Puoluevalinnan tuska

[Rubiikinkuutio]

mutta ehkä jokin yhdistelmä näistä kahdesta voisi toimia.

Käytännössä?

[Vörå]

mutta ehkä jokin yhdistelmä näistä kahdesta voisi toimia.

Käytännössä?

Ymmärtäisin että lähinnä tämä tarkoittaisi toissijaisia ääniä (tai sitten kuten Ranskassa, toisen kierroksen kahden eniten ääniä saaneiden välillä). Irlannissa ja Australiassa muistelisin olevan tälläisiä av-systeemejä (alternative vote). Sopisi itsellekin oikein hyvin antaa esim. kolme ääntä, kun ei näistä nykyisistä mikään vastaa kovin täsmällisesti omia kantojani.

[sr]

Suomen systeemi on minusta siitä vielä erittäin huono, että jotakuinkin kaikki voivat olla kaikkien kaa. Eli hallitusohjelmasta ei oikeastaan vaaleissa edes äänestetä, muuten kuin sangen välillisesti ja lopullinen hallituskokoonpano voi olla viikkojakin vaalien jälkeen täysi arvoitus. Eipä tuo puhdas enemmistövaalikaan toki kovin nerokkaalta näytä, mutta ehkä jokin yhdistelmä näistä kahdesta voisi toimia.

Suomen systeemissä lisää pakkaa sekoittaa vielä se, että äänestäjä antaa äänensä periaatteessa ehdokkaalle, josta tykkää eniten, mutta se voi johtaa sellaisen ehdokkaan läpipääsyn auttamiseen, josta äänestäjä ei tykkää lainkaan. Näin etenkin silloin, jos puolueet eivät vaadi ehdokkailta minkäänlaista sitoutumista vaaliohjelmaan. Lopputuloksena äänestäjä siis äänestää läpi ehdokkaita, joista ei oikeastaan edes tykännyt ja jotka eivät olleet sitoutuneita mihinkään sellaisiin asioihin, joita äänestäjä piti tärkeinä, ja tämän jälkeen sitten nämä valitut kansanedustajat muodostavat hallituksen ohjelmalla, jonka sisällöstä äänestäjällä ei ollut juuri mitään hajua ennen vaaleja. Aika kauas on siis saatu karkoitettua se demokratian perusajatus, että kansa päättäisi asioista.

[sr]

Ymmärtäisin että lähinnä tämä tarkoittaisi toissijaisia ääniä (tai sitten kuten Ranskassa, toisen kierroksen kahden eniten ääniä saaneiden välillä). Irlannissa ja Australiassa muistelisin olevan tälläisiä av-systeemejä (alternative vote). Sopisi itsellekin oikein hyvin antaa esim. kolme ääntä, kun ei näistä nykyisistä mikään vastaa kovin täsmällisesti omia kantojani.

STV, eli single transferable vote välttää sen puhtaan enemmistövaalitavan ongelman, että mukaan tullut lisäehdokas C saa äänestäjät valitsemaan B:n, vaikka heistä enemmistö pitäisi A:ta parempana kuin B. Se ei kuitenkaan vältä muita enemmistövaalitavan ongelmia. Pienilä puolueilla on edelleenkin hyvin vaikea saada ehdokkaita läpi, jos kannatus on jakautunut tasaisesti koko maahan. Paljon vaikeampi kuin suhteellisessa vaalitavassa.

[Vörå]

STV, eli single transferable vote välttää sen puhtaan enemmistövaalitavan ongelman, että mukaan tullut lisäehdokas C saa äänestäjät valitsemaan B:n, vaikka heistä enemmistö pitäisi A:ta parempana kuin B. Se ei kuitenkaan vältä muita enemmistövaalitavan ongelmia. Pienilä puolueilla on edelleenkin hyvin vaikea saada ehdokkaita läpi, jos kannatus on jakautunut tasaisesti koko maahan. Paljon vaikeampi kuin suhteellisessa vaalitavassa.

