Työmiehen tuumaustunti torstaina: maahanmuuton kustannukset

[Samuli Salminen]

Kiistelty maahanmuuttotutkimus – median pahimmat harhalaukaukset
Juuri tällaista laskentatapaa on käytetty OECD:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksissa.
https://www.suomenuutiset.fi/kiistelty-maahanmuuttotutkimus-median-pahimmat-harhalaukaukset/

"Juuri tällaista laskentatapaa on käytetty OECD:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksissa."

Tämä on Suomen uutisten oma kommentti. Juuri noissa OECD:n ja VATT:n tutkimuksissa juuri puolustusmenoja ei taida olla mukana -- näin nopeasti kommentoituna. Muita kollektiivisesti kulutettuja julkisen talouden menoja niihin kyllä sisältyy mukaan.

Myös puolustusmenot ovat kuitenkin mukana hyvin monessa alan tutkimuksessa, kuten viittaukseni OECD:n ja VATT:n tutkimuksiin osoittavat. Se, että mukana on kollektiivisesti kulutettuja julkisen talouden menoja, kuten puolustus ja yleishallinto, on tutkimuskentässä yleistä.

Tarkennan vielä, kun tässä on ollut hieman epäselvyyksiä: tutkimuksessa tulot ja menot lasketaan täysin samalla tavalla sekä Suomessa syntyneille että eri maissa syntyneille. Ainoastaan tulokset julkaisi syntymävaltioittain eriteltyinä.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Olen saanut lisää vastauksia tiedotusvälineiltä vastineisiini (http://www.suomenperusta.fi/ajatus/vaitteita-maahanmuuttotutkimuksesta/). Ne lisätään tuolle sivulle.


Eräänlaisia ääripäitä edustavat Helsingin Sanomien ja STT:n vastaukset.

Me ollaan keskusteltu tästä jo toimituksessa, kun sain tuosta OECD:n tutkimuksen tulkinnasta aiemmin samaa palautetta. On tosiaan selvää, että OECD:n raportin tulkinta on ollut melkein kaikissa suomalaisen media jutuissa ja myös minun jutussani vähän vinossa, koska raportissa on esitetty myös eri laskentatavoilla saatuja negatiivisia lukuja eikä sen raportin tulokset ole yksiselitteisesti plussalla. Me mietitään nyt, että palattaisiinko me vielä tuohon aiheeseen jollain erillisellä kirjoituksella. Joka tapauksessa juteltiin jo siitä, että OECD:n tutkimukseen pitää jatkossa viitata paremmin.

Tuomas [Niskakangas]

Arvoisa Samuli Salminen,

Vastineoikeutta ei mielestämme synny, koska olet saanut esitellä tekemääsi perussuomalaisten tutkimusta jo jutussamme, eikä jutussa ole virheitä. Olet saanut kertoa kantasi jutussa niin elinkaariselvityksestä kuin puolustusmenojen laskemisesta mukaan kuluihin. Jutussa kerrotaan myös se, että tutkimukseen on tulossa jatkoa.

Esitetty vertailu OECD:n ja VATT:n tutkimuksiin on paikallaan, koska tutkimuksesi on tutkimusotoksen ja/tai johtopäätösten osalta niiden kanssa eri linjoilla.

Terveisin,

Mika Pettersson
Vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja
STT-Lehtikuva

[NiuniuNuiva]

OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuuton kustannusvaikutus on Suomelle negatiivinen. Maahanmuuton julkisen talouden nettovaikutuksen suuruus on OECD:n mukaan -0,08 %:ia Suomen bruttokansantuotteesta.

No paljonkos tuo mainittu 0.08% sitten on ihan niinkuin rahassa? Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen bkt:n määrä huitelee 200 miljardin hujakoilla (vuonna 2012, uudemmat luvut on ennusteita)

Nopean laskutoimituksen jälkeen summaksi tulee 160milj €. Tuo siis OECD:n mukaan. Eli tuon uuden tutkimuksen mukaan se onkin reilut 4 kertaa enemmän.

Tuo laittanee asiaa enemmän mittasuhteisiin. Tai sitten ei.

Tilastokeskuksen linkki:http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

[Roope]

Me ollaan keskusteltu tästä jo toimituksessa, kun sain tuosta OECD:n tutkimuksen tulkinnasta aiemmin samaa palautetta. On tosiaan selvää, että OECD:n raportin tulkinta on ollut melkein kaikissa suomalaisen media jutuissa ja myös minun jutussani vähän vinossa, koska raportissa on esitetty myös eri laskentatavoilla saatuja negatiivisia lukuja eikä sen raportin tulokset ole yksiselitteisesti plussalla. Me mietitään nyt, että palattaisiinko me vielä tuohon aiheeseen jollain erillisellä kirjoituksella. Joka tapauksessa juteltiin jo siitä, että OECD:n tutkimukseen pitää jatkossa viitata paremmin.

Tuomas [Niskakangas]

Kyllä, kiitos.

Arvoisa Samuli Salminen,

Vastineoikeutta ei mielestämme synny, koska olet saanut esitellä tekemääsi perussuomalaisten tutkimusta jo jutussamme, eikä jutussa ole virheitä. Olet saanut kertoa kantasi jutussa niin elinkaariselvityksestä kuin puolustusmenojen laskemisesta mukaan kuluihin. Jutussa kerrotaan myös se, että tutkimukseen on tulossa jatkoa.

Esitetty vertailu OECD:n ja VATT:n tutkimuksiin on paikallaan, koska tutkimuksesi on tutkimusotoksen ja/tai johtopäätösten osalta niiden kanssa eri linjoilla.

Terveisin,

Mika Pettersson
Vastaava päätoimittaja, toimitusjohtaja
STT-Lehtikuva

En ymmärrä mihin "eri linjoihin" päätoimittaja on viittaavinaan. Sekä Salmisen että OECD:n ja VATT:n laskelmien mukaan maahanmuuton tuotto on negatiivinen. OECD:n tutkimuksessa oli kyllä mukana sellaisiakin (puutteellisia) laskelmia, joilla tulokseksi Suomen osalta saatiin positiivinen, kun melkein puolet yhteisistä julkisista menoista sälytettiin vain kantaväestölle, eikä muun muassa turvapaikkajärjestelmää luettu maahanmuuton kustannuksiin, mutta VATT:n laskelmissa ei ollut mitään positiivisuuteen viittaavaakaan. Päinvastoin VATT:n laskelmien mukaan maahanmuutto säilyy keskimäärin nettokustannuksena riippumatta maahanmuuttajan iästä ja lasten pärjäämisestä.

[Ari-Lee]

En ymmärrä mihin "eri linjoihin" päätoimittaja on viittaavinaan.

Minä ymmärrän. Hänen agendaansa, multikulttuuriuskontoon ei kuulu virheiden myöntäminen. Hän kieltää kategorisesti kaiken mikä sotii "monikulttuuriagendaa" vastaan. Ei ole olemassa tutkimusta eikä laskukaavaa millä toimittaja vakuuttuisi olevansa väärässä.

[ile]

Keskustelu jatkuu:

http://informaatiomuotoilu.fi/2015/04/lisakommentteja-perussuomalaisten-maahanmuuttoraportista-kaytyyn-keskusteluun/

Myös:

https://tyhmyri.wordpress.com/2015/04/08/omenat-ja-appelsiinit-maahanmuuttokeskustelussa-kustannuslaskelmista-hieman/

[falco]

Juuso Koponen jatkaa harhautustaan uusimmassa kirjoituksessaan. Hän toistaa käytännössä samat aiemmat väitteensä ja kirjoittaa niin pitkän tekstin, että espoolaiselle perheenäidille (jos hän ikinä tuota blogia lukisi) alkaa syntyä käsitys, että tässä kaksi tasavertaista tutkijaa keskustelee tasavertaisesti tutkimuksen tuloksista ja tulkinnoista.

