Kumman kaa, Gripen vai F-35? Hävittäjäkaupat.

[Faidros.]

^Juuri näin, eikä sveitsiläisillä ollut vaatimusta museokoneesta heidän Suomelle myydyistä yksilöistä. Käsittääkseni pelkkä ulkokuori riittää.

Anteeksi ot., mutta kun nyt museokoneista keskustellaan niin Uusi-Seelannissa on vanhojen sotahaukkojen lasikuituisia koko- ja näköiskappaleita lentoterminaalien pihalla. Spitfire on ihan vaikuttava kapistus vaikka ulkonäkökopiona.
Ja vielä olen törkymörkö. Erään NZ-ravintolan pihalle oli laitettu SE rahtikone jota UFO seurasi muistaakseni kymmeniä minuutteja lähietäisyydellä. Miehistö näki, tutkatkin näkivät, mutta jäi selvittämättömäksi. Sisälle koneeseen pääsi kuuntelemaan miehistön ja lennonjohdon keskustelut sensuroimattomana(?) Tuliko se uhvo nazien Antarktis-tukikohdasta?
Jos satutte sinnepäin, käykää myös Christchurchin ilmailumuseossa.

[possu]

Pitäisi saada Giraffe 4A ja F-35 vastakkain.

[pectus3]

Amerikkalaista F-35-konetta on pidetty eräänä ehdokkaana Hornetin seuraajaksi 2020-luvulla. Edellä kerrotun mukaan 60 kpl F-35:n hankinta maksaisi juuri nyt 9,6 miljardia euroa, mutta 20 vuoden kuluttua hinta olisi jo 41,5 miljardia euroa (692 M€/kpl). Jos hankintoihin on käytettävissä vain 500 M€/vuosi, jo 10 miljardin hankinta veisi 20 vuoden kaikki rahat. Se ei vaikuta mahdolliselta, eihän kaikkia muita hankintoja voida keskeyttää vuosikymmeneksi. F-35 koneen kohdalla on myös aiheen muistaa että se ei ole torjuntahävittäjä vaan aselavetti, joka on tarkoitettu ilmaherruuden omaavalle toimijalle. Sopisiko se siis hintansa tai käyttöajatuksensa puolesta liittoutumattomalle Suomelle? Entä sopiiko se liittoutuneelle Suomelle?

http://www.suomensotilas.fi/ilmapuolustuksesta-ohjuspuolustukseen/


Ilmapuolustuksesta ohjuspuolustukseen
Ilmasodan kuva on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosien aikana. Miehitettyjen lentokoneiden ja helikopterien sijasta joudutaan torjumaan risteily-, tykistö- ja ballistisia ohjuksia, tykistöraketteja, liitopommeja sekä lennokkeja. Näiden torjunnalla ei ole pelotevaikutusta, joten kaikki maalit on tuhottava. Tehtävä on erittäin vaikea: 100-prosenttinen torjunta lähes mahdotonta. Torjuntaan vaaditaan enemmän resursseja kuin ennen ja varsinkin enemmän ohjuksia kuin ennen. Kohdesuojaukseen tarvitaan NASAMS- ja Crotale -ohjuksia, jotka soveltuvatkin siihen hyvin. Niitäkään ei ole liikaa.




(  F-35 "Joint Strike Fighter" -projektin kustannukset ovat karanneet käsistä. Mainosvideolla mainittu 40 miljoonan dollarin tavoitehinta on jo ainakin viisinkertaistunut.
Norjan F-35 Lighting II -hävittäjät tulevat maksamaan ainakin 160 miljoonaa euroa kappaleelta. Seitsemän prosentin teknisellä kallistumalla hinta on kymmenen vuoden päästä kaksinkertainen. Sama pätee moniin muihinkin puolustusteknologisiin järjestelmiin. Norja on kuitenkin Nato-maa ja sen on siten helpompi tehdä Yhdysvaltalaiseen teknologiaan nojaavia valintoja. Öljyvaltiolla riittää myös kassassa rahaa karkaavien elinkaarikustannusten kattamiseen. )


http://www.suomensotilas.fi/
© 2015 Suomen Sotilas

[f-35fan]

@pectus3
Viittaamasi juttu on vuodelta 2014 ja niin ovat ne hinnatkin.
Aika on ajanut ohi Suomen Sotilaan artikkelin totaalisesti.
Kaikki viittaa siihen että F-35 hinnasta tulee hyvin kilpailukykyinen johtuen suuruuden ekonomiasta.
http://www.nationaldefensemagazine.org/articles/2017/5/19/aiming-high-f-35-exports-set-to-climb
Meidän hävittäjämme yksikköhinnaksi tulee todennäköisesti jopa alle 80 milj dollaria.
Tietenkin elinikäkustannukset ovat aivan toista niinkuin kilpailijoillakin.

@possu
Tarkoitatko että meidän pitäisi hyökätä Ruotsiin ja sen takia tietää jotain kirahvista?
Harmittiko tappio Ruotsille jääkiekossa niin paljon?

Oletteko huomanneet että Tekniikka ja Talous lobbaa F-35 hävittäjää?
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/haivehavittaja-f-35-kantaa-aseensa-sisallaan-kaksi-torjuntaohjusta-ja-kaksi-itseohjautuvaa-pommia-riittaa-6650031
http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/maailmanhistorian-kallein-asehanke-tarjolla-suomeen-f-35-havittaja-mullistaa-sodankaynnin-kokonaan-6650033
http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/suomeen-tarjottavan-f-35-n-hyokkayskyky-on-ilmiomainen-tapposuhde-on-20-1-6650032

[possu]

@f-35fan Ei osteta sikaa säkissä. Katsotaan näkyykö tipu tutkassa.