Mutta käytännössä ääri-suhteellinen vaalitapa johtaa vain sirpaloitumiseen ja heikkouteen päätöksenteossa. Yleensä se yhdistyy jonkinlaiseen äänikynnykseen kuten de facto Suomessakin. Mutta se mikä enemmistövaalitavassa ja sen liudennetuissa versioissa on arvokasta on, että vaalipiiristä yleensä valitaan joko yksi tai vain muutama edustaja, jolloin ehdokkaan ja vaalipiirin välinen yhteys on paljon todellisempi kuin esim. nykyään Suomessa. Minusta voisi hyvin löytää jonkin kompromissin AV:n ja STV:n väliltä, mikä myös yhdistyisi pieniin tai ainakin pienehköihin vaalipiireihin. Emme saa suoraa demokratiaa kuitenkaan (enkä itse sitä haluaisikaan), mutta sen sijaan haluaisin suomalaiseen vaalikampanjaan enemmän läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta etenkin hallituskokoonpanon suhteen. Tällä hetkellä meillä on olennaisesti listavaalit, jota on vain kuorrutettu henkilövaalien piirteillä ja poliittinen kulttuuri on muotoutunut hyvin epämääräiseksi suhteessa hallituksen ja opposition väliseen jakoon. Tähän olisi hyvä saada muutosta, enemmän kuluttajansuojaa.

[sr]

Mutta käytännössä ääri-suhteellinen vaalitapa johtaa vain sirpaloitumiseen ja heikkouteen päätöksenteossa. Yleensä se yhdistyy jonkinlaiseen äänikynnykseen kuten de facto Suomessakin. Mutta se mikä enemmistövaalitavassa ja sen liudennetuissa versioissa on arvokasta on, että vaalipiiristä yleensä valitaan joko yksi tai vain muutama edustaja, jolloin ehdokkaan ja vaalipiirin välinen yhteys on paljon todellisempi kuin esim. nykyään Suomessa.

Periaatteessa enemmistövaalitavan pitäisi tosiaan johtaa tehokkaampaan päätöksentekoon, kun valtaan päässeen puolueen johdolla on selvästi enemmän valtaa kuin suhteellisen vaalitavan tuottaman koalitiohallituksen pääministerillä. Käytännössä tämäkään ei tunnu aina toimivan. USA:ssa touhu on sotkettu presidentin mukaan tuomisella niin, että poliittinen systeemi toimii erittäin tehottomasti. No, jenkkien itsensä mukaan tämä on juuri tarkoituskin, jotta vältetään tyrannia. Parlamentaarisimmissa Britanniassa ja Australiassa tuo toimii paremmin.

Tuosta yhdestä edustajasta per vaalipiiri en nyt ole niin erityisen innoissani. Minulle ainakin on tärkeämpää se, että ne valitut edustajat ovat sitoutuneet siihen puolueen ohjelmaan kuin se, että tiedän tarkasti, kuka se on, joka minua "edustaa".

Minusta voisi hyvin löytää jonkin kompromissin AV:n ja STV:n väliltä, mikä myös yhdistyisi pieniin tai ainakin pienehköihin vaalipiireihin. Emme saa suoraa demokratiaa kuitenkaan (enkä itse sitä haluaisikaan), mutta sen sijaan haluaisin suomalaiseen vaalikampanjaan enemmän läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta etenkin hallituskokoonpanon suhteen. Tällä hetkellä meillä on olennaisesti listavaalit, jota on vain kuorrutettu henkilövaalien piirteillä ja poliittinen kulttuuri on muotoutunut hyvin epämääräiseksi suhteessa hallituksen ja opposition väliseen jakoon. Tähän olisi hyvä saada muutosta, enemmän kuluttajansuojaa.

Pienentämällä suomalaisia vaalipiirejä saataisiin sirpaloitumista jonkun verran vähennettyä säilyttäen silti jonkinlainen suhteellisuus. Toinen vaihtoehto olisi äänikynnys ja sen jälkeen paikkamäärien tasoittaminen jäljelle jääneiden puolueiden välillä niiden äänimäärien suhteessa. Saksassa on kai jokin tämänsuuntainen systeemi. Tämä johtaa "oikean" kokoisiin puolueisiin (toisin kuin brittisysteemissä, jossa ehdoton enemmistö kansanedustajista heltiää luokkaa kolmanneksella äänistä), mutta ei tee paikkajaosta liian sirpaleista. Sen ongelma on tietenkin sitten se, että se paaluttaa vanhojen puolueiden vallan paikoilleen, koska sen pienen vallassa olevan puoluepiirin ulkopuolelta läpipääsy on erittäin vaikeaa. Jos Suomessa olisi ollut esim. 5%:n äänikynnys, ei persuilla olisi ollut yhtään edustajaa ennen vuotta 2011. On epätodennäköistä, että he olisivat viime vaaleissa pystyneet samanlaiseen läpilyöntiin kuin pystyivät. Persuihin liittyen enemmistövaalitavan Britanniassa persujen sisarpuolue UKIP ei saanut viime vaaleissa yhtään edustajaa läpi miljoonasta äänestä huolimatta. Sitten EU-vaaleissa se oli maan suurin puolue.

