2000-09-17 HS: Suomalaisnuori sai puukosta etnisessä kahakoinnissa Hakunilassa

[rähmis]

Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000. Tällöin syntyi etnisiä konflikteja suomalaisten ja somalialaisten välillä. Viikonloppuna 15.-16. syyskuuta 2000 tapahtui väkivaltaisuuksia, joissa oli mukana aiemmin mainittuja maahanmuuttajanuoria ja suomalaisnuoria. Ohessa kattava otos Hesarin uutisoinnista tapauksen tiimoilta, jota mielestäni voi hyvin pitää toistaiseksi rajuimpana kulttuurien kohtaasimena monimuotoisessa Suomessa.

Suomalaisnuori sai puukosta etnisessä kahakoinnissa Hakunilassa

Suomalaisten ja ulkomaalaisten nuorten välisessä kahakassa puukotettu suomalaismies vietiin sairaalaan lauantai-iltana Vantaan Hakunilasta. Hänellä ei ole hengenvaaraa.

Kello 22.00 aikaan Hakunilan keskustan katutappelussa myös toinen suomalainen loukkaantui lievästi, kun ulkomaalainen nuori yritti ajaa hänen päälleen autolla.

Vantaan poliisi oli myöhään lauantai-iltana vaitonainen illan tapahtumista, eikä suostunut kertomaan osapuolten kansalaisuutta. Hakunilassa on viime viikkoina ollut useita somalinuorten ja suomalaisten nuorten välisiä yhteenottoja. Päivystävän komisarion Timo Päivisen mukaan kyseessä saattoi nyt olla ulkomaalaisnuorten kostoretki.

HS 17.9.2000

Somalien ja suomalaisten sovunetsintä kariutui Vantaalla

Somalien ja suomalaisten välinen kriisitapaaminen kaatui maanantai-iltapäivällä Vantaan Hakunilassa, kun läsnäolijat odottelivat turhaan poliisia ja Hakunilan koulun edustajia kokouspaikalle.

Hakunilan somaliyhteisö kutsui osapuolia keskustelemaan Hakunilan nuorisotilaan maanantaina kello kahden maissa iltapäivällä. Koollekutsujat toivoivat, että nuorisotyöntekijät olisivat onnistuneet saamaan osallistujat paikalle muutaman tunnin varoitusajalla.

"Tässä on selvä kommunikaatiokatkos. Meille ilmoitettiin, että ensin on somalien keskinäinen kokous ja meidät halutaan paikalle vasta kello kuuden jälkeen", kertoi rikosylikomisario Vesa Seppä Vantaan poliisista maanantaina.

Reilut kolmekymmentä somalia odotteli poliisia paikalle jo kello neljäksi, ja puolentoista tunnin odotuksen jälkeen he poistuivat pettyneinä paikalta.

Somalit eivät myöskään suostuneet puhumaan suomalaisnuorten kanssa ilman, että myös näiden vanhemmat olisivat paikalla.

Somalien ja suomalaisten väliset ongelmat pulpahtivat pintaan viikonloppuna, kun suomalais- ja somalinuoret ottivat rajusti yhteen useaan otteeseen Hakunilassa.

Tapahtumaketju sai alkunsa lauantai-illasta. Tarkkaa tietoa tapausten kulusta ei ole, sillä eri osapuolten kertomukset poikkeavat toisistaan ja poliisi on tutkinnan keskeneräisyyteen vedoten niukkasanainen.

Poliisi on ilmoittanut tutkivansa kahta tapon yritystä. Suomalaisten ja ulkomaisten nuorten välisessä kahakassa yhtä puukotettiin ja toinen loukkaantui, kun hänen päällensä yritettiin ajaa autolla.

Poliisi on pidättänyt kaksi somalimiestä ja yhden irakilaismiehen epäiltyinä osallisuudesta väkivaltaan.

Molempien tapausten uhrit saivat vakavia vammoja. Lisäksi tiettävästi yksi somalimies hakattiin sairaalakuntoon.

Tiistaina kuuden somalin valtuuskunta keskustelee somalien ja suomalaisten kiristyneistä väleistä Vantaan kaupunginjohtajan kanssa.

Melkein kaikki Hakunilassa asuvat somalilapset jäivät pois koulusta maanantaina tulenaran tilanteen takia. Myös muut Hakunilan somalit kertoivat maanantaina kokevansa olonsa niin turvattomaksi, että he ovat pyrkineet viikonlopun jälkeen pysymään kotona.

"Emme uskalla liikkua ulkona, olemme talossamme kuin panttivankeja", sanoi Adam Sheikh. Somaliäitien mukaan lapset eivät mene kouluun, ennen kuin tilanne on jollakin tavalla lientynyt.

Hakunilassa ei enää ole kysymys pelkästään viikonlopun yhteenotoista; ainakin Hakunilan somaliyhteisö haluaa tuoda päivänvaloon koko heihin kohdistuvan rasismin.

Nuorisotilassa ladeltiin kovia syytöksiä: viranomaisten väitettiin olevan somalien asioissa välinpitämättömiä ja suomalaisten jengien kerrottiin kostavan Hakunilan somaliperheille kaikki kaupungilla tapahtuvat rikokset tai välienselvittelyt.

Suomalaisnuoret sanoivat puolestaan ainoastaan puolustautuvansa somalien mielivaltaisia joukkohyökkäyksiä vastaan.

Rasismiongelmat ja puolin ja toisin heitellyt syytökset eivät ole Hakunilassa uusia.

"Tälläiset ongelmat pulpahtavat pintaan aika ajoin. Nyt pitää alkaa tehdä töitä monella tasolla tilanteen selvittämiseksi", nuorisosihteeri Ari Tossavainen sanoi.

HS 19.9.2000

Vain yksi somalioppilas uskaltautui kouluun tiistaina

Vantaan Hakunilan koulun 58 somalioppilasta jäi kotiin tiistaina, koska heidän vanhempansa pelkäsivät, että suomalaisnuoret hyökkäävät heidän kimppuunsa koulumatkalla kostaakseen viikonlopun ja maanantain yhteenotot Hakunilassa.

Ala-asteen kaikki 40 somalioppilasta jäivät kotiin ja yläasteen 19 oppilaasta vain yksi somalityttö uskalsi tulla kouluun eilen.

Koulun rehtori Heli Mentunen korostaa, että somalioppilaat eivät jääneet koulusta pois sen tähden, että olisivat olleet huolissaan turvallisuutensa vuoksi koulussa vaan he pelkäsivät koulumatkaa.

Keskiviikkona oppilaiden olisi taas tarkoitus mennä kouluun.

Rehtorin mukaan somalit tulivat muualla Vantaalla normaalisti kouluun. "Ongelma rajoittui selkeästi Hakunilaan, jossa tappelut käytiin", hän kertoo.

"Meillä on koulussa suomalaisia ja somalioppilaita, jotka ovat tunteneet toisensa jo tarhaiästä lähtien. Olemme saaneet sen käsityksen, että viimepäivien tappeluihin osallistuneet suomalaiset ja somalit ovat pikemminkin nuoria miehiä kuin koululaisia", Mentunen sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisten kanssa Hakunilassa tapelleet somalit olivat siitä ikäluokasta, joka tuli Suomeen 10-12 vuoden ikäisinä Somalian sisällissodan jaloista.

"Emme voi vannoa etteikö heidän joukossaan voisi olla myös koulun entisiä oppilaita."

Tiistaina iltapäivällä Hakunilan koulun opettajainhuoneessa vallitsi sama käsitys. Koulun opettajat ja rehtori pitävät oman koulunsa tilannetta parempana kuin takavuosina.

He kertovat, että viime keväänä kaikki koulusta päässeet somalipojat menivät lukioon.

"Meille koulussa somali- ja suomalaisnuorten yhteenotto oli yllätys, sillä koko syksyn ainakin koulun tilanne on ollut normaali", Mentunen vakuuttaa.

Opettajat ja rehtori eivät kiellä, etteikö suomalaisoppilaiden parissa olisi rasismia. He ovat yhtä meiltä siitä, että rasismi saa alkunsa kotiasenteista.

Muuan opettajista muisteli erään ala-asteen tytön kertoneen "kansainvälisyyspäivän" aikana, että "meidän isi on saanut monta kertaa somalilta turpaansa".

Hakunilan koulun suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat somalit, venäläiset ja vietnamilaiset. Heidän lisäkseen koulua käy myös esimerkiksi kurdeja ja virolaisia.

HS 20.9.2000

Puukotettu sanoo joutuneensa pahoinpitelyn uhriksi syyttä suotta

Hakunilan ostoskeskuksen liepeillä puukotuksen uhriksi joutunut suomalaismies sanoo joutuneensa tulleensa pahoinpidellyksi sattumalta. Poliisi sanoo, ettei miehen epäillä syyyllistyneen rikokseen puukotusta edeltäneenä päivänä sattuneessa somalimiehen pahoinpitelyssä.

Mies oli lähdössä viettämään avovaimonsa syntymäpäivää ystäviensä kanssa Tikkurilaan ja odotti bussia.

Uhrin kertoman mukaan pysäkille tuli pian seisomaan kurdimies, joka katseli hermostuneena ympärilleen ja vaikutti muutenkin rauhattomalta.

Sitten pysäkille tuli kolme somalinuorta ja muutama kurdi. Aikaisemmin paikalla ollut kurdi lähti kiertämään uhrin taakse.

Yksi somaleista kysyi uhrilta, oliko tämä ollut mukana edellisen päivän tappelussa, jossa somalinuori oli hakattu. Uhri vastasi kieltävästi.

Häneltä tivattiin tiukkasävyisesti, oliko hän aivan varma asiasta.

"Saman tien tuntui kuin joku olisi potkaissut mua selkään. Käännyin ympäri, näin sen kurdin ja sitten kaikki lähtivät juoksemaan karkuun. Siitä tietää, että se oli suunniteltu juttu", uhri sanoo.

Vasta kun uhri kosketti kädellä selkäänsä ja käteen jäi verta, hän sanoi tajuneensa, että häntä oli lyöty puukolla. Hän lähti juoksemaan somalien perään, mutta häntä estettiin.

Vantaan käräjäoikeus vangitsi tiistaina kolme miestä epäiltyinä kahdesta tapon yrityksestä. Yhtä vangituista poliisi epäilee Hakunilassa tapahtuneesta puukotuksesta.

Uhri vietiin ambulanssilla Meilahden sairaalaan. Muutaman tunnin kuluttua hänet kuitenkin päästettiin vahvoin särkylääkkein varustettuna kotiin.

Puukosta tullut haava on uhrin mukaan parin senttimetrin syvyinen.

Sairaalareissun jälkeen uhri halusi ruokaa ja porukka pysähtyi Hakunilan ostoskeskukselle hakemaan jotakin syötävää.

Uhrille tuli kuitenkin nopeasti heikko olo ja hän oli menettää tajuntansa noustuaan taksista. Kaverit kiidättivät hänet uudestaan sairaalaan, tällä kertaa Peijakseen.

Siellä uhria tutkittiin, ja muutaman tunnin kuluttua hän pääsi taas kotiin.

"Nyt kunto on muuten hyvä, mutta selkää ei pysty käyttämään mitenkään. En pysty itse laittamaan sukkia enkä kenkiä", mies valittaa.

Uhri sanoo tunteneensa puukotuksen tehneen kurdin entuudestaan. Hän kiistää olleensa millään tavalla mukana somalinuoren pahoinpitelyssä perjantai-iltana.

Sen sijaan hän kertoo kulkeneensa kaverinsa kanssa perjantai-iltana ostarille ja nähneensä tappelun sivusta.

"Ne varmaan luuli, että mä oon ollu siinä mukana, kun se neekeri näki mut siellä."

HS 20.9.2000

Pidätettyä pahoinpidelty toistuvasti koulussa

Pahoinpidellyn ja yhä pidätettynä olevan 16-vuotiaan somalinuoren veli kertoo viikonlopun tapahtumista Helsingin Sanomille.

Kuusitoistavuotias somalinuori oli kärsinyt kaksi vuotta kiusaamisesta Hakunilan yläasteella. Häntä oli ahdisteltu jatkuvasti. Koulu järjesti hänet tarkkailuluokalle, koska hänen turvallisuuttaan ei voitu muuten taata.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi 17. huhtikuuta neljä somalinuorta kiusannutta koululaista lähestymiskieltoihin.

Käräjäoikeuden päätöksestä käy ilmi, että nuorta oli tönitty, nimitelty "vitun neekeriksi" ja pahoinpidelty toistuvasti.

Veli sanoo, että viime viikonlopun tapahtumat alkoivat perjantai-iltana seitsemän aikoihin. Neljä viisi lähestymiskieltoon tuomitun kaveria oli ollut odottamassa kiusattua, joka oli palaamassa albanialaistaustaisen ystävänsä kanssa kotiin.

Veljen mukaan hän itse tuli kotiin hieman ennen iltayhdeksää ja havaitsi jotain olevan hullusti.

Sivullinen nainen oli huomannut pahoinpitelyn ja hälyttänyt ambulanssin. Hän kertoi isoveljelle, että pikkuveljen mukana ollut kaveri oli lähtenyt karkuun.

Pikkuveli kaatui tappelussa, ja hyökkääjät alkoivat potkia häntä.

Pikkuveljeltä murtui nenä, silmät täyttyivät verellä, yksi hammas katkesi ja toinen hammas lähti kokonaan irti. Ambulanssi oli vienyt pahoinpidellyn Peijaksen sairaalaan, jonne velikin lähti heti perässä.

Peijaksesta pahoinpidelty lähetettiin veljensä seurassa silmä- ja korvasairaalaan. Sieltä heidät ohjattiin kuitenkin Töölön tapaturma-asemalle.

Tapaturma-asemalla huomattiin vahingoittunut nenä ja nuoret lähetettiin uudelleen korva- ja nenäsairaalaan.

Siellä pikkuveljelle varattiin aika nenän hoitoon ja häntä kehotettiin menemään itse hampaan kanssa hammaslääkäriin. Koko yli kolme tuntia kestäneen kiertelyn ajan somalinuorella oli irronnut hammas taskussaan.

Lauantaina veljekset pääsivät hammaslääkäriin Katriinan sairaalan hammasklinikalle. Siellä hammaslääkäri totesi, ettei irronneelle hampaalle voi enää tehdä mitään. Se olisi pitänyt istuttaa takaisin heti perjantaina.

