Kulttuurineuvos Veijo Baltzar: Onko Euroopassa tilaa monikulttuurisuudelle?

[koli]

Onko Euroopassa tilaa monikulttuurisuudelle?

Kaikkialla Euroopassa järjestöt nousevat puolustamaan fyysismateriaalista olevaisuuttaan – myös vähemmistöjen riveistä. Puolustaako kukaan oikeutta omaan kulttuuriin, äidinkieleen ja ihmisenä olemisen arvoon? Eurooppa on aina ollut väestöpohjaltaan monikulttuurinen, mutta sitä ei ole osattu tuoda politiikkaan, juridiikkaan, byrokratiaan ja koulutukseen. Monikulttuurisuus ei ole todentunut, vaikka Eurooppa on historiallisesti monikulttuurinen ja demokraattinen maanosa. Koska Eurooppa ei ole vähemmistö-kontekstissa monikulttuurinen, se ei ole sitä markkinataloudessa eikä diplomaattisessa kontekstissa. Tapakulttuuri, ts. tunneälyn kulttuuri, yskii naapureittemme kanssa niin sanotun puheitten ja käytöksen, diplomatian tasolla. Saksan kanssa Suomella vielä natsaa, mutta entä Etelä-Eurooppalaisten kanssa? Koulutuksen osalta voimme edelleen shoppailla byrokraattihelvetissä, mutta raha ottaa jalat alleen, ellemme täytä diplomaattiskulttuurillisia, sivistyksellisiä muotoseikkoja.

Euroopalla ei ole käsitystä siitä, miten ns. kotoutumisen tulisi tapahtua. Käsite "kotoutuminen" ontuu. Suomen kansalaisuuden saatuaankin aikuiset ja heidän lapsensa ovat yhä "maahanmuuttajia" – onko valkolainen Suomen kansalainen? Ulkomaankielien palvonta äidinkielen kustannuksella tuntuu akateemisvälttämättömyydeltä ja päälleliimatulta. Kieli on köyhtynyt, ja kirjoitustaito kadonnut. Eikö tähän maahan sivistys kelpaa? Puheet ruotsin kielestä pakkopullana on keskustelua asian vierestä. Mustalaiskieleen kohdistuva kiinnostus tuntuu (vähän) siltä, kuin hölmöläiset rakentaisivat taloa – ikkunat hyväksytään mutta itse kohdetta vieroksutaan. Maahanmuuttajien kohdalla kielikylvyt ja ensisijaiset toimenpiteet eivät liity asianomaisen yksilön koulutukseen ja tarpeisiin. Pikemminkin niiden kautta päädytään vain pätkätöihin ja likaiseen työhön. Kieli on siis markkina- ja kulutustalouden väline, eikä osa kulttuurista identiteettiä, sivistystä.

Millaisista kansalaisista yhteiskuntamme parhaiten hyötyy – assimiloituneista, hajuttomista ja värittömistä, vai juurensa ja kulttuurinsa tuntevista sivistyneistä yksilöistä? Mihin marginaaliin sysätty, koulutus- tai työllistämispoliittisia kriteerejä täyttämätön romaniväestö tarvitsisi getossa tai kadulla polvillaan kerjätessään mustalaiskieltä? Suojakseenpa tietysti! Vaeltaessaan ahtaan valtakulttuurin sisällä, sekä toisessa maailmansodassa. Mustalaiskieltä opettaa ja opiskelee tänä päivänä yliopistoissa itse valtaväestö, joten kieli ei pelasta meitä tulevaisuuden uhilta, valtaväestön demokratialta, massadiktatuurilta ja valtapolitiikalta. Tuhatvuotisten vainojen seuraamuksena kansallisnimi vaihdettiin mustalaisista romaneiksi. Oletettiin, että syrjintä loppuisi. Sehän vain kiihtyi, paheni. Valtaväestö ei kyennyt luokittelemaan vaeltavia mustalaisia. Romanit sen sijaan kyettiin; heidät luokiteltiin samaan pakettiin maahanmuuttajien kanssa, marginaaliin.

http://veijobaltzarinvaitoskirja.wordpress.com/2014/11/30/onko-euroopassa-tilaa-monikulttuurisuudelle/

Suomessa ollaan niin ahdasmielisiä, ettei täällä ole tilaa tällaiselle kulttuurille: http://tuuritapio.blogspot.fi/2014/10/vaasan-puukotus-raineri-puukotti.html

[Maastamuuttaja]

Olen taaperrellut vuosikausia neuvottomana, ihmetellyt kulttuureja, ihmisiä, ilmiöitä. En tiennyt, että meillä on kulttuurineuvos-instituutio, joka osaa valaista polkumme absoluuttiseen ja ennen kaikkea ennakkoluulottomaan totuuteen.

Mielestäni kulttuurineuvos on niin arvokas nimike, että sen haltijalle kuuluu pysyvä tuoli valtioneuvoston istuntoon.

Vihervasemmisto ohoi! Perustuslaki remonttiin! 