[Foundation]

Pyysit nimeämään edes yhden ehdokkaan ja esitin kolme. Jos ei kelpaa niin ei. Voit vaikka heittää tikkaa.

NO-MUTTA-KUN-EI-VOI.

Katso lukuja: http://youtu.be/cyhle6U7oNI

Myös vuosiluvut ovat lukuja.

Useimpien kansanedustajien tekemät valtiopäivätoimet mahtuvat yhdelle sivulle, niin Saarakkalalla ne vievät kokonaiset 4 sivua! Jos aikoo äänestää istuvaa tai entistä kansanedustajaa niin kannattaa vähän tarkistaa, mitä hän on saanut aikaan.

Kepu haluaa siirtää keskioluen Alkoon.

[sivullinen.]

Onhan se vaikea valita äänestääkö vihreää liskoa, sinistä liskoa, punaista liskoa vai jonkun muun väristä liskoa. Käytännössä ainoa merkitys valinnalla on vaali-illan tuloslähetysten seuraamiseen syntyvä jännitys: Pääseekö oma lisko 200 parhaan liskon joukkoon? Viihtyisää iltaa näennäisdemokratian parissa.

Jos taas haluaa toimia, kuten kansalaisen demokratiassa kuuluu, miettiikin mitä itse voisi tehdä valtion hyväksi, sen sijaan, että miettisi mitä valtio voisi tehdä sinun hyväksesi. Jos haluat parantaa maanpuolustusta, kehität omia maanpuolustuskykyjäsi, jaat oppejasi ja autat muita suomalaisia kehittämään omia kykyjään ja yhteistyötä. Samoin toimit kaikissa asioissa, joita haluat edistää. Valtio ei ole sinun yläpuolellasi oleva hallintorakennelma, johon sinulla ei ole mitään valtaa; sinä olet valtio. Sinä teet osasi valtion olemassaolosta jokaisena päivänä. Valtio ei ole mitään muuta; ei yhtään mitään muuta. Se on ihmisjoukon tahtotila toimia yhteisen asian puolesta. Kansallisvaltiossa se ihmisjoukko on kansa; koko kansa eikä vain eliitti tai puolue.

Olen ottanut tavaksi päättää kirjoitukseni seuraavin sanoin: En ole huolissani; sosialismin aika on ohi. Teen niin jälleen. Kun ihmiset esittävät toivomuksiaan valtiolle -- aivan kuin se olisi aikuisten joulupukki --, eivätkä ole valmiit itse tekemään mitään valtion eteen, eivätkä sitoutuneet valtioon kuin saajina ja vaatijoina, ei valtio pysty tekemään mitään. Se on tuuliajolla. Kataisen ja Urpilaisen hallitus kaatui saamatta aikaan yhtään mitään. Stubb ja Rinne eivät saa aikaan yhtään enempää. Heitä rahasi toivomuskaivoon -- mihin tahansa tai vaikka kiven koloon. Ainoa mitä saat vastineeksi on oikeuden toivoa. Jos näet tähdenlennon, ja toivot, toiveesi saattaa jopa toteutua; jos käyt uurnilla, ja toivot, ja siinä kaikki, olet jo kaiken toivosi heittänyt.

Are you a commie, or a citizen?

[kelloseppä]

...
Jos taas haluaa toimia, kuten kansalaisen demokratiassa kuuluu, miettiikin mitä itse voisi tehdä valtion hyväksi, sen sijaan, että miettisi mitä valtio voisi tehdä sinun hyväksesi. Jos haluat parantaa maanpuolustusta, kehität omia maanpuolustuskykyjäsi, jaat oppejasi ja autat muita suomalaisia kehittämään omia kykyjään ja yhteistyötä.
...