Veljen mielestä mitään mainittavaa ei tapahtunut lauantaina hammaslääkärin jälkeen, ennen kuin poliisi nappasi hänet, pikkuveljen ja tämän kaverin yllättäen illalla noin kello 21. Poliisi laittoi heille käsiraudat bussipysäkillä ja vei kuulusteluihin. Kello 0.30 heidät pantiin putkaan, josta he pääsivät ulos sunnuntaina kello 12.30.

Veljen mukaan poliisi tuli heille kotiin sunnuntai-iltana, pisti hänen pikkuveljensä käsirautoihin ja vei mukanaan.

Poliisin mukaan hänet otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä maanantaina. Rikosnimikettä poliisi ei suostu kertomaan.

HS 20.9.2000

Somalien asuttama talo Hakunilassa on rasistisen vihan kohde

Lähellä ostoskeskusta sijaitseva punatiilinen talo ei erotu millään tavalla Hakunilan kerrostaloviidakosta. Talo on kuitenkin hakunilalaisten keskuudessa kuuluisa. Se on saanut rasistisen lempinimen "Neekeritalo", sillä siellä asuu enimmäkseen somaleja.

Talosta on tullut rasistisen vihan kohde, ja asukkaat saavat tuta sen viikoittain nahoissaan. Kun kuuntelee asukkaiden kertomuksia, tuntuu, että on vahingossa eksynyt Etelä-Afrikkaan - aikaan ennen rotuerottelun purkamista.

"Eilen iltapäivällä olimme kaverini kanssa kävelemässä S-Marketille päin, kun viereemme ajoi auto, josta kaksi tyyppiä sanoi meille, että he tulevat tappamaan meidät", kertoo vakavailmeinen 16-vuotias Abdirahman Mohamed Abdi.

"Kun naapurissa asuva somalityttö oli sunnuntaina ulkona, suomalaiset tulivat sanomaan, että etkö pelkää että sut hakataan", hän jatkaa.

Suurella osalla talossa asuvista somaleista on samankaltaisia tarinoita kerrottavana.

"Tuolla ne oleskelevat ja huutelevat ja sanovat meitä neekereiksi", selittää Adan Abdi ja osoittaa graffiteilla maalattuun pimeään alikäytävään, joka sijaitsee aivan talon vieressä.

"Naisiamme on syljetty, ovia on potkittu, talon seiniin on kirjoitettu rasistisia lauseita", luettelee Mohamed Abdi Ali.

Aina kun somali tai muu tummaihoinen on ollut osallisena tai jonka on uskottu osallistuneen johonkin rikokseen tai kahakkaan, tietyt hakunilalaisnuorten porukat tulevat kostamaan koko talolle, Mohamed Abdi Ali sanoo.

Riehujat ovat rikkoneet ikkunoita ja tulleet rappukäytävään meluamaan ja uhkailemaan. Naapurissa asuvaa poikaa on kuulemma isketty kivellä käteen niin, että arpi säilynee loppuiän.

Abdirahman Mohamed Abdi pelaa jalkapalloa Jakomäessä. Viime kuussa joukkueen valmentaja aloitti pojan kuljettamisen harjoitusten jälkeen kotiin omalla autollaan, sillä hän pelkää tämän turvallisuuden puolesta.

"Tilanne pahenee koko ajan, kun melkein kaikki somalit laitetaan asumaan samaan taloon. Naapuritaloissa asuvat somalit saavat viettää paljon rauhallisempaa elämää", Ali sanoo.

Hän on jo pitkään halunnut perheensä kanssa muuttaa minne tahansa muualle, mutta se ei ole onnistunut. Hän ei ole saanut lukuisista yrityksistä huolimatta asunnon vaihtoon tarvittavaa vaihtoilmoitusta, joka kertoo asunnon olevan luovuttamiskunnossa.

Talossa asuvalla suomalaisnaisella on kärkeviä kommentteja somalinaapureistaan.

"Kyllä täällä on kamala tappelu käynnissä. Kyllä se on somalien vika. Ne tulevat oikein haastamaan riitaa tuonne ostarille. En tiedä, onko niillä sitten sellainen luonne", hän kiihtyy.

HS 20.9.2000

Somalit peräsivät turvaa Vantaan kaupungin johdolta

Somalivaltuuskunta esitteli Vantaan kaupungin johdolle Hakunilan rasismiongelmia tiistaina kaupungintalossa.

Tunnin mittaisen tapaamisen tuloksena somalit päättivät antaa lastensa jatkaa koulunkäyntiä. Kaupungin edustajien kanssa sovittiin uudesta tapaamisesta torstaina Hakunilassa.

"Huomenna lapset palaavat kouluun vanhempiensa saattamina. Turvallisuuden takaa Suomen valtio", kaupunginvaltuutettu Abdulrahman Abdi Rage (vihr) kertoi tapaamisen jälkeen. Somaliyhteisön ja kaupungin johdon tapaaminen oli järjestetty hänen pyynnöstään.

Valtuuskunnan tärkein sanoma oli somalien kokema turvattomuus ja poliisin nuiva suhtautuminen siihen.

Tapaamisen toivotaan johtavan siihen, että kaupungin virkamiehet vaikuttaisivat poliisin toimintaan - somalien mielestä toimimattomuuteen.

"Ongelmia ei ole kaupungin peruspalveluissa, vaan poliisin kanssa. Kaupungin kautta selvitämme viikonlopun tapahtumia ja kaupungin virkamiehet keskustelevat poliisin kanssa", Rage jatkoi.

Vantaan poliisin rikosylikomisario Vesa Seppä on yllättynyt somalien näkemyksestä.

"He ovat ihan yhdenvertaisia lain edessä. Minulle on uutta, jos väitetään, että Vantaan poliisi ei tule heidän avukseen. Jos on jonkun mielestä toimittu väärin, pitää tehdä kirjallinen kantelu", Seppä sanoo.

"Meillä ei ole syytä olla hoitamatta asioita hyvin. Minusta on ikävää, että heitetään lokaa, että suomalaiset poliisit ovat rasisteja. Mielestäni olemme väestöryhmiä kohtaan kaikkein joviaaleimpia eri virkaportaiden edustajista."

Somalien ja suomalaisten välit kärjistyivät viikonloppuna, kun somalinuoret ja suomalaisnuoret nujakoivat rajusti Hakunilassa.

Kaksi somalia ja yksi irakilainen on vangittu epäiltyinä tapon yrityksestä. Vangitut ovat 18-21-vuotiaita.

Tapahtumat ryöpsähtivät liikkeelle jo perjantai-iltana Hakunilan ostoskeskuksen lähellä, kun nuoret pahoinpitelivät 16-vuotiaan somalipojan niin, että hän sai eriasteisia murtumia.

Lauantai-iltana nujakointi jatkui. Poliisin antamien tietojen mukaan 25-vuotias suomalaismies loukkaantui, kun hänen päälleen ajettiin henkilöautolla. Hän on edelleen sairaalassa, ja hänen polvensa joudutaan todennäköisesti leikkaamaan.

Vähän aikaisemmin 16-vuotiasta suomalaispoikaa iskettiin teräaseella niin, että hän joutui sairaalahoitoon.

Somalipojan perjantaina pahoinpidelleet nuoret olivat poliisin mukaan yhtä lukuun ottamatta suomalaisia.

Poliisi otti tiistaina yhden nuoren kiinni epäiltynä osallisuudesta perjantaiseen pahoinpitelyyn.

Rikosylikomisario Sepän mukaan paria muuta nuorta etsitään edelleen.

Somalit aloittivat maanantaina koululakon, koska he tunsivat olonsa viikonlopun tapahtumien jälkeen turvattomaksi.

Erään somalioppilaan mukaan koulussa on viime vuosien kuluessa sattunut useita somalioppilaiden pahoinpitelyjä. Eniten koulun ja koulumatkan turvattomuutta pelkäävät somalilasten vanhemmat.

HS 20.9.2000

jatkuu...

[Mörkö]

...

HS 20.9.2009

jatkuu...

They know the future

[Maailmanmies]

Muistan kyllä nämä. Iltasanomissa oli keskusteluketju tämän tapahtuman innoittamana tuolloin:

http://www.iltasanomat.fi/arkisto/default.asp?alue=keskustelut&threadid=3586


Niin, turha luulla, että maahanmuuttajista ei olisi keskusteltu ennen viime syksyä. Kyllä on, tosin poliitikot eivät ole.

[rähmis]

... jatkuu

Hakunilan rotulevottomuudet vakava varoitus kaikille (pääkirjoitus)

Ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Ikävä kyllä se on merkinnyt myös eri kansallisuuksien välisten jännitteiden lisääntymistä ja jopa suoranaisia yhteenottoja. Vantaan Hakunila suurena somalialueena on ikävä esimerkki siitä. Hakunilaan on syntynyt jengejä, joiden vihanpidon yhtenä pontimena on etninen tausta.

Kiusanteosta alkanut kärhämä leimahti viime viikonloppuna väkivallaksi. Yksi somali ja kaksi suomalaista joutuivat turvautumaan sairaalahoitoon. Koston kierre jatkui vielä keskiviikkona, kun suomalaisnuori löi Hakunilan yläasteen pihalla somalioppilasta kasvoihin.

Somalikoululaisten vanhemmat hätääntyivät tapahtumista niin, että he eivät tiistaina päästäneet lapsiaan yhtä lukuun ottamatta kouluun. Viranomaisten rauhoittelun jälkeen lapset palasivat taas keskiviikkona kouluun. Nyrkinisku kuitenkin kertoo, että pinnan alla kytee yhä.

Hakunilan tapahtumat ovat esimerkki niistä vaikeuksista, joita erilaisten kulttuurien kohtauspaikoilla syntyy. Kun rotuviha johtaa pahoinpitelyyn, puukotukseen ja yliajoon, kyseessä on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Siellä, missä alkuperäisväestö tapaa vähemmistöä - kouluissa, työpaikoilla, kaduilla ja ravintoloissa -, on yhteenoton vaara mahdollinen. Ongelma ei kuitenkaan ratkea eristämällä eri kansallisuudet omille alueilleen.

Rasistisia asenteita ei saada kitkettyä pois, ellei suvaitsevaisuutta pystytä levittämään kaikkiin kansankerroksiin. Jostain syystä erityisesti nuoret purkavat rotuvihaansa väkivaltaisesti ulkomaalaisiin. Mistä löytää keinot, joilla nuori saadaan ymmärtämään, että vähemmistöjen syrjintä ja ahdistelu on halpamaista ja tuomittavaa käytöstä? Hakunilassa viranomaiset tietävät, keitä pahimmat syrjijät ovat. Heihin ei kuitenkaan saada yhteyttä.

Poliisi, asukkaat sekä sosiaali- ja nuorisotyöntekijät kokoontuvat pohtimaan ongelmia, mutta niihin kokouksiin eivät ongelmien aiheuttajat tule. Kuinka saada sanoma perille, kun se ei mene oikeaan kohteeseen?

Jengiongelma on tunnettu Hakunilassa jo vuosia. Ulkomaalaiset toivat siihen oman lisänsä. Somalit moittivat poliiseja välinpitämättömyydestä. He eivät saa omasta mielestään virkavallalta riittävästi tukea ja turvaa. Poliisi on toista mieltä. Ensimmäinen Vantaan lähipoliisi aloitti Hakunilassa. Poliisin valtakunnallisen tilaston mukaan rasistisia rikoksia tapahtuu Hakunilassa keskimäärin vähemmän kuin muualla maassa.

Virallinen Suomi suhtautuu rasismiin vakavasti. Työministeriön alainen projektiryhmä on juuri saanut valmiiksi ehdotuksensa etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiseksi toimintaohjelmaksi maan hallitusta varten. Siihen on kirjattu 67 toimenpidettä, joilla yritetään muokata suomalaisten asenteita ulkomaalaisille myönteisiksi.

Hyvä niin. Yhteiskunnan on kannettava huolta myös maahanmuuttajista. Huolenpito ei kuitenkaan saa olla yksipuolista. Maahanmuuttajien on myös hyväksyttävä paikallinen kulttuuri ja elämäntapa. Myös kantaväestön mielipidettä on kuunneltava silloin, kun paikallinen väestö kokee maahanmuuttajien omat tavat tai käytöksen ongelmalliseksi.

HS 21.9.2000

Somalien ensimmäinen koulupäivä sujui rauhattomasti Hakunilassa

Hakunilan somalilasten ensimmäinen koulupäivä kaksipäiväisen koululakon jälkeen sujui Hakunilan koulussa rauhattomasti.

Keskiviikkona puoliltapäivin koulun pihalla syttyi somalinuoren ja suomalaisnuoren välillä tappelu, johon koulun oppilaiden mukaan liittyi myös muita somaleja. Kukaan ei poliisin mukaan loukkaantunut tappelussa.

Rehtori Heli Mentunen lähetti koulun somalioppilaat kotiin kello puoli kaksi - kesken koulupäivän.

Kouluavustaja saattoi oppilaat kotiin, ja poliisi kutsuttiin turvaamaan pelokkaiden lasten koulumatka.

"Koululla oli tappelun jälkeen aivan akuutti vaaratilanne. Koulun ympärillä pyöri autolla tyyppejä, jotka ikään kuin väijyivät tilannetta. Nämä ulkopuoliset eivät ole koulun oppilaita; meillä ole mitään valtaa heihin ja olemme siksi aika avuttomia", Mentunen sanoo.

Mentunen kertoo, että tappelussa mukana ollut 1984 syntynyt suomalainen oli koulun entinen oppilas, joka oli tullut paikalle tappeluaikeissa. Tappeluun joutunut somalipoika oli suomalaista kolme vuotta nuorempi.

"Ongelma on juuri nämä koululle tulevat ulkopuoliset. Somalilapset sanoivat tuntevansa olonsa koulun seinien sisällä aivan turvalliseksi, mutta pelkäävänsä nimenomaan ulkona olevia vanhempia nuoria", Mentunen jatkaa.

Mentusen mukaan poliisi oli suhtautunut somalioppilaiden saattopyyntöön nihkeästi.

"Jouduimme vakuuttelemaan poliisia tilanteen vakavuudesta aika kauan ennen kuin he suostuivat tulemaan turvaamaan saattamisen", Mentunen ihmettelee.

Vantaan poliisi ei myönnä, että tapauksen hoidossa olisi mitenkään epäröity.

