2014-09-29 HS: Monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa

[qwerty]

Hyysäri

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Selitys löytyy asuinalueiden eroista, sanoo Helsingin opetusviraston päällikkö Outi Salo.
---

Joissain kouluissa muutos on ollut erityisen vauhdikasta. Vieraskielisten osuus on kasvanut enimmillään jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.
---

Eroja voi selittää sekin, että maahanmuuttajaperheillä on koulusuosikkeja.

"Jos perheiden elämänmuotoa on aiemmin kunnioitettu, he jatkavat koulun suosimista", kuvailee kasvatustieteen dosentti Mirja Talib, joka on tutkinut monikulttuurisuutta kouluissa.

Talib tuntee aiheen. Hän on työskennellyt Meri-Rastilan ala-asteella, jossa puolet lapsista asuu vieraskielisissä kodeissa.

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.
---

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

[Aukusti Jylhä]

Siinä Talib kiertelee ja kaartelee ku kissa kuuman puurolautasen ympärillä. Paremman, tai ainakin rehellisemmän, haastattelun olisivat saaneet vaikka minulta.

Monikulttuurisuus, eli siis islamin nöyristeleminen, EI OLE RIKKAUS!

[nuivistus]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälle on vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

[Rusinapulla]

Jos monikulttuurisuus kuormittaa liikaa, siitä ei hyvä seuraa. Ymmärsinkö Talibin ulosannin ihan oikein?

[Alkuasukas]

Talib on rasisti joka väittää että enemmän rikkautta on huonompi kuin vähemmän rikkautta.

[siviilitarkkailija]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälleon vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

Siis kyllä. Tiedätkö millaista on olla koulussa jossa vanhempainillat vedetään n 6 eri kielellä. Minä tiedän. Tiedätkö millaista on katsoa kun somaliäiti ei tajua mistään mitään ja pitäisi vielä lapsen opiskelusta päättää. Minä tiedän.  Ilman näitä rahoja koko Helsingin koululaitos romahtaa ja se on romahtamassa vaikka rahaa pumpataan tolkuttomasti.

Helsingin koululaitos kärsii jatkuvasti tolkuttomia tuskia ja ilman extra rahaa moku perkele romahduttaa koko Opetusviraston.  Kokonaismenot ylim avustajista , tulkeista yms pakollisesta paskasakista on kymmeniä miljoonia euroja. Mokuhevetin seurauksena pelkän suomenkielen lukemisen ja oppimisen eteen pitää palkata opettaja / avustaja max kymnenelle oppilaalle

[Bwana]

Hyysäri

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

Kuormittaa? Miten liiallinen monikulttuuri voi mitenkään kuormittaa? Rikkauttahan sen piti olla, aina ja kaikkialla? Korvani ovat aivan uuninluukkuina.

Sitten siellä oli maininta, että "Kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta." Näin on! Kasvatustieteen maisterin pätevyydellä leivon makoisan marengin kunniakulttuurin lietteestä. Miksi suomalaista opettajakuntaa ei pudoteta laskuvarjoilla noille äbäläwäbälä-seuduille muuttamaan nuo seudut, jos kerran he pystyvät pelkällä motivaatiollaan ja ammattitaidollaan tuhatvuotiset paskatavat muuttamaan?

KUINKA pihalla dosentti Mirja Talib oikein on?

[-PPT-]

Samppanjasosialistit ovat kuuluja siitä että omat penskat laitetaan parempiin kouluihin mutta samalla ylistetään mamukouluja.

[Kemolitor]

Näissä koulujutuissa kummallisen järjestelmällisesti tehdään aina juttu niin, että haastatellaan jotakin tutkijaa tai opetusviraston tyyppiä, mutta itse koulussa ei käydä kyselemässä mitään oppilailta ja opettajilta.

Parhaita juttuja koulujen todellisuudesta taitavat edelleen olla nämä kaksi Suomen Kuvalehden juttua:
Karri kouta: Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?
Leena Sharma: Minun kouluni on nyt heidän
Itse juttu (pdf)

Juttuja käsittelevä ketju:
2009-02-19 SK: Pystyykö koulu kotouttamaan maahanmuuttajat?

