2014-09-29 HS: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa

[qwerty]

Hyysäri

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Selitys löytyy asuinalueiden eroista, sanoo Helsingin opetusviraston päällikkö Outi Salo.
---

Joissain kouluissa muutos on ollut erityisen vauhdikasta. Vieraskielisten osuus on kasvanut enimmillään jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.
---

Eroja voi selittää sekin, että maahanmuuttajaperheillä on koulusuosikkeja.

"Jos perheiden elämänmuotoa on aiemmin kunnioitettu, he jatkavat koulun suosimista", kuvailee kasvatustieteen dosentti Mirja Talib, joka on tutkinut monikulttuurisuutta kouluissa.

Talib tuntee aiheen. Hän on työskennellyt Meri-Rastilan ala-asteella, jossa puolet lapsista asuu vieraskielisissä kodeissa.

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.
---

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

[Aukusti Jylhä]

Siinä Talib kiertelee ja kaartelee ku kissa kuuman puurolautasen ympärillä. Paremman, tai ainakin rehellisemmän, haastattelun olisivat saaneet vaikka minulta.

Monikulttuurisuus, eli siis islamin nöyristeleminen, EI OLE RIKKAUS!

[nuivistus]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälle on vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

[Rusinapulla]

Jos monikulttuurisuus kuormittaa liikaa, siitä ei hyvä seuraa. Ymmärsinkö Talibin ulosannin ihan oikein?

[Alkuasukas]

Talib on rasisti joka väittää että enemmän rikkautta on huonompi kuin vähemmän rikkautta.

[siviilitarkkailija]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälleon vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

Siis kyllä. Tiedätkö millaista on olla koulussa jossa vanhempainillat vedetään n 6 eri kielellä. Minä tiedän. Tiedätkö millaista on katsoa kun somaliäiti ei tajua mistään mitään ja pitäisi vielä lapsen opiskelusta päättää. Minä tiedän.  Ilman näitä rahoja koko Helsingin koululaitos romahtaa ja se on romahtamassa vaikka rahaa pumpataan tolkuttomasti.

Helsingin koululaitos kärsii jatkuvasti tolkuttomia tuskia ja ilman extra rahaa moku perkele romahduttaa koko Opetusviraston.  Kokonaismenot ylim avustajista , tulkeista yms pakollisesta paskasakista on kymmeniä miljoonia euroja. Mokuhevetin seurauksena pelkän suomenkielen lukemisen ja oppimisen eteen pitää palkata opettaja / avustaja max kymnenelle oppilaalle

[Bwana]

Hyysäri

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

Kuormittaa? Miten liiallinen monikulttuuri voi mitenkään kuormittaa? Rikkauttahan sen piti olla, aina ja kaikkialla? Korvani ovat aivan uuninluukkuina.

Sitten siellä oli maininta, että "Kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta." Näin on! Kasvatustieteen maisterin pätevyydellä leivon makoisan marengin kunniakulttuurin lietteestä. Miksi suomalaista opettajakuntaa ei pudoteta laskuvarjoilla noille äbäläwäbälä-seuduille muuttamaan nuo seudut, jos kerran he pystyvät pelkällä motivaatiollaan ja ammattitaidollaan tuhatvuotiset paskatavat muuttamaan?

KUINKA pihalla dosentti Mirja Talib oikein on?

[-PPT-]

Samppanjasosialistit ovat kuuluja siitä että omat penskat laitetaan parempiin kouluihin mutta samalla ylistetään mamukouluja.

[Kemolitor]

Näissä koulujutuissa kummallisen järjestelmällisesti tehdään aina juttu niin, että haastatellaan jotakin tutkijaa tai opetusviraston tyyppiä, mutta itse koulussa ei käydä kyselemässä mitään oppilailta ja opettajilta.

Parhaita juttuja koulujen todellisuudesta taitavat edelleen olla nämä kaksi Suomen Kuvalehden juttua:
Karri kouta: Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?
Leena Sharma: Minun kouluni on nyt heidän
Itse juttu (pdf)

Juttuja käsittelevä ketju:
2009-02-19 SK: Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?

