News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

2014-10-30 MTV: Näin kansainvälinen Helsinki jo on - kasvua hurjat 175%

Started by FadeAway, 30.10.2014, 18:17:46

Previous topic - Next topic

Profit

Quote from: Jochanan on 09.07.2017, 12:02:42

Lisäksi ongelma on taloudellinen eriarvoisuus. Mitä se hyödyttää ja mitä talouskasvua se lisää, jos BKT per capita kertyy rikkaimmalle prosentille ja 99 % kansasta riutuu köyhyydessä?

Oikeastaan siis BKT per capita ei välttämättä kerrro hyvinvoinnista mitään. Se on hyvin huono hyvinvoinnin mittari, sanoisin minä. Tulonjaosta kertovat mittarit ovat parempia hyvinvoinnin indikaattoreita (esim. ISEW, GPI) 

Lisäksi sopii miettiä, miten se rikkain prosentti oikein bisneksensä tekee, jos ei esim. öljyä ole, kuten Saudi-Arabiassa ym. öljyvatlioissa. Globaaleilla rahoitusmarkkinoilla keinottelu on hyvin epävarma tulonlähde eikä se takaa talouskavua. Tarvitaan vakaa ja kasvava yksityinen kulutus ja tähän voisi melkein lisätä, että sen taustalla vaikuttava vakaa väestönkasvu.   

Eräs kansantaloustieteen professori, jonka nimeä on nyt viitsi raiskata tällä foorumilla, opetti aikoinaan meille kauppatieteilijöille, että taloudessa "kaikki vaikuttaa kaikkeen" kuvaa paljon paremmin käytännön todellisuutta, kuin yksi pelkistävä sääntö, josta kaikki riippuu.

Vaikuttaa melkoiselta hömpältä nämä "hyvinvoinnin indikaattorit". Kyseessähän on selvästi jonkun professorin yritys sanella oikeita arvoja ihmisille. Näillä arvoilla voidaan sitten pönkittää jonkinlaista vallankäyttöä ja hallintoa. BKT per capita on ideologioista ja muusta hömpästä puhdas indikaattori.

Risto A.

Quote from: Econ101 on 09.07.2017, 18:22:28
^Heititkö trollin?   ;)

Itse en kyllä näe, että Suomi pärjäisi suljettuna taloutena, siis niin, että suljettuna taloutena Suomi pystyisi saavuttamaan sveitsiläistasoisen tuotannon tason per naama. Syy tähän on se, että pienenä kansantaloutena Suomella yksinkertaisesti on liian vähän resursseja tuottaa itse kaikki se mitä suomalaiset tarvitsevat.

Semiprovon heitin. Olen kuitenkin tällä hetkellä täysin vakuuttunut ajatukseni realistisuudesta, kun en ole vielä itse sitä pystynyt kumoamaan, eikä toistaiseksi vielä kukaan muukaan. Tämän ajatuksen kanssa siis seison, enkä muuta voi. :)

Suomessa on yllinkyllin resursseja, raaka-aineita, todellista osaamista, todellisia insinöörineroja... etc ad infinitum. Yllinkyllin. Kyse on vain sosialistisesta byrokratiasta ja siitä, että rahaa ei ymmärretä, mitä se on ja miksi se on.

Raha on vain vaihdonväline. Ilman rahaa jos haluaa uudet kengät, pitäisi löytää joku jolla on ylimääräiset uudet kengät. Sitten pitäisi selvittää mitä tämä kenkien omistaja haluaa vaihdossa. Jos tämä haluaisi vaikka pussin suolaa ja itsellä olisi vain kiljua kymmenen litraa vaihdonvälineenä, tulisi sitten etsiä ihminen, joka haluaa vaihtaa suolaa tähän kiljuämpäriin. Vasta kun sellainen olisi löytynyt, voisi mennä hakemaan uudet kengät suolaa vastaan.

Raha yksinkertaistaa tuon ihmisten välisen vaihtokaupan. That's it. Raha ei ole mitään muuta.

Tuon premissin pohjalta voidaan luoda rahajärjestelmä ja rahapolitiikka, mikä pitää kierrossa sen määrän rahaa kuin yhteiskunnassa on reaalista omistusta, sekä suunnilleen reaaliajassa täydentää tätä rahamäärää aina kun kauppaa käydään lisäarvosta, mikä syntyy uudesta työstä.

QuoteEnergiaa meillä ei esimerkiksi juurikaan ole. Tuomme öljytuotteita yli kymmenellä miljardilla eurolla per vuosi. Miten me tämän maksaisimme, jos ei olisi ulkomaankauppaa?

Meillä olisi huippuosaamista jos keskinkertaiset byrokraattiset idiootit saataisiin ulos kuvioista. Suomalaiset pystyisi rakentamaan oman ydinaseen sellaisessa aikataulussa, että Kim Jong Un paskoisi housuunsa kateudesta. Siinä menisi noin 1 - 5 vuotta, kun Suomella olisi täysin toimiva mannertenvälinen monikärkinen ydinlataus. Suomalaiset on insinöörikansaa, samalla tavalla kuin saksalaiset. Suomalaiset on vain suppressoitu ensin Venäjän taholta ja sitten Ruotsin taholta. On siinä ollut syy ryssille ja hurreille tehdä niin. Se syy on aina ollut pelko. Pelko siitä, että suomalaiset saa ylivoimallaan kaiken vallan täällä. Suomalaisten ongelma on aina ollut vain lapsenuskoinen kiltteys. Täydellinen tiedottomuus ja tietämättömyys machiavellimäisestä vehkeilystä.

QuotePitäisikö paperiteollisuus ajaa alas, kun lähes 100% tuotannosta menee vietiin? Mistä saisimme pääomat laajentaa autoteollisuus niin suureksi, että se tuottaisi reilu 100 000 kulkuneuvoa per vuosi? Kuka tuottaisi komponentit näihin autoihin, Suomi? Jne...