"Menimme varmistamaan somalioppilaiden turvallisuuden, pyörimme siinä lähistöllä. Kaikki oli kuitenkin hyvin rauhallista. En tiedä, mitä olivat hälytyskeskuksessa puhuneet", sanoo paikalla ollut vanhempi konstaapeli Mikko Veijalainen .

"Olimme paikalla noin kymmenen minuutin päästä soitosta. Kyllähän me tällaiset keikat hoidamme. Soitto meille, partio teille", hän kehuu.

Rikosylikomisario Vesa Sepän mukaan Vantaan poliisi on tehostanut valvontaa Hakunilassa viimeaikaisten tapahtumien takia.

Eilisen koulupäivän kulkua haittasivat Hakunilassa lisäksi koululla pyörivät toimittajat ja kuvaajat.

"Meillä on täysi työ, kun yritämme viedä läpi normaaleja rutiineja", rehtori valittaa. Hän pitää somalien ja suomalaisten välistä kärjistynyttä tilannetta niin pahana, että ratkaisua on etsittävä tosissaan.

"Näin tämä ei voi jatkua."

Silminnäkijöiden ja opettajien kertomukset tappelun aloittajasta ovat ristiriidassa. Poliisi on koulun pihalla sattuneesta tapauksesta vaitonainen. Tappelupukareita on jututettu, mutta ketään ei ole pidätetty. Poliisi jatkaa tapauksen tutkimista.

Hakunilan koulun oppilaiden mielestä koulun tavanomainen tunnelma on viimeaikaisten tapahtumien takia järkkynyt pahasti.

"Tunnelma on aivan sekaisin. Viime vuonnakin oli jotain kähinää, mutta ei mitään tällasta", kommentoi Erkko Tirkkonen , 14.

"Ei täällä yleensä mitään hirveitä rähinöitä ole", vahvistaa Jorma Leppälä , 14.

"Nyt kaikkialla on poliiseja ja somalit uskaltaa kulkea vaan isossa porukassa", pojat lisäävät.

Somalit pitävät tilannetta hyvin vaikeana, ja oppilaat pelkäävät koulunkäyntiä päivän tapahtumien jälkeen entistä enemmän.

"Opettaja näki, kun minua lyötiin koulussa. Löin takaisin. Opettaja ei tehnyt mitään", sanoo nimettömänä pysyttelevä 16-vuotias somalipoika.

HS 21.9.2000

Kosto elää Hakunilassa

Vantaalla on vaiettu rasismista pitkään. Rasistiset hyökkäykset ja eri ryhmittymien välinen kahakointi on pantu tavallisen lähiöriehunnan piikkiin. Nytkin, kun tilanne on kärjistyneempi kuin koskaan, Vantaan viranomaiset haluaisivat painaa asian villaisella.

Rasismi mieluiten kielletään tai sitä ainakin halutaan vähätellä. Onko silti viisasta kysyä pöydän takana istuvalta kaupungin viranhaltijalta, onko Hakunilassa rasismiongelma vai ei? Jos Hakunilan somaliyhteisö on yhtä mieltä siitä, että rasismia on, heitä tulisi kuunnella. Somalilasten koululakon pitäisi olla viranomaisillekin selkeä indikaattori siitä, että asiat eivät ole kunnossa.

Jos suomalaiset tunnustavat rasismia olevan, he sanovat somaleiden olevan rasistisia heitä kohtaan. Sekin on varmasti totta: rasismi synnyttää rasismia. Syrjintä on harvoin yksipuolista. Vihaa, katkeruutta ja pelkoa on kertynyt molemmin puolin. Kun tunteet yhdistyvät uhoon ja viikonloppuiltojen pimeyteen, tulos on usein verinen. Rasismi vahvistuu ja kierre jatkuu. Loppujen lopuksi kaikki ovat rasisteja - somalit vain ovat yksinäisempiä ja altavastaajia, sillä heitä on paljon vähemmän.

Valkoisten ja mustien hakunilalaisten välit ovat kiristyneet siihen pisteeseen, että koululaisten käsirysy nousee kaikkien suomalaisten valtamedioiden otsikoihin kissankokoisena.

Tiedotusvälineet ovat läsnäolollaan Hakunilassa lisänneet pökköä pesään. Lähiössä kerrotaan riehuvan oikean rotusodan, ostarilla hengailevat murrosikäiset kulkevat haastattelusta toiseen, tavallista koulupäivää on vaikea viedä läpi, kun toimittajat pyörivät jaloissa.

Nyt epäluulo ja varuillaanolo leimahtavat toiminnaksi ilkeämieliseksi tulkitusta huudosta, pelkkä suomalaisnuorten oleskelu "Neekeritalon" pihan tuntumassa riittää pitämään somaliäidit ja lapset sisällä.

Kukaan ei uskalla puhua, sillä kosto on nopea. Kun somali hakataan ostarilla perjantaina, lauantaina suomalaiset ovat vaarassa vaikka bussipysäkillä ja toisinpäin. Vielä kun tieto kulkee huonosti, ja väärät henkilöt joutuvat koston uhreiksi, kierre laajenee ja itsensä uhatuksi tuntevien ihmisten joukko kasvaa.

Kosto saa ruokansa myös mediasta. Kun tilittää vääryydestä tiedotusvälineille, saa pelätä kostoa. Viisaimmat pysyvät jo nyt anonyymeinä. Ainoastaan ulkopuoliset, tilanteen sivustakatsojiksi jääneet ja uskalikot rohkenevat kertoa tilanteesta avoimesti omilla nimillään.

Tämänpäiväisessä kaupungin ja somalien kriisitapaamisessa on kyse paljosta.

HS 21.9.2000

Poliisi selvitti viikonlopun pahoinpitelyt

Vantaan poliisi sanoo selvittäneensä kaikki tietoonsa tulleet viikonloppuna Hakunilassa sattuneet pahoinpitelyt. Nujakoinneissa loukkantui yksi somalinuori ja kaksi suomalaista. Toinen suomalaisnuorista on edelleen sairaalassa ja hänen vammansa ovat vakavat.

Perjantai-iltana tapahtuneesta 16-vuotiaan somalinuoren pahoinpitelystä on pidätetty kolme 16-18-vuotiasta nuorta, joista kaksi on suomalaisia.

Lauantain puukkokahakasta epäiltynä Vantaan käräjäoikeus on vanginnut 18-vuotiaan irakilaisen ja 20-vuotiaan somalin. Lauantaina 25-vuotiaan suomalaismiehen yli ajettiin autolla, minkä jälkeen häntä pahoinpideltiin. Teosta epäiltynä on vangittu 21-vuotias somalimies.

Aikaisemmin poliisin huostassa ollut 16-vuotias somalipoika, joka on perjantaisen pahoinpitelyn uhri, laskettiin vapaaksi keskiviikkona. Hän kuuluu yhä epäiltyjen joukkoon.

HS 21.9.2000

Valtio haluaa siirtää vastuuta rasismin torjunnasta kunnille

Työministeriölle valmisteltu tuore ehdotus siirtäisi vastuuta rasismin vastaisesta toiminnasta kunnille. Kunnissa tulisi olla jokin taho, joka äkillisissä, etniseen syrjintään liittyvissä tilanteissa ottaisi vastuun asioista ja sovittelisi.

Ulkomaalaiset pyritään sijoittamaan eri puolille kuntia, mutta käytännössä gettoutumista tapahtuu lähes kaikkialla. Turussa kymmenet ulkomaiset perheet Lausteen lähiössä ovat pari viikkoa sitten tapahtuneen pommiuhan takia niin peloissaan, etteivät uskalla nukkua enää kodeissaan, vaan viettävät yöt ulkona autoissaan. Alkoholin vaikutuksen alaisena ollut 50-vuotias mies uhkasi räjäyttää pommin kerrostaloasunnossaan, kun hänen varaamallaan saunavuorolla "saunan lauteilla istui neekeri".

Mies oli virittänyt dynamiitista oikean pommin. Poliisi joutui tyhjentämään kerrostalon asukkaista, jotka viettivät yönsä Turun poliisilaitoksella ja autoissaan. Vantaan Hakunilassa somalilasten paluu kouluun ei keskiviikkona sujunut ongelmitta. Puolenpäivän aikaan koulun entinen oppilas hyökkäsi somalinuoren kimppuun, ja nujakasta oli vaara kehkeytyä suurempikin kahakka. Opettaja ratkaisi tilanteen lähettämällä somalioppilaat kotiin kesken päivän.

HS 21.9.2000

Sopu säilyy, jos niin halutaan (pääkirjoitus)

Vantaan Hakunilassa somalien ja suomalaisten kiristyneet välit uhkaavat purkautua jatkuvaksi väkivallaksi, kun osapuolet kostavat toistensa tekoja. Hakunilassa on kaikki hyvin. Eri kulttuurit kohtaavat rauhallisesti eikä koulussakaan ole ongelmia. Siinä on kaksi vastakkaista , julkisesti esitettyä käsitystä Hakunilan etnisten ryhmien yhteiselosta.

Toinen lienee levottomuuksien lietsontaa tai pelkoa ja toinen selvää hyssyttelyä. Tosiasia kuitenkin on, että muutamat ulkomaalaiset ja suomalaiset pahoinpitelivät toisiaan sairaalakuntoon viime viikonvaihteessa ja tappelu jatkui keskiviikkonakin. Somalivanhemmat pitivät lapsensa pari päivää poissa koulusta, koska pelkäsivät kertomansa mukaan kostoa.

Nujakoinnista ja seiniin kirjoitetuista herjauksista päätellen osapuolten välit ovat huonontuneet jo pitkään, ja tilanne on vakava, vaikkakaan ei ainutkertainen. Yhteenottoja on sattunut muissakin kunnissa ja lähiöissä, mutta tapahtumia ei ole viisasta painaa villaisella. Ei riitä, että lääkäri paikkaa loukkaantuneet ja oikeus rankaisee väkivaltaan syyllistyneitä.

Vanhempien kannattaa miettiä, mitä he puhuvat jälkeläisilleen pakolaisista ja muista maahanmuuttajista. Syntipukiksi on helppo ottaa etninen ryhmä, jonka tavat, vaatteet ja yleinen elämänmeno poikkeavat jyrkästi kotoisesta, ärsyttävät ja ehkä myös pelottavat. Sellaiset tunteet ovat ymmärrettäviä. Hermostuvathan suomalaiset maanmiesnaapureihinsakin aikaisempaa enemmän.

Silti kinojen tai kahnausten kärjistäminen uhkaa kaikkien turvallisuutta. Jos kostonkierre pääsee alkuun, kukaan ei ole turvassa. Kun iskuja jaellaan ihonvärin perusteella, uhriksi joutuu helposti täysin viaton ulkopuolinen, kuten näyttää jo käyneenkin. Pahimmassa tapauksessa joku menettää lapsensa tai muun perheenjäsenensä. Sellaisen riskin luulisi mietityttävän.

Ulkomaisista maahanmuuttajista emme pääse eroon. Useimmat ovat tulleet maahan pysyvästi, ja jo lähivuosina heidän työpanoksensa on ennusteiden mukaan Suomelle välttämätön. Ei auta kuin tunnustaa tosiasiat ja sopeutua niihin. Kitkattoman yhteiselon opettelu ei tietenkään koske vain suomalaisia.

Myös tulijoiden täytyy ottaa suomalainen kulttuuri ja tavat huomioon. Joustavuutta ja suvaitsevuutta vaaditaan molemmin puolin. Suomella on hyvä tulokkaiden kotouttamisohjelma, joka edellyttää kielen opettelua, perehtymistä yhteiskuntaan ja pyrkimystä elättää itsensä työnteolla. Lisäksi täytyy noudattaa maan lakeja, vaikka ne olisivatkin ristiriidassa oman kulttuurin käytäntöjen kanssa.

Valitettavasti hyvät tavoitteet kangertelevat vielä. Suomenkursseja ei ole tarpeeksi eikä tulijoita aina vaadita riittävän tiukasti osallistumaan järjestettyyn koulutukseen tai harjoitteluun. Jos ristiriitoja syntyy, vikaa on kaikissa osapuolissa, myös viranomaisissa, kuten tutkimukset osoittavat.

Työryhmä on juuri valmistellut ehdotuksen hallituksen etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiseksi toimintaohjelmaksi. Esitys sisältää keinoja myös Hakunilan kaltaisten ristiriitojen estämiseksi ja selvittämiseksi. Menetelmiksi ehdotetaan vuorovaikutus- ja keskustelufoorumeita, yhteistyötä ja vastuuelimiä tai -ihmisiä.

Ongelmana on usein, ettei maahanmuuttajien uhkailua, ilkivallantekoja ja pahoinpitelyä harjoittavia ryhmiä saada hevin mukaan toimintaan. Vain voimakas, turvallisuutta ja laillisuutta kannattava yleinen mielipide voi viedä häiriköiden toimilta pohjan. Jos valtaosa asukkaista syntyperään katsomatta haluaa elää sovussa, ristiriidat pystytään ratkaisemaan. Poliisi ja oikeus hoitavat sitten yksittäiset rikolliset.

HS 22.9.2000

Vantaa haluaa selvittää rotujupakan

Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä korosti torstaina, että Hakunilassa somalialaisten ja suomalaisten välien kiristyminen on otettava vakavasti ja tilanteen selvittelyssä on toimittava ripeästi.

"Tilanne pitää ottaa hallintaan välittömästi, ennen kuin se kärjistyy liikaa. Esimerkiksi Joensuussa tilanne pääsi menemään liian pitkälle. Hakunilan tapaukseen on iskettävä sellaisin ottein, että kansa huomaa tässä oltavan tosissaan", Seppälä sanoi.

"Uskon, että Vantaa on nyt vihdoin ottanut esimerkiksi somalialaisten asumisongelmat vakavasti", hän jatkoi.

Vantaan kaupungin ja somalialaisten torstaisessa tapaamisessa päätettiin perustaa Vantaalle erityinen poikkihallinnollinen neuvottelukunta, jonka ratkottavaksi somaliyhteisö voi tuoda esille nousevia ongelmia. Neuvottelukuntaan kuuluu kaupungin edustajien lisäksi poliisin ja somalialaisten edustajia.

Rotuerimielisyyksiä varten perustettava neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan pääkaupunkiseudulla. Aikaisemmin sellainen on perustettu Joensuussa.