Onkohan paljoa muuten kirjoitettu näiden monikulttuuristen koulujen arjesta, opettajien näkökulmasta? Hesarillakin varmasti riittäisi resursseja isompaankin artikkeliin aiheesta, mutta ei taida riittää uskallusta.

[sense]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

[Alkuasukas]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

99% nuivaa kommenttia. Kaikkea ei varmaan ole vielä menetetty. Edes Hyysärin moderaattoreita.

[Onnikka]

Näissä koulujutuissa kummallisen järjestelmällisesti tehdään aina juttu niin, että haastatellaan jotakin tutkijaa tai opetusviraston tyyppiä, mutta itse koulussa ei käydä kyselemässä mitään oppilailta ja opettajilta.

Ei ole ainoastaan niissä. Ainahan sitä joku siantuntija löytyy jolla mitään tietoa itse asiasta ei ole, mutta itsensä osaa tuoda myönteisessä valossa esille.

[nuivistus]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

99% nuivaa kommenttia. Kaikkea ei varmaan ole vielä menetetty. Edes Hyysärin moderaattoreita.

Otan para-aikaa kuvakaappauksia kommenteista, jos(=kun) kommenttiosio mahdollisesti suljetaan 

[Roope]

"Ilmiön ytimessä on kaupungin eriytyminen ja asuntojen hinnat. Vuokratalovaltaisuus näkyy eri tavalla kuin omakotitaloalueet", sanoo Helsingin yliopiston tutkija Venla Bernelius.

Hän luonnehtii kaupunkia mosaiikiksi: Helsingin sosiaalinen rakenne on "valettu sementtiin".

Kerropa tuo aina vain enemmän rahaa vaativille sosiaalisille sekoittajille.

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

"Monikulttuurisuus" on tässä artikkelissa ilmeisesti "monikielisyyden" synonyymi, mutta mitä tämä "moninaisuus" on tarkoittavinaan, ja miksi "tiettyä määrää" suurempi määrä erikielisiä ei enää olekaan "moninaisuutta" vaan pelkkää "liikaa kuormittamista"? Talib voisi kertoa, millä kriteereillä koulujen välillä valitsevien vanhempien pitäisi arvioida tällainen liikaa kuormittava erikielisyys, jos kerran prosenttiosuuksia ei saa tuijottaa.

Siitä ei ole näyttöä, että monikielisyys yksin johtaisi koulun kartteluun.

"Hupaisaa, että samanaikaisesti puhutaan maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta", Bernelius sanoo.

On muitakin syitä kuin yksin monikielisyys, monikulttuurisuus tai oppilaiden kulttuuritausta, jotka johtavat tietyn koulun kartteluun, mutta on tutkijalta hupaisaa antaa ymmärtää, että ns. maahanmuuttajakoulujen ja kansainvälisten koulujen maahanmuuttajaoppilaat jakavat saman kulttuuritaustan ja eroa on vain vanhempien tulotasossa.

Tutkijoiden mielestä koulujen pitäisi kääntää monikulttuurisuus vahvuudeksi.

Tutkijoilta unohtui kertoa, kuinka tämä tapahtuu, ja mitä vahvuudeksi käännetty monikulttuurisuus maahanmuuton yhä lisääntyessä edes tarkoittaa, kun Talib totesi suuren monikielisyyden kuormittavan kouluja liikaa. Minun mielestäni tutkijoiden pitäisi kääntää puheensa selkokielelle.

[Blanc73]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib

Nämä multiculti-jutut ovat kaikessa järjettömyydessään myös hyvin huumoripitoista matskua. Tuokin lainaus menisi suoraan Pahkasian sivuille ilman muokkausta.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

"erilaisuus " on siis uusi kiertoilmaisu "haasteelliselle " 

[Bwana]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib

Nämä multiculti-jutut ovat kaikessa järjettömyydessään myös hyvin huumoripitoista matskua. Tuokin lainaus menisi suoraan Pahkasian sivuille ilman muokkausta.