Suomalainen paperiteollisuus on neuvostoliiton kanssa käydyn kaupan, siten suunnitelmatalouden, kukkasia.
Mun puolesta se teollisuuden ala voi joko kasvaa ja pärjätä tai kuolla pois. Aivan samantekevää. Hevosvankkuribisnekseen ei enää kannata sijoittaa, vaikka se oli aikoinaan kukoistava teollisuuden ala. Markkinataloudessa tulee ja menee asioita.
premissi = tarkalleen määritelty juurisyy

Profit

Quote from: Risto A. on 09.07.2017, 18:36:38

Tuon premissin pohjalta voidaan luoda rahajärjestelmä ja rahapolitiikka, mikä pitää kierrossa sen määrän rahaa kuin yhteiskunnassa on reaalista omistusta, sekä suunnilleen reaaliajassa täydentää tätä rahamäärää aina kun kauppaa käydään lisäarvosta, mikä syntyy uudesta työstä.

Väitätkö, että nollainflaatio on hyvä asia?

Risto A.

Quote from: Profit on 09.07.2017, 18:44:08
Quote from: Risto A. on 09.07.2017, 18:36:38

Tuon premissin pohjalta voidaan luoda rahajärjestelmä ja rahapolitiikka, mikä pitää kierrossa sen määrän rahaa kuin yhteiskunnassa on reaalista omistusta, sekä suunnilleen reaaliajassa täydentää tätä rahamäärää aina kun kauppaa käydään lisäarvosta, mikä syntyy uudesta työstä.

Väitätkö, että nollainflaatio on hyvä asia?

Kysymyksesi pitää sisällään jänniä oletuksia, joita en aio alkaa aistimaan.

Sanon vain, että se on premisinä täysin mahdollista.
premissi = tarkalleen määritelty juurisyy

Risto A.

Saksalaiset kehittivät toisen maailmansodan aikaan pakon edessä sellaisen kuin Fischer-Tropsch -metodin, millä saadaan ehtaa dieseliä, polttoainetta, tislattua melkeinpä mistä tahansa orgaanisesta aineesta.

MOT teki aikoinaan laskelman, että tuolla metodilla tehdystä biodieselistä, suomalaisten soiden potentiaalinen energiavarasto on noin puolitoistakertaiset Norjan öljy- ja maakaasuvarastoihin yhteensä.

MOT:n laskelman mukaan jo 1% Suomen suopinta-alasta otettuna käyttöön, riittäisi kattamaan kaikki liikenteen polttoainetarpeet.

Suomella on kaikkea yllinkyllin. Ainoastaan helvetillinen byrokratia on suomalaisten todellisen hyvinvoinnin tiellä. Suomalaisen byrokratian todellinen tarkoitus taitaa olla vain suomalaisten painaminen maahan. Jos mietitte tarkkaan, mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla. Eihän sillä ole, voi olla, mitään tekemistä "puutteessa elävän" auttamisen kanssa, että tämä poloinen kampataan jatkuvasti matkallaan virastosta toiseen.
premissi = tarkalleen määritelty juurisyy

no future

Onko missään muuten julkaistu näitä helsingin vieraskielisiä koululaistilastoja äidinkielen mukaan?

-PPT-

Täysin epärealistisen varovainen tuo arvio että jos nyt Helsingin vieraskielisten määrä on 100000 niin v2030 se olisi 170-180000 ja tuollaista esitetään jonkinlaisena hurjana nousuna. Vieraskielistyminen on usein selainen prosessi että kun se lähtee käyntiin niin vauhti kiihtyy jatkuvasti vuosi vuodelta.

Jochanan

Quote from: Econ101 on 09.07.2017, 16:57:48Tuottavuus nimenomaan kasvaa "itsestään". Se on jäännös, joka jää jäljelle talouden tuotannon tason määritellyssä. Tuotannon tasoa ei pysty kokonaan selittämään pääoma- ja työpanoksen määrällä, mukaan tarvitaan myös tuottavuus (kts. Cobb-Douglas -tuotantofunktio). Ja vielä kerran, NUPPIKOHTAINEN (=per capita) talouskasvu johtuu lähes pelkästään tuottavuuden kasvusta. Myös investoinnit kasvattavat tuottavuutta (koska nuppikohtainen pääomakanta kasvaa), mutta väestömäärä EI tuottavuuteen (juurikaan) vaikuta. Lisäsin tuon "juurikaan", sillä jos ihan tarkkoja ollaan, väestömäärän muutoksella saattaa olla merkitystä. Mutta käytännössä kasvun draiverit ovat tuottavuus ja investoinnit.

Ihan turhaa hifistelyä tuollainen! Tuottavuus ei todellakaan kasva "itsestään". Se voi myös junnata paikallaan ja jopa laskea.

Quote from: Econ101 on 09.07.2017, 16:57:48Väitteesi siitä, että kukaan ei osta on täysin järjetön.

Otitkohan sä sen vähän liian kirjaimellisesti?

Quote from: Econ101 on 09.07.2017, 16:57:48Voit ihan vapaasti olla sitä mieltä, että jokin muu mittari on parempi mittamaan jonkin kansantalouden vaurautta kuin BKT per capita. Ko. tunnusluku on kuitenkin se millä talouksien vaurautta vertaillaan.

Kuka vertailee ja kuka ei ja mitäkin "taloutta". Ole mitä mieltä olet, minä en lähde kanssasi hifistelemään tämän enempää, kiitos!

Quote from: Profit on 09.07.2017, 18:23:22Vaikuttaa melkoiselta hömpältä nämä "hyvinvoinnin indikaattorit". Kyseessähän on selvästi jonkun professorin yritys sanella oikeita arvoja ihmisille. Näillä arvoilla voidaan sitten pönkittää jonkinlaista vallankäyttöä ja hallintoa. BKT per capita on ideologioista ja muusta hömpästä puhdas indikaattori.

Ne ovat itsessään neutraaleja talouden tunnuslukuja (lue: pelkkiä numeroita, jotka eivät ota kantaa, mitä pitäisi tehdä tai mitä ei) ja kuka tahansa voi milloin vain tarkistaa, mistä ne koostuvat. Ideologiaksi ne muuttuvat vasta, jos niitä käytetään ideologisiin tarkoitusperiin. Tämä pätee myös BKT:hen.

Mun pointti oli, että BKT per capita ei ota huomioon taloudellista eriarvoisuutta, mikä on merkittävä hyvinvointia vähentävä tekijä yhteiskunnassa. Sitä varten on muita mittareita. Ymmärrän kyllä, jos nämä asiat eivät ole lähellä sydäntä, mutta minua kristittynä ne koskettavat.

