Nasima Razmyar: Voimme valita, kuolevatko hädänalaiset vai eivät

[Make M]

Nazima voisi itsekin pelastaa monta hädänalaista kuolemalta lahjoittamalla kansanedustajan palkkansa avustusjärjestöille.
Montako hädänalaista luulette Naziman pelastavan kuolemalta omilla rahoillaan.

Tämä on tärkeä pointti. Kehitys- ja pakolaisavun rahanlähteiden olisi yhä enenevässä määrin - ja lopulta kokonaan - oltava vapaaehtoispohjaisia. Vapaaehtoisessa auttamisessa punnitaan todellinen auttamishalu ja -kyky. Hyväntekijän viittaa ei enää saisikaan Nasiman tavoin puettua ylleen vaatimalla muita kustantamaan niitä avustushankkeita, jotka eivät kohdistu suomalaisiin.

[odir34r55]

Suomen arvovalinta on syytä suhteuttaa EU:n toimintaan. Euroopan parlamentin puhemies Martin Schultz suhteutti eurooppalaisten sosialidemokraattien kokouksessa johon osallistuin tällä viikolla asiaa näin: koko Välimeren pakolaistilanne voitaisiin ratkaista rahalla, joka käytettiin eurokriisin aikana yhden pankin pelastamiseen. Siis vain yhden. Euroopalla, Suomi mukaan lukien, on varaa estää ihmisten hukkuminen, hyväksikäyttäminen ja hädän lisääntyminen. On vain tehtävä oikea arvovalinta.

Näiden ihmisten auttaminen on tärkeä asia ja myös Suomen on syytä osallistua siihen. Huolimatta talousvaikeuksistaan Suomi on edelleen varakas maa verrattuna useimpiin muihin valtioihin - se pystyy irrottamaan rahaa joihinkin asioihin, ainakin vähän. Esimerkiksi autoveroa on alennettu noin 200 miljoonaa euroa, vaikka siihen ei ollut mitään pakottavaa taloudellista syytä. On myös mielestäni Nazimalta hyvä vertaus ottaa esille tällainen epäsuhta: pankkien pelastamiseen ollaan valmiita laittamaan rahaa, mutta pakolaiskriisiin ei. Ihmishenkien pelastaminen onkin sellainen asia, johon ei olisi syytä suhtautua kevyesti.

On mielenkiintoista, että tietynlaiset "äärioikeistolaiset" ihmiset usein korostavat puheissaan sitä, että Suomella ei ole 'velvollisuutta' ottaa vastaan tällaisia ihmisiä eikä auttaa siitä. He mainitsevat usein myös, ettei meidän pitäisi tuntea 'syyllisyyttä' heidän kohtalostaan. Tietynlaisen psykologisen lähestymistavan omaksunut ihminen voisi tällaisesta hyvin voimakkaasta jonkun asian toistelusta esittää hypoteesin, että pohjimmiltaan nämä ihmiset itse asiassa kärsivät tietynlaisesta voimakkaasta syyllisyydentunnosta. Se on ehkä ollut hyvin voimakas varsinkin lapsuudessa tai nuoruuden jossakin osassa, jonka jälkeen sitä vastaan koetaan "reaktionmuodostusta", mikä näkyy esim. poliittisissa mielipiteissä. Tämä on vain yksi mahdollinen selitystapa. Voisin vielä omalta kohdaltani sanoa, että en usko, että meidän pitäisi tuntea tuosta pakolaiskriisistä syyllisyyttä enkä myöskään usko, että meillä olisi jonkinlainen objektiivisesti olemassa oleva velvollisuus auttaa näitä ihmisiä, mutta kannatan silti heidän auttamistaan.

On sydäntä särkevää nähdä dokkareita esim. Intiasta, jossa lapset elävät -- ja kuolevat -- kaatopaikoilla ja jäteojissa. Mutta mitä me voimme tehdä? Emme juuri mitään. Vaikka jokainen aikuinen suomalainen ottaisi huoltaakseen yhden intialaislapsen, ongelma tuskin loppuisi.

