2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Roope]

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Sipil%C3%A4-kiirehtii-Aloitettava-keskustelu-ty%C3%B6per%C3%A4isen-maahanmuuton-helpottamisesta/1197300?pwbi=656505b95dbc1a87c52aba9b9ed7df68 (14.5.2018)

Sipilä kiirehtii: Aloitettava keskustelu työperäisen maahanmuuton helpottamisesta

Alotetaan vaan. Sipilä saa vaikka itse aloittaa keskustelun, sillä tarveharkinnan poistamisen puolesta ei ole esitetty vielä ensimmäistäkään pitävää argumenttia. Vetoaminen työvoimapulaan on roskaa, sillä todellista pulaa on etenkin koulutetuista ammattilaisista (esim. rakennusalan työnjohtajat), ei tarveharkintaa koskevasta nettosaajiksi jäävästä kielitaidottomasta halpatyövoimasta.

Sipilä lupaili puolitoista vuotta sitten keskustelua myös Suomen suhtautumisesta EU-komission esittämiin pakollisiin turvapaikanhakijasiirtoihin. Mitään keskustelua ei koskaan aloitettu, vaan Suomen myönteisestä, haliitusohjelman vastaisesta suhtautumisesta päätettiin vähin äänin hallituksen sisällä.

[Kari Kinnunen]

Pienipalkkaiset ei taida valtionveroja maksaa lainkaan.

En muista mikä on raja. Kertokaa joku jos tietää.

[Huppupelikaani]

Pienipalkkaiset ei taida valtionveroja maksaa lainkaan.

En muista mikä on raja. Kertokaa joku jos tietää.

Tämän uutisen mukaan raja menee noin kolmessakympissä. Jos tuloveroja tarkoitit.

Palkansaajan alle 30 000 euron vuosituloista ei käytännössä makseta valtion ansiotuloveroa, vaikka verotaulukon mukaan 16 100 euron ylittävistä tuloista pitäisi jo maksaa veroa valtiolle 6,5 prosenttia.
Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo Uudelle Suomelle, että syy tähän löytyy erilaisista, automaattisesti veroprosenttiin laskettavista vähennyksistä.

– Käytännössä vasta 30 250 euron vuosipalkasta maksetaan valtion tuloveroa. Vaikka valtion tuloveroasteikko alkaa paljon matalammalta, niin veroa ei kuitenkaan tule maksuun pienemmillä tulotasoilla, Kirkko-Jaakkola toteaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79817-2420-eukk-tasta-tilinauhasta-ei-mene-senttiakaan-valtiolle

[kivimies]

Tämän uutisen mukaan raja menee noin kolmessakympissä. Jos tuloveroja tarkoitit.

Palkansaajan alle 30 000 euron vuosituloista ei käytännössä makseta valtion ansiotuloveroa, vaikka verotaulukon mukaan 16 100 euron ylittävistä tuloista pitäisi jo maksaa veroa valtiolle 6,5 prosenttia.
Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo Uudelle Suomelle, että syy tähän löytyy erilaisista, automaattisesti veroprosenttiin laskettavista vähennyksistä.

– Käytännössä vasta 30 250 euron vuosipalkasta maksetaan valtion tuloveroa. Vaikka valtion tuloveroasteikko alkaa paljon matalammalta, niin veroa ei kuitenkaan tule maksuun pienemmillä tulotasoilla, Kirkko-Jaakkola toteaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79817-2420-eukk-tasta-tilinauhasta-ei-mene-senttiakaan-valtiolle

Tulijat maksavat hädintuskin edes kunnallisveroa, valtion veroista puhumattakaan. "Huoltosuhteen paikkaamista" parhaimmillaan! VMP!

Palkkasi on oltava vähintään sen työehtosopimuksen mukainen, jota sinun työsuhteeseesi sovelletaan. Jos työehtosopimusta ei ole, bruttopalkan pitää olla vuonna 2018 vähintään 1189 euroa kuukaudessa.

http://migri.fi/tyontekijan-oleskelulupa

Henkilö maksaa keskimääräisillä prosenteilla kunnallis- ja kirkollisveroa, kun palkkatulot ovat noin 14 700 euroa vuodessa.

https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Veroprosentit/veroprosentit-2018/

HOK-Elanto sai kymmeniä uusia kokkeja Filippiineiltä: minimipalkka 1300 euroa kuussa

[...]

Carlin tavoin kokit ovat alle nelikymppisiä. Lähes kaikilla on perhe ja lapsia, joille he haluavat lähettää rahaa. He ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka takaa heille vähintään 30 tuntia viikossa työtä tuntipalkalla. Tienesti on minimissään reilut 1300 euroa kuukaudessa. Siitä maksetaan vuokra ja ruoka. Loput lähetetään kotiin.

https://yle.fi/uutiset/3-9615499

[Uuno Nuivanen]

Nyt talouskasvu uhkaa tahmoa työvoiman puutteeseen esimerkiksi Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa.

