Mistä tiedämme onko uskonto rauhanomainen?

[Ibn Matti]

Gad Saad pohtii Psychology Today sivuston artikkelissaan, miten uskonnon rauhanomaisuutta tai väkivaltaisuutta voidaan tieteellisesti tutkia. Kun sovellamme tieteellistä metodia, meidän ei tarvitse jatkaa hedelmätöntä juupas-eipäs-keskustelua siitä on joku tietty uskonto rauhan uskonto, vaan voimme perustaa mielipiteemme tieteellisesti perusteltuihin faktoihin. Suomennos löytyy täältä: http://ibnmatti.blogspot.fi/2015/02/mista-tiedamme-onko-uskonto.html ja alkuperäinen artikkeli täältä: https://www.psychologytoday.com/blog/homo-consumericus/201501/how-do-we-know-if-religion-is-peaceful

Tässä artikkeli suomeksi kokonaisuudessaan.

Kuvitellaan, että haluaisin tietää salliiko juutalaisuus sianlihan syömisen. Miten löydän vastauksen tähän kysymykseen? Pitäisikö minun tarkkailla juutalaisia ystäviäni nähdäkseni syövätkö he sianlihaa? Monet heistä eivät ota kosher-lakia kovin vakavasti ja saattaisin tulla siihen virhepäätelmään, että koska suurin osa juutalaisista ystävistäni syö sianlihaa, "maltillisella juutalaisuudella" ei ole mitään tekemistä tämän ruokatabun kanssa. Oikea lähestymistapa tässä kysymyksessä olisi tutkia asianomaisia uskonnollisia kirjoituksia. Vastaus ei löydy yksilöiden käyttäytymisestä, koska yksittäiset juutalaiset joko noudattavat tai eivät noudata juutalaisuuden säännöksiä. Anekdootti ystäväsi Solomon Goldsteinin rakkaudesta revittyyn possuun on täysin epäolennainen. Juutalaisuus kieltää sianlihan käytön. Ne juutalaiset, jotka syövät sianlihaa, toimivat uskontonsa opetuksia vastaan.

Järkeily ja tiede antavat meille keinot miettiä, minkälaista tietoa tarvitsemme vastataksamme annettuun kysymykseen. Juuri sen takia tieteellinen metodi on tehokas menetelmä maailman ymmärtämiseksi. Kun kysymys tai hypoteesi on esitetty, meidän tulee kerätä tarvittava data ja analysoida sitä arvion tekemiseksi. Tästä pääsemme aiheeseen, joka on tullut osaksi kollektiivista tietoisuuttamme, nimittäin sen määritteleminen onko jokin uskonto rauhanomainen vai ei. Ennen kuin yritämme vastata tähän kysymykseen, tutkitaan ensin yhtä uskontoa: jainalaisuutta. Tämän uskonnon keskeinen ajatus on täydellinen väkivallattomuus eläviä olentoja kohtaan. Jainalainen, joka tarkasti noudattaa tätä periaatetta, kävelee luudan kanssa ja lakaisee lattian edestään jottei vahingossa tulisi tappaneeksi hyönteistä. Jos tunnet jainalaisen, joka on tuomittu eläinrääkkäyksestä, se ei ole osoitus siitä, että jainalaisuus sallii sellaisen pahuuden, vaan kysymys on yksinkertaisesti siitä, että tämä henkilö ei noudattanut uskontonsa opetuksia. Jälleen tieteellinen ajattelu osoittaa, mikä on olennaista tietoa annetun hypoteesin testaamiseksi. Jainalaisuus saarnaa väkivallattomuutta, vaikka yksittäinen jainalainen olisikin väkivaltainen.