Ulkomaalaisvaltuutetun mukaan nyt pitää myös tutkia, onko poliisi toiminut oikein pidättäessään 16-vuotiaan somalialaispojan, joka joutui pahoinpitelyn kohteeksi perjantai-iltana Hakunilassa.

Somalialaisedustajat kertoivat olevansa helpottuneita kaupungin järjestämästä tapaamisesta.

"Tämä on positiivinen merkki. Olemme tapaamiseen hyvin tyytyväisiä, mutta odotamme vielä käytännön toimia", Mohamed Yusuf Ismail kommentoi tapaamisen jälkeen.

Kaupunginvaltuutettu Abdulrahman Abdi Rage (vihr) sanoi, että tapaamisessa viranomaiset ja somalialaiset löysivät yhteisen sävelen ja ymmärsivät toisiaan.

"Olemme pääasiassa tyytyväisiä Hakunilassa. Oli kuitenkin hyvä, että tapaaminen järjestettiin, sillä asiat ratkeavat ainoastaan yhteistyöllä", painotti puolestaan Adan Abdi .

Myös Suomen Somaliyhteisön pääsihteeri ilmaisi torstaina tyytyväisyytensä tapaamiseen.

"Vantaa hoitaa tätä tapausta oikein hyvin. Tunnemme, että meitä kuunnellaan", pääsihteeri Mur Mohamed totesi.

Tapaamisessa somalialaiset kertoivat kokevansa suurimmiksi ongelmiksi Hakunilassa turvattomuuden ja asumisen. Somalialaisten mielestä heidät pitäisi hajoittaa asuinalueelle tasaisemmin eikä keskittää yhteen taloon tai rappuun.

Myös linja-autoissa kulkeminen on aiheuttanut heille ongelmia, sillä busseissa syntyy usein hankalia tilanteita, joihin kuljettaja tai matkustajat pelkäävät puuttua. Sen sijaan koulun toimintaan somalialaiset sanoivat olevansa tyytyväisiä.

"Kerroimme somaleille kaupungin vaikeasta asuntotilanteesta ja siitä, että näitä ongelmia on vaikea ratkaista nopeasti. Yritämme kyllä ratkaista tilanteen niin hyvin kuin pystymme", sanoi Hakunilan aluejohtaja Ismo Airinen .

Hän sanoi myös, että kaupunki pyrkii nyt entistä enemmän korostamaan kuljettajien vastuuta, jotta häiriköt saataisiin kuriin linja-autoissa.

"Turvallisuus ei ole pelkästään poliisin asia, vaan paljon laajempi kysymys. Emme me voi olla vastuussa esimerkiksi yksittäisten ihmisten asenteista", Airinen muistutti.

Hän toivoi, että esimerkiksi koulut järjestäisivät vanhempainiltoja, joissa keskusteltaisiin somalialaisten ja suomalaisten suhteista ja että kodeissa lasten kanssa puhuttaisiin rasismista ja suvaitsevuudesta.

Torstaina iltapäivällä somalivaltuuskunnalla oli vielä erillinen tapaaminen poliisin kanssa koskien nimenomaan somalialaisten turvattomuuden tunnetta ja poliisin toimintaa.

"Tapaaminen oli tarpeellinen ja asiallinen. Selvitimme heille poliisin toiminnan perusteita ja pidätyksen rutiineja. Useimmiten ongelmat johtuvat tiedonkulun puutteesta", apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä kertoi.

Tulevaisuudessa somalit valitsevat yhteyshenkilöt, jotka ovat yhteydessä poliisiin. Yhteistyötä jatketaan tarpeen mukaan.

HS 22.9.2000

jatkuu...

[rähmis]

... jatkuu

Hakunilan mustat ja valkoiset kohtasivat

Hakunilalainen 19-vuotias Mika Laitinen tunnustaa olevansa "puolirasisti". 16-vuotias Jarmo Tiainen ei sano itseään rasistiksi, mutta kertoo, ettei silti erityisemmin pidä somalialaisista.

Torstaina he kuitenkin suostuvat syömään päivällistä kahden somalialaisen kanssa ja pohtimaan Hakunilan tunteita nostattavaa tilannetta.

Somalialainen Abdi Ahmed ja Sheikh Mohamed Libon suostuvat Helsingin Sanomain ateriointikutsuun vähän suomalaispoikia helpommin, ja pienen taivuttelun jälkeen kaikki neljä saadaan saman pöydän ääreen. Pojat tilaavat pareittain pitsat puoliksi.

Keskustelu ei kuitenkaan ota lähteäkseen käyntiin. Pojat eivät tunne toisiaan entuudestaan ja katseet kiertävät hämillisinä lattiassa ja katossa. Silmiin ei ainakaan ihan vielä uskalleta toista katsoa.

Mika on kertonu t ennakkoluuloisuutensa somalialaisia kohtaan johtuvan kahden vuoden takaisesta tapauksesta Hakunilan ostarilla.

"Kaks somalia tuli keskellä päivää ja hakkas mut, ihan syyttä. Ne väitti, että olin hakannut niiden pikkuveljen, vaikka olin ollut sinä päivänä kotona", hän kertoo.

Kertomuksen kuultuaan Abdi sanoo ymmärtävänsä Mikan asenteen ja että hän itse ajattelisi varmasti vastaavan tapauksen jälkeen samalla tavalla. Abdi kuitenkin päättää kysyä, miksi Mika katsoo kieroon kaikkia somalialaisia, vaikka pahantekijöitä oli vain kaksi.

Mika ei oikein osaa vastata. Aikaisemmin, ennen kuin somalialaiset tulivat paikalle, hän on kertonut vihamielisyytensä syyksi sen, että on kuullut paljon tarinoita siitä, miten somalialaiset raiskaavat, ryöstelevät ja latelevat tappouhkauksia.

Puhuttaessa Hakunilan tappeluista ja erityisesti viimeaikaisista yhteenotoista, pojat löytävät yhteisen sävelen. He ovat yksimielisiä siitä, että syy väkivaltaan on yhtä lailla suomalaisten ja somalialaisten.

Somalialaisten muuttaminen pois Hakunilasta ei poikien mielestä muuttaisi mitään.

"Meno on hurjaa joka tapauksessa", Jarmo tokaisee ja Mika jatkaa: "Kaikkiallahan niitä tappeluita on. On aina ollut."

Selvää ratkaisumallia tilanteeseen ei hakunilalaisnuorilta löydy, mutta joihinkin ehdotuksiin he suhtautuvat hitusen myönteisemmin kuin toisiin.

Somalialaiset kannattavat vanhempien yhteistä tapaamista, jossa ongelmia pohdittaisiin juurta jaksain.

"Kyllä kai vanhemmat sais jotain kuria, jos ne tulis mukaan", Mika sanoo.

"Jos olis aikaa oikein tutustua, ehkä se helpottais", Jarmo miettii.

Sekä Jarmo että Abdi pelaavat jalkapalloa. Pojat eivät suoraan tyrmää ehdotusta jonkinlaisesta ystävyysottelusta eri kansallisuuksien välillä. Jopa Hakunilan yhteinen mustavalkoinen futisjoukkue saa vähän kannatusta.

"Täytyis sitten kyllä vähän katsoa ketkä pääsee pelaamaan, ettei ihan kaikki tunarit tuu mukaan. Taso pitää säilyä", Jarmo naureskelee.

HS 22.9.2000

Lipponen lähetti terveisiä Hakunilaan

Pääministeri Paavo Lipponen kiitti torstaina hakunilalaisia ja Vantaan kaupunkia siitä, että viime aikojen vaikeuksiin on tartuttu laajasti, "että yhteisö on ottanut ongelman omakseen".

Maahanmuuttajien tilanne sekä tapahtumat Hakunilassa nousivat puheenaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla.

Lipponen totesi hallituksen ministerivaliokunnan vastikään hyväksyneen niin sanotun Urban-ohjelman, jossa osoitetaan rahaa lähiötyöhön.

Silti Lipposen mukaan "ei siitä mitään tule, että vain viranomaiset pyrkivät ohjaamaan".

Pääministeri piti hyvänä, että "kaupunki johtoaan myöten ja ihmiset ovat ottaneet tilanteen käsiinsä".

"Että tällaisia terveisiä täältä tänään", Lipponen kuulutti eduskunnan istuntosalissa.

HS 22.9.2000

Kanssakäymistä lisättävä (pääkirjoitus)

Demarin mielestä Vantaan Hakunilassa tapahtunut suomalais- ja somalinuoren yhteenotto näytti vakavan esimerkin siitä, millaisiksi suomalaisten ja maahanmuuttajien välit voivat pahimmillaan kehittyä.

"Suomalaisen aikuisväestön keskuudessa on - usein oman työttömyyden ja muiden vaikeuksien vuoksi - huolestuttavan kielteinen asenne maahanmuuttajiin, etenkin somaleihin. Suomalaisten välttämätön kansainvälistyminen on monin paikoin vielä aivan alkutekijöissään. Siinä edistyminen on iso urakka, mutta se on tehtävä."

"Maahanmuuttajaperheissäkin on kyse työttömyydestä ja sosiaalisista ongelmista, mutta myös siitä, että sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on kesken. Kysymys ei ole kulttuurin poiskitkemisestä vaan oloutumisesta jokapäiväisiin suomalaisiin käyttäytymisnormeihin, aivan kuten maahanmuuttajien pitää kaikkialla sopeutua kohtuullisesti vallitseviin oloihin. Tässä ei auta kuin suomalaisten ja maahanmuuttajien kanssakäymisen lisääminen sekä ennakkoluuloton suhtautuminen."

 Viikkolehden mukaan Hakunilan yläaste ei ole ainoa koulu, jossa on rasistisia ongelmia. Hakunila on noussut uutisotsikoihin vain siksi, että siellä ongelmat ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi.

"On suuri vaara, että Hakunilan tauti tarttuu ja leviää. Sitä edistää osaltaan Hakunilan tapahtumien saama suuri julkisuus. Sitä on ollut kuitenkin mahdotonta välttää, ja julkisuus pitää osaltaan huolta siitä, että ongelmaan paneudutaan vakavasti."

"Tosin tiedotusvälineissäkin on arvostelun sijaa. Esimerkiksi MTV3:n uutisten otokset keskiviikkoisesta skinin ja somalin tappelusta olivat vastenmielistä katseltavaa. Kuvaaja ja toimittaja olisivat ilmeisesti keskittyneet kaikessa rauhassa työhönsä, vaikka tappelijat olisivat tappaneet toisensa?"

 Iltalehti kirjoittaa, että rotujännitteiden taustalla on useita syitä.

"Suomalaisten epäluulolla maahantulijoita kohtaan on orastava kasvualusta: Suomeen on viime vuosina virrannut myös elintasopakolaisia, jotka on jouduttu palauttamaan kotimaahansa kalliin prosessin jälkeen. Tästä leimasta saavat valitettavan helposti kärsiä kaikki ulkomaalaiset. Suvaitsevaisuutta ei ole myöskään lisännyt, että pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten tekemät varkaudet ovat kasvussa."

"Fakta on, että noin 3000 jäsenen somaliyhteisön integroituminen Suomeen on sujunut heikosti kymmenen vuoden aikana. Suurin osa on vailla työtä ja elää sosiaalituen varassa."

"Kun syrjäytyneitä ja asunnottomia on Vantaallakin yhä enemmän omastakin takaa, puretaan ahdistus vieraisiin. Pakolaisilta toivoisikin ymmärtämystä sille, että kaupunkien asuntojonoissa on tuhansia suomalaisia."

HS 23.9.2000

Puheenjohtaja Ihalainen vetosi vantaalaisiin

Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tuija Ihalainen (sd) vetosi lauantaina vantaalaisiin väkivallattomuuden puolesta. Ihalainen kehotti erityisesti Hakunilan asukkaita ja kansalaisjärjestöjä toimimaan alueella lietsotun kansallisuusryhmien välisen väkivallan tukahduttamiseksi.

"Urheiluseuroilla ja muilla järjestöillä voi olla suuri rooli tilanteen rauhoittamisessa. Toivon, että vantaalaiset eivät provosoituisi mukaan väkivaltaan, jota on lietsomassa vain pieni joukko paikallisia asukkaita", Ihalainen totesi tiedotusvälineille lähettämässään vetoomuksessa.

HS 24.9.2000

Poliisin läsnäolo rauhoitti Hakunilan

Poliisin näkyvä läsnäolo yöllä ja päivällä rauhoitti Hakunilan keskustan. Perjantaina illalla ja yöllä Hakunilan ostoskeskuksen aukio oli lähes autio. Kymmenkunta murrosikäistä nuorta nautti keskikaljaa, mutta hekin poistuivat ennen kymmentä illalla. Sen jälkeen kaduilla näkyi vain ravintoloista palaavia kahden tai kolmen hengen seurueita.

Lauantaina ostoskeskuksen tuntumassa kävi 20-30 hengen skini-ryhmiä tai heidän tukijoitaan. Poliisi korjasi heistä alle kymmenen henkeä talteen. Syynä oli häiritsevä käyttäytyminen ja oluen nauttiminen julkisella paikalla. "Poliisi on saanut valvonnan tehostamisesta asukkailta kiitosta. He ovat sanoneet, että nyt Hakunilassa voi taas liikkua rauhassa", komisario Maarit Porola Vantaan poliisista sanoo.

Somalit eivät olleet rauhallisuudesta aivan samaa mieltä valtaväestön kanssa. "Ei täällä uskalla enää kotiin mennä. Skinit huutelevat ja uhkaavat jatkuvasti", yksi somaleista otaksui. Hän pelkäsi, että skinejä tulee Hakunilaan myös muualta Suomesta.

Ostoskeskuksessa oli lauantaina tapahtuma, jonka tehtävänä oli saada suomalaiset ja ulkomaalaista alkuperää olevat ihmiset puhumaan keskenään. Keskustelut jäivät vähäisiksi.

Kari Liukkonen on asunut Hakunilassa 27 vuotta. "Oli täällä vaikeuksia 1970-luvullakin, kun vietnamilaiset tulivat. Onhan väkivaltaa suomalaistenkin kesken. Olen itse Pohjanmaalta ja tiedän."

Liukkonen tarjosi mielipiteitään Abdillahi Mohamedille . Hänenkin mielestään yhteenottoja on liioiteltu. "Suomalaiset kinaavat kouluissa keskenään, ja niin tekevät somalit täällä ja Somaliassa. Ongelmana on nyt, että suomalaiset eivät tunne riittävästi meidän kulttuuriamme." Liukkosen ja Mohamedin mielipiteet erosivat somaleille tarjotusta sosiaaliavuista. Siitäkään ei riitaa kuitenkaan syntynyt.