Onkohan paljoa muuten kirjoitettu näiden monikulttuuristen koulujen arjesta, opettajien näkökulmasta? Hesarillakin varmasti riittäisi resursseja isompaankin artikkeliin aiheesta, mutta ei taida riittää uskallusta.

[sense]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

[Alkuasukas]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

99% nuivaa kommenttia. Kaikkea ei varmaan ole vielä menetetty. Edes Hyysärin moderaattoreita.

[Onnikka]

Näissä koulujutuissa kummallisen järjestelmällisesti tehdään aina juttu niin, että haastatellaan jotakin tutkijaa tai opetusviraston tyyppiä, mutta itse koulussa ei käydä kyselemässä mitään oppilailta ja opettajilta.

Ei ole ainoastaan niissä. Ainahan sitä joku siantuntija löytyy jolla mitään tietoa itse asiasta ei ole, mutta itsensä osaa tuoda myönteisessä valossa esille.

[nuivistus]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

99% nuivaa kommenttia. Kaikkea ei varmaan ole vielä menetetty. Edes Hyysärin moderaattoreita.

Otan para-aikaa kuvakaappauksia kommenteista, jos(=kun) kommenttiosio mahdollisesti suljetaan 

[Roope]

"Ilmiön ytimessä on kaupungin eriytyminen ja asuntojen hinnat. Vuokratalovaltaisuus näkyy eri tavalla kuin omakotitaloalueet", sanoo Helsingin yliopiston tutkija Venla Bernelius.

Hän luonnehtii kaupunkia mosaiikiksi: Helsingin sosiaalinen rakenne on "valettu sementtiin".

Kerropa tuo aina vain enemmän rahaa vaativille sosiaalisille sekoittajille.

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

"Monikulttuurisuus" on tässä artikkelissa ilmeisesti "monikielisyyden" synonyymi, mutta mitä tämä "moninaisuus" on tarkoittavinaan, ja miksi "tiettyä määrää" suurempi määrä erikielisiä ei enää olekaan "moninaisuutta" vaan pelkkää "liikaa kuormittamista"? Talib voisi kertoa, millä kriteereillä koulujen välillä valitsevien vanhempien pitäisi arvioida tällainen liikaa kuormittava erikielisyys, jos kerran prosenttiosuuksia ei saa tuijottaa.

Siitä ei ole näyttöä, että monikielisyys yksin johtaisi koulun kartteluun.

"Hupaisaa, että samanaikaisesti puhutaan maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta", Bernelius sanoo.

On muitakin syitä kuin yksin monikielisyys, monikulttuurisuus tai oppilaiden kulttuuritausta, jotka johtavat tietyn koulun kartteluun, mutta on tutkijalta hupaisaa antaa ymmärtää, että ns. maahanmuuttajakoulujen ja kansainvälisten koulujen maahanmuuttajaoppilaat jakavat saman kulttuuritaustan ja eroa on vain vanhempien tulotasossa.

Tutkijoiden mielestä koulujen pitäisi kääntää monikulttuurisuus vahvuudeksi.

Tutkijoilta unohtui kertoa, kuinka tämä tapahtuu, ja mitä vahvuudeksi käännetty monikulttuurisuus maahanmuuton yhä lisääntyessä edes tarkoittaa, kun Talib totesi suuren monikielisyyden kuormittavan kouluja liikaa. Minun mielestäni tutkijoiden pitäisi kääntää puheensa selkokielelle.

[Blanc73]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib

Nämä multiculti-jutut ovat kaikessa järjettömyydessään myös hyvin huumoripitoista matskua. Tuokin lainaus menisi suoraan Pahkasian sivuille ilman muokkausta.

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

"erilaisuus " on siis uusi kiertoilmaisu "haasteelliselle " 

[Bwana]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib

Nämä multiculti-jutut ovat kaikessa järjettömyydessään myös hyvin huumoripitoista matskua. Tuokin lainaus menisi suoraan Pahkasian sivuille ilman muokkausta.

Niinpä. Tulee väkisin näistä aina mieleen se "Rauhallisissa kyntötöissä rajaseudun pelloilla olleet traktorimme olivat pakotettuja vastaamaan tuleen"-neuvostovitsi.

