2015-03-02: Räsänen on puhunut: Suomi tarvitsee ulkomaista halpatyövoimaa

[tutkimus]

Jokainen matalapalkkainen työntekijä on NETTOSAAJA eli hänen maksamansa verot eivät riitä kattamaan hänen yhteiskunnalleen aiheuttamia kuluja.

En tiedä ymmärsinkö nyt jotain väärin, mutta kylläpäs kuulosti ylimieliseltä kommentilta..

Eihän firmat pysyisi pystyssä ja voisi maksaa valtiolle veroja ollenkaan jos ei olisi niitä duunareita jotka perse hiessä tekevät hommia pienellä palkalla. Johtajat voisivat istua ylimmän kerroksen palaverihuoneessa kuuntelemassa kun kovapalkkainen konsultti kertoo seuraavan kvartaalin tavoitteista, mutta jos siellä kellarissa ei kukaan ole liukuhihnan ääressä, niin vituiksi menee.

Jokaista duunaria tarvitaan ja suomalainen yhteiskunta on aina aikaisemmin toiminut niin että tarvittavat duunit on tullut tehtyä ja pienipalkkainen duunari on tietenkin monesti arvokkaampi työntekijä yrityksen kannalta kuin isompaa palkkaa nostava keskijohdon paperinpyörittäjä.

Kuitenkin nyt keskusta, kokoomus ja kristilliset ovat haalimassa tarveharkinnan lopettamisella EU/ETA-maiden ulkopuolelta lisää matalapalkkaisia työntekijöitä jotka ovat nettosaajia eli kustantavat yhteiskunnalle enemmän kuin maksavat veroja.
Tarveharkinnan poistaminen on tyhmää koska a)suomessa on satoja tuhansia työttömiä jotka pitäisi saada töihin b)tarveharkinnan poistaminen syrjäyttää entisestään suomalaisia duunareita pois työelämästä c) tulijat ovat suurimmaksi osaksi nettosaajia eli yhteiskunnan menot kasvavat enemmän kuin he maksavat veroja.
Kohdista a-b-c johtuen tarveharkinnan poistaminen tulee johtamaan veronkorotuspaineisiin kun veronmaksajien pitää maksaa kaikki ja suurimman osan tulevat maksamaan nettoveronmaksajat.

Normaalissa markkinataloudessa jos työvoimasta on pulaa niin palkat nousevat eli työehtosopimuksen minimipalkkaa ei makseta enää kenellekään vaan jos siivoojista on pulaa niin siivoojille maksetaan 2-4 euroa enemmän per tunti työehtosopimuksen minimipalkan päälle jolloin heidän maksamansa osuus veroista nousee, he pystyvät kuluttamaan enemmän ja he voivat elää ilman että joutuvat olemaan viranomaisten kyykytettävinä koska palkka on liian pieni.

Minä haluan tilanteen jossa siivoamisen voitot menevät myös siivoajille niin että heidän palkkansa nousee eikä niinkuin nykyään että siivoustyön voitot menevät siivousfirmojen omistajille ja johtajille jotka haluavat maksaa vain työehtosopimuksen minimiä ja lobbaavat tarveharkkinnan poistamisen puolesta että voisivat saada jatkossakin työvoimaa työehtosopimuksen minimillä.

[kaneh_bosm]

Jokainen matalapalkkainen työntekijä on NETTOSAAJA eli hänen maksamansa verot eivät riitä kattamaan hänen yhteiskunnalleen aiheuttamia kuluja.

En tiedä ymmärsinkö nyt jotain väärin, mutta kylläpäs kuulosti ylimieliseltä kommentilta..

Eihän firmat pysyisi pystyssä ja voisi maksaa valtiolle veroja ollenkaan jos ei olisi niitä duunareita jotka perse hiessä tekevät hommia pienellä palkalla. Johtajat voisivat istua ylimmän kerroksen palaverihuoneessa kuuntelemassa kun kovapalkkainen konsultti kertoo seuraavan kvartaalin tavoitteista, mutta jos siellä kellarissa ei kukaan ole liukuhihnan ääressä, niin vituiksi menee.

Jokaista duunaria tarvitaan ja suomalainen yhteiskunta on aina aikaisemmin toiminut niin että tarvittavat duunit on tullut tehtyä ja pienipalkkainen duunari on tietenkin monesti arvokkaampi työntekijä yrityksen kannalta kuin isompaa palkkaa nostava keskijohdon paperinpyörittäjä.

Kuitenkin nyt keskusta, kokoomus ja kristilliset ovat haalimassa tarveharkinnan lopettamisella EU/ETA-maiden ulkopuolelta lisää matalapalkkaisia työntekijöitä jotka ovat nettosaajia eli kustantavat yhteiskunnalle enemmän kuin maksavat veroja.
Tarveharkinnan poistaminen on tyhmää koska a)suomessa on satoja tuhansia työttömiä jotka pitäisi saada töihin b)tarveharkinnan poistaminen syrjäyttää entisestään suomalaisia duunareita pois työelämästä c) tulijat ovat suurimmaksi osaksi nettosaajia eli yhteiskunnan menot kasvavat enemmän kuin he maksavat veroja.
Kohdista a-b-c johtuen tarveharkinnan poistaminen tulee johtamaan veronkorotuspaineisiin kun veronmaksajien pitää maksaa kaikki ja suurimman osan tulevat maksamaan nettoveronmaksajat.

Samaa mieltä, mutta silti nuo lihavoimani kohdat ovat mielestäni edelleen ristiriidassa. Mitä järkeä on tuijottaa työntekijöiden maksamaa tuloveroa, ja vetää tästä johtopäätös nettosaajista ja nettomaksajista, jos kuitenkin sen matalapalkkaisen duunarin panos firman toiminnalle on elintärkeä?

[Ari-Lee]

Räsänen ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty.

Räsäsen mielestä on selvää, että Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarvetta on bussinkuljettajille ja siivoojille. Tarvetta on Räsäsen mukaan niin matalamman kuin korkeammankin palkan aloilla.

Ministeri taitaa olla oikeassa bussikuskeista ja siivoojista. Noilla kahdella alalla ei enää palkkoja poljeta. Molemmat alat taitavat olla KELA:n luukun tuettuja pääkaupunkiseudulla.