Kuka uskoo tuohon. Kortistoissa on edelleen melkein 400 tuhatta työtöntä.

Sipilä haluaa valjastaa kutsumansa irakilaiset halpatyövoimaksi. Siitä tässä on kyse.

Lestakeisari ei vain ole fundeerannut, että miksi ananas menisi töihin (jos sellaisia olisi), kun saman tai enemmän saa makaamalla ja ostareilla tyttöjä jahtaamalla.

[Mr.Reese]

^Varsinkin, kun Kainuussa ja Lapissa niitä ostareita täynnä antautuvaisia pikkutyttöjä on huomattavasti vähemmän kuin etelän isoissa kaupungeissa. TaHarrastukset kärsivät. 

[Oho]

^Varsinkin, kun Kainuussa ja Lapissa niitä ostareita täynnä antautuvaisia pikkutyttöjä on huomattavasti vähemmän kuin etelän isoissa kaupungeissa. TaHarrastukset kärsivät. 

Nähtävästi suunnitelma on tehä kaupungeista niin ikäviä paikkoja asua että koulutetut suomalaiset ja maahanmuuttajat muuttaisivat syrjäseuduille mutta ei tule toimimaan, tulee vaan johtamaan kaupunginosien eriytyimiseen ja ajamaan maksukykyiset ihmiset kauempana oleviin lähiöihin kaupunki keskustojen kurjistuessa. Voi toki olla että reilusti parempiosaiset rekentavat omat aidatut ghettonsa, joihin ei ulkopuolisilla ole asiaa.

Jos tarveharkinnasta luovutaan samalla luovuttaneen oleskeluluvan sitomisesta työpaikkaan, ja ei ole kovinkaan vaikea kuvitella mitä siitä seuraa. Iritsanoutuminen ja hakeutuminen Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle.

[Rauno Murju]

Pienipalkkaiset ei taida valtionveroja maksaa lainkaan.

En muista mikä on raja. Kertokaa joku jos tietää.

Monitahoinen kysymys, koska veroa ja veroluonteista maksua maksetaan jokaisessa tuloluokassa toimeentulotukilaisista saakka.

Todellisen nettomaksajaryhmän erittelyt on syyllä pidetty pimennossa, ainakin luotettavaksi julistatuneessa mediassa.

[Alaric]

Kylläpäs tätä saatavuusharkinnasta luopumista nyt koitetaan vyöryttää. Halpatyövoimaa tarvitaan ilmeisesti melko kipeästi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/gfaDQk8n (15.5.2018)

Työvoimapula ei hellitä ilman maahanmuuttoa

Janne Pöysti

Ensimmäiseksi pitäisi luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kuulu enää tähän aikaan.

Kauppalehden kasvuyrityskyselystä paljastui tänä keväänä, että osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut suomalaisten kasvuyritysten tärkein kasvun este (KL 9.5.). Jo lähes puolet vastaajista arvioi työvoimapulan hidastaneen tai vaikeuttaneen kasvua.

Rekrytointiongelmat näyttävät pahentuneen selvästi viime vuodesta, sillä silloin vastaavassa kyselyssä osaavan henkilökunnan saatavuutta piti kasvun suurimpana hidasteena joka neljäs yritys.

Kasvuyritykset tarvitsevat nyt erityisesti myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Myös projektien johdon ja tuotekehityksen ammattilaisista on kova kysyntä.

(...)

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten 25–64-vuotiaiden määrä vähenisi ilman maahanmuuttoa vuoteen 2030 mennessä ­peräti 300 000 henkilöllä. Näin järkyttävää huoltosuhteen heikentymistä emme kestäisi. Siksi Suomen pitäisi viimeistään nyt ryhtyä aktiivisesti houkuttelemaan työntekijöitä ulkomailta. Mallia voitaisiin ottaa vaikka Kanadasta, joka tarjoaa ­pysyviä oleskelulupia työnhakijoille niiltä aloilta, joilla osaamisvajetta esiintyy.

Aivan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kerta kaikkiaan kuulu enää tähän aikaan. Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille.

Maahanmuuttokeskustelua on tähän asti hallinnut meillä osittain täysin perusteeton pelko pakolaisista. On ollut suorastaan raastavaa katsoa, kun Suomesta karkotetaan parhaassa työiässä olevia ihmisiä takaisin lähtömaihinsa.

Turhan pelottelun sijaan tarvitsemme ison asennemuutoksen, jossa jokainen tänne muuttanut toivotetaan tervetulleeksi rakentamaan yhteistä Suomea.

