Asioita joita jokaisen pitäisi tietää maahanmuutosta

[mikkoellila]

En pikalukelmisella löytänyt mainintaa, Eli nimenomaan suomeen kohdistuva vok-maahanmuutto on käytännössä aina perusteetonta, koska matkalla on erittäin monia maita missä ei käydä sotia.

Tätä minä olen useiden viikkojen ajan joka päivä yrittänyt vääntää rautalangasta facebookissa, mutta mokuttajat eivät millään suostu tajuamaan tätä.

Tein tätä varten facebookiin tällaisen meemikuvan, jotta minun ei tarvitsisi joka kerta kirjoittaa samoja asioita uudestaan:
(https://i.imgflip.com/qglki.jpg)

[V.S. Paavolainen]

Olisi hyvä tiedostaa maailman poliittisesti, mitä Saksa, tai Merkel, oikein tekee. Pakolaisten kutsuminen (veto faktori) lisää pakolaismäärää ja pahentaaa merkittävästi tämän hetken maahanmuuttotilannnetta ja tekee polittiiikan tekemisen muissa maissa hankalaksi. Silti Saksan oma politiikka haittaa pakolaisia enemmän.
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202027-merkel-ja-saksa-antavat-tukensa-isisille
Ja siirtävät fokusta pakottavaan pakolaispolitiikkaa ja pakolaisten hyväksymiseen muissa maissa - Saksahan jo valmiiksi syyllistää muita maita, että jos ette ota...

Silti todellinen kriisi on muualla ja tarvitsisi ratkaisua. Meillä olisi oikeus ja velvollisuus se ratkaista
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202032-isis-ja-assad-eivat-harjoita-julmuuksia-ja-hirmutekoja

Tämä Saksn politiikka nykyisin tuntuu kuin harhautukselta tai silmänkääntötempulta. Keskustelemme pakolaisista, jotta voimme sivuuttaa ISISin ja pahoin pelkään, että tämä tapahtuu Merkelin omien urapyrkimysten takia
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201918-pakolaiskatastrofin-syy-yksinkertainen-merkelin-kunnianhimo

[V.S. Paavolainen]

Olisi hyvä tietää keitä nykyiset tulijat ovat, heidän motiivit ja kyky rakentaa yhteiskuntaa ja minkälaista he aiokovat rakentaa. Kirjoituksessaani muutamia pohdintoja ja tutkimustuloksia keitä tulijat ovat tai eivät olekaa
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203070-pakolaiskriisi-herattaa-pari-kysymysta-pohdintaa-missa-miksi-mihin-menossa

[V.S. Paavolainen]

Kokosin yhteen mistä Euroopan pakolaiskriisi juontaa juurensa. Ongelmallista on se, että me lopulta saamme mitä tilasimme omalla ahneudella ja kyvyttömyydellä auttaa ajoissa. Mielestäni meillä olisi ollut moraalinen velvollisuus auttaa, nyt autamme pakon edessä
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203183-pakolaiskriisi-mista-se-syntyi-ja-miksi

[Uuno Nuivanen]

Ongelmallista on se, että me lopulta saamme mitä tilasimme omalla ahneudella ja kyvyttömyydellä auttaa ajoissa.

Ketkä "me"?   

[Nyymi]

Olisi hyvä tietää keitä nykyiset tulijat ovat, heidän motiivit ja kyky rakentaa yhteiskuntaa ja minkälaista he aiokovat rakentaa. Kirjoituksessaani muutamia pohdintoja ja tutkimustuloksia keitä tulijat ovat tai eivät olekaa
http://villepaavolainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203070-pakolaiskriisi-herattaa-pari-kysymysta-pohdintaa-missa-miksi-mihin-menossa

Nykyiset tulijat ovat osoittaneet millaista yhteiskuntaa haluavat sellaisissa maissa kuten Somalia, Irak ja Afganistan. Näiden maiden kulttuuri on oleva meidänkin kulttuurimme.

Suomesta tulee jälleen kehitysmaa, köyhä, väkivaltainen, kiihkoislamilainen paskastan. Kehitysmaan kulttuurilla ja väestöllä tästä ei enää nousta.

[ike60]

Asiaan 4.3 hieman lisätodisteita tältä videolta.

Artikkelissa

Konrad Ziller. Ethnic Diversity, Economic and Cultural Contexts, and Social Trust: Cross-Sectional and Longitudinal Evidence from European Regions, 2002–2010. Social Forces (2015) 93 (3): 1211-1240.

tarkastellaan maahanmuuttoon liittyvän diversiteetin ja sosiaalisen luottamuksen suhdetta Euroopan eri alueilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Euroopan alueilla maahanmuuttoon liittyvän diversiteetti vähentää sosiaalista luottamusta. Kun tarkastelua tehdään ajan suhteen, keskeinen havainto on että maahanmuuton kasvu liittyy sosiaalisen luottamuksen vähenemiseen.