Edelleen hänen mielestään on ihan luonnollista verrata eri ikäryhmiä ja työllisiä/ei-työllisiä toisiinsa.

Hänen koko teoriansa siitä, että maahanmuutto ei ole ollenkaan niin taloutta rasittavaa kuin Salminen laskelmillaan osoittaa, perustuu oletukseen siitä, että VÄESTÖLLINEN huoltosuhde korjaa Suomen kestävyysvajeen. Niin minä Koposen ajatuksen ymmärrän. Hän olettaa, että kun maahanmuuttajien ikäpyramidin pullistuma lasten ikäluokissa kasvaa työikään, he työllistyvät yhtä hyvin tai paremmin kuin kantaväestö (vaikka mikään ei tue tätä oletusta), ja näin ollen jatkossa työikäisten maahanmuuttajien ja kantaväestön taloudellisen vaikutuksen ero muuttuu ratkaisevasti Salmisen tuloksiin verrattuna.

Lisäksi hän tarraa kiinni laskelmassa siihen, että koko aikuisväestön nettovaikutus talouteen Salmisen mukaan olisi -31 mrd€ kun sen pitäisi olla -2 mrd€, ja että tämä tuhoaa koko tutkimuksen luotettavuuden. Itse ymmärrän asian niin, että Salminen ei kenties laskelmassaan ole voinut ottaa huomioon kaikkia kansantalouden tilinpidon tuottoja ja kustannuksia.

Oleellista on, että mukaan otetut tuotot ja kustannukset on allokoitu työikäiselle kantaväestölle ja maahanmuuttajille täsmälleen samalla tavalla. Siitä syntyy vertailukelpoinen tulos.

Eiköhän tämän illan kuluessa vielä Yle laadi jatkokertomuksesta uutisen tyyliin "Kritiikki persujen tutkimusta kohtaan kiihtyy", "Tutkijat sanasotasilla persujen tutkimuksesta" tms.

[ile]

Tuo tl;dr lienee lukemisen arvoinen:

tl;dr
Suomalaissyntyisten vaikutus julkiseen talouteen on henkeä kohden huonompi kuin maahanmuuttajien johtuen erilaisesta väestörakenteesta.

Jos rajataan tarkastelu vain työikäiseen väestöön, saattaa hyvin olla juuri niin kuin Salminen sanoo, eli että työikäisten maahanmuuttajien nettovaikutus on työikäistä kantaväestöä huonompi ja joidenkin maahanmuuttajryhmien erittäinkin huono. Tämä on itsessään kiinnostava tulos, jolla on myös poliittisia implikaatioita.

Salmisen laskelmasta puuttuu kuitenkin merkittävä tulopuolen menoeriä, mm. työnantajan eläkevakuutusmaksut, jonka vuoksi esimerkiksi Matti Putkosen useaan kertaan toistama väite maahanmuuttajien aiheuttamista 700 miljoonan vuosittaisista kuluista ei pidä paikkaansa.

Oliko noista "puuttuvista tulopuolen eristä" jo jossain kommenttia?

[Roope]

VATT:n Matti Sarvimäki kommentoi tutkimusta asiallisesti.

Maahanmuuton kustannuksista

Perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perusta julkaisi pääsiäisen alla raportin, jonka mukaan maahanmuutto maksaa julkiselle sektorille 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se uutisoitiin laajasti ja allekirjoittaneellekin soitti muutama toimittaja sen tiimoilta. VATT:n medianäkyvyys tosin jäi maksimoimatta, kun en suostunut kommentoimaan selvitystä sitä ensin lukematta. Nyt kun se on luettu, osaan jotain sanoakin.

Samuli Salmisen kirjoittaman raportin vahvuus on sitä varten kerätty yksityiskohtainen yksilötason aineisto maahanmuuttajien maksamista veroista sekä heidän saamistaan tulonsiirroista ja käyttämistään julkisista palveluista. Välilliset verot on arvioitu bruttotulojen ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Selvitys koostuu lähes kokonaan tämän aineiston keskiarvojen ja jakaumatietojen raportoinnista. Laskelmien taustalla olevat oletukset kuvataan selkeästi ja erityisesti julkisten palveluiden käyttöä koskeva osa sisältää uutta tietoa.

Raportti on siis tervetullut lisä suomalaiseen maahanmuuttotutkimukseen. Siitä virinnyttä julkista keskustelua seuratessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää kaksi asiaa.

Ensimmäinen koskee julkishyödykkeiden kustannuksia. Tähän ryhmään kuuluvat ns. kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset kuten valtaosa maanpuolustuksen, julkishallinnon ja julkisesti tuotetun infrastruktuurin aiheuttamista menoista. Maahanmuuton, tai yleisemmin väestönkasvun, julkistaloudellisia vaikutuksia arvioidessaan tutkijan on tehtävä oletus siitä, miten nämä kustannukset muuttuvat, kun väestö kasvaa.

Teoriassa selvä tapaus ovat ns. puhtaat julkishyödykkeet, joiden kokonaiskustannukset eivät riipu lainkaan väestön koosta. Käytännössä voi kuitenkin olla vaikeaa määritellä tarkasti, mitä hyödykkeitä tähän ryhmään kuuluu. Muiden julkishyödykkeiden osalta lisähankaluus on se, että pieni väestönkasvu tuskin vaikuttaa niiden tuottamisen kustannuksiin. Sen sijaan vaikkapa väestön kaksinkertaistuminen epäilemättä vaikuttaisi.

Salminen mainitsee nämä asiat raportissaan. Keskeisimmät tulokset (kuviot 46–47) perustuvat kuitenkin oletukseen, jonka mukaan jokainen maahanmuuttaja kasvattaa julkishyödykkeiden kustannuksia 3 181 euroa vuodessa. Tämä luku on saatu jakamalla julkishyödykkeiden kokonaiskustannukset Suomen väkiluvulla (3 100 euroa per henki) ja lisäämällä tähän Maahanmuuttoviraston kokonaiskustannukset jaettuna ulkomaan kansalaisten määrällä (81 euroa per ulkomaalainen).

Julkisuuteen esitelty 700 miljoonan "hintalappu" syntyy pitkälti tästä valinnasta. STT:n jutussa Salminen perustelee näiden kulujen sisällyttämistä laskelmaan sillä, että kaikki Suomessa asuvat kuluttavat yhtä lailla infrastruktuuria ja hyötyvät maanpuolustuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole asian ydin. Varsinainen kysymys on, laskevatko julkishyödykkeiden tuottamisen kustannukset asukasta kohden väkiluvun kasvaessa. Salminen olettaa, että ne eivät laske. Tämä on tärkeä oletus, jonka merkityksestä ja mielekkyydestä olisi ollut hyödyllistä keskustella raportissa enemmän.

Vaihtoehtoinen tapa tehdä laskelma olisi olettaa, että maahanmuutto vaikuttaa julkishyödykkeiden kustannuksiin vain Maahanmuuttoviraston menojen kautta. Yksittäisen maahanmuuttajan kohdalla päädyttäisiin tällöin 520 euron keskimääräiseen nettokustannukseen. Raportin uutisoinnissa käytetyllä laskutavalla tästä seuraisi 107 miljoonan vuotuinen kokonaiskustannus.

