2014-09-29 HS: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa

[Bwana]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???

Mä luulen, että kun monikulttuurin kääntää valtionrajalta 180 astetta sen kulkusuuntaan nähden, siitä voidaan puhua rikkautena.

[Himatuikku]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???

Mä luulen, että kun monikulttuurin kääntää valtionrajalta 180 astetta sen kulkusuuntaan nähden, siitä voidaan puhua rikkautena.

Tuo vastasi vain kolmeen ensimmäiseen kysymykseen. Kääntäjä olisi siis rajavalvontaviranomainen, paikkana raja ja menetelmänä niska-perse -ote, mutta mikä on se lopputuote, jota kaikki halajavat?
Vai pitäisikö tuohon suhtautua kuten pystyssä seisovaan kotitaloon? Notta kylläpä on luoja meitä rikkaudella siunannut, kun talo ei ole tulessa.

[Kulttuurirealisti]

Valtiolla on moniammatillinen monikulttuurijalostamo, vähän kuin Neste Oil. Siellä jalostetaan tavallista monikulttuuria rikastetuksi monikulttuuriksi. Lopputuotteina on mm. kansainvälisyyttä, jännitystä ja rikastavia monikulttuurisia kohtaamisia.

[JPN75]

Hesarin jutun tilastot vieraskielisten osuudesta koulujen oppilaista on vuodelta 2013. Joka vuosi vieraskielisten osuus on kasvanut. Joidenkin koulujen kohdalla eli esim. Soinisen koulun kohdalla prosenttiosuuden kasvuun vaikuttaa mamumäärän lisääntymisen lisäksi suomenkielisten pakeneminen johonkin vähemmän monikulttuuriseen kouluun. Tilastot pitäisi siis päivittää vuosittain ja käyttää tuoreinta tietoa.

[Kemolitor]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälle on vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

Kyllä tätä rahaa on jaettu jo pidempään. En heti löytänyt mitään yhteenvetoa vuosittaisista rahamääristä, mutta tässä muutamia tietoja aiheesta:

Helsingissä rahaa jaetaan vuonna 2009 suomenkieliseen perusopetukseen 1 527 000 euroa ja ruotsinkieliseen perusopetukseen 35 000 euroa. Märärahaa on lisätty edellisvuodesta suomenkielisen opetuksen osalta 385 000 eurolla ja ruotsinkielisen opetuksen osalta 35 000 eurolla.

YLE: Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille

Perussuomalaiset tuomitsevat syrjinnän, rasismin ja väkivallan torstaina 25. toukokuuta antamassa julkilausumassaan. Avaus on hyvä ja se toivottavasti kantautuu myös Homma-foorumin toimintaan asti.

Samaisessa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahon valmistelemassa lausumassa kuitenkin todetaan myös seuraavaa:

"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä"

Jussi Halla-aho on täsmentänyt julkilausumaa kirjoituksessaan Homma-foorumilla, jossa todetaan että Perussuomalaisten linjaus tuomitsee myös positiivisen diskriminaation.

Positiivisella diskriminoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteista on se, että heikompiosaisia tuetaan, ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki myöntää Helsingin kouluille positiivisen diskriminaation rahaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Rahaa saa tällä hetkellä neljäsosa Helsingin kouluista.

Positiivisen diskriminaation tukea saavat koulut, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Toimintaedellytyksiä arvioidaan seuraavilla kriteerillä: maahanmuuttajien osuus koulussa, koulun vetovoimaisuus (tätä kuvaa koulun oppilastase, joka mittaa koulukohtaisesti oppilaiden hakeutumista muuhun kuin omaan lähikouluunsa), huoltajien koulutustaso ja perheiden tulotaso.

Tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusvirasto jakaa positiivisen diskriminaation rahaa yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 määrärahaa on esitetty kasvatettavaksi 3,5 miljoonaan euroon, koska kokemukset sen vaikutuksista ovat olleet niin hyviä. Helsingin kaupungin oman tutkimuksen ("Lähi(ö)koulu", 2008) mukaan positiivisen diskriminaation raha on oikein kohdistuva keino koulujen välisten erojen tasoittamiseksi, mutta taso on riittämätön, jotta oppimiserot koulujen välillä voitaisiin tosiasiallisesti poistaa. Positiivisen diskriminaation rahalla pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.

Outi Alanko-Kahiluoto: Positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta (27.5.2011)

Helsinki ohjaa kouluihin positiivisen diskriminaation määrärahaa ensi vuonna yhteensä 3, 5 miljoonaa euroa. Summaa on kasvatettu merkittävästi viime vuosina.