Tosin joitakin poikkeuksiakin saattaa olla. Ziller viittaa ehkä Ruotsiin kun hän toteaa yhtenä johtopäätöksenä, että "there is some evidence that in contexts of low polarization the relationship is actually positive" (on olemassa todistusaineistoa jonka mukaan matalan polarisaation yhteydessä [maahanmuuton ja sosiaalisen luottamuksen välinen] suhde on itse asiassa positiivinen).

Toisessa tutkimuksessa

Tim Reeskens, Wim van Oorschot. Disentangling the 'New Liberal Dilemma': On the relation between general welfare redistribution preferences and welfare chauvinism. International Journal of Comparative Sociology April 2012 vol. 53 no. 2 120-139.

todetaan että etnisen homogeenisuuden aikana luotujen sosiaalisten ohjelmien suosio laskee maahanmuuton myötä.

Kolmannessa tutkimuksessa

Rutherford, A., Lim, M., Metzler, R., Harmon, D., Werfel, J., Bar-Yam, S., ... & Bar-Yam, Y. (2015). The Geography of Ethnic Violence. In Conflict and Complexity (pp. 235-248). Springer New York.

havaitaan mm. entisen Jugoslavian, Intian ja Sveitsin tapauksia tutkimalla että etnisten ryhmien välistä väkivaltaa voidaan estää sekä fyysisillä että poliittisilla rajoilla.

Tutkimuksessa

Aksoy, Ozan. Effects of Heterogeneity and Homophily on Cooperation. Social Psychology Quarterly, 2015, 78.4: 324-344.

osoitetaan että suurempi diversiteetti ehkäisee ryhmien välistä yhteistyötä sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Tutkimuksen

Janmaat, J. G. (2015). School ethnic diversity and White students' civic attitudes in England. Social science research, 49, 97-109.

johtopäätös on, että suurempi etninen diversiteetti vähentää luottamusta samanikäisten välillä englantilaisissa kouluissa eikä tee valkoisista brittiopiskelijoista mukaan ottavampia (inclusive) maahanmuuttajiin kohdistuvissa asenteissaan.

Diasporan kokokin vaikuttaa ryhmien välisen yhteistyön vähenemiseen: tutkimuksessa

Arun Advani and Bryony Reich. Melting pot or salad bowl: the formation of heterogeneous communities. IFS (Institute for Fiscal Studies) Working Paper 14/30, 7.10.2015, DOI: 10.1920/wp.ifs.2015.1530

todetaan, että vähemmistöryhmät jotka kasvavat tiettyä kriittistä massaa suuremmiksi ja ovat kulttuurisesti valtaväestöstä poikkeavia, alkavat eristäytyä muusta yhteiskunnasta, siirtäen yhteiskuntaa kohti jakautumista ja pois yhteistyöstä.

Ja niin edelleen.

[ike60]

Arno Tanner on kirjoittanut Harvard International Reviewiin lukemisen arvoisen artikkelin. Sen innoittamana tein seuraavan version Asian 2 johdanto-osasta. Keskeisesti uudessa versiossa otetaan paremmin huomioon se, että maahanmuuttajien muuttopäätösten motivaattorit ovat muitakin kuin taloudellisia; uudet linkit ovat Tannerin artikkelista. Kommentit tervetulleita.

Asia 2. Maahanmuuton määrää köyhästä maasta rikkaaseen määrittävät pääasiassa kohdemaan tulotaso, lähtömaan tulotaso ja lähtömaasta peräisin olevan diasporan koko.

Kansainvälisen muuttoliikkeen muuttajien päätöksiä määrittävät lähtömaan olosuhteiden tuottamat työntötekijät ja mahdollisten kohdemaiden tarjoamien mahdollisuuksien tuottamat vetotekijät. Muuttoliiketutkija Wilbur Zelinskyn mukaan mahdolliset muuttajat tekevät rationaalisia päätöksiä muuttopäätöksiä (muuttavatko ja jos niin mihin) perustuen tunnettuihin suhteellisiin kustannuksiin ja hyötyihin, sekä aineellisiin että ei-aineellisiin. Muuttopäätöksiin vaikuttavat myös monenlaiset hitaustekijät (inertial anchors). Muutto tapahtuu kun muuttamisen nykyhetkeen laskettu netto-odotusarvo on positiivinen. Työntö- ja vetotekijöiden lisäksi muuttoliikkeen suuruuteen vaikuttaa mahdollisten muuttajien määrä.