Econ101

^Tuntuu, että olisi paikallaan yksi asia. Määrittele tuottavuus. Olen sen tässä jo itse tehnytkin mutta teepä se omasta puolestasi, että nähdään ollaanko tässä edes puhuttu samasta asiasta. Sen verran kummallisia nuo sinun omat "hifistelysi" tuottavuuteen liittyen ovat. Ainakaan et ymmärtänyt mitä kirjoitin tai sitten et lukenut mitä kirjoitin. Sinulla ei esim. liene minkäänlaista käryä siitä, miksi kirjoitin "itsestään" enkä itsestään eli mitä nuo lainausmerkit tuossa tekevät.

Edit: ei kun sori, joo...en muistanutkaan, et halua hifistellä.  :facepalm:
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

Profit

Quote from: Jochanan on 11.07.2017, 01:58:11
oli, että BKT per capita ei ota huomioon taloudellista eriarvoisuutta, mikä on merkittävä hyvinvointia vähentävä tekijä yhteiskunnassa. Sitä varten on muita mittareita. Ymmärrän kyllä, jos nämä asiat eivät ole lähellä sydäntä, mutta minua kristittynä ne koskettavat.

Ei se nyt noin yksinkertaista ole: yhteiskunnassa, missä ei ole juuri lainkaan taloudellista eriarvoisuutta, olot ovat todella kurjat. Muiden yläpuolelle nouseminen kun on se ihmisen toimintaa motivoiva tekijä. Toimiessaan omien etujen ajamiseksi henkilö sitten luo vaurautta yhteiskuntaan, jos yhteiskunnassa on toimivat säännöt.

Kuuluuko kateus muka kristillisiin arvoihin? Kannattaisi keskittyä enemmän siihen absoluuttiseen vaurauteen kuin suhteelliseen. Muutenkin puhe taloudellisesta eriarvoisuudesta on paljolti tekopyhää: suomalainen tavallinen ihminen on kroisos verrattuna maailman köyhiin, ja silti keskitytään vain vetämään alas niitä itseä vielä rikkaampia, mutta oma etuoikeutettu asema on pyhä ja oikein. Ikään kuin mitään ei olisi olemassa pienen Suomen rajojen ulkopuolella. Sosialismia ei vaan onneksi ole kovin helppo saada maailmanlaajuiseksi sortokoneistoksi. Se toimii vain tietyissä maissa kerrallaan.

Profit

Quote from: Jochanan on 11.07.2017, 01:58:11

Ne ovat itsessään neutraaleja talouden tunnuslukuja (lue: pelkkiä numeroita, jotka eivät ota kantaa, mitä pitäisi tehdä tai mitä ei) ja kuka tahansa voi milloin vain tarkistaa, mistä ne koostuvat.

Eivät ne voi olla neutraaleja. Kukaan ei voi määritellä neutraalia koostumusta. BKT:ssa ei ole sisällä mitään tällaista määrittelyä. Eri asia on sitten politiikka, missä BKT:ta voidaan painottaa eri tavoilla, mutta politiikka ei ole koskaan neutraalia.

Tuo on juuri tuollaista yritystä ujuttaa poliittisia ideologioita naamioituna neutraaliksi käsitteeksi.

yrmio

Quote from: Profit on 11.07.2017, 03:05:33
Quote from: Jochanan on 11.07.2017, 01:58:11
oli, että BKT per capita ei ota huomioon taloudellista eriarvoisuutta, mikä on merkittävä hyvinvointia vähentävä tekijä yhteiskunnassa. Sitä varten on muita mittareita. Ymmärrän kyllä, jos nämä asiat eivät ole lähellä sydäntä, mutta minua kristittynä ne koskettavat.

Ei se nyt noin yksinkertaista ole: yhteiskunnassa, missä ei ole juuri lainkaan taloudellista eriarvoisuutta, olot ovat todella kurjat. Muiden yläpuolelle nouseminen kun on se ihmisen toimintaa motivoiva tekijä. Toimiessaan omien etujen ajamiseksi henkilö sitten luo vaurautta yhteiskuntaan, jos yhteiskunnassa on toimivat säännöt.

Kuuluuko kateus muka kristillisiin arvoihin? Kannattaisi keskittyä enemmän siihen absoluuttiseen vaurauteen kuin suhteelliseen. Muutenkin puhe taloudellisesta eriarvoisuudesta on paljolti tekopyhää: suomalainen tavallinen ihminen on kroisos verrattuna maailman köyhiin, ja silti keskitytään vain vetämään alas niitä itseä vielä rikkaampia, mutta oma etuoikeutettu asema on pyhä ja oikein. Ikään kuin mitään ei olisi olemassa pienen Suomen rajojen ulkopuolella. Sosialismia ei vaan onneksi ole kovin helppo saada maailmanlaajuiseksi sortokoneistoksi. Se toimii vain tietyissä maissa kerrallaan.

Nimenomaan näin.

Sitäpaitsi kyllähän tämä yhteiskunnan tasapäistäminen verottaa myös onnellisuutta, niiden onnellisuutta jotka jaksavat yrittää ja menestyä. Joltainhan ne yhteiskunnan taholta jaettavat rahat ovat pois ja valtion väkivaltakoneiston avulla pakkolunastettu.

Näissä keskusteluissa asiat aina kärjistyvät siihen pisteeseen että ei ole kuin karvaa vaille työkyvyttömiä ressukoita ja miljoonatuloisia yritysjohtajia.

Suurimman osan veroista maksamme me keskipalkkaiset mutta silti persaukiset työmuurahaiset joilta viedään huomaamattamme 60-70% tuloista vailla mitään mahdollisuuksia verosuunnitteluun.

Laskin joskus vittuillessa omaa kokonaisveroastetta ja tupakkaa polttavana viinaa juovana pari vuotta sitten uuden auton ostaneena ihmisenä olen maksanut oikeasti veroa jotain 60-70% bruttotuloistani.



Persaukisen lusmun onni on todellakin minulta pois.

Jochanan

Quote from: Profit on 11.07.2017, 03:05:33Ei se nyt noin yksinkertaista ole: yhteiskunnassa, missä ei ole juuri lainkaan taloudellista eriarvoisuutta, olot ovat todella kurjat.

Se on hyvin yksinkertaista: taivas on paikka, jossa ei ole taloudellista eriarvoisuutta.