Kansainvälisyyssanoma kiinnosti ostoskeskuksessa käyneitä hakunilalaisia melko vähän. Kauppaostokset keskittyivät aamupäivään, ja väki lähti kotiin katsomaan televisiota.

Tapahtumaa on suunniteltu jo viime syksystä lähtien. Silloin somalit ottivat yhteyttä seurakunnan työntekijöihin ja pyysivät, että Hakunilan seurakunta tekisi jotain tilanteen parantamiseksi. Järjestelyt ovat muuttuneet useaan otteeseen.

Sitä järjestäjät eivät kuitenkaan osanneet ennakoida, että suomalaisten lempilaji keihäänheitto on olympialaisissa samaan aikaan kuin suvaitsevaisuustapahtuma. "Ei annettu Parviaiselle periksi, vaan järjestettiin tilaisuus. Ei tässä enää olisi voinut suunnitelmia muuttaa", tapahtuman vastuuhenkilö Pasi Nieminen sanoi.

Seurakuntakeskuksen paikoitusalueella piti olla katusählyä, mutta paikalle ei tullut yhtään pelaajaa. "Ne ovat vielä voiton huumassa, kun voitimme tällä viikolla yhden ottelun. Ulkosähly ei nuoria oikein kiinnosta, salibandyä sen olla pitää", VFT Vantaan Lumitiikereiden toimintaan osallistuva Päivi Korkea-aho selitti olematonta kiinnostusta.

Ostoskeskuksen torilla laulua ja musiikkia jäi kerralla kuuntelemaan noin kymmenen ohikulkijaa. Nuorisotiloissa järjestetyssä keskustelussa oli kymmenen alustajaa ja noin nelinkertainen määrä kuuntelijoita. Keskustelua ei oikein syntynyt, kun osanottajat olivat tavoitteista yksimielisiä. He toivoivat ihmisiltä rehellisyyttä, ystävyyttä, toistensa huomioonottamista, perinteiden ja uskonnon kunnioittamista.

HS 24.9.2000

"Suvaitsevaisuus tärkeämpää kuin koskaan"

Suomen Youth For Understanding -vaihto-oppilasjärjestön uusi toiminnanjohtaja, ekonomi Elina Talonen katsoi televisiota kauhistuneena viime keskiviikkona: MTV3:n uutisissa näytettiin usean minuutin ajan suomalaisen ja ulkomaisen nuoren tappelua koulun pihalla Helsingin Hakunilassa.

Vaihto-oppilastoiminnan peruspilareita ovat Talosen mielestä suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen ja kansojen välinen ystävyys.

"Nämä teemat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan", hän sanoo.

Vaihto-oppilasvuosi on Talosen mukaan hyvä tapa oppia kansainvälisyyttä, suvaitsevuutta ja nöyryyttä. Ennakkoluulot karisevat vieraan kulttuurin keskellä. "Monet hakijat luulevat oppineensa esimerkiksi Yhdysvalloista kaiken jo televisiota katsomalla."

Talonen tuli vaihto-oppilasjärjestön johtoon Philipsiltä, jossa hän toimi kodinkonepuolen markkinointipäällikkönä sekä Suomessa että Hollannissa. Hollannissa hänen vastuulleen kuuluivat Pohjois-Euroopan markkinat.

Philipsin aikana Talonen toi Suomeen muun muassa kirkasvalolamput. Hänen perheeseensä kuuluvat mies ja kolme poikaa, jotka ovat juuri kasvamassa vaihto-oppilasikään. Nykyisin YFU:n kautta järjestyy vaihto-oppilasvuosi 200 suomalaiselle 15-17-vuotiaalle nuorelle vuosittain. Järjestön kautta tulee Suomeen noin sata ulkomaista nuorta, mutta tulijoita olisi paljon enemmänkin.

"Suomalaisille on vielä vaikeaa avata kotinsa ovet ulkomaiselle nuorelle", Talonen huomauttaa. Hän toivookin kaikkia vanhoja vaihto-oppilaita mukaan yhdistyksen toimintaan, jotta vaihtaripaikka järjestyisi entistä useammalle.

"Ulkomaisen vaihto-oppilaan ottaminen perheeseen on rikastuttava kokemus. Siinä oppii kieltä ja jotakin myös itselle vieraasta kulttuurista", Talonen painottaa.

Suomalaisten nuorten suosimia kohdemaita ovat Yhdysvallat, Saksa ja Australia. Suomeen puolestaan tulee järjestön kautta eniten vaihto-oppilaita Yhdysvalloista ja Japanista.

HS 24.9.2000

Joensuusta Hakunilaan - Vantaalaisesta lähiöstä tuli viikossa maankuulu, kun maahanmuuttajat ja suomalaisnuoret ottivat yhteen

Viime sunnuntaina Helsingin Sanomissa oli pieni uutinen kahakasta Vantaan Hakunilassa. Suomalaisnuori oli saanut puukosta ja toisen päälle oli ajettu autolla, kun suomalaiset ja ulkomaalaiset nuoret olivat tapelleet. Poliisi ei halunnut kertoa osapuolten syntyperää tarkemmin. Uutinen ehti vasta lehden myöhäiseen painokseen.

Tiistaina Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kertoivat poliisin pidättäneen tekijöitä. Selvisi myös, että perjantai-iltana oli pahoinpidelty somalinuori. Uutinen oli edelleen vain parin palstan kokoinen. Helsingin Sanomat kertoi somalien ja viranomaisten välisten sovintoneuvottelujen kariutuneen. Muuten kaikki viittasi edelleen melko tavalliseen viikonlopun rähinöintiin.

Tiistaina tapahtumat kuitenkin alkoivat vyöryä. Poliisi vangitsi kolme miestä tapon yrityksistä, somalilapset jäivät pois koulusta, ja somalit vaativat kriisitapaamista. Keskiviikkona Ilta-Sanomien etusivu puhui jo "rotusodasta". Suomen tietotoimisto laski koulusta kotiin jääneitä Hakunilan somalilapsia. Helsingin Sanomissa Hakunilan tilannetta oli kokonainen sivu. Lisää toimittajia ja valokuvaajia eri tiedotusvälineistä lähti paikan päälle.

Keskiviikkoiltana MTV3:n uutisissa näytettiin kuvanauhaa Hakunilan koulun pihalla tappelevasta somalista ja suomalaisesta. Torstain Iltalehdessä puhuttiin "rotuväkivallan räjähtämisestä".

Mitä oikein tapahtui?

Miksi Hakunilasta tuli yhtäkkiä valtakunnallinen uutinen? Eiväthän valtaväestön ja maahanmuuttajien välit ole ainakaan Vantaan poliisin mukaan olleet Hakunilassa huonommat kuin muillakaan alueille, joilla asuu paljon ulkomaalaisia. Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien arkistosta ei löydy 1990-luvulta yhtään kirjoitusta, jossa olisi kerrottu maahanmuuttajien ja suomalaisten väkivaltaisista riidoista Hakunilassa. Enemmän on puhuttu Itä-Helsingistä.

Se tiedetään, että Hakunilaan on muuttanut runsaasti ulkomaalaisia. Ensin tulivat vietnamilaiset, myöhemmin somalit, albaanit ja venäläiset. Vuonna 1989 kerrottiin, että kymmenkunta suomalaisnuorta oli vuosia kiusannut ainakin yhtä vietnamilaisperhettä.

Tuliko Hakunilasta suuri uutinen sattumalta? Saatiin vähän etnistä mellakointia Suomeenkin Saksan ja Ruotsin malliin. Joensuustahan ei ole vähään aikaan kuulunut mitään.

"Varmaan siinä on vähän muoti-ilmiötä. Kukaan tuskin myöntää sitä, ja vaikea sitä on dokumentoida", sanoo Svenska social- och kommunalhögskolanin journalistiikan professori Ullamaija Kivikuru . Euroopassahan uusnatsismi-ilmiö näyttää siirtyvän maasta toiseen.

"Voi kysyä, onko tämä mediabuumi vai todellinen asia. Molempia on mukana. Mutta mikä tekee siitä näin ison?"

MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaavan päätoimittajan Juhani Pekkalan mukaan aiheeseen tartuttiin, koska se ei ollut mikä tahansa viikonloppukahakka.

"Somaliperheet lähtivät siitä, etteivät heidän lapsensa voi mennä kouluun. Sellainen on uutta Suomessa. Meistä tässä oli kyse uudesta ilmiöstä. Lisää tulee varmasti", Pekkala sanoo.

Hän ei usko, että keskiviikkoinen kuvanauha tappelusta koulun pihalla lietsoi uutta väkivaltaa.

"Se voi vaikuttaa ihmisiin lähinnä niin, että jäädään miettimään, onko tässä mitään järkeä." Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimiehen Kaarina Sinerkarin mielestä Hakunila nousi isoksi aiheeksi, koska kyseessä oli kaksi tapon yritystä ja koska somaliyhteisön reaktio oli niin voimakas.

"Nämä kaksi asiaa antoivat signaalin, että asia oli tärkeämpi kuin normaali katutappelu ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä."

Toimitukseen soitti hakunilalaisia, joiden mukaan tilanne oli paljon vakavampi kuin lehdessä oli ymmärretty.

Hakunila on hyvä esimerkki siitä, miten käy, kun uutinen alkaa kiinnostaa suurta määrää tiedotusvälineitä: median paikalla olo saattaa vaikuttaa tapahtumiin. Vain harva kotimaan uutinen - politiikkaa lukuun ottamatta - ylittää päivä toisensa jälkeen uutiskynnyksen. Silloin myös myöhään liikkeelle lähteneet mediat pääsevät mukaan. Kun tiedotusvälineet vielä yrittävät päihittää toisensa "omilla" uutisilla, ei ihme, että torstaina Hakunilan yläasteen rehtori pyysi medialta työrauhaa.

"Hurjimpia huhuja jätimme tietoisesti pois. Niiden julkaiseminen olisi ollut löylyn lisäämistä", Sinerkari sanoo.

"Olisi kuitenkin omituista lopettaa uutisointi siksi, että se voi lisätä väkivaltaa. Tällainen prosessi ruokkii itse itseään kostonkierteen takia."

"Sana rotusota oli hirveä, samoin rotumellakka. Eihän nykyään kukaan enää puhu roduista, sehän on naurettavaa", sanoo ylikomisario Kalle Kekomäki sisäministeriön poliisiosastolta. Hän on seurannut Hakunila-uutisointia vain tiedotusvälineistä.

"Sinne on oltu tekemässä uutta Joensuuta."

Kekomäki pitää aihetta median näkökulmasta herkullisena.

"Samankaltaisia tappeluitahan on vähän joka puolella: lähdetään kostamaan, kun kaveria on hakattu. Mutta tässä oli mukana somaleita, tempo oli intensiivisempi ja tapahtumat väkivaltaisempia."

"Media on korostanut vastakkainasettelua ja tehnyt siitä kunnon mylläkän. Jos julkisuutta etsivät skinit muualta Suomesta haluavat lähteä liikkeelle, Hakunilaan on nyt helppo löytää", Kekomäki sanoo.

Hän johtaa sisäministeriön selvitystä maahanmuuttajien tekemistä väkivaltarikoksista sekä rasistisista rikoksista. Uusi raportti julkistetaan lokakuussa: somaleja epäillään väkivaltarikoksista useammin kuin muita Suomessa asuvia maahanmuuttajia. He ovat myös muita useammin väkivaltarikosten uhreja.

Kekomäki on usein pohtinut, miksi juuri somalinuoret. Yksiselitteistä vastausta hänellä ei ole. Kun ongelma kaatuu poliisille, on hänen mukaansa yleensä liian myöhäistä.

Hakunilan tapauksessa poliisin osa ei ole ollut kadehdittava. Poliisit ovat puhuneet yksittäisestä tapauksesta hillitäkseen vyöryä, mutta kun mediakierre on kiihtynyt, heidän on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin. Julkisuudessa heistä ja Vantaan kaupungin viranomaisista on tullut hyssyttelijöitä ja rasismin vähättelijöitä.

Loppuviikosta tapaus Hakunila tuntui rauhoittuvan. Lauantaina iltapäivälehtien lööpeissä oli jo Arsi Harjun kultamitali ja uskottomuus parisuhteissa.

Ullamaija Kivikurun mielestä suomalainen media on tähän asti enimmäkseen vaiennut rasismista.

"Nyt alkaa olla pakko ottaa kantaa. Olisi luonnotonta, jos ei kerrottaisi, mitä tapahtuu. Tämäntyyppinen raportointi varmaan lisääntyy."

MTV3:n Juhani Pekkala sanoo, että Suomessa vasta harjoitellaan suhtautumista ulkomaalaisiin.

"Aihe on pitkään ollut meillä tabu."

Kalle Kekomäen mielestä mediasta olisi enemmän hyötyä, jos se puhuisi ulkomaalaisvihasta ennen, kuin jotain tapahtuu.

Iltapäivälehdet eivät ole koskaan aristelleet pistää somaleita lööppeihin, mutta valtakunnallisilla tv-kanavilla ja päivälehdissä on oltu varovaisia. On ehkä haluttu olla poliittisesti korrekteja, koska on tahdottu ajaa hyvää asiaa, suvaitsevaisuutta.

HS 24.9.2000

jatkuu...

[rähmis]

... jatkuu

Poliisi korjasi talteen 25 nuorta Hakunilassa

Poliisi vei lauantaina päivällä sekä sunnuntaina yöllä Hakunilasta 25 nuorta Vantaan ja Helsingin putkiin. Suurin osa kiinniotoista tehtiin myöhään lauantaina tai sunnuntaina aamuyöllä. Toimenpiteiden tarkoituksena oli estää tappeluiden syntyminen suomalaisten ja ulkomaalaista alkuperää olevien nuorten kesken. Poliisi on varautunut mahdollisiin häiriöihin Hakunilassa lisäämällä alueen valvontaa.

Hakulilan kärjistynyttä tilannetta pyritään laukaisemaan viranomaisten ja somalialaisten välisessä neuvottelukunnassa. Somalialaisten ja heidän auttajiensa mukaan yhtenä syynä ongelmiin on, että maahanmuuttajia on keskitetty pienelle alueella muutamaan taloon.