[Roope]

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisten 25–64-vuotiaiden määrä vähenisi ilman maahanmuuttoa vuoteen 2030 mennessä ­peräti 300 000 henkilöllä. Näin järkyttävää huoltosuhteen heikentymistä emme kestäisi.

Ensinnäkin maahanmuutto ei ole millään opilla loppumassa kokonaan, joten tuollainen "ennuste" ei ole millään lailla relevantti.

Toiseksi, kestäisimme oikein hyvin tuollaisen väestöllisen huoltosuhteen heikentymisen, koska nykymuotoinen maahanmuutto on Suomelle valtava rahareikä.

Siksi Suomen pitäisi viimeistään nyt ryhtyä aktiivisesti houkuttelemaan työntekijöitä ulkomailta. Mallia voitaisiin ottaa vaikka Kanadasta, joka tarjoaa ­pysyviä oleskelulupia työnhakijoille niiltä aloilta, joilla osaamisvajetta esiintyy.

Mikäpä siinä, jos kynnys asetetaan tarpeeksi korkealle. Huoltosuhteeseen perustellusti työperusteinen maahanmuutto ei kuitenkaan vaikuta havaittavasti.

Aivan ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kerta kaikkiaan kuulu enää tähän aikaan. Jopa puolen vuoden epävarmat lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä työvoimaa heti tarvitseville yrityksille.

Ei hyvä. Ongelmana on, että halpatyövoimaa halajavat yritykset eivät ota minkäänlaista vastuuta halpatyöläisten muutosta Suomeen. Ruotsin kokemusten perusteella saatavuusharkinnasta luopuminen lisäisi väärinkäytöksiä ja yhteiskunnan menoja, sillä nettomaksajia näistä tulijoista ei saa kuin äärimmäisen harvoin. Kuluista ja riskeistä – käytännössä tulonsiirroista tulijoille ja yrityksille – vastaisivat täysimääräisinä veronmaksajat.

Maahanmuuttokeskustelua on tähän asti hallinnut meillä osittain täysin perusteeton pelko pakolaisista. On ollut suorastaan raastavaa katsoa, kun Suomesta karkotetaan parhaassa työiässä olevia ihmisiä takaisin lähtömaihinsa.

Turhan pelottelun sijaan tarvitsemme ison asennemuutoksen, jossa jokainen tänne muuttanut toivotetaan tervetulleeksi rakentamaan yhteistä Suomea.

"Pakolaisia" ei "karkoteta", vaan perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytetään.

Ne kymmenet tuhannet "parhaassa työiässä olevat" ovat saaneet tähän mennessä aikaan miljardikustannukset, jolle ei ole ilmaantunut vapaaehtoista kuittaajaa. Helppo oleskeluluvan saaminen houkuttelee yhä lisää näitä "parhaassa työiässä olevia", joille ei ole Suomessa käyttöä. Kiitos ei.

[Nyymi]

Kylläpäs tätä saatavuusharkinnasta luopumista nyt koitetaan vyöryttää. Halpatyövoimaa tarvitaan ilmeisesti melko kipeästi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/gfaDQk8n (15.5.2018)

Maahanmuuttokeskustelua on tähän asti hallinnut meillä osittain täysin perusteeton pelko pakolaisista.

Mitä Kauppalehden uutispäällikkö tarkoittaa? Onko "osittain täysin perusteeton" toisin sanoen "osittain perusteltu"?

[Alaric]

Kainuun Sanomien kolumnissa jatketaan saman virren veisaamista kuin tuossa Kauppalehden jutussa. Saatavuusharkinta "ei kuulu enää tähän aikaan" vs. saatavuusharkinta "kuuluu sarjaan aikansa elänyt".

https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kolumnit/ylakerta-maahanmuuttoa-tarvitaan-jotta-tekijoita-saadaan/ (15.5.2018)

Yläkerta: Maahanmuuttoa tarvitaan, jotta tekijöitä saadaan

Marjukka Väisänen

Kainuussa alkaa olla hikiset paikat. Enkä tarkoita viime päivien kesäisiä lämpötiloja, vaan työvoimapulaa.

Työntekijöitä on pystyttävä houkuttelemaan, jotta työnantajat eivät karkaa tarjoamaan työpaikkojaan kokonaan muihin maisemiin.

Samalla kun uusille tekijöille on tarvetta, on työttömiä työnhakijoita yli 4 000. Kohtaanto-ongelma on silmiinpistävä.

Nopeita täsmälääkkeitä tilanteen helpottamiseksi ei ole. Jonkin verran asiaa voivat auttaa uudelleenkoulutus, eläkkeelle jäämisen myöhentäminen ja opiskelijoiden nopeampi valmistuminen. Yrityksissä on nähty selkeää tarvetta nopealle, mutta hallitulle ja huolella mietitylle muuntokoulutukselle.

