Työttömien osuus työvoimaan, 35 kuntaa. +muuta

[poikuliini]

Eli koska viime vuonna tekemäni ketjun muokkaus ei enää onnistu niin tein uuden ketjun, jossa on päivitetty vuoden 2014 tiedot. Sen vanhan ketjun voi poistaa.
Tein ajankulukseni tällaisen taulukon, jossa on kolmenkymmenenviiden suurimman kunnan (+Ahvenanmaa) työttömien osuus verrattuna työvoimaan, ei siis koko asukaslukuun. Kunnat ovat suuruusjärjestyksessä ja Uudenmaan kunnat on lihavoitu.
Luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka on laskettu kyseisen muuttujan kuukausitietojen perusteella. Saatatte myös miettiä miksi olen ottanut mukaan Palveluissa olijat niin se johtuu siitä, että TEM käyttää työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien yhteismäärästä käsitettä "laaja työttömyys".(Mitä ikinä tarkoittaneekaan. )

	tyött.%									tyött.+ palv.%
	2014	2013	2012	2011	2010	2009	2008	2007	2006		2014	2013	2012
Helsinki	11,0%	9,4%	7,8%	7,5%	8,0%	7,6%	6,0%	6,8%	8,3%		14,8%	12,7%	11,2%
Espoo	9,1%	7,6%	5,9%	5,5%	6,2%	6,0%	4,4%	5,0%	5,9%		12,1%	10,1%	8,4%
Tampere	16,6%	15,6%	13,0%	12,7%	14,1%	13,8%	10,4%	10,4%	11,5%		22,0%	19,9%	17,4%
Vantaa	10,7%	9,7%	8,4%	8,2%	8,7%	8,3%	6,2%	6,7%	7,6%		14,6%	12,9%	11,7%
Oulu	16,2%	15,2%	13,6%	12,8%	13,2%	13,4%	11,1%	11,1%	12,2%		22,2%	20,6%	19,4%
Turku	15,8%	14,5%	12,9%	12,6%	13,1%	11,6%	9,0%	9,4%	10,5%		21,2%	19,1%	17,4%
Jyväskylä	16,7%	15,0%	13,2%	12,4%	13,1%	12,9%	11,8%	12,8%	13,7%		23,0%	20,9%	18,8%
Kuopio	12,2%	11,2%	10,4%	10,5%	11,6%	11,9%	10,0%	10,6%	11,6%		17,2%	15,6%	14,7%
Lahti	17,6%	16,1%	14,1%	13,5%	14,8%	14,6%	11,2%	12,3%	13,8%		22,5%	20,5%	19,3%
Kouvola	14,4%	13,1%	11,7%	11,0%	11,5%	11,5%	10,6%	11,8%	13,1%		19,9%	18,0%	16,9%
Pori	15,0%	13,8%	12,4%	12,4%	12,6%	12,6%	11,1%	12,5%	14,1%		20,5%	18,5%	16,8%
Joensuu	16,2%	15,9%	15,1%	14,0%	14,6%	16,5%	14,1%	14,3%	14,8%		24,2%	23,2%	22,4%