Onko maahanmuuton todellinen kustannus siis sittenkin 100 miljoonaa vuodessa? Vaikea sanoa, sillä on epäselvää missä määrin tiettyä hetkeä koskevat laskelmat kertovat maahanmuuton todellisista vaikutuksista julkiseen talouteen. Tällaiset ns. staattiset laskelmat eivät nimittäin huomioi sitä, että jokainen meistä on kustannus yhteiskunnalle elinkaaren alkuvaiheessa ja yleensä myös sen lopussa. Maahanmuuttajien kohdalla elämän alkuvaiheeseen liittyvät kustannukset on kuitenkin maksettu jossain muualla. Lisäksi moni maahanmuuttaja asuu Suomessa väliaikaisesti, eikä siten käytä esimerkiksi Suomen julkista terveydenhuoltoa elämänsä loppupuolella. Staattiset laskelmat eivät huomioi myöskään maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisen vaatimaa aikaa.

Lähtökohtaisesti järkevämpi tapa arvioida maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen on tehdä ns. dynaaminen laskelma, jossa mallinnetaan maahanmuuttajan ja hänen jälkikasvunsa koko elinkaari. Viime kesänä julkaistussa VATT-analyysissä esittelimme ensimmäisiä näin laskettuja Suomea koskevia lukuja. (Salminen kirjoittaa julkaisevansa elinkaarilaskelmia myöhemmin.)

Elinkaarilaskelmiin tosin liittyy yksi kiusallinen piirre: kaikkea niiden tekemiseen tarvittavaa tietoa ei ole vielä olemassa, sillä merkittävä osa menoista ja tuloista syntyy vasta tulevaisuudessa. Tämän takia tulokset ovat hyvin herkkiä tutkijan tekemille oletuksille. Suomen lyhyt maahanmuuttohistoria tekee tilanteen vieläpä erityisen hankalaksi, sillä dataa pidempään Suomessa asuneista on olemassa lähinnä keskelle 1990-luvun lamaa muuttaneista. Omat laskelmamme olivatkin korostetusti skenaarioita siitä, miten julkisen talouden vaikutukset riippuvat maahantuloiästä ja maahanmuuttajien työmarkkinamenestyksestä.

Toisin kuin Salmisen raportin uutisointia seuraamalla voisi kuvitella, analyysimme ei muuten ollut mitenkään yksiselitteisesti myönteinen. Sen alussa kirjoitamme: "Viestimme on, että maahanmuutto voi parantaa sekä muuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Itsestään selvästi tämä ei kuitenkaan tapahdu, vaan riippuu siitä miten maahanmuuttajat pärjäävät suomalaisilla työmarkkinoilla."

Salmisen analyysi ei nähdäkseni anna aihetta muuttaa tätä käsitystä. Hän näyttää, että keskimäärin huonosti työmarkkinoilla menestyneet ryhmät ovat aiheuttaneet keskimäärin enemmän kustannuksia julkiselle sektorille kuin paremmin pärjänneet ryhmät. Tämä on toki ollut selvää aiempienkin tutkimusten perusteella. Salmisen kontribuutio on esittää luvut paremmalla datalla ja erikseen kymmenelle suurimmalle syntymämaan mukaan määritellylle maahanmuuttajaryhmälle.

Suuri osa raportista onkin omistettu syntymämaiden välisten erojen raportointiin. Tulokset havainnollistavat hyvin sitä, että maahanmuuttajat ovat erittäin monimuotoinen ryhmä ja että "maahanmuutosta" puhumisen sijaan on järkevämpää keskustella monikossa "maahanmuutoista". Salmisen tutkimuksessa hienoa on myös se, että hän esittää kaikille ryhmille jakaumakuvat. Niiden perusteella on selvää, että myös samassa maassa syntyneiden välillä on suuria yksilöllisiä eroja.

Nähdäkseni keskustelua maahanmuuton moninaisuudesta olisi kuitenkin järkevämpää jäsentää maahantulon syiden kuin syntymämaiden perusteella. Luvussa 5.3 Salminen kertoo käyttävänsä analyysissään Maahanmuuttoviraston rekistereistä haettuja oleskelulupatietoja. Näitä tuloksia en tutkimuksesta kuitenkaan löytänyt. Tämä on sääli, sillä perusfaktojen esittäminen ensimmäisen oleskeluluvan tyypin mukaan ryhmiteltynä olisi lisännyt raportin tutkimuksellista arvoa huomattavasti.

Lopuksi on hyvä korostaa, että Salmisen lukuja voi tulkita monella tapaa. Yksi mahdollisuus on ajatella, että koska esimerkiksi Somaliassa syntyneet henkilöt ovat todennäköisesti aiheuttaneet keskimäärin enemmän menoja kuin tuloja julkiselle sektorille, Somaliassa syntyneiden maahantuloa pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän. Toinen vaihtoehto on ajatella, että kustannukset ovat hyväksyttäviä, jos tällä tavoin autetaan vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä.

Molemmat mielipiteet ovat sopusoinnussa Salmisen tulosten kanssa.  Onkin tärkeää ymmärtää, että tältä osin kyse on nimenomaan mielipiteistä. Tilastollinen analyysi ei kerro mikä niistä on oikea tai väärä. Eivätkä tutkijoiden mielipiteet (minun mielestäni) ole tässä suhteessa sen arvokkaampia kuin muidenkaan.

Salmisen tuloksia voi tulkita myös niin, että ne korostavat tehokkaan kotouttamispolitiikan tärkeyttä. Tämä saattaisi jopa olla asia, josta maahanmuutosta muuten eri mieltä olevat voisivat päästä yhteisymmärrykseen: kustannustehokas kotouttamispolitiikka kun on järkevää riippumatta siitä onko tavoitteena auttaa maahanmuuttajia vai kartuttaa valtion kassaa. Ainakin yhden tutkimuksen perusteella näyttää vieläpä siltä, että tällaista kustannustehokasta kotouttamispolitiikkaa on myös mahdollista harjoittaa.

Matti Sarvimäki
erikoistutkija
[email protected]


Lähteet

Salminen, Samuli (2015): Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot. Suomen Perusta.

Sarvimäki, Matti  - Hämäläinen, Kari (painossa): Integrating immigrants: The impact of restructuring ALPM. Journal of Labor Economics.

VATT-työryhmä (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT Analyysi 2.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 8.4.2015

Salmisen tuloksia voi tulkita myös niin, että ne korostavat tehokkaan kotouttamispolitiikan tärkeyttä. Tämä saattaisi jopa olla asia, josta maahanmuutosta muuten eri mieltä olevat voisivat päästä yhteisymmärrykseen: kustannustehokas kotouttamispolitiikka kun on järkevää riippumatta siitä onko tavoitteena auttaa maahanmuuttajia vai kartuttaa valtion kassaa.

Voi tuloksia niinkin tulkita, mutta se tuntuisi hölmöltä, kun ylivoimaisesti suurempi osa kustannuksista syntyy maahanmuuttopolitiikan puutteellisesti harkittujen valintojen seurauksena. Vai väittääkö joku tosissaan, että maahanmuuton seuraukset ovat olleet juuri sitä, mitä päättäjät ovat päätöksiä tehdessään ennakoineetkin? Vähän sama kuin jos kasvavaa työttömyyttä yritettäisiin nujertaa keskittymällä työttömien kurssittamiseen. Senkin voi tehdä kapeissa raameissa aina joko enemmän tai vähemmän fiksusti, mutta kokonaiskuvaa ei sitä kautta pystytä muuttamaan. Maahanmuuttopolitiikan mittakaava on kotouttamispolitiikkaan verrattuna kertaluokkaa tai kahta suurempi. Jos yksittäisellä paremman kotouttamispolitiikan ratkaisulla saadaan esimerkiksi muutama kymmenen maahanmuuttajaa kortistosta töihin, yhdellä maahanmuuttopolitiikan valinnalla voidaan estää tuhansien päätyminen alkujaankaan kortistoon. Tai vaihtoehtoisesti luodaan Suomeen yhdellä lainmuutoksella tai uudella tulkinnalla tuhansia syrjäytyviä enemmän.