[possu]

Röhkitään kuorossa: "Kaksi torjuntaohjusta ja kaksi itseohjautuvaa pommia riittää."

[Nikolas]

Kylläpäs tuo Tekniikka & Talous nyt tykittääkin.

Övrebön mukaan hävittäjäkoneiden tutkat toimivat ensisijaisesti 8–18 gigahertsin mikroaaltotaajuuksilla, ja häivekoneiden näkymättömyyttä on yleensä tavoiteltu juuri tällä taajuusalueella.

Sähkömagneettisessa spektrissä riittää kuitenkin aallonpituuksia, joten häivekone ei missään tapauksessa ole näkymätön. Raskaiden maatutkien taajuudet ovat vhf-luokkaa eli noin 0,2 GHz, ja aew-lennonjohtokoneen (airborne early warning) tutka toimii 1–5 GHz:n taajuudella.

Voidaan siis olettaa, että vhf- ja uhf-taajuuksilla häivekoneet ovat yhtä näkyviä kuin muutkin saman kokoluokan hävittäjät, joten niidenkin on syytä varoa lentämistä tutkahorisontin yläpuolella.

• Virtanen, Matti: Häivehävittäjä F-35 kantaa aseensa sisällään: "Kaksi torjuntaohjusta ja kaksi itseohjautuvaa pommia riittää" Tekniikka & Talous, 2017-05-21.

Toisaalta:

Tikhomirov NIIP in Moscow are developing an L-band AESA radar  system intended for embedding in the leading edges of fighter wings. A demonstrator of the L-band AESA subsystem was publicly displayed at MAKS2009.

...

The L-band, which in Russian usage typically refers to frequencies between 1.0 GHz and 2.0 GHz, with wavelengths between 0.3 metres and 0.15 metres, is heavily populated with common services as well as being a favoured band for long range search radars.

• Kopp, Carlo: Assessing the Tikhomirov NIIP L-Band Active Electronically Steered Array Air Power Australia, 2009-09-14.

Tuosta jälkimmäisestä jutusta on jo yli seitsemän vuotta aikaa. Ovatko venäläiset lentokoneiden tutkia kehittelevät insinöörit istuskelleet tämän ajan käsiensä päällä?

[possu]

Eikä loppua näy. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/f-35-havittajien-kallis-paivittaminen-voi-tulla-hetkessa-eteen-tuliteriin-koneisiin-palaa-miljardi-norjassa-6651594

[risto]

@Nikolas Ojala

Eiköhän tuota tietyn taajuusalueen "näkymättömyyttä" tavoitella juuri absorptiopinnoitteella, eikä tutka-aaltoja pois päin sirottavalla muotoilulla, mikä on se ensisijainen häiveominaisuus kaikissa jenkkien tähänastisissa häivekoneissa (F-117, B-2, F-22 ja F-35).

Mikäli näin on, sen lisäksi että F-35 muuttuu lähes näkymättömäksi tutkilla, jotka toimivat sen kannalta optimaalisella taajuusalueella, F-35 on myös tutkamaalina paljon tavanomaista pienempi myös pitkän aallonpituuden tutkisssa.

Lisäksi tuonkin jutun perusteella, kuten myös fysiikan lakien mukaan venäläiskoneiden pidemmän aallonpituuden tutkat vaativat ison vastaanottimen, eli siivet ovat käytössä. Tämä taas maalaisjärjellä ajateltuna tarkoittaa, että moisia tutkia ei voida käyttää maalien valaisuun ohjuksia varten, koska ohjuksilla ei ole metritolkulla leveyttä, joka mahdollistaisi pitkän aallonpituuden vastaanottamisen.

Toisin sanoen: häivekoneet muuttuvat tällaisilla koneilla lähes näkymättömästä hiukan heikosti näkyviksi, mutta ei ammuttaviksi maaleiksi, mitä nämä perinteiset hävittäjät puolestaan ovat F-35:n pilotin näkövinkkelistä.

Näppärän kuuloinen laite siis, mutta ei tee jenkkien häivekoneista vanhentuneita, eikä leikanne myöskään venäläisten PAK-koneen budjettia.

[risto]

Lisätään vielä sekin, että aallonpituutta kasvattamalla luonnollisesti myös tarkkuus kärsii, mikä sekin estää valaisukäytön.

[Melbac]

Eikä loppua näy. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/f-35-havittajien-kallis-paivittaminen-voi-tulla-hetkessa-eteen-tuliteriin-koneisiin-palaa-miljardi-norjassa-6651594

Eikös ne koneet hankita juuri >2021 eli jos toi valitaan niin ne on jo valmiiksi päivitetty?.Noitahan siis tehdään paljon eli yli 1700kpl joka johtaa siihen että yhden koneen hinta laskee aika rajusti.

[f-35fan]

Näistä venäläisten "ihmeaseista" esitetään kaikenlaisia väitteitä. Miten ne sitten toimivat käytännössä kun Venäjä laittaa parastaan esitelläkseen niitä ostajille? Samaan sarjaan kuuluu nämä ruskien ihmetutkat.
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/russia-s-involvement-in-syria-proves-that-its-far-behin-1794966734

Koska Gripen NG saadaan ilmaan?