Mm. tämmöistäkö videolla näkyvää, mahdollisesti myös koko perheen voimalla suoritettavaa, toimintaa nim. sivullinen kenties tarkoittaa? En tarkoita videossa näkyvän toiminnan fyysistä ilmenemismuotoa, vaan sen takana piileviä sinänsä hyvin abstrakteja tavoitteita, kuten esim. "mitä itse voisi tehdä valtion hyväksi" ja "kehität omia ...kykyjäsi, jaat oppejasi ja autat muita ... kehittämään omia kykyjään ja yhteistyötä". Ainakin videon ihmiset tekevät aivan itse jotakin ja yhdessä, sen sijaan, että vaativat valtiota tekemään jotain puolestaan, vaikka videon touhu ssinänsä aattaa vaikuttaa hivenen oudolta meidän silmiimme.

https://www.youtube.com/watch?v=aUSJitz2Z4Y

[Numeronuiva]

Toinen vaihtoehto olisi äänikynnys ja sen jälkeen paikkamäärien tasoittaminen jäljelle jääneiden puolueiden välillä niiden äänimäärien suhteessa. Saksassa on kai jokin tämänsuuntainen systeemi. Tämä johtaa "oikean" kokoisiin puolueisiin (toisin kuin brittisysteemissä, jossa ehdoton enemmistö kansanedustajista heltiää luokkaa kolmanneksella äänistä), mutta ei tee paikkajaosta liian sirpaleista.

Menee offtopicin puolelle, mutta juuri tämä pitäisi ottaa käyttöön. Olen tutkinut huomattavasti suomalaista vaalijärjestelmää ja nyt kun maassa on neljä (keski)suurta puoluetta, on olemassa vaara että vaaleissa eniten ääniä saanut puolue ei saa eniten paikkoja eli ei myöskään käynnistä hallitusneuvotteluja. Tämä oli lähellä jo jytkyvaaleissa, jossa kolmen suurimman ääniosuudet olivat hyvin lähellä toisiaan. Järjestelmä suosii paitsi suuria puolueita, myös niitä joiden kannatus on jakautunut hyvin epätasaisesti (RKP, Keskusta) ja niitä jotka menestyvät parhaiten pienimmissä vaalipiireissä (SDP, Keskusta). Perussuomalaisia hieman haittasi muihin nähden se, että kannatus oli jakautunut tasaisesti kautta maan. Tulevissa vaaleissa on mahdollista, että kristillisdemokraatit putoavat 2-3 edustajaan, vaikka kannatus jäisi vain hieman alle 4 %:n.

Jonkinlainen valtakunnallinen äänikynnys täytyisi sitten olla, ettei jokainen marginaalinen kommunisti- tai muu sekopuolue nouse heti eduskuntaan. Niin kauan kun RKP hallitsee kabineteissa, ei kynnystä suostuttaisi nostamaan 2 %:sta, ja sirpaleisuusongelma jää ennalleen.

[Rubiikinkuutio]

Jonkinlainen valtakunnallinen äänikynnys täytyisi sitten olla, ettei jokainen marginaalinen kommunisti- tai muu sekopuolue nouse heti eduskuntaan.

En ymmärrä miten tämä on ongelma? Jos yksittäinen ääliöpuolue saa pienen kannatuksen, niin miksei se voisi saada sitä edustajaansa? Pelkäätkö, että se edustaja tekee suomesta kommunistisen? Kaikki keinotekoiset äänikynnykset ovat epädemokraattisia ja täysin turhia.

Ja ei. Jos sinne pääsee demokraattisesti pari hörhöä joita kansa oikeasti kannattaa, niin jos sen takia ei saada enemmistöhallitusta, niin sitä ei silloin kuulukkaan saada. Sitä on demokratia.

[Antti Moisander]

Jonkinlainen valtakunnallinen äänikynnys täytyisi sitten olla, ettei jokainen marginaalinen kommunisti- tai muu sekopuolue nouse heti eduskuntaan. Niin kauan kun RKP hallitsee kabineteissa, ei kynnystä suostuttaisi nostamaan 2 %:sta, ja sirpaleisuusongelma jää ennalleen.

Sopiiko sinun mielestäsi äänikynnys demokratiaan? Median jakama näkyvyys ja tukipolitiikka takaavat kyllä sen, että pienillä on tarpeeksi vaikeaa nousta eduskuntaan. Ei sitä tarvitse varmistaa millään keinotekoisella äänikynnyksellä. Viimeksi eduskunnassa kävi kääntymässä Risto Kuisma Remonttiryhmän riveissä vuonna 1999. Silloin 1% valtakunnallinen kannatus riitti yhteen edustajaan ja mielestäni se on ihan kohtuullista.

RKP on ainoa puolue jonka kannatus pysyy äänestäjäkunnan myötä vakiona joten se pyörii siellä 4% kieppeillä, joten kyllä äänikynnyksen voisi nostaa sinne Ruotsin tasoon. Kun eduskunta pohti aikoinaan äänikynnystä, jopa kristillisdemokraatit olivat hankkeessa mukana, vaikka silloin pohditun kynnyksen myötä heillä olisi ollut todellinen riski tippua eduskunnasta.

