2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[kivimies]

Työsuojeluviranomaiset tekivät vuonna 2017 Etelä-Suomessa yllätystarkastuksia 60 eri siivouskohteeseen. 12% kohteista löytyi työntekijöitä, joilla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa ja 20% kohteista löytyi epäselvyyksiä työehdoista tai epäily pimeästä työstä.

Siivoustyön yllätystarkastukset jatkuvat – ulkomaisen työvoiman käytössä yhä paljon laiminlyöntejä

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyy siivousalalla edelleen paljon laiminlyöntejä. Vuonna 2017 työsuojeluviranomainen teki Etelä-Suomessa 60 yllätystarkastusta kohteisiin, joissa tehtiin siivoustyötä. Mukana oli ravintoloita, kauppoja, kouluja ja metroasemia. Seitsemässä kohteessa löytyi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Lisäksi 12 kohteessa oli epäselvyyksiä työehdoissa tai syntyi epäily pimeästä työnteosta. Tulokset olivat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2016 tehdyillä yllätystarkastuksilla.

"Pimeän työn epäily heräsi esimerkiksi silloin, jos työntekijä ei osannut nimetä työnantajaansa tai kertoi tulleensa vain auttamaan kaveria", kertoo tarkastaja Niina Ahonen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

Työehtoihin liittyvät epäselvyydet koskivat useimmiten palkkausta ja työaikoja. Työntekijät kertoivat esimerkiksi, että peruspalkka oli alle työehtosopimuksen minimin tai että iltalisiä ei maksettu. Yllätystarkastuksilla saatujen tietojen pohjalta tehtiin tarkastuksia työntekijöiden työnantajayrityksiin, joissa valvottiin muun muassa palkkoja, työaikoja ja työsopimuksin kirjattuja työehtoja, sekä verrattiin tietoja tarkastushavaintoihin.

Yllätystarkastusten tarkastuskertomus toimitettiin aina siivoustyötä tilaavalle yritykselle. Mikäli työnantajayrityksen tarkastuksella tuli ilmi puutteita, myös nämä tiedot toimitettiin tilaajalle. Vakavista laiminlyönneistä tehtiin esitutkintailmoituksia poliisille. Yllätystarkastuksia tehtiin myös yhdessä poliisin kanssa, jolloin poliisi puuttui ulkomaalaisen luvattomaan työntekoon välittömästi.

Siivouskohteiden yllätystarkastuksia jatketaan vuonna 2018. Tarkastuksia tehdään silloin kuin siivoustyötäkin, eli yleensä virka-ajan ulkopuolella. Tarkastuksilla varmistetaan ulkomaisten työntekijöiden työnteko-oikeus, jonka lisäksi tarkastaja haastattelee työntekijöitä muun muassa palkkauksesta, työajoista ja työsopimuksen ehdoista sekä jakaa tietoa työntekijöiden oikeuksista Suomessa.

Työsuojelu.fi (19.2.2018)

[ISO]

Koko siivousala taitaa pyöriä näitten samojen lainalaisuuksien varassa.

Oli kyse sitten ulkomaisista työntekijöistä tai kotimaisista, työntekijöitä huijataan ja petkutetaan lupauksille joita ei ole ikinä tarkoitus lunastaa.

Kantasuomalaiset vaan on oppineet välttelemään näitä yrityksiä ja koko alaa, juuri tuon kaltaisen toiminnan vuoksi.

Ulkomaalaisia tämä koskee lähinnä sen vuoksi että niitä on ajautunut kielitaidon ja ammattitaidon puutten vuoksi siivousalalle.

[takalaiton]

Ulkomaisten siivoojien käytöstä paljastui karuja puutteita – Yllätystarkastusten kohteina ravintoloita, kauppoja, kouluja ja metroasemia
...
Ulkomaisen työvoiman käytöstä löytyi paljon laiminlyöntejä työsuojeluviranomaisten yllätystarkastuksissa.

Työsuojeluviranomaiset tekivät viime vuonna 60 yllätystarkastusta eteläsuomalaisiin ravintoloihin, kauppoihin, kouluihin ja metroasemille. Ongelmia paljastui joka kolmannesta paikasta.

Seitsemästä kohteesta löytyi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Tämän lisäksi kahdessatoista kohteessa oli epäselvyyksiä työehdoissa, tai viranomaisille syntyi epäily pimeästä työnteosta.

–Pimeän työn epäily heräsi esimerkiksi silloin, jos työntekijä ei osannut nimetä työnantajaansa tai kertoi tulleensa vain auttamaan kaveria, kertoo tarkastaja Niina Ahonen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tiedotteessa.

Osa ulkomaisista työntekijöistä kertoi, että heidän peruspalkkansa oli alle työehtosopimuksen minimin, tai iltalisiä ei maksettu. Työntekijöiden kertomusten perusteella tehtiin tarkastuksia siivoojien työnantajayrityksiin.
...
https://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaisten-siivoojien-kaytosta-paljastui-karuja-puutteita-yllatystarkastuksissa-kohteena-ravintoloita-kauppoja-kouluja-ja-metroasemia-200756444/

Suomen talouskasvu on vakavasti uhattuna, koska uusimman tarkastuksen perusteella vain joka kolmanteen siivoskohteeseen riittää tällä hetkellä orjatyövoimaa. EU:n ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa onkin pikaisesti kevennettävä.

[kivimies]

Rajavartiolaitos, KRP ja Aluehallintovirasto tekivät tarkastuksia Pääkaupunkiseudun rakennustyömaille.
11 työntekijältä löytyi väärennetyt henkilökortit.

Työmaille tehtiin valvontaisku pääkaupunkiseudulla: 11 henkilöllä väärennetyt Romanian henkilökortit

Rajavartiolaitoksen alainen Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö suoritti 5. maaliskuuta yhdessä Keskusrikospoliisin sekä aluevalvontaviraston kanssa valvontatarkastuksia useisiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin työmaihin.

Kohteina olevilta työmailta tavattiin yhteensä 11 henkilöä, jotka olivat rekisteröityneet Suomeen työntekijöiksi väärennettyjä Romanian henkilökortteja käyttäen. Henkilöitä epäillään törkeästä väärennyksestä ja rekisterimerkintärikoksesta. Epäillyt ovat Ukrainan ja Georgian kansalaisia.