"Kustannustehokas kotouttamispolitiikka" on kaunis ajatus, mutta valitettavasti maahanmuuttokriittisten lisäksi sillä ei ole juurikaan todellisia puolestapuhujia. Alalla toimivien ja maahanmuuton lisäämistä ajavien intresseissä on ennen kaikkea kasvu, ei tehokkuus, joka päinvastoin koetaan usein uhkana. Esimerkiksi vastaanottokeskuksien lakkauttamisia on vastustettu kunnissa jyrkästi, mutta sen sijaan majoituspaikkojen juustohöyläys on otettu vastaan suuremmitta mutinoitta, koska silloin vähentyneiden töiden tekemistä on voitu jatkaa aiemman suuruisella porukalla, vaikka siinä ei ole yhteisten rahojen tehokkaan käytön kannalta mitään järkeä.

Kellään ei ole kunnollista faktoihin perustuvaa tietoa kaikkien kotouttamistoimien tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta, koska erityisesti tältä alalta ei edellytetä objektiivista mitattavaa tavoitteellisuutta. Tulokset mitataan mieluiten maahanmuuttajien määrässä ja määrärahojen suuruudessa. Ruotsi on muun muassa MIPEX-indeksillä ja luultavasti myös kotouttamiseen per maahanmuuttaja käytetyn rahan suuruudella mitaten maailman ykkönen kotouttamisessa, mutta toisaalta esimerkiksi kantaväestön ja ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen erolla mitaten se onkin maailman huonoin kotouttaja.

[koli]

Maahanmuuttajille kuuluu kiitos

Perussuomalaiset julkaisivat viime viikolla tekeleen maahanmuuton kustannuksista. Tekeleessä oli asetettu ihmisiä raa'asti järjestykseen syntyperänsä mukaan.

Tällaistako me halutaan opettaa lapsillemme kansainvälistyvässä maailmassa? Laitetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan syntyperän, uskonnon tai ihonvärin perusteella. Perussuomalaiset ovat parempia kuin kaikki muut ihmiset, siksi vain tietyt kelpaavat Suomeen... Tämäkö on tasa-arvoinen kansainvälisesti arvostettava maa? Jos yksi Suomen suurimmista puolueista pokkana levittää rasistisia tavoitteitaan, olemme kyllä vaikeassa tilanteessa!

On faktaa, että kaikki maahanmuuttomyönteisemmät maat ovat menestyneet paremmin. Lisäksi Suomen ikääntymistä ja tulevan työvoimapulan totuutta perussuomalaiset eivät voi mitenkään muuttaa, yrittävät he kuinka paljon tahansa. Suomessa ja maailmalla on vuosia tehty tutkimuksia (oikeita sellaisia), joissa on oikeasti tutkittu ja päädytty siihen, että maahanmuutosta on enemmän hyötyä kuin haittaa!

Myös se on fakta, että Suomessa ei ole tarpeeksi sellaisia ihmisiä, jotka voisivat paikata ikääntymisen myötä aukeavat työpaikat. On paljon työpaikkoja, joille ei löydy tekijää jo nyt, eikä se auta, että Suomessa on paljon työttömiä perussuomalaisia, jotka eivät ole sopivia kyseiseen (tai mihinkään muuhunkaan) työpaikkaan. Tämä saattaa tulla yllätyksenä persuille, mutta suurin osa avoimista työpaikoista johtuu siitä, että työ vaatii tekijää eikä kitisijää! Et ole automaattisesti oikeutettu työhön, koska olet suomalainen, vaan sinun pitää haluta se työ.

Perussuomalaiset puhuvat paljon somalialaisista ja muista pakolaisista negatiivisesti. Muistetaan, että hekin ovat ihmisiä, jotka yrittävät aloittaa alusta ja viimeistään heidän jälkeläiset maksavat kyllä moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle. Jos jäädään takertumaan yksittäiseen rikokseen tai ihmiseen, pelkästään "Eerikan"-tapauksen vuoksi suomalaiset luokiteltaisiin paljon pahempaan luokkaan.

Rohkenen sanoa, että suomalaiset ovat paljon tyytyväisempiä nykytilanteeseen kuin 1990-luvun aikoihin esim. Joensuussa. Ei maahanmuutto ole paha asia suomalaisille, päinvastoin siitä on ollut paljon hyötyä. Olisiko liikaa pyydetty sanoa maahanmuuttajille, jotka ovat hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle: "Kiitos".

Ali Giray
kansanedustajaehdokas
Vihreät, Joensuu

https://www.facebook.com/ali.giray.10/posts/10152696486176781

[foobar]

Ihmisiä ei oltu asetettu järjestykseen suinkaan syntyperänsä, vaan julkisen talouden vaikutusten perusteella.

Meillä on pidemmän päälle varaa olla tekemättä tällaisia analyyseja vain, jos elämme utopiassa. On vaikea kuvitella, että yhteiskunnassamme olisi yhtäkään niin suurta idioottia, että he tosissaan uskoisivat meidän elävän yltäkylläisyyden utopiassa. Monet kuitenkin ilmeisesti haluavat näytellä, että meillä on juuri maahanmuuton tapauksessa ympärillämme yltäkylläisyys, joka poistaa tarpeen analysoida rahankäytön mielekkyyttä ja tehokkuutta. Miksi?

Giray voisi taustoittaa kommenttinsa hieman perusteellisemmin jos kutsuu Suomen Perustan julkaisemaa tutkimusta tekeleeksi. Herää epäilys siitä, onko hän edes lukenut sitä, vai kirjoittaako hän toisen käden tietojen varassa, koska ainakin muut hänen väitteensä vaikuttavat siltä, että intensiivinen passiivien käyttö piilottelee hänen kyvyttömyyttään mainita kritiikkiä kestäviä lähdeviitteitä sanomisilleen.

Mutta pitäähän sitä mocujumalaa saarnata alempirotuisille. Sillä ongelmat ilmeisesti korjaantuvat.

EDIT: Erityisen huomiota kiinnittävää tällaisissa vuodatuksissa on se, ettei niissä yritetäkään kumota tutkimuksen oleellisinta sisältöä - siis sitä, että maahanmuuttajaryhmillä on tilastodatan valossa selkeitä eroja, joissa erityisesti somalit ja irakilaiset erottuvat haitakseen - vaan niissä lähdetään liikkeelle oikeamielisyydestä, uskonlujuudesta ja mantrojen maanisesta toistosta. Kukaan täysjärkinen ei kirjoittaisi samanlaisia juttuja ja sanoisi esimerkiksi työttömät - työlliset jaosta, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, ja että ilman pitkäaikaistyöttömiä yhteiskuntamme olisi paljon köyhempi. Oikeastaan heitä tarvittaisiin yhteiskuntaamme lisää. Tällaisten väitteiden esittäjä joko naurettaisiin pihalle tai hän saisi hyvin epäileviä katseita osakseen varsinkin jälkimmäisen väitteensä kohdalla. Näin kävisi käytännössä missä tahansa puolueessa, jonka ainoa intressiryhmä eivät olisi työttömät. Ei kuitenkaan maahanmuuttajien kohdalla.

[jka]

Varsinainen kysymys on, laskevatko julkishyödykkeiden tuottamisen kustannukset asukasta kohden väkiluvun kasvaessa. Salminen olettaa, että ne eivät laske. Tämä on tärkeä oletus, jonka merkityksestä ja mielekkyydestä olisi ollut hyödyllistä keskustella raportissa enemmän.

