaiset on ennen vaaleja vaatinut työperäiseen maahanmuuttoon vielä paljon tiukempaa 3 000 euron tulorajaa.
[...]
TYÖ- ja elinkeinoministeriön mukaan käytettävissä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten työperäinen maahanmuutto vaikuttaa Suomen julkiseen talouteen.

Yleisen tason arviona muistiossa esitetään, että kokonaisvaikutukset "ovat olleet väistämättä positiiviset ja aiempaan nähden suuren volyymin vuoksi merkittävät".
[...]
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009592965.html

TEM myöntää tuossa avoimesti, että minkäänlaista tutkimuspohjaista tietoa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen ei heiltä löydy ja näitä lausuntoja heitellään ihan mutu-pohjalta. Ihan mielenkiintoista, että noinkin merkittävä yhteiskunnallinen asia on ministeriöistä alkaen faktapohjaisesti jossain sadetanssien ja homeopatian tasolla.

[Roope]

TEM myöntää tuossa avoimesti, että minkäänlaista tutkimuspohjaista tietoa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen ei heiltä löydy ja näitä lausuntoja heitellään ihan mutu-pohjalta. Ihan mielenkiintoista, että noinkin merkittävä yhteiskunnallinen asia on ministeriöistä alkaen faktapohjaisesti jossain sadetanssien ja homeopatian tasolla.

Ja agendapohjalta.

TYÖ- ja elinkeinoministeriö perustelee ehdotustaan sillä, että "vuonna 2018 alle 1 500 euroa kuukaudessa ansainneet olivat keskimäärin nettotulonsaajia niin ulkomaalaistaustaisten kuin suomalaistaustaisten joukossa". He siis keskimäärin saivat enemmän sosiaalietuuksia kuin maksoivat veroja.

Keskimäärin nettosaajia ovat muistion mukaan ulkomaalaistaustaiset avustavat keittiötyöntekijät, kodinhoitajat ja lastenhoitotyöntekijät.

Sen sijaan yli 1 500 euroa ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat ministeriön mukaan pääsääntöisesti niin sanotusti nettomaksajia.

"Pääsääntöisesti" eli todellinen raja on korkeampi. Sitä paitsi tuossa on vasta sosiaalietuudet, ei palveluja, joiden kustannukset ovat maahanmuuttajille räätälöityinä 1,5-2-kertaiset. Maahanmuuttajien perheenyhdistämisessä sosiaaliedut lasketaan tuloiksi.

[Uuno Nuivanen]

Jaa että 1501€/kk tienaava pizzamurjaani (perheineen?) on joku nettomaksaja? Sallikaa mun nauraa, hah hah. 

[Pkymppi]

Jaa että 1501€/kk tienaava pizzamurjaani (perheineen?) on joku nettomaksaja? Sallikaa mun nauraa, hah hah. 

Suomenkielisen lapsen päivähoito jo pelkästään maksaa kunnalle 1100€/kk.  Kolmennlaosen 3x1100€/kk. Kielitaidottoman lapsen hoito ja kielikoulutus tuohon lisäksi.

[Jäkättäjä]

Kuinka moni ulkomaista työvoimaa tänne haluavista olisi valmis luovuttamaan oman työpaikkansa ja jäisi itse työttömäksi?

[sutki]

Kuinka moni ulkomaista työvoimaa tänne haluavista olisi valmis luovuttamaan oman työpaikkansa ja jäisi itse työttömäksi?

Tämähän se. Usea ala on onnistunut junttaamaan lakeihin pätevyysvaatimuksia mm. koulutuksen osalta ja näin ollen sinne ei ole helppo halpuuttamismamun tulla.

Esimerkkinä lastentarhat. Jos ei ole koulutusta niin avustajaksi tai keittiöhommiin voi päästä. Turhaa henkilökuntaa ei palkata ja muutoin luetaan sitten lakipykäliä ettei taatusti omaa oksaa sahata. (Linkki varhaiskasvatuslakiin):
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Bussit ei kulje eikä hotelleja siivota ilman mamuja. Eipä ei koska palkat ja työehdot on saatu paskottua. Sinne harva kantis lähtee.

