2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Roope]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006267248.html (9.10.2019)

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi, jatketaanko kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikkahakijoiden palautuksia ja tiedusteli, ollaanko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille myöntämässä työlupia.

IS kertoi aiemmin hallituksen selvittävän, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat saada nykyistä joustavammin oleskeluluvan työn perusteella.

– Tämä on vaarallista puhetta tilanteessa, jossa paine Eurooppaan on kasvamassa, Orpo sanoi.

Jännä lausunto Orpolta, kun juuri kokoomuksen Kai Mykkänen aloitti sisäministerinä työlupien myöntämisen helpottamisen kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Rinne sivuutti kysymyksen kielteisen päätöksen saaneiden oleskelu- tai työluvista ja tyytyi linjaamaan, että hallitus ei ole "muuttamassa millään tavalla turvapaikkakehystä".

– Jos turvapaikalle ei ole tarvetta, niin nopeasti maasta pois, Rinne sanoi.

Ja toinen jännä lausunto Rinteeltä, kun tunnetusti vain harva turvapaikanhakija pakotetaan nopeasti maasta pois, jos ei huvita lähteä. Suomeen voi jäädä notkumaan vuosikausiksi, kunnes oleskelulupa tulee toista kautta, ja Suomi jakaa odotteluaikana rahaa myös laittomille siirtolaisille.

Ilmassa tuntuu olevan runsaasti maahanmuuttokriittisyyden teeskentelyä ilman aikomustakaan maahanmuuttokriittiseen politiikkaan.

[Titus]

Aihetta sivuava uutinen, jossa jo otsikossa kerrotaan mistä ilmiö johtuu.

Kun olin rakennusalan hommissa yli kymmenen vuotta sitten, niin porukkaa tuli jo silloin näistä -kistaneista ja Kirgisiasta.

Azerbaidzanista oli raksalla tyyppejä jotka oli ekaa kertaa oman kaupunkinsa ulkopuolella... aina kun työmaan ohi ajoi paloauto, niin röökiksi ja ihmettelemään, että ompa komee !

[kivimies]

Uudenmaan Ely-keskus poisti saatavuusharkinnan rakennusalalta pari vuotta sitten ja lopputulos näkyy tässä: työvoimaa on ryhdytty hakemaan EU:n ulkopuolelta ja alipalkkaus rehottaa.

Saatavuusharkinnan poistoa perusteltiin "työvoimapulalla", vaikka oikea tavoite olikin työvoiman vaihtaminen halvempaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006279053.html (20.10.2019)

Rakennusliitto: Osa ulkomaalaisista rakennustyöläisistä saa viiden euron tuntipalkkaa

Rakennuksilla työskentelevistä joka kymmenes on ulkomaalainen. Rakennuslehti kertoi äskettäin, että virolaisten osuus on supistunut ja yhä useampi tulee elintasoltaan vaatimattomimmista maista, kuten Ukrainasta ja Uzbekistanista.

Viime kuukausina on ilmennyt tapauksia, joissa ulkomaalaisille on maksettu liian vähän. Esimerkiksi Olympiastadionin työmaalla pääurakoitsija Skanskan aliurakoitsijat ovat maksaneet ammattilaisille vain pienintä työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja laistaneet lisistä.

Kokeneen ammattilaisen pitäisi saada vähintään 14,58 euroa tunnilta, mutta osalle 10,73 euron minimituntipalkkakin on vain haave.

"Puolet tesin vähimmäispalkasta, 5 euroa, ei taida olla harvinaisuus. Alemmaskin on limbottu", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. [...]

Rakennusliitto ja aluevalvontavirastot seuraavat palkkoja pistokokein ja kanteluiden perusteella. Kattava valvonta on Harjuniemestä mahdotonta.

"Ala on pilkkoutunut niin valtavaan määrään keskisuurten, pienten ja vielä pienempien keikkojen tekijöitä joka puolelta Eurooppaa ja Aasiastakin, että mopo on karannut käsistä."

Ainakaan Etelä-Suomessa touhu ei Harjuniemestä ole oikein kenenkään näpeissä.

"Tämä koskee työn tuottavuuden romahdusta, palkkoja, työturvallisuutta, laatua, urakoitsijoiden laskutusta, työmailta varastamista. Työvoiman vapaa liikkuvuus hakkaa armotta alaa itäeurooppalaisen työkulttuurin suuntaan." [...]

Pääurakoitsija voi urakasta sopiessaan vaatia aliurakoitsijaa noudattamaan suomalaista työehtosopimusta ja lainsäädäntöä ja sitouttaa tarvittaessa esittämään palkkadokumentit riittävien palkkojen varmistamiseksi.

"Kenenkään resurssit eivät riitä siihen, että jokaisen työntekijän palkkanauha pystyttäisiin tarkistamaan", sanoo Rakennusteollisuuden (RT) työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro. [...]

Harjuniemen mielestä työvoiman saatavuusharkinnan poisto avasi kilpailun uudelleen kohti pohjaa. Kaskiarosta sen sijaan tilanne on parantunut takavuosista ja Valttikortti-henkilötunnistejärjestelmä ehkäisee ainakin räikeimpiä pelaajia. [...]

[Murkula]

Näkee taas vaihteeksi liittojen kyvyttömyyden puuttua mihinkään oikeaan. Rahaa ja vaivaa on kyylätä pikkujuttuja suomalaisilta yrityksiltä, vaan kun sitten kun ulkkiksille maksellaan 5 euron palkkoja, niin ei ole munaa tehdä mitään. Mikä siinä on niin vaikeaa, jos Skanskoja ei kiinnosta, niin lähdetään työtaisteluun sitten niitä vastaan. Kyllä sen nyt huomaa varsin nopeasti, jos joku tarjoaa urakkaa sillä hintaa, ettei sitä omat miehet tekisi edes omaskutannehintaan. Kysymys ei ole typeryydestä vaan ahneudesta.

Tästä olen kirjoittanut kyllä aikaisemminkin, että miten nämä liitot todellakin voivat olla sokeita idiootteja. Vingutaan vain jonkin tarpeettoman sivukulun perään, vaan kun samaan aikaan maahan pykätätään kokonaan uutta työmarkkinaa, niin vastauksena on haudan hiljaisuus.