Ei tietenkään kustannukset laske. Tai vaikka laskisikin niin julkishyödykkeitä tuppaa tulemaan aina lisää sitä myötä kuin reaalihinta laskee.

Jos julkishyödykkeiden hinta laskisi niin julkisen sektorin koko pitäisi laskea asymptoottisesti kohti nollaa suhteessa koko BKT:hen. Kaikista tilastoista on nähtävissä että näin ei ole asian laita.

LISÄYS: USA:n julkinen sektori oli vuonna 1900 10% BKT:sta. Nyt se 35% BKT:sta. Vuonna 1900 USA:ssa oli 76 miljoonaa ihmistä. Nyt 320 miljoonaa. Väkiluku on yli 4-kertaistunut samaan aikaan kun julkiset menot ovat myös melkein 4-kertaistuneet reaalisesti. Täysin selvä indikaattori että väkuluvun kasvu päinvastoin lisää julkisia menoja.

[ruikonperä]

Miksi piti tuo raahata?  Putkonen estää monia äänestämästä. Mikä sellainen ikuinen kaverisuhde voi olla että äänntinen jne onkin nyt ja vaikka mikä. Työmies, my ass. -1%yks kannatuksesta. 

Putkonen saa esiintymisellään välittömästi vitutuksen aikaan. Pitäisi koko ukko raijata tukasta ...pois johonkin kameran ulottumattomiin.
Koko "työmies" itsensä korottaminen tihkuu narsismia.

Varmaan Putkonen on pätevä työmies mutta esiintyjänä hän on kyllä demarin tasoa. Olisi hyvä jos hän omalla päätöksellään siirtyisi vähän taustalle puolueen ja asian edestä.

Tämän esiintymisen jälkeen olen pitänyt Putkosta sekä vittumaisena nillittäjänä että taakkana koko puolueelle.
http://areena.yle.fi/tv/1535082

[Kulttuurirealisti]

Maahanmuuton kustannuksista
Vaihtoehtoinen tapa tehdä laskelma olisi olettaa, että maahanmuutto vaikuttaa julkishyödykkeiden kustannuksiin vain Maahanmuuttoviraston menojen kautta. Yksittäisen maahanmuuttajan kohdalla päädyttäisiin tällöin 520 euron keskimääräiseen nettokustannukseen. Raportin uutisoinnissa käytetyllä laskutavalla tästä seuraisi 107 miljoonan vuotuinen kokonaiskustannus.

On aivan selvää, että maahanmuutto vaikuttaa julkishyödykkeiden kustannuksiin muidenkin kuin mamu-viraston menojen kautta. Tuo oletus on pelkkää utopiaa, ja sellaista taloustiedettä valtion taloustieteilijältä voi odottaakin. Muuten ihan asiallinen kommentti.

[Mietiskeliä]

Minä luulen että Dosentti Kyösti Tarvaisen esittämä laskelma 3 miljardin € kustannuksista on varsin lähellä totuutta mutta silti alakanttiin.

http://jam.pp.fi/blogi/292.htm

Oman logiikkani mukaan asia on juuri näin. Norjassa työtömyys on prosenttuaallisesti huomattavasti alhaisempaa kuin täällä=maahanmuuttajat työllistyvät paremmin ja näin aiheuttavat vähemmän kuluja yhteiskunnalle.

[Samuli Salminen]

Vastaukseni VATT:n erikoistutkijan Matti Sarvimäen asiantuntevaan kolumniin (http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/348) koskien tutkimustani.


Vastaus on julkaistu Suomen Perustan sivuilla: http://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastaus-erikoistutkija-sarvimaelle/

Vastaus erikoistutkija Sarvimäelle


Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Matti Sarvimäki kommentoi VATT:n kolumnissaan torstaina 2.4. ilmestynyttä Suomen Perusta -ajatuspajan julkaisemaa tutkimusta Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous Osa I: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot.

Matti Sarvimäki on tehnyt Suomessa uraauurtavaa tutkimusta maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, ja hän on (omasta mielestäni) alan johtava tutkija Suomessa. Ilman Matti Sarvimäen panostusta oman tutkimukseni tekeminen olisi ollut merkittävästi vaikeampaa, ellei jopa mahdotonta. Olen saanut oman tutkimukseni edetessä Matti Sarvimäeltä arvokkaita neuvoja mm. käytettävien aineistojen suhteen. Tämän vuoksi hän on yksi niistä henkilöistä, joille esitin kiitokseni oman tutkimukseni julkaistun I osan alussa.

Kommentoin tässä muutamaa Matti Sarvimäen esille nostamaa asiaa tutkimustani koskien. Näitä asioita ovat ns. kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden aiheuttamien kustannusten käsittely, tutkimukseni toinen osa sekä valitsemani tapa käsitellä syntymävaltioita erikseen. Kehotan lukemaan Matti Sarvimäen alkuperäisen kirjoituksen VATT:n sivuilta. Lainaan joka tapauksessa hänen tekstistään merkittäviä osia alla.


Kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden kustannusten käsittely

Sarvimäki kirjoittaa seuraavaa koskien ns. kollektiivisesti kulutettuja julkisten palveluiden aiheuttamia kustannuksia ja niiden käsittelyä tutkimukseni ensimmäisessä osassa:

"Ensimmäinen koskee julkishyödykkeiden kustannuksia. Tähän ryhmään kuuluvat ns. kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset kuten valtaosa maanpuolustuksen, julkishallinnon ja julkisesti tuotetun infrastruktuurin aiheuttamista menoista. Maahanmuuton, tai yleisemmin väestönkasvun, julkistaloudellisia vaikutuksia arvioidessaan tutkijan on tehtävä oletus siitä, miten nämä kustannukset muuttuvat, kun väestö kasvaa."

[...]

"Salminen mainitsee nämä asiat raportissaan. Keskeisimmät tulokset (kuviot 46–47) perustuvat kuitenkin oletukseen, jonka mukaan jokainen maahanmuuttaja kasvattaa julkishyödykkeiden kustannuksia 3 181 euroa vuodessa. Tämä luku on saatu jakamalla julkishyödykkeiden kokonaiskustannukset Suomen väkiluvulla (3 100 euroa per henki) ja lisäämällä tähän Maahanmuuttoviraston kokonaiskustannukset jaettuna ulkomaan kansalaisten määrällä (81 euroa per ulkomaalainen)."

"Julkisuuteen esitelty 700 miljoonan "hintalappu" syntyy pitkälti tästä valinnasta. STT:n jutussa Salminen perustelee näiden kulujen sisällyttämistä laskelmaan sillä, että kaikki Suomessa asuvat kuluttavat yhtä lailla infrastruktuuria ja hyötyvät maanpuolustuksesta. Tämä ei kuitenkaan ole asian ydin. Varsinainen kysymys on, laskevatko julkishyödykkeiden tuottamisen kustannukset asukasta kohden väkiluvun kasvaessa. Salminen olettaa, että ne eivät laske. Tämä on tärkeä oletus, jonka merkityksestä ja mielekkyydestä olisi ollut hyödyllistä keskustella raportissa enemmän."

Matti Sarvimäen yllä tuomat seikat koskien ns. kollektiivisesti kulutettuja julkisten palveluiden aiheuttamia kustannuksia ovat paljon esillä oleva aihe alan tutkimuskirjallisuudessa. Oman käsitykseni mukaan kyse on kuitenkin maahan muuttavien henkilöiden suhteesta näiden kustannusten kasvuun. Mikäli kyse on yhden henkilön muutosta Suomeen, asia voidaan käsittää tuon henkilön tuomana rajakustannuksena (tai rajanettovaikutuksena) Suomen julkiselle taloudelle. Käsittääkseni tähän rajakustannukseen Sarvimäki viittaa kirjoittaessaan: "[...] perustuvat kuitenkin oletukseen, jonka mukaan jokainen maahanmuuttaja kasvattaa julkishyödykkeiden kustannuksia 3 181 euroa vuodessa."