[Roope]

TEM myöntää tuossa avoimesti, että minkäänlaista tutkimuspohjaista tietoa työperäisen maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen ei heiltä löydy ja näitä lausuntoja heitellään ihan mutu-pohjalta. Ihan mielenkiintoista, että noinkin merkittävä yhteiskunnallinen asia on ministeriöistä alkaen faktapohjaisesti jossain sadetanssien ja homeopatian tasolla.

Ja agendapohjalta.

TYÖ- ja elinkeinoministeriö perustelee ehdotustaan sillä, että "vuonna 2018 alle 1 500 euroa kuukaudessa ansainneet olivat keskimäärin nettotulonsaajia niin ulkomaalaistaustaisten kuin suomalaistaustaisten joukossa". He siis keskimäärin saivat enemmän sosiaalietuuksia kuin maksoivat veroja.

Keskimäärin nettosaajia ovat muistion mukaan ulkomaalaistaustaiset avustavat keittiötyöntekijät, kodinhoitajat ja lastenhoitotyöntekijät.

Sen sijaan yli 1 500 euroa ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat ministeriön mukaan pääsääntöisesti niin sanotusti nettomaksajia.

Onhan noita laskelmia.

Muutama viikko sitten perussuomalaisten tulorajavaatimusta kommentoiva VTT:n erikoistutkija viittasi Ylen tv-uutisissa VVM:n laskelmiin, joiden mukaan nettomaksamisen raja menee 2500 eurossa.

Ilpo Kauppinen, VTT
"Perussuomalaiset vois tulla vastaan ja laskea hieman vaatimuksiaan tulorajoista. Valtiovarainministeriöllähän on tällainen laskelma, jonka mukaan se ois 2500 euroa, jolla ihminen on tulonsiirtojen pohjalta omillaan."

[ikuturso]

Sanokaapa, miksi mamulle voidaan kirjata lakiin minimipalkka, mutta perunanenälle ei?

Perunanenä tarvitsee ay-liikkeen ja yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän, verovapaat ay-maksut, lakkovahdit ja ...

Lakiin voisi kirjata sen minimipalkan, niin sitten se koskisi myös EU:sta tulevaa vapaan liikkuvuuden työvoimaa. EU:n ulkopuolelta voisi vielä miettiä, millä ehdoilla tullaan. EU:n yhteisessä turvapaikkapolitiikkaketjussa ehdotin Brysselistä käsin maksettavaa EU:n yhteisvastuullista vastaanottorahaa. Sama toimisi myös EU:n ulkopuolisille työläisille, jos jäävät työttömiksi. Jos EU niitä haluaa ja EU hoitaa vapaan työvoiman liikkuvuuden alueen ulkorajoja, niin eikös EU voisi keskitetysti myös hoitaa sote-asiat ja työttömyysvakuutukset ja ansiosidonnaiset ja lapsilisät ja asumistuet ja leskeneläkkeen ja ...

-i-

[Golimar]

Mätäpaiseet kitisevät jälleen.

X

Hallituksen päätös nostaa Suomen kansalaisuuteen vaadittua asumisaikaa on kerännyt voimakasta kritiikkiä lain lausuntokierroksella yritysmaailman edustajilta.

Kansalaisuuslain uudistamiseen liittyvä asumisajan pidennys on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiaikoina. Uudistuksessa Suomessa vaadittua asumisaikaa nostetaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.

Esimerkiksi Teknologiateollisuus kertoo olevansa erittäin huolissaan Suomen kyvystä houkutella osaajia, jos kiristys toteutuu, kuten myös Keskuskauppakamari ja Suomen start up -yhteisö.

X

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-221777?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[Roope]

Yle: Eva ehdottaa kuuden kuukauden työnhakuviisumia ilman sosiaaliturvaa 8.10.2024

Eva: Kasvun tulppa – yritykset eivät investoi, jos maahanmuutto ei korjaa työvoiman vähenemistä 8.10.2024

Työvoima eli käytännössä työikäiset maahanmuuttajat Euroopan ulkopuolelta.