Quote from: Profit on 11.07.2017, 03:05:33Muiden yläpuolelle nouseminen kun on se ihmisen toimintaa motivoiva tekijä. Toimiessaan omien etujen ajamiseksi henkilö sitten luo vaurautta yhteiskuntaan, jos yhteiskunnassa on toimivat säännöt.

Jos kaiken taustalla vaikuttaisi itsekkyys ja puhdas oman edun tavoittelu, niin helvettihän siitä tulisi. Onneksi tässäkään ajassamme kaikki ihmiset eivät ole itsekkäitä. Sen vuoksi maailma on edes suhteellisen siedettävä paikka, vaikka ihmisten pahuudesta johtuvaa kärsimystä onkin aivan liikaa.   

Quote from: Profit on 11.07.2017, 03:05:33Kuuluuko kateus muka kristillisiin arvoihin? Kannattaisi keskittyä enemmän siihen absoluuttiseen vaurauteen kuin suhteelliseen. Muutenkin puhe taloudellisesta eriarvoisuudesta on paljolti tekopyhää: suomalainen tavallinen ihminen on kroisos verrattuna maailman köyhiin, ja silti keskitytään vain vetämään alas niitä itseä vielä rikkaampia, mutta oma etuoikeutettu asema on pyhä ja oikein. Ikään kuin mitään ei olisi olemassa pienen Suomen rajojen ulkopuolella. Sosialismia ei vaan onneksi ole kovin helppo saada maailmanlaajuiseksi sortokoneistoksi. Se toimii vain tietyissä maissa kerrallaan.

En ymmärrä höpinöitäsi eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa, josta minä olen tässä alunperin pyrkinyt keskustelemaan, mutta ei kukaan ole kaiketi koskaan väittänyt, että kateus kuuluisi kristillisiin arvoihin. Päinvastoin, se on toisena klassisella seitsemän kuolemansynnin listalla, ylepyden jälkeen maailman pahin synti.   

Olen hieman yllättynyt, että kohtaan näin kovia ja kyynisiä asenteita tällä foorumilla, jonka olisi tarkoitus olla isänmaallinen ja ajatella oman rakkaan Suomemme parasta. Suomalaisten köyhien halveksuminen ja heidän hätänsä vähätteleminen rinnastamalla heidät kaikkiin maailman köyhiin vasta tekopyhää on, varsinkin kun ottaa huomioon, että esiinnyt samalla kapitalismin puolestapuhujana. 

Kärsimys on aina suhteellista. Hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kaikilla on ainakin periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet menestyä, köyhyysloukkuun tippuminen ja syrjäytyminen on valtavan ahdistava asia. On paljon puhuttu pitkäaikaistyöttömistä ja ns. väliinputoajista, jotka ovat yrittäneet tehdä parhaansa - jopa siinä määrin, että monet ovat siinä vauhdissa loppuunpalaneet ja heittäneet hanskat lopullisesti tiskiin - päästäkseen osaksi yhteiskuntaa, rakentamaan omaa maataan ja maksamaan veroja. Kilpailu ja työmarkkinoiden toimimattomuus (työ ei kohtaa tekijäänsä), piilotyöpaikat, hyvä veli-verkosto, suoranainen korruptio työpaikoilla yms. aiheuttavat sen, että kaikki täysin pätevät ja lahjakkaat henkilöt, joilla on motivaatiota tehdä työtä, maksaa veroja ja rakentaa omalta osaltaan tätä yhteiskuntaamme, eivät työllisty, saati rikastu. Heidän syyllistämisensä on mielestäni törkeää.

Kristilliset lähetysjärjestöt tekevät paljon työtä maailman köyhien hyväksi, unohtamatta kotimaan köyhiä, mutta sinä ajattelet vain itseäsi ja syytät kristittyjä tekopyhyydestä. Lisäksi sinulle tuntuu olevan täysin vierasta sellainen todellisuus, että ihminen voi tehdä työtä, bisnestä, menestyä ja edetä urallaan ja yhteiskunnassa sen pohjalta huipulle täysin epäitsekkäistä motiiveista, kuten esim. halusta vaikuttaa ja yksinkertaisesti vain tekemällä työnsä mahdollisimman hyvin. Bisnestä voi tehdä täysin raamatullisista motiiveista ja kristilliseltä arvopohjalta. Raamattu on hyvin myönteinen asialle. Ahkeruus, tunnollisuus ja rehellisyys palkitaan aina, puhumattakaan siitä, että ajattelee (ei vain itsensä, vaan) myös lähimmäsensä parasta. Egoistit ja pyrkyrit pääsevät aika harvoin arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan. Rahoihinsa voi toki päästä käsiksi ihan pelkästä ahneudesta ja rahalla voi päästä huipulle, koska raha on valtaa tässä maailmassa, mutta sellainen ei tee tästä maailmasta parempaa paikkaa eikä hyödytä loppupeleissä ketään, ei edes henkilöä itseään. Ahneudella, itsekkyydellä ja oman edun tavoittelulla on aina ruma loppu ja ne johtavat mm. finanssikriiseihin. Kapitalismi ei perustu näihin arvoihin, vaan rehtiin ja rehelliseen työntekoon. Itse asiassa kapitalismin pohjana on protestanttinen työetiikka.

Kaikilla on toki oikeus arvoihinsa ja niiden mukaiseen elämään, mutta mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, toisin sanoin niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

Velmu


Lueskelin juuri tilastoja Helsingin väestön kehityksestä vuonna 2016. Helsingistä muutti pois paljon ulkomaalaisia mutta toisaalta Helsinkiin myös  muutti ulkomaalaisia. Tilastojen mukaan ulkomaalaisten osalta muuttoVOITTO oli 1817 henkilöä. Eniten muuttoVOITTOA kasvatti Irakin ja Syyrian kansalaisten määrä.

Täytyy olla aika vinksahtanut huumorintaju kun tätä kutsuu muuttovoitoksi.

Sibis

Minusta kunkin valtion vaihtotase on hyvinvoinnin mittari.

Olessa postiivinen, velkaa ei tarvitse syntyä ja negatiivisena valtion velka kasvaa.

BKT ei ole mikään oikea mittari! Toisillemme ovia avaamalla ei mitään lisäarvoa synny (Margareth Thatcher).
Sanoma Oy:n mainos, jossa yhtiö kertoi: Kutsumuksemme on luoda uusi parempi maailma.