[Simon Elo]

Mikään puolue ei ole täydellinen, mutta itseäni äänestän:

Minä säästäisin maahanmuutosta

- Esimerkiksi töihin on tervetullut, mutta humanitaarista maahanmuuttoa on vähennettävä

- Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä

- Vankeusrangaistuksiin tuomitut ulkomaalaiset on karkotettava

Verorahat Suomen hyväksi

- Alle tuhannen euron kuukausitulot verovapaaksi ja myös keskituloisten verotusta on vähitellen kevennettävä

- Yritysten liiketoiminnan alv-alaraja 50 000 euroon, lakiin henkilökohtainen konkurssi ja Viron yritysveromalli

- Joko Kreikan tai Suomen on aika jättää euro

- Nykymuotoinen kehitysapu on lopetettava

Hoivapalvelut kuntoon

- Sairaan- ja vanhustenhoitoon lisää resursseja

- Eläkkeiden ostovoimaa on elvytettävä

- Mielenterveysongelmia on ennaltaehkäistävä

- Omaishoidon tuen maksaminen kunnilta Kelalle

Enemmän vapautta

- A-olut ja viini ruokakauppoihin

- Autovero on poistettava

- Kotihoidon tuen jako vanhempien itse päätettäväksi

- Kieliopintoihin valinnanvapaus eli pakkoruotsi pois

https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/simon-elo

Kyllä perussuomalaisilta löytyy joka vaalipiiristä jokaiselle sopiva ehdokas äänestettäväksi.

[Markkanen]

Poliitikkaan mahtuu aina kauniita lupauksia. Kansa ei sisäistä sitä faktaa, että yksittäinen kansanedustaja ei ole yhtään mitään muuta kuin suupaltti ja omien etujensa ajaja. Nämä "parlamenttihanhet" katsovat aina ylöspäin mistä se liksa tulee. Alaspäin katsotaan vain vaalien alla. Suuret päätökset tehdään kabineteissa turvassa medialta ja kansanedustajilta. Ikävää on viellä se, että nämä parlamenttiluteet äänestää puolueen käskyn mukaan ja puoluekuri estää indiviulalismin. Siksi kansanedustajan ei tarvitse tietää politiikasta sen enempää kuin mitä sika ymmärtää hopealusikasta.
Sitten kun puolueen asiat menevät huonosti niin nämä luteet putoavat turvallisesti seuraavaan lämpimään petiin ja homma jatkuu. Tämä on mahdollista koska maan korkeinta päätösvaltaa käyttävät eivät ole mistään vastuussa tekemisistään.Sanat vastuu, isänmaallisuus ja moraali ei kuulu lutikoiden sanavarastoon.

[Numeronuiva]

Rubiikinkuutiolle ja Moisanderille: Jatkoin lähinnä siitä, mitä aikaisemmat kirjoittivat puoluekentän liiasta sirpaloituneisuudesta. Eduskunnassa on kyllä ollut hyviä vaaleissa valittuja pienpuolueita kuten Nuorsuomalaiset ja aikoinaan itse Perussuomalaisetkin. Muutaman vuoden päästä mahdollisesti Muutos. Sitten taas esim. Tampereella ja Helsingissä on aina tietty määrä kuntalaisia jotka äänestävät vaaleista toiseen sen yhden kaupunginvaltuutetun SKP:sta, jolla ei ole mitään kasvupotentiaalia. Vaikuttaa kuitenkin sen minkä pystyy.

Ehkä sitten kuitenkin 1-2 % äänikynnys riittäisi, jolla tulisi jo 2-4 kansanedustajaa. Joka tapauksessa tällainenkin tasauspaikkajärjestelmä olisi oikeudenmukaisempi ja uusille pienpuolueille ehdottomasti helpompi kuin nykyjärjestelmä, jossa eduskuntaan on mahdollista saavuttaa paikka vain erittäin kilpaillulla Uudellamaalla. Näin mahdollisuudet eivät ole sidottuina maakuntiin vaan kaikkialla maassa annetut äänet ovat yhtä arvokkaita. Puoluekentän sirpaloituneisuuta nykyisestä se ei kuitenkaan vähentäisi ellei kynnystä nosteta 4 %:n tuntumaan, ja nykypiirien hajottamisen kannalla en ole missään tapauksessa.