Työllisten määrä pienenee Suomessa, jos työperäinen nettomaahanmuutto ei kaksinkertaistu aiempaan nähden. Suomessa pitää ottaa käyttöön ensi tilassa työnhakuviisumi, joka mahdollistaa kuuden kuukauden ajan työpaikan etsimisen ilman oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Konsultti Jussi Pyykkösen artikkelissa mainitaan 16 kertaa nettomaahanmuutto mutta vain kerran ingressissä "työperäinen nettomaahanmuutto", koska jäljempää selviää, että kyse ei oikeasti ole kuin osittain työperäisestä maahanmuutosta. Evan peräänkuuluttamassa kaikkein suurimman maahanmuuton eli kolminkertaisen nettomaahanmuuton skenaariossa haikaillaan sotia ja muita kriisejä, jotka nostaisivat Suomeen suuntautuvan maahanmuuton uudelle tasolle. Tämä tapahtuisi laadun kustannuksella.

Suomen tulevaisuuden taloudellinen menestys on riippuvainen siitä, mille tasolle nettomaahanmuutto asettuu. Jos työvoiman määrä supistuu, investointeja jää tekemättä, koska ihmisiä ei riitä yrityksiin käyttämään investoitua pääomaa. Yritykset sopeutuvat tilanteeseen vähentämällä investointeja ja tuotantoa.

2000-luvulla suomalaistaustaisten työllisyys ei ole enää kasvanut. Itse asiassa Suomessa on yli 100 000 suomalaistaustaista työllistä vähemmän kuin 1980-luvun lopussa.

Maahanmuutto on paikannut ongelmaa. Suomen työllisyyden kehitys on erityisesti 2000-luvulla ollut maahanmuuton varassa. Ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on kasvanut lähes 200 000:lla vuosien 2000–2022 välillä

Artikkelissa viitataan Suomen "taloudelliseen menestykseen", mutta ei esitetä minkäänlaisia laskelmia vaaditun nettomaahanmuuton kolminkertaistamisen ("Skenaario 4 on (..) ainoa, joka varmistaa sen, ettei työvoima ole yrityksien kasvun tulppa.") oletetuista talousvaikutuksista. Evan nettomaahanmuutto onkin oikeasti keskimäärin haittamaahanmuuttoa, ja työllisten määrän tilastollisen kasvun taustalla aivan liian paljon Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttaneita ja Suomessa maahanmuuttajille syntyneitä nettosaajia.

Emme voi varmuudella tietää tulevan nettomaahanmuuton määrää, mutta sillä on iso vaikutus tulevaisuuden talouskehitykseen ja esimerkiksi kestävyysvajeeseen eli pitkän aikavälin julkisten tulojen ja menojen epätasapainoon.

Maahanmuuton määrän lisäksi myös maahanmuuton laadulla on tietysti iso vaikutus, mutta artikkelissa ei käsitellä sitä lainkaan. Nykyinen maahanmuutto kasvattaa kestävyysvajetta, joten määrästä riippumatta se on ollut ainakin vääränlaatuista. Huonolaatuisinta maahanmuuttoa karsimalla voitaisiin yrittää aluksi edes nollille.

Laadimme neljä vaihtoehtoista skenaariota Suomen väestökehitykselle edellisen, vuonna 2021 laaditun väestöennusteen pohjalta. Laskennan perusurana on Tilastokeskuksen omavaraisuusennusteen mukainen kehitys. Omavaraisennuste ilmaisee, millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Toisessa skenaariossa nettomaahanmuutto jatkuisi nykyisen väestöennusteen mukaisesti. Kolmannessa skenaariossa nettomaahanmuutto kaksinkertaistuisi ja neljännessä skenaariossa kolminkertaistuisi (Taulukko 1).