[Phantasticum]

Perussuomalaiset ainakin puheissaan vastustaa kovasti EU:n ulkopuolelta tulevaa niin sanottua halpatyövoiman maahantuontia, ja puolue on puheenjohtajansa johdolla käyttänyt eduskunnassa puheenvuoroja tarveharkinnan säilyttämisen puolesta. Euroedustajana Halla-aho kuitenkin äänesti halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan toisin kuin toinen perussuomalainen euroedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner, joka äänesti tyhjää. Muut suomalaiset euroedustajat äänestivät direktiivin tiukentamisen puolesta. Halla-aho siis äänesti täysin päinvastoin kuin mitä hän nyt antaa puheissaan ymmärtää.

Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi tiedusteli Halla-aholta, miksi tämä äänesti niin kuin äänesti. Juttu on pitkä ja kertaa joitakin Suomessa ilmenneitä tapauksia, joissa lähetettyjen työntekijöiden työehdot ovat olleet selvästi heikoimpia kuin kotimaisten työntekijöiden. Lainauksessa on mukana vain Halla-ahon sähköpostitse antama vastaus, joka omalla tavallaan on hänelle tyypillinen oikeasti olen eri mieltä mutta äänestinpä silti toisin.

Äänestysratkaisuissani olen aina punninnut kolmea asiaa: substanssia, kompetenssia ja ryhmän kantaa. Suhtaudun kriittisesti 'hiipivään liittovaltioon', jossa hyvien tavoitteiden varjolla säädellään ylikansallisesti asioista, joiden pitäisi olla kansallisen päätöksenteon piirissä. Tämän vuoksi minä (ja silloinen ryhmäni ECR) olen usein äänestänyt vastaan sellaisissakin hankkeissa, joiden tavoitteisiin sinänsä yhdyn. Mitä substanssiin tulee, lähetettyjen työntekijöiden direktiiviin viime vuonna tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta Suomeen, koska täällä työehdot määräytyvät kansallisen lain ja yleissitovien TESien mukaan – kuten pitääkin. Lopuksi mainitsen, että sen enempää lähetettyjen työntekijöiden direktiivi kuin kansallinenkaan lainsäädäntö ei ole pystynyt ehkäisemään halpatyövoiman maahanmuuttoa ja siihen liittyviä ongelmia (palkkojen polkeminen, orjatyösuhteet, työpaikkojen ostaminen).

IL: Jussi Halla-aho äänesti EU-parlamentissa halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan – näin hän perustelee ihmetystä herättävää ratkaisuaan

Minua kieltämättä häiritsee tällainen, että Halla-aho joko yksinään tai perussuomalaiset puolueena joutuu jälkeenpäin selittelemään ja vähän väliä korjailemaan aikaisempia lausuntojaan. Jos Halla-aho perustelee äänestyspäätöstään "hiipivällä liittovaltiolla", niin miksi EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ei johda yhtä lailla "hiipivään liittovaltioon", kun puolue kuitenkin liputtaa vähintään puoliavoimesti EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan puolesta. Muistakaamme myös, miten euroeron ajaminen oli yhtäkkiä muuttunut "puhtaaksi populismiksi" (linkki).

[Murkula]

Tämä ei kyllä ole mikään muu, kuin taas yksi paskanarratiivi, joka saadaan aikaan tarkoituksellisella vääristelyllä. Niin todellakin, jos vastaava päätösvalta luovutetaan EU:lle, niin mikä todellakin estää EU:ta kääntämästä kelkkaansa? Ei yhtään mikään. Oikeastaan, mikä estää EU:ta tai edes jäsenmaita olemasta vain noudattamatta sääntöjään? Hetken päästä ihmetellään, kun historia toistaa taas itseään ja jonkin maan vittuillakseen "meripelastama" halpatyövoima liikkuu vapaasti Ruotsin läpi Suomeen.

[Nikolas]

Katsokaa vaikka jotain niinkin yksinkertaista asiaa kuin kesäaika. Kesäaikajärjestelmästä tuli EU-direktiivi vuonna 2002, ja siksipä sinänsä suosittu kansalaisaloite kellonaikojen siirtelyn lopettamisesta joutui väliaikaisesti viivästyttävän byrokratian hampaisiin, koska asiassa tarvittiin Euroopan parlamentin päätös. Oletettavasti keäsaikahömpötys päättyy vuonna 2021, mutta kauanpa sitä kesti. Näin se on muissakin asioissa: Sellainen asia, joka on siirretty ylikansallisen elimen päätösvaltaan, pysyy jatkossakin siellä, ellei jollain tapaa rikota järjestelmää tai repäistä itseään siitä irti. Ylikansallisen elimen tuottama päätös saattaa olla hyvä, kuten kesäaikakäytännön lopettamista koskeva päätös, mutta ei sitä voi etukäteen varmaksi sanoa. Oleellista on se, että kun päätösvalta ja vastuu annetaan jollekin muulle, sitten se todella on jollakin muulla.

[Supernuiva]

^Ollaan ketjun ulkopuolella, mutta todellakaan ei vielä voida olla varmoja siitä, että kellojen siirtely loppuu joskus. On mahdollista, että kesä- ja talviaikojen vaihtelu on ikuinen käytäntö, koska jäsenmaat eivät pääse sopuun aikavaihtamisen lopettamisesta.

[Murkula]

Eivätkä nämä lopu siihen, montako muun muassa Finanssialan asiaa on siirrelty EU:n vastuulle ja mitä tuolla on saatu aikaa, jotain luvattua pankkien vastuuta, vakaututta ja muutoksia? Päinvastoin aloitettiin niin holtiton rahan printtaaminen ja pumpattiin sitäkin niin paljon mahdottomampi kupla, kuin aikaisemmin olisi ollut edes mahdollista. Jatketaanko maatalouspuolen suhteen, miten siirryttiin avattiin koko homma EU:n markkinoille, kun ne lupasivat suurempaa maataloustukea pohjoiseen. Kaikki me tiedämme mitä näillekkin tukijaisille tapahtui, nyt pohjoisessa pitäisi kilpailla eteläisten kanssa, jotka saavat samanlaiset tuet.

Näitä esimerkkejä voidaan antaa aina vain lisää ja lisää, se pointti kuitenkin on ilmiselvä. Kun EU:lle annetaan valtaa siinä toivossa, että se puhaltaa yhteiseen hiileen, on äärimmäisen todennäköistä, että se löydetään hetken päästä housut kintuissa kusemassa tuohon hiileen.

[Alaric]

Kepulien uusi pj Kulmuni haluaa näemmä tuhota keskustan kannatuksen lopullisesti. Ken tietää miksi...