Työntötekijät voivat olla monenlaisia, mutta pääasialliset tekijät ovat taloudellisia, turvallisuuteen liittyviä ja sosiaalisia. Esimerkiksi Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa työntövoimatekijöitä ovat kituliaasti toimivan talouden aiheuttama työttömyys ja näköalattomuus, matalan intensiteetin sisällissota, sekä Irakissa vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja sorto. Sisällissodat näissä maissa eivät yksinään riitä selittämään muuttoliikettä, koska niissä on myös monia turvallisia alueita joihin lähtijät voisivat halutessaan muuttaa. Kunkinhetkisen taloudellisen jne. tilanteen lisäksi tärkeä työntötekijä on myös suhteellinen kurjistuminen verrattuna aikaisempaan: resurssien puute sellaisen ruokavalion, elämäntyylin, aktiviteettien ja mukavuustekijöiden (esim. palvelujen ostamisen) ylläpitämiseen johon on aiemmin tottunut. Kyse ei ole siis aina nykyisestä "huonosta" vaan myös aiemman "hyvän" puuttumisesta. Voimakas muuttoliike maasta on myös työntötekijä: se luo ilmapiirin jossa maastamuutto nähdään luonnollisena ja houkuttelevana.

Vetotekijöitä on myös monenlaisia. Paremmat työnsaantimahdollisuudet ja korkeammat palkat, parempi sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut (esim. terveydenhoito), poliittinen tai taloudellinen vapaus, asuntojen saatavuus, henkilökohtainen turvallisuus ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä vetotekijöitä. Kohdemaan houkuttelevuutta lisää suuresti sen tarjoamista mahdollisuuksista muuttajien saatavilla oleva tieto, jonka ei tarvitse olla paikkansapitävää muuttopäätöksen aikaansaamiseksi: irakilaisten sosiaalisessa mediassa levisi kesällä 2015 ainakin osittain ihmissalakuljettajien levittämiä liioiteltuja ja osin paikkansa pitämättömiä kertomuksia ja huhuja Suomesta ihmemaana, mikä vaikutti suuresti syksyn 2015 tulija-aaltoon.

Keskeisin syy maahanmuuttoon, ja etenkin muuttokohteen valintaan, on sen tarjoama elintason nousu, joka koostuu tulotason noususta ja kohdemaan yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Mistä muusta syystä esimerkiksi turvapaikanhakijat hakeutuisivat Suomeen tai Ruotsiin, kun he matkalla ovat joutuneet väkisinkin kulkemaan useankin turvallisen maan kautta? Loppuvuoden 2015 muuttoaalto tyhjensi pakolaisleirejä Turkissa ja Libanonissa; näiden asukkaat olivat tietenkin jo valmiiksi turvassa ennen Eurooppaan lähtöään, ja muutkin Turkin kautta Eurooppaan tulijat olisivat voineet valita pakolaisleirillä elämisen niin halutessaan. Tulotason nousun aiheuttaman houkutuksen takia muutto köyhistä maista rikkaisiin on koko ajan lisääntymässä, mutta muutto kehittyneiden maiden välillä polkee suunnilleen paikallaan. Yksi maailman tunnetuimmista muuttoliiketutkijoista, Everett S. Lee, pitää työtä ja tulotasoa tärkeimpänä muuttoliikkeeseen vaikuttavana tekijänä, ja viittaa taloudellisen motiivin hallitsevuuteen kaikessa muuttoliikkeessä. Myös esimerkiksi taloustieteilijä Andres Solimano pitää muuttoliikkeen ensisijaisena määrittäjänä muuton tuomaa taloudellista hyötyä muuttajalle ja hänen perheelleen.

Pääasiallinen syy tuloeroihin rikkaiden ja köyhien maiden välillä on köyhien maiden toimimattomat poliittiset ja sosiaaliset järjestelmät. Nämä toimimattomat järjestelmät pysyvät osittain siitä syystä, että ne ovat osa lähtömaiden paikallisten kulttuurien identiteettejä ja ajatusmaailmaa. Muuttajat pakenevat toimimattomuuden seurauksia mutta tavallisesti tuovat kulttuurinsa mukanaan.

Lähtömaan tulotaso vaikuttaa siten, että muuttaminen köyhästä maasta rikkaaseen edellyttää tiettyä perusvarallisuutta, koska matkustaminen maksaa. Niinpä esimerkiksi Keski-Afrikan Tasavallasta ei ole nähty merkittäviä pakolaisvirtoja Europpaan maassa käydystä raa'asta sisällissodasta huolimatta, koska maan asukkaat ovat yleensä rutiköyhiä.