Mutta miksi ministeri haluaa alkaa polkemaan korkeamman palkan aloja? Mitä ne ovat ja missä?

Räsänen on vaalikampanjansa aloittanut. Kiitoksia!

[tutkimus]

Jokainen matalapalkkainen työntekijä on NETTOSAAJA eli hänen maksamansa verot eivät riitä kattamaan hänen yhteiskunnalleen aiheuttamia kuluja.

En tiedä ymmärsinkö nyt jotain väärin, mutta kylläpäs kuulosti ylimieliseltä kommentilta..

Eihän firmat pysyisi pystyssä ja voisi maksaa valtiolle veroja ollenkaan jos ei olisi niitä duunareita jotka perse hiessä tekevät hommia pienellä palkalla. Johtajat voisivat istua ylimmän kerroksen palaverihuoneessa kuuntelemassa kun kovapalkkainen konsultti kertoo seuraavan kvartaalin tavoitteista, mutta jos siellä kellarissa ei kukaan ole liukuhihnan ääressä, niin vituiksi menee.

Jokaista duunaria tarvitaan ja suomalainen yhteiskunta on aina aikaisemmin toiminut niin että tarvittavat duunit on tullut tehtyä ja pienipalkkainen duunari on tietenkin monesti arvokkaampi työntekijä yrityksen kannalta kuin isompaa palkkaa nostava keskijohdon paperinpyörittäjä.

Kuitenkin nyt keskusta, kokoomus ja kristilliset ovat haalimassa tarveharkinnan lopettamisella EU/ETA-maiden ulkopuolelta lisää matalapalkkaisia työntekijöitä jotka ovat nettosaajia eli kustantavat yhteiskunnalle enemmän kuin maksavat veroja.
Tarveharkinnan poistaminen on tyhmää koska a)suomessa on satoja tuhansia työttömiä jotka pitäisi saada töihin b)tarveharkinnan poistaminen syrjäyttää entisestään suomalaisia duunareita pois työelämästä c) tulijat ovat suurimmaksi osaksi nettosaajia eli yhteiskunnan menot kasvavat enemmän kuin he maksavat veroja.
Kohdista a-b-c johtuen tarveharkinnan poistaminen tulee johtamaan veronkorotuspaineisiin kun veronmaksajien pitää maksaa kaikki ja suurimman osan tulevat maksamaan nettoveronmaksajat.

Samaa mieltä, mutta silti nuo lihavoimani kohdat ovat mielestäni edelleen ristiriidassa. Mitä järkeä on tuijottaa työntekijöiden maksamaa tuloveroa, ja vetää tästä johtopäätös nettosaajista ja nettomaksajista, jos kuitenkin sen matalapalkkaisen duunarin panos firman toiminnalle on elintärkeä?

Koska sekä keskusta, kokoomus ja kristilliset ovat sitä mieltä että sen suomalaisen nettosaajan palkkaa pitää painaa alaspäin niin että se pysyy varmasti työehtosopimuksen minimissä (eikä voi nousta esim. 2-4 euroa per tunti paremmaksi jos matalapalkkaisissa ammateissa on oikeasti työvoimapula) lopettamalla EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinta.

Tarveharkinnan lopettamisen jälkeen osa nykyisin töissä olevista suomalaisista joutuu lisäksi työttömiksi kun venäjältä, aasiasta ja afrikasta tulee työvoimaa jotka todellakin ovat valmiit uhraamaan elämästään muutaman vuoden pelkästään työnteolle vaikka työnantaja miten pomputtaisi sillä palkintona on vakituinen oleskelulupa suomessa ja sitten voikin jo nostaa sosiaaliturvaa jos niin haluaa.

Nykysin työttömänä olevat suomalaiset saavat taas keskustan, kokoomuksen ja kristillisten mielestä pysyäkin työttöminä sillä kaikki puolueet paitsi persut kuuntelevat lobbaajia ja toimitttajia jotka kertovat kuinka suomalaiset ovat niin surkeata työvoimaa että tarveharkinta pitää lopettaa.

Tarveharkinnan lopettaminen on suomalaisten nettosaajien eli matalapalkkaisten työntekijöiden etujen vastaista koska se johtaa siihen että heidän palkkansa ei nouse (niinkuin työvoimapulassa kuuluisi käydä) vaan pysyy työehtosopimuksen minimissä, työpaikoista tulee entisestään lisää kilpailua, koska tarveharkinnan lopettamisen seurauksena tulevien matalapalkkaisten maahanmuuuttajien ensisijaisena motiivina on saada pysyvä oleskelulupa euroopassa niin he tulevat suostumaan työvuorojen pilkkomiseen miten päin vain johon perheellinen suomalainen ei pysty, samasta syystä he eivät tule väärinkäytöksistä paljon huutelemaan eli työnantajista ne häikäilemittömimmät voivat riistää työntekijöitä surutta.

Tarveharkinnan lopettaminen on suomalaisten nettoveronmaksajien etujen vastaista koska suomalaisten työttömien jäädessä kortistoon ja suomalaisten matalapalkkaisten työntekijöiden syrjäytyessä entistä herkemmin kortistoon veronmaksajat maksavat heidän elämänsä ja tähän päällle kaikki syrjäytymisestä johtuvat yhteiskunnalliset ongelmat ja tähän päälle vielä sen että ulkomailta tuleva matalapalkkainen työvoima on nettosaajia eli kuluttavat enemmän palveluita kuin maksavat veroja.

Vain suomessa voi asia (EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan lopettaminen) mennä läpi konsensus-hengessä kaikkien puolueiden kannattaessa sitä (paitsi persujen) ja ilman että media ja toimittajat sitä mitenkään haastavat ja kriittisesti tarkastelevat vaikka kyseinen asia on haitallinen sekä duunareille että rikkaille.

Ainoat hyötyjät tarveharkinnan poistosta ovat suur-yrittäjät jotka haluavat polkea palkkoja mutta loppupeleissä edes he eivät hyödy koska palkkojen polkeminen ja suomalaisten syrjäyttäminen työttömiksi johtaa ostovoiman vähenemiseen.