Useat ihmiset lahjoittavat tilinsä kautta esim. 20 euroa kuukaudessa esim. Unicefille, joka sitten auttaa ihmisiä kehitysmaissa. Sillä avulla on mahdollista jonkin verran parantaa hädänalaisten ihmisten asiaa, eikö vain? On siis mielestäni paikkansapitämätöntä sanoa, että emme voisi auttaa näitä ihmisiä. On myös mielestäni absurdia sanoa, että ei olisi olennaista auttaa yhtä intialaislasta vain siksi, että se ei auta maan köyhyysongelmaa kokonaisuutena. Itse asiassa eräs sukulaiseni on ollut sitä mieltä, että vastustaa ruoka-apua, koska seuraavaksi on "kymmenen suuta ruokittavana" - eli käytännössä kannattaa nälkään kuolemisen sallimista, jottei nälkään kuoleva tekisi lisää ihmisiä maailmaan.

Eurooppalaiset alukset käyvät pelastamassa näitä verenisiirtolaisia ihan Libyan rannikon tuntumassa. En tiedä, miten pitkälle EUroopan vastuu ulottuu hädänalaisten hengissäpysymisen suhteen. Itse olisin valmis ulottamaan sen Afrikan matereelle asti, noin 500 metriä rannasta. Loppuisi se hukkumalla kuolon vaara, josta lauloi musta Saarakin pien neekerlapsi hyvillään. Tosin kuolonvaaran uppiniskaiselle merelle hinkuavalle aiheuttaisi konekiväärit ja miinat.

Tämä kirjoittaja siis ikään kuin ehdottaa, että annetaan ihmisten hukkua? Eikö se ole epämoraalista? Kannattaako hän myös sitä, että veneillä tulevia siis ammutaan kuoliaaksi?

[Malla]

Ihmishenkien pelastaminen onkin sellainen asia, johon ei olisi syytä suhtautua kevyesti.

En usko, että kovinkaan moni, täälläkään, suhtautuu siihen kevyesti. Ei myöskään ihmissalakuljetukseen, jota pelastusoperaatiot tukevat myös taloudellisesti.

Oleellinen kysymys on mielestäni se, mitä on tehtävissä väestöräjähdykselle. Muinoin selitettiin, että kehitysapu ehkäisee sitä, koska hyvinvoinnin kasvaessa perheisiin hankitaan vähemmän lapsia. Ei siltä näytä: monissa maahanmuttajaperheissä on paljon lapsia.
Olisi kiinnostava tietää, missä maissa kehitysapu on hillinnyt väestönkasvua ja miten. Nykyisellään kehitysapu näyttää sekavalta ja suunnittelemattomalta.

[elven archer]

Näiden ihmisten auttaminen on tärkeä asia ja myös Suomen on syytä osallistua siihen.

Minä voin hyväksyä ajatuksen auttamisesta, mutta en voi hyväksyä sitä, että se tarkoittaa loppumattomien oireiden hoitamista erittäin kalliisti itse sairauden sijaan. Mistä ihmeestä sinäkin voit ammentaa tuon moraalisen ylemmyytesi tukiessasi toimintaa, joka on käsittämätöntä resurssien haaskausta? Ja enemmän, tuo toiminta pitää yllä itse sairautta, koska se viestittää valkosoluille, että karatkaa, paetkaa, älkääkä taistelko tautia vastaan.

On myös mielestäni Nazimalta hyvä vertaus ottaa esille tällainen epäsuhta: pankkien pelastamiseen ollaan valmiita laittamaan rahaa, mutta pakolaiskriisiin ei. Ihmishenkien pelastaminen onkin sellainen asia, johon ei olisi syytä suhtautua kevyesti.

En ollut samaa mieltä pankkien tappioiden sosialisoimisesta (jota myös SDP ajoi, mikähän on Nasiman kanta asiaan?), mutta siinä kuitenkin motiivina oli pelastaa se järjestelmä, joka pumppaa rahaa vaikkapa myös niiden ihmiselämien pelastamiseen. Että kannattaa pitää tuo mielessä aina hurskastelun halun iskiessä.

Tietynlaisen psykologisen lähestymistavan omaksunut ihminen voisi tällaisesta hyvin voimakkaasta jonkun asian toistelusta esittää hypoteesin, että pohjimmiltaan nämä ihmiset itse asiassa kärsivät tietynlaisesta voimakkaasta syyllisyydentunnosta.

Kaikenlaista voi päättää. Maa on kuu. Taivas on maa. Todellisuudessa asiaa korostetaan, koska mitäpä esimerkiksi tuo Naziman kirjoitus esittää perusteluiksi auttaa? Niin. Sitä velvollisuutta, eikä yhtään mitään muuta. Eli mistähän johtuu, että "äärioikeistolaiset" vastaavat siihen omalla mielipiteellään, joka ilmeisesti on myös se, mikä tekee heistä "äärioikeistoa", jos ei jopa äärioikeistoa.

