Mistä tiedämme onko uskonto rauhanomainen?

[Kyklooppi]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalainen_etiikka

Tätä rataa.

[sr]

Eka on tuo, etteikö minun uskollani ja kaltaisteni uskolla muka olisi yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä - tietysti on. Tosin se vaikutus on  positiivista, se ei samalla tavoin räjähdä silmille kuin islamin vaikutus, ja siksi kuvitellaan ettei mitään vaikutusta ole.

Tarkoitin tuolla uskonnollisellisella vaikutuksella yhteiskuntaan ja politiikkaan sitä, että johonkin uskovat, mutta mihinkään uskontokuntaan kuulumattomat viittaavat kintaalla siihen, kun kirkonisä tai imaami sanoo, että heidän pitäisi tehdä sitä tai tätä. Tällä jälkimmäisellä on mahdollista saada aikaan sotia ja terrorismia, kun taas omin päin uskomalla mahdolliset haitat rajoittuvat pääosin henkilöön itseensä tai ehkä maksimissaan heidän lähipiiriinsä. Otsikkoon liittyen, tällaiset "uskonnot" ovat niitä rauhanomaisia, koska niitä ajaa yleensä ihmisen oma moraalitunto, eikä jonkun tahon vallanpyrkimykset. Tai siis en itse kutsuisi uskonnoksi sitä, että ihmiset yksikseen uskovat johonkin ilman uskonnollista yhteisöä, mutta tämä menee semantiikan puolelle.

[Rubiikinkuutio]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalainen_etiikka

Joo, kyllä se rauhanomainen uskonto on, mutta monitahoinen tämä kysymys. Soturimunkkeja ei kannata unohtaa.

[dothefake]

Rauhanomaisen uskonnon tunnistaa kaksiposkisuudestaan.

[Faidros.]

Soturimunkkeja ei kannata unohtaa.

Eikä sokerimunkkeja. Berliinin- ja possumunkit on pakko unohtaa avoimen rasistisina. Munkkirinkilät taas kiihottaa liikaa erästä uskontokuntaa. Hillomunkkeihin ei taas ole kuin norjalaisilla varaa.
Olen polttanut monesti sormenpääni leipomon munkkirasvassa, lapsityövoimana 70-luvulla.
Anteeks kauheest ot.

[Emo]

Tai siis en itse kutsuisi uskonnoksi sitä, että ihmiset yksikseen uskovat johonkin ilman uskonnollista yhteisöä, mutta tämä menee semantiikan puolelle.

Ymmärrän mitä tarkoitat. Uskonto on yleistä ja usko on yksityistä, henkilökohtaista. Kristilliseen kirkkoon voi kuulua jäsenenä olematta ns. uskossa, eli uskontoa voi olla ilman uskoa. Sen sijaan uskoa ei voi olla ilman uskoa.

Kirkkoon kuulumattoman uskovan kristityn yhteisö on kaikki maailman kristityt yli valtiorajojen ja kirkkokuntarajojen, näin itse koen. Kuulun siihen valtavaan kirkkoon, vaikken maksa sille yhteisölle kirkollisveroa ja virallisesti olen papereissa uskontokuntiin kuulumaton. En ole monista asioista samaa mieltä katolisten kanssa tai ortodoksien kanssa, mutta samaa kristittyjen perhettä olemme kaikki uskovat.

Nämä ovat näitä päivänselviä vaikeita asioita

Mutta on se mahtava tunne kun tapaa vaikka egyptiläisen koptin tai kristityksi kääntyneen entisen muslimin, eikä meillä ole oikeastaan mitään yhteistä, ei edes yhteistä kieltä, ja sitten kuitenkin tulee fiilis, että kuulumme samaan perheeseen.
Vähän niin kuin suvakitkin kuuluvat samaan perheeseen mamujen ja musujen ja ulkomaalaisten kanssa internationaalisesti, mutta he tunnistavat kamunsa eri perusteilla kuin millä minä tunnistan globaalit perheenjäseneni.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne kristittyjen kesken on vähän kuin kansallistunne?
Onko maailman ateisteilla samanlainen keskinäinen kansallistunne? "Hei jätkät - minäkään en usko mihinkään!"

[Kyklooppi]

Kyllähän raamatussakin kehoitetaan takomaan miekat auroiksi.

[Asra]

Islamin mukaan Jumala tahtoo ihmisten elävän rauhassa maan päällä. Jotta rauhassa voitaisiin elää siihen tarvitaan tietyt säännöt ja rajat millä tavalla ihmiset keskenään toimivat. Joillekin, erityisesti länsimaalaisille nämä rajat eivät kelpaa ja he aiheuttavat sen vuoksi jatkuvasti vastakkainasettelua ja kärsimystä maailmaan.