Keskustan aluepolitiikan keskiössä on kuulemma maahanmutto ja ulkomainen työvoima on "hirveän tärkeää". Kepu haluaa poistaa saatavuusharkinnan, mutta hallituksessa vasemmistopuolueet vastustavat, joten siihen voidaan tehdä alueellisia joustoja.

Enpä tosin usko, että SDP ja vasemmistoliittokaan tuota kulissia jaksavat pitää yllä vaalikauden loppuun saakka.

Suomalaiset duunarit varmasti kiittävät tästäkin linjauksesta. Hyvin sä vedät, Katri.

(Jutussa on vaikka mitä muutakin, otin tähän ketjun aihetta liippaavat kohdat ja vähän ylimääräistä.)

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/katri-kulmunin-aluepolitiikan-ydin-on-maahanmuutossa-on-hirvean-tarkeaa-etta-saadaan-ulkomaista-tyovoimaa/?shared=1098550-f0472a72-500 (1.11.2019)

Nyt loppuu kuiskailu

Katri Kulmunin johtaman keskustan aluepolitiikan ytimessä on maahanmuutto. Ulkomainen työvoima on "hirveän tärkeää".

KESKUSTAN puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni on tyytyväinen.

Ylen lokakuun 16. päivänä julkaisemassa kyselyssä enemmistö vastaajista ilmoittaa haluavansa, että valtio jarruttaa kaupungistumista.

"Suomalaisten vahva ja vankkumaton enemmistö on sitä mieltä, että alueellinen tasa-arvo on erittäin tärkeä asia, josta pitää myös puhua", Kulmuni sanoo.

Viime vuosikymmenen ajan aluepolitiikka on hänen mukaansa ollut "kuiskailua", ja keskustallakin on ollut siinä "notkahdus".

Kun Kulmuni kilpaili keskustan puheenjohtajuudesta, hän palasi teemaan yhä uudestaan. Hänen puheenjohtajuuteensa siis sisältyy lupaus aluepolitiikan noususta.

ALUEPOLITIIKKA kattaa määritelmällisesti kaiken poliittisen toiminnan, jolla on tarkoitus vaikuttaa eri alueiden, kuten kaupunkien, kuntien ja seutujen kehitykseen. Arkikielessä termi on kääntynyt tarkoittamaan keskustalaista politiikkaa, joka pyrkii hyödyttämään puolueen kannatusalueita ja patoamaan muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.

(...)

KESKUSTELU kaupungistumisesta junnaa usein pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi -asetelmassa: väki pakkautuu etelään. Kyse on kuitenkin koko maasta. Reuna-alueet tyhjenevät ja ihmiset muuttavat keskuksiin.

"Keskusta haluaa, että ihmiset itse päättävät, missä he asuvat. Keskusta haluaa, että jokaiselle kotiseudulle on turvattu peruspalvelut, jotka myös perustuslaki meille suo."

(...)

KESKUSTA on vallassa nyt toista hallituskautta peräkkäin. Kulmuni nostaa tärkeimmäksi aluepolitiikan saavutukseksi Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan.

"Monella perinteisesti korkean työttömyyden alueella kärsitään nyt työvoimapulasta."

Yrittäjät valittavat pulaa joka puolella Suomea. Keskusta tarjoaa ratkaisuksi ulkomaista työvoimaa. Puolueen mukaan EU:n tai Eta-alueen ulkopuolelta tuleviin työntekijöihin kohdistuva saatavuusharkinta pitäisi poistaa asteittain.

"On hirveän tärkeää, että saadaan ulkomaista työvoimaa."

Keskustan aluepolitiikan ytimessä on siis maahanmuuttopolitiikka. Vasemmistopuolueiden vastustuksen takia hallitus ei ole poistamassa saatavuusharkintaa, joskin siihen voidaan tehdä alueellisia joustoja.

(...)

[Golimar]

 

X

Tavoitteena on houkutella Lappiin Suomen rajojen ulkopuolelta 5 000–10 000 työikäistä ja -haluista ihmistä vuosina 2020–2023.

Rahat hankkeeseen tulevat EU-rahastoista, kertoo maakuntajohtaja Mika Riipi.

X

Tavoitteet ovat nyt vahvistaa muuttovirtaa.

X

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/81a4c767-894f-480f-83e5-53d06ee81064

[tweet]1190951703648067584[/tweet]

[tweet]1187000821596205056[/tweet]

X

Lapin liiton maakuntajohtajan Mika Riipin tulot pienenivät myös. Riipin ansiotulot olivat 101 219 euroa

X

https://yle.fi/uutiset/3-8425221

[Roope2]

Erityisesti pulaa on provisiopalkkaisista puhelinmyyjistä, joihin paras ja nopein apu on musta mies Afrikasta... 

[Nyymi]

Oululainen sanomalehti Kaleva käy kiivasta kampanjaa halpatyövoiman puolesta (6.11.2019): Työvoimaa saatava ripeästi – muussa tapauksessa tarvittavat osaajat lipsuvat yritysten käsistä.

EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta sinällään ei ole syytä luopua, eikä se ole harkinnassa. Sen sijaan on otettava mallia niistä maista, jotka ovat vuosikymmeniä harjoittaneet määrätietoista ja valikoivaa siirtolaispolitiikkaa ja onnistuneet siinä varsin hyvin.

Valikoivaa siirtolaispolitiikkaa? Ei kai nyt sentään.

Työperäisten lupien käsittelyaikojen pitäisi nykyiselläänkin kestää vain muutamia viikkoja, mutta Migrin käsittelyjonot ovat eri syistä ruuhkautuneet useiden kuukau-sien mittaisiksi.

Mikä Migrin kapasiteettia kuormittaa? Emme ehkä koskaan saa tietää.

Työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on viime aikoina puhuttanut myös siitä syystä, että lapsia syntyy entistä vähemmän ja väestö vanhenee. Pitemmän päälle heikentyvä huoltosuhde vaatii toimia, joten asiaan kannattaa valmistautua ajoissa. Tämä ei poista tarvetta nostaa työllisyysastetta kaikin keinoin, vahvistaa osaamista ja poistaa kannustinloukkuja.

Vähenevä väestö tarvitsee kannustimia eli yhä enemmän halpatyövoimaa, jonka aiheuttamat kustannukset saa näppärästi kipattua veronmaksajan vastuulle.