Lappeenranta	14,3%	12,9%	11,9%	11,9%	12,4%	12,9%	10,3%	10,8%	12,2%		19,4%	17,3%	16,5%
Hämeenlinna	11,4%	10,4%	8,7%	8,9%	8,5%	9,8%	7,3%	7,8%	9,3%		15,9%	14,3%	12,8%
Vaasa	9,9%	8,9%	7,8%	7,6%	8,3%	7,9%	6,6%	7,2%	8,9%		14,7%	13,1%	12,3%
Rovaniemi	15,3%	14,7%	13,0%	12,3%	13,2%	13,9%	12,3%	12,4%	14,2%		20,1%	19,1%	18,1%
Seinäjoki	10,6%	9,6%	8,3%	8,2%	9,3%	9,9%	8,5%	8,7%	9,8%		14,5%	13,6%	12,0%
Mikkeli	12,8%	12,1%	11,1%	10,2%	10,8%	10,6%	9,2%	10,0%	11,6%		18,6%	17,5%	16,2%
Kotka	18,3%	16,8%	15,9%	14,9%	14,5%	14,2%	11,3%	11,2%	12,9%		24,6%	22,2%	21,5%
Salo	15,6%	15,4%	13,0%	10,8%	11,1%	10,6%	7,4%	7,6%	7,7%		22,3%	21,4%	17,9%
Porvoo	9,6%	8,6%	7,8%	7,7%	8,0%	7,7%	5,7%	6,2%	7,1%		13,3%	11,9%	11,3%
Lohja	11,7%	9,8%	7,8%	7,7%	8,5%	7,8%	5,4%	5,6%	6,1%		15,1%	12,7%	10,9%
Kokkola	10,6%	9,5%	8,7%	8,3%	9,2%	9,9%	8,3%	9,1%	10,8%		15,9%	14,5%	14,0%
Hyvinkää	10,9%	9,6%	7,8%	7,7%	8,3%	8,0%	6,0%	6,8%	8,2%		15,7%	13,7%	12,0%
Nurmijärvi	6,9%	5,2%	4,2%	4,5%	5,0%	4,6%	3,2%	4,0%	4,4%		9,0%	7,0%	5,9%
Järvenpää	9,3%	8,0%	6,8%	6,9%	7,6%	7,4%	5,3%	5,6%	6,4%		12,0%	10,3%	9,0%
Rauma	12,8%	11,5%	10,3%	10,0%	10,6%	10,8%	8,5%	8,9%	10,4%		18,6%	16,2%	15,1%
Tuusula	7,2%	6,2%	5,0%	4,9%	5,4%	5,0%	3,0%	3,5%	4,5%		9,4%	8,0%	6,6%
Kirkkonummi	8,7%	7,4%	5,8%	5,8%	6,4%	6,4%	4,7%	5,1%	6,2%		10,9%	9,3%	7,8%
Kajaani	16,3%	14,8%	12,5%	12,6%	13,4%	14,6%	12,7%	13,7%	15,1%		23,9%	22,0%	20,3%
Savonlinna	15,0%	14,4%	14,3%	13,7%	14,9%	14,3%	11,6%	12,0%	13,7%		22,4%	20,6%	20,8%
Kerava	9,9%	8,3%	6,7%	6,5%	7,2%	6,4%	4,1%	4,4%	4,9%		13,7%	11,2%	9,5%
Nokia	14,2%	13,1%	10,6%	9,8%	11,3%	11,4%	7,2%	7,3%	8,2%		19,0%	16,7%	14,4%
Ylöjärvi	12,0%	10,4%	8,3%	8,2%	9,1%	9,3%	5,6%	5,9%	7,5%		16,3%	14,0%	11,7%
Kaarina	8,9%	8,1%	6,4%	6,1%	6,7%	6,2%	4,0%	4,5%	5,2%		12,9%	11,5%	9,4%
Ahvenanmaa	4,0%	3,5%	3,0%	2,6%	2,8%	2,5%	1,9%	2,0%	2,2%		5,2%	4,7%	3,9%
Koko maa	12,4%	11,3%	9,8%	9,4%	10,1%	10,2%	7,9%	8,5%	9,7%		17,1%	15,4%	13,9%