Mahdollisten muuttajien määrään vaikuttaa lähtömaiden väestön määrä ja rakenne. Useissa maissa korkean syntyvyyden ja laskeneen kuolleisuuden aiheuttama väestönkasvu yhdistyneenä maiden talouden riittämättömään kasvuun on tuottanut lähtömaihin suuren määrän mahdollisia muuttajia jotka kaipaavat parempia taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Irakissa väestönkasvu on luokkaa 600 000 ihmistä vuodessa, ja Syyriassa väestö on kasvanut vuoden 1971 6 miljoonasta nykyiseen 22 miljoonaan; Syyrian voimakas väestönkasvu on tyrehtynyt vasta aivan viime aikoina kasvaneen maastamuuton johdosta.Vaikka väestönkasvu maapallon laajuisesti on saatu lähes pysähtymään, on olemassa maita joissa kasvu on liian suurta taloudelliseen kehitykseen verrattuna. Työntötekijöiden vähenemisestä humanitaarisen maahanmuuton lähtömaissa ei ole merkkejä, sillä niissä ei ole tehty paljoakaan esimerkiksi väestönkasvun hillitsemiseksi tai nuorisotyöttömyyden aisoihin saattamiseksi.

Diaspora tarkoittaa tietystä kulttuuripiiristä, etnisestä ryhmästä tms. lähtöisin olevia ihmisiä jotka ovat säilyttäneet vahvat yhteydet lähtömaahan (ja yleensä sen kulttuurinkin), eivätkä siis tavallisesti ole integroituneet kohdemaahan kulttuurisesti. Diaspora lisää kohdemaan houkuttelevuutta lähtömaassa useastakin syystä. Ensinnäkin diasporan jäsenet kertovat lähtömaassa oleville sukulaisilleen, ystävilleen ja heimolaisilleen kohdemaan korkeasta elintasosta, mikä lisää kohdemaan houkuttelevuutta etenkin jos lähtijöiden tiedot kehittyneistä maista ovat muuten hatarat. Toiseksi diasporan jäsenet voivat lähettää kotimaihinsa rahaa, jota sen saajat voivat käyttää matkaan kohdemaahan. Kolmanneksi kun muuttaja on saapunut kohdemaahan, diasporan jäsenet voivat auttaa häntä monilla tavoilla: rahallisesti, neuvomalla kohdemaan toimintatapoja, avustamalla asioinnissa, majoittamalla jne. Neljänneksi diasporan jäsenet voivat muodostaa sosiaalisen tukiverkoston, joka auttaa vieraaseen maahan muuttanutta myös henkisesti.

Edith: täsmennetty että keskeisin muuttoliikettä määrittävä tekijä on elintason nousu, joka koostuu tulotason noususta ja kohdemaan yhteiskunnan tuottamista palveluista.

[Roope2]

Kun kaikkeen maahanmuuttoon liittyvään positiivisuuteen vedotaan eri alojen professorien tiedoilla / mielipiteillä, niin Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisussa Talous & Yhteiskunta 3/2016 Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma toteaa neutraalisti  seuraavaa:

Kysymys: Onko tämä maahanmuuttajien vastaisuus uutta historiallisesti? Sehän voidaan tietysti rinnastaa juutalaisvastaisuuteen, mutta ei se ole ollenkaan samaa.

Kuisma: Niin, ei se ehkä ole, mutta on siinä ehkä jotain yhteistä. Sanoisin, että kyllä se tietyssä mielessä on ollut hyvin kestävä piirre ihmisyhteisöjen toiminnassa. Jos ajatellaan nykyistä asetelmaa, niin sehän on kauhean yksinkertainen. Jos samaan jonoon tulee lisää ihmisiä ja he ovat vieraita, niin eiköhän ensireaktio ole ilmeinen. Menkää pois, täällä on jonot pitkiä muutenkin. Ollaan vähän peloissaan reviirille tulevia muukalaisia kohtaan. Niin on aina ollut ja oleva. Tästä on viisasta lähteä.

Kysymys: Pelätään,  että  ne  vievät  meidän  työpaikkamme  ja  vielä  meidän  naisemmekin. Raiskaavat  heidät  tai  jotain sellaista.

Kuisma: Aivan. Se on ihan ikiaikainen selkäydinreaktio, joka perustuu tuhansien vuosien kokemukseen. Aina ja kaikkialla on vierasjoukkoon suhtauduttu epäillen, ellei ole heti tapettu tai orjuutettu.

[ike60]

Asiaan 3.4 voisi lisätä todistusaineistoksi seuraavaa.