Seuraava kirjoitus kertoo selkeästi siitä mikä on ilmavoimien suosikki ja miksi!
http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?t=11311&p=368144
Post23 May 2017, 11:13
hornetfinn wrote:
When loaded with heavy weapons, JAS Gripen definitely suffers from the small size and low engine power. With full internal weapons and fuel load F-35 (2 2,000 lbs bombs and two AMRAAMs) has very similar T/W ratio to JAS Gripen with only full internal fuel load and 2 AMRAAMs only. Of course F-35 then has much better fuel fraction and comparatively even longer range. Load Gripen NG with 2 2,000 lbs bombs, targeting pod and two 450 gallon EFTs as well as the AMRAAMs to give it similar strike capabilties and fuel fraction to F-35 and it will suddenly have 40 percent lower T/W ratio and worse wing loading. It still won't match the range of F-35 due to massive drag the external loadout generates and because the T/W ratio is so poor, it would need to use AB much more. Actually in that case F-35A has very similar T/W ratio on dry thrust to JAS Gripen NG in full AB!

I've found that Gripen fanboys like to compare maneuverability of totally clean Gripen to loaded F-35. They then like to compare range with full EFTs in Gripen and payload without any EFTs on Gripen. Of course Gripen has to choose one of the three whereas F-35 has all three at the very same time. Not knocking Gripen here as it's good 4th gen fighter, although very late. It was good concept for Swedish needs and capabilties in 1980s, but quite obsolete now. Saab has tried hard to keep it relevant, but they can't do miracles with the limitations of the small 4th gen airframe.

Mitä sitten tulee Kanadan hankintaan niin nyt näyttää siltä että Hornetit saattavat jäädä hankkimatta.

Kanadan senaatin puolustuskomitea kehottaa perumaan Hornet-kaupan:
https://sencanada.ca/en/sencaplus/news/defence-policy-part-two/
13 entisen kenraalin kirje Trudeaulle Hornet-kaupan perumiseksi
http://www.newswire.ca/news-releases/open-letter-to-the-prime-minister-from-former-air-force-commanders-614624294.html

Trudeau uhkaa perua Hornet-kaupan
http://www.ctvnews.ca/politics/trudeau-swats-away-super-hornet-questions-amid-boeing-bombardier-dispute-1.3421738

[pectus3]

Ilmasodan lyhyt oppimäärä

Ballististen maalien torjuntaan tarvitaan myös korkeatorjuntakykyisiä it-ohjuksia, kuten Buk-M1 tai SAMP/T. On epäloogista, että ainoa korkeatorjuntakyinen ja myös ballististen maalien torjuntaan kykenevä aseemme, Buk-M1, poistetaan käytöstä juuri kun sitä tarvittaisiin. Buk-M1 on kuitenkin yhtä "vanha" kuin Crotale NG ja F/A-18 Hornet. Suomi siirtää Buk-M1:n ensimmäisenä maana maailmassa museoon. Ohjuspuolustukseen jää iso "musta aukko", jota ei voida korvata hävittäjillä. Maavoimien uusi hajautettu taistelutapa vaatii myös kannettavia it-ohjuksia, muutenhan taisteluhelikopterikin on taas vaarallinen uhka. Stinger-hankinta täyttää tämän aukon.

© 2015 Suomen Sotilas
http://www.suomensotilas.fi/ilmapuolustuksesta-ohjuspuolustukseen/





Sodan tullessa ilmavoimat lentää 3 päivää. Hornetit tuhotaan maahan. Lentäjät tapetaan koteihin tai jos he pääsevät koneisiin, heidän keskimääräinen elinikä on 17½ minuuttia. Mitä me voidaan, kun meillä on vain muutama kone ja Venäjän ilmavoimilla on 4000+ ilma-alusta? Lähdetään kaikki käpykaartiin, tai vähintään Viking Isabellalla Tukholmaan!!!

Tällaisia tarinoita on internetin keskustelupalstat tulvillaan. Mutta tarkastellaanpas voimasuhteita ilmassa hetkinen ihan vain numeroiden valossa. Kaikki luvut perustuvat julkisiin lähteisiin, kuten IISS Military Balance, warfare.ru ja PV:n internetsivut. Kuten muissakaan tämän blogin artikkeleissa, turvaluokiteltua kamaa on turha etsiä. Tarkastelun painopiste on asejärjestelmien lukumäärissä, ne kun ovat tavan lukijalle helpompia hahmottaa kuin valvonta-, johtamis- tai tukeutumisjärjestelmän ns. force multiplierit. En tässä yhteydessä käsittele julkisten lähteiden luotettavuutta, hyväksytään nyt tällä kertaa numerot  sellaisenaan.

Aloitetaan tarkastelu omista ilmapuolustusjoukoista. Kuten kaikki tämän blogin lukijat tietänevät, Ilmavoimien pääkalusto muodostuu 62 Hornetista. Koska taistelukoneet ovat järjestelminä monimutkaisia ylläpidettäviä, olettakaamme että niistä on kerrallan hieman alle 80% eli 48 konetta lentokuntoisina. Joillakin alkaa jo leuka väpättämään.

Hornetien tehtävien ollessa pääsääntöisesti ilmapuolustuksellisia ja omassa ilmatilassa tapahtuvia, niiden aseistus on kevyttä ja uudelleenaseistus sekä tankkaus maassa on melko ripeää. Lisäksi ilmataistelujen tapahtuessa lähellä omia kenttiä, lentomatkat ovat lyhyitä. Olettakaamme siis, että Hornetilla kyetään, ainakin taistelujen alkuvaiheessa, lentämään 5 lentosuoritusta vuorokaudessa. Tällä laskuopilla Ilmavoimat kykenee 240 lentosuoritukseen / vrk. Vaikka Hornetissa on ripustimia enemmänkin, olettakaamme että kukin kone lähtee 4+2 varustuksella ilmaan, siivissä on siis 4 x AIM-120 AMRAAM ja 2 x AIM-9 Sidewinder – ohjusta.