Jos haluamme osoittaa uskonnon rauhanomaisen tai väkivaltaisen luonteen, voimme käyttää monia tietolähteitä asian tutkimiseksi. Muutamia esimerkkejä: 1) voimme tutkia historiallisia lähteitä kyseisen uskonnon perustamisesta alkaen saadaksemme sen uskonnon nimeen surmattujen ihmisten lukumäärän. Voimme esimerkiksi verrata sitä onko kristikunta saanut aikaan enemmän verilöylyjä kuin jainalaisuus; 2) Voimme määrittää nykyajan aikajakson (esimerkiksi viimeiset 50 vuotta) ja taulukoida eri uskontojen nimeen tehdyt terrori-iskut (katso Marylandin globaali terrorismitietokanta). Näin saamme vertailtua terrori-iskujen määrää, esimerkiksi kristinuskon inspiroimia iskuja aborttiklinikoihin ja vaikkapa jihadistisia terrori-iskuja. 3) voimme tutkia luetteloita terroristeista (esim. FBI etsityimmät terroristit) tai hallituksen luetteloita terroristijärjestöistä (esim. Kanadan hallituksen lista), ja arvioida miten eri uskonnot ovat inspiroineet näitä järjestöjä. Tämä tekee mahdolliseksi tehdä tilastollista analyysiä, jonka perusteella voimme vastata sellaisiin kysymyksiin kuin: Onko mormoniuskonnon innoittamia terroristeja enemmän kuin juutalaisterroristeja? Tässä ei ole syytä hienosteluun. Antaa datan puhua. On lukuisia muitakin lähteitä, joita voidaan käyttää uskonnon väkivaltaisuuden/rauhanomaisuuden osoittamiseen, mutta otetaan tähän vielä kaikkein ilmeisin. Jos haluat tietää miten paljon jokin uskonto saarnaa rauhaa/väkivaltaa, suorita tekstianalyysi sen pyhistä kirjoituksista. Yhteiskuntatieteilijöillä on täsmällinen metodologia, jolla voidaan vastata kysymykseemme, ja se on sisällönanalyysi.

Olen useissa kirjoissani (The Evolutionary Bases of Consumption, The Consuming Instinct: What Juicy Burgers, Ferraris, Pornography, and Gift Giving Reveal About Human Nature) sekä muissa julkaisuissani (Saad, 2012, ja artikkelissani Psychology Today-lehdessä) osoittanut, kuinka kulttuurin tuotoksille (esim. laulujen sanoille, kirjallisuudelle, elokuvien juonille) voidaan tehdä sisällönanalyysi, jolla voidaan löytää ihmisluonnon yhteisiä nimittäjiä. Jos esimerkiksi haluat tietää, minkälaisia ominaisuuksia ihmiset etsivät kumppaniehdokkaistaan, tee sisällönanalyysi laulujen sanoille. Trubaduurien lyriikka tuhat vuotta sitten ei eroa paljonkaan nykyajan rap-sanoituksista. Sisällönanalyysi on työkalu, jolla yhteiskuntatieteilijät voivat tutkia objektiivisesti annetun dokumentin sisältöä (esim. laulu, uskonnollinen kirjoitus, aikakauslehti tai elokuva). Kuinka usein Vanha ja Uusi Testamentti saarnaa rakkautta ja suvaitsevaisuutta? Kuinka usein väkivaltaa suvaitaan? Jos ne yllyttävät väkivaltaan, niin ketä vastaan väkivalta on suunnattu? Sisällönanalyysi ei jätä paljoa tulkinnanvaraa. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi ei tarvitse olla aramean asiantuntija tai Harvardissa opiskellut raamatuntutkija, tai yksi Jeesuksen apostoleista. Kaikki mitä tarvitaan on järkeily ja tieteellinen metodi.

Sovelletaanpa sitten sisällönanalyysiä nykyhetken tärkeään keskusteluun: Onko islam rauhan uskonto? Tohtori Bill Warner, entinen fysiikan professori, on käyttänyt vuosia islamin kolmen tärkeimmän lähteen tutkimiseen: Koraani, hadithit ja Sira. Hän on soveltanut sisällönanalyysiä tuottaakseen tilastoja, jotka vastaavat tähän kysymykseen. Kuten missä tahansa tutkimuksessa, valituista menetelmistä voidaan aina käydä keskustelua. Olivatko hänen käyttämänsä käännökset parhaita mahdollisia? Millä perusteella hän päätti, edustaako tekstikatkelma rauhaa, väkivaltaa, rakkautta tai vihaa, vaiko yliherruuden julistusta? Jätän lukijan tehtäväksi vierailla hänen webbisivullaan (Center for the Study of Political Islam), kuunnella hänen luentojaan ja lukea hänen kirjojaan ja analyysejaan, ja muodostaa oma käsityksensä. Antakaamme tieteellisen metodin valaista tietämme näiden vaikeiden mutta tarpeellisten keskustelujen läpi. Niiden, jotka huutavat kovimmin, tai jotka kantavat suurinta asetta, ei saa antaa voittaa tätä perustavan tärkeää debattia.