Liberaaleja yhdistää uskontojen syyttäminen taantumuksellisiksi ja väkivaltaisiksi:

Millään suurilla sodilla Tšingis-kaanin ajoista toiseen maailmansotaan ei ole ollut juuri mitään tekemistä uskontojen kanssa. 1900-luvun suurimmat massamurhaajat, kuten Hitler, Stalin ja Mao, olivat kaikki enemmän tai vähemmän ateisteja. Jos jokin synnyttää sotia, se on nationalismi, ei uskonto.
Väite uskontojen väkivaltaisuudesta on tuhansia vuosia vanha. Se elää ja voi hyvin edelleen. ...

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955958756/artikkeli/uskontojen+vakivaltaisuus+on+suuri+harha.html

[JJohannes]

http://en.wikipedia.org/wiki/Buddhism_and_violence
http://en.wikipedia.org/wiki/Democratic_Karen_Buddhist_Army
http://en.wikipedia.org/wiki/Nissho_Inoue

Katsoin joskus dokumentin entisestä thainyrkkeilijästä (tai jonkun vastaavan taistelulajin harrastajasta) joka oli ryhtynyt buddhalaiseksi munkiksi jonnekin syrjäseuduilla. Hän selvitteli paikallisten välisen nyrkkitappelun niin, että veti kumpaakin köniin ja torui näitä Buddhan loukkaamisesta. Mutta buddhalaisuus on hindulaisuuden tapaan voimakkaasti jakautunut uskonto, jossa ainoastaan lukeneilla ja varakkailla/luostarielämää viettävillä joutilailla on mahdollisuus perehtyä "korkean buddhalaisuuden" harjoittamiseen. Tavalliselle kansalle uskonto on rituaaleja, suitsukkeiden polttamista, taikauskoa ja erilaisten henkien palvontaa. Eipä sillä, että Afghanistanin talebanien harjoittama islam olisi sekään usein muuta kuin etninen folk-uskonto. Ainoastaan lukutaitoisilla taleban-johtajilla on pääsy Saudi-Arabiasta levitettyihin wahhabilaisiin opetuksiin.

[Kyklooppi]

Ehkä on parasta puhua vain omasta puolestaan.
Olen hyvin rauhanomainen uskonnoton.

[Nikolas]

Aloitusviestiin suomennettu kirjoitus on oikeassa siinä, että uskonnon perustavien pyhien kirjoitusten analysointi voi paljastaa uskonnon todellisen luonteen, vaikka tietoa ei kerättäisikään kyseisen uskonnon vaikutuksista ja uskovaisten käyttäytymisestä.

Yksinkertainen tilastollinen sisältöanalyysi epäilemättä paljastaisi jotain, mutta se ei kykenisi asettamaan Koraanin suuria aikajärjestykseen. Onneksi nekin on vaivalloisesti onnistuttu saamaan aikajärjestykseen. Tällä ei olisi mitään merkitystä yksinkertaisen analyysin kannalta, mutta uskonnon opillisen kehityksen kannalta on. Muutamassa Koraanin säkeessä on perusta kumoamisopille, jonka huomiotta jättäminen johtaisi sisällön tutkijan harhaan. Sen opin mukaan Koraanin uusimmat säkeet ovat vahvimpia ja voivat kumota vanhempia säkeitä tapauskohtaisesti aina kun ristiriitaa ilmenee. Tällaiseen ei mikään yksinkertainen sisältöanalyysi taivu. Eipä tuokaan islamissa keskeinen sääntö ole mitenkään itsestäänselvä, vaan se täytyy älyllisesti löytää ja päätellä Koraanista. Sen jälkeen sisältöanalyysiä voidaan harjoittaa.

Tuolta on hyvä lukaista sivulta 6  "Case 4: Abrogation and Dualism": http://www.cspipublishing.com/statistical/pdf/Statistical_Islam.pdf

Kristinuskossa on hiukan vastaavankaltaisia jippoja. Esimerkiksi Vanhan testamentin voisi muuten jättää kristinopista pois, sillä Jeesus toi ihmisille uuden ilmoituksen. Mutta näin ei tehdä, sillä Uudessa testamentissa on muutama jae, joiden perusteella Vanha testamentti roikkuu kuvioissa edelleen, ei ehkä tasa-arvoisena, mutta onpahan kumminkin mukana. Eikä tämäkään avautuisi millään yksinkertaisella analyysillä.

On ymmärrettävä, että uskontojen pyhät tekstit eivät ole keskenään tasa-arvoisia. Miten tekstien ylisteisyys tai alisteisuus toistensa suhteen määräytyy, täytyy selvittää teksteistä löytyvien koukkujen avulla. Onneksi sen työn ovat uskontojen oppineet tehneet suunnilleen valmiiksi satojen tai tuhansien vuosien aikana.