Ilmavoimien harjoitushävittäjinä palvelevilla Hawk – koneilla voidaan tarvittaessa suorittaa taistelulentoja. RAF:n käytössä Hawkin rooli oli tarvittaessa toimia lentotukikohdan suojaamistehtävässä. Koneissa ei ole tutkaa, aseistuksena tykki ja 2 infrapunaohjusta. Olettakaamme, että Sveitsistä käytettynä hankitut ja myöhemmin modernisoidut 16 kpl Hawk Mk.66 – konetta toimivat tässä tehtävässä.

Kohteita suojaamaan on tietysti olemassa myös maa- ja merisijoitteista ilmatorjuntaa. Kohta poistuvaa BUK M1 – kalustoa on kolmen patterin verran, yhteensä 9 ohjusvaunua. Näiden lisäksi ohjusvaunun parina toimii latausajoneuvo, josta ohjuksia voidaan myös tarvittaessa ampua. Yhteensä ampumavalmiita ohjuksia on siis 72 kappaletta.

ITO 90M (Crotale) – vaunuja on IISS:n mukaan palveluskäytössä 20 kappaletta. Jokaisen vaunun katolla on 8 kpl VT-1 ohjusta. Crotale-yksiköillä on siis kerrallaan ampumavalmiina enintään 160 ohjusta.

ITO 05 (ASRAD-R-FIN) – vaunuja on neljä yksikköä, yhteensä 16 vaunua. Jokaisen vaunun katolla on 4 ohjusta, lisäksi jokaisen vaunun parina on yksi jalustalta laukaistava ohjus (RBS-70 MANPAD), yhteensä ITO 05 – yksiköissä on 80 ampumavalmista ohjusta.

ITO 05M (RBS-70) ohjusampumalaitteita on IISS:n mukaan 86 kappaletta. Olettakaamme, että tähän lukuun sisältyy 16 ampumalaitetta jotka on sijoitettu ITO05 – vaunujen pariksi. ITO 05M – yksiköissä on siis 70 ampumavalmista ohjusta.

Näiden lisäksi on olemassa joitakin satoja tykkejä, malliltaan 35 ITK 88, 23 ITK 95 ja 23 ITK 61.

Koska ilmatorjuntajärjestelmätkään eivät aina toimi, olettakaamme että 90% niistä on kerrallaan rivissä. Täten maasijoitteisella ilmatorjunnalla on kerrallaan hieman yli 330 ilmatorjuntaohjusta kerrallaan ampumavalmiina, ja lisäksi tietysti tykkikalusto.

Merivoimien taistelualuksilla ohjuskalustoa löytyy tänä päivänä enää Hamina – luokan ohjusveneistä, 4 venettä á 8 ITO 04 Umkhonto – ohjusta = 32 ampumavalmista ohjusta kerrallaan. Rauma – luokan ohjusveneiden varustukseen kuulunut ITO 91 Mistral on poistunut/poistumassa palveluskäytöstä ohjuksen käyttöiän tultua täyteen, korvaavaa järjestelmää ei ainakaan vielä ole hankittu.

Yhteensä PV:llä voidaan siis arvioida olevan minä hetkenä hyvänsä käytettävissään hieman alle 700 nykyaikaista ilmaan ampuvaa ohjusta, satoja ilmatorjuntatykkejä ja tuhansia ilmatorjuntakonekiväärejä. Entä sitten se vastapuoli?

Venäjän ilmavoimien kirjavasta konekalustosta nousee esiin vain muutama konetyyppi, jotka ovat käyttökelpoisia taktiseen offensiiviseen ilmatoimintaan oman maan rajojen ulkopuolella. Nämä ovat Su-27 ilmaherruushävittäjä versioineen (Su-27 + Su-30 + Su-35), Su-24 rynnäkkökone (tulevaisuudessa Su-34), Su-25 lähitulitukikone ja Tu-22M pommikone. Jätän huomioimatta MiG-31 – kaluston sekä MiG-29 – kaluston, kumpikaan ei ole suunniteltu offensiiviseen vastailmatoimintaan vastustajan ilmatilassa ja jälkimmäisen osalta on erinomaisen paljon kysymysmerkkejä lentokuntoisuudesta.

Hornetin päävastustajaa, Su-27 – kalustoa ja sen eri versioita on Venäjällä käytössä lähteestä riippuen 260 – 300 konetta. Venäjä ei missään tilanteessa kykene ryhmittämään kaikkea lentokalustoaan vain yhdelle operaatiosuunnalle, koska maan alueellista koskemattomuutta on turvattava myös muilla rajoilla. Olettakaamme tässä ajatusleikissä, että Su-27 – kalustosta (laskettuna 280 koneella) on sodan sattuessa Suomen rintamalla 60%. Näistä lentokelpoiseksi laskemme 80%. Horneteja on siis vastassa 134 nykyaikaista hävittäjää. Koska lentomatka punaisilla ilmavoimilla on pidempi ja hävittäjien täytyy saattaa pommi- ja rynnäkkökoneita joiden uudelleenaseistaminen maassa on hidasta, lasketaan koneille 3 lentosuoritusta / vrk. Punainen hävittäjäkalusto kykenee siis 400 sotalentoon vuorokaudessa.

Ilmataistelussa Suomesta siniset ilmavoimat kykenevät siis noin kuuteenkymmeneen prosenttiin punaisten hävittäjien taistelulentomäärästä. Kaluston ollessa kohtuullisen tasaväkistä, erotus on katettava paremmalla koulutuksella sekä maa- ja merisijoitteisella ilmatorjunnalla. Joka tapauksessa jo yksinkertainen määrien tarkastelu osoittaa, että emme olekaan niin alivoimaisia kuin äkkiseltään luulisi.