Alkuperäinen artikkeli: https://www.psychologytoday.com/blog/homo-consumericus/201501/how-do-we-know-if-religion-is-peaceful

[Marius]

Mistä tiedämme, onko ihminen rauhanomainen?

Onko olemassa mitään indikaattoria joka antaisi edes pienen vihjeen siitä,
onko ihminen rauhanomainen vai ei?

Uskonnon väri?

[Mehud]

Uskonnon tietää rauhanomaiseksi siitä, että se ei pyri valloittamaan maailmaa, sen jäsenet ei katko kauloja, silvo lapsia, nöyryytä vääräuskoisia, eikä naisia. Lisäksi rauhanomaiseksi toiminnaksi voidaan laskea kieltäytyminen ammuskelemasta ja räjäyttelemästä ihmisiä.

[Myrkkymies]

Uskonnon rauhanomaisuuden selvittäminen ei ole kovin mielekästä. Parempi on keskittyä siihen miten uskontoa tulkitaan ja toteutetaan. Samalla tavalla kommunismia arvioitaessa keskitytään siihen miten se on reaalimaailmassa toteutunut.

[Janix]

Ärsyyntymiskynnys on hyvä indikaattori. Lauhkea kestää enemmän ärsykkeitä ennen kuin toiminta muuttuu agressiiviseksi.

[Emo]

Mistä tiedämme, onko ihminen rauhanomainen?

Onko olemassa mitään indikaattoria joka antaisi edes pienen vihjeen siitä,
onko ihminen rauhanomainen vai ei?

Uskonnon väri?

Ihminen ei koskaan ole rauhanomainen. Uskontojen rauhanomaisuutta on siksi huono tutkia tarkastelemalla pelkästään uskontojen kannattajia eli ihmisiä. Täytyy tutkia kunkin uskonnon peruskirjat eli kirjoitukset, joihin uskonto perustuu.

Rauhanomaisia uskontoja lienee useita, mutta yksi on ylitse muiden. Sen perustajaakin kutsutaan nimellä rauhanruhtinas.

Ella Lahtinen & Suurkuoro - Rauhanruhtinas

https://www.youtube.com/watch?v=flTyD-hAuvU

Uskonnon rauhanomaisuuden selvittäminen ei ole kovin mielekästä. Parempi on keskittyä siihen miten uskontoa tulkitaan ja toteutetaan. Samalla tavalla kommunismia arvioitaessa keskitytään siihen miten se on reaalimaailmassa toteutunut.

Uskonnon tulkinta ja toteutus on yksi juttu, mutta toinen juttu on uskonnon itsensä rauhanomaisuus tai rauhanomaisuuden puute. Koska ihminen aina toteuttaa uskontoja, ja ihminen ei ole rauhanomainen luonteeltaan, ei uskontoja voida arvioida pelkästään keskittymällä ihmisiin ja heidän tulkintoihinsa uskonnoista.

Kannattaa ottaa tarkasteluun uskontojen perustajat ja heidän elämänsä, miten perustajat omilla teoillaan tulkitsivat perustamaansa uskontoa.

[Marius]

Mistä tiedämme onko uskonnottomuus rauhanomaista?

Tiedosta.

Ps. huomasin juuri että puhuin uskonnottomuudesta ikään kuin jostain puuttumisesta.
     Jos näin tein, niin tasa-arvon nimissä kutsun uskovaisia tiedottomiksi.

[Golimar]

Jos Carl Panzram olisi perustanut uskonnon niin tuon uskonnon harjoittajien toiminta tuskin eroaisi paljonkaan islamin harjoittajien toiminnasta.

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Carl_Panzram

[Rubiikinkuutio]

Rauhanomaisia uskontoja lienee useita, mutta yksi on ylitse muiden.

Budhalaisuus?

[Marius]

Suomen pääuutislähteen ykkösuutinen kertoo Taipeista.

Tasa-arvoisuuden nimissä: Kertooko Taipein pääuutislähetys Suomesta?

Suomen pääuutisten säätiedotuksen mukaan Etelä-Suomessa vallitsee erittäin, erittäin huono ajokeli,
vaikka oikeasti vallitsee aivan tavallinen talvikeli.

On hienoa lukea uutisia, uutisia lukemalla tietää mitä maailmalla tapahtuu.

Mutta ei sitä, mitä Suomessa tapahtuu.

[ArtturiE]

Mistä tiedämme, onko ihminen rauhanomainen?