Suomi on hölmölä joka yrittää korjata ongelman eli työpaikkojen liian vähäisen määrän lisäämällä ongelman syytä eli liian suurta määrää ihmisiä joille ei ole järkevää tekemistä josta maksettaisiin järkevää palkkaa.

[tutkimus]

Ministeri taitaa olla oikeassa bussikuskeista ja siivoojista. Noilla kahdella alalla ei enää palkkoja poljeta. Molemmat alat taitavat olla KELA:n luukun tuettuja pääkaupunkiseudulla.

Jos on oikeasti työvoimapula niin markkinataloudessa silloin kyseisistä ammateista maksetaan enemmän kuin työehtosopimuksen minimiä ja vuorot järjestellään niiin että ne sopivat mahdollisimman monelle työntekijälle.

Kysymys:
Maksetaanko siivoojille 2-4 euroa tunti työehtosopimuksen minimipalkan päälle?
Vastaus:
Ei. siivoojille maksetaan työehtosopimuksen minimi ja jos joku haluaa ruveta siivoojaksi niin hänelle ei makseta edes minimiä vaan harjoittelijan palkka.
Lisäksi työvuorot silputaan niin että ensin on 4 tuntia kaupungin toisella puolella ja sitten odottelua omalla kustannnuksella ja sitten taas 4 tuntia kaupungin toisella puolella.

Kun tähän sekoiluun suostujia ei ole tarpeeksi niin yritysten omistajat ja johtajat itkevät viranomaisille työvoimapulaa ja poliitikot ja viranomaiset ovat niin tyhmiä että uskovat että on työvoimapulaa vaikka on vain halpatyövoimapulaa.

Mitä tulee bussikuskeihin niin maahanmuuttajistahan on erikseen koulutettu bussikuskeja kursseilla joihin suomalaisilla ei ole asiaa, maksettu yhteiskunnan toimesta sekä kurssit että ajokortti ja annettu päälle vielä palkkatukea että bussifirma on innostunut palkkaamaan maahanmuuttajia.

Palkkatuen päättymisen jälkeen bussikuski onkin jo ihan osaava ja koulutettu kiitos veronmaksajien ja saa mediahehkutusta toimittajilta samaan aikaan kun suomalaiset työttömät kuvataan saamattomina luusereina.

Niin ja yhteiskunta tietenkin on jo hommannut sen asunnon maahanmuuttaja-bussikuskin perheelle jonon ohi ja maksaa osan asumisesta asumistuesta samaan aikaan kun sama yhteiskunta nauraa päin naamaa suomalaiselle työttömälle joka haluaisi muuttaa pääkaupunkiseudulle työn perässä.

[kummastelija]

Jos meillä olisi työvoimapula, niin
- Teollisuustuotantomme olisi tapissa
- Teollisuus tuottaisi valtion kassaan enemmän rahaa kuin poliitikot ehtisivät kuluttaa
- Yritykset laajentaisivat toimintaansa ulkomaille, missä työvoimaa on heti saatavana

Kuitenkin
- teollisuustuotantomme on laahannut jo vuodesta 2008
- verotulot eivät riitä alkuunkaan
- suomalaisyritysten investoinnit ovat alamaissa

Nyt kun puhutaan ns. työvoimapulasta, pitäisi kysyä mitä alaa tarkoitetaan. Ehkäpä tarkoitetaan kulttuuritulkkeja, maahanmuuttokoordinaattoreita ja somalin kielen tulkkeja. Eikö niin Bäivi?

[Arvoton]

Puolen päivän maissa YLE Puheessa Matti Apunen ja SAK:n joku muija.

Apunen: työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä toistakyt tuhatta ihmistä vuodessa. Ulkomailta tulee innovaatioita, ideoita ja yrittäjyyttä!!!!!!!!!! Suomessa on vain kaikkia typeriä työhön pääsyn kynnyksiä, kuten kielitaitovaatimukset ja asenteet.

SAK:n muija (Eve joku): Asiantuntijoita, kuten yritysjohtajia ja lääkäreitä, mm. tuli viime vuonna Suomeen reilu 2000. Asiantuntijatehtäviin palkattavat ovat saaneet lain mukaan oleskeluluvan (työluvan?) ilman tarveharkintaa jo vuodesta 2004. Ihmetteli, miten ulkomailta suoraan palkattavat lähes kouluttamattomat ihmiset voivat saada täältä töitä, jos huonosti suomea puhuvia ja vain vähän kouluttautuneita ihmisiä täällä on kymmeniä tuhansia jo ennestään.

Tiedän nyt, että työnantajat (vaikka ohi kantisten tilaavat jengiä suoraan Eestistä) ovat asenteellisia peräkammarin poikia (vaikka Apusen pitäisi olla heidän edusmiehensä) ja että ulkomailta saamme vain innovaatioita, investointeja, idea-automaatteja ja ETENKIN yrittäjyyttä (joojoo, todistettu on, että mamuilla on suhteessa enemmän yrityksiä, joojoo, tietetään...).

Päivi pistää portit auki 100 000:lle siivoojalle ja 50 000:lle bussikuskille ainakin tän vuoden osalta. Loput miljoonat siivoojat ja bussikuskit sitten seuraavina vuosina. Sitten Suomi kukoistaa. Hakaniemi kyllä joutaa räjäyttää maan tasalle. Maan hallituksen tilalle EK. Maan asukkaiden tilalle Afrikka.

Edit: meinasin jättää Matin loppulohkaisun väliin, mutten malttanut. "Nykyinen kotikaupunkini Tampere on olemassa siksi, että yksi maahanmuuttaja, l. Finlayson tuli sinne." Olen varma, että hän oli rikas mies tullessaan. Ihan lompakostaan maksoi tehtaan perustamisen. Mahdollisesti sai täydennykseksi omiin nimiinsä lainaa...

[Roope]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rasanen-helpottaisi-tyoperaista-maahanmuuttoa/4831858

Räsänen ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty.

Tietysti johtaa, kun EU:n ulkopuolelta tuodun halpatyövoiman käyttö on johtanut siihen jo nyt, mutta saatavuusharkinnasta luopuminen vielä enemmän. Ruotsin kokemukset vahvistavat tämän.