Tapausten jäljille päästiin Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön suorittaman tiedonhankinnan ansiosta.

Rajavartiolaitos jatkaa työmailla havaitun ilmiön seuraamista ja tutkintaa. Tapauksesta mahdollisesti tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla [email protected].

Iltalehti (13.3.2018)

[Alaric]

https://yle.fi/uutiset/3-10119994 (19.3.2018)

Kova talous: "Rajat auki työntekijöille – Työperäisen maahanmuuton esteet on purettava"

Jotta kansakunnalla on elättäjiä tulevaisuudessakin, tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomalaiset vanhenevat ja vauvoja syntyy historiallisen vähän. Samalla maassa on työvoimapula osittain siksi, että osaajia ei ole riittävästi.

Huoltosuhde heikkenee jyrkästi, jos jostain ei saada lisää ihmisiä elättämään vanhenevaa maata.

Keskuskauppakamari on yrittäjien edustaja, joka sanoo työskentelevänsä elinvoimaisemman Suomen puolesta ja rakentavansa parasta mahdollista Suomea.

Kysytään siis sen uudelta toimitusjohtajalta Juho Romakkaniemeltä, mitä pitäisi tehdä nyt, kun myös suomalaisten aivovuoto ulkomaille on kiihtynyt.

Ulkomailta tuleville pitää luoda kannusteita

Romakkaniemen mukaan yritysten suurin haaste on juuri työvoiman saanti, hän kertoo oheisella videolla.

Osaajien muuttaminen ulkomaille ei ole hänen mielestään vain kielteinen ilmiö.

– Kun suomalaiset pääsevät maailmalle, ja urat etenevät kansainvälisiksi, se kertoo että olemme tehneet jotain oikein. Mutta liikkeen pitää tietysti olla kahdensuuntaista.

Suomen pitää houkutella enemmän työntekijöitä ulkomailta luomalla heille kannusteita niin, että tänne kannattaa tulla tekemään töitä mistä tahansa päin maailmaa, Romakkaniemi sanoo.

– Me tarvitsemme rajat auki työntekijölle. Työperäisen maahamuuton esteet pitäisi purkaa kokonaisuudessaan.

"Byrokratia kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tervetulleita"

Romakkaniemen mielestä tarveharkinnasta pitäisi luopua työperäisessä maahanmuutossa. Yritysten pitäisi itse saada valita työntekijänsä, myös ulkomailta tulevat.

Nyt tarveharkinnassa katsotaan ensin, onko johonkin työhön saatavissa työvoimaa kotimaasta. Romakkaniemen mielestä se haittaa Suomen työmarkkinoita "laajasti".

– Sen lisäksi erityisosaajien – esimerkiksi pelialan tai ohjelmoinnin ja uusien teknologian huippujen – houkuttelemisessa suurin este on tällä hetkellä byrokratia ja sen hitaus. Se kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tänne tervetulleita.

Myös viisi kansanedustajaa teki viime vuoden lopulla lakialoitteen tarveharkinnasta luopumisesta.

(...)

[ämpee]

Kataisen adjutantti haluaa edistää maahanmuuttoa tarvehankinnan poistamisella.
Tähänkin mennessä on maahan saatu työntekijät kun tarvetta on ollut ja suurin ongelma nykyään on tarvetta suurempi joukko työntekijöitä.

Sinällään on kyllä oikeassa tuon byrokratian suhteen, sillä maahamme laillisesti tulevilla on edessään tavattomasti byrokratiaa, mutta sen sijaan että tätä byrokratiaa poistettaisiin sitä pitäisi soveltaa maahamme laittomasti saapuviin ja tehdä heidän tulonsa vähintään yhtä vaikeaksi, mielummin mahdottomaksi.

[Uuno Nuivanen]

Näin ketterästi kääntyy massatyöttömyys työvoimapulaksi, kun tarkoitus on 'oikea'.

[Peltipaita]

Tällä kuviolla, Kun Mohammedin "yritys" tarvitsee "työntekijöitä" ja mitään saatavuusharkintaa ei enää tehdä, rajat esim. irakilaisten maahantulolle ovat täysin auki. Tarvitsee vain perustaa yritys ja se on sitten siinä. Ja kun on päässyt maahan, niin tänne jää. Vaikka turvapaikkamenettelyn kautta. Tämä maa pitää täyttää kehitysmaamuslimeilla. Keinolla millä hyvänsä.

[writer]

Rajavartiolaitos, KRP ja Aluehallintovirasto tekivät tarkastuksia Pääkaupunkiseudun rakennustyömaille.
11 työntekijältä löytyi väärennetyt henkilökortit.

Työmaille tehtiin valvontaisku pääkaupunkiseudulla: 11 henkilöllä väärennetyt Romanian henkilökortit

Rajavartiolaitoksen alainen Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö suoritti 5. maaliskuuta yhdessä Keskusrikospoliisin sekä aluevalvontaviraston kanssa valvontatarkastuksia useisiin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin työmaihin.

Kohteina olevilta työmailta tavattiin yhteensä 11 henkilöä, jotka olivat rekisteröityneet Suomeen työntekijöiksi väärennettyjä Romanian henkilökortteja käyttäen. Henkilöitä epäillään törkeästä väärennyksestä ja rekisterimerkintärikoksesta. Epäillyt ovat Ukrainan ja Georgian kansalaisia.

Tapausten jäljille päästiin Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikön suorittaman tiedonhankinnan ansiosta.

Rajavartiolaitos jatkaa työmailla havaitun ilmiön seuraamista ja tutkintaa. Tapauksesta mahdollisesti tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä sähköpostilla [email protected].

Iltalehti (13.3.2018)

Ovatko nämä tulleet töihin Suomeen ennen kuin tarveharkinta poistettiin viime vuonna rakennusalalta Uudenmaan osalta ELY-keskuksen päätöksellä?

Sen jälkeen kun tarveharkinta poistettiin ELY-keskuksen päätöksellä koko rakennusalalta Uudenmaan osalta niin Ukrainalaiset ja Georgialaiset ovat olleet vapaita tulemaan viemään Suomalaisilta rakennusalan työpaikkoja aivan samaan tapaan kuin sadat Venäläiset ja monet muut kansalaisudet mm. Turkkilaiset, Uzbekistanilaiset jne.