Niinpä. Tulee väkisin näistä aina mieleen se "Rauhallisissa kyntötöissä rajaseudun pelloilla olleet traktorimme olivat pakotettuja vastaamaan tuleen"-neuvostovitsi.

[sense]

Koska kommenttini luonnollisesti sensuroitiin Hyysärin sivulta, niin laitan sen tänne:


"Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta"

Tämä on aivan väärin, tilanne on juuri päinvastoin! Ongelma on nimenomaan kulttuuritausta, ei perheen rahamäärä tai tulotaso. Juuri siksi Suomessa puhutaan "hupaisasti" (mikä nyt on kenenkin mielestä hupaisaa, minun mielestäni tämä on vakavaa) samanaikaisesti maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Tämä erottelu on syntynyt keskusteluun ilmeisesti aivan tiedostamatta, kun on haluttu tehdä ero monikulttuurisen ja "monikulttuurisen" koulun välille.

Jos olemme rehellisiä itsellemme me kaikki tiedämme, että kansainväliset koulut eivät ole ongelma. Ei ole ongelma, jos koulussa on paljon oppilaita esim. Saksasta, Englannista, USA:sta, Venäjältä, Norjasta, Japanista, Kiinasta, Argentiinasta ja Espanjasta. Nämä koulut ovat monikulttuurisia.

Ongelma ovat "monikulttuuriset" maahanmuuttajakoulut ja näissä kouluissa ongelman luovat pääsääntöisesti taustaltaan islaminuskoiset ja esim. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat. Islam, joka on tänä päivänä käytännössä lähinnä suvaitsematon takapajuinen kultti, ei salli mitään moninaisuutta. Monien muslimien suhtautuminen "länteen" on jopa avoimen vihamielinen ja Suomi on osa länttä.

Tiedän mistä puhun, koska tämä on arkea myös tyttäreni koulussa. Sieltä kantautuu huolestuttavia uutisia aiheeseen liittyen lähes viikoittain. Käytännössä tällainen "monikultuurisuus" on jatkuvaa konfliktien ratkomista ja epätoivoista toimintaa niiden estämiseksi etukäteen. Epätoivoista siksi, että suvaitsevaisuuden nimissä esim. erilaisille islamin erityisvaatimuksille annetaan periksi, kun ongelman alkuperäinen syy on nimenomaan kyseisessä jäykässä ja nyky-yhteiskuntaan soveltumattomassa kulttuurissa. Ei siis suoraan ihmisissä vaan heidän kulttuurissaan.

Myös käytännössä jos esim. mustaihoinen poika tekee jonkin rikkeen, häntä ei ollenkaan voida rankaista yhtä ankarasti, johdonmukaisesti ja opettavasti kuin kantasuomalaista. Eikä tämä ole pojan itsensä syy. Joka tapauksessa hän ei koulussa opi eroa oikean ja väärän välillä, aikanaan sen tulee näyttämään hänelle poliisi, kuten on näyttänyt Suomessa jo tuhansia ja tuhansia kertoja.

[Make M]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.
---

Jospa sitten tuijotettaisiin sillätavalla sopivasti niitä prosenttiosuuksia. Kun ilmeisesti suvaitsevaisenkin mielestä 60% erikielisiä on jo liikaa, niin mikä olisi se optimaalinen prosentti oppimistulosten, kotoutumisen ja rikastumiskokemuksen kannalta?

Minusta koulun vieraskielisyydestä aiheutuva varsinainen kuormitus voisi olla enintään noin 5%. Varsinaiseen kuormitukseen en laske mukaan englannin-, saksan-, ranskan- tai vironkielisiä oppilaita.

[nuivistus]

Kommenteista poimittua:

On naurettavaa väittää, että "kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta". Jos opettaja asetetaan mahdottoman tehtävän eteen (oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä), ei sellaista ammattitaitoa ole olemassa, jolla siitä edes välttävästi selvittäisiin.