Tutkimukseni ensimmäisessä osassa, jossa käsittelen vain toteutuneita tuloja ja menoja, kaikki tutkimuksen otokseen sisältyvät henkilöt, sekä Suomessa että ulkomailla syntyneet henkilöt, asuvat jo Suomessa (mittaushetkenä). En siis käsittele tutkimukseni ensimmäisessä osassa maahan muuttavan henkilön tuomia rajakustannuksia (rajanettovaikutuksia) Suomen julkiselle taloudelle. Tutkimukseni ensimmäisessä osassa on jo tältä pohjalta mielestäni perusteltua jakaa ns. kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset tasan kaikkien jo Suomessa asuvien henkilöiden kesken.

Mikäli kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden aiheuttamat kustannukset jaettaisiin jo Suomessa asuvien henkilöiden osalta koskemaan erisuuruisena esimerkiksi vain Suomessa syntyneitä henkilöitä, tämä johtaisi mielestäni varsin vaikeasti perusteltaviin valintoihin: Miten olisi esimerkiksi perusteltavissa, että nämä kustannukset olisivat suurempia nuorimmilla työikäisillä Suomessa syntyneillä henkilöillä (20-vuotiaita) kuin aineiston sisältämillä ulkomailla syntyneillä henkilöitä, jotka ovat asuneet Suomessa pidempään kuin tuon 20 vuotta?


Tutkimuksen toinen osa: elinkaarivaikutukset

Sarvimäen esille nostama aihe tulee kuitenkin esille tutkimukseni toisessa osassa, jossa ainakin osa elinkaarimalleista koskee maahan muuttavan henkilön julkisen talouden vaikutuksia. Nähdäkseni tämä on oikea paikka käsitellä Sarvimäen mainitsemaa oletusta. Mikäli muistan oikein, mitä tutkimuskirjallisuudessa aiheesta kirjoitetaan, usein tehty oletus siitä, etteivät kollektiivisesti kulutettujen julkisten palveluiden menot kasva väestön kasvun myötä, on usein jätetty kunnolla perustelematta. Vaikka tämä pitäisikin paikkansa erityisesti ammattiarmeijoiden osalta, muiden menolajien kohdalla oletus voi olla kyseenalainen. Koska tämä oletus on merkittävä, tutkimuksen toisessa osassa käsittelen aihetta tarvittavalla laajuudella – enkä pelkästään oman muistini varassa siitä, mitä aiheesta on kirjoitettu.

Sarvimäki kirjoittaa tekstissään:

"Selvitys koostuu lähes kokonaan tämän aineiston keskiarvojen ja jakaumatietojen raportoinnista."

ja

"Laskelmien taustalla olevat oletukset kuvataan selkeästi ja erityisesti julkisten palveluiden käyttöä koskeva osa sisältää uutta tietoa."

Sarvimäen esille tuomalle seikkaperäisyydelle on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, jonka Sarvimäki myös mainitsee: tutkimus sisältää uutta tietoa. Lisäksi tutkimukseni on tietääkseni ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa maahanmuuttajat eritellään muuten kuin korkeintaan neljään ryhmään. Koska tuloksia ei ole ennen esitetty, julkaisin niitä varsin kattavasti.

Toinen syy on, että tutkimuksen ensimmäinen osa toimii eräänlaisena valmisteluna tutkimuksen toiselle osalle, joka käsittelee elinkaarivaikutuksia nk. dynaamisina laskelmina. Katsoin, että ainoa tapa – ottaen huomioon, että olen nk. maahanmuuttokriittinen ja teen tutkimusta perussuomalaisen puolueen alaisena olevalle ajatuspajalle – saada uskottavuutta dynaamisten laskelmien tuloksille, on aluksi käydä seikkaperäisesti läpi aineisto, jota laskelmissa käytetään. Sen olen nyt tehnyt tutkimuksen ensimmäisessä osassa.


Erittely syntymävaltioiden välillä

Sarvimäki kirjoittaa koskien valintaani käsitellä maahanmuuttoja syntymävaltioittain:

"Nähdäkseni keskustelua maahanmuuton moninaisuudesta olisi kuitenkin järkevämpää jäsentää maahantulon syiden kuin syntymämaiden perusteella. Luvussa 5.3 Salminen kertoo käyttävänsä analyysissään Maahanmuuttoviraston rekistereistä haettuja oleskelulupatietoja. Näitä tuloksia en tutkimuksesta kuitenkaan löytänyt. Tämä on sääli, sillä perusfaktojen esittäminen ensimmäisen oleskeluluvan tyypin mukaan ryhmiteltynä olisi lisännyt raportin tutkimuksellista arvoa huomattavasti."

On totta, että hain Maahanmuuttovirastolta ulkomaalaisrekisterin sisältämiä rekisteritietoja ensimmäisten oleskelupien syistä. Hakemusperusteluissa mainitsin tavoitteeksi, että tutkimukseni olisi ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa tulokset olisi mahdollista eritellä maahanmuuton syyn mukaan, joka pohjautuisi henkilötasoiseen rekisteriaineistoon. Kuten mainitsen kuitenkin luvussa 5.3, Maahanmuuttoviraston aineisto oli liian puutteellinen, jotta sitä olisi voinut käyttää mainittuun tarkoitukseen. Tätä kirjoittaessani minulla ei ole pääsyä aineistoon, mutta alkuperäisen oleskeluluvan syy löytyy Maahanmuuttoviraston aineistosta ehkä 10 000–20 000 henkilölle. Tämä on aivan liian pieni määrä, kun pelkästään vuonna 2011 Suomessa oli hieman yli 200 000 työikäistä ulkomailla syntynyttä henkilöä.

Käytin Maahanmuuttoviraston tietoja saadakseni tehtyä jonkinlaiset vähimmäisarviot turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten perheenyhdistämisiin liittyvistä menoista vuonna 2011 sekä hallinto-oikeuksiin tehdyistä valituksista koskien ensimmäisiä oleskelulupia. Jatkossa maahanmuuton syy -tietoa voisi yrittää saada henkilötasoisena rekisteritietona Kansaneläkelaitokset rekistereiden ilmeisesti sisältämästä vakuutusperustetiedosta.

Vaikka olisin saanut tiedot maahanmuuton syistä – ja vaikka aineisto olisi sisältänyt hypoteettisesti myös koulutustiedot maahan muutettaessa – olisin silti luultavasti tarkastellut syntymävaltioiden vaikutusta tuloksiin, kun muut tekijät otetaan huomioon. Mikäli syntymävaltio vaikuttaisi tällöinkin tuloksiin, voisi olla mahdollista, että eroja selittäisivät kulttuuriset erot ja/tai syrjintä.

Sarvimäki kirjoittaa tekstissään:

"Tulokset havainnollistavat hyvin sitä, että maahanmuuttajat ovat erittäin monimuotoinen ryhmä ja että "maahanmuutosta" puhumisen sijaan on järkevämpää keskustella monikossa "maahanmuutoista"."

Tämä on totta, ja erot tulevat esille myös muissa tutkimuksissa, joissa maahanmuuttajia on eritelty paljon karkeamminkin. Tätä taustaa vastaan hieman mietinkin, että miksi VATT:n (2014) tutkimuksen julkista taloutta käsittelevässä osiossa on käsitelty dynaamisissa laskelmissa kaikkia maahanmuuttajia yhtenä ryhmänä.