[writer]

https://yle.fi/uutiset/3-10119994 (19.3.2018)

Kova talous: "Rajat auki työntekijöille – Työperäisen maahanmuuton esteet on purettava"

Jotta kansakunnalla on elättäjiä tulevaisuudessakin, tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomalaiset vanhenevat ja vauvoja syntyy historiallisen vähän. Samalla maassa on työvoimapula osittain siksi, että osaajia ei ole riittävästi.

Huoltosuhde heikkenee jyrkästi, jos jostain ei saada lisää ihmisiä elättämään vanhenevaa maata.

Keskuskauppakamari on yrittäjien edustaja, joka sanoo työskentelevänsä elinvoimaisemman Suomen puolesta ja rakentavansa parasta mahdollista Suomea.

Kysytään siis sen uudelta toimitusjohtajalta Juho Romakkaniemeltä, mitä pitäisi tehdä nyt, kun myös suomalaisten aivovuoto ulkomaille on kiihtynyt.

Ulkomailta tuleville pitää luoda kannusteita

Romakkaniemen mukaan yritysten suurin haaste on juuri työvoiman saanti, hän kertoo oheisella videolla.

Osaajien muuttaminen ulkomaille ei ole hänen mielestään vain kielteinen ilmiö.

– Kun suomalaiset pääsevät maailmalle, ja urat etenevät kansainvälisiksi, se kertoo että olemme tehneet jotain oikein. Mutta liikkeen pitää tietysti olla kahdensuuntaista.

Suomen pitää houkutella enemmän työntekijöitä ulkomailta luomalla heille kannusteita niin, että tänne kannattaa tulla tekemään töitä mistä tahansa päin maailmaa, Romakkaniemi sanoo.

– Me tarvitsemme rajat auki työntekijölle. Työperäisen maahamuuton esteet pitäisi purkaa kokonaisuudessaan.

"Byrokratia kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tervetulleita"

Romakkaniemen mielestä tarveharkinnasta pitäisi luopua työperäisessä maahanmuutossa. Yritysten pitäisi itse saada valita työntekijänsä, myös ulkomailta tulevat.

Nyt tarveharkinnassa katsotaan ensin, onko johonkin työhön saatavissa työvoimaa kotimaasta. Romakkaniemen mielestä se haittaa Suomen työmarkkinoita "laajasti".

– Sen lisäksi erityisosaajien – esimerkiksi pelialan tai ohjelmoinnin ja uusien teknologian huippujen – houkuttelemisessa suurin este on tällä hetkellä byrokratia ja sen hitaus. Se kertoo ulkomaalaisille, että he eivät ole tänne tervetulleita.

Myös viisi kansanedustajaa teki viime vuoden lopulla lakialoitteen tarveharkinnasta luopumisesta.

(...)

Miksi Keskuskauppakamari on palkannut johtajakseen niin tyhmän henkilön kuin Juho Romakkaniemi joka on niin TYHMÄ ja TYPERÄ että itkee että tarveharkinta pitää poistaa ja puhuu samassa yhteydessä pelialan ja ohjelmoinnin ja uusien teknologioiden huippujen houkuttelemisesta vaikka tarveharkinta ei koske heitä.

Tarveharkinnan poistosta seuraisi nimenomaan matalapalkkaisten nettosaajien suuri muuttoaalto Suomeen eli ihmisten jotka maksavat vähemmän veroja kuin kuluttavat yhteiskunnan palveluja ja tulijat polkisivat palkat tes-minimiin ja syrjäyttäisivät suomalaisia työttömiksi jolloin valtio saisi maksaa työttömien suomalaisten elatuksen ja töissäolevillakin lisääntyneet tuet esim. asumistuet sen lisäksi että maksavat tulijoiden nettosaajuuden.

[Roope]

Tällä kuviolla, Kun Mohammedin "yritys" tarvitsee "työntekijöitä" ja mitään saatavuusharkintaa ei enää tehdä, rajat esim. irakilaisten maahantulolle ovat täysin auki. Tarvitsee vain perustaa yritys ja se on sitten siinä. Ja kun on päässyt maahan, niin tänne jää. Vaikka turvapaikkamenettelyn kautta.

Menee Ruotsissa kai enimmäkseen niin päin, että tullaan turvapaikanhakijoina, mutta kielteisen päätöksen jälkeen hankitaan "työpaikka" Mohammedin "yrityksestä" ja sitä kautta työperäinen oleskelulupa, koska saatavuusharkintaa ei enää sovelleta.

Suomessa Migri kieltäytyy heppoisissa tapauksissa myöntämästä turvapaikanhakijoille työperäisiä oleskelulupia alan työttömyyteen vedoten, mutta Romakkaniemi siis poistaisi harkinnan ja kontrollin.

Romakkaniemen mielestä tarveharkinnasta pitäisi luopua työperäisessä maahanmuutossa. Yritysten pitäisi itse saada valita työntekijänsä, myös ulkomailta tulevat.

Yhteiskunnan kannalta veronmaksajien subventoima halpatyövoiman maahantuonti ei ole perusteltua. Tulijat ovat nettosaajia, eikä yritys vastaa seurauksista, kun ulkomainen halpatyöntekijä saa potkut tai lapsia. Nämä kustannukset sälytetään Suomessa yhteiskunnan niskoille.

[Uuno Nuivanen]

Saiko Romakkaniemi tuon hillotolpan samalla kun Jykä Brysselistä omansa? Mitään pätevyysvaatimuksia kun ei liene kumpaankaan tehtävään ollut.

[guest14935]

Miksi Keskuskauppakamari on palkannut johtajakseen

Poliittisia toimijoitahan nuo on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Romakkaniemi

Juho Romakkaniemi (s. 1977 Kuopio) on suomalainen kokoomusta edustava poliitikko ja virkamies. Hän on toiminut syksystä 2014 Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä Euroopan komissiossa.

Kansanvaihto käynnissä.

[kivimies]

Miksi Keskuskauppakamari on palkannut johtajakseen niin tyhmän henkilön kuin Juho Romakkaniemi joka on niin TYHMÄ ja TYPERÄ että itkee että tarveharkinta pitää poistaa ja puhuu samassa yhteydessä pelialan ja ohjelmoinnin ja uusien teknologioiden huippujen houkuttelemisesta vaikka tarveharkinta ei koske heitä.