HS 25.9.2000

Parannettavaa puolin ja toisin (pääkirjoitus)

Keskisuomalaisen mielestä Hakunilassa tapahtuneet väkivaltaisuudet somalinuorten ja suomalaisten välillä ovat ikävä osoitus siitä, että meillä on vielä pitkä tie erilaisuuden hyväksyntään. "Toisaalta selvitykset ulkomaalaisten käyttäytymisestä kielivät siitä, ettei heidän sopeutumisensa uuteen yhteiskuntaan ole sujunut joka suhteessa toivotulla tavalla."

"Rasistiset yhteenotot saadaan loppumaan vasta sitten, kun molempien osapuolten asenteet muokataan kuntoon. Suomalaisten on opittava hyväksymään ulkomaalaiset ihmisinä, joilla on aivan samanlaiset oikeudet olla tämän yhteiskunnan jäseniä kuin kenellä tahansa."

Lehti uskoo, että osa rasismiväitteistä perustuu väärinkäsityksiin. "Kulttuurieroista johtuen jotkut normaaliin yhteiskuntajärjestykseen kuuluvat asiat on ulkomaalaisten keskuudessa koettu rotusorroksi. Muun muassa poliisia on syytetty rasismista, kun se on mellakoiden aikana pidättänyt somalinuoria kuulusteluja varten. Kyseessä on normaali poliisitoimi, ei rasismi."

Lehti toteaa, että oikeus olla yhteiskunnan jäsen tuo mukanaan myös velvollisuuksia.

"Kummastusta on herättänyt esimerkiksi haluttomuus opiskella kieltä. Ilman suomen kielen hallintaa kun ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada Suomesta töitä."

Tervetullut

askel eteenpäin

Aamulehti toteaa, että uusi laki vaalirahoituksen julkistamisesta velvoittaa kunnanvaltuutetut ilmoittamaan, miten he ovat vaalikampanjansa rahoittaneet. Yksityishenkilöiden alle 10000 markan suuruisia lahjoituksia ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa.

Lehden mielestä uudistus on tervetullut askel eteenpäin politiikan läpinäkyvyyden tiellä, vaikkei rahalähteitä kuitein tarvitsekaan todistaa.

"Lahjoituksia tutkailtaessa on hyvä muistaa, että ehdokkaan kampanjan tukeminen rahalla tai talkootyöllä, seminaareilla, vaalilehtien ilmoituksilla tai vastaavilla ei ole laitonta tai sopimatonta."

"Se tulee sopimattomaksi, vasta jos lahjoituksen antajan ja saajan välillä syntyy riippuvuus tai oletus vastapalveluksista. Kysymys on poliittisesta moraalista - tai sen puutteesta", Aamulehti kirjoittaa.

  Satakunnan Kansa uskoo, että kunnallisvaaleissa saadaan uutta tietoa siitä, kuinka paljon vaalituen julkisuutta arastellaan. "Jos näyttää siltä, että suuri osa lahjoituksista vedetään 10000 markan verhon suojaan, on ehkä syytä käynnistää myöhemmin kampanjoita avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta."

"Onnettominta olisi, jos vaalirahoituksen kokonaissummakin putoaisi alemmalle tasolle."

Julkisuusvelvoitteen rikkomisesta ei ole säädetty rangaistusta. "Ainoa seuraamus on oletusten mukaan kielteinen julkisuus. Siten valvontakin on jätetty medialle."

"Siinä on mielenkiintoinen 'virallinen tilaus' politiikan puolelta julkiselle sanalle, jonka vahtikoiran otteita poliitikot ovat usein arvostelleet."

Vaaliväsymyksen

merkit näkyvät

Ilta-Sanomat toteaa, että kunnallisvaalit päättävät viime vuoden eduskuntavaaleista alkaneen tiukan vaaliputken, jossa neljät vaalit sulloutuivat puolentoista vuoden sisään.

"Ilmapiirissä on aistittavissa vaaliväsymyksen merkkejä. Moni onkin jo arvellut, että äänestysprosentti laskee neljän vuoden takaisesta, kelvottomana pidetystä 61:stä."

"Nukkuvien puolueen vahvistusjoukoiksi kaipaavien kannattaa muistaa, että tulevat valtuustot hoitavat tehtävänsä vaalivilkkaudesta riippumatta."

Lehti toteaa, että suomalaiset ovat melko yksimielisiä hyvinvointiyhteiskunnan tärkeydestä. "He eivät kuitenkaan yhtä yleisesti tiedä, että hyvinvointipalvelujen tuottamisesta päätetään kunnissa. Terveyspalveluihin, päivähoitoon tai kouluoloihin tyytymättömien on siis syytä äänestää kunnallisvaaleissa!" lehti patistaa.

HS 26.9.2000

Ympäristöministeri Hassi torjuisi rasismia kansalaisdemokratialla

Vihreän liiton puheenjohtaja, ympäristöministeri Satu Hassi on sitä mieltä, että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen lisää suvaitsevaisuutta. Hassin mukaan tapahtumat Vantaan Hakunilassa ja muualla Suomessa kielivät, että muukalaisvihamielisyyden torjumisessa riittää tehtävää.

"Muukalaisvihamielisyys on voimakkainta silloin, kun ihmiset kokevat turhautumista ja voimattomuutta vaikuttaa omiin elinoloihinsa", Hassi sanoi vihreiden vaalijuhlassa Vantaalla maanantaina.

Hassi painotti, että toimiva kansalaisdemokratia ehkäisee ennalta kriisejä ja lisää suvaitsevaisuutta. Hänen mukaansa suoria vaikutusmahdollisuuksia pitää tarjota myös vaalien välillä.

HS 26.9.2000

Presidentti Halonen tuomitsee Hakunilan väkivaltaisuudet

Presidentti Tarja Halonen aikoo puuttua suomalais- ja maahanmuuttajanuorten välille puhjenneisiin kahakoihin Vantaan Hakunilassa. Hän sanoo suhtautuvansa väkivaltaisuuksiin hyvin vakavasti.

Halonen otti asiaan kantaan Yleisradion ruotsinkielisen Aktuellt-ohjelman haastattelussa Sydneyssä torstaina.

Halonen kertoi, ettei hän hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Presidentti lupasi, että kahakoista keskustellaan useilla tahoilla. Hän kuitenkin muistutti, että hallitus ja presidentti eivät yksin voi ratkaista asiaa.

Halonen ehdotti muun muassa, että suomalaisten ja somalialaisten välistä yhteydenpitoa voisi lisätä ja etsiä heille uusia tapoja tutustua toisiinsa. Myös aikuisten on otettava vastuuta.

HS 29.9.2000

Hakunilan neuvotteluryhmä aloitti työnsä

Somalialaisten ja suomalaisviranomaisten neuvotteluryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa torstaina. Ryhmä päätti heti perustaa erityisryhmät liennyttämään alueen nuorisoryhmien välejä ja ratkomaan somalialaisten asumisongelmia.

Somalialaisia edustavat ryhmässä Ahmed Omar Mowlid , Ali Mohamed Said , Abdi Sheikh Ahmed , Liban Abofor ja Abdulrahman Abdi Rage .

Vantaan kaupunkia edustavat ryhmän puheenjohtajana toimiva peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki , sihteerinä toimiva Hakunilan aluejohtaja Ismo Airinen , aluenuorisosihteeri Ari Tossavainen ja Hakunilan koulun rehtori Heli Mentunen . Vantaan poliisia edustaa apulaispoliisipäällikkö Ari Inkilä .

Nuorten ongelmia käsittelevän ryhmän on tarkoitus kokoontua ensimmäisen kerran ensi viikon alkupuolella.

Somalialaisten turvallisuuteen liittyviä ongelmia käsitellään somalialaisten ja ja poliisin yhteisessä ryhmässä. Jos jokin ongelma ei ryhmässä ratkea, se tuodaan koko neuvotteluryhmän käsittelyyn.

Kaupunki järjestää somalialaisten toivoman kokoontumistilan näillä näkymin Hakunilan koululta.

HS 29.9.2000

Tapon yrityksestä Hakunilassa epäillyt kiistivät syytteet

Tapon yrityksestä syytetyt 20-vuotias somalimies ja 18-vuotias irakilaissyntyinen mies kiistivät syytteen Vantaan käräjäoikeudessa maanantaina. Syyte liittyy Hakunilan syksyisiin levottomuuksiin.

Tapahtumasarja sai alkunsa, kun kolme suomalaismiestä pahoinpiteli erään somalin Hakunilassa 15. syyskuuta. Pahoinpitelijät saivat tuomion Vantaan käräjäoikeudessa viime torstaina.

Syyskuun 15:ntenä pahoinpidelty mies yllytti syyttäjän mukaan nyt tapon yrityksestä epäiltyjä kostamaan pieksemisensä. Pahoinpideltyä ja hänen veljeään syytetäänkin nyt esillä olevassa jutussa yllytyksestä törkeään pahoinpitelyyn.

Pahoinpitelyiltana somali- ja irakilaismies ottivat irakilaismiehen tyttöystävän isän asunnosta kaksi veistä ja puukon ja lähtivät etsimään somalin pahoinpidelleitä. He eivät löytäneet ketään.

Seuraavana iltana miehet etsiskelivät taas ystävänsä löylyttäneitä. Kello 21:n jälkeen he huomasivat Jokiniementien ja Hakunilantien risteyksen bussipysäkillä suomalaismiehen, joka oli ollut pahoinpitelyn tapahtumapaikalla.

Hän ei kuitenkaan ollut osallistunut väkivaltaisuuksiin.

Miehet tivasivat, tiesikö pysäkillä seissyt jotain pahoinpitelystä. Somalin kysellessä suomalaiselta edellisillan tapahtumista irakilainen kiersi tämän taakse ja pisti tätä puukolla selkään.

Oikeudessa irakilainen myönsi puukoniskun, mutta sanoi, ettei hänen tarkoituksenaan ollut tappaa. Täten hän olisi syyllistynyt vain pahoinpitelyrikokseen. Puukko lävisti uhrin selkälihaksia, mutta ei vahingoittanut munuaisia. Vamma ei lääkärin mukaan ollut hengenvaarallinen.

Suurin erimielisyys oikeudessa syntyi somalin osuudesta puukotukseen. Syyttäjän mielestä somali antoi "pään liikkeellä" irakilaiselle käskyn lyödä puukolla. Näin syytetyt olisivat toimineet yksissä tuumin ja syyllistyneet kumpikin tapon yritykseen.

Irakilainen sanoi toimineensa täysin oma-aloitteisesti. Uhri kertoi oikeudessa, että somali oli "ottanut askeleen sivulle", kurkistanut hänen taakseen ja palannut sen jälkeen hänen eteensä.

Tuolloin uhri ei ajatellut, että kurkistus olisi ollut puukotuskäsky. Hän sanoi oikeudessa tulleensa tähän tulokseen matkalla sairaalaan.

Somalin asianajaja piti näyttöä aivan liian heikkona. Pään heiluttelu on hänestä normaalia keskustelun tuoksinnassa.

Asian käsittely jatkuu tiistaina. Ensi maanantaina oikeuteen tulee tapahtumasarjan viimeinen juttu, jossa somalimiehen väitetään yrittäneen ajaa autolla suomalaisen yli.

HS 19.12.2000

Hakunilan kahakoista syytteet kolmesta taposta (pitäisi kai olla tapon yrityksestä)

Vantaan Hakunilan syyskuisten levottomuuksien viimeisen oikeusjutun käsittely alkoi keskiviikkona.

Syyttäjä vaatii Vantaan käräjäoikeudessa somalimiehelle rangaistusta kolmesta tapon yrityksestä.

Mies yritti syyttäjän mukaan tappaa kolme suomalaismiestä ajamalla heidän ylitseen autolla kovaa vauhtia kerrostalon pysäköintialueella Hakunilantiellä.

Ennen tekoa somalin auton ikkunat oli rikottu ilmeisesti kirveellä ja pesäpallomailalla. Vahingontekijöitä ei ole saatu selville.

Kaksi uhreista onnistui väistämään auton, mutta yhteen miehistä auto törmäsi. Hän lensi auton konepellille ja siitä edelleen maahan. Syyttäjän mukaan auton kuljettaja yritti sen jälkeen peruuttaa uhrin päälle.

Alle jäänyt sai jalkoihinsa vakavia vammoja ja on yhä sairauslomalla.

Toiselle, tuolloin alaikäiselle somalimiehelle syyttäjä vaatii rangaistusta nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä.

Syyttäjä väittää nuorukaisen lyöneen auton alle jäänyttä, maassa maannutta miestä kirveellä jalkoihin.

Syytetyt kiistävät teot.

Väitetyt rikokset sattuivat 16. syyskuuta. Ne olivat osa Hakunilan paljon julkisuutta saaneita levottomuuksia, jotka alkoivat, kun suomalaisnuoret pahoinpitelivät somalin.

Pahoinpitelystä ja sitä seuranneesta kostosta on annettu ehdollisia vankeusrangaistuksia Vantaan käräjäoikeudessa viime viikkoina.

HS 28.12.2000

Neljä vuotta vankeutta Hakunilan viimeisessä oikeudenkäynnissä

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi perjantaina somalialaissyntyisen Farah Abdikadir Mohamedin neljäksi vuodeksi vankeuteen tapon yrityksestä.

Oikeus katsoi selvitetyksi, että Mohamed oli yrittänyt tappaa kolme miestä ajamalla heidän ylitseen autolla Vantaan Hakunilassa syyskuussa.

Ennen tekoa auton ikkunat oli rikottu ilmeisesti kirveellä ja pesäpallomailalla. Vahingontekijöitä ei ole saatu selville.

Kaksi uhreista onnistui väistämään auton, mutta yhteen miehistä auto törmäsi. Hän lensi auton konepellille ja siitä edelleen maahan.

Alle jäänyt sai jalkoihinsa vakavia vammoja ja on yhä sairauslomalla.

Oikeus tuomitsi Mohamedin maksamaan uhrille 50000 markan korvauksen kivusta ja särystä sekä 20000 markkaa kosmeettisesta haitasta.

Mohamedin avustaja ilmoitti heti valittavansa tuomiosta hovioikeuteen.