Onko olemassa mitään indikaattoria joka antaisi edes pienen vihjeen siitä,
onko ihminen rauhanomainen vai ei?

Uskonnon väri?

Jokin kertoo minulle, ettei AK-47 kädessä iskulauseita huutava henkilö ole rauhanomainen.

[Tabula Rasa]

Jos uskonnon nimissä harjoitetaan väkivaltaa, se ei ole rauhanomainen. Jos uskonnon nimissä tapetaan, se ei ole rauhanomainen. Jos uskonnon nimissä käydään sotia, se ei ole rauhanomainen.

Katsokaa maailmassa käytävät sodat. Valtaosan niistä toisena osapuolena on eräs nk. rauhanuskonto. Lopuista vastaavat erittäin alikehittyneet kulttuurit sekä ammattirikolliset. Sen lisäksi taitaa olla muutema poliittinen konflikti kuten ukraina. Kuitenkin maailma olisi likimain sodaton mikäli rauhanuskontoa ei olisi.

[Aapo]

Rauhanomaisin uskonto maan päällä on jainalaisuus. Fanaattisimmat jainalaiset kulkevat alituiseen katse maassa, jotteivät vahingossakaan talloisi minkään elävän päälle.

[Mursu]

Tuossa on ihan ideaa, mutta mielestäni uskontoa ei voi erottaa sen kannattajista ja redusoida sitä vain jonkin pyhien tekstien sanomaksi. Esimerkiksi jos kysytään kieltääkö kristinusko koron perimisen, niin se tietääkseni kielletään Raamatussa ja lisäksi yli tuhat vuotta kristityt ajattelivat niin, mutta enää kukaan ei niin ajattele. Siis kristinusko ei kiellä koron perimistä. Analyysin pääpainon tulee olla nykytilanteessa. Uskonnon historia ja pyhät kirjoitukset ovat lähinnä oleellisia taustana nykytilanteelle. Islamin puolustajat usein vetoavat Vahaan testamenttiin mollatessaan kristinuskoa (juutalaisia ei suoraan haluta mollata ellei asia liity Israeliin). Islamin kohdalla väkivaltaisuus täyttyy niin nykytilanteessa, historiassa kuin pyhissä kirjoituksissa. Tällaista epäpyhää kolminaisuutta ei ole kristinuskolla vaikka mollaajat jaksavat jauhaa ristiretkistä.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Mitessemenikään... se puut ja hedelmät. "Hyvät puut tuottavat hyvää hedelmää mutta huonot pahaa"

[Tabula Rasa]

Jos sanonnoilla jatketaan, niin jos se haisee, maistuu ja näyttää paskalta, se todennäköisesti on sitä.

[Machine Head]

Vastaus otsikon kysymykseen. Rauhanomaisen uskonnon tietää uskonnon "käsikirjasta" ja perustajan esimerkistä.

[Suorapuheinen]

Uskonnon (oli se mikä hyvänsä) sovittaminen tieteeseen pohjautuvan nykyaikaisen elämänmuodon kanssa on mahdotonta. Uskonto on paaluttanut oman pohjansa kaksituhatta vuotta sitten eikä siinä ole minkäänlaista joustonvaraa tai kykyä sopeutua reaalielämän. Joskin evankelisluterilainen kirkko on viime vuosina osoittanut pienimuotoisia elonmerkkejä uusimalla tiettyjä näkökantojaan ja se on hyvä se.       (Pikku Matti sen tietää, että purukumilla on paikattu renkaita ennenkin).

Tieteeseen - ja uskontoon pohjautuvan elämän muodon yhteensovittaminen vastaa samaa kun lapsi yrittää työntää kolmion muotoista palikkaa neliskulmaisesta reiästä. Tästä seuraa väistämättä törmäyskurssi ja ainoa, joka kykenee joustamaan tässä tilanteessa toisen hyväksi, on tieteeseen pohjautuva älykäs elämänmuoto. Tieteeseen pohjautuvaa elämänmuotoa saa pilkata ja arvostella vapaasti joka onkin aivan oikein. Tiede ei koskaan markkinoi itseään totuutena vaan se elää ajassa. Jos joku tiedemiesryhmä esittää uuden teorian joka kumoaa aikaisemman, niin se toivotetaan tervetulleeksi.