[Taimen]

Ainakin toistaiseksi on oltu varsin hiljaa konkreettisista sopeuttamistoimista, millä alijäämän voisi saada alkuun alle 1% BKT:sta. Kaikilla on kyllä tieto siitä, mistä on leikattu liiaksi.

Antaisin sille puolueelle pisteet, joka tulee ensimmäisenä rehellisellä sopeuttamisohjelmalla ulos.

[huhha]

STV, eli single transferable vote välttää sen puhtaan enemmistövaalitavan ongelman, että mukaan tullut lisäehdokas C saa äänestäjät valitsemaan B:n, vaikka heistä enemmistö pitäisi A:ta parempana kuin B. Se ei kuitenkaan vältä muita enemmistövaalitavan ongelmia. Pienilä puolueilla on edelleenkin hyvin vaikea saada ehdokkaita läpi, jos kannatus on jakautunut tasaisesti koko maahan. Paljon vaikeampi kuin suhteellisessa vaalitavassa.

Tämä ehdotus kyllä vain lisää sirpaloituneisuutta, mutta:

Siirtoäänivaali + usean mandaatin vaalipiiri on ainoa oikea tapa järjestää vaalit. Tällä hetkellä puolueet ehdokasvalinnoillaan tosiasiallisesti päättävät, keillä ehdokkailla on mahdollisuus päästä läpi. Tällainen valta ei missään tapauksessa kuulu puolueille, vaan kansalle. Siirtoäänivaali myös korjaa nykyisen systeemin ominaisuuden, jossa oma ääni voi auttaa epämieluista saman puolueen ehdokasta.

Myös vapaaehtoinen listavaali voidaan liittää järjestelmään, jos mummot haluavat äänestää puoluetta.

[huhha]

- Esimerkiksi töihin on tervetullut, mutta humanitaarista maahanmuuttoa on vähennettävä

Tuota, minun puolestani kuka tahansa töihin tuleva ei kyllä ole tervetullut, jos aikoo jäädä vähänkin pitemmäksi aikaa. Tulijan pitäisi olla melko kovapalkkainen, jotta hän maksaisi oman osansa menoista. Luokkaa 40-45 k vuositulot vähintään. Persut voisivat aivan hyvin vaatia tämän tai hieman korkeammankin tulotason saatavuusharkinnasta luopumisen ehdoksi. Vastaanväittäjät eivät voi enää vedota pulaan "asiantuntijoista". Olisi myös plussaa, jos tulija olisi assimiloituvaa sorttia. Esim. venäläistenkin kanssa on vähän niin ja näin.

Laki on ihmistä varten, ei ihminen lakia. Suomen talous on suomalaisia varten.

Lisää syitä työperäiskriittisyyteen: http://hommaforum.org/index.php/topic,98642.msg1803039.html#msg1803039

[Oami]

Hallitusohjelman tulee olla sellainen, että jokainen hallitukseen menevä puolue voi sen hyväksyä. Sen jälkeen, kun se on kirjoitettu, ei hallitus voi enää alkaa sisäisesti äänestyttämään siinä kirjatuista asioista, koska tietenkin jokainen hallitukseen lähtenyt puolue on lähtenyt sinne sillä mielellä, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni.

Ei hallitusohjelmaa tarvitse noudattaa. Ks. perustuslain 29 §.

Periaatteessa olisi tietenkin mahdollista kirjoittaa mitäänsanomaton hallitusohjelma ja sitten toimia niin kuin ehdotat, mutta se tekisi touhusta kyllä aika lailla isojen puolueiden dominointia. Lisäksi se poistaisi poliittisesta päätöksenteosta juuri sen suunnilleen ainoan asian, mikä edustuksellisessa systeemissä on hyvää, eli asioista voidaan neuvotella. Jos kaikki asiat vietäisiin eduskuntaan, jossa niistä äänestettäisiin puhtaalta pöydältä, ei mikään puolue voisi tinkiä itselleen vähäpätöisestä asiasta saadakseen läpi itselleen tärkeän asian.

Ei se ole hyvää, se on pahaa.

Ei asioista tarvitse neuvotella eikä niitä varsinkaan tarvitse koplata keskenään. Jos jotain asiaa kannattaa enemmistö, se enemmistö vie sen läpi eikä tarvitse siihen mitään neuvotteluja. Jos jotain asiaa ei kannata enemmistö, sen ei kuulukaan mennä läpi.

Tämä nykyinen konsensushakuisuus on politiikan syöpä.