Jos uskonnollisten kirjoitusten sisällön analysointi ei vakuuta, analyysin pätevyys voidaan tarkistaa tutkimalla uskonnonharjoittajien ja heidän muodostamiensa yhteiskuntien toimintaa. Näiden tutkimusten yhteenvetoja voidaan sitten verrata uskonnollisten tekstien analyyseistä saatuihin yhteenvetoihin. Periaatteessa johtopäätösten pitäisi olla hyvinkin tarkasti yhtäpitäviä, mutta kahdella edellytyksellä:

• Molempia tutkimusmenetelmiä sovelletaan huolellisesti.
• Tarkasteltavan uskonnon harjoittajat seuraavat täsmällisesti uskontonsa vaatimuksia.

Toinen edellytys on yltiöpäinen ja epärealistinen. Ei mikään yhteiskunta koostu minkään uskonnon erheettömistä seuraajista. Olipa kuinka järjetön uskonto tahansa, tavalliset selväjärkiset ihmiset kykenevät arkielämässään unohtamaan uskontonsa hulluimpia vaatimuksia. Tämä tosin ei ole uskonnon vaan ihmisluonnon ansiota. Valitettavasti kaikki eivät ole selväjärkisiä ja kohtuullisia.

Huolellinen sisältöanalyysi tuo uskonnon luonteen esille luotettavammin kuin ihmisten ja yhteisöjen toiminnan analyysi, sillä jälkimmäisessä on mukana ihmisen luontaisen kohtuullisuudentajun suodatin.

[sr]

Aloitusviestiin suomennettu kirjoitus on oikeassa siinä, että uskonnon perustavien pyhien kirjoitusten analysointi voi paljastaa uskonnon todellisen luonteen, vaikka tietoa ei kerättäisikään kyseisen uskonnon vaikutuksista ja uskovaisten käyttäytymisestä.

Olen tämän kanssa eri mieltä. Minusta "uskonnon todellinen luonne" ei ole vain se, mitä pyhissä kirjoissa lukee, vaan uskonto riippuu myös siihen uskovien ihmisten ajatuksista siitä, mitä heidän uskontonsa on. Esimerkiksi hyvin suuri osa kristittyjä ei ole lukenut Raamattua tai tuntee sen sisällön suhteellisen huonosti. Se, mihin he uskovat, on minusta silti osa sitä, mikä on "uskonnon todellinen luonne". Puhdasta tekstianalyysiä niine kaikkine verukkeineen, joita esitit, voidaan toki akateemisena harjoituksena tehdä, mutta esim. siihen kysymykseen, onko uskonto rauhanomainen, siitä ei tulla saamaan vastausta, koska se riippuu ennen kaikkea siitä, miten uskontoon kuuluvat ihmiset uskontonsa käsittävät. On esimerkiksi ihan sama, että Raamatussa lukee, että homot pitää kivittää, jos ylivoimainen valtaosa kristityistä ja juutalaisista viittaa kintaalla kyseiselle käskylle (eivätkä kristityt tässä edes pakene UT:n taakse pakoon, koska siellä homous tuomitaan myös).

Yksinkertainen tilastollinen sisältöanalyysi epäilemättä paljastaisi jotain, mutta se ei kykenisi asettamaan Koraanin suuria aikajärjestykseen. Onneksi nekin on vaivalloisesti onnistuttu saamaan aikajärjestykseen. Tällä ei olisi mitään merkitystä yksinkertaisen analyysin kannalta, mutta uskonnon opillisen kehityksen kannalta on. Muutamassa Koraanin säkeessä on perusta kumoamisopille, jonka huomiotta jättäminen johtaisi sisällön tutkijan harhaan. Sen opin mukaan Koraanin uusimmat säkeet ovat vahvimpia ja voivat kumota vanhempia säkeitä tapauskohtaisesti aina kun ristiriitaa ilmenee. Tällaiseen ei mikään yksinkertainen sisältöanalyysi taivu. Eipä tuokaan islamissa keskeinen sääntö ole mitenkään itsestäänselvä, vaan se täytyy älyllisesti löytää ja päätellä Koraanista. Sen jälkeen sisältöanalyysiä voidaan harjoittaa.

Minusta taas yksinkertainen analyysi tuollaisessa tilanteessa osoittaa, että on erittäin epätodennäköistä, että kaikkivaltias ajaton Jumala olisi ensin ollut mieltä X siitä, miten ihmisten tulee elää ja sitten vain muutama vuosi perään täysin päinvastaista mieltä Y ja sen perään olisi sitten kehitellyt nuo kumoamisopit. Ainakaan jos itse olisin muslimi, ei tuollainen toimisi kovin hyvänä perusteluna sille, miksi jotkut kohdat oletettavasti suorasta Jumalan sanasta voitaisiin jättää kokonaan huomiotta. Sama pätee aika hyvin kristinuskoonkin, vaikka toki siinä VT:n ja UT:n välillä on kai satoja vuosia aikaa (mikä tietenkin sekin kalpenee UT:n ja nykyajan väliseen aikaeroon verrattuna).