Oikeus hylkäsi syyttäjän rangaistuvaatimuksen nuorena henkilönä tehdystä pahoinpitelystä. Syyttäjä väitti toisen, tekoaikaan alaikäisen somalimiehen lyöneen auton alle jäänyttä, maassa maannutta miestä kirveellä jalkoihin. Tästä ei oikeuden mielestä ollut riittävää näyttöä.

Kärjäoikeus käsitteli eilen viimeisen Hakunilan kolmesta paljon julkisuutta saaneesta väkivaltaisuudesta. Tapahtumat saivat alkunsa, kun kolme suomalaista miestä pahoinpiteli somalinuoren. Pahoinpitelijät saivat joulukuussa ehdolliset vankeusrangaistukset.

Somalin pahoinpitelyä seuranneesta kostoiskusta Vantaan käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa yhden somalimiehen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

HS 6.1.2001

Amnesty saattaa tutkia Hakunilan tapahtumat

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International saattaa tutkia viranomaisten toiminnan Hakunilan taannoisissa rotulevottomuuksissa. Suomalaiset nuoret pahoinpitelivät syyskuussa somalinuoren, mistä seurasi kostokierre.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi pahoinpitelyistä ehdollisia vankeusrangaistuksia suomalaisille ja maahanmuuttajille. Lisäksi yksi somalimies tuomittiin tapon yrityksestä neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Hakunilan somaliyhteisö pitää poliisin tutkintaa ja Vantaan käräjäoikeuden tuomiota rasistisina. Somalit ovat olleet yhteydessä Suomen Amnestyn toiminnanjohtajaan Frank Johanssoniin.

"Kuunneltuani heitä olin yhteydessä Amnestyn Lontoon-sihteeristön Suomesta vastaavaan tutkijaan. Etsimme nyt tarkempia tietoja siitä, mitä esitutkinta ja oikeudenkäyntien pöytäkirjat tuovat esille."

Toistaiseksi Amnestyllä ei ole riittävästi tietoa tutkinnan aloittamiseksi. "Meillä on vain hajanaista toisen käden tietoa, jonka perusteella Amnesty ei toimi", Johansson selittää. Julkisuudessa on kerrottu kurdiperheestä, joka yritti päästä tapaamaan Hakunilan väkivaltaisuuksien vuoksi tutkintavankeudessa ollutta poikaansa. Poliisi laittoi vastarintaa tekevän äidin ja hänen alaikäiset lapsensa selliin, kun perhe ei suostunut poistumaan poliisiasemalta.

Ulkomaalaisvaltuutettu Antti Seppälä tutkii tapausta.

Hakunilalaiset somalit syyttävät viranomaisia myös monista muista väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä.

Suomen Amnesty ei tutki kotimaan tapahtumia. Jos Amnestyn kansainvälisen sihteeristön saama esitutkinta- ja oikeudenkäyntimateriaali antaa aihetta tutkimukseen, se pyytää poliisi- ja oikeusviranomaisilta selvityksen.

Mikäli selvitys ei tyydytä Amnestyä vaan on aihetta olettaa, että poliisi on toiminut virheellisesti ja tuomioistuin rasistisesti, siitä tulee maininta Amnestyn vuosittaiseen ihmisoikeusraporttiin.

"Amnestyn kansainvälisen sihteeristön prioriteeteissa Suomi ei ole tärkein maa. Vastaavaa tapahtuu huomattavasti suuremmassa mittakaavassa lähes kaikissa Euroopan maissa", Johansson huomauttaa.

HS 8.2.2001

Toivo pilkahtelee Vantaan Hakunilassa

Vielä muutama kuukausi sitten suuri osa Hakunilantie 58:n asukkaista halusi muuttaa pois. Asukkaiden enemmistö on maahanmuuttajia, eikä heidän elämänsä kotitalossaan ole ollut helppoa.

Nyt asukkaiden keskuudessa on syntynyt uutta yhteisöllisyyttä, ja moni haluaakin jäädä taloon. Mutta turvallisuus pitäisi saada takaisin, he sanovat.

Hakunilantie 58 on Suomen tunnetuimpia taloja. Sen pihalla suomalaismiehet pahoinpitelivät somalinuorukaisen viime syksynä. Tapauksesta alkoi kostokierre: puukotus, yliajon yritys, pahoinpitelyjä.

Oikeus on tuominnut rangaistuksia, ja viranomaiset haluaisivat jo unohtaa Hakunilan. Mutta viha ei ole kadonnut minnekään.

Tammikuun lopussa Hakunilantie 58:n pihalla paloi. Vietnamilaisperheen auto oli sytytetty tuleen.

Vain pari päivää aikaisemmin talossa asuva romani Aila Isberg havahtui, kun hänen oveaan potkittiin. Oveen oli ripustettu lappu, jossa luki: "Mustat, lähtekää pois."

Sama teksti kiinnitettiin myös monen somalin oveen.

Aurinkoisena keskiviikkona Isberg kohtaa sattumalta talon pihalla somali Mohamed Abdi Alin. Isberg pohdiskelee, että mustat saavat Suomessa nyt osakseen saman kohtelun kuin mustalaiset aikaisemmin.

Isberg korostaa, ettei hänellä ole ollut mitään ongelmia somalien kanssa. Valkoiset häntä sen sijaan ovat häirinneet, mutta Ali ja Isberg eivät usko kiusantekijöiden asuvan samassa talossa.

"Täällä asuvilla pojilla on rasistikavereita. Ne tulevat tänne ja piirtelevät hakaristejä seiniin", Ali sanoo.

Toden totta, talon A- ja C-portaiden seiniin on piirretty hakaristejä sekä raapustettu rasistisia tekstejä. "Somalit vittuun", taitaa olla yleisin.

A-portaassa asuu vain kaksi suomalaissyntyistä perhettä. Muut ovat maahanmuuttajia.

C-rapussakin asuu paljon muuttolaisia, mutta kaikki B:n asukkaat ovat valkoisia.

Jo vuosia maahanmuuttajia on pyritty sirottelemaan tasaisesti suomalaisten joukkoon. Miksi tässä kaupungin vuokratalossa on tehty poikkeus?

Asia on Vantaalle sen verran arkaluonteinen, että asukasvalinnat tekevää toimistoa on kielletty puhumasta tiedotusvälineille. Ainoa, joka saa tiedottaa, on peruspalvelujohtaja Jaakko Vastamäki.

"A-rapussa on suuria asuntoja, jotka sopivat isoille somaliperheille", Vastamäki selittää. Asunnoista on pulaa, eikä somaliperheille ole löytynyt muita vaihtoehtoja.

Hakunilan kärjistynyttä tilannetta selvittämään perustettiin viime vuonna työryhmä, jota Vastamäki johtaa. Se pyrkii saamaan perheille asuntoja muualta, ja edistystä on jo tapahtunut.

Mohamed Abdi Ali asuu neljän huoneen ja keittiön kodissaan vaimonsa sekä yhdeksän lapsensa kanssa. Lapsista nuorin on kahden vanha, iäkkäin tuli juuri täysi-ikäiseksi. Hyvin suomea puhuva Ali opiskelee linja-auton kuljettajaksi.

Perheen elämä Hakunilantiellä ei ole ollut helppoa. Ali sanoo, ettei ole koskaan haastanut riitaa kenenkään kanssa, eivätkä hänen lapsensakaan ole osallistuneet tappeluihin.

Siitä huolimatta perheen auto hakattiin pesäpallomailoilla kaksi vuotta sitten: ikkunat rikottiin, oviin tuli lommoja.

Poliisissa asia tutkiminen on kestänyt. Kuulusteltavia on poliisin mukaan ollut vaikea löytää, mutta nyt asia on edennyt syyteharkintaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestykin ennätti kiinnostua tutkinnan väitetystä takkuilusta.

HS 23.2.2009

Hakunilaan kansainvälinen jalkapalloporukka

Vantaalle puuhataan maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten yhteistä jalkapalloporukkaa. Idea on peräisin Amnesty Internationalin Suomen-osastosta.

Jalkapalloporukan esikuvana toimii amerikkalainen elokuva Titaanien taistelu, jossa jalkapallo ratkaisee mustien ja valkoisten väliset ennakkoluulot. Amnesty näytti elokuvan eilen nuorille.

Elokuviin oli kutsuttu hakunilalaisia somaleja ja suomalaisia, mutta somalit eivät tulleet paikalle tietokatkoksen takia. Myöskään suomalaissyntyisiä hakunilalaisia ei juuri tullut paikalle.

Elokuvasta järjestetään ennakkonäytös vielä lauantaina 3. maaliskuuta kello 18 Bio Rexissä, jossa on Amnestyn 40-vuotisgaala. Esitystä katsomaan yritetään saada hakunilalaisia somaleja.

HS 27.2.2001

[pelle12]

 Ymmärtääkseni nämä jutut ovat miltei kymmenen vuotta vanhoja, so what's your point? Mikään ei ole muuttunut, vai?

[rähmis]

Maahanmuuttajia auttanut sosiaalityöntekijä sai potkut

Vantaa on irtisanonut intohimoisesti Hakunilan maahanmuuttajia auttaneen sosiaalityöntekijän Timo Helanderin, 41. Kaupungin mielestä hän ei hoitanut tehtäviään ja oli yhteistyökyvytön.

Helander katsoo työskennelleensä oikeudenmukaisesti ja lain vaatimusten mukaan. Hän on riitauttanut helmikuussa saamansa potkut.

Helander työskenteli Hakunilan yhteisöprojektissa 1999-2000. Lokakuussa 2000 hänet siirrettiin toisiin tehtäviin.

Yhteisöprojektin alkaessa puolet Hakunilantie 58:n asukkaista oli maahanmuuttajia ja siellä esiintyi rasismia. Helander ja hänen työtoverinsa alkoivat selvittää talon ongelmia.

"Järjestimme talkoita ja tutustuimme lähes jokaiseen talon perheeseen henkilökohtaisesti", Helander kertoo.

Lupaavasti käynnistynyt projekti alkoi köhiä syksyllä 1999.

"Maahanmuuttajien asuttamien rappujen seiniin ilmestyi hakaristejä. Suomalaisnuoret kivittivät maahanmuuttajaperheiden ikkunoita ja heittivät näiden parvekkeille polttopulloja", Helander muistelee. Hän auttoi maahanmuuttajia tekemään rikosilmoituksia ja ajoi tarmokkaasti näiden asioita.

Joidenkin mielestä Helander liittoutui maahanmuuttajien kanssa ja uskoi yksipuolisesti heidän puheitaan. Hakunilan peruskoulun rehtori sekä talon isännöitsijä kieltäytyivät yhteistyöstä Helanderin kanssa tämän syytettyä heitä maahanmuuttajien syrjinnästä.

Helanderin työnantaja eli Vantaan kaupunki siirsi hänet viime vuoden lokakuussa toisiin tehtäviin: Länsimäen nuorisotaloon ohjaamaan lasten kerhoja. Siellä tilanne kärjistyi niin, että Vantaa lopulta irtisanoi Helanderin.

Erottamisesta päättänyt johtaja Anna Cantell-Forsbom sanoo, että Helander ei tehnyt sitä työtä, johon tämä oli palkattu. "Hän hoiteli Länsimäessä työajallaan somalien asioita: poistui työpaikaltaan ja jätti iltapäiväkerholaiset valvomatta."

Helander kiistää työtehtävien laiminlyönnin. Hän sanoo tavanneensa maahanmuuttajia vain ruokatunneilla ja vapaa-aikanaan. Helanderin suhteet työnantajiin ovat olleet vaikeita jo paljon aikaisemmin. Sekä Vantaa että Helsinki ovat poistaneet Helanderilta oikeuden myöntää toimeentulotukea.

Työnantajien mielestä Helander myönsi sosiaalityötä tehdessään rahaa liian avokätisesti ja liittoutui asiakkaidensa kanssa. Työskennellessään Helsingin erityissosiaalitoimistossa hän otti alkoholisteja vastaan ilman ajanvarausta ja jakoi heille runsaasti niin sanottua harkinnanvaraista toimeentulotukea.

"Hän ei oikein hahmottanut omaa asemaansa", eräs Helanderin tuolloinen työtoveri kertoo. "Rahanjako oli täysin holtitonta. Yhdelle juopolle Helander myönsi viisisataa käkikellon korjaamiseen."

Helander itse ei hyväksy työtovereidensa syytöksiä. "Minulla on vain vahva oikeudentunto", hän sanoo.

Tämän myöntävät monet hänen kollegansakin. "Mutta Timo meni liiallisuuksiin", eräs sanoo.

HS 26.4.2001

Vantaan Hakunilassa päälleajaneen tuomio aleni hovioikeudessa

Helsingin hovioikeus on alentanut somalialaissyntyisen Farah Abdikar Mohamedin saamaa vankeustuomiota.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi Mohamedin tapon yrityksestä neljäksi vuodeksi vankeuteen. Hovioikeuden kannan mukaan Mohamed oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn ja tuomitsi hänet kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen.

Mohamed sai tuomion viime vuoden syyskuussa Vantaan Hakunilassa tapahtuneesta suomalais- ja somalialaissyntyisten nuorten väkivaltaisesta välienselvittelystä.

Hakunilassa oli puukotettu somalia. Seuraavana päivänä nuorisojoukko oli lyönyt Mohamedin auton tuulilasia kirveellä. Sen jälkeen Mohamed ajoi kolmen ihmisen päälle.

Hovioikeus toteaa päätöksessään, että tilanne on Mohamedin ja hänen kanssaan autossa olleiden henkilöiden kannalta vaarallinen ja poikkeuksellisen pelottava.

Mohamed olisi hovioikeuden tulkinnan mukaan kuitenkin voinut ajaa hitaammin ja pystynyt väistämään edessä olleita ihmisiä.

Hovioikeus piti voimassa jutussa määrätyt 50000 markan korvaukset kivusta ja särystä. Lisäksi Mohamed joutuu maksamaan tapahtumassa loukkaantuneelle henkilölle 20000 markkaa kosmeettisesta haitasta.

Valtio maksaa Mohamedin asianajajan palkkion, joka on lähes 38000 markkaa.

HS 29.9.2001

Hakunilan rotukahakoiden rangaistukset nousivat hovioikeudessa

Vantaan Hakunilan parin vuoden takaisten rotukahakoiden tuomiot ovat koventuneet Helsingin hovioikeudessa.

Hovioikeus korotti kahteen erilliseen pahoinpitelyyn osallistuneiden miesten ehdollisia vankeusrangaistuksia ja tuomitsi heille lisäksi tuntuvat sakot.