Uskonnon asema maailmassa on pulmallinen. Mielestäni vain aika on se lääke joka parantaa tämän sairauden. Se vaan on niin hiton pitkä ajanjakso, että me emme ole sitä todistamassa. Ehkä 10 000 vuoden päästä uskonnot ovat poistuneet maailmasta tai esiintyy korkeintaan pieninä "saarekkeina" jossain hiekka-aavikolla. Luotan vahvasti siihen, että tiede ja terve järki voittaa tämän kaksintaistelun koska sivistys on evoluutioon kirjoitettu koodi.

Kysymys kuului, että "Onko uskonto rauhanomainen"?  Uskonto ei ole rauhanomainen. Uskonnot eivät ole rauhanomaisia koskaan. Uskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin minkään muun. Uskonto koettaa raivata itselleen tilaa tappamalla, räjäyttelemällä pommeja, silpomalla, katkomalla kauloja ja mitä kaikkea jumalienpalvontaan nyt ikinä kuuluukaan. Kaikkien uskontojen olemassa olo perustuu alistamiseen, pakottamiseen ja henkiseen väkivaltaan. Uskonnot elävät vain siksi, että vaihtoehdoille ei anneta mahdollisuutta. Tieteeseen pohjautuva elämänmuoto on se voima joka antaa löysää narua uskonnolle ja täten estää täydellisen räjähdyksen.

[sr]

Tuossa on ihan ideaa, mutta mielestäni uskontoa ei voi erottaa sen kannattajista ja redusoida sitä vain jonkin pyhien tekstien sanomaksi. Esimerkiksi jos kysytään kieltääkö kristinusko koron perimisen, niin se tietääkseni kielletään Raamatussa ja lisäksi yli tuhat vuotta kristityt ajattelivat niin, mutta enää kukaan ei niin ajattele. Siis kristinusko ei kiellä koron perimistä. Analyysin pääpainon tulee olla nykytilanteessa. Uskonnon historia ja pyhät kirjoitukset ovat lähinnä oleellisia taustana nykytilanteelle.

Juuri näin. Minustakin tuo avausjuttu on yhtä hömpänpömppää, jos siinä koitetaan pelkästään jollain tesktianalyysillä määrittää se, onko jokin uskonto rauhanomainen. Siinä lähtökohtana on ottaa no True Scotsman -argumentti ja sitten ajatella, että kun niistä teksteistä on jotain johdettu, niin sillä on jotain tekemistä jonkin reaalimaailman asian kanssa. Ja naurettavinta touhussa on tietenkin se, että kirjoittaja höpöttää tieteellisestä metodista, vaikka kyse ei ole mistään sellaisesta, mikä koskee tieteellistä metodia (tehdään hypoteesi, testataan sitä kokeilla), vaan yhden humanistin mielestään hienolta kuullostavasta menetelmästä analysoida jotain tekstejä.

Ja kaiken lisäksi kyseisen metodin soveltaminen uskonnollisiin teksteihin on kaikkein pahiten syvältä ja poikittain, kun itse tekstistä jotain uskovilta kysyttäessä yleensä vastaus on jotain "mutta pitää lukea koko XXX, jotta asian ymmärtää" (jossa XXX on Raamattu, Koraani, jne.) Tämä yleensä liittyen siihen, että kyseiset tekstit ovat sisäisesti loogisesti ristiriitaisia. Tämän lisäksi uskovilla on sekin metodi takataskussa, että "pitää ymmärtää konteksti, jossa XXX on kirjoitettu". Miten ihmeessä tuollaiset metodit pystyisivät yhdistämään kontekstin tekstin suoraan analyysiin jotenkin tieteellisesti?

Onko kommunismi rauhanomainen aate? Jos lukee juttuja siitä, mitä kommunistinen yhteiskunta on, niin totta ihmeessä on. Onko kommunismi ollut rauhanomainen aate maailmanhistoriassa? Aika harva menisi sanomaan, että on. Se siitä tekstianalyysistä.

[sr]

Mitessemenikään... se puut ja hedelmät. "Hyvät puut tuottavat hyvää hedelmää mutta huonot pahaa"

Tässä ei kai keskusteltu puutarhanhoidosta, jossa se voi oikeasti päteäkin.

Jos tätä puutarhavertausta koitetaan käyttää uskontoihin, niin ei taida löytyä uskontoa, joka ei olisi huonoja hedelmiä tuottanut. Tuo joidenkin mainitsema jainalaisuus saattaa olla sellainen, vaikken siitäkään ihan varma ole.