Työvoimapulan helpottamiseksi maassa olevat turvapaikanhakijat pitäisi kotouttaa tehokkaasti ja nopeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Sinällään humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton käsitteitä ei pidä tahallisesti vääristellä. Vähitellen pitäisi päästä eroon siitä ajattelusta, että otamme tänne ulkomaalaisia hyvää hyvyyttämme, eikä siksi, että tarvitsemme heitä työmarkkinoilla kipeästi.

Päätoimittaja Kyösti Karvonen on jäämässä eläkkeelle. Eikä hetkeäkään liian aikaisin.

[Uuno Nuivanen]

Työvoimapulan helpottamiseksi maassa olevat turvapaikanhakijat pitäisi kotouttaa tehokkaasti ja nopeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille.

Tähän asti saapuneet mamut eivät kotoutuneet eivätkä työllistyneet. Kaipa ne uudet sitten niin tekevät. 

[AngleHedd]

Ennustan että filippiiniläisiä naamoja tullaan näkemään Lapin hotelleissa huomattavia määriä.
Hyvä puoli on se että heillä on aina kiire kotiin kun keikka loppuu.
Kokemusta on...ja paljon.
Hieno maataan rakastava patrioottinen kansa!

[kivimies]

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa on esillä saatavuusharkinnan muuttaminen valtakunnalliseksi eli käytännössä halpatyövoiman Suomeen pääsyn helpottaminen.

Seurauksena olisi suomalaisten palkkojen polkeminen ja yhä useamman "työperäisen" jääminen Suomeen notkumaan sosiaaliturvalla.

Kyllähän Rinteen vasemmistohallitus tällaiseen varmasti lähtee mukaan, kun saa vaikeuttaa suomalaisten duunarien elämää. [...]

Tuo ehdotus saatavuusharkinnan poikkeuksien valtakunnallistamisesta ei onneksi mennyt lävitse työmarkkinajärjestöjen puheenjohtajien pöydässä.

Tämä ehdotus on taas "noussut pyttyyn", vaikka se jo kerran vedettiin alas.

Toisin kuin hallituksen "talousnerot luulevat, työllisten määrän nousu ei vaikuta työllisyystavoitteeseen, jonka mittarina toimii työllisyysaste eli työllisten ja työikäisten välinen suhde. Väestön kasvaessa myös jakajassa oleva luku kasvaa.

Halpatyövoiman maahanmuutto voi kasvattaa työllisten määrää, mutta työllisyysastetta se ei kasvata, pikemminkin, Suomen Perustan tutkimuksen mukaan matalapalkka-aloille tulevien työllisyys laskee nopeasti suomalaisten vastaavan alapuolelle. Pitää myös huomioida, että he tuovat mukanaan perheenjäseniään, mikä laskee heidän työllisyysastetta entisestän.

Toisekseen, matalapalkka-aloille tulevat aiheuttavat miinusta julkiselle taloudelle, koska he kuluttavat enemmän sosiaaliturvaa ja palveluita kuin maksavat nälkäpalkoistaan veroja. Tämä tappio nousee uudelle tasolle, kun heidän työllisyysasteensa laskee.

Suomalainen ns. hyvinvointivaltio kattavine asumisperuteisine sosiaaliturvineen ei ole yhteensopiva ulkomailta matalapalkka-aloille tulevan massamaahanmuuton kanssa.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006373941.html (16.1.2019)

Hallituksen työllisyyskeinot alkavat hahmottua: Pöydälle tulossa esimerkiksi ilmastopaketti, aktiivimallin korvaaja ja kotihoidon tuen leikkaaminen

[...]

Työperäisen maahanmuuton edistäminen
Tärkein työperäistä maahanmuuttoa edistävä toimi koskee saatavuusharkintaa.

Saatavuusharkinta koskee niin sanottuja duunarialoja ja rajoittaa ulkomaisen työvoiman saamista Suomeen. Ennen kuin yritys voi tuoda työntekijän maahan, te-toimiston on arvioitava, olisiko työvoimaa saatavilla EU- tai Eta-maista.

Työllisyystavoite pakottaa hallituksen pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja saatavuusharkinnan poistamiseksi tai heikentämiseksi.

Kaikenlainen saatavuusharkinnan heikentäminen on vaikea asia vasemmistopuolueille, koska puolueissa pelätään, että se johtaisi työehtojen polkemiseen.

Yksi keskusteluissa esiintynyt malli on sellainen, että saatavuusharkinnasta luovuttaisiin kokonaan. Toisessa mallissa kokeiltaisiin saatavuusharkinnasta luopumista alueellisesti. Tätä ajaa erityisesti Rkp, jonka kannatusalueella Pohjanmaalla yritykset kärsivät työvoimapulasta.

Kolmannessa vaihtoehdossa koko Suomea koskisi vain yksi saatavuusharkinta.

Tällä hetkellä saatavuusharkinta-alueita on neljätoista kappaletta. Jos saatavuusharkinta-alueita olisi vain yksi, se voisi käytännössä tarkoittaa sitä, että yksinään pääkaupunkiseudun työvoimapula voisi vapauttaa saatavuusharkinnan koko maasta tiettyjen ammattien osalta.

Työperäisen maahanmuuton suhteen hallituksessa pohditaan myös miten kansainvälisiä rekrytointeja Suomeen voisi lisätä ja työperäistä maahanmuuttoa edistäviä prosesseja tehostaa. Työperäinen maahanmuutto on jo siirretty sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön, minkä toivotaan vauhdittavan asioita.

Työperäisestä maahanmuutosta tulevan työllisyyspotentiaali on periaatteessa rajaton, mutta hallituksen on mahdotonta vaikuttaa siihen vain omin toimin. Hallituksen piirissä arvioina tai pikemminkin toiveena on jopa 10 000 lisätyöllisen saaminen työperäisen maahanmuuton kautta. [...]

[Roope]

Maria Ohisalo: Hallituksen on torjuttava ilmastonmuutosta kunnianhimoisin toimin ja parannettava työllisyyttä 16.1.2020

Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme kohtalonkysymys.
...
Tämän hallituksen vastuulla on tehdä riittävän kunnianhimoisia päätöksiä energiantuotantoon, kulutukseen, hiilinieluihin ja liikenteeseen, jotta hiilineutraalius vuonna 2035 on mahdollista saavuttaa.

Ilmastonmuutos ei ole suomalaisille millään mittarilla kohtalonkysymys, eikä Suomen hallitus pysty vaikuttamaan sen etenemiseen. Monet muut politiikan kysymykset ovat tärkeämpiä.