Se on ehkä ollut hyvin voimakas varsinkin lapsuudessa tai nuoruuden jossakin osassa, jonka jälkeen sitä vastaan koetaan "reaktionmuodostusta", mikä näkyy esim. poliittisissa mielipiteissä. Tämä on vain yksi mahdollinen selitystapa. (Voisin vielä omalta kohdaltani sanoa, että en usko, että meidän pitäisi tuntea tuosta pakolaiskriisistä syyllisyyttä enkä myöskään usko, että meillä olisi jonkinlainen objektiivisesti olemassa oleva velvollisuus auttaa näitä ihmisiä - mutta kannatan silti heidän auttamistaan.)

Diipa daapa. Mitäpä, jos pysyisimme todellisuudessa villin spekulaation toisista sijaan?

[ämpee]

On mielenkiintoista, että tietynlaiset "äärioikeistolaiset" ihmiset usein korostavat puheissaan sitä, että Suomella ei ole 'velvollisuutta' ottaa vastaan tällaisia ihmisiä eikä auttaa siitä. He mainitsevat usein myös, ettei meidän pitäisi tuntea 'syyllisyyttä' heidän kohtalostaan.

Jos suhtautuu noihin "venepakolaisiin" järjellä eikä tunteella, niin tekeekö se "äärioikeistolaiseksi" ?
Mielestäni ei tee, tekeepähän vain rationaaliseksi tilanteen suhteen.

Koko veneily perustuu tyhmyyteen, eikä kyse ole tulijoiden tyhmyydestä, vaan €Urooppalaisesta tyhmyydestä.
Sen sijaan että torpattaisiin koko veneily, €Uroopassa pelkästään ihmetellään sen seurauksia.

Poistamalla vetovoimatekijät, eli pikapalauttamalla veneilijät takaisin, saadaan tämä veneily loppumaan pikavauhtia.
Mestari kirjoitti asiasta edelleenkin ajankohtaisen kirjoituksen jo 10-vuotta sitten, mikä osoittaa vajakkien olevan erityisen huonoja oppimaan omista virheistään, kirjoitus on nähtävästi muuttumassa sarjaksi, edelleenkin vajakkien kovapäisyyden vuoksi.
Viimeisimmässä kirjoituksessa perehdytään nykyisiin numeroihin, joten aiheen voidaan katsoa olevan riittävän katettu johtopäätösten tekoa varten.

"Venepakolaiset" kun eivät ole pakolaisia ollenkaan, vaan harkitun riskin ottajia, joilla lisäksi on poikkeuksellisen paljon varallisuutta sijoittaa tähän riskin ottamiseen.

[CaptainNuiva]

Suomen arvovalinta on syytä suhteuttaa EU:n toimintaan. Euroopan parlamentin puhemies Martin Schultz suhteutti eurooppalaisten sosialidemokraattien kokouksessa johon osallistuin tällä viikolla asiaa näin: koko Välimeren pakolaistilanne voitaisiin ratkaista rahalla, joka käytettiin eurokriisin aikana yhden pankin pelastamiseen. Siis vain yhden. Euroopalla, Suomi mukaan lukien, on varaa estää ihmisten hukkuminen, hyväksikäyttäminen ja hädän lisääntyminen. On vain tehtävä oikea arvovalinta.

Populistinen ja ideologinen taikaseinäheitto jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa vaan ainoastaan halutaan syyllistää muita omasta pahasta olosta.
Kylmä fakta on että mitä enemmän tulijoita onnistuu Eurooppaan pääsemään, sitä enemmän heitä on tulossa.
Afrikan väestö sikiää siihen malliin että mistään ei semmoisia summia saa kokoon että kaikki pelastusivat ja jos pelastuisivat niin väestön kasvu olisi entistäkin huimempaa.

Kehitysapua on Afrikan suuntaan maailmalta tyrkätty vuosikymmenten mittaa järjettömiä summia ja silti mikään ei muutu kuin pahempaan suuntaan, vain gebardihatut porskuttavat ja korruptio kukoistaa.