JK. Kuten valistunut lukija havaitsi, tämä tarkastelu jätti mittaamattoman määrän variaabeleita käsittelemättä, kuten lentotukikohtiin kohdistuvan asevaikutuksen (ballistiset ohjukset, risteilyohjukset, pommikoneet, rynnäkkökoneet), sään vaikutuksen eri konetyyppien lentokelpoisuuteen, jne. Näitä kaikkia on vaikea mallintaa luotettavasti edes esimerkkiin riittävällä tarkkuudella. Tukeutumiskyvystä on vaikea antaa luotettavia arvioita, ja tässä tarkastelussa käytetyt 5 lentosuoritusta/vrk (sininen) ja 3 lentosuoritusta/vrk (punainen) voivat huomattavasti poiketa todellisuudesta, varsinkin kriisin jatkuessa pidempään. Venäjän osalta suhdelukuihin vaikuttaa myös merkittävästi se, kuinka paljon he joutuvat sitomaan kalustoa muille operaatiosuunnille. 20 000 kilometrissä maarajaa nimittäin riittää myös turvaamista.  ......



https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/ilmasodan-lyhyt-oppimaara/

https://ammattisotilas.wordpress.com/?s=ilmatorjunta



Uudenaikaien hävittäjä maksaa painonsa kullassa
Lentotuntihinta
Modernin hävittäjän lentotuntihinta vaihtelee noin 15 000-30 000 dollaria/tunti ja huoltoa vaaditaan noin 20-35 tuntia lentotuntia kohti. Miltei kaikkien hävittäjäkoneen alijärjestelmien käyttöaika on rajallinen: jokaiseen Hornet-hävittäjään vaihdetaan sen elinkaaren aikana useammat suihkumoottorit sekä muiden alijärjestelmien nopeasti kuluvat osat. Lisäksi aseistuksella on rajallinen takuuvarastointiaika, ja sen lentokäytössä on rajoituksia sekä käyttöajan että nousu- ja laskeutumissyklien määrän suhteen. Aktiivipalveluksessa olevan hävittäjälentäjän on lennettävä vuodessa vähintään 100 tuntia koulutustasonsa säilyttämiseksi.
http://www.suomensotilas.fi/uudenaikaien-havittaja-maksaa-painonsa-kullassa/


Gripenin lentotuntihinta on ennätyksellisen alhainen – vain 4 700 dollaria. Muiden nykyaikaisten länsimaisten hävittäjien lentotuntihinnat ovat 7 000- 21 000 dollaria. Gripenin edullisuustavoite siis saavutettiin varsin näyttävästi: lähimmän kilpailijan koneen hankintahinta oli tuntuvasti kalliimpi, ja se oli lähes puolitoista kertaa kalliimpi käyttää!
Kenttäkelpoista ja kustannustehokasta Gripen suunniteltiin alun perin toimimaan karuissa hajasijoitusolosuhteissa, se pystyy toimimaan 800 metrin pituiselta jäiseltä tai märältä kiitoradalta. Yhden teknikon ja viiden miehen huoltoryhmä pystyy aseistamaan, tankkaamaan ja tarkistamaan Gripenin 10 minuutissa.

http://www.suomensotilas.fi/next-generation-saab-jas-39-ef-gripen/

[Jukka Wallin]

Ilmasodan lyhyt oppimäärä

Ballististen maalien torjuntaan tarvitaan myös korkeatorjuntakykyisiä it-ohjuksia, kuten Buk-M1 tai SAMP/T. On epäloogista, että ainoa korkeatorjuntakyinen ja myös ballististen maalien torjuntaan kykenevä aseemme, Buk-M1, poistetaan käytöstä juuri kun sitä tarvittaisiin. Buk-M1 on kuitenkin yhtä "vanha" kuin Crotale NG ja F/A-18 Hornet. Suomi siirtää Buk-M1:n ensimmäisenä maana maailmassa museoon. Ohjuspuolustukseen jää iso "musta aukko", jota ei voida korvata hävittäjillä. Maavoimien uusi hajautettu taistelutapa vaatii myös kannettavia it-ohjuksia, muutenhan taisteluhelikopterikin on taas vaarallinen uhka. Stinger-hankinta täyttää tämän aukon.



Sodan tullessa ilmavoimat lentää 3 päivää. Hornetit tuhotaan maahan. Lentäjät tapetaan koteihin tai jos he pääsevät koneisiin, heidän keskimääräinen elinikä on 17½ minuuttia. Mitä me voidaan, kun meillä on vain muutama kone ja Venäjän ilmavoimilla on 4000+ ilma-alusta? Lähdetään kaikki käpykaartiin, tai vähintään Viking Isabellalla Tukholmaan!!!

Tällaisia tarinoita on internetin keskustelupalstat tulvillaan. Mutta tarkastellaanpas voimasuhteita ilmassa hetkinen ihan vain numeroiden valossa. Kaikki luvut perustuvat julkisiin lähteisiin, kuten IISS Military Balance, warfare.ru ja PV:n internetsivut. Kuten muissakaan tämän blogin artikkeleissa, turvaluokiteltua kamaa on turha etsiä. Tarkastelun painopiste on asejärjestelmien lukumäärissä, ne kun ovat tavan lukijalle helpompia hahmottaa kuin valvonta-, johtamis- tai tukeutumisjärjestelmän ns. force multiplierit. En tässä yhteydessä käsittele julkisten lähteiden luotettavuutta, hyväksytään nyt tällä kertaa numerot  sellaisenaan.

Aloitetaan tarkastelu omista ilmapuolustusjoukoista. Kuten kaikki tämän blogin lukijat tietänevät, Ilmavoimien pääkalusto muodostuu 62 Hornetista. Koska taistelukoneet ovat järjestelminä monimutkaisia ylläpidettäviä, olettakaamme että niistä on kerrallan hieman alle 80% eli 48 konetta lentokuntoisina. Joillakin alkaa jo leuka väpättämään.