Kainuun on tässä tilanteessa pakko houkutella uusia tekijöitä maakunnan ulkopuolelta: junan, tai tässä tapauksessa jopa lentokoneen, tuomia osaajia muualta Suomesta ja ulkomailta.

Asioita voisi ajatella kokonaan uudelta kantilta. Pakolaisissakin on voimavaraa. Kainuussa on hyvin koulutettuja ja erittäin työhaluisia ihmisiä, jotka haluaisivat ansaita elantonsa itse ja asettua rauhallisiin oloihin.

Heidän työllistymisensä on perinteisesti ollut vain oman yrityksen perustamisen varassa.

EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinta kuuluu sarjaan "aikansa elänyt".

Kun työvoiman tarve on akuutti, ei jopa puoleen vuoteen venyvä lupaprosessi houkuta.

Tilanteen helpottamiseksi on väläytelty myös niin sanottu Kanadan mallia, joka houkuttelee koulutettua työvoimaa muuttamaan maahan.

Maa tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille, kunhan näiden osaaminen osuu alalle, jolla on työvoimapulaa ja jolle tarvitaan koulutettua työvoimaa.

(...)

[kivimies]

Ensimmäiseksi pitäisi luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta. Se ei kuulu enää tähän aikaan.
[...]
Kasvuyritykset tarvitsevat nyt erityisesti myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Myös projektien johdon ja tuotekehityksen ammattilaisista on kova kysyntä.

Työvoiman tarveharkinta ei koske kyseisiä ammatteja, koska yli 3000€/kk ansaitsevat asiantuntijat on vapautettu tarveharkinnasta.
Tarveharkinta koskee siivoojia, kaupan kassoja ja muita matalapalkkaisia ammatteja.
"Ei kuulu enää tähän aikaan" ei ole mikään toimiva argumentti.

[Uuno Nuivanen]

Asioita voisi ajatella kokonaan uudelta kantilta. Pakolaisissakin on voimavaraa. Kainuussa on hyvin koulutettuja ja erittäin työhaluisia ihmisiä, jotka haluaisivat ansaita elantonsa itse ja asettua rauhallisiin oloihin.

Niin, kohta on taas joulukin ja mitähän se Pukki tuo.

[Foundation]

Ei hyvä. Ongelmana on, että halpatyövoimaa halajavat yritykset eivät ota minkäänlaista vastuuta halpatyöläisten muutosta Suomeen. Ruotsin kokemusten perusteella saatavuusharkinnasta luopuminen lisäisi väärinkäytöksiä ja yhteiskunnan menoja, sillä nettomaksajia näistä tulijoista ei saa kuin äärimmäisen harvoin. Kuluista ja riskeistä – käytännössä tulonsiirroista tulijoille ja yrityksille – vastaisivat täysimääräisinä veronmaksajat.

Mihin Ruotsin kokemuksia tarvitsee, kun mamukriittinen voisi laskea työlle hinnan ja pääsisi sitten näyttämään toteen väitteensä halpatyöläisistä? Tuleeko kielto suomalaiselta taholta?

[kivimies]

Kainuussa alkaa olla hikiset paikat. Enkä tarkoita viime päivien kesäisiä lämpötiloja, vaan työvoimapulaa.
[...]
Samalla kun uusille tekijöille on tarvetta, on työttömiä työnhakijoita yli 4 000.

Katsoin tuoreinta työttömyystilastoa. Avoimia työpaikkoja on 777, kun työttömiä työnhakijoita on 4121 ja työkkärin palveluissa (mm. kuntouttava työtoiminta, työkokeilu) olevia 1794.
Kainuun työttömyysaste on vaivaiset 12,6% (johon ei ole laskettu työkkärin palveluissa olevia). On aivan käsittämätöntä, että jotkut puhuvat tässä tilanteessa "työvoimapulasta". VMP! 

Kohtaanto-ongelma on silmiinpistävä.

Työpaikkoja on aina avoimena jonkun verran, se ei tarkoita kohtaanto-ongelmaa.
Vaikka jonkinlainen kohtaanto-ongelma olisi olemassa, tarveharkinta ei koske kyseisiä ammatteja. Asiantuntijat on vapautettu tarveharkinnasta.

Kun työvoiman tarve on akuutti, ei jopa puoleen vuoteen venyvä lupaprosessi houkuta.

Tilanteen helpottamiseksi on väläytelty myös niin sanottu Kanadan mallia, joka houkuttelee koulutettua työvoimaa muuttamaan maahan.

Maa tarjoaa pysyviä oleskelulupia koulutetuille työnhakijoille, kunhan näiden osaaminen osuu alalle, jolla on työvoimapulaa ja jolle tarvitaan koulutettua työvoimaa.