Kanadassa Fraser Institute on arvioinut 2011, että viimeisten 30 vuoden aikana tulleiden maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen nettotaakka (menot - tulot) oli liittovaltion budjettikaudella 2005-2006 6000 Kanadan dollaria maahanmuuttajaa kohden, ja heistä koituva kokonaistappio Kanadan yhteiskunnalle oli 16,3-23,6 miljardia Kanadan dollaria. Kanada rupesi sittemmin valikoimaan maahanmuuttajia tiukemmin kriteerein, ja tämä alkoi näkyä myös tulijoista koituvassa taloudellisessa taakassa. Vuoden 2011 National Household Survey-tutkimuksen tuloksiin perustuen instituutti arvioi vuonna 2015, että maahanmuuttajista koituva taloudellinen taakka olisi enää 5,329 K$ maahanmuuttajaa kohti. Koska maahanmuuttajien määrä oli kuitenkin samana aikana kasvanut suuresti, heistä yhteiskunnalle koituva taloudellinen nettotaakka kasvoi 20 - 28 miljardiin K$:iin vuonna 2010 ja 27 - 35 miljardiin k$:iin vuonna 2014.

Britanniassa Migration Watch UK arvioi maahanmuuttajien taloudellista vaikutusta kantaväestön hyvinvointiin sekä julkiseen talouteen. (1 ja 2). Instituutin mukaan maahanmuuttajat maksoivat £89.7 miljardia veroja mutta heistä koitui julkiselle taloudelle £106.7 kulut budjettikaudella 2014-15. Päätaakka koitui Euroopan ulkopuolelta tulleista maaanmuuttajista. Muuttajat EEA:n (EU, Norja, Lichtenstein, Islanti) alueelta maksoivat £31.2miljardia veroja, ja aiheuttivat £32.4 miljardin kulut, joten heistä koitunut nettotappio oli £1.2 miljardia. Euroopan ulkopuolelta tulleet maksoivat £58.5 miljardia veroja ja aiheuttivat £74.2 miljardin julkiset mehot, eli heistä koitui £15.7 miljardin nettotappio. Instituutin alustavien tulosten mukaan maahanmuuttajat heikensivät kantaväestön työllisyyttä, ja alensivat heikosti palkattujen sekä palvelualan vähäisen ammattitaidon työtehtävien palkkatasoa myös kantaväestön osalta. Muissa tutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttajien vaikutus bruttokansantuotteeseen henkilöä kohti on mitätön.

Tanskan valtionvarainministeriö (Finansministeriet) on laatinut katsauksen maahanmuuton vaikutuksesta julkiseen talouteen Tanskassa. Maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä nettokustannukset siellä ovat 28 miljardia DKK:ta. Länsimaiden ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien nettokustannukset ovat 33 miljardia DKK. Heidän kustannuksensa vastaavat yli puolta kantatanskalaisilta kerätyistä nettoveroista.

Edit: ne kirjoitusvirheet
Edit2: lisätty linkki alkuperäiseen asiaan 3.4

[ike60]

Asiaan 4.3 voisi vielä lisätä seuraavat tutkimukset.

Artikkelissa

Rutherford A, Harmon D, Werfel J, Gard-Murray AS, Bar-Yam S, Gros A, Xulvi-Brunet R, Bar-Yam Y. Good fences: the importance of setting boundaries for peaceful coexistence. PLoS One, Vol. 9 No. 5 (May 2014)

tarkastellaan miksi Sveitsi on niin rauhallinen, hyvinvoiva ja vakaa maa, vaikka vastaava kielellinen ja uskonnollinen diversiteetti on johtanut konfliktiin ja väkivaltaan muualla. Artikkelin analyysi osoittaa, että Sveitsin rauhallisuus ei johdu integroidusta yhdessäolosta vaan selkeistä maantieteellisistä ja poliittisista rajoista etnisten ryhmien välillä. Maantieteellisiä rajoja ovat vuoret ja järvet, jotka erottavat kielelliset ryhmät fyysisesti toisistaan. Osavaltioiden (kantonien) väliset rajat puolestaan usein erottavat uskonnolliset ryhmät toisistaan. Siellä missä maantieteelliset ja poliittiset rajat eivät riitä, väestöryhmät ovat erottuneet toisistaan omille asuinalueilleen tai sitten elävät riittävän sekoittuneina. Yhdellä alueella vuoristo on matala ja aukkoinen eikä erottanut kielellisiä ryhmiä toisistaan; siellä on ollut merkittäviä väkivaltaisia konflikteja jotka ovat johtaneet Juran kantonin perustamiseen. Tutkijat tekivät samanlaisen analyysin entiselle Jugoslavialle ja havaitsivat, että siellä missä poliittiset rajat eivät osuneet yksiin etnisten ryhmien välisten rajojen kanssa esiintyi laajamittaisia etnisiä väkivaltaisuuksia, mutta siellä missä rajat osuivat yksiin vallitsi rauha.