[sr]

Hallitusohjelman tulee olla sellainen, että jokainen hallitukseen menevä puolue voi sen hyväksyä. Sen jälkeen, kun se on kirjoitettu, ei hallitus voi enää alkaa sisäisesti äänestyttämään siinä kirjatuista asioista, koska tietenkin jokainen hallitukseen lähtenyt puolue on lähtenyt sinne sillä mielellä, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni.

Ei hallitusohjelmaa tarvitse noudattaa. Ks. perustuslain 29 §.

En tiedä, mitä koitat sanoa. Tietenkään hallitusohjelma ei ole juridisesti, vaan poliittisesti sitova paperi. Hallitus pysyy kasassa, koska kaikki sen osapuolet luottavat siihen, että se ajaa hallitusohjelmassa kirjattuja asioita. Jos tästä livetään, tietenkin ne, jotka näkevät tulleensa huiputetuiksi, lähtevät hallituksesta ja jos tämä johtaa siihen, että hallituksen kannatus putoaa alle 50%:n, se todennäköisesti kaatuu luottamusäänestyksessä.

Periaatteessa olisi tietenkin mahdollista kirjoittaa mitäänsanomaton hallitusohjelma ja sitten toimia niin kuin ehdotat, mutta se tekisi touhusta kyllä aika lailla isojen puolueiden dominointia. Lisäksi se poistaisi poliittisesta päätöksenteosta juuri sen suunnilleen ainoan asian, mikä edustuksellisessa systeemissä on hyvää, eli asioista voidaan neuvotella. Jos kaikki asiat vietäisiin eduskuntaan, jossa niistä äänestettäisiin puhtaalta pöydältä, ei mikään puolue voisi tinkiä itselleen vähäpätöisestä asiasta saadakseen läpi itselleen tärkeän asian.

Ei se ole hyvää, se on pahaa.

Ei asioista tarvitse neuvotella eikä niitä varsinkaan tarvitse koplata keskenään. Jos jotain asiaa kannattaa enemmistö, se enemmistö vie sen läpi eikä tarvitse siihen mitään neuvotteluja. Jos jotain asiaa ei kannata enemmistö, sen ei kuulukaan mennä läpi.

Tästä olemme keskustelleet jo aiemmin. Harvalla ihmisellä on kaikkiin asioihin kanta "tämä on minulle hyvin tärkeä asia, ja kannatan siinä kantaa X ehdottomasti". Yleisempää on se, että monet asiat ovat ihmisille suht vähäpätöisiä ja niissäkään, joita he pitävät tärkeinä, heillä ei välttämättä ole ehdotonta kantaa. Tämä johtaa siihen, että neuvotteluilla on mahdollista saada kaikkien tai ainakin suuren enemmistön kannalta parempi ratkaisu kuin kylmällä äänestyksellä. Juuri tästä syystä esim. perheissä hyvin harvoin käytetään demokratiaa asioista päättämiseen.

Minusta tuntuu, että kannatat absoluuttista demokratiaa vain siksi, että se on täsmällisesti määritelty (tosin siinäkin joudutaan omiin ongelmiin sitten kysymysten asettelun kanssa) haluamatta ajatella sitä, että ihmisten kannat harvoin ovat binäärisiä. Otetaan vaikkapa tämä tämän ketjun aihe, eli puoluevalinta. Sanotaan, että minun eteeni lyötäisiin puoluelista ja käskettäisiin äänestämään jokaisen puolueen kohdalla, haluanko sen hallitukseen vai en. No, voin tietenkin tuon rastituksen tehdä, mutta tällä tavoin asiaa minulta kysyttäessä jää erottelematta kokonaan se, kuinka paljon mitäkin puoluetta sinne haluan. On vain mielivaltainen raja "haluan" tai "en halua".

Tämä nykyinen konsensushakuisuus on politiikan syöpä.

Konsensus on eri asia kuin neuvottelu. Neuvotteluissa osapuolet yleensä antavat periksi itselleen vähäpätöisten asioiden kohdalla saadakseen läpi itselleen tärkeitä asioita. Konsensuksessa kaikkien pitää kannattaa kaikkia päätöksiä. Tällä tavoin ei tosiaan yleensä saada mitään päätöksiä aikaiseksi.

[Foundation]

Konsensus on eri asia kuin neuvottelu. Neuvotteluissa osapuolet yleensä antavat periksi itselleen vähäpätöisten asioiden kohdalla saadakseen läpi itselleen tärkeitä asioita. Konsensuksessa kaikkien pitää kannattaa kaikkia päätöksiä. Tällä tavoin ei tosiaan yleensä saada mitään päätöksiä aikaiseksi.