Tapahtumat alkoivat 15. syyskuuta 2000, kun kolme nuorta - kaksi suomalaista ja yksi maahanmuuttaja - alkoivat riidellä bussipysäkillä 16-vuotiaan somalialaisen pojan kanssa. Sanaharkan jälkeen toinen suomalaisista kaatoi somalin maahan, ja kolmikko alkoi pahoinpidellä uhria.

Useita minuutteja kestäneen pahoinpitelyn aikana uhri yritti useita kertoja pakoon, mutta kolmikko otti hänet kiinni ja jatkoi pahoinpitelyä. Tilanne laukesi vasta, kun sivullinen nainen puuttui asiaan.

Pahoinpitelyn aikana uhria lyötiin ja potkittiin päähän. Häneltä murtuivat muun muassa nenä ja kaksi hammasta.

Seuraavana päivänä uhrin kaksi kaveria lähti kostoretkelle. Bussipysäkillä he huomasivat suomalaisnuorten porukan. Somalialainen meni jututtamaan porukassa ollutta tuttuaan ja tivaamaan, tiesikö hän mitään pahoinpitelystä.

Samaan aikaan irakilaisnuorukainen kiersi bussipysäkille takakautta. Todistajien mukaan somalialainen näytti nyökkäämällä merkin irakilaiselle , jolloin tämä iski puukon suomalaismiehen selkään. Uhri joutui sairaalahoitoon, mutta hänen vammansa eivät olleet hengenvaaralliset. Syyttäjä nosti kostoretkestä syytteen myös 16-vuotiasta pahoinpideltyä somalialaista vastaan, sillä hänen mielestään poika oli yllyttänyt ystävänsä puukotukseen. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus kuitenkin hylkäsivät syytteen poikaa vastaan.

Hovioikeuden mukaan poika on todennäköisesti ollut vihainen pahoinpitelijöilleen ja voinut jopa uhata kostolla. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt uskottavana, että pelkästään pojan kehotuksesta vanhemmat pojat olisivat lähteneet kostoretkelle.

Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomitsemia rangaistuksia kautta linjan liian lievinä. Se korotti vähintään parilla kuukaudella kaikkien ehdollisia vankeusrangaistuksia.

Siten somalipojan hakkaamiseen syyllistyneet suomalaiset saivat kymmenen kuukauden tuomion törkeästä pahoinpitelystä. Ryhmän maahanmuuttaja sai kahdeksan kuukautta vankeutta, sillä hän oli tapahtumahetkellä 16-vuotias.

Hovioikeus katsoi, ettei pelkkä ehdollinen vankeus ole riittävä rangaistus rikoksesta. Sen vuoksi jokainen joutuu lisäksi maksamaan 60 päiväsakkoa eli yhteensä 360 euroa.

Kostoretkelle lähteneen kaksikon rangaistus nousi vuoteen vankeutta. Sen lisäksi maksettavaksi tuli 80 päiväsakkoa eli 480 euroa sakkoa.

Koston kierre jatkui vielä tämän tapahtumasarjan jälkeen. Hovioikeus tuomitsi muutama kuukausi sitten kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen somalialaisen miehen, joka oli ajanut kolmen ihmisen päälle. Hän sai rangaistuksensa törkeistä pahoinpitelyistä.

HS 6.3.2002

Auton teksti kiihotti Hakunilassa somaleita vastaan

Kaksi 26-vuotiasta vantaalaista miestä on tuomittu Helsingin hovioikeudessa sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Toisen rangaistus on 20 päiväsakkoa ja toisen yhdessä muiden tekojen kanssa 50 päiväsakkoa.

Miehet maalasivat syyskuussa 2000 toisen omistaman pakettiauton kylkeen tekstin "Thank god we were born white". Suomeksi lause kuuluu "Luojan kiitos, että synnyimme valkoisiksi".

Miehet ajelivat autolla Vantaan Hakunilassa samoihin aikoihin, kun siellä oli sattunut useita väkivaltaisia yhteenottoja somalien ja paikallisen nuorison kesken.

Syyttäjän mukaan miehet halusivat tekstillään yllyttää Hakunilan keskustaan kokoontunutta suomalaisnuorisoa rasistiseen syrjintään. Tarkoitus oli solvata somaleita ja kiihottaa väkeä heitä vastaan.

"Teollaan he ovat solvanneet ja osoittaneet syvää halveksuntaa somaleja kohtaan", syyttäjä perusteli.

Miehet kiistivät alusta lähtien solvaamisen ja rasistisen kiihotuksen. Heidän mukaansa teksti ei sisältänyt kansanryhmää koskevaa väitettä. Miesten mielestä perustuslain turvaama sananvapaus salli heidän ilmaista mielipiteensä.

Ajomatkallaan kaksikko törmäsi tahallaan kahdesti edellään ajaneen somalimiehen auton perään. Miehet olivat tarkoituksellisesti seuranneet autoa eräältä pysäköintialueelta.

Peräänajo sattui risteyksessä, jossa oli suomalaisia osoittamassa mieltään somaleita vastaan. Autoon maalattu teksti näkyi kolarihetkellä suoraan väkijoukkoon päin.

Törmäyksen jälkeen joukko hurrasi kaksikolle ja huuteli uhkauksia somalikuljettajalle.

Kolarin jälkeen suomalaiskuljettaja vielä hangoitteli paikalle tullutta poliisia vastaan.

Vantaan käräjäoikeus hylkäsi aikanaan syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Sen mielestä autoon maalattu lause vastasi kiihottamisen kieltävässä lainkohdassa tarkoitettua tekstiä. Teksti itsessään ei oikeuden mukaan kuitenkaan sisältänyt "solvaavia sanoja tai muuta solvaavaa viestiä" eikä se muutenkaan osoittanut "syvää halveksuntaa somaleja kohtaan".

Hovioikeuden mielestä tekstin luonnetta piti tarkastella Hakunilan rotukahakoiden yhteydessä. "Ottaen huomioon tilanteen Hakunilassa, jossa teksti oli autoon maalattu, tekstiä voidaan pitää rasistisena", oikeus päätteli.

Päätöksen mukaan miehillä oli asiayhteys huomioiden tarkoitus "tässä tilanteessa" solvata kansallista ja etnistä ryhmää somaleja. Oikeus huomautti, ettei perustuslaki takaa sananvapauden suojaa rasististen mielipiteiden levittämiselle.

HS 9.10.2002

Loppu ( mutta jatkuu...)

[rähmis]

Ymmärtääkseni nämä jutut ovat miltei kymmenen vuotta vanhoja, so what's your point? Mikään ei ole muuttunut, vai?

Ymmärsit aivan oikein. Lupasin toisaalla laittaa nämä tänne, ei sen kummempaa.

[Torrence]

Lukiko ja huomasi kukaan, että tuossa maailmanmiehen linkittämässä keskustelussa oltiin huomattavan paljon myönteisimpiä ulkomaalaisia (somaleita) kohtaan kuin nykyään? Kokemus opettaa?

[Lemmy]

Valtio maksaa Mohamedin asianajajan palkkion, joka on lähes 38000 markkaa.

Mamubisnes jylläs silloin, onkohan inflaatio nostanut lypsyn hintaa.

[Raja-Jooseppi]

Valtio maksaa Mohamedin asianajajan palkkion, joka on lähes 38000 markkaa.

Mamubisnes jylläs silloin, onkohan inflaatio nostanut lypsyn hintaa.

bisnes pyörii

[Raja-Jooseppi]

Valtio maksaa Mohamedin asianajajan palkkion, joka on lähes 38000 markkaa.

Mamubisnes jylläs silloin, onkohan inflaatio nostanut lypsyn hintaa.

bisnes pyörii 6000 euroa

[Nikopol]

Tämä on todella hämmentävä katsaus, ja on kammottavaa miten tiedonvälitys on muuttunut totaalisesti mutta kokonaistilanne ja ongelmat pysyvät samoina. Ainoa mikä ihmetyttää on suomalaisten öyhöttäjien puuttuminen nykykuvasta.

Se on kai selvää että ihan oikeata rasismia tuolla on ollut.

Ihmettelyn aiheita:

- Osapuolista kerrotaan heti koti- tai ulkomaisuus sekä etnisyys
- Median ja viranomaisten hidas puuttuminen ja ainakin aluksi silmiinpistävä rasismia, rasismia!-orgasmin puute
- Ei tuomita suoralta kädeltä vaan todetaan että tilanne on (tietysti) monimutkainen ja selvittely kesken
- Naapurin paheksuva mielipide julki ilman pehmennyksiä tai toimittajan tulkintoja (!)
- Tämä: "Hakunilan tapahtumat ovat esimerkki niistä vaikeuksista, joita erilaisten kulttuurien kohtauspaikoilla syntyy." Ei menisi Hesarissa läpi 2009.
- Eikä tämä: "Jos suomalaiset tunnustavat rasismia olevan, he sanovat somaleiden olevan rasistisia heitä kohtaan. Sekin on varmasti totta: rasismi synnyttää rasismia. Syrjintä on harvoin yksipuolista....Loppujen lopuksi kaikki ovat rasisteja... "
- "...käytännössä gettoutumista tapahtuu lähes kaikkialla"
Ja näin Iltalehti - 9 vuotta sitten!

Iltalehti kirjoittaa, että rotujännitteiden taustalla on useita syitä.

"Suomalaisten epäluulolla maahantulijoita kohtaan on orastava kasvualusta: Suomeen on viime vuosina virrannut myös elintasopakolaisia, jotka on jouduttu palauttamaan kotimaahansa kalliin prosessin jälkeen. Tästä leimasta saavat valitettavan helposti kärsiä kaikki ulkomaalaiset. Suvaitsevaisuutta ei ole myöskään lisännyt, että pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten tekemät varkaudet ovat kasvussa."

"Fakta on, että noin 3000 jäsenen somaliyhteisön integroituminen Suomeen on sujunut heikosti kymmenen vuoden aikana. Suurin osa on vailla työtä ja elää sosiaalituen varassa."

"Kun syrjäytyneitä ja asunnottomia on Vantaallakin yhä enemmän omastakin takaa, puretaan ahdistus vieraisiin. Pakolaisilta toivoisikin ymmärtämystä sille, että kaupunkien asuntojonoissa on tuhansia suomalaisia."

Ei mitään uutta, siis.

Ja sitten jotain aivan ihmeellistä ja käsittämätöntä - tuulahdus tulevista, tiedostavista ajoista:

Opettajat ja rehtori eivät kiellä, etteikö suomalaisoppilaiden parissa olisi rasismia. He ovat yhtä meiltä siitä, että rasismi saa alkunsa kotiasenteista.

Muuan opettajista muisteli erään ala-asteen tytön kertoneen "kansainvälisyyspäivän" aikana, että "meidän isi on saanut monta kertaa somalilta turpaansa".

Onkohan se huonoa asennetta kertoa että isä on saanut turpaansa somaleilta?

Myös tämä on suorastaan kylmäävä ennusmerkki:

Virallinen Suomi suhtautuu rasismiin vakavasti. Työministeriön alainen projektiryhmä on juuri saanut valmiiksi ehdotuksensa etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiseksi toimintaohjelmaksi maan hallitusta varten. Siihen on kirjattu 67 toimenpidettä, joilla yritetään muokata suomalaisten asenteita ulkomaalaisille myönteisiksi.

Kuulostaako tutulta - paitsi viimeinen lause, josta saisi nyt piiskaa:

Ulkomaisista maahanmuuttajista emme pääse eroon. Useimmat ovat tulleet maahan pysyvästi, ja jo lähivuosina heidän työpanoksensa on ennusteiden mukaan Suomelle välttämätön. Ei auta kuin tunnustaa tosiasiat ja sopeutua niihin. Kitkattoman yhteiselon opettelu ei tietenkään koske vain suomalaisia.

Hävettää tunnustaa ettei tuoreena isänä tuolloin kamalasti kiinnostanut Håkansbölen kalabaliikki, ehkä totesin vain että on ne rasistit kamalia.

[Lemmy]

Ei mua muuten kiinnostanu mutta kun asuin tolloin viereisessä lähiössä.

[Kala]

Eipä ne rehtorit siitä välittäneet, kun homoteltiin ja haukuttiin n+10 eri nimikkeillä, joilla pyrittiin loukkaamaan mahdollisimman syvästi. Nyt kun sitten somalit tai ulkomaalaiset yleensäkin kokee saman, niin se onkin pahaa rasismia ja heti hälytyskellot soivat.

Ei siinä mistään rasismista ole kyse, vaan pentujen asenteista yleensäkin. Aina ne pennut ovat haukkuneet toisiaan, ja tottakai ulkomaalaisia haukutaan "rasistisesti", sillä eihän suomalaista saman paikkakuntalaista tyyppiä voi haukkua suomalaiseksikaan. Helsingissä kyllä saatetaan itärajan suomalaisia haukkua koulussa ryssiksi ja hesalaisia maaseudulla stadipelleiksi, mutta se ei ilmeisesti ole rasismia.

[ibn ghul]

"Opettajat ja rehtori eivät kiellä, etteikö suomalaisoppilaiden parissa olisi rasismia. He ovat yhtä meiltä siitä, että rasismi saa alkunsa kotiasenteista.

Muuan opettajista muisteli erään ala-asteen tytön kertoneen "kansainvälisyyspäivän" aikana, että "meidän isi on saanut monta kertaa somalilta turpaansa".

Muistakaa, turpaan saaminen on rasismia.

[Simo Hankaniemi]

Tämähän on kuin vanhasta Lada-mainoksesta. On rasismia siellä ja rasismia täällä. Miksi sitä ei voi sitten tunnustaa, että rasismin vuoksi liian erilaiset ryhmät eivät sovi samalle hiekkalaatikolle. Että se johtaa vain kasvaviin ongelmiin, eikä rasismi katoa mihinkään. Ihmisten kouluttaminen pois rasismista on samanlaista puuhaa kuin jos heteroita alettaisiin kouluttaa homoiksi. Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta.

[Vinyylihanska]

"Erään somalioppilaan mukaan koulussa on viime vuosien kuluessa sattunut useita somalioppilaiden pahoinpitelyjä. Eniten koulun ja koulumatkan turvattomuutta pelkäävät somalilasten vanhemmat".

HS 20.9.2009

Tulevaisuutta on vielä vaikea ennustaa.  
Siis 20.9.2000 (pilkkua höylätään)