Hornetien tehtävien ollessa pääsääntöisesti ilmapuolustuksellisia ja omassa ilmatilassa tapahtuvia, niiden aseistus on kevyttä ja uudelleenaseistus sekä tankkaus maassa on melko ripeää. Lisäksi ilmataistelujen tapahtuessa lähellä omia kenttiä, lentomatkat ovat lyhyitä. Olettakaamme siis, että Hornetilla kyetään, ainakin taistelujen alkuvaiheessa, lentämään 5 lentosuoritusta vuorokaudessa. Tällä laskuopilla Ilmavoimat kykenee 240 lentosuoritukseen / vrk. Vaikka Hornetissa on ripustimia enemmänkin, olettakaamme että kukin kone lähtee 4+2 varustuksella ilmaan, siivissä on siis 4 x AIM-120 AMRAAM ja 2 x AIM-9 Sidewinder – ohjusta.

Ilmavoimien harjoitushävittäjinä palvelevilla Hawk – koneilla voidaan tarvittaessa suorittaa taistelulentoja. RAF:n käytössä Hawkin rooli oli tarvittaessa toimia lentotukikohdan suojaamistehtävässä. Koneissa ei ole tutkaa, aseistuksena tykki ja 2 infrapunaohjusta. Olettakaamme, että Sveitsistä käytettynä hankitut ja myöhemmin modernisoidut 16 kpl Hawk Mk.66 – konetta toimivat tässä tehtävässä.

Kohteita suojaamaan on tietysti olemassa myös maa- ja merisijoitteista ilmatorjuntaa. Kohta poistuvaa BUK M1 – kalustoa on kolmen patterin verran, yhteensä 9 ohjusvaunua. Näiden lisäksi ohjusvaunun parina toimii latausajoneuvo, josta ohjuksia voidaan myös tarvittaessa ampua. Yhteensä ampumavalmiita ohjuksia on siis 72 kappaletta.

Miksei lehti listannut muita konetyyppejä? https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Russian_military_aircraft Myös miksei pohdittu S-300 ja S-400 vaikutusta sotatilanteessa...

[Nikolas]

Seuraava on omaperäistä spekulaatiota eikä minulla ole tähän mitään lähteitä:

Venäläinen lienee tuuminut, että jos tuosta rajan yli lentokoneita tulee pahat mielessä, ne ovat aluksi häivehimmeleitä kuten B-2, F-22 ja F-35. Niiden perässä tulee sitten tavanomaisempia renkuttimia, kuten F-18, B-52, A-10, F-15, yms. Kaikki pitäisi saada pudotettua ensimmäisistä alkaen. Jos Venäjä Yhdysvaltoihin verrattuna huomattavasti pienemmillä resursseillaan ryhtyy kilpailemaan häivekoneiden kehittelyssä, nolosti siinä melko varmasti käy, ellei keksitä jotain mullistavaa uutta – todennäköisesti ei. Todennäköinen tulos olisi, että joko sellaista konetta ei saada valmiiksi tai sitten siitä tulisi tosi paikan tullen kertakäyttöinen ja silti kallis. Varsinaisen tehtävän vaatimus ei kuitenkaan sisällä tarkkoja rajoituksia menetelmän suhteen. Jos Venäjä lähtee vastaiskuun kertakäyttöisellä aseella, se voi sitten olla ohjus, sillä ohjus maksaa aina paljon vähemmän kuin nykyaikainen taistelulentokone. Lisäksi ohjus maksaa myös paljon vähemmän kuin vihollisen lentokone. Oletan että Venäjä on panostanut suhteellisen pieniä resurssejaan ohjuspuolustuksen kehittämiseen. Lentokoneita on paranneltu ja modernisoitu sen verran kuin on mahdollista. Koneiden ketteryydestä ei ole tingitty ja tutkia on paranneltu.

[Faidros.]

Myös miksei pohdittu S-300 ja S-400 vaikutusta sotatilanteessa...

En nyt jaksa muuta alkaa säätämään, mutta S-300 ja S-400 vaikutus testattiin sotatilanteessa Syyriassa taannoin.

[Faidros.]

Ei ihan kannata noteerata noita ilmapuolustuksen Eversti evp. Ahti Lapin kirjoituksia. Kova Neuvostoliiton ystävä ja  poispotkittulähetetty menemään kai jo monestakin armeijaa lähellä olevasta piiristä. Puolustusvoimien Bätmän.

[possu]

Uskotaan vaan suorilta kaikki mitä lentsikan myyjä sanoo.

[HDRisto]

Ja kalleinta sekä monimutkaisinta sen olla pitää, (onhan meillä varaa) etteivät pääse huoltoasemanpitäjä Viléniksi haukkumaan.

Mutta asiaan. Kuinkahan monta ohjusta meillä on laittaa esimerkiksi Hornetiin tällä hetkellä?. Tai ilmatorjunnalla niitä Sisun kyydissä olevia USA ja Kongsberg-peräisiä?. Riittääkö tositoimissa kuukaudeksi?.

[Jukka Wallin]

Myös miksei pohdittu S-300 ja S-400 vaikutusta sotatilanteessa...

En nyt jaksa muuta alkaa säätämään, mutta S-300 ja S-400 vaikutus testattiin sotatilanteessa Syyriassa taannoin.

Tästä oletetusta epäonnistumisesta tai onnistumisesta ei ole luotettavaa lähdettä. Joten,ei kiistellä turhaan.