Siis politiikanteossa syöpä, koska neuvottelemalla konsensukseen, koska konsensushakuisuus.

[Oami]

En tiedä, mitä koitat sanoa. Tietenkään hallitusohjelma ei ole juridisesti, vaan poliittisesti sitova paperi. Hallitus pysyy kasassa, koska kaikki sen osapuolet luottavat siihen, että se ajaa hallitusohjelmassa kirjattuja asioita. Jos tästä livetään, tietenkin ne, jotka näkevät tulleensa huiputetuiksi, lähtevät hallituksesta ja jos tämä johtaa siihen, että hallituksen kannatus putoaa alle 50%:n, se todennäköisesti kaatuu luottamusäänestyksessä.

Jos enemmistö haluaa hallituksen kaatuvan, olkoon sitten niin. Haitanneeko tuo?

[Brandis]

Jaan tuskasi, Kaptah.

Puoluevalinta ei ole itsestään selvää minullekaan - tosin sillä erotuksella, että Perussuomalaisten kanta avioliittolain suhteen vastaisi omaani. Mutta asioiden painotukset eivät ehkä vastaisi.

Tällä hetkellä koen tärkeimmäksi asiaksi yrittäjyyden esteiden purkamisen. Plussaa olisi sekin, miten Kokoomus ajaa sinnikkäästi perintöveron poistamista. Pohdin valintaani myös Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä, tällä hetkellä olen kallistunut enemmän Kokoomuksen suuntaan (huolimatta Stubb:ista, jolle ääneni ei todellakaan olisi mikään luottamuslause).

[Nikolas]

Pohdin valintaani myös Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä, tällä hetkellä olen kallistunut enemmän Kokoomuksen suuntaan (huolimatta Stubb:ista, jolle ääneni ei todellakaan olisi mikään luottamuslause).

Ilmeisesti kaipaat sellaista puoluetta ja vaihtoehtoa, jossa olisi Perussuomalaisten ja Kokoomuksen hyvät puolet ilman kummankaan huonoja. Ymmärrän hyvin. Tosin minulle ei taitaisi riittää sittenkään. Pitäisi olla vielä lisää oikeita asioita tavoitelistan päällimmäisinä.

[Nuiva kansalainen]

Minulle puoluevalinta on jo vuosia ollut itsestäänselvyys. On vain yksi vakavasti otettava puolue, jolla on perusarvot kohdallaan ja joka tekee järkeen perustuvaa politiikkaa esim. maahanmuuttoasioissa - perusssuomalaiset. Valintaa on tietysti omalta osaltaan helpottanut Halla-ahon, Terhon ja Immosen kaltaiset hienot miehet.

[Taimen]

Edellisen viikon tärkeimmät keskusteluaiheet pistää myös masentamaan. Näin lähellä vaaleja kelpaisi keskittyä muuhun kuin keskiolueen ja kansanedustajien palkkoihin.

[Brandis]

Edellisen viikon tärkeimmät keskusteluaiheet pistää myös masentamaan. Näin lähellä vaaleja kelpaisi keskittyä muuhun kuin keskiolueen ja kansanedustajien palkkoihin.

Pakollista sijaistoimintaa Suomen politiikassa. Katsos kun aina kun keskustellaan tärkeistä asioista, on vaarana, että joku loukkaantuu. Kun ei sanota mitään tärkeää suuntaan tai toiseen, säilytetään harmonia ja hyvä mieli, ja ennen kaikkea poliittiset voimasuhteet galluppien mukaisella tasolla.

Saas nähdä koska tämä harmonia rikkoutuu. Ennemmin tai myöhemmin on nostettava pöydälle ne kipeätkin asiakysymykset.

[Martin]

Valintaa on tietysti omalta osaltaan helpottanut Halla-ahon, Terhon ja Immosen kaltaiset hienot miehet.

Jep. Täältä tulee taas ääni Immoselle.

[Tunkki]

Jep. Täältä tulee taas ääni Immoselle.

Samoin.

[JR]

Minä äänestän Kepua, olen seurannut politiikkaa niin pitkään, että en jaksa olla lapsellinen. Kepu on puolue, missä on pakko kuunnella kenttää ja missä kenttä aika helposti pistää miehet ja naiset vaihtoon. Suurin osa teistä ei ymmärrä politiikasta mitään. Äänestäkää silti.