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja http://www.tem.fi/tyo/tyonvalitystilasto/kuntapohjaisia_vuosikeskiarvoja

Kuten huomataan työvoimapula on aivan hirrrrvittävä. (Paitsi Ahvenanmaalla.)


Tässä on koko maan työttömyysluvut Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Tilastokeskuksesta. Lisäsin myös TEM:in ilmoittamat työttömyyslukujen sekä Palveluissa olevien yhteissumman, joka siis oli se "laaja työttömyys". Kannattaa myös huomioida Palveluissa olijoiden lukumäärän kasvu 90-luvun laman lukemiin.

Vuosi	TEM		Tilastokeskus		TEM
	Lukumäärä	Työttömyys%	Lukumäärä	Työttömyys%	Palveluissa*	Palveluissa+ TEMtyöttömyys	Palveluissa+ TEMtyöttömyys%
1991	213 201	8,6%	169 000	6,6%	57 549	270 750	10,9%
1992	363 121	14,6%	292 000	11,7%	78 324	441 445	17,8%
1993	482 173	19,5%	405 000	16,3%	84 016	566 189	22,9%
1994	494 247	20,0%	408 000	16,6%	98 377	592 624	24,0%
1995	466 013	19,3%	382 000	15,4%	103 667	569 680	23,6%
1996	447 987	18,6%	363 000	14,6%	118 514	566 501	23,5%
1997	408 964	17,0%	314 000	12,7%	123 385	532 349	22,1%
1998	372 431	15,4%	285 000	11,4%	113 231	485 662	20,0%
1999	348 140	14,2%	261 000	10,2%	104 899	453 039	18,5%
2000	321 119	12,8%	253 000	9,8%	89 038	410 157	16,4%
2001	302 177	12,0%	238 000	9,1%	79 707	381 884	15,1%
2002	293 969	11,5%	237 000	9,1%	79 285	373 254	14,7%
2003	288 843	11,3%	235 000	9,0%	86 802	375 645	14,7%
2004	288 402	11,3%	229 000	8,8%	87 343	375 745	14,8%
2005	275 317	10,8%	220 000	8,4%	84 749	360 066	14,1%
2006	247 890	9,7%	204 000	7,7%	86 496	334 386	13,1%
2007	215 751	8,5%	183 000	6,9%	87 894	303 645	11,9%
2008	202 891	7,9%	172 000	6,4%	83 044	285 935	11,2%
2009	264 805	10,2%	221 000	8,2%	83 808	348 613	13,5%
2010	264 813	10,1%	224 000	8,4%	100 144	364 957	14,0%
2011	243 876	9,4%	209 000	7,8%	109 133	353 009	13,6%
2012	253 150	9,8%	207 000	7,7%	107 492	360 642	13,9%
2013	294 136	11,3%	219 000	8,2%	107 589	401 725	15,4%
2014	325 653	12,4%	232 000	8,7%	122 130	447 783	17,1%

*Sisältää yhteismäärän työllistettynä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, vuorotteluvapaasijaisena, kuntouttavassa työtoiminnassa, omaehtoisessa opiskelussa, valmennuksessa, työ- ja koulutuskokeilussa sekä työvoimakoulutuksessa olevista.
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=98286.0;attach=39016)

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi/files/31889/tilkm2013.pdf
           Tilastokeskus, Suomi lukuina/työmarkkinat 20.1.2015 http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html

Ja tässä on pähkinänkuoressa TEM:in ja Tilastokeskuksen erot.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa kansantaloudessa, työttömyyden mittaaminen on vain yksi työvoimatutkimuksen tehtävistä. Työvoimatutkimus perustuu 15–74-vuotiaasta väestöstä poimittuun otokseen. Työvoimatutkimuksessa työllisen ja työttömän määrittely noudattaa YK:n työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia. Luvut ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisten neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös opiskelija ja työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto puolestaan rekisteröi työ- ja elinkeinotoimistoissa asioivia työnhakijoita ja on tarkoitettu työnvälitystoiminnan ja työ- ja elinkeinohallinnon tarpeisiin. Työnvälitystilastoa käytetään palveluiden kohdentamiseen ja niiden vaikutusten seuraamiseen. Työnvälitystilastoon perustuvaa työttömyyslukua ei voida vertailla kansainvälisesti, koska eri maiden työvoimahallinto ja työttömyysturvalainsäädäntö poikkeavat toisistaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa työtön on työnhakija, joka on ilman työtä eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa. Työnvälitystilastossa työttömiin luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet kokonaan lomautetut. Työnvälitystilastossa ei lueta työttömiksi työnhakijoiksi työttömyyseläkkeen saajia eikä päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita – ei edes loma-aikoina. Käytännössä työnvälitystilasto kattaa työttömät, jotka saavat työttömyyskorvausta.

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana. Piilotyöttömiä oli vuonna 2012 keskimäärin 113 000 henkilöä. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.

Lähde: Tilastokeskus, [Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen vertailu], [4.4.2013] http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-04-04_men_002.html

Tässä toimeentulotukien saajien määrä. Kustannukset ovat vuoden 2013 hintoja eli "käyvin hinnoin" olevia lukuja.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tuki lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

Vuosi	Kotitalouksia	Henkilöitä	Kustannukset, vuoden 2013 hinnoin (1000e)
1990	181 604	314 009	299 400
1991	222 653	396 109	380 804
1992	258 864	464 635	447 073
1993	292 559	528 126	517 662
1994	329 393	577 274	583 993
1995	339 020	583 922	614 817
1996	349 591	609 636	704 412
1997	344 705	593 797	732 733
1998	313 337	534 930	614 006
1999	291 961	492 694	564 501
2000	271 686	454 353	538 726
2001	264 122	443 155	568 004
2002	262 570	429 806	582 178
2003	261 430	424 126	586 361
2004	251 017	401 031	549 212
2005	238 848	377 376	520 892
2006	226 617	358 369	519 710
2007	217 842	342 492	541 366
2008	215 570	339 394	574 963
2009	238 755	377 688	672 399
2010	240 257	375 152	681 812
2011	239 212	371 898	675 931
2012	238 373	370 454	713 733
2013	245 765	381 851	736 255

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=98286.0;attach=39718)
Lähde: Sosiaali- ja Terveysministeriö http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki
           Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/aikuisten_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki

Niin ja vapaasti saa kertoa jos sattuu virheen löytämään. Tekevälle sattuu kuten sanotaan.