[kgb]

Viekää nyt nuo it-ohjuslänkytyksenne helvettiin tästä ketjusta. On se nyt kumma että sama porukka jatkuvasti osoittaa kykenemättömyytensä pysyä aiheessa, vaikka on kuinka ohjeistettu ja perustettu uusia ketjuja. Mutta ei,
ei vaan mene perille. Seuraavaksi laitan tännekin homodiskosäännöt, josko alkaisi pysyä paremmin mielessä mistä täällä on tarkoitus keskustella.

[Hippo]

Hävittäjäkoneen suunnittelu on aina kompromissi erilaisten toivottavien ominaisuuksien välillä. Voidaan esimerkiksi suunnitella äärimmäisen nopea kone mutta se todennäköisesti ei ole kovin ketterä jne. F-35 on koneena myös kompromissi. Siinä on oletettu, että sulavaa ja nopeaa liikkumista ei hävittäjältä tarvita, riittää kun kone näkyy huonosti tutkassa. Kun Suomeen valitaan uutta hävittäjää tulee vakavasti miettiä mitä koneelta oikeasti odotetaan. Se mitä itse ajattelin tarvittavan on kone, joka voi rauhan aikana tehokkaasti tunnistaa tunnistamattomat ilma-alukset ilmatilassamme kaikki sää ja valaistusolosuhteissa. Sen tulee olla riittävän nopea, jotta se voi kohdata ajoissa tunnistamattomat koneet ja yleensä saada näitä vieraita kiinni. Siinä tulee olla myös aseistus, jolla se voi tarvittaessa puolustaa itseään ja muita ilmatilassamme kaikissa sää ja valaistusolosuhteissa myös riittävän kaukaa. Tämä kaikki siis vaatimuksina jo syvän rauhantilan aikana.

Ainakaan F-35 ei ole mitenkään tarjotuista koneista paras täyttämään em. kriteereitä.

[possu]

Viekää nyt nuo it-ohjuslänkytyksenne helvettiin tästä ketjusta.

Miksi it-ohjus ei kuulu asiaan?

[f-35fan]

Ainakaan F-35 ei ole mitenkään tarjotuista koneista paras täyttämään em. kriteereitä.

Mikähän tämä ketterä hävittäjä sitten on? Onko se mahdollisesti Gripen NG?
Tähän astin se on esittänyt ketteryytensä ainoastaan lentokenkentän asvaltilla.
Onko tämä se mitä vaaditaan?

Oletetetaan että Gripen pääsisi vihdoin viimein ilmaan ja esittäisi (ilman aseita) taitolentoa kuin flirttiä viholliselle. Onko tämä se mitä on speksattu?

Oletetaan että vihdoinkin Gripen NG:n laitetaan aseistus. Tehottomalla moottorilla aseiden tuoma ilmanvastus ja paino tappavat tehokkaasti suoritusominaisuudet.
Onko tämä se mitä halutaan?

Vastatkaa nyt kaikki tee-se-itse Pierre Spreyt!

Ps.
Unohtui kokonaan Kansan Uutisten juttu("satu") hävittäjähankinnasta
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3726421-rahastetaanko-meita
Kaikesta päätellen KU:n lukijoita on myös täällä.

[kgb]

Viekää nyt nuo it-ohjuslänkytyksenne helvettiin tästä ketjusta.

Miksi it-ohjus ei kuulu asiaan?

Siksi, että siitä seuraa pelkästään munanpituusvertailua suuren ja mahtavan itänaapurimme ohjusteknologian ja heidän airueensa Wallinin ja kutakuinkin kaikkien muiden välillä. On nähty jo monta kertaa, uusintoja ei kaivata.

[ikuturso]

Hyökkäyshän ei yleensä tule kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sapelia on kalistelu jo pitkää ja valmistelut ovat näkyvissä.
Siinä vaiheessa olemme jo korkean hälytystilan valmiudessa ja todennäköisesti meidän liittolaisemme ovat lähettäneet käyttöömme ilmatankkauskoneet.

Siinä vaiheessa kun sapelia on kalisteltu Suomen itärintamalla, sitä on kalisteltu aika monella muullakin rintamalla. Osa ilmatankkauskoneista on ammuttu alas ja osa on Pohjois-Korean tai Lähi-Idän rintamilla, osa turvaa Keski-Euroopan Natomaita.

Niin kuin moni arvoisa keskustelukumppani tässä ketjussa toistaa itseään, toistan minäkin itseäni. Venäjä ei hyökkää Suomeen lämpimikseen. Suomen ja Venäjän mahdollinen sota on aina osa jotain isompaa konfliktia, jota käydään usealla rintamalla. Siinä vaiheessa kun guano osuu ^f35-faniin, olemme omillamme.
Toki on pieni mahdollisuus, että ystävämme venäläiset päättävätkin muuttaa tänne asumaan. Jos Amerikka lataa tuolloin täysilaidallisen heitä vastaan, alkaa kolmas maailmansota. Siinä isot herrat isoissa palatseissaan miettivät, onko pieni Suomi sen arvoinen, että jonkun Imatran ja Sipoon valtaamisen vuoksi kannattaa uhrata parisataa miljoonaa ihmistä ympäri pallon. Taitavat katsoa toisaalle ja alkaa pestä käsiään. YK:n hätäkokouksessa Suomen valtaus tuomitaan, mutta siihen se jääkin.

-i-

[f-35fan]

@ikiturso
Vihollinen levittämällä propagandaa yrittää murtaa puolustustahtoamme ja vähentää varustautumistamme. Ettet vaan ole ottanut liian tosissasi venäläisten juttuja?

Venäläinen asevoima ei ole kuvitellulla tasolla kuten Syyriassa nähtiin. Sinne mentiin henkseleitä paukuttaen mutta takaisin tultiin ilman mainittavia asetilauksia koskapa asiakkaat näkivät mitä todellisuudessa venäläisillä oli tarjota.