[sr]

Uskonnon asema maailmassa on pulmallinen. Mielestäni vain aika on se lääke joka parantaa tämän sairauden. Se vaan on niin hiton pitkä ajanjakso, että me emme ole sitä todistamassa. Ehkä 10 000 vuoden päästä uskonnot ovat poistuneet maailmasta tai esiintyy korkeintaan pieninä "saarekkeina" jossain hiekka-aavikolla. Luotan vahvasti siihen, että tiede ja terve järki voittaa tämän kaksintaistelun koska sivistys on evoluutioon kirjoitettu koodi.

Itse en ole noin pessimistinen. Uskonnottomuus (ei siis puhdas ateismi, vaan se, ettei vaan kuulu mihinkään uskontokuntaan) on nousussa (eikä vain USA:ssa, vaan Suomessakin uskontokuntiin kuuluvien määrä on n. kaksinkertaistunut sitten vuoden 2000). Koska se on ennen kaikkea nuorten suosiossa (kolmannes alle kolmekymppisistä amerikkalaisaikuisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan), pelkästään luonnollinen poistuma toimii tässä keinona, joka pyyhkii uskonnot vähitellen unholaan. Kehitysmaissa tämä tulee tapahtumaan vähän jälkijunassa.

Kysymys kuului, että "Onko uskonto rauhanomainen"?  Uskonto ei ole rauhanomainen. Uskonnot eivät ole rauhanomaisia koskaan. Uskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin minkään muun. Uskonto koettaa raivata itselleen tilaa tappamalla, räjäyttelemällä pommeja, silpomalla, katkomalla kauloja ja mitä kaikkea jumalienpalvontaan nyt ikinä kuuluukaan. Kaikkien uskontojen olemassa olo perustuu alistamiseen, pakottamiseen ja henkiseen väkivaltaan. Uskonnot elävät vain siksi, että vaihtoehdoille ei anneta mahdollisuutta. Tieteeseen pohjautuva elämänmuoto on se voima joka antaa löysää narua uskonnolle ja täten estää täydellisen räjähdyksen.

Näinpä se taitaa olla.

[Miniluv]

Ketä kiinnostaa, niin...

http://www.amazon.com/Shall-Religious-Inherit-Earth-Twenty-First/dp/1846681448

Itse asiasta: tekstianalyysin voi tehdä ilman numeerisen teeskentelyn taakse menemistäkin.

Uskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin minkään muun.

Uskot väitteeseesi ilmeisen vahvasti, älä nyt vaan tapa ketään!

Joku esitti ajatuksia "verenvuodatuksen määrästä ilman erästä uskontoa". Varsinaisten uskonsotien määrä on niin pieni, että ei tulisi suurtakaan eroa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,76756.msg1151436.html#msg1151436

[Kulttuurirealisti]

Rauhanomainen uskonto joko käy vain puolustussotaa tai antaa muiden tuhota itsensä. Tiedän mitä itse valitsisin.

[Emo]

... Uskonnottomuus (ei siis puhdas ateismi, vaan se, ettei vaan kuulu mihinkään uskontokuntaan) on nousussa (eikä vain USA:ssa, vaan Suomessakin... )

....pelkästään luonnollinen poistuma toimii tässä keinona, joka pyyhkii uskonnot vähitellen unholaan. Kehitysmaissa tämä tulee tapahtumaan vähän jälkijunassa.

No esimerkiksi minä en kuulu mihinkään uskontokuntaan. Se varmasti ateisteja ilahduttaa, kun tällaisia uskontokuntiin kuulumattomia on maailmassa.
Lisäksi Suomi (ja koko Länsi) on jälleen muuttumassa kehitysmaaksi melko nopeastikin, joten tämä tästäkin toivonkipinästä. 

Kysymys kuului, että "Onko uskonto rauhanomainen"?  Uskonto ei ole rauhanomainen. Uskonnot eivät ole rauhanomaisia koskaan. Uskon nimissä on tapettu enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin minkään muun. Uskonto koettaa raivata itselleen tilaa tappamalla, räjäyttelemällä pommeja, silpomalla, katkomalla kauloja ja mitä kaikkea jumalienpalvontaan nyt ikinä kuuluukaan. Kaikkien uskontojen olemassa olo perustuu alistamiseen, pakottamiseen ja henkiseen väkivaltaan. Uskonnot elävät vain siksi, että vaihtoehdoille ei anneta mahdollisuutta. Tieteeseen pohjautuva elämänmuoto on se voima joka antaa löysää narua uskonnolle ja täten estää täydellisen räjähdyksen.