[sense]

Koska kommenttini luonnollisesti sensuroitiin Hyysärin sivulta, niin laitan sen tänne:


"Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta"

Tämä on aivan väärin, tilanne on juuri päinvastoin! Ongelma on nimenomaan kulttuuritausta, ei perheen rahamäärä tai tulotaso. Juuri siksi Suomessa puhutaan "hupaisasti" (mikä nyt on kenenkin mielestä hupaisaa, minun mielestäni tämä on vakavaa) samanaikaisesti maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Tämä erottelu on syntynyt keskusteluun ilmeisesti aivan tiedostamatta, kun on haluttu tehdä ero monikulttuurisen ja "monikulttuurisen" koulun välille.

Jos olemme rehellisiä itsellemme me kaikki tiedämme, että kansainväliset koulut eivät ole ongelma. Ei ole ongelma, jos koulussa on paljon oppilaita esim. Saksasta, Englannista, USA:sta, Venäjältä, Norjasta, Japanista, Kiinasta, Argentiinasta ja Espanjasta. Nämä koulut ovat monikulttuurisia.

Ongelma ovat "monikulttuuriset" maahanmuuttajakoulut ja näissä kouluissa ongelman luovat pääsääntöisesti taustaltaan islaminuskoiset ja esim. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevat. Islam, joka on tänä päivänä käytännössä lähinnä suvaitsematon takapajuinen kultti, ei salli mitään moninaisuutta. Monien muslimien suhtautuminen "länteen" on jopa avoimen vihamielinen ja Suomi on osa länttä.

Tiedän mistä puhun, koska tämä on arkea myös tyttäreni koulussa. Sieltä kantautuu huolestuttavia uutisia aiheeseen liittyen lähes viikoittain. Käytännössä tällainen "monikultuurisuus" on jatkuvaa konfliktien ratkomista ja epätoivoista toimintaa niiden estämiseksi etukäteen. Epätoivoista siksi, että suvaitsevaisuuden nimissä esim. erilaisille islamin erityisvaatimuksille annetaan periksi, kun ongelman alkuperäinen syy on nimenomaan kyseisessä jäykässä ja nyky-yhteiskuntaan soveltumattomassa kulttuurissa. Ei siis suoraan ihmisissä vaan heidän kulttuurissaan.

Myös käytännössä jos esim. mustaihoinen poika tekee jonkin rikkeen, häntä ei ollenkaan voida rankaista yhtä ankarasti, johdonmukaisesti ja opettavasti kuin kantasuomalaista. Eikä tämä ole pojan itsensä syy. Joka tapauksessa hän ei koulussa opi eroa oikean ja väärän välillä, aikanaan sen tulee näyttämään hänelle poliisi, kuten on näyttänyt Suomessa jo tuhansia ja tuhansia kertoja.

[Make M]

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.
---

Jospa sitten tuijotettaisiin sillätavalla sopivasti niitä prosenttiosuuksia. Kun ilmeisesti suvaitsevaisenkin mielestä 60% erikielisiä on jo liikaa, niin mikä olisi se optimaalinen prosentti oppimistulosten, kotoutumisen ja rikastumiskokemuksen kannalta?

Minusta koulun vieraskielisyydestä aiheutuva varsinainen kuormitus voisi olla enintään noin 5%. Varsinaiseen kuormitukseen en laske mukaan englannin-, saksan-, ranskan- tai vironkielisiä oppilaita.

[nuivistus]

Kommenteista poimittua:

On naurettavaa väittää, että "kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta". Jos opettaja asetetaan mahdottoman tehtävän eteen (oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä), ei sellaista ammattitaitoa ole olemassa, jolla siitä edes välttävästi selvittäisiin.

Voi opiskella oppilaan äidinkieltä, esimerkiksi.

Mielestäni tämä vain viestisi oppilaalle, ettei kieltä tarvitse edes yrittää opetella koska on päässyt ns. valmiiksi katettuun pöytään, eikä tällainen todellakaan edesauta integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

[Kni]

Jos yle vielä järjestää homo-, islam yms. -iltojaan niin koulu-ilta voisi olla hyvä aihe.