EDIT lisätty TEMin ja Tilastokeskuksen työttömyysluvut ja niiden selitykset.

EDIT2 lisätty Palvelut ja kuva vaihdettu.

EDIT3 lisätty toimeentulotukien saajien määrä ja tilastokeskuksen lähde muutettu parempaan.

EDIT4 lisätty vuoden 2014 tiedot

[kriittinen_ajattelija]

Niin ja tuossa "työttömien osuus verrattuna työvoimaan" kohdassa ei liene edes mukana ne jotka eivät ole ilmoittautuneet työvoimanhakijoiksi, nuo ns. kotiäidit, syrjäytyneet, laiskat ja eräjormat, jotka kyllä saataisiin tarvittaessa mukaan talkoisiin jos työvoimapula olisi?

[Markkanen]

Pah. Poliitikkojen mielestä työttömiä saa olla kuinka paljon tahansa. Aina suomalaiset voidaan korvata virolaisilla tai lähi-idän arabeilla. 

[asdasdasdasd]

En myöskään unohtaisi työvoima-osuutta:

http://data.worldbank.org/indicator/SL.TLF.CACT.ZS
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2014/12/tyti_2014_12_2015-01-20_tie_001_fi.html

Eli vain n. 60 %, aika moni on siis todennäköisesti toimeentuloturvan piirissä. Sitten kun vielä katsoo noita osa-aikatyöllisiä joita on n. 38 % työllisistä tuon tilastokeskuksen taulukon mukaan...

[poikuliini]

Lisäsin toimeentulotuen kustannukset josta huomataan, että vaikka tuen saajien määrä ei kauheasti ole kasvanut niin kustannukset ovat jo ylittäneet 90-luvun laman tason vuoden 2013 hinnoin. Lisäsin myös viisi uutta kuntaa.

[Ari-Lee]

Koska aihe sivuaa vähäosaisia ja jopa osattomia:

Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?
Sunnuntai 15.2.2015

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Neuvosto tutki Suomen tilanteen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SSOS) tekemän järjestökantelun aloitteesta. Suomen omiin maaraportteihin neuvosto on reagoinut armeliaammin.

- Tämä on yllättävää siinä valossa. Nyt yhtäkkiä tulee tällainen tyly ratkaisu, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ylitarkastaja Jaakko Ellisaari sanoo.

- Tämä on selvästi huomautus Suomelle, että meidän täytyy tarkastella järjestelmäämme vähimmäisturvan osalta, hän myöntyy.

"Ei ymmärretä"

Suomi joutui nuhteluiden kanssa melkoiseen kastiin. Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä - sekä yllättäen Suomi ja Ruotsi.

Ellisaari suhtautuu selvitykseen skeptisesti ja huomauttaa, ettei komiteassa ole Suomen edustajaa.

- Voi olla, että pohjoismaista mallia ei enää ymmärretä riittävällä tavalla. Ehkä se on eksoottinen monen huippujuristinkin silmissä.

Seuraavaksi päätös etenee Euroopan neuvoston ministerikomiteaan maaliskuun lopussa. Siellä Suomi esittää oman näkemyksensä ratkaisusta ja komitea päättää, miten Suomen tulee reagoida puutteisiin.

"Eihän sillä elä"

Järjestökantelun tehneen Suomen sosiaalioikeudellisen seuran (SOSS) varapuheenjohtaja Eila Sundman on huojentunut komitean päätöksestä. Valtion virkamiehen puolustelut eivät yllätä.

- Teimme kantelun jo vuonna 2012, ja valtion vastaanotto on ollut alusta asti tyly. Vastaukset, mitä valtion edustajilta saatiin, olivat ylimalkaisia ja aina myöhässä. Tiedossa oli, ettei ministeriö ole kiinnostunut siitä, miten tätä asiaa parannetaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtavana sosiaalityöntekijänä työskentelevä Sundman on nähnyt läheltä sen, millaisiin "inhottaviin pyörteisiin" sosiaalitukia tarvitsevat joutuvat.

- Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä.

Myös tukien hakeminen on Sundmanin kokemuksen mukaan hankalaa.

- Niitä joutuu monelta eri luukulta nyhtämään, ja prosesseissa kestää. Se on ongelma, koska esimerkiksi työttömäksi joutuneen pitää pystyä maksamaan vuokra heti.

Sundmanin mielestä Suomen maine sosiaalisen tukiverkon mallimaana alkaa olla kyseenalainen.

- Kyllähän se tiedetään, että hyvinvointivaltiota on jo monta vuotta purettu.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015021319186274_uu.shtml

Työttömyysperuspäiväraha on tällä hetkellä neljältä viikolta:
Brutto                656,00
Ennakonpidätys 20%     -131,20
Maksettava määrä         524,80

Asumistuki + muut harkinnanvaraiset tuet + toimeentulotuki nostavat yhteissumman pääkaupunkiseudulla 1700:n kieppeille. Näitä oli jossain laskettukin ja keskustelukin oli kiivasta.

Ja ne mitkä näissä laskelmissa "unohdetaan" tyystin on pienipalkkaisten veroaste, minkä jälkeen työstä käteen jäävän summan ja sosiaalisten etuuksien summan välinen erotus on todella pieni tai se on jopa negatiivinen, jolloin pienipalkkainen työssäkäyväkin joutuu hakemaan asumistukea ja toimeentulotukea.

Näille matalapalkkaisille aloille on sitten luotu toiset työmarkkinat ja työvoima EU:n ulkopuolisilta alueilta. Tilannetta on siis huononnettu tietoisesti. Keskiluokkainen veronmaksaja "kiittää".

Sundmanin kanssa samaa mieltä siitä että emme voi puhua hyvinvointivaltiosta vaan epävointivaltiosta.

[poikuliini]

Keskiluokkainen veronmaksaja "kiittää".

Ja kun koko ajan keskiluokkaa siirtyy työttömäksi niin tilanne sen kuin paranee.

[Ari-Lee]

Tukien ja lisien yhteisumma kipuaa yli 2000:n. Kuten tuosta kuvasta selviää.

Lis: Voi olla kaksi samanlaista työtöntä naapuruksina. Toinen saa vain 524 ja toinen saa 2000. Yhteistä näillä on, että kumpikaan ei laita tikkua ristiin. 524 saava hakee koko ajan työtä saadakseen paremman elämän, 2000 saava kikkailee, ettei vain tarvitsisi venyä matalapalkalle.

[Onkko]

No lasketaanpas.

Pääkaupunkiseudulla sossu hyväksyy yksinasuvalle 650e/kk asumismenoihin.
Sähkö 30e/kk
Perusosa 447,24/kk
-----
Hyväksyttävät menot 1127,24

Tulot
Työmarkkinatuki joko 524,8 tai 564,16 riippuen oletko jo saanut 2x kuussa tuet.
Asumistuki 406,40 e/kk

Laskennalliset tulot joko 931,2 970,56

Eli sossusta saa tuon työmarkkinatuen + asumislisän päälle joko 196,04 tai 156,68 ei tulot sen 1127,24/kk. Aika kaukana 1700 tai 2000 mutta yli tuon 970 mitä euroopan neuvosto haluais jopa ilman sossua.

[Ari-Lee]

Sukupolvien työllä on saatu rakennettua hyvinvointivaltio. Työllä, työllä ja työllä. Työ on itseisarvo, mille perustuu kaikki hyvinvointi.

Kolme viimeistä hallitusta on saanut työpaikat katoamaan. Markka-aikaan puhuttiin työvoimareservistä. Euro -aikaan houritaan huutavasta työvoimapulasta.

Kun puhutaan vastikkeellisesta toimeentuloturvasta ihmisarvon kulmakivi työ muuttuukin ihmisarvoa halventavaksi. Kuinka tässä näin kävi?