Tarveharkinnan poistosta seuraisi nimenomaan matalapalkkaisten nettosaajien suuri muuttoaalto Suomeen eli ihmisten jotka maksavat vähemmän veroja kuin kuluttavat yhteiskunnan palveluja ja tulijat polkisivat palkat tes-minimiin ja syrjäyttäisivät suomalaisia työttömiksi jolloin valtio saisi maksaa työttömien suomalaisten elatuksen ja töissäolevillakin lisääntyneet tuet esim. asumistuet sen lisäksi että maksavat tulijoiden nettosaajuuden.

Ei Romakkaniemi ole typerä, vaan kusettaa yleisöä yhdistämällä tarveharkinnan pelialan osaajiin, vaikka tarveharkinta ei koskekaan heitä.
Pelialalla tulijoita on vähän, koska osaajat eivät kasva puussa ja koska työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Sen sijaan matalapalkkaista työvoimaa riittää rajattomasti esim. vokeissa asuvista hylätyistä turvapaikanhakijoista.

Yritysten pitäisi itse saada valita työntekijänsä, myös ulkomailta tulevat.

Yritykset saavat valita työntekijänsä Suomessa ja EU- ja ETA-alueella asuvien joukosta.
Ei ole mitään syytä, miksi yrityksillä olisi oikeus kiertää maahanmuuttosääntöjä, varsinkin, kun matalapalkka-alojen työvoima ei ole harvinaista, ei Suomessa, eikä varsinkaan EU -ja ETA-alueella.

[kivimies]

Näin maahanmuuttovirastoa kusetetaan. Työnantaja väitti työntekijän saavan 1800€ kuussa, mutta palkkaa maksettiinkin vain 256€ kuussa!
Lisäksi työaika oli tuplat tavalliseen viikkotyöaikaan verrattuna. Ei ihme, että elinkeinoelämä janoaa työvoiman tarveharkinnan purkamista.

Faizin kuukausipalkka kokkina oli 256 euroa: "Luulin, että Suomessa on normaalia työskennellä 16–17 tuntia" – Lue kolmen kielitaidottoman tarinat

[...]

Faiz keräsi rahaa vanhempien elättämiseen

Faiz oli suunnitellut lähettävänsä palkkansa vanhemmilleen kotimaahansa. Hän oli perheen ainoa lapsi ja tarvitsi rahaa sairaiden vanhempiensa elättämiseen.

Suomessa palkan kerrottiin olevan suurempi kuin kotimaassa. Siellä hän sai 60–70 euroa kuukaudessa. Myöskään Faiz ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää seuraamuksia.

Suomeen Faiz saapui suurin toivein, mutta löysi itsensä asumasta erään ravintolan takahuoneesta. Hän oli ravintolan ainoa kokki ja teki todella pitkiä työpäiviä.

– Luulin, että Suomessa on normaalia, että ihmiset työskentelevät 16–17 tuntia.

Toisinaan pomo tulistui Faizille niin, että läimäytti häntä avokämmenellä poskelle. Pomo oli Faizin sukulaismies. Hän pyöritti ravintolaa yhdessä vaimonsa kanssa.

Työsopimukseen Faizin palkaksi oli kirjattu 1 800 euroa kuukaudessa. Noita rahoja Faiz ei nähnyt.

Palkat menivät tilille, jonka pankkikortti oli vain hänen pomollaan. Pomo väitti, että palkasta yli puolet menee veroihin. Lakisääteisiä lisiä ja ylityötunteja ei maksettu. Faiz uskoi, sillä ei osannut kieltä.

Faizin laskelmien mukaan hänen vanhemmilleen päätyi yhdeksän kuukautta kestäneen työsuhteen aikana noin 2 300 euroa. Se on noin 256 euroa kuukauden työstä.

[...]

Työnantajan mukaan Faiz sai asianmukaista palkkaa, halusi itse muuttaa ravintolan takahuoneeseen asumaan, ja tarjoutui tekemään yli 8-tuntisia työpäiviä. Faizin pomot tuomittiin käräjäoikeudessa ihmiskaupasta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.

[...]

Faiz on edelleen Suomessa ja työskentelee toisella alalla. Dung on tällä hetkellä vierailulla kotimaassaan, mutta hän aikoo palata vielä takaisin Suomeen. Ömer jatkaa uuden työn etsimistä.

Yle (3.4.2018)

[valtakunnanpärkhele]

Yle: Ketjuravintoloiden työoloissa vakavia puutteita - Eniten epäkohtia Subwayn, Kotipizzan ja lentokentän ravintoloissa

Franchising-toimintamallissa yrittäjät ovat vastuussa työnantajavelvoitteista, eikä ketjutason valvontaa käytännössä ole.

Jopa nimekkäiden kotimaisten ja kansainvälisten ravintolaketjujen työolot saattavat olla pahasti rempallaan, ilmenee Ylen selvityksestä, jossa käytyiin läpi 1 500 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (Avi) raporttia vuosilta 2016 ja 2017.

Suurista ketjuista eniten puutteita löytyi Subwaysta, Helsinki-Vantaan lentokenttäravintoloista, Kotipizzasta ja S-ryhmän ravintoloista.

Esimerkiksi yksi tarkastettu Kotipizzan ravintola maksoi työntekijöilleen liian pientä tuntipalkkaa, ja eräässä Subwayssa maksettiin työehtosopimuksen vastaisesti koeajalta vain 80 prosentin palkkaa.

Toisesta Subway ravintolasta löytyi luvatonta ulkomaalaista työvoimaa, eikä työpaikalla ollut työsopimuksia tai työaikakirjanpitoa nähtävillä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005626030.html

[kivimies]

Esimerkki siitä, kunka raivokkasti elinkeinoelämän toimijat haluavat kasvattaa maahanmuuttoa.

Suomen Yrittäjät vaatii maahanmuuton lisäämistä, koska "työvoimapula".
Jopa romanialainen työvoima on liian kallista ja työmaille halutaan työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Miksiköhän...