Ei voi olla vaikeaa ymmärtää että Välimeren ylittäjissä ei ole kyse mistään määrätystä ryhmästä joka jossain odottelee vaan kyse on isosta osasta Afrikan väestöä ja tämä osaa kasvaa kahdella tavalla: Syntyvyyden ja Eurooppaan päässeiden kautta (Onnistumiset poikivat lisää yrittäjiä ja mitä ennemmän onnistumisia, sitä enemmän yrittäjiä, loppumattomiin koska syntyvyys ja ylikansoitus).

Euroopan tuhoaminen Afrikan tasolle tässä kohden on kuin pakkasella housuihinsa kuseminen, hetken lämmitää ja sitten paleltaa kahta kauheammin.

Jos maailman halaajat osaisivat ajatella näitä asioita järjellä niin huomaisivat että todellisuudessa mitään muuta auttajaa ja ongelman ratkaisijaa ei ole ole kuin afrikkalaiset itse.
Tähän saakka eivät juurikaan ole itseään halunneet auttaa eikä näytä meno muuttuvan.

[Malla]

Useat ihmiset lahjoittavat tilinsä kautta esim. 20 euroa kuukaudessa esim. Unicefille, joka sitten auttaa ihmisiä kehitysmaissa. Sillä avulla on mahdollista jonkin verran parantaa hädänalaisten ihmisten asiaa, eikö vain? On siis mielestäni paikkansapitämätöntä sanoa, että emme voisi auttaa näitä ihmisiä. On myös mielestäni absurdia sanoa, että ei olisi olennaista auttaa yhtä intialaislasta vain siksi, että se ei auta maan köyhyysongelmaa kokonaisuutena. Itse asiassa eräs sukulaiseni on ollut sitä mieltä, että vastustaa ruoka-apua, koska seuraavaksi on "kymmenen suuta ruokittavana" - eli käytännössä kannattaa nälkään kuolemisen sallimista, jottei nälkään kuoleva tekisi lisää ihmisiä maailmaan.

Kyllä, olen itsekin kuulunut aikoinani, nuorena idealistina, prosenttiliikkeeseen, ja minulla on ollut myös kummilapsi kehittyvässä maassa (huom. kehitysmaa ei  öle poliittisesti korrekti ilmaisu.) Kummilapselle tarkoitetut rahat taisivat tosin mennä isän nesteytykseen, koska koulua lapsi ei raporttien mukaan juuri käynyt. (ja kyseessä oli iso kv-järjestö)
Valitettettvasti sukulaisesi saattaa olla oikeassa, niin julmalta kuin se kuulostaakin. Tai sitten ehkäisvalistuksen pitäisi olla entistä huomattavasti tehokkaampaa.

[Eino P. Keravalta]

Me olisimme aikanaan voineet valita, ettemme ota Nasimaa tänne.

Teimme kuitenkin virheen. Eikä se virhe ole korjattavissa enää, vaan virhe kasvaa ja paisuu kaiken aikaa.

[Miniluv]

näin nasima kiittää suomea ja suomalaisia ilmaisesta elämästä, koulutuksesta ja kaikesta siitä hyvästä johon hänellä ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta entisessä kotimaassaan. kiittämättömyys on maailman palkka. ozan yanar on toinen samanlainen ketku

Nasiman perhe oli entisen kommunistihallinnon eliittiä...

[Eino P. Keravalta]

Koko asia mahdollisimman tiiviissä muodossa:

Ottamalla tänne kehitysmaalaisia me emme ratkaise mitään yhteiskunnallista ongelmaa, vaan ainoastaan tuomme kehitysmaiden yhteiskunnalliset ongelmat meille.

Se, mitä Nasima siis kutsuu auttamiseksi, on todellisuudessa tuhoamista.

[-PPT-]

Ahtisaari taas siinä hommassa mitä parhaiten osaa eli jeesustelussa:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83401-suomalaisvaikuttajalta-tayslaidallinen-pakolaisongelmaa-hoitaville-vauraimmat-maat

[Eino P. Keravalta]

Ahtisaari taas siinä hommassa mitä parhaiten osaa eli jeesustelussa:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/83401-suomalaisvaikuttajalta-tayslaidallinen-pakolaisongelmaa-hoitaville-vauraimmat-maat

Kumma, että rauhannobelisti haluaa rakentaa sotaa! Onko Mara tyytyväinen vasta sitten, kun joka niemessä, notkossa ja saarelmassa joukkoraiskataan, tuhansia tuhopolttoja sytytellään ja käsikranaatit lentelevät?