Työvoimaa ei tarvitse lähtökohtaisesti hakea EU-ja ETA-alueen ulkopuolelta. Sitä voi hakea 1.) Kainuusta, 2.) Suomesta,  3.) 500 miljoonan asukkaan EU- ja ETA-alueelta.
Tarveharkinta ei koske koulutettuja työntekijöitä. "Kanadan malli" on jo käytössä täällä. Ja jotkut kehtaavat valittaa "työvoimapulasta" ja vaatia tarveharkinnan poistoa.

[Mr.Reese]

löytyy töitä muun muassa pelialan taitajille, koodareille, hoitajille, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille, metallimiehille ja -naisille, hitsaajille, kaivosalan ammattilaisille sekä useiden eri alojen insinööreille.

Kainuun viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan eniten kysyntää on liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoista sekä siivousalan työntekijöistä.

Sieltähän niitä, Saharan eteläpuoleisesta afrikasta, kumivenelasteittain. Lähtökuopissa Italiassa odottamassa pääsyä tänne töihin. Paperit hukkuneet tai bazaarista annettu kopio, mutta rasismia olla hyväksymättä dokumentteja tai hädänalaisen huippuosaajan omaa sanaa. "Me yes doctor, you racist".

[Lucce]

En suosittelisi hosumaan nopeiden voittojen takia . Suomalaisten työntekijöiden tulevaisuus ei saa olla eturistiriidassa tulijoiden kanssa ,seurauksena Epäjärjestys. Luotava uutta raskasta teollisuutta suomeen ,enkä tarkoita mitään kaivosteollisuutta . Silloin saattaa olla TARVETTA ottaa ulkomaista työvoimaa harkiten . Sisäinen Järjestys on säilytettävä kuten Mykkänen sanoi ,se on tärkeää.

[kivimies]

Usko "työvoimapulaan" on kova, vaikka työttömien määrä on edelleen korkealla.  Ely-keskukset ovat alkaneet tekemään lisää poikkeuksia tarveharkintaan. Otsikolle.

Ovat löytäneet pitkän etsinnän jälkeen haastateltavaksi ohjelmistoinsinöörin, joka joutui käymään tarveharkintaprosessin lävitse, koska hänellä ei ollut tutkintoa. Jos hänellä olisi ollut tutkinto, niin oleskelulupa olisi myönnetty välittömästi.

Tällä sitten perustellaan tarveharkinnan poistamista kokonaan ja kaikilta aloilta.

Hallitusneuvos Olli Sorainen väittää, että tulijoita olisi "vain muutama tuhat" per vuosi, mikä ei hänen mielestä ole "kummoinen luku". Uskoo kuka tahtoo.

Suomi purkaa esteitä ulkomaalaisten työntekijöiden tieltä – syynä talouskasvu, joka huutaa työvoimaa

Ohjelmistoinsinööri Hussein Parsaiyanin työura Suomessa alkoi kankeasti: Ensin työnhaku tyssäsi kielitaidon puutteeseen.

– Vaikka läpäisin työnantajan vaatimat osaamistestit, en saanut työpaikkaa. Myöhemmin samassa yrityksessä työskentelevät suomalaiskaverini kertoivat, että yrityksessä on vain suomalaisia. En ihan ymmärrä sitä, koska tällä alalla työkieli on yleisesti englanti, Parsaiyan sanoo.

Sitten esteeksi tuli suomalainen byrokratia.

Työsopimus helsinkiläisen IT-yritys Smarpin kanssa oli jo solmittu. Mutta koska Parsaiyan ei ollut saanut valmiiksi korkeakoulututkintoaan, hän joutui todistelemaan pätevyyttään ja tarpeellisuuttaan TE-toimistolle.

– Piti täyttää TE-toimiston kaavake. Kun TE-toimisto hyväksyi hakemuksen, piti odottaa Maahanmuuttoviraston päätöstä. Odotin ensimmäistä oleskelulupaa 4–5 kuukautta, Parsaiyan muistelee.

Nyt Parsaiyan työskentelee Smarpin ohjelmistoinsinöörinä kolmatta vuotta. Alun odotteluun tuskastuneena hän oli kuitenkin vähällä pakata laukkunsa ja lähteä muualle Eurooppaan työtä etsimään.

– Ajattelin, että jos saan työtä muualta, niin se on sitten Suomen tappio, eikä minun.

[...]

Euroopan ulkopuolelta tulevan työvoiman on täytettävä Suomeen töihin tullessaan monta ehtoa. Yksi niistä on se, että avoimeen työpaikkaan on ensisijaisesti löydettävä tekijä EU:n, tai Euroopan talousalueelta. Harkinnan kotimaisen työvoiman saatavuudesta tekee TE-toimisto.