Ilmastonmuutoksen torjunta on suomalaisille kohtalonkysymys vain mikäli Suomen päättäjät typeryyksissään tekevät siitä sellaisen.

Myös yleisiä toimia työllisyyden parantamiseksi tarvitaan. Tarvitsemme ratkaisuja suomalaisten työllistämiseksi ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Työvoiman maahanmuuton sujuvoittamiseksi siirsimme vuoden alussa työperäisen maahanmuuton ohjaamisen sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Myös työvoiman saatavuusharkintaa ja sen toteutusta olisi edelleen syytä arvioida kriittisesti. Nykyinen alueellinen saatavuusharkinta estää yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta, jos EU-alueella tai ETA-maista olisi työvoimaa saatavilla.

Työpaikkojen kohdalla ei ole kysymys nollasummapelistä, sillä kansainväliset osaajat synnyttävät Suomeen myös uutta työtä.

Matalapalkka-aloja koskevan saatavuusharkinnan lievittäminen ei ole sellainen keino, joka lisää verotuloja suhteessa menoihin, mihin työllisyyden parantamisella kaiketi pyritään.

Saatavuusharkinta ei estä "yrityksiä saamasta työvoimaa ulkomailta, jos EU-alueella tai ETA-maista olisi työvoimaa saatavilla". Kummallinen väite.

Saatavuusharkinta ei koske "kansainvälisiä osaajia".

[Golimar]

  x 1 000 000

X

Tiistaina Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson suhtautui kuitenkin epäillen Marinin hallituksen aikataulutavoitteisiin.

Kotouttamisen kokonaiskatsaus -raportin julkaisutilaisuudessa puhunut kansliapäällikkö ei uskonut, että työperäistä maahanmuuttoa pystyttäisiin nopeuttamaan nykysäännösten puitteissa hallituksen edellyttämällä tehokkuudella.

– Voi olla, että emme nykyisten sääntöjen ja tietojärjestelmien puitteissa pysty tähän tavoitteeseen kauhean nopeasti pääsemään, mutta parhaamme yritämme, Gustafsson sanoi.

Suomi jälkijunassa
Hallitusohjelman mukaan Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, sekä tuote- ja tuotannonkehityksen kärki- ja kasvualoilla.

Gustafssonin mukaan suurin ero Suomen ja muiden maiden välillä on ollut se, että osaava työvoima ja sen turvaaminen ei ole ollut millään tavalla Suomen elinkeinopolitiikan elementtinä, mutta nyt se on.

Hallitusohjelman mukaisesti työperäisen maahanmuuton hallinto siirrettiin vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriöön käsittelyn tehostamiseksi.

– Suurin osa maahanmuutosta on nyt tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriössä ja osa suomalaista elinkeinopoliitikkaa ja myös innovaatiopolitiikkaa.

Gustafssonin mukaan ulkomaiset osaajat ja opiskelijat Suomelle ratkaisevan tärkeitä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b76bdf06-30a9-4c44-be60-1d2314948dfc

[Alaric]

Keskuskauppakamarin globalistit tarjoavat talous­ongelmien ratkaisuksi saatavuusharkinnan poistoa ja halpatyövoima­n maahantuonnin reipasta edistämistä

Eiköhän "duunarin puolella" (hah) oleva Marinin vasemmistohallitus lähde suomalaisvihassaan lopulta tähän mukaan. Kokoomuksen liskot ja vasemmisto yhteisellä asialla suomalaista työntekijää vastaan.

https://www.verkkouutiset.fi/kauppakamari-suomeen-houkuteltava-ulkomaalaisia-osaajia/ (22.1.2020)

Kauppakamari: Suomeen houkuteltava ulkomaalaisia osaajia

Keskuskauppakamarin mukaan oleskelulupaprosessien nopeuttamista ja saatavuusharkinnasta luopumista pitää edistää.

Keskuskauppakamari odottaa maan hallitukselta aktiivista otetta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen.

Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen, saatavuusharkinnasta luopuminen, aktiivinen osaajien houkuttelu ja erilaiset kannusteet mm. verotuksen keinoin ovat niitä työkaluja, joiden käyttöä nyt pitäisi kauppakamarin mukaan edistää.

– Seuraava näytön paikka hallituksella on tammikuun lopulla pidettävä työllisyysiltakoulu. Hallitusohjelmassa ja edellisessä budjettiriihessä tehdyt päätökset kaipaavat lihaa luiden ympärille ja vauhtia toteutukseen. Ilman aktiivisia toimia ei ulkomaalaisten osaajien määrä kasva riittävän nopeasti, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen tiedotteessa.

(...)

– Ensivaiheessa tavoite myönnetyille työ- ja koulutusperäisille oleskeluluville voisi olla vuositasolla noin 25 000. Tämä olisi merkittävä lisäys nykyiseen 15 000, mikä oli vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla vastataan yritysten akuuttiin osaajapulaan sekä oikaistaan Suomen väestörakennetta, Valtonen toteaa.

(...)

Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen. Keskuskauppakamari on esittänyt tarveharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.

– Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksenkin piirissä harkitaan tarveharkinnasta luopumista alueellisen kokeilun muodossa. Tämä voi toimia ensiaskeleena, mutta tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä, Valtonen sanoo.

[Golimar]

"Miksi Suomi tekee tästä niin vaikeaa?"

Työntekijäpula piinaa monia aloja, mutta työperusteisten oleskelulupien saanti takkuaa. Nyt hallitus yrittää nipistää käsittelyajat kuukauteen.

Evelyn sai vakituisen siivoojan työsopimuksen syyskuussa 2017. Kahteen vuoteen hän ei kuitenkaan saanut tehdä töitä.

Sen sijaan hän odotti hitaasti tulleita viranomaispäätöksiä. Vasta viemällä asian oikeuteen asti filippiiniläisnainen sai lopulta luvan elää ja tehdä töitä Suomessa.

Nyt Evelyn on huojentunut. Turhauttava odotus päättyi syksyllä, ja hän työskentelee kokopäiväisesti pääkaupunkiseudulla.

Oma kokemus jäi silti mietityttämään.

– En ymmärrä, kun siivoojista on pulaa ja monet olisivat valmiita työskentelemään ahkerasti, miksi Suomi tekee tästä niin vaikeaa? Ilman miesystäväni ja ystävieni tukea en olisi voinut millään odottaa näin pitkään päätöstä. Nyt maksan heille takaisin palkastani, Evelyn sanoo.