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden palkkaamisen helpottaminen on asia, jota monet työvoimapulasta kärsivät yritykset toivovat. Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen näkee maahanmuuton pitkän tähtäimen ratkaisuna työvoimapulaan. Siksi työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää.

EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden tiukan tarveharkinnan lieventäminen voisi olla yksi ratkaisu. Tarveharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa Suomesta tai EU:n sisämarkkinoilta. Selvitys voi kuitenkin viedä kuukausitolkulla.

Esimerkiksi Helsingin kauppakamarin viimevuotisen lausunnon mukaan tarveharkintaa voitaisiin lieventää ammateissa, joissa ammattitaitoisista osaajista on pulaa. Uudellamaalla näin on tehtykin

– Jos me ei saada omia työttömiä töihin, olisi tärkeää saada joku töihin, Malinen sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi kausityölaki on jo helpottanut ulkomaalaisten kausityöntekijöiden palkkaamista.

Sen sijaan rakennusalan työntekijäjärjestössä ei hyväksytä tarveharkinnan lieventämistä EU:n ulkopuolelta tuleville. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi pelkäisi sen johtavan alalla ainoastaan suomalaisten syrjäytymiseen työmarkkinoilta.

– En näe sitä ratkaisuna, vaan ongelmana. Jos vaikka tuleva Hanhikiven ydinvoimalatyömaa alkaa, eikä tarveharkintaa ole, kaikki työntekijät ovat entisestä Neuvostoliitosta, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

Yle (4.4.2018)

Lisäksi yksi yritys valittaa siitä, kuinka menettää korvaamattoman työntekijän tarveharkinnan vuoksi.
Tosin voimme esittää kysymyksen, miksei vajaakuntoisia ja maahanmuuttajia työllistävä yritys hae uusia työntekjöitä työttömänä olevista em. ryhmien jäsenistä?

Edustan johtavaa designvalaisinten valmistajaa. Olemme ansioituneet vajaakuntoisten sekä maahanmuuttajien työllistämisessä. Tämänhetkinen tarveharkintapolitiikka on yritykselle kestämätöntä. Meillä on tälläkin hetkellä vireillä prosessi, jossa vakituinen työntekijämme on saanut päätöksen maasta poistamiseksi. Olemme tilanteessa, jossa olemme menettämässä meidän parhaimman tuotannon työntekijän. Inhimillisten tekijöiden lisäksi yrityksemme tulee kärsimään taloudellisesti.

[Niobium]

Olipa kerran valtio, joka maksoi kaikki palkat byrokraatilta byrokraatille.

Siis oikeasti. Tänne punkuaa väkeä, joka olettaa saavansa itselleen ja koko suvulleen asunnon pääkaupunkiseudulta, mahdollisen työpaikan ehkä siivoajana.

Voi vadelma sentään, tämä koko systeemi tukehtuu. Täällä on totuttu tekemään asiat juuri niin kuin pitää. Sitten "äbäläwäbälä!". Miljoona tulkkia, tukitoimia, sitä ja tätä. Kun oikeasti pitäisi TEHDÄ, eikä vain istua sormi jossain.

Sen sijaan, että hakkaan klapeja, minun pitäisi istua juomassa teetä ja keskustelemassa 12-vuotiaan tyttäreni naimisiinmenosta naapurin 50-vuotiaan Mohammedin kanssa? No näinhän se homma etenee!

Ihan oikeasti, pitäkää kulttuurinne.

[Roope]

Apulaispormestari Vesikansa: Nuiva maahanmuuttopolitiikka hidastaa Helsingin ja Suomen kasvua

HELSINKI TARVITSEE lisää ulkomaista työvoimaa, mutta hallituksen poliittiset päätökset hidastavat maahanmuuttoa, sanoo Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr).

Suomen hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vaikutukset tuntuvat erityisesti Helsingissä. Tiukan turvapaikkapolitiikan vuoksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrä kasvaa. Karkotusta pakoilevat katoavat todennäköisimmin Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle.

Helsingissä on jo vuosia nähty tarveharkinnan hankaluudet, sillä se hidastaa ulkomaisten työntekijöiden saamista kaupunkiin.

Työvoiman saatavuusharkinta koskee EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevia, pääosin matalapalkka-alojen työntekijöitä, ja se määritellään ulkomaalaislaissa. Alueellista arviointia tekevät TE-toimistot ja oleskelulupapäätökset tekee Maahanmuuttovirasto.

Tarveharkinnan mukaan avoimiin työtehtäviin on ensisijaisesti palkattava suomalainen tai EU-alueen työtön työnhakija.

Uudellamaalla tarveharkinnasta on luovuttu esimerkiksi rakennus-, siivous- ja terveydenhoitoalalla. Vesikansan mielestä tarveharkinnasta olisi syytä luopua kokonaan.

Samaa mieltä on valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka yrittää saada tarveharkinnan parhaillaan käynnissä olevan kehysriihen keskusteluihin.

Kokoomus on jo pitkään ajanut tarveharkinnasta luopumista. Keskusta ja siniset suhtautuvat asiaan varauksellisemmin. Hallitusohjelman mukaan tarveharkinnasta ei luovuta.

Myös oppositiossa asia jakaa mielipiteitä. Vihreät haluaisi poistaa tarveharkinnan.

Työluvan saamisen helpottaminen olisi tärkeää siksikin, että Helsingin väestönkasvusta noin kaksi kolmasosaa on vieraskielistä väestöä. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös muualle Suomeen, koska syntyvyys laskee ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti.

[...]

Erityisesti turvapaikkapoliittisissa linjauksissa näkyy yhä vahvasti perussuomalaisten kädenjälki.

"Jos sanotaan, että työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, pitää myös toimia sen mukaan, että tänne tuleminen helpottuisi", Vesikansa sanoo.

Suomessa työllistyneiden ja Suomeen kotoutuneiden turvapaikanhakijoiden siirtymistä turvapaikkaprosessista työperäisen maahanmuuton järjestelmään pitäisi helpottaa.

Helsinki valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa. Se tulee poliittiseen käsittelyyn todennäköisesti huhtikuun lopulla.


Helsinki on myös turvapaikkapolitiikan näyttämö. Suomessa on sisäministeriön mukaan noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä.

Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista on valittanut päätöksestä. Maahanmuuttoviraston tiukentunut linja ja hallituksen tiukka maahanmuuttopolitiikka kasvattaa silti kielteisten päätösten saaneiden määrää.

Moni päättää silloin kadota, ja Helsinkiin on helpompi kadota kuin pienemmille paikkakunnille. Poliisin arvion mukaan paperittomia on Suomessa nyt noin 2 000.

Helsinki päätti viime marraskuussa tarjota paperittomille välttämättömän perusterveydenhuollon.

[...]

"Kun nyt on luotu tämä uuspaperittomien joukko tietoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvää sosiaalipolitiikkaa on pyrkiä tilanteeseen edes jollain tavalla vastaamaan."

Vihreä Lanka 11.4.2018

HELSINKI TARVITSEE lisää ulkomaista työvoimaa, mutta hallituksen poliittiset päätökset hidastavat maahanmuuttoa, sanoo Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr).

Ei, Suomi ei tarvitse veronmaksajien subventoimaa halpatyövoimaa, vaan työ- ja oleskelulupien ehtoja pitäisi päinvastoin kiristää, jotta maahan tulevien nettomaksajien ja nettosaajien suhde parantuisi edes lähemmäksi neutraalia. Nykyinen Suomeen kohdistuva maahanmuutto on elinkaarikustannuksina laskettuna valtava menoerä.

Vesikansan motiivit tulevat selväksi, kun tietää, että hallitus on jo helpottanut työlupien saamista, mutta kiristänyt turvapaikanhakijoiden oleskelulupien saamista. Ruotsi on ainoa maa, joka luopunut tarveharkinnasta, ja siellä turvapaikanhakijat tutkijoiden mukaan käyttävät hyväksi rahalla ja ilmaistyöllä ostettujen feikkityöpaikkojen avulla saamiaan oleskelulupia kiertääkseen kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Työluvan saamisen helpottaminen olisi tärkeää siksikin, että Helsingin väestönkasvusta noin kaksi kolmasosaa on vieraskielistä väestöä.

Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa? Jos Vesikansa/toimittaja tarkoittaa, että Helsingin väestönkasvu perustuu ihmisiin, joilla ei ole työlupaa, niin hälytyskellojen pitäisi soida ja kovaa.

"Jos sanotaan, että työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, pitää myös toimia sen mukaan, että tänne tuleminen helpottuisi", Vesikansa sanoo.

Ajatus on, että muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa pitäisi vähentää ja työperäisessä maahanmuutossa pitäisi keskittyä Suomea hyödyttäviin maahanmuuttajiin, ei veronmaksajien kukkaroilla vierailevaan halpatyövoimaan.

Suomessa työllistyneiden ja Suomeen kotoutuneiden turvapaikanhakijoiden siirtymistä turvapaikkaprosessista työperäisen maahanmuuton järjestelmään pitäisi helpottaa.

"Kotoutuminen" tarkoittaa vihreille hyysäysjärjestelmään kotoutumista ja "työllistyminen" mitä tahansa työpaikkaa. Kielteisen päätöksen saaneille/saaville turvapaikanhakijoille ei pidä myöntää oleskelulupia kuin aivan poikkeustapauksissa, joissa taloudellinen hyöty ja henkilön vaarattomuus on kaikkien mielestä kiistaton. Helppo työluvan saaminen tai edes huhu siitä on pahimpia mahdollisia turvapaikanhakijoiden vetotekijöitä.

Moni päättää silloin kadota, ja Helsinkiin on helpompi kadota kuin pienemmille paikkakunnille. Poliisin arvion mukaan paperittomia on Suomessa nyt noin 2 000.
...
"Kun nyt on luotu tämä uuspaperittomien joukko tietoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvää sosiaalipolitiikkaa on pyrkiä tilanteeseen edes jollain tavalla vastaamaan."

Parasta ja ainoata järkevää sosiaalipolitiikkaa olisi, että pyritään kaikin keinoin heittämään "uuspaperittomat" eli Suomen lakia halveksuvat ja turvapaikkajärjestelmää hyväksikäyttäneet elintasosurffarit hittoon Suomesta. Tähän liittyy olennaisesti maahanmuuttopolitiikan vetotekijöiden karsiminen minimiin, ettei joka vuosi tarvitsisi ihmetellä laittomasti maahan jäävien määrän ja heidän aiheuttamiensa ongelmien kasvua.

[Pentecost]

Helsingissä on jo vuosia nähty tarveharkinnan hankaluudet, sillä se hidastaa ulkomaisten työntekijöiden saamista kaupunkiin.

Tarveharkinta on siis toiminut. Tarvetta ei ole.

[SmallFish]

En oikein saa Vesikansan logiikasta kiinni. Ihan kuin tarveharkinnasta luopuminen ei johtaisi huijausrumbaan feikkityöpaikoilla ja ihan kuin matalapalkka-aloille ei saisi työvoimaa muutenkin kuin tp-hakijoista. Ja jos hankaluuksia on, ne pitää hoitaa jotenkin muuten kuin kolmannen maailman sirkusväen etua silmällä pitäen.

Kaikessa toiminnassa pitää olla lähtökohtana, että jos ihminen tulee Suomeen hakemaan turvapaikkaa ja se häneltä evätään, ei häntä voi jättää enää järjestelmään pyörimään erinäisten kebab-pizzerioiden "tarveharkintaisena" työvoimana.

[Pentecost]

Logiikka on se, että saadaan oppilaitoksilta korvaus kun on saatu ulkomaisia opiskelijoita valtion tukemaan karuselliin, missä määrä korvaa laadun. Tuossa aiemminhan lainatussa artikkelissa tämän herran ja kaltaistensa firmat saavat KORVAUKSEN aihetetusta tuhosta. Mitä enemmän tuhoa, sitä enemmän rahaa.

Ihan sitä ahneutta vaan. Maan tapa. Suomessa ei ole korruptiota, on vain veronmaksajien kustantama hyvävelijärjestelmä, missä mikä tahansa meininki "kannattaa" kunhan lainarahat pysyvät auki.

[Roope]

Sipilä väläytti Ylellä rajoituksia työsuhteiden ketjutukselle – pääministerin mukaan myös työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta pitäisi luopua

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän (kesk) mukaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta pitäisi luopua asteittain kokonaan.