Luokkakoot ovat suuruusluokkaa 20 tai vähän yli, joten pari erityisopetusta vaativaa mahtuu luokalle, jos käytössä on kouluavustaja. Prosentti olisi siis max 10. Täytyy myös muistaa että luokalla saattaa olla suomalaisiakin eritysopetusta vaativia, esim. vammansa vuoksi.

Omasta mielestäni mamulapset pitäisi kielitaidon perusteella keskittää omiin luokkiinsa, jolloin näille voidaan räätälöidä osaamistason mukaista opetusta. Lopputulos lienee keskimääräistä huonompi, mutta ainakaan suomalaislasten oppiminen ei häiriydy.

[Ajattelija2008]

Oletan, että Helsingin sanomien toimittajat kilpaa panevat lapsiaan Malmin ja Itä-Helsingin kouluihin, että lapset pääsevät rikastumaan.

[Bwana]

Minusta koulun vieraskielisyydestä aiheutuva varsinainen kuormitus voisi olla enintään noin 5%. Varsinaiseen kuormitukseen en laske mukaan englannin-, saksan-, ranskan- tai vironkielisiä oppilaita.

Ihan asiallisesti ottaen: Olen opettanut aika paljon koulussa, jossa oli eri kansallisuuksia viidenkymmenen pinnassa. Oppilaiden kotikieliä oli muutama vähemmän. Kyseessä on siis kansainvälinen koulu, jossa opiskelukielenä on englanti. Kaikille, without exceptions. Kielenopetus oli ensisijalla, ja jokainen vanhemistakin sen tajusi. Ei siellä kukaan naukunut omankielisen opetuksen perään. Opetussuunnitelma on britti, joka kaikista puutteistaan huolimatta on kuitenkin "jos ei kelpaa niin tuolla on ovi"-tyylinen.

Vieraskielisten opettamisesta aiheutuu kyllä opettajille aina lisää työtä, mutta jos koulu on monietninen eikä monikulttuurinen katson tuon lisätyömäärän olevan osan toimenkuvaa. Ei minua haittaa tukiopettaa/eriyttää kielenopetusta jos oppilas on motivoitunut tekemään työtä. Ja tästähän me oikeasti puhumme näiden kultamunien kohdalla...

Kokonaan toinen juttu on sitten se, että  jo vuosien ajan tuon sikarikkaiden koulun akateemisia tukitoimia ovat tarvinneet lähinnä Saharan eteläpuolelta tulevat. Sekin kertoo jostain. Otos n. 700 lasta. Näiden vanhemmat ovat kuitenkin olleet valmiita panostamaan lastensa oppimiseen noita tukitoimia kustantamalla, joten fair play to them.

[Malla]

Kommenteista poimittua:

On naurettavaa väittää, että "kaikki on kiinni opettajien motivaatiosta ja ammattitaidosta". Jos opettaja asetetaan mahdottoman tehtävän eteen (oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä), ei sellaista ammattitaitoa ole olemassa, jolla siitä edes välttävästi selvittäisiin.

Voi opiskella oppilaan äidinkieltä, esimerkiksi.

Mielestäni tämä vain viestisi oppilaalle, ettei kieltä tarvitse edes yrittää opetella koska on päässyt ns. valmiiksi katettuun pöytään, eikä todellakaan edesauta integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Jos oppilaiden äidinkieliä on toistakymmentä tai enemmän, opettajalle ei tule vapaa-ajan pulmia. Jos oppilaan suomen kielen oppiminen kestää, varovaisen arvion mukaan, 12 vuotta, kuinka kauan kestää, että  opettaja oppii, varovaisen arvion mukaan, kymmmenen uutta vierasta kieltä (murteineen) entisten lisäksi? Jos opettaja on harvinainen kielinero ja oppii kymmenen uutta vierasta kieltä, kuinka kauan oppitunti kestää, kun hän selittää saman asian oppilaille kymmenellä kielellä?