Tutkimuksessa

Peter Thisted Dinesen, Kim Mannemar Sønderskov. Ethnic Diversity and Social Trust - Evidence from the Micro-Context. American Sociological Review, Vol 80, Issue 3, 2015.

havaittiin käyttäen tanskalaista dataa jossa ihmisten asuinpaikat olivat tarkasti, että etninen diversiteetti lähellä (alle 80 metrin päässä asunnosta) heikensi ihmisten välistä luottamusta, kun karkeammalla maantieteellisellä tasolla luottamuksen väheneminen ei ollut tilastollisesti merkittävää. Kirjoittajat toteavat että tämä saattaa olla selitys miksi joissain tutkimuksissa ei ole havaittu luottamuksen vähenemistä: tarkastelutaso on ollut liian karkea (esim. kuntakohtainen tai valtakunnallinen), jolloin luottamuksen väheneminen ei ole merkittävää kun ihmiset ovat eriytyneet omien etnisten ryhmiensä asuttamille alueille vaikka kokonaisuutena esim. kunnan etninen diversiteetti olisikin suuri.

Tutkimuksessa

Silvia Mendolia, Alex Tosh, Oleg Yerokhin. Ethnic Diversity and Trust: New Evidence from Australian Data. Economic Record, Volume 92, Issue 299, December 2016.

havaittiin että etninen diversiteetti vähentää paikallista luottamusta muttei merkittävästi yleistettyä luottamusta.

Viitaten tuohon Dinesenin ja Sønderskovin artikkeliin esitän hypoteesin, että yleistetyn luottamuksen väheneminen jäi havaitsematta siitä syystä että Mendolian ja kumppaneiden käyttämä data on maantieteellisesti melko karkealla tasolla.

Rebecca Wickes, Renee Zahnow, Gentry White, Lorraine Mazerolle. Ethnic diversity and its impact on community social cohesion and neighborly exchange. Journal of Urban Affairs, Volume 36, Issue 1, February 2014, Pages 51–78.

Tässä australialaistutkimuksessa puolestaan havaitaan, että naapuruston etninen diversiteetti vähentää sosiaalista koheesiota ja naapureiden välistä vuorovaikutusta; väheneminen on tosin pienempää etnisten vähemmistöjen kuin valtaväestön parissa.

Oguzhan G. Dincer. Ethnic diversity and trust. Contemporary Economic Policy, Volume 29, Issue 2, April 2011, Pages 284–293.

Tutkimuksessa havaitaan, että etnisen polarisaation ja luottamuksen välillä on negatiivinen yhteys, kun taas etnisen pirstoutumisen ja luottamuksen välillä on U:n muotoinen yhteys (siis hyvin yhtenäinen ja vastaavasti hyvin pirstoutunut etnisiteetti alueella merkitsevät korkeaa luottamusta).

Edit: selvennyksiä
Edit2: lisätty linkki alkuperäiseen asian 4.3

[diipadaapa]

Humanitaarinen maahanmuutto on syöpä.

Tarviiko tietää enempää..?

[Nikolas]

Suvaitsevaisilta tavallisesti puuttuu käsitys asiasta jota olen pyrkinyt selittämään kirjoitelmassani Kunnolliset ihmiset.

[Kulttuurirealisti]

Mahtava ketju!

Voisiko tämän sivun uusia tietoja ehkä linkittää ensimmäisen sivun postauksiin? Ketjun pidentyessä nämä uhkaavat jäädä piiloon.

... mitä ei nyt ihan lähiaikoina näytä tapahtuvan.

[Jochanan]

No niin! Siis asioita joita jokaisen pitäisi tietää maahanmuutosta.

Olisko tilastoja, kuinka paljon turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen huippuvuoden 2015 (30 000 tulijaa) jälkeen, siis vuosina 2016 ja 2017?

Eli tarkat luvut pöytään, kiitos! En jaksa itse kaivaa ja kun on tämä foorumi kerran. Täällä on varmaan henkilöitä, jotka ovat perillä tulijoiden määrästä vuoden 2015 jälkeen.

Tämä kiinnostaa ihan siitäkin syystä, että minusta tuntuu siltä, että tänne ei oikeastaan enää tule ketään.

[Jouko]

Palautetaanko nyt irakilaiset turvikset kotimaahansa kun sinne on saatu nyt rauha aikaiseksi? Näin niin kuin kuuluisi oikeasti tehdä!

[kenokaula]

2016 tp-hakijoita 5657
2017 tp-hakijoita 2538 (kesäkuun loppuun mennessä)

En puhuisi turvapaikanhakijoiden määrän tyrehtymisestä. Hakijoita tulee kaksinkertaisesti verrattuna vuosiin ennen 2015 rynnistystä. Luvut lähteineen voi penkoa päivittäiset maahanmuuttaja luvut ketjusta. En jaksa linkitellä kännykällä.