Eino P. Keravalta

QuoteTilastojen mukaan ulkomaalaisten osalta muuttoVOITTO oli 1817 henkilöä. Eniten muuttoVOITTOA kasvatti Irakin ja Syyrian kansalaisten määrä.

Täytyy olla aika vinksahtanut huumorintaju kun tätä kutsuu muuttovoitoksi.

Onhan se voitto islamisaatiolle.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Kallan

Helsingin Kaupunkiympäristö julkaisi facebookissa Lähiöfestivaalin julkaisun, jossa Vuosaaressa asuva Pazilaiti Simayijiang toteaa itsestään että "En ole suomalainen mutta olen helsinkiläinen."

http://www.lähiöfestivaali.fi/pazilaiti-simayijiang/

Joitain pääkohtia lyhyesti:

QuoteVuosaaressa asuva Pazilaiti Simayijiang haluaa vaikuttaa Helsingin kaupunkisuunnitteluun ja kouluelämän yhdenvertaisuuteen. Edessä on kuitenkin suurempi tehtävä: uiguurien ihmisoikeuksien parantaminen.

QuotePazilaiti Simayijiangia ärsyttää, että kaupungin asioista päättävät yhdentyyppiset ihmiset, vaikka kaupunki koostuu niin monenlaisista ihmisistä. Hän itse haluaa mukaan vaikuttamaan. Valkoiset, keski-ikäiset ihmiset päättävät esimerkiksi monikulttuurisen nuoren ihmisen kaupungista.
 "Puhutaan osallistamisesta ja sitten heitetään joku linkki: ota kantaa täällä. No jee, varmaan otan. "

QuoteFeministinen puolue tuntuu hänestä heti "kodilta". Politiikan lähtökohtia ovat esimerkiksi syrjimättömyys ja ihmisoikeudet. Framilla ovat lasten, nuorten ja vanhusten asiat.

Artikkelin lopusta poimittu mielenkiintoinen yksityiskohta:
QuoteVuosaaressa on laaja etninen ja sosioekonominen kirjo ja keskenään hyvin erilaisia asuinalueita: vauras Aurinkolahti, etnisesti kirjavimmat Rastila ja Kallahti, omakotitaloalueita, vuokra-asuntoja, rivitaloja.

Profit

Quote from: Jochanan on 11.07.2017, 13:07:44
Kärsimys on aina suhteellista. Hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa kaikilla on ainakin periaatteessa yhtäläiset mahdollisuudet menestyä, köyhyysloukkuun tippuminen ja syrjäytyminen on valtavan ahdistava asia. On paljon puhuttu pitkäaikaistyöttömistä ja ns. väliinputoajista, jotka ovat yrittäneet tehdä parhaansa - jopa siinä määrin, että monet ovat siinä vauhdissa loppuunpalaneet ja heittäneet hanskat lopullisesti tiskiin - päästäkseen osaksi yhteiskuntaa, rakentamaan omaa maataan ja maksamaan veroja. Kilpailu ja työmarkkinoiden toimimattomuus (työ ei kohtaa tekijäänsä), piilotyöpaikat, hyvä veli-verkosto, suoranainen korruptio työpaikoilla yms. aiheuttavat sen, että kaikki täysin pätevät ja lahjakkaat henkilöt, joilla on motivaatiota tehdä työtä, maksaa veroja ja rakentaa omalta osaltaan tätä yhteiskuntaamme, eivät työllisty, saati rikastu. Heidän syyllistämisensä on mielestäni törkeää.

Nämä henkilöt ovat itse äänestäneet valtaan sosiaalidemokratian ja nielaisseet höpöpuheet yhtäläisistä mahdollisuuksista. Toki jo pikkulapsesta alkanut aivopesu on osasyyllinen asiaan, kun hyvinvointiyhteiskuntapropagandaa on taottu päähän peruskoulusta asti ja valtion median toimesta. Myös kommunismin kevytversiossa propagandalla on uhrinsa.

Quote
Kristilliset lähetysjärjestöt tekevät paljon työtä maailman köyhien hyväksi, unohtamatta kotimaan köyhiä, mutta sinä ajattelet vain itseäsi ja syytät kristittyjä tekopyhyydestä. Lisäksi sinulle tuntuu olevan täysin vierasta sellainen todellisuus, että ihminen voi tehdä työtä, bisnestä, menestyä ja edetä urallaan ja yhteiskunnassa sen pohjalta huipulle täysin epäitsekkäistä motiiveista, kuten esim. halusta vaikuttaa ja yksinkertaisesti vain tekemällä työnsä mahdollisimman hyvin. Bisnestä voi tehdä täysin raamatullisista motiiveista ja kristilliseltä arvopohjalta. Raamattu on hyvin myönteinen asialle. Ahkeruus, tunnollisuus ja rehellisyys palkitaan aina, puhumattakaan siitä, että ajattelee (ei vain itsensä, vaan) myös lähimmäsensä parasta. Egoistit ja pyrkyrit pääsevät aika harvoin arvostettuun yhteiskunnalliseen asemaan. Rahoihinsa voi toki päästä käsiksi ihan pelkästä ahneudesta ja rahalla voi päästä huipulle, koska raha on valtaa tässä maailmassa, mutta sellainen ei tee tästä maailmasta parempaa paikkaa eikä hyödytä loppupeleissä ketään, ei edes henkilöä itseään. Ahneudella, itsekkyydellä ja oman edun tavoittelulla on aina ruma loppu ja ne johtavat mm. finanssikriiseihin. Kapitalismi ei perustu näihin arvoihin, vaan rehtiin ja rehelliseen työntekoon. Itse asiassa kapitalismin pohjana on protestanttinen työetiikka.

Kaikilla on toki oikeus arvoihinsa ja niiden mukaiseen elämään, mutta mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää, toisin sanoin niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

Bisneksessä tuotot eivät jakaudu tasaisesti kaikkien ihmisten kesken, joten se on lähtökohtaisesti ihan kuvailemiesi ihanteiden vastaista. Sama koskee kristillisten lähetysjärjestöjen työtä. Tuo nyt on täyttä itsepetosta, että joku tekee kovasti työtä huipulle päästäkseen, mutta muiden yläpuolelle pääseminen muka ei ole yksi tärkeistä tavoitteista.  ;D

Maailma kun ei vaan ole niin yksinkertainen, että lukemalla jotain homeista vanhaa kirjaa, ja toimimalla siinä mainittujen ihanteiden mukaan, olet muka jotenkin oikeutettu paikkaan tavallisen rahvaan yläpuolella. Ei, niistä paikoista käydään veristä kilpailua. Ahneudella voi olla hieno loppu, ja maailman epäitsekkäin enkeli voi kuolla nälkään kuralätäkössä.