X

Pääkaupunkiseudulla kodinhoitajista ja siivoojista on paljon pulaa, selviää tuoreimmasta työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrista. Missäänpäin Suomea hakijoita ei ole kyseisiin työtehtäviin liikaa.

Evelyn solmi vakituisen työsopimuksen siivouspalveluyrityksen kanssa syyskuussa 2017 ja laittoi saman tien vireille työperusteisen oleskelulupahakemuksen.

Poistuttava maasta
Kodinhoitaja-siivoojaa etsinyt pääkaupunkiseudulla toimiva yrittäjä sai TE-palveluiden kautta laittamaansa ilmoitukseen Evelynin lisäksi vain kaksi hakemusta, eikä kumpikaan heistä ollut soveltuva. Evelynillä puolestaan oli siivousalan työkokemusta.

Kuukausien ajan Evelyn yritti kysyä TE-toimistosta, milloin hänen osapäätöksensä valmistuu.

– Sieltä sanottiin, että odota vain.

X

Lähes kahdeksan kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä (14.5.2018) Uudenmaan TE-toimisto antoi Evelynille kielteisen osaratkaisun. Perusteena oli se, että työsopimuksessa tuntipalkka oli 10 euroa tunnissa, kun taas Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kiinteistöalan työehtosopimuksessa mainittu minimipalkka on 10,33 euroa tunnissa.

Evelyn ja hänen työnantajansa tekivät nopeasti uuden vakituisen työsopimuksen, jossa tuntipalkaksi sovittiin 10,75 euroa tunnissa.

Vaan 4.6.2018 Migri antoi Evelynille kielteisen oleskelulupapäätöksen ja määräsi hänet poistumaan maasta. Syyksi ilmoitettiin TE-toimiston kielteinen osapäätös.

TE-toimisto perusteli kielteistä päätöstään sillä, ettei Evelynin työnantaja olisi lähettänyt pyydettyä lisäselvitystä asetetussa määräajassa. Tämä ei pitänyt paikkaansa. TE-toimiston virkailija oli itse kuitannut sähköpostitse liittävänsä ajoissa saapuneen selvityksen hakemukseen.

Evelyn ryhtyi etsimään apua. Hän kuuli suomalaisitalialaisesta asianajajasta Miro Del Gaudiosta, joka on avustanut vuosia oleskelulupa-asioissa myös ilman palkkiota. Del Gaudio lupasi auttaa häntä valittamaan hallinto-oikeuteen.

Sitten alkoikin tapahtua.

TE-toimisto antoi uuden, myönteisen osaratkaisun 15.11.2018 ja lausui asiasta hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeus kielsi 22.11.2018 antamallaan välipäätöksellä toistaiseksi panemasta täytäntöön Evelynin käännytystä. Lopulta 12.12.2018 kumosi Migrin päätöksen palauttaen sen uudelleen käsittelyyn.

X

Evelyn valitti uudelleen hallinto-oikeuteen, joka katsoi 20.8.2019 antamassaan päätöksessä, että hänellä on riittävä käsitys keskeisistä työehdoistaan, eikä ole syytä epäillä hänen tai työnantajan halua noudattaa niitä. HAO huomautti, ettei Evelynin mahdollisella tavoitteella viettää aikaa poikaystävänsä kanssa ole merkitystä työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassa.

23.9.2019 Migri antoi kolmannen päätöksensä Evelynin asiassa – tällä kertaa myönteisen.

– Se oli suuri helpotus. En ole halunnut mitään muuta kuin käydä töissä ja nyt se onnistuu.

X

Palvelualojen Työnantajien (Palta) mukaan siivous- ja kiinteistönhoitoalalla erityisesti suorittavan tason töissä on kärsitään työvoimapulasta. Myös tuotannollisilla aloilla, kuten metalliteollisuudessa, elintarvike- ja puualalla sekä rakentamisessa, on sama ongelma.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/64d90e20-4328-429a-af98-8e89daed80dd


Lainausta lyhennetty hieman.

[Roope]

Työntekijäpula piinaa monia aloja, mutta työperusteisten oleskelulupien saanti takkuaa. Nyt hallitus yrittää nipistää käsittelyajat kuukauteen.
...
Isänsä kuoleman jälkeen Evelyn saapui takaisin Suomeen miesystävänsä luokse aluksi turistiviisumilla. Evelyn päätti, että hän haluaa aloittaa uuden elämän Suomessa ja ryhtyi hakemaan töitä. Evelyn korostaa haluavansa tienata omat rahansa.
...
Evelyn solmi vakituisen työsopimuksen siivouspalveluyrityksen kanssa syyskuussa 2017 ja laittoi saman tien vireille työperusteisen oleskelulupahakemuksen.
...
Migri katsoi, että Evelynin työsuhde oli keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan oleskelulupaperuste.
...
HAO huomautti, ettei Evelynin mahdollisella tavoitteella viettää aikaa poikaystävänsä kanssa ole merkitystä työntekijän oleskelulupaa koskevassa asiassa.

Tapauksessa ei ole muuta erikoista kuin se, miksi turistiviisumilla Suomeen tullut Evelyn sai jäädä tänne vuosiksi valituksia tekemään ilmeisesti ilman minkäänlaista oleskelulupaa.

[Lepakko]

Menepä vaikkapa Australiaan turistiviisumilla ja PÄÄTÄ, että jäätkin pysyvästi maahan ja alat työskentelemään. Kiinni jäädessäsi lennät kuin leppäkeihäs karkotuskeskuksen kautta suoraan lähtöruutuun eli lähtömaahan.

Vaan ei Suomessa. Lait ja asetukset eivät tietenkään koske henkilöä, joka päättää noin vain aloittaa työskentelyn turistiviisumilla. Karkotusko? Ei tietenkään! Oleskelulupa, työlupa, turvapaikka, mikä vain kullekin parhaiten sopii. Opas Kelan etuuksista omalla kielellä kouraan kaupan päälle.

[Uuvahti]

Alla linkitetyssä jutussa taas aika jänniä argumentteja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Alustuksena sen verran, että mielestäni Suomen on hyvä vastaanottaa ja pyrkiä jopa rekrytoimaan todellisia ammattiosaajia niille aloille, joissa meillä on aito työvoimapula.