[hulaq]

5657 v.2016

Kyllä sinuakin pitäisi nämä lukemat huolettaa joka tapauksessa:

Hakemukset
7/2016 - 6/2017

Yhteensä 106 302

Täältä löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

Maasta poistamis pyyntöjä on vain reilu 16000, joten onhan tuossa nyt ihan perkeleesti ylimäärästä ukkoa / akkaa hakenut tänne lonnimaan firman rahoilla.

[no future]

Täältä löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

Löytyykö linkkiä tuohon "täältä" kohtaan, ja onko siellä eroteltu kansalaisuuksittain sekä lajeittain nuo hakemukset?

[Jochanan]

Hakijoita tulee kaksinkertaisesti verrattuna vuosiin ennen 2015 rynnistystä.

Ei pidä paikkaansa. Tp-hakijoita tuli v. 2016 ainoastaan hivenen yli ennen vuotta 2015 vallinnutta keskiarvoa (3000-4000/v.). Vuonna 2009 tuli jopa enemmän, kuin v. 2016 (5988), joten aika lailla ovat turvapaikanhakijoiden määrät tippuneet. Tänä vuonna mennään jo varmaan alle keskiarvon.

Kannattaa myös muistaa, että yhteensä ulkomaan kansalaisia muuttaa Suomeen huomattavasti enemmän, kuin tp-hakijoita, joista osa on aina myös ihan oikeasti hengenhädässä tai suuressa ahdingossa kotimaassaan. Kannattaisi siis kiinnittää huomio enemmän kaikkiin maahanmuuttajiin (eikä ainoastaan tp-hakijoihin), joita on tullut jo usean vuoden ajan yli 30 000 /v. Heidän joukossaan on varmasti myös paljon lonnijoita.

Tätä pylväsdiagrammia kun katsoo, voi nähdä, että tp-hakijoiden määrä on todellakin tippunut sille tasolle, mitä se oli ennen v. 2015 piikkiä:

[Roope]

Tätä pylväsdiagrammia kun katsoo, voi nähdä, että tp-hakijoiden määrä on todellakin tippunut sille tasolle, mitä se oli ennen v. 2015 piikkiä:

Ei ole tippunut sille tasolle. Ennen vuotta 2015 tulijoita oli keskimäärin vähemmän, ja lisäksi monet heistä olivat Itä-Euroopan turvapaikkaturisteja.

[Jochanan]

Ei ole tippunut sille tasolle. Ennen vuotta 2015 tulijoita oli keskimäärin vähemmän.

Älä hifistele! Sitä paitsi kirjoitin: "hivenen yli ennen vuotta 2015 vallinnutta keskiarvoa".

[Beenari]

Ei ole tippunut sille tasolle. Ennen vuotta 2015 tulijoita oli keskimäärin vähemmän.

Älä hifistele! Sitä paitsi kirjoitin: "hivenen yli ennen vuotta 2015 vallinnutta keskiarvoa".

Hivenen yli (5657 kpl) vakiintunutta keskiarvoa (3000-4000 kpl). Hivenen? Aika mielenkiintoinen tapa määritellä hivenen. 41-88 prosenttia enemmän!!

[Kyklooppi]

Hallitsematon maahanmutto, turvapaikkaturismi tyhjentää valtion kassaa ja silloin se on sinulta pois.
Ei mene montaa vuotta kun olet omillasi, valtio ei enää jeesaa. sitten on turha kiukutella.
Tämä asia on tosi.

[ämpee]

Ehkä tämäkin on asia jonka jokaisen pitäisi tietää maahanmuutosta.
https://www.facebook.com/Avainmedia/videos/1450205831683537/

Rajat kiinni? Egyptiläinen imaamin poika, bestseller-kirjailija ja islam-kriitikko Hamed Abdel Samad on läheltä seurannut Euroopan tilannetta yli 20 vuotta: "Eurooppaan tulevat muslimit eivät sopeudu ja omaksu länsimaista kulttuuria, vaikka poliitikot niin toivovat." Miksi terrori-iskut lisääntyvät, mikä on islamistien tavoite? Katso Hamedin lyhyt haastattelu, joka tehtiin pian Turun tapahtumien jälkeen

Haastattelu on tekstitetty suomeksi.

[Brandis]

^ Vastaavia haastatteluja on olemassa kymmeniä, luultavasti satoja, joissa muslimit itse sanoittavat sen ääneen miksi eivät länsimaalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin sopeudu - siitä huolimatta länsimaissa ei sitä sanomaa uskota, sillä tahdotaan niin kovasti uskoa sen sijaan yksilönvapauteen ja yksilön potentiaaliin tehdä oma valintansa, ja vielä uskotaan, että ihminen tekisi valintansa jotenkin irrallisena olentona juuristaan ja kasvuympäristöstään, ydinarvoistaan.