Kapitalismi perustuu tuotantovälineiden yksityiseen omistukseen.

Kulttuurirealisti

Quote from: Sibis on 11.07.2017, 16:48:56
Minusta kunkin valtion vaihtotase on hyvinvoinnin mittari.

Olessa positiivinen, velkaa ei tarvitse syntyä ja negatiivisena valtion velka kasvaa.

BKT ei ole mikään oikea mittari! Toisillemme ovia avaamalla ei mitään lisäarvoa synny (Margareth Thatcher).

Asukkaiden ostovoima on myös mittari jota on hyvä seurata.
"Ovela tapa pitää ihmiset passiivisina ja kuuliaisina on rajoittaa tiukasti hyväksyttävien mielipiteiden kirjoa, mutta sallia hyvin vilkas keskustelu sen kirjon sisällä. ... tämä antaa ihmisille tunteen, että ajattelu on vapaata." - Chomsky

internetsi

Miksi ihmeessä tai oikeastaan millä ihmeellä kansainvälisyyttä oikein mitataan? Pakkohan sitä on jollakin mitata, koska on saatu tulokseksi +175%.

No, kyllä se on tiedossa, millä sitä mitataan eli kehitysmaalaisten määrällä. Mutta tämä on väärä mittari.

Kansainvälisyyttä voi kasvattaa ihan ilman maahanmuuttajiakin. Esimerkiksi liikenneyhteyksien määrää ulkomaille lisäämällä, ulkomaisten lehtien tuonnilla, investointeja houkuttelemalla, vieraiden kielien opetusta tehostamalla ja vaikka kauppojen ulkomaisia erikoistuotteita lisäämällä voidaan lisätä kansainvälisyyttä paljonkin ilman maahanmuuttajia. Muttei tällaisia asioita oteta huomioon lainkaan kun puhutaan kansainvälisyydestä, koska se on varmaan jotain impivaarallista ja pahaa kansainvälisyyttä.

Kun puhutaan sitten siitä, miten maahanmuutto lisää kansainvälisyyttä, niin tässäkin nuivat realistit ja monikulttuuriset utopistit on kaukana toisistaan:

Nuivien realistien maahanmuuton kansainvälisyys tarkoittaa tätä:
- Aalto yliopistossa konetekniikkaa opettaa yhdysvaltalainen professori
- Helsingin keskustassa konttorissa työskentelee kiinalainen Huawein maajohtaja
- Nokian haarakonttorissa projektia johtaa intialainen insinööri
- Sushiravintolassa on töissä japanilainen pääkokki
- Rahoitusyhtiön konsulttina toimii sveitsiläinen pankkiiri

Monikultturismin utopian nimeen vannoville maahanmuuton kansainvälisyys on tätä:
- Kahvilassa istuu somalialainen luku- ja kirjoitustaidoton "koneinsinööri"
- Sokoksen edessä istuu maassa kupin kanssa kerjäävä bulgarialainen
- Kiasman edessä teltalla notkuu laittomasti maassa oleva irakilainen
- Espalla istuu 65 vuotias nainen Ghanasta tuodun aviomiehensä kanssa
- Pasilan poliisivankilassa istuu sudanilainen mies raiskauksesta epäiltynä

Kumpi onkaan sitten kannattavaa kansainvälisyyttä, se riippuu jokaisen arvopohjasta.
Lohjan persut

Sibis

Quote from: Kulttuurirealisti on 13.07.2017, 10:37:24
Quote from: Sibis on 11.07.2017, 16:48:56
Minusta kunkin valtion vaihtotase on hyvinvoinnin mittari.

Olessa positiivinen, velkaa ei tarvitse syntyä ja negatiivisena valtion velka kasvaa.

BKT ei ole mikään oikea mittari! Toisillemme ovia avaamalla ei mitään lisäarvoa synny (Margareth Thatcher).

Asukkaiden ostovoima on myös mittari jota on hyvä seurata.

Ostovoima lainarahalla , Kelarahalla vie meidät turmioon!
(tottakai poislukien suomalaiset tuensaajat)
Sanoma Oy:n mainos, jossa yhtiö kertoi: Kutsumuksemme on luoda uusi parempi maailma.

Jochanan

Quote from: Econ101 on 11.07.2017, 02:13:03^Tuntuu, että olisi paikallaan yksi asia. Määrittele tuottavuus. Olen sen tässä jo itse tehnytkin mutta teepä se omasta puolestasi, että nähdään ollaanko tässä edes puhuttu samasta asiasta. Sen verran kummallisia nuo sinun omat "hifistelysi" tuottavuuteen liittyen ovat. Ainakaan et ymmärtänyt mitä kirjoitin tai sitten et lukenut mitä kirjoitin. Sinulla ei esim. liene minkäänlaista käryä siitä, miksi kirjoitin "itsestään" enkä itsestään eli mitä nuo lainausmerkit tuossa tekevät.

Edit: ei kun sori, joo...en muistanutkaan, et halua hifistellä.  :facepalm:

No, "hifistellään" sitten... ei kai siitä mitään haittaakaan ole  :D

Eli tuottavuus on se, että tuotetaan enemmän vähemmällä rahalla/vaivalla. Esim. digitalisaatio kasvattaa tuottavuutta, jos se TODELLA korvaa ihmisaivot.

Tästä ongelmastahan paljon puhutaan eli siitä, että koneet korvaa ihmisen, jonka johdosta työelämä tulee kokemaan totaalisen muutoksen. Hyvä kysymys on kuitenkin juuri se, että kasvattaako se TODELLA tuottavuutta.

Viestissäni tarkoitin sitä, että tuottavuus yhdessä väestönkasvun kanssa aikaansaavat talouskasvun. Tämä on ihan klassinen kansantaloustieteen yhtälö: siis BKT = väestönkasvu + tuottavuus. Tämän vuoksi olin innoissani siitä, että väestönkasvuun oli kiinnitetty huomiota kyseisessä artikkelissa.