Skenaario 4

Maahanmuutto nousee pysyvästi uudelle ennätystasolle. Nettomaahanmuutto kolminkertaistuu 2000-luvun tasoon nähden. Suomeen muuttaa vuosittain noin 60 000 maahanmuuttajaa, ja Suomesta lähtee vuosittain 15 000 ihmistä. Koska tyypillisesti 70 prosenttia maahanmuuttajista on työikäisiä, Suomeen tulee 31 500 työikäistä vuosittain lisää. Tämä maahanmuuton taso nostaa työikäisen väestön määrän voimakkaaseen kasvuun. Työikäisen väestön määrä kasvaa 307 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä.

Skenaariossa 4 uusia työllisiä tulisi kaksinkertainen määrä suhteessa katoaviin työpaikkoihin nähden.

Skenaario 4 voi toteutua ainakin kahdesta eri syystä. Joko sodat tai muut kriisit nostavat muuttoliikettä globaalisti tai Suomeen suuntautuu poikkeuksellisen paljon työperäistä maahanmuuttoa. Jälkimmäinen voi toteutua, jos Suomen talous kasvaa ja maahanmuuttoa pyritään tietoisesti edistämään poliittisesti. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että muutkin Euroopan maat kilpailevat hanakasti työperäisestä maahanmuutosta, mikä vähentää skenaarion toteutumisen todennäköisyyttä.

Skenaario 4 on kuitenkin ainoa, joka varmistaa sen, ettei työvoima ole yrityksien kasvun tulppa.

Kun tarkastelemme työikäisen väestön kehitystä neljässä eri skenaariossa (Kuvio 3), havaitsemme, että kahdessa ensimmäisessä potentiaalisen työvoiman määrä kehittyy jotakuinkin yhtä heikosti kuin 2000-luvulla keskimäärin. Verrattuna aiempiin vuosikymmeniin kehitys junnaa paikallaan.

Skenaarion 4 mukainen maahanmuutto tarkoittaisi sitä, että työikäinen väestö kasvaisi Suomessa samassa vauhdissa, kun vuosien 1960–1990-lukujen välillä. Tuota aikakautta leimasi investointien poikkeuksellinen määrä, hyvinvointivaltion kehittyminen ja työllisten määrän kasvu.

Skenaario 4 eli väestönvaihtoskenaario (jo pelkkä nettomaahanmuutto ylittäisi pysyvästi kantaväestön syntyvyyden) tai "Ruotsin tie" ei tietenkään johtaisi 1960–1990-lukujen kasvuun ja hyvinvointivaltion kehittymiseen vaan päinvastoin lopunkin yhteishengen katoamiseen ja hyvinvointivaltion alasajoon. Ulkoeurooppalainen massamaahanmuutto ei ole johtanut onnelaan missään muuallakaan Euroopassa.

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa selvä enemmistö suomalaisista arvioi, että väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista.

Maahanmuuton edistämiseksi hallituksen kannattaisi toteuttaa ainakin nämä neljä uudistusta:

1. Työnhakuviisumin käyttöön ottaminen

Työnhakuviisumilla edistetään osaavan työvoiman maahanmuuttoa Suomeen, mutta se ei oikeuta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Työnhakuviisumi olisi voimassa kuuden kuukauden määräajan, jonka aikana viisumin haltija voisi hakea ja tehdä töitä Suomessa tai käynnistää yritystoimintaa. Viisumi olisi suunnattu EU:n ulkopuolisille osaajille, joilla on hyvät edellytykset työllistyä.

Viisumin saamisen edellytyksenä olisi tiettyjen koulutuksen, osaamisen tai työhistorian edellytysten osoittaminen. Viisumin voisi hakea Suomen edustustosta lähtömaassa. Jos viisumin voimassaoloaikana saisi pysyvän työpaikan, oleskeluluvan saisi työpaikan perusteella. Jos työpaikkaa ei ole, oikeutta oleskelulupaan ei synny.

Työnhakuviisumi lisäisi työvoiman tarjontaa ja siten yritysten investointihalukkuutta. Sen sijaan, että arvioimme maahanpääsyn edellytyksiä työpaikan perusteella, meidän tulisi arvioida maahan pyrkivän todennäköisyyksiä työllistyä tai työllistää. Maahanmuutossa on siis siirryttävä työpaikkaperusteisuudesta osaamisperusteisuuteen.