Näinpä se taitaa olla.

Vihervasuritkin ovat uskovaisia ja valmiit vaikka tappamaan uskonsa tähden, eli saattapi se noin tosiaan olla.

[Chew Bacca]

Rauhanomainen on se uskonto jonka ei tarvitse jatkuvasti toitottaa rauhanomaisuuttaan.

Ja hedelmistään puu tunnetaan, kuten todettua.

Islam on sodan uskonto.

[Veikko]

Uskonnon rauhanomaisuuden selvittäminen ei ole kovin mielekästä. Parempi on keskittyä siihen miten uskontoa tulkitaan ja toteutetaan. Samalla tavalla kommunismia arvioitaessa keskitytään siihen miten se on reaalimaailmassa toteutunut.

Tuo on juurikin totta. Elävät uskonnot ja poliittiset ideologiat ilmaisevat ainoat ympäristölle merkitykselliset ominaisuutensa omassa toiminnassaan reaalimaailmassa. Ja se taas perustuu uskonnollisten yhteisöjen tai poliittisten järjestöjen sisäiseen tulkintaan omista opinkappaleistaan ja sen perusteella harjoitettuun menettelytapaan. Ulkopuolisen on siis lähinnä naurettavaa yrittää muodostaa kuvaa uskonnon tai ideologian todellista ominaisuuksista sen varhaisten kehittäjien mahdollisten tarkoitusten perusteella, se osa kuuluu vain tuon uskonnon harjoittajille tai ideologisille toimijoille ja on havaittavissa vain heidän kauttaan. Käytäntö on niin poliittisen ideologian kuin uskonnon todellisen olemuksen ainoa hyväksyttävissä oleva koetinkivi.

[sr]

No esimerkiksi minä en kuulu mihinkään uskontokuntaan. Se varmasti ateisteja ilahduttaa, kun tällaisia uskontokuntiin kuulumattomia on maailmassa.

Ilahduttaa oikein kovasti, koska se, että ihmiset vain uskovat johonkin, josta ei ole mitään tieteellisiä todisteita, on paljon vähemmän haittaa kuin siitä, että he uskovat johonkin uskontoon, jota käytetään johdattamaan heitä tekemään pahoja juttuja. Ks. siguni. Sekularisti on erittäin tyytyväinen siinä vaiheessa, kun uskonnosta on tullut aidosti ihmisten yksityisasia ja siitä on kadonnut yhteiskunnallinen ja ennen kaikkea poliittinen vaikutus kokonaan.

Lisäksi Suomi (ja koko Länsi) on jälleen muuttumassa kehitysmaaksi melko nopeastikin, joten tämä tästäkin toivonkipinästä. 

Ei ole.

Vihervasuritkin ovat uskovaisia ja valmiit vaikka tappamaan uskonsa tähden, eli saattapi se noin tosiaan olla.

Kommunismin ainakin siinä mitassa, millä sitä on joissain paikoissa maailmaa toteutettu, voi katsoa menevän uskonnon puolelle. P-Korean kommunismi on sitä päivänselvästi. Kim Jong-Il (maan edellinen presidentti) on virallisten tietojen mukaan tehnyt suunnilleen kaikkea samaa, mitä Jeesuksenkin väitetään tehneen.

[Kyklooppi]

Buddhalaisuus on käsittääkseni varsin rauhanomainen,kannattaa tutustua vaikka ihan vain uteliaisuudesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus

[Emo]

^^ Oli pakko likettää sr:n kommenttia, vaikka kahdessa pienessä yksityiskohdassa mielipiteeni eroaa.

Eka on tuo, etteikö minun uskollani ja kaltaisteni uskolla muka olisi yhteiskunnallista ja poliittista merkitystä - tietysti on. Tosin se vaikutus on  positiivista, se ei samalla tavoin räjähdä silmille kuin islamin vaikutus, ja siksi kuvitellaan ettei mitään vaikutusta ole.

Toinen on tuo Lännen kehitysmaalaistuminen.

[Rubiikinkuutio]

Buddhalaisuus on käsittääkseni varsin rauhanomainen,kannattaa tutustua vaikka ihan vain uteliaisuudesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus

http://en.wikipedia.org/wiki/S%C5%8Dhei