Econ101

Quote from: Jochanan on 30.07.2017, 21:43:12
Viestissäni tarkoitin sitä, että tuottavuus yhdessä väestönkasvun kanssa aikaansaavat talouskasvun. Tämä on ihan klassinen kansantaloustieteen yhtälö: siis BKT = väestönkasvu + tuottavuus.

Kyllä makrotaloustieteessä esitetään BKT ns. Cobb-Douglasin (CD) tuotantofunktiona: BKT=a(t)*f(k(t),l(t)), jossa a on kokonaistuottavuus, k on pääomapanos (=koneet/laitteet,  tuotantopanokset, jotka eivät ole työtä), l on työpanos ja f tuotantofunktio, jonka argumentteja siis k ja l ovat. Jätetään aikaindeksit pois, niin a*f(k,l).

Derivaatat kummankin argumentin suhteen > 0. Kasvu on siis tuon yo. funktion kokonaisdifferentiaali. Eli BKT:n muutos tulee tuottavuuden, pääoman ja työpanoksen muutoksesta. MUTTA: per cap -muodossa tuo CD voidaan kirjoittaa a*f(k/l,1). Näin kaiken muun pysyessä ennallaan, työpanoksen pienentyminen itse asiassa nostaa tuotantoa per cap. Tätä on tietenkin ajateltava tapahtuvan vain jonkin pisteen ympäristössä eli kun muutos työpanoksen määrässä on melko pieni. 

Tämä tuotantofunktio-kuvio on tietysti vain tarjontapuolen näkökulma asiaan. Väestönkasvulla on vaikutuksia myös talouden kysyntäpuoleen mutta niitä on hankalampi hahmotella yksinkertaisen funktion avulla, niin että homma ei lähde täysin lapasesta.

Anekdootin väestönkasvun vaikutuksesta talouskasvuun otan Venäjältä. Maassa väestömäärä alkoi tippua 1991, ja lienee nyt noin 20 miljoonaa pienempi kuin 25 vuotta sitten. Silti maa on nakuttanut huikeita kasvulukuja. Poikkeuksena vuoden 1998 ruplakriisi. 

Mielestäni on harhaan johtavaa puhua absoluuttisesta tuotannon tasosta, kun per cap -tuotanto on se pointti. Intialla on suurempi BKT kuin Suomella, mutta so what.
-----

Edit: täydennetään nyt vielä kun näin levottoman vastauksen kirjoitin, että CD-funktiossa tuo a noudattaa stokastista prosessia. Eli siksi aiemmin puhuin, että tuottavuus kasvaa "itsestään". Kasvua ei pystytä selittämään pelkästään tuotantopanosten määrän muutoksella.
"It is not what you say, it is what you do that reveals what you want."

Larva

Miksi juuri tällainen kansainvälisyys on jotenkin erityisen tavoiteltava tilanne?
Niin pian kuin ihmiset päättävät, että kaikki keinot ovat sallittuja taistelussa pahaa vastaan,
tulee mahdottomaksi erottaa heidän hyvyyttään siitä pahasta, jonka he tahtovat murskata.
- Christopher Dawson -

"You call it surrender,
But we call it calm before the storm."
- Edguy -

Jochanan

Quote from: Econ101 on 30.07.2017, 23:08:35Kyllä makrotaloustieteessä esitetään BKT ns. Cobb-Douglasin (CD) tuotantofunktiona: BKT=a(t)*f(k(t),l(t)), jossa a on kokonaistuottavuus, k on pääomapanos (=koneet/laitteet,  tuotantopanokset, jotka eivät ole työtä), l on työpanos ja f tuotantofunktio, jonka argumentteja siis k ja l ovat. Jätetään aikaindeksit pois, niin a*f(k,l).

Derivaatat kummankin argumentin suhteen > 0. Kasvu on siis tuon yo. funktion kokonaisdifferentiaali. Eli BKT:n muutos tulee tuottavuuden, pääoman ja työpanoksen muutoksesta. MUTTA: per cap -muodossa tuo CD voidaan kirjoittaa a*f(k/l,1). Näin kaiken muun pysyessä ennallaan, työpanoksen pienentyminen itse asiassa nostaa tuotantoa per cap. Tätä on tietenkin ajateltava tapahtuvan vain jonkin pisteen ympäristössä eli kun muutos työpanoksen määrässä on melko pieni.

Tämä tuotantofunktio-kuvio on tietysti vain tarjontapuolen näkökulma asiaan. Väestönkasvulla on vaikutuksia myös talouden kysyntäpuoleen mutta niitä on hankalampi hahmotella yksinkertaisen funktion avulla, niin että homma ei lähde täysin lapasesta.

Funktioiden ihmeellisestä maailmasta takaisin tähän todellisuuteen ja käytäntöön: totta kai työpanoksen pienentyminen nostaa tuottavuutta, jos voidaan tuottaa sama määrä (tai enemmän) vähemmällä määrällä ihmisiä. Juuri tästä digitalisaatiossa on kyse! Eikä sen osoittamiseksi tarvita mitään Cobb-Douglasin tuotantofunktiota, vaan ihan puhdas maalaisjärki riittää sen ymmärtämiseen. CD on ainoastaan taloutta suhteellisen lyhyellä aikavälillä simuloiva malli, eikä sillä voi ennustaa talouskasvua tai tuottavuuden kasvua tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä kuitenkin myös väestönkasvu vaikuttaa talouskasvuun, koska talous tarvitsee jatkuvasti uusia innovaatioita ja muuta henkistä pääomaa, jota löytyy vain ihmisiltä, olkoonkin niin, että koneet korvaavat yhä enemmän ihmisen. Jos väestö ei lisäänny, tämä henkinen pääoma vähenee ja vähitellen loppuu.   

Näin on pikku hiljaa käymässä esimerkiksi Suomessa. Suomen taloudellinen tilannehan on tälläkin hetkellä erittäin huolestuttava, vaikka talous onkin piristinyt, ja talous kasvoi suhteellisen tasaisesti 1960-luvun lopulta vuoteen 2008 (poislukien 90-luvun alun pankkikriisi), jona aikana myös väestö kolminkertaistui. Tämä sama, Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut kehitys on leimallista kaikille länsimaille eli kapitalistinen talous on kasvanut käsi kädessä väestön kanssa.     

Tuotantofunktiot ja per cap-muodot eivät muuta tätä tilastollista faktaa mihinkään suuntaan. Mitä sinä niillä edes pyrit todistamaan? Sitäkö, ettei väestönkasvulla ja talouskasvulla ole mitään tekemistä keskenään?