Ihan tilastotieteellisestä näkökulmasta kaikkien maahanmuuttajien mallintaminen yhtenä ryhmänä voi olla haastavaa eri ryhmien tuoman mahdollisen heterogeenisuuden vuoksi.

Maahanmuuttoon liittyy poliittisia aiheita. Näitä ovat nähdäkseni esimerkiksi EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja siihen liittyvä taakanjakomekanismi sekä työlupien tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä. Kysyisin, että kuinka VATT aikoo vastata siihen, millaiset vaikutukset näillä mahdollisesti toteutuvilla maahanmuuttopolitiikan muutoksilla on Suomen julkiseen talouteen mallin pohjalta, jossa käsitellään kaikkia maahanmuuttajia vain yhtenä ryhmänä? VATT lienee kuitenkin instituutio, jolta tällaisia vastauksia sopisi odottaa. Vaikka toteutuvista vaikutuksista ei olekaan vielä varmaa tietoa, niin käytännössä kauaskantoiset päätökset tehdään nykyisen – tarjolla olevan – tiedon valossa.

Mielestäni onkin ainakin osittain poliittinen kysymys, millainen painoarvo annetaan saatavilla olevalle tiedolle ja sille, mitä ei tiedetä.

Samuli Salminen

Lähteet:

VATT (2014): Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen. VATT-analyysi 1-2014.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

[tutkimus]

Oletko jo vastannut tähän tarkoitushakuiseen faktojen tulkitsemiseen päin helvettiä?:

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_maahanmuuttoraporttia_syytetaan_silmankaantotempuksi/7912591

Kyseinen informaatiomuotoilija Juuso Koponen luulee nähtävästi että maahanmuuttajat eivät ikäänny ikinä sillä hänen väitteensähän on pähkähullu eli että vaikka maahanmuuttajat maksavat paljon enemmän kuin suomalaiset niin jos otetaankin yli 70-vuotiaat mukaan niin silloin suomalaiset maksavatkin enemmän koska tällä hetkellä yli 70-vuotiaita maahanmuuttajia on vähän ja tämän tarkoitushakuisen tulkinnan YLE-sitten julkaisee uutisena sekä suomeksi ja englanniksi.

Tiedoksi Juuso Koposelle ja hänen tarkoitushakuisesti tietyn lopputuloksen saamiseksi muotoilemalleen informaatiolle että:
a)maahanmuuttajatkin vanhenevat
b)koska maahanmuuttajatkin vanhenevat niin heille tulee myös näitä yli 70-vuotiaiden sairasteluja ja kuluja
c)joka tarkoittaa sitä etttä Salmisen tutkimus on aivan validi
d)eli maahanmuuttajat aiheuttavat pahimmillaan yli kymppitonnin kulut per vuosi.

Juuso Koponenhan teki vitsin koko informaatiomuotoilu.fi tiimistä tuolla sepustuksellaan.

englantilainen versio:
http://yle.fi/uutiset/finns_party_immigration_report_author_accused_of_trickery/7913966

[Uuno Nuivanen]

maahanmuuttajat eivät ikäänny ikinä

Väestöpyramidien rakentelu on aina perustunut juuri tähän älyttömyyteen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Pauli Vahtera esittää kustannuksien olevan vieläkin suuremmat, kuin aikaisemmin on mainittu: https://www.suomenuutiset.fi/maahanmuutto-maksaa-suomalaisille-yli-miljardin-vuodessa/

[ämpee]

Oletko jo vastannut tähän tarkoitushakuiseen faktojen tulkitsemiseen päin helvettiä?:

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_maahanmuuttoraporttia_syytetaan_silmankaantotempuksi/7912591

Koposen mukaan silmänkääntötemppu tehdään jättämällä yli 70 vuotiaat tutkimuksen ulkopuolelle, mutta häntä ei mitenkään näytä häiritsevän se tosiseikka, että alle 15 vuotiaat ovat myös jätetty tutkimuksen ulkopuolelle.

[Roope]

Väestöpyramidien rakentelu on aina perustunut juuri tähän älyttömyyteen.

Huvittavinta on, että kun väestön ikärakenteesta johtuva "Suomen suuri työvoimapula" on ollut aina ihan kohta tuloillaan ainakin toistakymmentä vuotta, nyt sitä siirretään jo suurten ikäluokkien poismenon jälkeiseen aikaan.

[Iloveallpeople]

Väestöpyramidien rakentelu on aina perustunut juuri tähän älyttömyyteen.

Huvittavinta on, että kun väestön ikärakenteesta johtuva "Suomen suuri työvoimapula" on ollut aina ihan kohta tuloillaan ainakin toistakymmentä vuotta, nyt sitä siirretään jo suurten ikäluokkien poismenon jälkeiseen aikaan.

Tähän uuteen ideaan en tosiaankaan ole huomannut vielä yhdenkään median tarttuvan. Jossain määrin tuleva työvoimapulaselitys oli teoriassa uskottava siihen saakka, kun suuret ikäluokat olivat töissä.

[Roope]

Tähän uuteen ideaan en tosiaankaan ole huomannut vielä yhdenkään median tarttuvan. Jossain määrin tuleva työvoimapulaselitys oli teoriassa uskottava siihen saakka, kun suuret ikäluokat olivat töissä.

Senkin ajatuksen vielä jotenkin ymmärtää, että juuri nyt tarvittaisiin uusia ihmisiä kompensoimaan suurten ikäluokkien eläkkeelle meno, mutta esimerkiksi eilen Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko esitti, että työvoimapula iskee "muutaman vuosikymmenen päästä", kun suuret ikäluokat ovat jo haudassa.

[Nuivake]

Työvoimapula on aina uhkana ja tulossa "aivan nurkan takana".

Todellisuudessa työvoimapula karkaa meiltä kaikilta, vaikka kuinka sitä tavoittelemme. Sukupolvi sukupolvelta ehtii kuolla, tavoitellessaan tuota jatkuvasti horisontissa häilyvää yhteiskunnallista ilmiötä.

[Jaska Pankkaaja]

Väestöpyramidien rakentelu on aina perustunut juuri tähän älyttömyyteen.

Huvittavinta on, että kun väestön ikärakenteesta johtuva "Suomen suuri työvoimapula" on ollut aina ihan kohta tuloillaan ainakin toistakymmentä vuotta, nyt sitä siirretään jo suurten ikäluokkien poismenon jälkeiseen aikaan.

Minä muista että se on ollut tuloillaan 40 vuotta. Ehkä joku vielä vanhempi muistaa suuremmankin luvun?

[Mietiskeliä]

Väestöpyramidien rakentelu on aina perustunut juuri tähän älyttömyyteen.

Huvittavinta on, että kun väestön ikärakenteesta johtuva "Suomen suuri työvoimapula" on ollut aina ihan kohta tuloillaan ainakin toistakymmentä vuotta, nyt sitä siirretään jo suurten ikäluokkien poismenon jälkeiseen aikaan.

Työikäikäinen väestö vähenee 2012-2030 tilastokeskuksen sivujen mukaan 117 000:lla
http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html

Nykyisin toi määrä vuoteen 2030 mennessä lienee noin 100 000. Kun mukaan otetaan se, että eläköitymisen myötä julkisen sektorin suojatyöpaikkoja häviää kokonaan. Tästä löytyi linkki jonka mukaan kuntasektorilta häviäisi vuoteen 2020 mennessä 40 000 tuhatta työpaikkaa.
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/2014/Sivut/tyopaikat-vahenevat.aspx
Mitenhän paljon noita suojatyöpaikkoja hävitetään kokonaisuudessa vuoteen 2030 mennessä? Olsiko jollain enempi tietoa tästä.
Eli ei missään nimessä 100 tuhanen työpaikan tillalle täydy löytää uutta työntekijää, vaan korkeintaan 60 tuhannen.