Tavallisesti saatavuusharkinta koskee ulkomailta Suomeen haluavia "duunareita", eikä ohjelmistoinsinöörin kaltaisia hyväpalkkaisia ja korkeakoulutettuja erityisasiantuntijoita.

[...]

Esimerkiksi huhtikuussa Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella vapautettiin saatavuusharkinnasta metallialan, rakennusalan ja maarakennusalan työpaikat. Viime vuonna Uudenmaan ELY listasi saatavuusharkinnan ulkopuolelle muun muassa talonrakentajat, kirvesmiehet, maalarit ja putkiasentajat. Tammikuussa listaan lisättiin kattoasentajat, kattokorjaajat, rappaajat ja eristäjät.

Työvoimapula ei kuitenkaan riivaa vain IT-alaa. Talouskasvun myötä työvoimaa tarvitaan nyt raksoista ravintoloihin. Jotta saatavuusharkinta ei jäisi tulpaksi talouskasvun tielle , saatavuusharkintaa on viime aikoina purettu ammatti ammatilta.

[...]

Saatavuusharkinnan purkaminen on kuitenkin poliittisesti kuuma peruna. Perinteisesti työntekijöiden etua ajavat ammattijärjestöt ja puolueet ovat puolustaneet sitä , kun työnantajien etupiirit vaatineet siitä luopumista.

Tällä hetkellä äänenpainot kiihtyvät jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Maanantaina pääministeri Juha Sipilä toivoi, että keskustelut työperäisen maahanmuuton helpottamisesta aloitettaisiin jo tällä hallituskaudella. Siitä huolimatta, että hallituskumppani Siniset vastustaa ajatusta.

Hallitusneuvos Olli Sorainen muistuttaa mittasuhteista. EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille myönnetään vuosittain 7000–8000 työperusteista oleskelulupaa. Se on pieni osuus Suomen työvoimasta.

– Kuinka paljon se sitten lisäisi uusia lupia, jos tämä tulppa työmarkkinoille pääsystä poistettaisiin? Realistisesti voisi ajatella, että lisäys olisi 50 prosenttia., eli puhuttaisiin 10 – 14 tuhannesta uudesta työntekijästä. Se ei työmarkkinoiden kokonaisuudessa olisi kummoinen luku.

Sorainen spekuloi johtopäätöstään Ruotsin esimerkillä. Ruotsi luopui tarveharkinnasta vuonna 2008.

– Ruotsissa ulkomailta tulevan työvoiman tarjonta ei ole montaa kymmentä prosenttia lisääntynyt.

Lisäksi Ruotsista saadut kokemukset eivät olleet pelkästään hyviä. Ruotsalaisen palkansaajakeskusjärjestön LO:n mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen toi mukanaan lieveilmiöitä, kuten pimeiden työlupien kaupittelua.

– Ruotsissa työperusteisten oleskelulupien ennakollinen valvonta kaiken kaikkiaan poistettiin. Se johti jälkikäteisvalvonnan ruuhkautumiseen ja valtavaan lisäresurssien tarpeeseen, jota ei kuitenkaan ollut olemassa, Sorainen sanoo.

Yle (17.5.2018)

[Uuno Nuivanen]

Kun talouskasvu väistämättä katkeaa ja tulee taas taantuma, kuinka moni keharimaalainen saatavuusharkitsematon perheineen lähtee takaisin kehitysmaahansa? Seuraava massatyöttömyys tulee olemaan ennennäkemätön.

[Roope]

Hallitusneuvos Olli Sorainen väittää, että tulijoita olisi "vain muutama tuhat" per vuosi, mikä ei hänen mielestä ole "kummoinen luku". Uskoo kuka tahtoo.

Uskoakseni jotain tuota luokkaa Suomessa, mutta lisäystä tulisi myös turvapaikanhakijoista ja Suomeen muuttavista perheistä. Saatavuusharkinnasta luopuminenhan helpottaisi turvapaikanhakijoiden Suomeen jäämistä toimien siten vetotekijänä ja loisi rikolliset oleskelulupamarkkinat kuten Ruotsissa.

Syntyvä maahanmuuton kasvu olisi lähes poikkeuksetta yhteiskunnan kannalta haittamaahanmuuttoa, joka sotii juuri niitä tavoitteita vastaan, joilla maahanmuuton helpottamista ja saatavuusharkinnasta luopumista nyt raivoisasti lobataan.

Siksi haittamaahanmuuttoa generoiva "vain muutama tuhat" on hyvinkin "kummoinen luku". Siksi Sorainen ei ikinä esittele konkreettisia talouslukuja kuten arviotaan tulijoiden oletetuista elinkaarikustannuksista.