Sen sijaan Suomen ei missään nimessä pitäisi pyrkiä houkuttelemaan ihmisiä, joilla ei ole nykypäivän työmaailmassa tarvittavia taitoja ja koulutusta, tai joita houkutellaan Suomeen alhaisemmilla palkoilla kuin mitä suomalaiset itse ovat valmiita ottamaan vastaan. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa toimimme kuin hölmöläiset. Jos tulijat asettuvat Suomeen, niin pian hekin tajuaisiavat, ettei täällä kannata töitä tehdä, kun edut ilman tekemistäkin ovat vähintään yhtä hyvät.

No, se alustuksesta. Puran muutaman artikkelin väittämän:

Kolme syytä siihen, miksi Suomen työttömillä ei saada täytettyä avoimia paikkoja – tällaisia tekijöitä Suomeen nyt halutaan ulkomailta

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/61b53b48-f808-45a4-8dbc-220d871aaee2

Räsäsen mukaan työntekijöiden houkuttelu Suomeen EU-alueelta ei tunnu toimivan.

– Ei ole riittävästi kannusteita eurooppalaisilla työntekijöillä siirtyä Suomeen ja pysyvästi muuttaa tänne.

Suomessa on tällä hetkellä noin 160 000 työtöntä työnhakijaa. Moni ihmettelee, eikö heidän kauttaan saataisi Suomen työvoimapulaa paikattua.

Räsäsen mukaan on kolme keskeistä syytä, miksi Suomen työttömillä ei ole saatu täytettyä avoimia työpaikkoja.

– Maantieteellinen kohtaanto-ongelma on keskeinen. Työpaikat ovat muualla kuin työttömät, ja tähän liittyy liikkumiseen ja asumiseen liittyviä ongelmia.

Suurin työvoiman tarve on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista. Monelle ei ole helppoa muuttaa toiselle paikkakunnalle perhesyistä tai mikäli on omistusasunto toisella puolella Suomea.

Toinen ongelma on osaaminen eli monella työttömällä työnhakijalla ei ole sellaista osaamista, jota työnantajat kaipaisivat. Kolmas ongelma on Räsäsen mukaan kannustinloukut eli työn vastaanottaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa.

Edelliset lihavoinnit minun.

Siis maantieteellinen kohtaanto-ongelma on keskeinen? Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallista, eli muualta Suomesta ei kannata muuttaa. Mitä ihmettä? Tämä maantieteellinen kohtaanto-ongelma koskee siis Suomen sisällä maksimissaan muutaman sadan kilometrin päästä tulevia työntekijöitä, mutta ei maailman ääristä tänne saapuvia? Saavatko nämä ulkomailta tulijat asunnot pääkaupunkiseudulta halvemmalla kuin suomalaiset? Joku tässä väitteessä mättää ja pahasti.

(Edelliseen liittyen: On järjetöntä, että tulonsiirroilla elävät turvapaikanhakijat ja muut maahanmuuttajat asutetaan verovaroin pääkaupunkiseudulle, ja usein vielä täälläkin keskeisille alueille, kun samaan aikaan pääkaupunkiseudulla matalapalkka-aloilla työskentelevät ihmiset joutuvat matkustamaan työpaikalleen pahimmillaan tuntikausia pääkaupunkiseudun ulkolaidoilta tai pidemmältäkin.)

Kannustinloukut estävät siis suomalaisten työttömien työllistymisen. Ratkaisuksi ei sitten haeta kannustinloukkuongelmaan rakenteellisia muutoksia, vaan tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta. Just joo. Tämä tietysti ratkaisee Suomen ongelmat pitkällä tähtäimellä. (Edellinen lause sarkasmia!). Jos osa tulijoista asettuu Suomeen pysyvästi he tulevat huomaamaan miten kallista täällä (etenkin pääkaupunkiseudulla) on asua) ja ettei heidän palkallaan pärjääkään. Sen jälkeen myös nämä tulijat ovat osittain tai kokonaan tulonsiirtojen varassa. Ainoa kestävä ratkaisu on puuttuua rakenteelliseen kannustinloukku-ongelmaan, ei paikata tätä väliaikaisesti tuomalla maahan halpatyöntekijöitä. (Tulee mieleen vanha esimerkki pakkasella housuun pissimisestä ratkaisuksi paleluun.)

[Uuvahti]

Hjallikselta juuri fiksu ratkaisuehdotus edisessä viestissäni läpikäymään ongelmaan:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hjallis-harkimo/liike-nytin-esittama-d-viisumi-ratkaisisi-maahanmuuton-ongelmia/?fbclid=IwAR1MoMg5w3UObMKwydaiQTj5g06aC_9pTRWKSyxxP5KH8x1p0h4n4g79xSw

Maahanmuuton perusongelmia on kaksi: Ensinnäkin se, että emme halua Suomeen ihmisiä saamaan sosiaaliturvaetuuksia, jos heillä ei ole hyväksyttävää syytä maahan päästä tai täällä olla. Toisekseen se, että haluamme tänne töihin tai opiskelemaan tulevien ihmisten pääsevän maahan sujuvasti ja nopeasti.

Molempiin ongelmiin on mahdollista saada osaratkaisu. Liike Nyt ja minä sen kansanedustajana ehdotamme, että Suomi ottaisi käyttöön niin sanotun D-viisumin.

Kansallinen D-viisumi on käytössä useassa Schengen-alueen maassa. D-viisumi oikeuttaa normaalia viisumia pidempiaikaisempaan oleskeluun työn tai opiskelun vuoksi ja sellaisen voi saada oleskeluvan hakuprosessia nopeammalla hakumenettelyllä. D-viisumi ei tuo haltijalleen oikeutta sosiaaliturvaan tai terveydenhuoltoon.

Kansallinen D-viisumi tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa. Se toisi vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon ja laskisi maahanmuutosta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Lisäksi se helpottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden saapumista opintoihin ajoissa. Voittajia olisivat siis kaikki, paitsi ne joiden motiivit Suomeen tulossa ovat muut kuin itse työnteko.

[Alapo]

Kannustinloukut estävät siis suomalaisten työttömien työllistymisen. Ratkaisuksi ei sitten haeta kannustinloukkuongelmaan rakenteellisia muutoksia, vaan tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta. Just joo. Tämä tietysti ratkaisee Suomen ongelmat pitkällä tähtäimellä. (Edellinen lause sarkasmia!). Jos osa tulijoista asettuu Suomeen pysyvästi he tulevat huomaamaan miten kallista täällä (etenkin pääkaupunkiseudulla) on asua) ja ettei heidän palkallaan pärjääkään. Sen jälkeen myös nämä tulijat ovat osittain tai kokonaan tulonsiirtojen varassa. Ainoa kestävä ratkaisu on puuttuua rakenteelliseen kannustinloukku-ongelmaan, ei paikata tätä väliaikaisesti tuomalla maahan halpatyöntekijöitä. (Tulee mieleen vanha esimerkki pakkasella housuun pissimisestä ratkaisuksi paleluun.)