Jos uskonnollisten kirjoitusten sisällön analysointi ei vakuuta, analyysin pätevyys voidaan tarkistaa tutkimalla uskonnonharjoittajien ja heidän muodostamiensa yhteiskuntien toimintaa. Näiden tutkimusten yhteenvetoja voidaan sitten verrata uskonnollisten tekstien analyyseistä saatuihin yhteenvetoihin. Periaatteessa johtopäätösten pitäisi olla hyvinkin tarkasti yhtäpitäviä, mutta kahdella edellytyksellä:

• Molempia tutkimusmenetelmiä sovelletaan huolellisesti.
• Tarkasteltavan uskonnon harjoittajat seuraavat täsmällisesti uskontonsa vaatimuksia.

Toinen edellytys on yltiöpäinen ja epärealistinen. Ei mikään yhteiskunta koostu minkään uskonnon erheettömistä seuraajista. Olipa kuinka järjetön uskonto tahansa, tavalliset selväjärkiset ihmiset kykenevät arkielämässään unohtamaan uskontonsa hulluimpia vaatimuksia. Tämä tosin ei ole uskonnon vaan ihmisluonnon ansiota. Valitettavasti kaikki eivät ole selväjärkisiä ja kohtuullisia.

Juuri näin. Tästä syystä oleellisempi tekijä vastattaessa kysymykseen "onko uskonto rauhanomainen" on juuri se uskonharjoittajien ja heidän muodostamiensa yhteiskuntien toiminta.

Huolellinen sisältöanalyysi tuo uskonnon luonteen esille luotettavammin kuin ihmisten ja yhteisöjen toiminnan analyysi, sillä jälkimmäisessä on mukana ihmisen luontaisen kohtuullisuudentajun suodatin.

Noin, jos lähtee siitä liikkeelle, että uskonnolla voi olla jokin ihmisestä riippumaton piirre. Jos taas näkee uskonnot yhtenä osana ihmisen kulttuuria, ihmisten erottaminen kuviosta johtaa pahemman kerran harhateille.

[Suorapuheinen]

"Buddhalaisuus on käsittääkseni varsin rauhanomainen,kannattaa tutustua vaikka ihan vain uteliaisuudesta"

Buddhalaisuus ei ole uskonto vaan se on elämäntapa aivan siinä kuin vegetarismi, ateismi, kommunismi tai mikä tahansa muu. Buddhalaisuudessa ei palvota jumalaa vaan noudatetaan Buddhan elämän filosofiaa. Buddha ei ole jumala vaan oikea ihminen joka on ollut todistetusti olemassa. Uskonnon profeetoista ei ole ainoatakaan todistetta, että he olisivat olleet edes koskaan olemassa. Raamattu ja korani eivät ole todisteita millekään muulle kuin ihmisen rajalliselle tiedolle ja ymmärrykselle.

[Rubiikinkuutio]

Buddhalaisuus ei ole uskonto vaan se on [..]

Uskontotieteilijöiden lempipuuhaa nillittää uskonnon määritelmästä.

(http://i.imgur.com/vaUFr2g.gif)

[Veikko]

---

Yhteenkuuluvaisuuden tunne kristittyjen kesken on vähän kuin kansallistunne?
Onko maailman ateisteilla samanlainen keskinäinen kansallistunne? "Hei jätkät - minäkään en usko mihinkään!"

Ateistien - joihin ehtottomasti kuulun - kesken vallitsee lähinnä antiklerikaalinen keskinäinen kansallistunne. Selvimmin se näkyy erilaisten vapaa-ajattelijoiden tms. järjestöön kuuluvien keskuudessa. Itse en tuota tunnetta jaa (Luojan kiitos  ), vaan ainakin pyrin suhtautumaan uskontontoinin ja erilaisista perusteista lähteviin uskonnottomuuksiin periaatteella, joka minulle opetettiin lapsuudessa saamassani perin uskonnollisessa kasvatuksessa: "Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan."
- Matt. 12:33. - Siis, myös, hyvä neuvo on hyvä, sai sen sitten miltä taholta tahansa.

Tai sanotaan sitten näin: aatteissa ja maailmankuvan muodostamisessa on keskinäinen "kansallisuustunne" kuolettavan vaarallinen ansa. Vain riippumaton ajattelu mahdollistaa objektiivisen maailmankuvan, jossa arvon voi antaa (vain) sille, joka arvon ansaitsee. Kansallisuustunteen - joka on mitä oikeutetuin tunne - voikin sitten kohdistaa siihen oikeaan kohteeseen: kanssakansalaisiin.

[Tabula Rasa]

Islamin mukaan Jumala tahtoo ihmisten elävän rauhassa maan päällä. Jotta rauhassa voitaisiin elää siihen tarvitaan tietyt säännöt ja rajat millä tavalla ihmiset keskenään toimivat. Joillekin, erityisesti länsimaalaisille nämä rajat eivät kelpaa ja he aiheuttavat sen vuoksi jatkuvasti vastakkainasettelua ja kärsimystä maailmaan.