"Lähden siitä, että tarveharkinnasta pitäisi luopua asteittain kokonaan, juuri siitä syystä, että tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta voimme pitää hyvinvointiyhteiskunnasta huolen", Sipilä sanoi sunnuntaina Pääministerin haastattelutunnilla Ylellä.

Sipilän mukaan Suomeen tarvitaan sekä erityisosaajia että alemman koulutustason työntekijöitä.

"Kyllä mansikat jäisivät penkkiin ilman EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa. Tähän kysymykseen tulee suhtautua huomattavasti avoimemmin tulevalla vuosikymmenellä", Sipilä sanoi.

Nykylain mukaan työ- ja elinkeinotoimisto ei myönnä työlupaa Euroopan talousalueen ulkopuolelta tuleville työntekijöille, jos viranomaisten arvion mukaan työvoimaa on saatavilla myös Euroopan sisältä. Enemmistö eduskunnasta allekirjoitti syksyllä lakialoitteen, jolla saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.

Sipilän hallitusohjelmassa työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä, mutta tarveharkinnasta ei haluta luopua. Nykyisistä hallituspuolueista siniset ovat halunneet pitää kiinni tarveharkinnasta.
...

Helsingin Sanomat 22.4.2018

Sipilä puolustaa nuorten työehtojen heikennyksiä: Määräaikaisuudet ovat etu

[...]

Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa

Sipilän mukaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulisi hiljalleen luopua väestön ikääntymisen ja työvoimapulan myötä.

– Lähden siitä, että tarveharkinnasta pitäisi asteittain luopua kokonaan. Juuri siitä syystä, että tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta pystymme pitämään hyvinvointiyhteiskunnasta huolen.

Sipilä korosti, että jo nyt eri alojen erityisosaajia tulee EU:n ulkopuolelta nopeutetun järjestelyn turvin. Huolta hän kantaa erityisosaajien lisäksi myös pelloista ja kasvihuoneista.

– Kyllä mansikat jäisivät penkkiin ilman EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa.

Yle 22.4.2018

Sipilä puhuu itse asian ohi erityisosaajista, mansikoista ja hyvinvointiyhteiskunnasta huolehtimisesta, mutta ei taaskaan kerro, mihin töihin muka tarvitaan oleskelulupia ihmisille, jotka nyt jäävät tarveharkinnan vuoksi saapumatta. Kun kyseessä on halpatyö minimipalkan molemmin puolin, he eivät ole nettoveronmaksajia vaan taakka veronmaksajille.

Edit:
Ylen tv-uutisissa (4:10-) toimittaja Jyrki Hara väänsi pääministerin sanomiset muotoon, että Sipilän mukaan työllisyysasteen reipas nostaminen voi vaatia ulkomaalaisten tarveharkinnasta luopumista. Piti ihan tarkistaa, laukoiko Sipilä tosiaan jotain noin legendaarisen älytöntä. Ei sentään (25:25-).

[Uuno Nuivanen]

Näin massatyöttömyydestä tehdään työvoimapula pelkän propagandan avulla. Itse Göbbelskin kadehtisi.

[kivimies]

Kuulinko oikein: nuorten työehtoja pitää heikentää, koska työttömyys on korkealla ja työvoiman tarveharkinta pitää poistaa koska työvoimapula? 

Nyt viimeistään tuli selväksi, että tässä ei olekaan kyse työllisyyden parantamisesta, vaan siitä, että työnantajat saavat halpaa työvoimaa.
Sipilä haluaa tehdä Suomeen kutsumistaan (kielteisen päätöksen saaneista) turvapaikanhakijoista sitä halpatyövoimaa.

"Kyllä mansikat jäisivät penkkiin ilman EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevaa työvoimaa.

Tarveharkinta ei koske mansikanpoimijoita.

tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta pystymme pitämään hyvinvointiyhteiskunnasta huolen.

Väärin, Suomi tarvitsee verotuloja, ei työntekijöitä. 1200€/kk (ja pahimmassa tapauksessa vähemmän ansaitseva) työvoima ei maksa veroja ja siten pidä hyvinvointivaltiota pystyssä.
Se kuluttaa enemmän julkisia palveluita kuin maksaa veroja.

Toisekseen, koko hyvinvointivaltio romahtaa, mikäli halpatyövoiman tulo sallitaan, koska sen tulo johtaa palkkojen laskuun mikä taas johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin "kannustinloukkujen purkamisen" nimissä.

[Uuno Nuivanen]

Verotulojen lasku viimeistelee ns. hyvinvointivaltion lopullisen tuhon. Samaan aikaan julkishallnnosta ei aiota säästää euroakaan, vaan sitä jopa ollaan lisäämässä.

[kivimies]

Helsingin Uutiset teki jutun tarveharkinnan poistamisesta. Haastattelivat Matti Vireniä ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Mika Malirantaa.
Maliranta väittää, että hyvinvointivaltio hyötyisi halpatyövoiman tuonnista. Ei hyödy. Koko hyvinvointivaltio romahtaa, mikäli halpatyövoiman tulo sallitaan, koska sen tulo johtaa palkkojen laskuun mikä taas johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin "kannustinloukkujen purkamisen" nimissä. Sitäpaitsi palveluita on vaikeampi rahoittaa, kun halpatyövoima ei maksa tarpeeksi veroja ja kuluttaa palveluita jopa suomalaisia enemmän.
Maliranta tunnustaa, että maahantulijat hyötyisivät tarveharkinnan poistosta ja heikosti koulutetut suomalaiset häviäisivät ja että matalapalkka-alojen palkat laskisivat muihin aloihin nähden.
Juuri siksi tarveharkintaa ei missään nimessä pidä poistaa, vaan se täytyy pitää voimassa.

Kuka voittaisi ja kuka häviäisi, jos Suomen rajat avataan työvoimalle? Kaksi professoria arvioi ­– "Myös häviäjiä tulisi"

Suomen talous jyskyttää taantumavuosien jälkeen taas huimassa 2–3 prosentin kasvussa. Työllisyys on parantunut odotettuakin nopeammin, ja osa työnantajista valittelee työvoimapulaa.

Samalla elinkeinoelämän vaatimukset työvoiman palkkaamisesta ulkomailta voimistuvat. Onko ratkaisu työperäisen maahanmuuton vapauttaminen?