Tämän ajattelussa olevan perusristiriidan vuoksi on luvassa kerta toisensa jälkeen yllätyksiä.

Toiset (mutta harvat) kasvavat haasteeseen ja pystyvät muuttamaan elämässään suuntaa, mutta yleistä se ei ole.

[Ernst]

^ Vastaavia haastatteluja on olemassa kymmeniä, luultavasti satoja, joissa muslimit itse sanoittavat sen ääneen miksi eivät länsimaalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin sopeudu - siitä huolimatta länsimaissa ei sitä sanomaa uskota, sillä tahdotaan niin kovasti uskoa sen sijaan yksilönvapauteen ja yksilön potentiaaliin tehdä oma valintansa, ja vielä uskotaan, että ihminen tekisi valintansa jotenkin irrallisena olentona juuristaan ja kasvuympäristöstään, ydinarvoistaan.

Tämän ajattelussa olevan perusristiriidan vuoksi on luvassa kerta toisensa jälkeen yllätyksiä.

Toiset (mutta harvat) kasvavat haasteeseen ja pystyvät muuttamaan elämässään suuntaa, mutta yleistä se ei ole.

Länsimaat ovat menestyneet kyetessään muuttamaan aikaisempia ajattelunsa perusristiriitoja. Välillä hitaasti mutta kuitenkin onnistuen lopulta. Miksiköhän tämä islam on mahdotonta nähdä sellaisena kuin se on, sellaisena kun sitä oppia seuraavat varsin avoimesti itsekin sanovat?

Onko selitys se hra Harouelin esille tuoma ihmisoikeususkonto.

[Brandis]

^ Vastaavia haastatteluja on olemassa kymmeniä, luultavasti satoja, joissa muslimit itse sanoittavat sen ääneen miksi eivät länsimaalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin sopeudu - siitä huolimatta länsimaissa ei sitä sanomaa uskota, sillä tahdotaan niin kovasti uskoa sen sijaan yksilönvapauteen ja yksilön potentiaaliin tehdä oma valintansa, ja vielä uskotaan, että ihminen tekisi valintansa jotenkin irrallisena olentona juuristaan ja kasvuympäristöstään, ydinarvoistaan.

Tämän ajattelussa olevan perusristiriidan vuoksi on luvassa kerta toisensa jälkeen yllätyksiä.

Toiset (mutta harvat) kasvavat haasteeseen ja pystyvät muuttamaan elämässään suuntaa, mutta yleistä se ei ole.

Länsimaat ovat menestyneet kyetessään muuttamaan aikaisempia ajattelunsa perusristiriitoja.

Kyllä, ja siksi ehkä oletamme muidenkin olevan yhtä muuntautumiskykyisiä. Mutta ei se ole mitenkään sanottua, että nämä muut edes koskaan tahtovat muuttua tahtomaamme ja olettamaamme suuntaan. Heidän kulttuurinsa mukautuu ympäröiviin olosuhteisiin omien lainalaisuuksiensa kautta.

[Linkster]

^En usko mihinkään mukautumiseen, mikäli muslimeita tarkoitit. Niiden ensisijainen tehtävä on taivuttaa ja alistaa meidät toimimaan islmistisen elämänmenon mukaan.Totalitaristinen hallintamuoto jota joko noudatetaan pilkulleen tai sitten kuollaan.
Tuon islamistiajattelun takia kaikki kotouttamistoimet ja puuhastelut on tuomittu epäonnistumaan jo ennen alkamistaan.
Integroituminen lähtee yksilöstä itsestään, kuten mikä hyvänsä muutos. Ajattelutavan muutos ei islamisteilla ole todennäköinen johtuen vuosisataisesta aivopesusta ja heikosta sivistyksestä.
Islamista eronneiden(kuten muidenkin uskontokulttien) osa on karu.
Tuota sakkia ja heitä tänne haluaviin ei tule käsitellä normaaleiden ihmisten tavoin, sillä heidän ajattelunsa on ideologistista ja täysin verrannollista uskonnolliseen hurmokseen. Siinä ei mikään fakta tai tapahtuma auta. Vaikka se oma suvaitsevainen pää putoaa mestattuna pärekopaan, on syy aina muualla - yhteiskunnassa,vääräuskoisissa, rasisteissa - milloin missäkin.

[Brandis]

Siinä on kokonainen poliittinen järjestelmä [samalla uskonto] ja sen vaikutuspiirissä ollut kulttuuri ammennettu muuttumattomuuden järjestelmästä käsin.

Vaikka ei sillä; kristinusko saisi pitää enemmän kiinni omasta ydinopistaan. Tehdä paluun juurilleen.