Voi opiskella oppilaan äidinkieltä, esimerkiksi.

Mielestäni tämä vain viestisi oppilaalle, ettei kieltä tarvitse edes yrittää opetella koska on päässyt ns. valmiiksi katettuun pöytään, eikä tällainen todellakaan edesauta integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

[Kni]

Jos yle vielä järjestää homo-, islam yms. -iltojaan niin koulu-ilta voisi olla hyvä aihe.

Luokkakoot ovat suuruusluokkaa 20 tai vähän yli, joten pari erityisopetusta vaativaa mahtuu luokalle, jos käytössä on kouluavustaja. Prosentti olisi siis max 10. Täytyy myös muistaa että luokalla saattaa olla suomalaisiakin eritysopetusta vaativia, esim. vammansa vuoksi.

Omasta mielestäni mamulapset pitäisi kielitaidon perusteella keskittää omiin luokkiinsa, jolloin näille voidaan räätälöidä osaamistason mukaista opetusta. Lopputulos lienee keskimääräistä huonompi, mutta ainakaan suomalaislasten oppiminen ei häiriydy.

[Ajattelija2008]

Oletan, että Helsingin sanomien toimittajat kilpaa panevat lapsiaan Malmin ja Itä-Helsingin kouluihin, että lapset pääsevät rikastumaan.

[Bwana]

Minusta koulun vieraskielisyydestä aiheutuva varsinainen kuormitus voisi olla enintään noin 5%. Varsinaiseen kuormitukseen en laske mukaan englannin-, saksan-, ranskan- tai vironkielisiä oppilaita.

Ihan asiallisesti ottaen: Olen opettanut aika paljon koulussa, jossa oli eri kansallisuuksia viidenkymmenen pinnassa. Oppilaiden kotikieliä oli muutama vähemmän. Kyseessä on siis kansainvälinen koulu, jossa opiskelukielenä on englanti. Kaikille, without exceptions. Kielenopetus oli ensisijalla, ja jokainen vanhemistakin sen tajusi. Ei siellä kukaan naukunut omankielisen opetuksen perään. Opetussuunnitelma on britti, joka kaikista puutteistaan huolimatta on kuitenkin "jos ei kelpaa niin tuolla on ovi"-tyylinen.

Vieraskielisten opettamisesta aiheutuu kyllä opettajille aina lisää työtä, mutta jos koulu on monietninen eikä monikulttuurinen katson tuon lisätyömäärän olevan osan toimenkuvaa. Ei minua haittaa tukiopettaa/eriyttää kielenopetusta jos oppilas on motivoitunut tekemään työtä. Ja tästähän me oikeasti puhumme näiden kultamunien kohdalla...

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että  jo vuosien ajan tuon sikarikkaiden koulun akateemisia tukitoimia ovat tarvinneet lähinnä Saharan eteläpuolelta tulevat. Sekin kertoo jostain. Otos n. 700 lasta. Näiden vanhemmat ovat kuitenkin olleet valmiita panostamaan lastensa oppimiseen noita tukitoimia kustantamalla, joten fair play to them.

[Malla]

Kommenteista poimittua:

On naurettavaa väittää, että "kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta". Jos opettaja asetetaan mahdottoman tehtävän eteen (oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä), ei sellaista ammattitaitoa ole olemassa, jolla siitä edes välttävästi selvittäisiin.

Voi opiskella oppilaan äidinkieltä, esimerkiksi.

Mielestäni tämä vain viestisi oppilaalle, ettei kieltä tarvitse edes yrittää opetella koska on päässyt ns. valmiiksi katettuun pöytään, eikä todellakaan edesauta integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jos oppilaiden äidinkieliä on toistakymmentä tai enemmän, opettajalle ei tule vapaa-ajan pulmia. Jos oppilaan suomen kielen oppiminen kestää, varovaisen arvion mukaan, 12 vuotta, kuinka kauan kestää, että  opettaja oppii, varovaisen arvion mukaan, kymmmenen uutta vierasta kieltä (murteineen) entisten lisäksi? Jos opettaja on harvinainen kielinero ja oppii kymmenen uutta vierasta kieltä, kuinka kauan oppitunti kestää, kun hän selittää saman asian oppilaille kymmenellä kielellä?