Työvoimareserville on keksitty osa- ja määräaikaisia puuhastelukerhoja. Näiden puuhastelukerhojen ympärille on rakennettu klustereita, joista löytyy mitä ihmeellisimpiä nimikkeitä. Puuhasteluprojektikoordinaattoreita, hyppynarutestauspäälliköitä, varjoteatterikoordinaattoreita, kyykkyynylösprojektipäälliköitä, jne. Työtön on vain pelinappula ja tekosyy noille läskiviroille ja -toimille. Työtön on se 4h/pv neppailija tehtaassa, missä itse työllä ei ole mitään merkitystä kun itse lakaisee omat jälkensä kerhon lattialta ja hakee toimeentulonsa soskun luukulta. Näitä puliveivaamiskerhoja ovat mm. kierrätyskeskukset, työttömien yhdistykset, kyläyhdistykset ja nettikahvilat.

[sivullinen.]

Niin ja tuossa "työttömien osuus verrattuna työvoimaan" kohdassa ei liene edes mukana ne jotka eivät ole ilmoittautuneet työvoimanhakijoiksi, nuo ns. kotiäidit, syrjäytyneet, laiskat ja eräjormat, jotka kyllä saataisiin tarvittaessa mukaan talkoisiin jos työvoimapula olisi?

Näin juuri. Tämä puute korostuu Tilastokeskuksen esittämässä lauseessa: "Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyyslukujen eroa selittää osaltaan piilotyöttömyys. Piilotyöttömäksi luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole aktiivisesti etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana." Lause olisi järkevä, jos Tilastokeskuksen työttömyysluvut olisivat suurempia kuin TEM:min. Mutta koska tilanne on päinvastainen -- ja eroa on huomattavasti eli yli satatuhatta henkeä --, väite on suorastaan tarkoituksen mukaisesti harhaanjohtava. Väitteen totuudenmukaisuuden toteamiseksi onkin tutkittava seuraavaa laskelmaa.

A) Moniko TEM:min listoilla oleva eli työttömyysrahoja nostava, joka ei ole aktiivisesti etsinyt töitä viimeisen neljän viikon aikana ja näin Tilastokeskuksen kyselyssä ilmoittanut, ja sen lisäksi moniko, joka ei ole vaivautunut työttömyysrahoja nostamaan tai ei ole niihin oikeutettu, on vailla töitä ja on niitä aktiivisesti hakenut, ja näin Tilastokeskuksen kyselyyn vastannut?

B) Entä moniko TEM:in listoilla työttömäksi ilmoittautunut ei oikeasti ole työtön, vaan pyörittää työttömyytensä ohella jotain työksi kutsuttavaa yritystoimintaa tai tekee töitä pimeästi samalla nostaen korvauksia, ja lisäksi ilmoittaa Tilastokeskuksesta soitettaessa olevansa töissä?

Huomioimatta Tilastokeskuksen gallup-kyselyihin perustuvan menetelmän heikkouksia ja muita satunnaisia virheitä -- tai edes sitä, että tukitoimissaoleva usein pitää itseään työttömänä ja ilmoittaa itsensä työttömäksi Tilastokeskuksen soittaessa --, pitäisi B:n olla yli tilastojen välisen eron -- eli yli satatuhatta -- suurempi kuin A:n. Sitä on hyvin vaikea uskoa. Tosin, jos poistettaisiin vaatimus vastata Tilastokeskukselta soitettaessa olevansa töissä, ja korvattaisiin se viranomaisten suorittamalla arvioinnilla, voitaisiin jokaisen työttömän väittää puuhastelevan jotain työksi kutsuttavaa -- oli se sitten vaikka oman itsensä omaishoitajana toimimista. Silloin väite muuttuisi järkeväksi. Silloin tosin Tilastokeskuksen merkitys katoaisi täysin eli vertailuarvona olisikin Arvauskeskus -- ja koska puhe oli vain TEM:min tilastojen ja Tilastokeskusten tilastojen välisestä erosta tehdyn väitteen mielettömyydestä, voitaisiin ainoastaan todeta, että TEM:min maksutilastojen ja viranomaisten suorittaman arvauksen välinen ero selittyy TEM:min maksutilastojen virheellisyydestä.

[poikuliini]

Aihetta sivuten...

Työttömyyden kulut rajussa nousussa

Työttömyys maksoi Kelalle ja työttömyyskassoille yhteensä 4,76 miljardia euroa viime vuonna. Se on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Työttömyysturvamaksuista noin 2,87 miljardia maksoivat työttömyyskassat. Kela maksoi 1,93 miljardia.

Kelan maksama osuus on niin sanottua perusturvaa, jonka määrä työttömyyskuluissa on noussut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2008. Työttömyyskassojen menot ovat ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jonka määrä on myös kasvanut kuudessa vuodessa 77 prosenttia.
Lähde