Työllistymistodennäköisyys on hyvä, jos maahanmuuttajalla on ennestään koulutus, todennettavaa osaamista tai työhistoriaa.

Mikä olikaan se ongelma, johon ratkaisu olisi Suomen oma työnhakuviisumi, ja miten tällaisen viisumin väärinkäyttö estettäisiin? Se ei selviä artikkelista.

Koska kirjoittaja ei täsmennä viisumin ehtoja, voi olettaa, että niiden olisi tarkoitus jäädä mahdollisimman löysiksi (jonkinlainen koulutus, osaaminen tai työhistoria), mikä tekisi viisumin väärinkäytöstä EU-alueelle pääsemiseksi helppoa ja houkuttelevaa. Esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan epääminen olisi vaivatonta kiertää ilmoittautumalla turvapaikanhakijaksi. Samalla kikalla estettäisiin karkotus. Väärennetyt todistukset ovat jo nyt arkipäivää halpatyövoiman kanssa.

2. Työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen

Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään.

Nykyisin EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta voi pääsääntöisesti rekrytoida työntekijöitä Suomeen vain silloin, jos kotimaasta ei löydy sopivaa työntekijää kyseiseen tehtävään. Järjestelmä on jäykkä ja byrokraattinen ja vaikeuttaa työvoiman rekrytoimista silloin, kun tiedossa olisi jo valmiiksi ulkomaisia työntekijöitä tiettyihin tehtäviin.

Saatavuusharkinta on Suomessa hiljaa hivuttaen jo lähes kokonaan poistettu ja rajoitettu joihinkin halpatyöhommiin, mutta muun muassa Ruotsin yksiselitteisen negatiiviset kokemukset eivät tue loppujenkin rajoitusten poistamista. Ruotsissa saatavuusharkinnasta luopuminen lisäsi rikollista oleskelulupakauppaa ja tulijoita niille aloille, joille oli jo liikaa halukkaita, ei työvoimapula-aloille, kuten oli tarkoitus. Emme muutenkaan tarvitse Suomeen lisää Wolt-kuskeja.

3. Perheenyhdistämisen helpottaminen ja tulorajojen keventäminen

Perheenyhdistämisen tulorajat eivät tällä hetkellä tue ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen. Nelihenkisessä perheessä toiselta vanhemmalta edellytetään käytännössä yli 40 000 euron vuosituloja, jotta hän voi saada puolison ja kaksi lasta mukaansa Suomeen. Teollisuuden palveluksessa työskentelevistä alle puolet yltää tuollaiseen palkkatasoon.

Nykyisiä tulorajoja on syytä keventää, jotta puolison tuominen Suomeen olisi helpompaa. Perheiden erottaminen vähentää todennäköisyyttä pysyä työpaikassa. Tämä taas lisää epävarmuutta yrityksen liiketoimintaan ja siten vähentää investointeja.

Perheenyhdistämistä on syytä helpottaa myös poistamalla asettautumispalveluihin liittyvää ylimääräistä verotaakkaa.

Jos nelihenkisellä perheellä ei ole edes 40 000 euron bruttonettotuloja, perhe lienee Suomessa saamapuolella, eikä mikään kestävyysvajeen poistaja. Sitä paitsi esimerkkiperheen tuloraja on oikeasti paljon vähemmän eli noin 31 000 euroa (2 600 €/kk), jossa tuloiksi lasketaan myös perheen saamat tulonsiirrot kuten lapsilisät, opintoraha ja asumistuki, joten puhutaan ehkä vain parin tonnin bruttonettotuloista. Ja näistäkin on joustettu.

Vähintään 38 400 euron nettotuloilla perheen kokoa ei ole rajoitettu enää ollenkaan, vaan lapsia saa olla vaikka tusina.