Nykyinen hallitus linjasi vielä neljä vuotta sitten, että työvoiman saatavuusharkinta on syytä säilyttää ennallaan. Samalla hallitusohjelmaan kuitenkin kirjattiin, että säätelyä osittain purkaneen Ruotsin kokemuksia on syytä seurata.

Ruotsin hallitus joutui myöntämään, että saatavuusharkinnan poistolla on ollut paljon enemmän haittavaikutuksia kuin ennakoitiin. Hallituksella ei ole ratkaisuja lisääntyneisiin ongelmiin, mutta periaatteellisista syistä päätöstä ei aiota peruakaan. Ruotsin hallitus ei kuitenkaan tunnusta ongelmaksi esimerkiksi sitä, että yhä useampi hylätty turvapaikanhakija saa jäädä maahan hankittuaan (tai ostettuaan) itselleen työpaikan. Näin turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö laittoman siirtolaisuuden väylänä lisääntyy entisestään.

Räsäsen mielestä on selvää, että Suomeen tarvitaan työntekijöitä ulkomailta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarvetta on bussinkuljettajille ja siivoojille. Tarvetta on Räsäsen mukaan niin matalamman kuin korkeammankin palkan aloilla.

Pääkaupunkiseudulla ei ole bussikuskipulaa, vaan päinvastoin satoja nykyisiä bussikuskeja odottaa lopputili. "Siivoojapula" taas perustuu siivoojien palkkaukseen ja kehnoihin työehtoihin, joista halutaan EU:n ulkopuolelta tulevan ammatti- ja kielitaidottoman työvoiman kanssa tinkiä vielä lisää.

Byrokratiaa voi vähentää, mutta kouluttamattoman halpatyövoiman kuskaaminen EU:n ulkopuolelta ei ole yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti järkevää, koska tällainen maahanmuutto on Suomessa viime kädessä yhteiskunnan verovaroilla subventoimaa. Siksi saatavuusharkinta puolustaa edelleen paikkaansa. Koulutettujen byrokratiaa voisi vähentää, kun taas EU:n ulkopuolelta tulevalle kouluttamattomalle työvoimalle pitäisi asettaa tarpeeksi korkea tuloraja.

[Foundation]

Byrokratiaa voi vähentää, mutta kouluttamattoman halpatyövoiman kuskaaminen EU:n ulkopuolelta ei ole yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti järkevää, koska tällainen maahanmuutto on Suomessa viime kädessä yhteiskunnan verovaroilla subventoimaa. Siksi saatavuusharkinta puolustaa edelleen paikkaansa. Koulutettujen byrokratiaa voisi vähentää, kun taas EU:n ulkopuolelta tulevalle kouluttamattomalle työvoimalle pitäisi asettaa tarpeeksi korkea tuloraja.

Toki, toki, lisää vaan juhanavartiaisia määrittelemään, kuka on koulutettu, kuka voimavara, kelle on tarvetta ja mikä on tuloraja. Ruotsi on mallimaa ja soteen ei kosketa.

[Kapseli]

Ettei Räsänen nyt tarkoita tarvitsevansa halpamaista ulkotyövoimaa. Kuten Helsingin lumityöromanit.

[Nuïva]

Suomessa asustelee ainakin satatuhatta tarveharkitsematta tullutta ihmistä, joiden joukosta ei ole vielä viimeisiä reservejä viety työvoimapulaa paikkaamaan. Voi olla, ettei heitä kaikkia tulla ihan lähiaikoina viemäänkään.

Ilmeisesti ylimpiä päättäviä elimiä myöten aletaan havahtua tosiasiaan, etteivät eräät ryhmät ole täällä paikkaamassa mitään pulaa, ainakaan mitä työvoimaan tulee. Pikemminkin he ovat sitä vaatimuksineen aiheuttamassa ja nyt sitten pitäisi saada maahan oikeata työvoimaa halvalla. Täytyyhän jonkun elättää ne ensiksi tulleet kun kansakunnan nykyiset resurssit eivät siihen enää riitä.

Voi tietysti olla, että tämän takana on jokin monimutkainen varautumissuunnitelma tulevaisuuden epävarmoihin oloihin. Työmarkkinoiden kannalta voi olla hyväkin asia, että osa työvoimasta säilyttää muuntautumiskykynsä markkinoiden nopeasti vaihtuvia vaatimuksia varten. Väärälle alalle ja väärällä tavalla koulutettua voi olla haastavampaa kouluttaa uudelleen kuin henkilöä, jolla aiempaa ammattia ei ole ollenkaan. Tässä mielessä jopa lukutaidottomuus voidaan katsoa eduksi ja tätä varantoa meillä onkin kasvatettu.

Minkälaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin tällä voimattomalla työvoimalla sitten ollaan varauduttu?

Jos tilannetta tarkastelee missä tahansa Etelä-Suomalaisessa kauppakeskuksessa, huomaa potentiaalia uhkuvien väestöryhmien olevan pitkälti Afrikan sarvesta ja Lähi-Idästä kotoisin. Tässä yhteydessä tätä potentiaalia ei missään tapauksessa pidä sekoittaa perinneasuihin pukeutuviin, kauniisti laulaviin raviurheiluasiantuntijoihin. He eivät ole, eikä heidän vuokseen olla muokkaamassa yhteiskuntajärjestystä. Samaa ei yhtä varauksettomasti voi sanoa ensiksi mainituista ryhmistä.

Yhteiskunnassa ei tällä haavaa ole näköpiirissä vaikuttajia, jotka olisivat demokratiaan kuulumattomin keinoin kumoamassa laillista hallitusvaltaa. Eurooppaa ja Lähi-Itää laajemmin tarkasteltuna tällaisten voimien olemassaolosta voidaan saada viitteitä. Suomessa näitä voimia ja vaikutteita lienee juuri aiemmin mainittujen haasteellisesti työllistyvien ryhmien parissa.

Virallisten kanavien kautta on viimeaikoina todettu useaan kertaan, ettei mitään terrorismia Euroopassa ole, on vain yhteiskunnallista syrjäytymistä ja sen seuraamuksia. Erinomaisen kaukonäköistä onkin jättää edes yrittämättä työllistää näitä ryhmiä ja ohittaa heidät työvoiman suoralla tuonnilla. On sitten mitä syyttää.