[Pohjolan puolesta]

Veija Baltzar on vanha tuttumme:
http://hommaforum.org/index.php/topic,6298.20/wap2.html

Kai tässä on samasta henkilöstä kysymys vaikka etunimessä on vokaalin ero (Veijo ->Veija)?

Käyttäjältä Skrabb:

Tarkoittanet tätä:

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kirjailija+Veija+Baltzar+tuomittiin+t%C3%B6rke%C3%A4st%C3%A4+petoksenyrityksest%C3%A4/HS20050122SI1YO0361p

HS - Kotimaa - 22.1.2005 - 2572 merkkiä - 1. painos

Kirjailija Veija Baltzar tuomittiin törkeästä petoksen yrityksestä

KIMMO NOROKORPI

Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina romanikirjailija Veija Baltzarin, 62, yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeän petoksen yrityksestä. Oikeus hylkäsi Baltzaria ja tämän tuttavamiestä vastaan tuhopoltosta nostetut syytteet. Baltzar on kiistänyt kaikki syytteet.


Oikeudenkäynti liittyi Balzarin pojan omistaman vanhan kansakoulun tulipaloon Karjaalla vuoden 2003 maaliskuussa. Asuinpinta-alaltaan yli 600 neliömetrin rakennuksessa toimi romanikulttuurille omistautunut kulttuuri- ja kurssikeskus. Romaanikirjailijana nimellä Veijo Baltzar tunnetuksi tullut Baltzar muutti talosta pari viikkoa ennen paloa. Rakennus tuhoutui maan tasalle.

Syyttäjän mukaan Baltzar yllytti tuttavansa sytyttämään palon. Syyttäjä esitti palon syttyneen voimakkaasta työmaalampusta, joka olisi sytyttänyt sen läheisyydessä olevan palonaran materiaalin. Kirjailijan tuttavamies myönsi sytyttäneensä tämän pyynnöstä taloon valot, mutta oikeuden mukaan näyttöä tahallisen tulipalon aiheuttamisesta ei ollut. Palonsyytutkimuksissa ei pystytty selvittämään varsinaista syttymissyytä.


Vaikka näyttö ei riittänyt tuomioon, oikeus katsoi että Baltzarilla oli vahva motiivi talon polttamiseen. Oikeuden mukaan kirjailijan tarkoituksena oli päästä eroon rakennuksesta, ja hän oli jo ostamassa uutta asuntoa Helsingistä. Baltzarin ja tämän pojan taloudellinen tilanne oli heikentymässä, ja taloa oli vaikea myydä. Kiinteistön ja sen irtaimiston vakuutusarvoa oli nostettu vain hieman ennen tulipaloa. Lisäksi erityisesti tunnearvopitoista omaisuutta oli viety kiinteistöstä hiljattain pois. Oikeus katsoi Baltzarin myös vaikeuttaneen palon syyn tutkintaa.

Kirjailija ja hänen poikansa laativat tapahtumasta vakuutusyhtiölleen yli miljoonan euron vahinkoilmoituksen. Baltzar vaati omistamastaan irtaimistosta lähes 450000 euron korvausta. Vakuutusyhtiön mukaan useiden esineiden arvoa oli liioiteltu huomattavasti ja palossa tuhoutuneeksi ilmoitettiin myös omaisuutta, jota ei löytynyt vain kahta kuukautta aiemmin vakuutusyhtiölle annetusta omaisuusluettelosta. Tuolloin hän ilmoitti vakuutetun irtaimistonsa arvoksi 240000 euroa. Lisäksi Baltzar vaati itselleen korvausta myös naisystävänsä omaisuudesta.

Baltzar selitti asiaa sillä, että hän oli sekoittanut eurot ja markat. Hän korjasi myöhemmin vahingon määräksi vajaat 160000 euroa. Oikeus katsoi, että kyse oli törkeästä petoksen yrityksestä.

[Veikko]

Näitä monokulttuurisia - tai vain monomaanisia - oman asiansa länkyttäjiä riittää. Juuri tällaiset putkinäköiset vaahtoajat saavat muutoin neutraalisti suhtautuvat ulkopuoliset inhoamaan vaahtoajan edustamaa - tai hänen puolestapuhumaansa - "kulttuuria" tai muuta ryhmää ja he saavat sellaisetkin henkilöt, jotka suhtautuvat tuohon "kulttuuriin" tai ryhmään positiivisesti* muuttamaan kantaansa. Se saa myös tuon "kulttuurin" tai ryhmän suhtautumaan vihamieliseti ulkopuolisia kohtaan, mistä onkin saatu näytteitä, sikäli kuin on kysymys Suomen romaneista.

*Jopa minussakin - vaikka omat suhteeni Suomen romaneihin ovat olleet aina hyvät, ja heitä on ollut työtovereina ja jopa perhetuttuina - herää tietty vastenmielisyys, kun luen tuon Baltzarin matalamielisiä ja pahansuopia typeryyksiä.