[guest14935]

Kun talouskasvu väistämättä katkeaa ja tulee taas taantuma, kuinka moni keharimaalainen saatavuusharkitsematon perheineen lähtee takaisin kehitysmaahansa? Seuraava massatyöttömyys tulee olemaan ennennäkemätön.

Onhan tuossa lasku melkoinen jo siitä kun tuodaan halpatyövoimaa joka kuluttaa enempi verorahoja kuin mitä veroja maksaa - ja toki samaan aikaan syrjäyttää suomalaisia jotka ne työt muuten oisi tehneet. Jälkimmäinen tietty tarkoituskin kun kansaa vaihdetaan.
Varsinkin nuorille se työpaikka olisi suorastaan elintärkeä, jotta on varaa baareilla ja perhe perustella, asunto ostella jne.

[Alaric]

Huomaako kukaan muu tätä vyörytystä mediassa? Yhtäkkiä joka päivä julkaistaan juttuja, joissa vaaditaan saatavuusharkinnasta luopumista.

https://twitter.com/ir_rkp/status/997032668293349377

[tweet]997032668293349377[/tweet]

https://www.verkkouutiset.fi/sttk-tarvitaan-lisaa-maahanmuuttoa/ (17.5.2018)

STTK: Tarvitaan lisää maahanmuuttoa

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa ja saatavuusharkinnasta voidaan luopua.

Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme STTK:n mukaan työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.

– Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) torstaina järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Hän perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella.

– Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yhtälöitä, Palola totesi.

STTK korostaa, että monet maahanmuuttajat tulevat jo nyt Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.

– STTK:n mielestä saatavuusharkinnasta voidaan jatkossa luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Saatavuusharkinta lisää byrokratiaa ja viivästyttää usein työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy, Palola sanoi.

Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei kuitenkaan pidä tinkiä. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden.

(...)

[Foundation]

Uskoakseni jotain tuota luokkaa Suomessa, mutta lisäystä tulisi myös turvapaikanhakijoista ja Suomeen muuttavista perheistä. Saatavuusharkinnasta luopuminenhan helpottaisi turvapaikanhakijoiden Suomeen jäämistä toimien siten vetotekijänä ja loisi rikolliset oleskelulupamarkkinat kuten Ruotsissa.

Syntyvä maahanmuuton kasvu olisi lähes poikkeuksetta yhteiskunnan kannalta haittamaahanmuuttoa, joka sotii juuri niitä tavoitteita vastaan, joilla maahanmuuton helpottamista ja saatavuusharkinnasta luopumista nyt raivoisasti lobataan.

Sitten vielä Palola sanoo, että ääripäät ovat taas esillä

Palola myönsi, että asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta hyvin herkkä, ja yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan.

– STTK haluaa hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, Palola linjasi.

vaikka ihan samaa femakkorintamaahan nuo ovat: toiset haluavat työvoimaa maahan, että mistään ei tarvitse luopua ja toiset haluavat säilyttää tarveharkinnan, ettei mistään tarvitse luopua.

[Tabula Rasa]

Toisten omaisuudesta on kommarin helppo luopua toisten puolesta.

[kivimies]

Huomaako kukaan muu tätä vyörytystä mediassa? Yhtäkkiä joka päivä julkaistaan juttuja, joissa vaaditaan saatavuusharkinnasta luopumista.

Mediavyörytys ei lähtenyt käyntiin sattumalta. EK, Kokoomus ja Keskusta ovat huomanneet, että palkkojen polkeminen esim. pakkolaeilla on epäsuosittua opposition keskuudessa, kun taas saman tekeminen maahanmuuttoa lisäämällä ei ole (Vihreät ovat innokkaimpia saatavuusharkinnan vastustajia).
Lienee selvää, minkä edistämiseen laittavat resurssinsa.

Vihreät ja osa Sdp:sta ja Vasemmistoliitosta taas haluavat poistaa saatavuusharkinnan, koska kaikki mahdollinen maahanmuutto on heidän mielestään imuroitava Suomeen.

[Roope]

Vihreät ja osa Sdp:sta ja Vasemmistoliitosta taas haluavat poistaa saatavuusharkinnan, koska kaikki mahdollinen maahanmuutto on heidän mielestään imuroitava Suomeen.

Sdp puolueena periaatteessa vastustaa edelleen saatavuusharkinnan poistamista, vaikka monet demarit ovat sitä näkyvästi kannattaneet.

Sen sijaan Vasemmistoliitto lopetti vastustamisen Arhinmäen aikaan, eikä Vasemmistoliiton kansanedustajien riveistä (12 kpl) ole enää noussut muita vastustajia kuin Jari Myllykoski. Jopa ay-taustainen Kari Uotila on asiasta nykyään hyvin hiljaa.