Olen tavallaan ihmetellyt tätä ns.kannustinloukkuongelmaa. Miksei oikeastaan kukaan uskalla ehdottaa, että maan sisällä liikkuvalle työvoimalle pitäisi saada kohtuuhintaista asumista? Saati järkevän pituisia alanvaihtokoulutuksia, ei joka hommaan tarvitse kahta vuotta koulun penkillä istua.

Jotenkin vain tuntuu ettei oikeasti järkeviä ehdotuksia ole, vain kiima tuoda ihmisiä ulkomailta Suomeen.

[Murkula]

Olen tavallaan ihmetellyt tätä ns.kannustinloukkuongelmaa. Miksei oikeastaan kukaan uskalla ehdottaa, että maan sisällä liikkuvalle työvoimalle pitäisi saada kohtuuhintaista asumista? Saati järkevän pituisia alanvaihtokoulutuksia, ei joka hommaan tarvitse kahta vuotta koulun penkillä istua.

Jotenkin vain tuntuu ettei oikeasti järkeviä ehdotuksia ole, vain kiima tuoda ihmisiä ulkomailta Suomeen.

Mikä vanha puolue voisi edes kuvitella sallivansa esimerkiksi koulutuskartellien purkua? Kokoomuslaiset omistavat koulutuslaitokset. Keskustalaisia puristaa palleista koululliset maaseutupitäjät. Demareiden liitotkin vielä kuvittelevat noiden olevan jokin suoja alansa työpaikoille. Vihreät/Vassarit eivät ikinä sallisi koulutusleikkauksia tarpeettomastakaan koulutuksesta. RKP ei sallisi yhdenkään ruotsikielisen koulutuksen poistoa.

Varsinainen umpikuja siis. Pitkä on matka ennen kuin kaikki nämä puolueet voidaan jättää oppositioon.

[Blanc73]

YLE jatkaa loputonta itkuaan turvapaikanhakijoista...
https://yle.fi/uutiset/3-11189913
Betonitehdas sai kipeästi tarvitsemansa työntekijät turvapaikanhakijoista, nyt perheitä uhkaa käännytys – tehdaspäällikkö: "Kohtuutonta meille ja heille"

"Suomessa työllistyneitä ulkomaalaisia käännytetään ja työvoimapula on toteumassa tavalla, jota ei vielä ymmärretä."

Vuosien unettomuus

Esmatullah Azimi viihtyy töissä hyvin, mutta hän on kärsinyt vuosia unettomuudesta.

– Nukun joskus kaksi tuntia, joskus viisi, mutta en enempää.

Lääkärin mukaan kyse on stressistä: Azimi pelkää, ettei perhe saa oleskelulupaa. Huoli kalvaa myös omista vanhemmista. Azimi ei tiedä, missä he ovat tai ovatko vanhemmat enää edes elossa. Viimeisin puhelu isältä tuli 2,5 vuotta sitten. Vanhemmat olivat silloin paenneet Intiaan ja pyysivät poikaansa lähettämään rahaa.

Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Jos teollisuus ei saa työntekijöitä, uhkana on, että tehtaat siirtyvät alueille, missä työvoiman saanti on turvattua, vuodenvaihteessa Betsetin toimitusjohtajan paikalta eläköitynyt Lasse Happonen sanoo.

[HDRisto]

"Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Jos teollisuus ei saa työntekijöitä, uhkana on, että tehtaat siirtyvät alueille, missä työvoiman saanti on turvattua, vuodenvaihteessa Betsetin toimitusjohtajan paikalta eläköitynyt Lasse Happonen sanoo".

Mikä ihme tekee siitä ulkomaalaisesta työvoimasta niin merkittävästi parempaa että missään tapauksessa ei kotimaisia voi työllistää?. Jokin muu vaihtoehto kuin halpuus.

Siirtyvätkö betonielementtitehtaat Viroon tai Puolaan?.

"teollisuus ei saa työntekijöitä", kyllä saa jos palkka on kohdallaan eli riittää muuhunkin kuin pelkkään hengissäpysymiseen ja kohtuullinen asunto löytyy siedettävän matkan päästä.

[Roope]

Me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa. Jos teollisuus ei saa työntekijöitä, uhkana on, että tehtaat siirtyvät alueille, missä työvoiman saanti on turvattua, vuodenvaihteessa Betsetin toimitusjohtajan paikalta eläköitynyt Lasse Happonen sanoo.

Kun kuusihenkisen turvapaikkahuijariperheen isä ei tienaa kuukaudessa edes perheenyhdistämiseen vaadittua 2 500 euroa nettona (tuskin lähelläkään, koska ohjeellisia tulorajoja saa tulkita alaspäin), niin perheen jokainen lisäkuukausi Suomessa on suomalaisten veronmaksajien kustantamaa.

Betset ei selvästikään ole valmis maksamaan työntekijänsä perheen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia, joten ihan turha uhkailla tehtaiden paikalla.

Edit:

– Työvoimapulassa ei ole kyse vain yrityksistä, vaan koko kuvasta, miten Suomella menee, ellei ihmisiä saada töihin. Koko valtakunnan mittakaavassa hyvinvoinnin rahoitus on uhattuna. Se näkyy julkisen talouden epätasapainossa ja eläkejärjestelmän tulevaisuuden uhkana, Räsänen sanoo.

Kyllä, mutta hyvinvoinnin rahoitusta uhkaa juuri tällainen artikkelissa kuvattu taloudellisesti haitallinen maahanmuutto.

Betsetin Happosen tavoin Räsänen pelkää, ettei rekrytointiongelmien vaikutuksia työpaikoille aina ymmärretä: pula työntekijöistä voi johtaa pahimmillaan siihen, että kokonainen yksikkö suljetaan ja tuotantoa jatketaan muualla.

Jos on näin ilmeistä, että tuotanto ei pyöri ilman yhteiskunnalta kupattua suoraa tai epäsuoraa subventointia, niin totta kai on yhteiskunnan kannalta parasta, että tällainen yksikkö suljetaan.

[Blanc73]

uhkana on, että tehtaat siirtyvät alueille, missä työvoiman saanti on turvattua

No, miksi tehtaat eivät siirry Afganistaniin ja Somaliaan?