[Finanz Schwein]

Työttömyys on rakenteellinen ongelma eikä johdu liian suuresta väestöstä. Britanniassa yritettiin 1980-luvulla vähentää työttömyyttä aikaistamalla eläkeikää. Ei toiminut. Mitä taas tulee pienpalkkaisiin nettosaajina, tämä pitää paikkansa jos kyseinen henkilö elää koko elämänsä Suomessa (tai periaatteessa missä tahansa progressiivisen tai suhteellisen verotuksen maassa). Tänne muuttaneiden kohdalla tosin säästetään kalliit lapsuus- ja nuoruusvuodet, joten nettosumma voi olla positiivinen. Varsinkin jos elinajanodote on kantaväestöä alhaisempi.

[tutkimus]

Työttömyys on rakenteellinen ongelma eikä johdu liian suuresta väestöstä. Britanniassa yritettiin 1980-luvulla vähentää työttömyyttä aikaistamalla eläkeikää. Ei toiminut. Mitä taas tulee pienpalkkaisiin nettosaajina, tämä pitää paikkansa jos kyseinen henkilö elää koko elämänsä Suomessa (tai periaatteessa missä tahansa progressiivisen tai suhteellisen verotuksen maassa). Tänne muuttaneiden kohdalla tosin säästetään kalliit lapsuus- ja nuoruusvuodet, joten nettosumma voi olla positiivinen. Varsinkin jos elinajanodote on kantaväestöä alhaisempi.

Väitätkö sinä tosissasi että siivoojaksi tullut afrikkalainen on nettoveronmaksaja?


Yksikään matalapalkkaiseen työhön tullut EI ole nettoveronmaksaja huolimatta siitä että hänen lapsuutensa on kustannettu jossain muualla kuin suomessa.

Siivous on uusimaalla tällä hetkellä työtä jota tehdään sellaisella palkalla että asumistukea tulee ja tähän päälle julkinen terveydenhoito ja hammashoito sen jälkeen niin jo niiden takia siivooja on nettosaaja vaikka lapsuus onkin vietetty muualla.

Sitten päälle sellaiset tapaukset kuten afrikkalainen city-marketin siivooja joka raiskasi työkaverinsa ja on nyt pyörinyt jo hovissakin valittamassa oikeusavun turvin veronmaksajien laskuun.

Sitten päälle se fakta että tämän lisäksi JOKAINEN suomeen matalapalkka-alalle tullut käytännössä syrjäyttää suomalaisen tai suomessa jo asuvan maahanmuuttajan pois töistä tai estää heidän työllistymisensä pitämällä palkat niin alhaisina että ero yhteiskunnan laskuun elämisen ja työnteon välillä on liian pieni.


Mitä tulee britannian 80-lukuun niin silloinhan britteihin muutti suuria määriä ihmisiä pakistanista ja commonwealth-maista ja brittien kilpailukyky oli 80-luvun kuralla punnan liian korkean valuuttakurssin takia ja briteissä oli myös Thatcheriläisyys huipussaan ja kansaa kuristettiin Thatcherin talousoppien mukaan joten sun heitto on pelkkä heitto vailla mitään pohjaa.

Onneksi Soros pakotti punnan devalvoitumaan sillä sen jälkeen Iso-Britannian kilpailukyky parantui.
Myös suomessa taloutta tuhottiin samoihin aikoihin liian korkealla markan kurssilla poliitikkojen paisuneen egon takia Mauno Koiviston uskoessa itsestään että hän on nero ja hänen ideoimansa vahvan markan politiikkka on ainoa oikea ratkaisu suomelle ja pitäessä kaikki puolueet vahvan markan takana aikana kun presidentillä vielä oli valtaa Kekkosen jäljiltä.

[Finanz Schwein]

Väitätkö sinä tosissasi että siivoojaksi tullut afrikkalainen on nettoveronmaksaja?

Löytyykö tekstistäni sanoja afrikkalainen tai siivooja?

Yksikään matalapalkkaiseen työhön tullut EI ole nettoveronmaksaja huolimatta siitä että hänen lapsuutensa on kustannettu jossain muualla kuin suomessa.

Ei yksikään! Älä ole naurettava, noin suuresta joukosta löytyy taatusti joku.

Siivous on uusimaalla tällä hetkellä työtä jota tehdään sellaisella palkalla että asumistukea tulee ja tähän päälle julkinen terveydenhoito ja hammashoito sen jälkeen niin jo niiden takia siivooja on nettosaaja vaikka lapsuus onkin vietetty muualla.

Katsoin hieman asumistukia ja epäilemättä monessa tapauksessa näin on. Valitsit kuitenkin asumistukien maksimoivan alueen ja Suomen kenties huonoiten palkatun ammatin. Siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että halpatyövoima olisi kokonaisuudessaan taloudellinen rasite (mitä se toki voi olla) saati sitten, että jokainen halptyötekijä olisi taloudellinen rasite (mikä on, kuten sanoin, naurettavaa).

Sitten päälle sellaiset tapaukset kuten afrikkalainen city-marketin siivooja joka raiskasi työkaverinsa ja on nyt pyörinyt jo hovissakin valittamassa oikeusavun turvin veronmaksajien laskuun.

Mikäli tällaisia ongelmia ilmenee laajassa mittakaavassa, työvoima voidaan rekrytoida maista, jonka väestö on keskimäärin vähemmän rikollista.

Sitten päälle se fakta että tämän lisäksi JOKAINEN suomeen matalapalkka-alalle tullut käytännössä syrjäyttää suomalaisen tai suomessa jo asuvan maahanmuuttajan pois töistä tai estää heidän työllistymisensä pitämällä palkat niin alhaisina että ero yhteiskunnan laskuun elämisen ja työnteon välillä on liian pieni.

Olet siis kehittänyt teoreeman, jonka mukaan väestönkasvu lisää työttömyyttä myös pitkällä aikavälillä? Voitko selittää mallin oletukset? Tukeeko empiria teoreemaasi?