Liberaaleja yhdistää uskontojen syyttäminen taantumuksellisiksi ja väkivaltaisiksi:

Millään suurilla sodilla Tšingis-kaanin ajoista toiseen maailmansotaan ei ole ollut juuri mitään tekemistä uskontojen kanssa. 1900-luvun suurimmat massamurhaajat, kuten Hitler, Stalin ja Mao, olivat kaikki enemmän tai vähemmän ateisteja. Jos jokin synnyttää sotia, se on nationalismi, ei uskonto.
Väite uskontojen väkivaltaisuudesta on tuhansia vuosia vanha. Se elää ja voi hyvin edelleen. ...

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955958756/artikkeli/uskontojen+vakivaltaisuus+on+suuri+harha.html

Jaa?

Nigeria ja boko haram, teurastanut 100 000+

Syyrian jihadistit +200 000 kuollutta

Etelä-sudanin konflikti, kuolleita +100 000

Irakin isis, 100 000+ kuollutta

Israel-palestiina, melko rauhanomaisena parina viime vuonna 22 000 kuollutta.

Somalia ja siad barre ''perillisineen'' ainakin puoli miljoonaa kuollutta

Afganistan, taliban ja alqaidan johto taas vajaa 100 000 kuollutta.

Keski-afrikan tasavallasta en tiedä tarpeeksi, mutta ihmettelen jos sillä ei ole mitään tekemistä muslimien kanssa.

Sudanin janjaweed, johtajanaan kuinka ollakaan islamisti. +300 000 kuollutta

Luoteis-pakistanin, kashmirin konflikti sekä balochistan, satojatuhansia kuolleita ja toisuskoisia vainotaan avoimesti.

Jemenin shiialevottomuudet Vuonna 2004 Hussein al-Huthi aloitti protestiliikkeen Jemenin hallitusta vastaan. Syynä oli hallituksen yhteistyö ja läheiset suhteet Yhdysvaltohin Kymmeniä tuhansia kuolleita.

Libyan kriisi, taistelu islamisteja vastaan. Joitain tuhansia kjuoplleita, mutta pääasia taas islamistien väkivaltaviehtymykset.

Adf ja al-shaabab, uganda ja kongo. Taas kymmeniä tuhansia tapettuja.

Pohjois-kaukasian emiraatti. Taas tuhansia tapettuja.

Siinai ja Ansar Beit al-Maqdis. Joitain tuhansia kuolleita, taas yksi vallankaappausintoinen jihadistiterroristi.

Ansar Dine (arab. أنصار الدين‎ ʾAnṣār ad-Dīn‎) (suom. "Uskon puolustajat") Simppelisti sanottuna tuaregit asuivat paikassa a ensin. Sen jälkeen tulivat uskon puolustajat jotka vaativat tiukkaa koraanin mukaan elämistä. Niin tiukkaa että se on jo tappanut ainakin kolmatta tuhatta.

Väitätkö ettei näillä ole mitään tekemistä uskonnon kanssa? Pienempiä konflikteja en edes jaksanut kaivaa esiin.

[Rubiikinkuutio]

Ateistien - joihin ehtottomasti kuulun - kesken vallitsee lähinnä antiklerikaalinen keskinäinen kansallistunne. Selvimmin se näkyy erilaisten vapaa-ajattelijoiden tms. järjestöön kuuluvien keskuudessa.

Heittäisin näin valistuneena arvauksena että valtaosa ateisteista ei ole näitä "netti-ateisteja" tai uskontoja vihaavia "vapaa ajattelijoita". Kyllähän niitäkin toki on.

[siviilitarkkailija]

Väitätkö ettei näillä ole mitään tekemistä uskonnon kanssa? Pienempiä konflikteja en edes jaksanut kaivaa esiin.

Pelkäämpä että tilanne on sama kuin värisokealle sen värin selittäminen, mitä aivot kieltäytyvät rekisteröimästä ja prosessoimasta.

[Asra]

Islamin mukaan Jumala tahtoo ihmisten elävän rauhassa maan päällä. Jotta rauhassa voitaisiin elää siihen tarvitaan tietyt säännöt ja rajat millä tavalla ihmiset keskenään toimivat. Joillekin, erityisesti länsimaalaisille nämä rajat eivät kelpaa ja he aiheuttavat sen vuoksi jatkuvasti vastakkainasettelua ja kärsimystä maailmaan.

Liberaaleja yhdistää uskontojen syyttäminen taantumuksellisiksi ja väkivaltaisiksi:

Millään suurilla sodilla Tšingis-kaanin ajoista toiseen maailmansotaan ei ole ollut juuri mitään tekemistä uskontojen kanssa. 1900-luvun suurimmat massamurhaajat, kuten Hitler, Stalin ja Mao, olivat kaikki enemmän tai vähemmän ateisteja. Jos jokin synnyttää sotia, se on nationalismi, ei uskonto.
Väite uskontojen väkivaltaisuudesta on tuhansia vuosia vanha. Se elää ja voi hyvin edelleen. ...