HU: Koulu pettyi menetettyään syrjäytymistä ehkäisevät rahat (23.10.2012)

Erityistä tukea kouluille on jaettu Helsingissä noin kymmenen vuoden ajan. Yhteensä kouluilla on käytössä rahaa tänä vuonna runsaat 3,2 miljoonaa euroa. Koulut ovat käyttäneet saamiaan määrärahoja pääosin opettajien tai avustajien palkkaukseen sekä opetusmateriaaleihin. Näin koulun opetusta voidaan eriyttää oppilaiden tarpeen mukaan ja tukea samalla tukea oppilaiden oppimista ja kasvua.

Opetusvirasto: Helsingissä kerätään systemaattisesti palautetta koulujen toiminnasta (20.9.2013)

[Luotsi]

Samppanjasosialistit ovat kuuluja siitä että omat penskat laitetaan parempiin kouluihin mutta samalla ylistetään mamukouluja.

Rikkaus siis epäitsekkäästi jaetaan rahvaalle kuten vileeni-setäkin opetti - skål!

[Jepulis]

Hyysäri
Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.
[/size]

Ilmeisesti "taakkaa tulisi jakaa" Talibin mielestä. Jää kysymään miksi rajoittaa Helsingin sisäiseen "kuorman" jakoon, eikö se sisällä itsekkäitä, ehkä jopa piilorasistisia, pohjavireitä. Eikö Suomi olekaan kaikille? Eikö Helsinki voisi ottaa esimerkiksi Somaliasta, Jemenistä ja muista tunnetuista lähtömaista koko varallisuutensa mahdollistaman määrän taakkaa jakoon. Vertailukelpoisena lähtölukemana voitaisiin pitää naapurimaa Ruotsin sisäänottomäärää. Sillätavalla jokaikiselle ala-asteelle saataisiin yli 50% monikulttuurista toimintaa ja voinee lähes varmasti väittää, että tämän tuloksena monikulttuurisuus avautuisi viimeinkin jokaiselle nykyiselle helsinkiläisperheelle hyvinkin konkreettisesti.

[Ano Nyymi]

Eiköhän ne yksityiskoulut ole tulossa myös Suomeen. Ainakin niille alueille jossa tuo islamistinen rikkaus ja voimavara kukoistaa.

[Roope]

Siitä ei ole näyttöä, että monikielisyys yksin johtaisi koulun kartteluun.

"Hupaisaa, että samanaikaisesti puhutaan maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta", Bernelius sanoo.

On muitakin syitä kuin yksin monikielisyys, monikulttuurisuus tai oppilaiden kulttuuritausta, jotka johtavat tietyn koulun kartteluun, mutta on tutkijalta hupaisaa antaa ymmärtää, että ns. maahanmuuttajakoulujen ja kansainvälisten koulujen maahanmuuttajaoppilaat jakavat saman kulttuuritaustan ja eroa on vain vanhempien tulotasossa.

Tänään Hesarissa:

Toimiva monimuotoinen koulu ei synny tyhjästä

Helsinki aikoo supistaa myönteisen erityiskohtelun määrärahoja hei­kompiosaisen väestön alueiden kouluille (HS 30. 9.). Nämä varat ovat ol­leet hyvä keino tasoittaa sosiaalista eriarvoisuutta ja tukea opettajien työtä, kuten kaupungin Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan toden­nut.
...
Vaikka koulussa suuri osa lapsista olisi vieraskielisistä perheistä, oppi­mistulokset voivat olla hyviä. Kansainväliset koulut vahvistavat tämän. Tärkeää myönteisen oppimisilmapiirin luomiselle on hyvin toimiva vuo­rovaikutus ja kaikkien vanhempien osallisuuden kokemus kouluyhteis­työssä.

Minna Säävälä
Anita Novitsky
Heikki Kerkkänen
Monikulttuurinen osaamiskeskus, Väestöliitto

Sama juttu. Vaikka ns. maahanmuuttajakoulut saisivat myönteistä erityiskohtelua kuinka paljon tahansa, ne eivät pääse tuloksissa kansainvälisten koulujen tasolle.

Tuloksia voidaan toki verrata myös sen perusteella, kuinka koulut onnistuvat opettamisessa lasten lähtötasoon (kielitaito jne.) nähden. Tästä ei vain ollut tällä kertaa kyse, kun kirjoittajat pitivät juuri kansainvälisten koulujen oppimistuloksia esimerkillisen hyvinä.

Olen tässä tapauksessa noiden positiivisen erityiskohtelun määrärahojen kannalla, mutta en tuollaisilla perusteluilla.

[Alkuasukas]

Monikulttuurinen koulu ja kansainvälinen koulu ovat kaksi eri asiaa. Vähän niinkuin pasha ja paska.

[Janne]

Monikulttuurinen koulu ja kansainvälinen koulu ovat kaksi eri asiaa. Vähän niinkuin pasha ja paska.

"Myllypuron Kansainvälinen Koulu" tai "Lapsemme valittiin Myllypuron Kansainväliseen kouluun".