Mitä tulee britannian 80-lukuun niin silloinhan britteihin muutti suuria määriä ihmisiä pakistanista ja commonwealth-maista ja brittien kilpailukyky oli 80-luvun kuralla punnan liian korkean valuuttakurssin takia ja briteissä oli myös Thatcheriläisyys huipussaan ja kansaa kuristettiin Thatcherin talousoppien mukaan joten sun heitto on pelkkä heitto vailla mitään pohjaa.

Kilpailukyvyn romuttivat kyllä pikemminkin Thatcherin edeltäjät. Mitä taas tulee suureen maahanmuuttoon, niin näyttää tuossa pieni nyppylä olevan 1985 paikkeilla. Kuitenkin marginaalista verrattuna nykyiseen menoon.

(http://www.migrationpolicy.org/sites/default/files/feature_images/CP_FIG1_United%20Kingdom%20A%20Reluctant%20Country%20of%20Immigration.PNG)

[niemi2]

Räsänen ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty.

Uskon asiat ovat uskon asioita, mutta meillä on ongelmana lähinnä työn kysynnän lasku eikä työn tarjonnan puute.

Räsänen taisi tuolla kommentillaan ilmoittautua Sipilän hallituksen hallitusneuvotteluihin kun Sipilä luulee, että työvoiman kysynnän laskuun pitäisi vastata lisäämällä työvoimaa, jolle ei ole kysyntää. Jos uppoavassa laivassa ei ole pulaa vedestä, niin laivan kapteeniksi pääsevä Sipilä haluaa kääntää pumput puppaamaan laivan sisälle lisää vettä uppoamisen kiihdyttämiseksi.

Vuosia kestäneen väärän talouspolitiikan tuloksena ostovoimaa on heikennetty ja investointiaste on pysynyt alhaisena, joka vain vähentää työvoiman kysyntää.

Tuossa hyvä graafi miten työvoimaosuus seuraa investointiastetta:

(https://rahajatalous.files.wordpress.com/2012/12/invasttv.png?w=950)

https://rahajatalous.wordpress.com/2012/12/18/tyon-tarjonnasta-ja-kysynnasta/

[Onkko]

Tänne muuttaneiden kohdalla tosin säästetään kalliit lapsuus- ja nuoruusvuodet, joten nettosumma voi olla positiivinen. Varsinkin jos elinajanodote on kantaväestöä alhaisempi.

Norjassa (vai oliko se Tanskassa?) laskivat, keskimäärin 500 000e maksaa ei oecd siirtolainen ja 100 000e itäeurooppalainen. En näe kuinka Suomessa olisi asiat erillälailla.
Toki yksittäisen ihmisen kohdalla summa voi olla positiivinen mutta politiikkaa tai päätöksiä ei tehdä yhden ihmisen tuloksella.

[Finanz Schwein]

Norjassa (vai oliko se Tanskassa?) laskivat, keskimäärin 500 000e maksaa ei oecd siirtolainen ja 100 000e itäeurooppalainen. En näe kuinka Suomessa olisi asiat erillälailla.
Toki yksittäisen ihmisen kohdalla summa voi olla positiivinen mutta politiikkaa tai päätöksiä ei tehdä yhden ihmisen tuloksella.

Saisiko tähän linkkiä? Siirtolaisella kaiketi tarkoitetaan kaikkia alueelta muuttaneita, eikä pelkästään työperäistä maahanmuuttoa (joka toki itäisen Euroopan kohdalla valtaosa). Tuli mieleeni... jos kysymyksessä on Tanska on hyvinkin mahdollista, että keskivertokansalainen maksaa valtiolle enemmän kuin antaa veroina. Moderneilla valtioilla on tapa velkaantua.

Britanniassa nettovaikutus Itä- ja Keskieuroopasta on positiivinen.

[niemi2]

Tanskassa:

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84788.0;attach=27109;image)

http://www.rff.dk/files/RFF-site/Publikations%20upload/Arbejdspapirer/Study%20Paper%20No35.pdf



(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84788.0;attach=26926;image)

[Roope]

Räsänen ei usko, että saatavuusharkinnan keventäminen johtaisi työehtojen polkemiseen, mitä muun muassa palkansaajajärjestöissä on pelätty.

Uskon asiat ovat uskon asioita, mutta meillä on ongelmana lähinnä työn kysynnän lasku eikä työn tarjonnan puute.

Tuntuvat olevan saatavuusharkintaa vastustaville poliitikoille nimenomaan uskonasioita.

[Kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto] Satonen ei usko, että tarveharkinnan poistaminen vaikeuttaisi suomalaisten työlllistymistä tai johtaisi halpatyövoiman rekrytointiin.

Verkkouutiset: "Viime kädessä TE-toimisto harkitsee, minkätasoinen aasialainen kokki tarvitaan" 2.3.2015

Räsäsellä ja Satosella ei ole esittää mitään uskonsa tueksi. Mutta miksi turvautua valheelliseen uskoon, kun voi perehtyä Ruotsin kokemuksiin saatavuusharkinnasta luopumisesta? On itsestään selvää, että kun saatavuusharkinnalla säädellään lähinnä halpatyövoiman maahanmuuttoa, saatavuusharkinnan poistaminen lisää juuri halpatyövoiman rekrytointia. Jos Satonen ei halua tätä, hänen ei pidä ajaa ainakaan täydellistä saatavuusharkinnasta luopumista.

Tosin Keskustan Kimmo Tiilikaisen logiikan mukaan saatavuusharkinnasta voidaan luopua juuri siksi, että suomalaiset yritykset palkkaavat joka tapauksessa ensisijaisesti suomalaista työvoimaa:

Suurista puolueista ainakin keskusta ja kokoomus ovat valmiita luopumaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Linjaus löytyy molempien puolueiden strategisista vaaliohjelmista.

– Se tarveharkinta tuskin on enää tarpeen ja välttämättä enää tätä päivää. Meillä on nimittäin sellainen tuntuma, että joka tapauksessa suomalaiset työnantajat ja yrittäjät pyrkivät löytämään ensisijaisesti kotimaista työvoimaa, koska se on helpompaa ja toimivampaa, keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen perustelee.