[Blanc73]

Keskusteluissa työperäinen maahanmuutto tulee pitää erillään nettohaitallisesta kansainvaelluksesta kolmansista maista. Suvakit politiikassa ja mediassa yrittävät aina tahallaan sekoittaa asioita. Suomessa ehkä tarvitaan intialaista koodaria tai virolaista lääkäriä, mutta irakilaisella "astronautilla" tai afganistanilaisella "raketti-insinöörillä" emme tee mitään.

[Roope]

Ylen eilinen pääuutisaihe:

"Jonkun on nostettava kissa pöydälle ja uskallauduttava sanomaan se tosiasia, jonka lähestulkoon kaikki myöntävät."

Ja mikähän se Palolan tosiasia sitten on? Palolan puhuman hyvinvointivointivaltion pelastaminen kun vain etääntyisi saatavuusharkinnan poistamisesta, joka halpatyövoiman maahantuonnilla vähentää palveluihin käytettävissä olevia verotuloja.

Toinen idiootti:

Kai Mykkänen: Antti Palolaa kannattaa kuunnella

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola teki eilen perustellun ehdotuksen siitä, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta olisi korkea aika luopua nyt, kun yli kolmannes työpaikoista valittaa työvoimapulaa kasvun esteenä kaikissa maakunnissa. Tarveharkinnan ongelma on, että se tuhoaa sellaisia työsuhteita, jotka eivät synny, jos hommaan ei voi palkata juuri sitä ihmistä, jonka myötä yrittäjä on työsuhdetta alkanut puuhata. Ei se välttämättä johda siihen, että palkataan joku paikallinen vaan siihen, että työsuhde jää kokonaan syntymättä. Näitä tilanteita kuulee.

Vielä merkittävämpi on kuitenkin se sivuvaikutus, että tarveharkinta vaikeuttaa työperäisen oleskeluluvan käsittelyn nopeuttamista. Nykyisin käsittelyn säädetty aika on 4 kuukautta, joka on jaettu kahtia TE-toimiston työvoimapoliittiseen harkintaan ja Maahanmuuttoviraston oleskelulupaharkintaan. Kumpikin pää pitäisi ja digitalisaation myötä myös voitaisiin vähintään puolittaa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee työikäisiä tekijöitä, eikä meillä ole varaa siihen, että vaikutamme hankalalta tai nuivalta maalta varsinkaan töihin muuttamisen byrokratiassa.

Avoimia työpaikkoja syntyy nyt ennätystahtiin - jopa enemmän kuin kuumimpana aikana juuri ennen finanssikriisiä. Pitää takoa kun rauta on kuumaa. Jokainen yrittäjä sen tietääkin. Moni on nyt sen onnellisen pulman edessä, että keikkoja olisi enemmän kuin ehtii tehdä. Palkkaamispäätös edellyttäisi kuitenkin työntekijän saamista ketjuun nyt eikä neljän kuukauden päästä syssymmällä.
...

Uusi Suomi 18.5.2018

[Pentecost]

Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei kuitenkaan pidä tinkiä. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden.

Miksi?

Kauniita toiveita ja haaveita.

Suomessa riittää tarvittavan hyviä ja/tai helposti koulutettavia ihan mihin hommaan vaan. Miksi se, että joku tuotetaan ulkopuolelta olisi jotenkin parempi asia?

Ihan jotkut huippukoodarit tai vastaavat erikseen (tosin pitää kysyä onko joku huippu, jos Suomeen haluaa?), niin työnantajista on pulaa. Saan lähes viikottain kyselyitä omassa pikku liikkeessäni josko jotain työpaikkaa olisi tarjota.

Työntekijää tarvitsisin, ku joutuu itse työskentelemään sellaiset reilun 10-12 tuntia päivässä ja jaksaminen on toisinaan vähän niin ja näin. Yhden henkilön palkkaaminen pikkubutiikkiin on vaan niin perhanan kallista.

Jokainen voi laskea, kuinka paljon myynnin tulisi lisääntyä jo ihan 10-15 euron tuntipalkalla.
10 x 160 = 1600 euroa
1600 x 1,7 (lakisääteiset maksut yms.) 2720 euroa
Jos tavarasta on katetta vaikka 40% niin paljonko täytyy myynnin lisääntyä, jotta päästään edes kattamaan palkkauksesta syntyneet kulut?
Vastaus 40% katteella 5621 euroa ja ollaan nollassa. Käytännössä myynnin täytyy lisääntyä vähintään tuplalla tuosta, jotta palkkaaminen kannattaa.

Ja kun yrittämisestä on kyse, niin mahdollinen sairastuminen se vasta maksaa...eikä palkattu henkilö tuolla hinnalla tee kuin sen 8 tuntia päivässä.