[Franklin]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

Suosittelen jokaista hommalaista pohtimaan ajatusta lasten laittamisesta ruotsinkieliseen kouluun ilman ennakkoluuloja ja arvioimaan sen hyviä ja huonoja puolia objektiivisesti. Pk-seudulla ja muilla "rikkailla" alueilla pohdinnan lopputulos saattaa olla yllättävä.

[Siili]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

Suosittelen jokaista hommalaista pohtimaan ajatusta lasten laittamisesta ruotsinkieliseen kouluun ilman ennakkoluuloja ja arvioimaan sen hyviä ja huonoja puolia objektiivisesti. Pk-seudulla ja muilla "rikkailla" alueilla pohdinnan lopputulos saattaa olla yllättävä.

Hieman OT: missä sijaitsee Helsingin itäisin ruotsinkielinen koulu?  Jos joku Itä-Helsingin punaniska haluaa toteuttaa lapsiensa valkopaon leikkimällä hurria, niin mihin hänen lapsensa päätyy?

[Franklin]

Hieman OT: missä sijaitsee Helsingin itäisin ruotsinkielinen koulu?  Jos joku Itä-Helsingin punaniska haluaa toteuttaa lapsiensa valkopaon leikkimällä hurria, niin mihin hänen lapsensa päätyy?

Kaikista itäisin ruotsinkielinen koulu taitaa sijaita erityisen rikkaassa Vuosaaressa. Idässä toki muitakin kouluja.

Edit:

Olen hieman erimieltä OT:sta. Mielestäni tämä sopii topicin aiheeseen (monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa) oikein hyvin.

[Ink Visitor]

Mitenkäs esim. englantilainen-, ransakalainen- tai saksalainen koulu?
En usko, että ovat kovin väriseviä...

http://www.helsinginseutu.fi/wps/portal/HelsinginSeutu?urile=hki:path:/HS/helsingin+seutu/aihealueet/opetus+ja+koulutus%252C+p_iv_hoito/kansainv_liset+koulut+p__kaupunkiseudulla&current=true

[vainukoira]

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Jaa.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Eikö kelpaa?

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Niin?

Selitys löytyy asuinalueiden eroista, sanoo Helsingin opetusviraston päällikkö Outi Salo.

Varsinainen Sherlock Bond.

Joissain kouluissa muutos on ollut erityisen vauhdikasta. Vieraskielisten osuus on kasvanut enimmillään jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.

Väriseekö?

Eroja voi selittää sekin, että maahanmuuttajaperheillä on koulusuosikkeja.

Niin voi.

"Jos perheiden elämänmuotoa on aiemmin kunnioitettu, he jatkavat koulun suosimista", kuvailee kasvatustieteen dosentti Mirja Talib, joka on tutkinut monikulttuurisuutta kouluissa.

Ei ole tutkimukset menneet hukkaan.

Talib tuntee aiheen. Hän on työskennellyt Meri-Rastilan ala-asteella, jossa puolet lapsista asuu vieraskielisissä kodeissa.

Ei työskentele enää?

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

Miksi?

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

Kuinka niin kuormittaa?

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla.

Mutta onhan meillä varaa.

[Himatuikku]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Olen tähän saakka vastustanut monikulttuuria, koska olen luullut, ettei sillä ole mitään tekemistä rikkauden kanssa, mutta onneksi Talib nyt oikaisi käsityksiäni.
Monikulttuuri lienee sitten vähän niin kuin raakaöljy? Arvotonta töhkää, joka saastuttaa ympäristöä, kunnes joku kääntää sen bensaksi, dieseliksi, tai miksi sitten kääntävätkin.
Petrokemian tietämykseni on rajallinen, mutta ymmärtääkseni tuota rikkaudeksikääntämistyötä tekevät lähinnä öljynjalostamot.

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???