Verkkouutiset: Keskustakin luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta – tarpeetonta ja turhaa byrokratiaa 2.3.2015

[tutkimus]

Norjassa (vai oliko se Tanskassa?) laskivat, keskimäärin 500 000e maksaa ei oecd siirtolainen ja 100 000e itäeurooppalainen. En näe kuinka Suomessa olisi asiat erillälailla.
Toki yksittäisen ihmisen kohdalla summa voi olla positiivinen mutta politiikkaa tai päätöksiä ei tehdä yhden ihmisen tuloksella.

Saisiko tähän linkkiä? Siirtolaisella kaiketi tarkoitetaan kaikkia alueelta muuttaneita, eikä pelkästään työperäistä maahanmuuttoa (joka toki itäisen Euroopan kohdalla valtaosa). Tuli mieleeni... jos kysymyksessä on Tanska on hyvinkin mahdollista, että keskivertokansalainen maksaa valtiolle enemmän kuin antaa veroina. Moderneilla valtioilla on tapa velkaantua.

Britanniassa nettovaikutus Itä- ja Keskieuroopasta on positiivinen.

Ta­lou­del­li­set tuo­tot ja kus­tan­nuk­set vaih­te­le­vat maa­han­muut­ta­jas­ta toi­seen. Nor­jan ti­las­to­kes­kuk­sen te­ke­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa (15/2012) läh­tö­maat jaet­tiin kol­meen ryh­mään. Kes­ki­mää­räi­sik­si yh­teis­kun­nal­li­sik­si tuo­toik­si maa­han­muut­ta­jan ko­ko elä­män ajal­ta saa­tiin seu­raa­vat ar­viot: län­si­mai­nen maa­han­muut­ta­ja tuot­taa noin 100 000 eu­roa, itä­eu­roop­pa­lai­sen maa­han­muut­ta­jan ku­lut ovat noin 100 000 ja muual­ta tul­leen noin 500 000 eu­roa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Maahanmuuton+kuluista+on+tutkimustietoa/a1390607661175

Länsimaiden ulkopuolelta tullut ei-eurooppalainen maahanmuuttaja maksaa Norjan tilastokeskuksen mukaan norjalle 500 000 euroa elinaikanaan.

[Kemolitor]

Ihalainen työperäisestä maahanmuutosta: Nykyisistäkin pitäisi huolehtia paremmin

Työministeri Lauri Ihalainen vastaa MTV:n Huomenta Suomessa sisäministeri Päivi Räsäsen eiliseen avaukseen helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

Ihalainen suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti, mutta tietyin varauksin.

– Kyllä me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa, mutta heidän kohtelunsa pitää olla tasavertaista. Lisäksi ulkomaisen työvoiman pitää olla suomalaista työvoimaa täydentävää, ei korvaavaa, Ihalainen sanoo.

Sisäministeri Päivi Räsänen ehdotti eilen, että työperäisen maahanmuuton saatavuusharkintaa väljennettäisiin tai poistettaisiin kokonaan.

Ihalainen ei suoranaisesti vastusta Räsäsen ehdotusta, mutta korostaa asiaan liittyviä haasteita.

– Minua vaivaa tässä keskustelussa se, ettei kiinnitetä huomiota niihin ihmisiin, jotka meillä jo on. Heidän työttömyytensä on 2-3-kertainen kantaväestöön verrattuna. Siellä on isoja haasteita, Ihalainen arvioi.

MTV: Ihalainen työperäisestä maahanmuutosta: Nykyisistäkin pitäisi huolehtia paremmin

Otsikosta ei nyt sitten tiedä, onko se suoraa lainausta Ihalaiselta vai toimittajan keksintöä. Hölmö (tai sitten sosiaalidemokraattinen) ajatus joka tapauksessa, että Suomen pitäisi jotenkin huolehtia ihmisistä, jotka ovat tänne vähäksi aikaa päässeet työvoimapulan varjolla.

[Roope]

Ihalainen ei suoranaisesti vastusta Räsäsen ehdotusta, mutta korostaa asiaan liittyviä haasteita.

Kun edes Sdp:n ay-taustainen työministeri ei enää puolusta saatavuusharkintaa, on ilmeistä, että asiasta on sovittu hallituspuolueiden ja keskustan kesken.

Sitä vain en ymmärrä, miksi hallituksesta löytyy sen muusta saamattomuudesta huolimatta juuri nyt tällainen tahtotila Suomelle haitallisen maahanmuuton edistämiseen (vrt. pakolaiskiintiön nostaminen), kun taloustilanne ja muiden maiden kokemukset puhuvat päinvastoin sen puolesta, että maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kiristää tuntuvasti.

[Kyklooppi]

Ei ne isot poijaat ole tajuavinaan että jos kongosta tuodaan suomeen miljoona ns duunaria niin kongolaisista ei tule toki suomalaisia.
Mutta suomesta tulee kongon kaltainen.
Tietysti sehän on meidän kaikkien etu ja taloutemme pelastus.
Sosialidemokratia on ihana aate,siinä kun vain touhutaan päämäärästä
niin väliä.

[Micke90]

Kun edes Sdp:n ay-taustainen työministeri ei enää puolusta saatavuusharkintaa, on ilmeistä, että asiasta on sovittu hallituspuolueiden ja keskustan kesken.

Unohtivat Persut laskuista.

[Finanz Schwein]

Tanskassa:

[.....]

Länsimaiset maahanmuuttajat näyttävät kuvasta katsottuna hikisesti tanskalaisia tappiollisimmilta. Ei-länsimaalaiset sitten selvästi tappiollisempia. Kuitenkin tuossa on koko elämänkaari, eli jos länkkäri muuttaa maahan nuorena tai jopa keski-ikäisenä hän on mitä todennäköisimmin hyödyksi valtion taloudelle.

Mietin nettovaikutusta. Eli maahanmuuton eri lajien vaikutusta maahanmuuttajiin, lähtömaahan ja kohdemaahan. Tekijöitä niin paljon, että en sano mitään... Paitsi sen, että jos nettovaikutus on positiivinen se voidaan tulonsiirroilla jakaa kaikille ryhmille. Ainakin teoriassa.