Venäjän uusi Sukhoi-50 PAK FA on pahasti mennyt reisille. Intialaiset ovat hyvin lähellä luopua koko projektista.
Moottorit ovat keskeneräisiä kuten myös avioniikka. Venäläisten koneiden suuri puute on avioniikan taso.

Kokemus on osoittanut että venäläiset kunnioittavat ensimmäisenä sotilaallista voimaa.
Kuitenkin ensimmäisenä haluamme haluamme ystävällisiä suhteita itäiseen naapuriimme mutta se ei aina riitä.

Kansan Uutiset kertoi että F-35 kykenevä "vakoilukone" ja pelkäsi että se (norjalaiset) tehokkaasti vakoilee Venäjää. Kuulostaa hienolta, eikö vaan? Juuri tuollaisia koneita me tarvitsemmekin jotta voimme olla perillä mitä rajan takana tapahtuu. Sitten voimme vielä lähettää ystävällemme veli Jenkille näitä tietoja.

[possu]

@kgb Pitääpä sanoa ilmavoimien upseereille että hävittäjähankinnoissa ei tartte miettiä ilmatorjuntaohjuksia lainkaan. Varmaan helpottaa niiden töitä.

[Jukka Wallin]

@ikiturso
Vihollinen levittämällä propagandaa yrittää murtaa puolustustahtoamme ja vähentää varustautumistamme. Ettet vaan ole ottanut liian tosissasi venäläisten juttuja?

Venäläinen asevoima ei ole kuvitellulla tasolla kuten Syyriassa nähtiin. Sinne mentiin henkseleitä paukuttaen mutta takaisin tultiin ilman mainittavia asetilauksia koskapa asiakkaat näkivät mitä todellisuudessa venäläisillä oli tarjota.

Venäjän uusi Sukhoi-50 PAK FA on pahasti mennyt reisille. Intialaiset ovat hyvin lähellä luopua koko projektista.
Moottorit ovat keskeneräisiä kuten myös avioniikka. Venäläisten koneiden suuri puute on avioniikan taso.

Kokemus on osoittanut että venäläiset kunnioittavat ensimmäisenä sotilaallista voimaa.
Kuitenkin ensimmäisenä haluamme haluamme ystävällisiä suhteita itäiseen naapuriimme mutta se ei aina riitä.

Kansan Uutiset kertoi että F-35 kykenevä "vakoilukone" ja pelkäsi että se (norjalaiset) tehokkaasti vakoilee Venäjää. Kuulostaa hienolta, eikö vaan? Juuri tuollaisia koneita me tarvitsemmekin jotta voimme olla perillä mitä rajan takana tapahtuu. Sitten voimme vielä lähettää ystävällemme veli Jenkille näitä tietoja.

@f-35fan

Mitä tulee Venäjän armeijaan Syyriassa, niin he eivät ole ensisijaisesti myymässä aseita siellä vaan testaamassa ja kehittämässä.
Miten he kunnioittavat sotilaallista ylivoimaa,missä tämä tulee ilmi?
Olemmeko olleet ensimmäisenä osoittamassa, että haluamme ystävällisiä suhteita? Miksi varustautuminen sotaan kiihtyy koko ajan?

Miten niin PAK on mennyt mielestäsi "reisille"? Onko Venäjä syytänyt muutamaan koneeseen yli triljoonan, jotta se yleensäkin lentää. saisinko lähteen jossa sen koneen avioniikka on epäonnistunut.

[f-35fan]

@Jukka Wallin
Tuo kertoo aika hyvin asiasta:
http://foxtrotalpha.jalopnik.com/russia-s-involvement-in-syria-proves-that-its-far-behin-1794966734

Venäläisessä aseteknologiassa on puutteita siinä että he eivät saa varsinkaa lentäviä aseita riittävän pieniksi ja elektronikka on paljon jäljessä läntisistä. Kuten edellisessä kerrottiin tähtäinjärjestelmät puuttuvat ja siksi heidän pitää kylvää viisi kertaa enemmän pommeja.

Juuri tästä syystä venäläisiltä puuttuu kokonaan kevyempi uudempi hävittäjä jolla saataisiin tuotantomäärät ylös ja kustannukset alas.

Venäläisten ja intialaisten välillä on ollut jatkuvaa kitkaa  koskien PAK FA -projektia. Kustannukset ovat jatkuvasti nousseet ja venäläiset ovat yrittäneet saada intialaiset maksumiehiksi.
Media jaksaa muistuttaa kuinka kallis F-35 on vaikka sen hinta laskee jatkuvasti. Sen sijaan raskaan kaksimoottorisen su-50 hinnasta ei paljoakaan hiiskuta.
Intialaisilta alkaa pikku hiljaa mennä hermot siihen että samalla kun ei saada mitään aikaiseksi niin hinta kapuaa taivaisiin.
http://defenceupdate.in/rafale-f-35-will-iaf-next-gen-aircraft-russia-indian-fgfa-project-collapsed/

Muistuttaisin vielä että intialaisten ylivoimaisesti suurin asetoimittaja kaikesta huolimatta ovat amerikkalaiset. He olisivat ottaneet f-35:n mutta amerikkalaiset eivät suostuneet siihen että intialaiset valmistaisivat nämä hävittäjät.
Sen sijaan amerikkalaiset ovat tarjonneet Intiaan F-16 hävittäjän tuotantolinjan siirtämistä maahaan kuten myös f-18 hävittäjiä vahvalla intialaisella panoksella.

Vielä kerran: Hävittäjän tärkein ominaisuus on huomattava tuotantomäärä, joka takaa sille suuruuden ekonomian.