Kysyimme asiaa kahdelta alan asiantuntijalta.

– Työperäinen maahanmuutto on hyvä asia niille ihmisille, joille tarjoutuu näin mahdollisuus tehdä työtä ja vaurastua Suomessa. Se on hyvä Suomelle, koska se lisää työn tarjontaa ja tätä kautta talouskasvua, katsoo tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

– Kohtuullista olisi, että Suomi ratkaisisi ongelmansa itse eikä yrittäisi ulkoistaa ratkaisua muiden maiden kansalaisille, sanoo puolestaan finanssipolitiikan tutkimiseen erikoistunut professori Matti Virén Turun yliopistosta.

Rajoitusten poistaminen merkitsisi Virénin mukaan yksinkertaisesti työvoiman tarjonnan kasvamista ja palkkojen alenemista.

– Rajoitusten poistaminen lisää tietysti työn tarjontaa niissä tehtävissä, joissa rajoituksia on käytössä. Lyhyellä aikavälillä rajoitusten poistaminen voi hidastaa palkkojen kasvua näissä tehtävissä, arvioi Maliranta.

Voittajia maahanmuuton vapauttamisessa olisivat Malirannan mielestä Suomeen muuttavat ihmiset.

– Koska työn tarjonnan lisäys hidastaa nimellispalkkojen kasvua, se myös hillitsisi inflaatiota niiden tavaroiden ja palvelujen tuotannossa, jota työn tarjonnan lisäys koskisi. Tällä on positiivinen vaikutus reaalipalkkojen ja ostovoiman kehitykseen kansantaloudessa, hän sanoo.

– Kilpailun kireys tuotemarkkinoilla vaikuttaa siihen, kuinka paljon työn tarjonnan lisäys hyödyttää työnantajia alentuneiden työvoimakustannusten muodossa ja kuinka paljon yritysten asiakkaita alentuneiden hintojen muodossa.

Muutoksesta hyötyisivät Virénin mukaan lähinnä "pääomapiirit".

– Maahanmuuton kustannukset jäisivät yhteiskunnan kustannettaviksi, Virén huomauttaa.

Hän näkee, että kokonaistuotanto ja verotulot kasvaisivat.

– Mutta kukaan ei oikein kykene ennustamaan, mitä tapahtuisi julkisen sektorin menoille. Maahanmuuttajat tarvitsevat yhteiskunnan palveluita samalla tavalla, tai jopa enemmän, kuin kantaväestö.

Virénin mielestä on naiivia ajatella, että työperäinen maahanmuutto olisi vain yksisuuntainen katu.

– On monenlaista työperäistä maahanmuuttoa: sellaista, joka luo uusia tuotantomahdollisuuksia, ja sellaista, joka vain kannibalisoi olemassa olevia työpaikkoja.

Häviäjiä maahanmuuton vapauttamisessa voisivat Malirannan mielestä olla heikosti koulutetut. Virén on samaa mieltä.

– Jos ja kun palkat laskisivat, olisi se tietenkin joltain pois, Virén toteaa.

Millaisia vaikutuksia työperäisen maahanmuuton vapauttamisella olisi valtiontalouteen eli veronmaksajille yleensä?

– Yleisesti ottaen maahanmuutto helpottaa hyvinvointivaltion palvelulupausten täyttämistä, arvioi Maliranta.

Matti Virén muistuttaa, ett hyvinvointipalveluiden kustannukset eivät ole mikään ulkopuolelta annettu summa.

– Itse me siitä päätämme, esimerkiksi siitä, mikä on eläkeikä.

HU (30.4.2018)

[Alaric]

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Sipil%C3%A4-kiirehtii-Aloitettava-keskustelu-ty%C3%B6per%C3%A4isen-maahanmuuton-helpottamisesta/1197300?pwbi=656505b95dbc1a87c52aba9b9ed7df68 (14.5.2018)

Sipilä kiirehtii: Aloitettava keskustelu työperäisen maahanmuuton helpottamisesta

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aloittaisi jo ennen eduskuntavaaleja valmistavat keskustelut työperäisen maahanmuuton helpottamisesta.

Hän toivoo, että ensi hallituskaudella pystyttäisiin asteittain luopumaan EU-maiden ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden tarveharkinnasta.

Asia ei ole hallitusohjelmassa. Sininen tulevaisuus -hallituspuolue ei ole ollut innostunut asiasta, mutta kokoomus on suopea sille.

Nyt talouskasvu uhkaa tahmoa työvoiman puutteeseen esimerkiksi Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa. Kasvu turvaisi maan hyvinvointipalvelut.

– Minusta tuntuu, että asenne on muuttumassa pikkuisen myönteisemmäksi sille, että tarveharkinta voitaisiin asteittain poistaa, Sipilä korosti maanantaina Kuopiossa.

(...)

[kivimies]

Nyt talouskasvu uhkaa tahmoa työvoiman puutteeseen esimerkiksi Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa.

Kuka uskoo tuohon. Kortistoissa on edelleen melkein 400 tuhatta työtöntä.

Sipilä haluaa valjastaa kutsumansa irakilaiset halpatyövoimaksi. Siitä tässä on kyse.

[guest14935]

Kuka uskoo tuohon. Kortistoissa on edelleen melkein 400 tuhatta työtöntä.

Sipilä haluaa valjastaa kutsumansa irakilaiset halpatyövoimaksi. Siitä tässä on kyse.

Viime aikoina ollut lukuisia juttuja työvoimapulasta taasen. Irakilaisethan voisivat jo nyt laittaa töihin, jos niitä olisi ja ne niitä osaisi tehdä,
Eli ovat vain hakemassa kansaa vaihtamaan lisää muualta sillä perusteella että pulaa olisi.
Demarit juuri ehdotti jotta valtio alkaisi maksaan pienipalkkaisille lisärahaa töissä käynnistä. Eiköhän sekin jollain tapaa liity kansanvaihtoon, vaikken keksi miten. Yksinkertainen tapahan olisi vähentää veroja mikäli tarkoitus pienipalkkaisten asemaa parantaa, mutta näitten keksintö on kierrättää valtion kautta ja jokin jekku siinä tietysti oltava muukin kuin että lisää virkamiehiä saavat palkattua.