[B52]

http://nyt.fi/a1305945650315?ref=hs-art-uusimmat-#7

Näin lasketaan ihmisen arvo kunnolla: tupakka hyödyttää valtiota, koska tupakoijat kuolevat sopivan nuorina

Viime viikolla ihmeteltiin perussuomalaisten "ajatushautomon" Perustan tutkimusta, jossa tarkasteltiin, kuinka paljon maahanmuuttajat aiheuttavat kustannuksia valtiolle.

Raportissa esitetään eri kansanryhmien nettovaikutus talouteen: laskelmien mukaan lähes kaikkien ryhmien – myös suomalaisten – vaikutus talouteen on negatiivinen. Vain Ruotsista ja Saksasta Suomeen muuttaneilla on positiivinen vaikutus talouteen.

...


Tulos ei sinällään ole yllättävä.

Saksassa syntynyt, melko hyvätasoisen saksalaisen koulun käynyt, insinööriksi Saksassa lukenut ja vaikkapa maailman johtavaan hissiyhtiöön Suomeen työskentelemään tullut ihminen tuottaa ymmärrettävästi tuloja yhteisölle.

On myös ymmärrettävää, että pakolaisleirillä koulun käynyt, perheensä sodassa menettänyt ja mahdollisesti kielitaidoton ihminen vaatii Suomeen saapuessaan enemmän apua kuin saksalainen.

Onkin huomattava, että Perusta ei mennyt laskelmassaan tarpeeksi pitkälle.

Mallia pitäisi ottaa tupakkayhtiö Philip Morrisista, joka laski vuosituhannen taitteessa Tsekissä, millaista hyötyä tai haittaa tupakointi tuottaa valtiolle.

Tulosta tupakkayhtiö esitteli ylpeänä: tupakoinnista on itse asiassa valtiolle suuri hyöty, koska tupakointi tappaa merkittävän määrän ihmisiä ennenaikaisesti, jolloin he eivät ehdi kuluttaa terveydenhuoltoon uppoavia rahoja. Tupakointia ei siis kannata rajoittaa.

Kustannuslaskelmat, ihan OK tapa tehdä politiikkaa? Vai hölynpölyä?


Loput linkin kautta.

[Samuli Salminen]

Oletko jo vastannut tähän tarkoitushakuiseen faktojen tulkitsemiseen päin helvettiä?:

http://yle.fi/uutiset/perussuomalaisten_maahanmuuttoraporttia_syytetaan_silmankaantotempuksi/7912591

Olen vastannut aiheeseen edellisissä viesteissäni. Aivan niin montaa viestiä en ole tälle forumille kirjoittanut -- vaikka olenkin joidenkin tiedotusvälineiden mukaan "aktiivinen" tässä asiassa -- etteikö niitä löytäisi tuottamani viestipaljouden seasta.


Tässä vielä kertauksena lyhyesti, miksi tutkimuksen ensimmäisessä osassa ovat mukana lähes pelkästään työikäiset (20--62-vuotiaat):

1. Väestöllinen (ikään perustuva) huoltosuhde on tärkeä käsite, kun puhutaan karkeasti ottaen siitä, kuinka paljon jossakin väestössä on potentiaalisia "tuottajia" vs. "kuluttajia". Potentiaalisia "tuottajia" ovat työikäiset ja "kuluttajia" ovat ei-työikäiset eli lapset/nuoret ja eläkeläiset. Vertailen tutkimukseni ensimmäisessä osassa vain samaan luokkaan kuuluvia eli työikäisiä keskenään.
Tutkimuksen toisessa osassa, eli elinkaarimalleissa, tarkastelen julkisen talouden vaikutuksia koko elinkaaren ajalta.


2. Mikäli tarkastelisin (aineiston niin mahdollistaessa) koko elinkaaren ajalta toteutuneita tuloja ja menoja, niin tämä olisi selkeä irtiotto tutkimuskirjallisuudesta. En ole lukenut yhtäkään tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin toteutuneita tuloja, menoja ja nettovaikutuksia siten, että vertailtaisiin eri väestöjä näiden kokonaisuuksina tekemättä minkäänlaisia ikäluokituksia.
Esimerkiksi pitkälti seuraamani Hinte ja Zimmermann (2014) tarkastelevat toteutuneita saatuja sosiaalietuuksia Saksan osalta 18-64-vuotiailla ja Tanskan osalta 18-66/18-59-vuotiailla ennen kuin laativat elinkaarimallit.

Oman tutkimukseni I osan 7 luvussa tarkastellaan 7--70-vuotiaita samalla kertaa, ja tämä on jo irtiotto tutkimuskirjallisuudesta. Kuten tutkimukseeni tutustuvat kuitenkin huomaavat, lähes koko teksti käsittelee vain työikäisiä 20--62-vuotiaita, ja pidän näitä varsinaisina tuloksinani. Sen vuoksi esittelinkin vain niitä tutkimuksen I osan julkistustilaisuudessa. Tuossa 7--70-vuotiaiden analyysin "kokeilussa" en edes laskenut peruskouluikäisten menoihin mukaan kollektiivisesti kulutettuja julkisen talouden menoja, jotta tiettyjen syntymävaltioiden summat eivät näyttäisi tässä kokeilussa liian negatiivisilta.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisään vielä tähän, mikäli tämä ei ole jo muutenkin kaikille selvää, että tutkimukseni ensimmäisen osan luvut eivät ole millään tavalla vertailukelpoiset koko Suomen julkisen talouden alijäämän kanssa. En tunne kovin tarkkaan, kuinka julkisen talouden alijäämä lasketaan, mutta omasta tutkimuksestani siihen vaikuttavina asioina puuttuvat muun muassa:

-- Ei-työikäisten vaikutukset
-- Yritysten vaikutukset
-- Julkisen talouden (valtion, kunnat, kuntayhtymät, sosiaaliturvarahasto) velanotto, velananto ja velkainhoito
-- Sosiaaliturvarahastojen markkinatuotto
-- EU:hun liittyvät vaikutukset

Tarkemmin julkisen talouden alijäämän (http://tilastokeskus.fi/til/jali/meta.html) laskeminen on selostettu tuolla: http://tilastokeskus.fi/til/jali/2012/jali_2012_2014-01-24_men_001.pdf

[SuperSaatana]

Olen käynyt tästä tutkimuksesta naamakirjassa vääntöä nyt pari päivää ja varmaan reilun 500 viestin verran. En tiedä miksi. Ei noiden uskovaisten kanssa voi voittaa. Siellä kuitenkin kolme keskustelijaa on lopullisesti hirttäytynyt siihen lopputulokseen, että tyellin puuttuminen Salmisen laskuista aiheuttaa niin suuren vääristymän lopputulokseen, että oikeastaan koko tutkimukselle voi viitata kintaalla. Karkein väittämä on, että työperäinen maahanmuutto tuottaa sen, mitä humamuilu maksaa.

Mitä mieltä arvon herrasväki on? Pitääkö tämä väite paikkaansa?

(Jos näin on niin menen ja syön hattuni myönnän olleeni väärässä.)

[Punaniska]

Karkein väittämä on, että työperäinen maahanmuutto tuottaa sen, mitä humamuilu maksaa.

Miten se muka voi tuottaa, jos se samalla työntää suomalaisia kortistoon, kuten virolaiset ovat työntäneet?

[dothefake]

Ja jos tuottaisikin, niin ei se korvaa humanistien aiheuttamia vahinkoja.