[Roope]

Länsimaiset maahanmuuttajat näyttävät kuvasta katsottuna hikisesti tanskalaisia tappiollisimmilta. Ei-länsimaalaiset sitten selvästi tappiollisempia. Kuitenkin tuossa on koko elämänkaari, eli jos länkkäri muuttaa maahan nuorena tai jopa keski-ikäisenä hän on mitä todennäköisimmin hyödyksi valtion taloudelle.

Aivan. Nyt vaadittu saatavuusharkinnan poistaminen liittyy kuitenkin erityisesti ei-länsimaiseen halpatyövoimaan ja työperusteiseksi naamioituihin laittomiin siirtolaisiin (esim. hylätyt turvapaikanhakijat), joiden ennuste on huono.

[Foundation]

Aivan. Nyt vaadittu saatavuusharkinnan poistaminen liittyy kuitenkin erityisesti ei-länsimaiseen halpatyövoimaan ja työperusteiseksi naamioituihin laittomiin siirtolaisiin (esim. hylätyt turvapaikanhakijat), joiden ennuste on huono.

Onko sinulta vieläkään tullut vaihtoehtoja tälle?

[Roope]

Aivan. Nyt vaadittu saatavuusharkinnan poistaminen liittyy kuitenkin erityisesti ei-länsimaiseen halpatyövoimaan ja työperusteiseksi naamioituihin laittomiin siirtolaisiin (esim. hylätyt turvapaikanhakijat), joiden ennuste on huono.

Onko sinulta vieläkään tullut vaihtoehtoja tälle?

Vaihtoehtoja vieläkään mille? Saatavuusharkinnan poistamiselle vai ei-länsimaiseen halpatyövoimaan ja työperusteiseksi naamioituihin laittomiin siirtolaisiin?

[Pyöräilijä]

[Kokoomuksen ryhmäjohtaja Arto] Satonen ei usko, että tarveharkinnan poistaminen vaikeuttaisi suomalaisten työlllistymistä tai johtaisi halpatyövoiman rekrytointiin.

– Se tarveharkinta tuskin on enää tarpeen ja välttämättä enää tätä päivää. Meillä on nimittäin sellainen tuntuma, että joka tapauksessa suomalaiset työnantajat ja yrittäjät pyrkivät löytämään ensisijaisesti kotimaista työvoimaa, koska se on helpompaa ja toimivampaa, keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen perustelee.

Tämä hanke on lokalasti, joka kaatuu palkansaajien niskaan.

Kuvaavaa on, että Satonen ja Tiilikainen kannattavat työvoiman vapaata tuontikauppaa Suomeen, mutta vastustavat maataloustuotteiden vapaata tuontia EU:n ulkopuolelta. Heidän merkillisen järkeilynsä mukaan työvoimaa saisi tuoda vapaasti Afrikasta, mutta ruokaa ei.

Ryhmäjohtaja Satonen vastusti jopa pientä 100 miljoonan euron leikkausta valtion maataloustukiin, joka sisältyy Ben Zyskowitzin esittämään valtion menojen leikkauslistaan. Maataloustukien koko summa nousee 4.000 miljoonaan euroon vuodessa, josta Zyskowitzin leikkausehdotus olisi vain 2,5 prosenttia. 

Pelkkä kansallinen maataloustuki nousee Suomessa jo 1.200 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä raha maksetaan farmareille EU-tukien lisäksi. Kansallisella tuella voitaisiin poistaa arvonlisävero elintarvikkeilta kokonaan.

Palkkavaatimuksia keventäisi melkoisesti 14 prosentin alennus ruokalaskuun. Se olisi valtiolta yksinkertainen ja reilu kädenojennus palkansaajille ja yrittäjille, mutta sitä Satonen ei ilmeisesti halua vaan hän haluaa pakottaa palkansaajat kuriin toista kautta.

Satosen mielestä palkkojen pitää laskea, jotta maataloustuki säilyy ennallaan.

Kepun Kimmo Tiilikainen on puolestaan entinen vihreä ja kiihkeä ydinvoiman vastustaja. Hänen mielestään sähkö ja lämpö ei saa olla Suomessa edullista, koska se veisi pohjan maalaisten ja metsänomistajien jättitukiaisilta. Maalaisliitto kärkyy seuraavalta hallitukselta uutta tukirahaa puuhankkeelle enkä usko, että kokoomus panee hanttiin - ei ainakaan Satosen johdolla.

Tiilikaisen mielestä palkkojen pitää laskea, jotta puun hintaan saa lisää rahaa.

Myös demareiden Juhani Vartiainen on jo pitkään vaatinut saatavuusharkinnan poistoa Ruotsin malliin, joten asia lienee pelkkä läpihuutojuttu seuraavalle hallitukselle kuten täällä on jo mainittu.

[tutkimus]

Aivan. Nyt vaadittu saatavuusharkinnan poistaminen liittyy kuitenkin erityisesti ei-länsimaiseen halpatyövoimaan ja työperusteiseksi naamioituihin laittomiin siirtolaisiin (esim. hylätyt turvapaikanhakijat), joiden ennuste on huono.

Onko sinulta vieläkään tullut vaihtoehtoja tälle?

Vaihtoehto on pitää tarveharkinta voimassa niinkuin tähänkin asti ja jos jotain muutoksia tehdään niin kiristää tarveharkintaa niin että yksikään alle 3000 euroa kuussa ansaitseva ei pääse tarveharkinnasta läpi.

Suomalaiset ja suomessa jo asuvat maahanmuuttajat pitää saada töihin eikä haalia suomeen lisää halpatyöntekijöitä jotka syrjäyttävät suomalaisia ja suomessa jo asuvia maahanmuuttajia pois työmarkkinoilta.

Jos siivousyritys tai muu matalaa palkkaa maksava yritys kitisee työvoimapulasta ja lobbaa tarveharkinnan poistamisen puolesta niiin virkamiesten ja poliiitikkojen pitäisi sanoa:
Lopeta se työehtosopimuksen minimin maksaminen ja maksa 2-4 euroa per tunti työehtosopimuksen minimin päälle niin varmasti löydät työvoimaa.
Järjestele samalla työvuorot sellaisiksi että perheellinen voi käydä kyseisessä työssä eli työtunnit ovat putkeen tiettynä aikana.