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955958756/artikkeli/uskontojen+vakivaltaisuus+on+suuri+harha.html

Jaa?

Nigeria ja boko haram, teurastanut 100 000+

Syyrian jihadistit +200 000 kuollutta

Etelä-sudanin konflikti, kuolleita +100 000

Irakin isis, 100 000+ kuollutta

Israel-palestiina, melko rauhanomaisena parina viime vuonna 22 000 kuollutta.

Somalia ja siad barre ''perillisineen'' ainakin puoli miljoonaa kuollutta

Afganistan, taliban ja alqaidan johto taas vajaa 100 000 kuollutta.

Keski-afrikan tasavallasta en tiedä tarpeeksi, mutta ihmettelen jos sillä ei ole mitään tekemistä muslimien kanssa.

Sudanin janjaweed, johtajanaan kuinka ollakaan islamisti. +300 000 kuollutta

Luoteis-pakistanin, kashmirin konflikti sekä balochistan, satojatuhansia kuolleita ja toisuskoisia vainotaan avoimesti.

Jemenin shiialevottomuudet Vuonna 2004 Hussein al-Huthi aloitti protestiliikkeen Jemenin hallitusta vastaan. Syynä oli hallituksen yhteistyö ja läheiset suhteet Yhdysvaltohin Kymmeniä tuhansia kuolleita.

Libyan kriisi, taistelu islamisteja vastaan. Joitain tuhansia kjuoplleita, mutta pääasia taas islamistien väkivaltaviehtymykset.

Adf ja al-shaabab, uganda ja kongo. Taas kymmeniä tuhansia tapettuja.

Pohjois-kaukasian emiraatti. Taas tuhansia tapettuja.

Siinai ja Ansar Beit al-Maqdis. Joitain tuhansia kuolleita, taas yksi vallankaappausintoinen jihadistiterroristi.

Ansar Dine (arab. أنصار الدين‎ ʾAnṣār ad-Dīn‎) (suom. "Uskon puolustajat") Simppelisti sanottuna tuaregit asuivat paikassa a ensin. Sen jälkeen tulivat uskon puolustajat jotka vaativat tiukkaa koraanin mukaan elämistä. Niin tiukkaa että se on jo tappanut ainakin kolmatta tuhatta.

Väitätkö ettei näillä ole mitään tekemistä uskonnon kanssa? Pienempiä konflikteja en edes jaksanut kaivaa esiin.

Epäilen että luvut eivät pidä paikkaansa. Ne ovat vähintäänkin arvioita ja mitä todennäköisemmin vääriä. Eihän noissa kaikissa maissa edes tiedetä miten paljon niissä asuu ihmisiä saatikka ole toimivaa väestörekisteriä.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

^tuo väite oli "toiseen maailmansotaan asti".

[Veikko]

---

Millään suurilla sodilla Tšingis-kaanin ajoista toiseen maailmansotaan ei ole ollut juuri mitään tekemistä uskontojen kanssa. 1900-luvun suurimmat massamurhaajat, kuten Hitler, Stalin ja Mao, olivat kaikki enemmän tai vähemmän ateisteja. Jos jokin synnyttää sotia, se on nationalismi, ei uskonto.
Väite uskontojen väkivaltaisuudesta on tuhansia vuosia vanha. Se elää ja voi hyvin edelleen. ...

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955958756/artikkeli/uskontojen+vakivaltaisuus+on+suuri+harha.html

Roskaa. Esimerkiksi kolmikymmenvuotisen sota tai varhainen islamin laajentuminen - ensin arabialueille ja sitten Eurooppaan - olivat mitä suurimmassa määrin uskonnollisen kiihkon aikaansaamia ja ylläpitämiä sotia. Ilslamin laajentumiseen liittyviä sotia käytiin kaiken lisäksi kaikkiaan satoja vuosia vaikka otettaisiin lukuun vain Muhammadin ja häntä välittömästi seuranneiden kalifien sodat ja osmanien sodat. Itse asiassa islamin laajentumiseen liittyviä sotia on käyty jatkuvasti Muhammadin valtaannoususta tähän hetkeen asti.

Nationalismi sodan syynä on hyvin uusi asia, eli tuli mahdolliseksi vasta kansallisvaltioiden ja kansallisen identiteetin kehittymisen jälkeen - siis käytännössä vasta 1800-luvulta lähtien.

[Kyklooppi]

Joku ihmeellinen kiihko tuntuu valtaavan muslimin kun puhe kääntyy radikaali
islamisteihin.
Käväisin kylässä entisellä työkaverillani jonka nykyinen siippa on muslimi.
Hillitty,hiljainen ja mukavanoloinen (heh)kaveri syttyy liekkeihin selittäessään
silmät leimuten ties mitä islam höpinää,sorrosta lännen riisto politiikasta
aina juutalaisten hirmuisuuteen.
Viha tuntuu olevan syvään juurtunutta ja kytee pinnan alla odottaen vain
lupaa päästä valloilleen.
No,minätyhmä olisin voinut vain keskustella tiramisusta ja talven ilmasto
olosuhteiden vaihtelevuudesta.
Sain mitä tilasin.
Mutta aika pelottavaa tuo on.