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys ei ole näin matalilla tulorajoilla enää nimensä veroinen, vaan taloudellisesti haitallisen maahanmuuton subventointia verovaroista, joten rajoja pitäisi nostaa, ei laskea.

4. Lähtömaakoulutusta tulee lisätä tuntuvasti

Suomeen tulee luoda uusi maahanmuuton väylä, joka perustuu yritysten ilmoittamaan työvoiman tarpeeseen ja sitä vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kouluttamiseen lähtömaassa.

Yksityiset yritykset toteuttavat tällä hetkellä mallia erityisesti hoiva-alan työvoimatarpeeseen vastatakseen. Vaarana on kuitenkin pirstoutuminen. Valtion tulisi edistää koulutusta kokoamalla työvoiman tarvetta koskevat tiedot yhdelle alustalle ja kohdentamalla sen toteuttamiseen esimerkiksi kehitysyhteistyövaroja.

Kehitysyhteistyövarat ovat myös verovaroja. Yritykset maksakoon itse tarvitsemansa koulutuksen.

Edit: Toisin kuin kirjoitin, tuloiksi lasketaan tietysti nettopalkkatulot, ei bruttotuloja. Tuloiksi kuitenkin lasketaan palkan lisäksi myös tulonsiirtoja.

[F1nka]

^Lisäksi se, että tuli ihminen millä statuksella tai paperin palan kanssa, hän saa aina jäädä täyselätykseen hengailemaan.

[ämpee]

Olisi syytä esittää noille työvoimapulasta kärsiville kysymys, miksi niitä työntekijöitä haalitaan aina €Uroopan ulkopuolelta vaikka €Uroopassa on rutkasti työttömyyttä ja siten vapaata työvoimaa ?

[Totti]

Työllisten määrä pienenee Suomessa, jos työperäinen nettomaahanmuutto ei kaksinkertaistu aiempaan nähden. Suomessa pitää ottaa käyttöön ensi tilassa työnhakuviisumi, joka mahdollistaa kuuden kuukauden ajan työpaikan etsimisen ilman oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan.

EVA:n ehdotus ei ole toteutuskelpoinen. Puolen vuoden viisumi ilman sosiaaliturvaa edellyttäisi, että viisumin saaja pystyisi osoittamaan omaavansa varat elämiselleen. Tämä tarkottaisi käytännössä noin 6 000-10 000 euron varat, jolla hän maksaa asumisen ja ylläpitonsa. Ilman varoja henkilöhän päätyisi kadulle, joka toisi mukanaan suuria sosiaalisia ongelmia rikollisuudella jne.

Itse asiassa moni maa antaa turisteille viisumin juuri tällä periatteella eli pitää osoittaa varojen olemassolon viisumin keston ajaksi ja ja / tai myös maksettu paluulippu pitää olla oplemassa. Idea on juuri se, ettei turisti jäisi pennittömänä kohdemaan riesaksi.

Maahanmuutto nousee pysyvästi uudelle ennätystasolle. Nettomaahanmuutto kolminkertaistuu 2000-luvun tasoon nähden. Suomeen muuttaa vuosittain noin 60 000 maahanmuuttajaa, ja Suomesta lähtee vuosittain 15 000 ihmistä.

Tämäkin on epärealistinen ehdotus. Asuntoja ei ole olemassa kymmenille tuhansille mamuille eikä niitä tulekaan koska koko uudistuotantokaan ei riitä kattamaan tarpeen. Tällainen mamumäärä johtaisi samaan tilanteeseen kun Britanniassa missä valtio maksaa hotellimajoituksesta miljardeja majoittaakseen kaikki asunnottomat mamut.

EVA:n ideat ovat kertakaikkisen käyttökelvottomia. Ilmeisesti niiden tarkoitus ei olekaan mikään muu kun kasvattaa maahanmuuttoa vain periaatteen takia. "Työperäisyys" on vain pieni viikunanlehti, jolla yritetään piilottaa se tosiasia, että ainoa joka tienaa tällä on suurpääoma ja ulkomaalaiset asuntosijoitusrahastot. Lasku jää veronmaksajille.