Quote from: Econ101 on 30.07.2017, 23:08:35Anekdootin väestönkasvun vaikutuksesta talouskasvuun otan Venäjältä. Maassa väestömäärä alkoi tippua 1991, ja lienee nyt noin 20 miljoonaa pienempi kuin 25 vuotta sitten. Silti maa on nakuttanut huikeita kasvulukuja. Poikkeuksena vuoden 1998 ruplakriisi.

Venäjään on ihan turha viitata millään muulla kuin kintaalla, koska Venäjän (Neuvostoliiton) paska talous johtui kommunismista. Viime vuosien kasvuluvut ovat kapitalismin ansiota, mikä Venäjällä on oikeastaan rosvokapitalismia (mikä osaltansa selittää huikeita lukuja!). Paskastihan Venäjänkin taloudella kokonaisuudessaan tällä hetkellä menee.

Roope

Mika Raatikainen ja kuusi muuta valtuutettua esittivät, että Helsingin vuokra-asuntojonossa annettaisiin lisäpisteitä Helsingissä asuville, työskenteleville ja opiskeleville ennen muualta Suomesta muuttavia ja ulkomaalaisia. Asuntolautakunta torjui ehdotuksen tulkiten sen perustuslain vastaiseksi. Kaupunginhallitus päättää asiasta maanantaina.

Svenska Yle: Sannfinländare gjorde motion om bostadsköer - förslaget strider mot grundlagen 4.8.2017

Valtuustoaloite helsinkiläisten pisteytyksestä kaupungin vuokra-asuntojonossa (pdf)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tabula Rasa

Quote from: Hamsteri on 04.07.2017, 03:19:31
Ihmetyttänyt miten resurssit on riittäneet/riittävät tähän. Ihminen ei tietty yksikkönä maksa hirveästi ja nyky-yhteiskunnan tuottavuus on huippua, mutta tyyliin 30-50% koko kaupungista on eriasteisten tukien varassa.

Velanotolla. Hillittömällä ja sumeilemattomalla velkaantumisella. Se sitten kun entistä pienempi ryhmä luo arvoa sille rahalle työllään, niin ostovoima tulee tippumaan rajusti ja kas kummaa kun reippaasti inflatoituneella ei saa enää entisillä summilla yhtään mitään. Ei pelkästään suomi vaan koko eu.
Hedelmistään puu tunnetaan.

''UPMn Kyselytutkimuksessa 40 prosenttia ei sisäistänyt sitäkään että puu on vessapaperin ja pahvin raaka-aine.''

Khalifatta

QuoteHelsingin vuokra-asuntojonossa annettaisiin lisäpisteitä Helsingissä asuville, työskenteleville ja opiskeleville ... Asuntolautakunta torjui ehdotuksen tulkiten sen perustuslain vastaiseksi

Stadin uppoaminen kiihtyy...
Asuntolautakunta on jo vuosia kyykyttänyt alkuperäisiä työssäkäyviä stadilaisia. Omistusasunto on käytännössä heille ainoa vaihtoehto, jollei ole suhteita asuntolautakuntaan.
Kyykyttäminen tullee (ja on tullutkin) vieläkin räikeämmäksi jatkossa, kun "Stadissa ilmaiseksi asuminen" katsotaan ihmisoikeudeksi.

Surettaa katsoa, miten pahaan jamaan ex-kotikaupunkini Stadi itsensä ajaa.
Ystäväpiirissäni on henkilöitä, jotka ovat nähneet, kuinka tämä ruletti toimii...   
"Toisista kulttuureista tulevat tutustuvat prinsessoihimme. Tähän myös heillä on oikeus." - Rikoskomisario J. Kiiskinen

Kulttuurirealisti

^ Tuollaiset jutut voisi nostaa edarikampanjoinninkin aiheeksi. Asuntolautakunta ei ole itse ainakaan mikään perustuslain tulkitsija, ja muutenkin kantiksia kohtaan räikeitä epäoikeudenmukaisuuksia on hyvä nostella esiin.
"Ovela tapa pitää ihmiset passiivisina ja kuuliaisina on rajoittaa tiukasti hyväksyttävien mielipiteiden kirjoa, mutta sallia hyvin vilkas keskustelu sen kirjon sisällä. ... tämä antaa ihmisille tunteen, että ajattelu on vapaata." - Chomsky

guest14935

Quote from: Khalifatta on 04.08.2017, 21:05:55
QuoteHelsingin vuokra-asuntojonossa annettaisiin lisäpisteitä Helsingissä asuville, työskenteleville ja opiskeleville ... Asuntolautakunta torjui ehdotuksen tulkiten sen perustuslain vastaiseksi

Stadin uppoaminen kiihtyy...
Asuntolautakunta on jo vuosia kyykyttänyt alkuperäisiä työssäkäyviä stadilaisia. Omistusasunto on käytännössä heille ainoa vaihtoehto, jollei ole suhteita asuntolautakuntaan.
Kyykyttäminen tullee (ja on tullutkin) vieläkin räikeämmäksi jatkossa, kun "Stadissa ilmaiseksi asuminen" katsotaan ihmisoikeudeksi.

Surettaa katsoa, miten pahaan jamaan ex-kotikaupunkini Stadi itsensä ajaa.
Ystäväpiirissäni on henkilöitä, jotka ovat nähneet, kuinka tämä ruletti toimii...
Useissa kunnissa nykyisin kunnanasunnot maksavat enempi kuin yksityisiltä vuokrattavat, Helsingissä ovat varsin edullisia. En toki mäkään sieltä kunnanasuntoa saanut kun hain. Oli ihan tyä paikkakin tarjolla silloin, vaan palkka pieni joten koitin saisiko kunnanasuntoa.

Hyväpalkkaisen työpaikan loputtua siis. Muutin sitten muualle. En kuitenkaan sieltä syntyisin ole, ei sillä että asialla merkitystä olisi, muissa kunnissa olisi enempikin haukkumista mutta ei liity otsikkoon. Syntyperäisille mielestäni pitäisi samantien järjestyä asunto, muut telttaikkoon vaikka jos ei ole tarjolla, mutta kyllä harvaan asutussa maassa pitäisi asuntoja olla tarjolla kaikille, joka kunnassa, ahvenanmaa mukaan lukien.