[Nikolas]

Puhdasta tekstianalyysiä niine kaikkine verukkeineen, joita esitit, voidaan toki akateemisena harjoituksena tehdä, mutta esim. siihen kysymykseen, onko uskonto rauhanomainen, siitä ei tulla saamaan vastausta, koska se riippuu ennen kaikkea siitä, miten uskontoon kuuluvat ihmiset uskontonsa käsittävät. On esimerkiksi ihan sama, että Raamatussa lukee, että homot pitää kivittää, jos ylivoimainen valtaosa kristityistä ja juutalaisista viittaa kintaalla kyseiselle käskylle (eivätkä kristityt tässä edes pakene UT:n taakse pakoon, koska siellä homous tuomitaan myös).

Tiivis ja typistetty vastaus tähän olisi: Kristinuskossa on todella paljon tulkinnanvaraa.

Pitempi vastaus:

• Vaatimukset homojen surmaamisesta tulevat Vanhasta testamentista. (3.Moos 18:22)  (3.Moos. 20:13) 
• Paavali ei myöskään ollut suvaitsevainen homoilua kohtaan, mutta ei sentään vaatinut kuolemanrangaistusta.  (Room. 1:26-32)  (1.Kor. 6:9-10)  (1.Tim. 1:9-10)
• Jeesus ei sanonut homoista mitään. Sen sijaan hän painotti rakkauden kaksoiskäskyä. (Matt. 22:34–40) Kuka on kristinuskon päähenkilö?
• Jos kristitty painottaa Jeesuksen opetuksia, hän jättää homot rauhaan. Jos kristitty painottaa Vanhan testamentin opetuksia, onko hän sitten kristitty?

Jos kristityt seuraavat kristinoppia ja jättävät homot rauhaan, voidaan perustellusti sanoa, että he seuraavat kristittyjen Raamattua, jossa Jeesuksen opetukset ovat tärkeämpiä kuin Vanhan testamentin.

Minusta taas yksinkertainen analyysi tuollaisessa tilanteessa osoittaa, että on erittäin epätodennäköistä, että kaikkivaltias ajaton Jumala olisi ensin ollut mieltä X siitä, miten ihmisten tulee elää ja sitten vain muutama vuosi perään täysin päinvastaista mieltä Y ja sen perään olisi sitten kehitellyt nuo kumoamisopit.

Sinun selvä järkesi sanoo niin. Myös monet muslimit ovat katsoneet, että islamin pyhät kirjoitukset ovat niin hirveitä, kohtuuttomia ja järjettömiä, että ne eivät voi olla oikean jumalan sanelemia, ja siksi he ovat jättäneet islamin. Mutta tämä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että islamissa on kumoamisoppi, joka sisältää tuon ajatuksen jumalallisesta mielivallasta.

Ainakaan jos itse olisin muslimi, ei tuollainen toimisi kovin hyvänä perusteluna sille, miksi jotkut kohdat oletettavasti suorasta Jumalan sanasta voitaisiin jättää kokonaan huomiotta.

Mutta kun tuollainen kumoamisoppi on muslimeille pätevää islamin oppia, ja se perustuu Koraaniin, joka (tietenkin) on muslimioppineiden mukaan virheetön. Muslimien pyhissä kirjoituksissa on ristiriitaisia kohtia, mutta Koraanista he löysivät nuo muutamat säkeet, joihin he voivat ankkuroida kumoamisopin, joka selkeyttää tulkintaa.

Sama pätee aika hyvin kristinuskoonkin, vaikka toki siinä VT:n ja UT:n välillä on kai satoja vuosia aikaa (mikä tietenkin sekin kalpenee UT:n ja nykyajan väliseen aikaeroon verrattuna).

Ei aivan sama päde kristinuskoon kahdesta syystä:

• Kristinuskossa ei ole aivan vastaavanlaista Raamattuun perustuvaa kumoamisoppia. Ainoa sitä muistuttava on Jeesuksen ilmoitus, että vanha laki kesti Johannes kastajaan asti, ja siitä eteenpäin pätee hänen antamansa ilmoitus. (Luuk. 16:16–17) Tämä ei kuitenkaan nosta myöhempiä Paavalin opetuksia Jeesuksen opetusten yläpuolelle.
• Raamatussa, myös Uudessa testamentissa on useita kirjoja ja kirjoittajia. Jopa evankeliumejakin on neljä. Niitä ei voida asettaa kiistattomaan arvojärjestykseen. Vertaa tätä islamiin.

Noin, jos lähtee siitä liikkeelle, että uskonnolla voi olla jokin ihmisestä riippumaton piirre. Jos taas näkee uskonnot yhtenä osana ihmisen kulttuuria, ihmisten erottaminen kuviosta johtaa pahemman kerran harhateille.

Ihmiset tietenkin joutuvat tulkitsemaan tekstejä, mutta ei niitäkään ole mahdollista tulkita mielivaltaisesti.

[Osama Rasheed]

Ilslamin laajentumiseen liittyviä sotia käytiin kaiken lisäksi kaikkiaan satoja vuosia vaikka otettaisiin lukuun vain Muhammadin ja häntä välittömästi seuranneiden kalifien sodat ja osmanien sodat. Itse asiassa islamin laajentumiseen liittyviä sotia on käyty jatkuvasti Muhammadin valtaannoususta tähän hetkeen asti.

Itse asiassa "Islamin laajentuminen" ei tarkoita mitään. Islamin kaapuun verhoutuneita hallitsijoita on kyllä ollut vaikka millä mitalla, mutta Profeetta ja hänen seuraajansa kävivät vain puolustussotia. Tietenkään ei puolustettu mitään tiettyä aluetta kuten nykyään tehdään, vaan pyrittiin turvaamaan umman olemassaolo.

[Tabula Rasa]

Ilslamin laajentumiseen liittyviä sotia käytiin kaiken lisäksi kaikkiaan satoja vuosia vaikka otettaisiin lukuun vain Muhammadin ja häntä välittömästi seuranneiden kalifien sodat ja osmanien sodat. Itse asiassa islamin laajentumiseen liittyviä sotia on käyty jatkuvasti Muhammadin valtaannoususta tähän hetkeen asti.

Itse asiassa "Islamin laajentuminen" ei tarkoita mitään. Islamin kaapuun verhoutuneita hallitsijoita on kyllä ollut vaikka millä mitalla, mutta Profeetta ja hänen seuraajansa kävivät vain puolustussotia. Tietenkään ei puolustettu mitään tiettyä aluetta kuten nykyään tehdään, vaan pyrittiin turvaamaan umman olemassaolo.

Neuvostoliittokin pyrki vain rajoja turvaamaan. Rauhanohjuksilla.

[Osama Rasheed]

Neuvostoliittokin pyrki vain rajoja turvaamaan. Rauhanohjuksilla.

Huono vertaus, koska Neuvostoliitto oli valtio, ei yhteisö.

[Tabula Rasa]

Neuvostoliittokin pyrki vain rajoja turvaamaan. Rauhanohjuksilla.

Huono vertaus, koska Neuvostoliitto oli valtio, ei yhteisö.

Hmm, mitäs yhteisöä olivat satelliittivaltiot? Ja mitäs yhteisöä ovat kalifaatit?

[Osama Rasheed]

Hmm, mitäs yhteisöä olivat satelliittivaltiot? Ja mitäs yhteisöä ovat kalifaatit?

Nykyaikaisilla valtioilla on tietyt ominaispiirteet, jotka ovat eurooppalaista keksintöä. Suurin osa muusta maailmasta oli 1500-luvulle asti järjestetty aikalailla eri tavalla. Umma ja kalifaattikin ovat kaksi eri asiaa, koska ummalla ei ole fyysisiä rajoja.

[Rubiikinkuutio]

mutta Profeetta ja hänen seuraajansa kävivät vain puolustussotia.

Kyllä venytetään historiallisesti "puollustussodan" käsitettä melkoisesti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Badr
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_career_of_Muhammad

[Juffe]

Ilslamin laajentumiseen liittyviä sotia käytiin kaiken lisäksi kaikkiaan satoja vuosia vaikka otettaisiin lukuun vain Muhammadin ja häntä välittömästi seuranneiden kalifien sodat ja osmanien sodat. Itse asiassa islamin laajentumiseen liittyviä sotia on käyty jatkuvasti Muhammadin valtaannoususta tähän hetkeen asti.

Itse asiassa "Islamin laajentuminen" ei tarkoita mitään. Islamin kaapuun verhoutuneita hallitsijoita on kyllä ollut vaikka millä mitalla, mutta Profeetta ja hänen seuraajansa kävivät vain puolustussotia. Tietenkään ei puolustettu mitään tiettyä aluetta kuten nykyään tehdään, vaan pyrittiin turvaamaan umman olemassaolo.

Tästä saa kertoa lisääkin. Jos toiveena on, että joku ottaa vakiintuneet käsityksensä kriittiseen tarkasteluun, se vaatii tuekseen enemmän perusteluja kuin vain toteamuksen "näin se oli". Useimpien vakiintunut käsitys lienee minun tapaani, että Muhammed ja hänen seuraajansa saivat alueita puolustettavakseen seurauksena sellaisesta aseellisesta toiminnasta, jonka nimenomaan islam mahdollisti ja motivoi.