[Franklin]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

Suosittelen jokaista hommalaista pohtimaan ajatusta lasten laittamisesta ruotsinkieliseen kouluun ilman ennakkoluuloja ja arvioimaan sen hyviä ja huonoja puolia objektiivisesti. Pk-seudulla ja muilla "rikkailla" alueilla pohdinnan lopputulos saattaa olla yllättävä.

[Siili]

Soinisen koulun yli 60 % mamuosuus ja mielenkiintoisesti ruotsinkielisten koulujen "neitsellisyys" herättää keskustelua. Kommentit ovat aika nuivia...

http://www.hs.fi/kaupunki/Monikulttuurisuus+ei+mene+tasan+Helsingin+kouluissa/a1411873025427

Suosittelen jokaista hommalaista pohtimaan ajatusta lasten laittamisesta ruotsinkieliseen kouluun ilman ennakkoluuloja ja arvioimaan sen hyviä ja huonoja puolia objektiivisesti. Pk-seudulla ja muilla "rikkailla" alueilla pohdinnan lopputulos saattaa olla yllättävä.

Hieman OT: missä sijaitsee Helsingin itäisin ruotsinkielinen koulu?  Jos joku Itä-Helsingin punaniska haluaa toteuttaa lapsiensa valkopaon leikkimällä hurria, niin mihin hänen lapsensa päätyy?

[Franklin]

Hieman OT: missä sijaitsee Helsingin itäisin ruotsinkielinen koulu?  Jos joku Itä-Helsingin punaniska haluaa toteuttaa lapsiensa valkopaon leikkimällä hurria, niin mihin hänen lapsensa päätyy?

Kaikista itäisin ruotsinkielinen koulu taitaa sijaita erityisen rikkaassa Vuosaaressa. Idässä toki muitakin kouluja.

Edit:

Olen hieman erimieltä OT:sta. Mielestäni tämä sopii topicin aiheeseen (monikulttuurisuus ei mene tasan Helsingin kouluissa) oikein hyvin.

[Ink Visitor]

Mitenkäs esim. englantilainen-, ransakalainen- tai saksalainen koulu?
En usko, että ovat kovin väriseviä...

http://www.helsinginseutu.fi/wps/portal/HelsinginSeutu?urile=hki:path:/HS/helsingin+seutu/aihealueet/opetus+ja+koulutus%252C+p_iv_hoito/kansainv_liset+koulut+p__kaupunkiseudulla&current=true

[vainukoira]

Helsinki on monikielinen kaupunki, mutta kaikkialla se ei näy. Kaupungissa on kouluja, joissa ei ole lainkaan vieraskielisiä oppilaita.

Jaa.

Toista ääripäätä edustavissa kouluissa yli puolet lapsista tulee kodista, jossa puhutaan jotain muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä.

Eikö kelpaa?

Malmilla sijaitsevan Soinisen koulun oppilaista 63 prosenttia puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Munkkiniemessä, Pakilassa, Paloheinässä ja Suomenlinnassa vieraskielisten osuus jää alle kahteen prosenttiin.

Niin?

Selitys löytyy asuinalueiden eroista, sanoo Helsingin opetusviraston päällikkö Outi Salo.

Varsinainen Sherlock Bond.

Joissain kouluissa muutos on ollut erityisen vauhdikasta. Vieraskielisten osuus on kasvanut enimmillään jopa 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2008.

Väriseekö?

Eroja voi selittää sekin, että maahanmuuttajaperheillä on koulusuosikkeja.

Niin voi.

"Jos perheiden elämänmuotoa on aiemmin kunnioitettu, he jatkavat koulun suosimista", kuvailee kasvatustieteen dosentti Mirja Talib, joka on tutkinut monikulttuurisuutta kouluissa.

Ei ole tutkimukset menneet hukkaan.

Talib tuntee aiheen. Hän on työskennellyt Meri-Rastilan ala-asteella, jossa puolet lapsista asuu vieraskielisissä kodeissa.

Ei työskentele enää?

Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.

Miksi?

"Tietty määrä erikielisiä lisää moninaisuutta. Mutta mitään koulua ei voi liikaa kuormittaa, siitä ei seuraa hyvää", Talib sanoo mutta varoittaa tuijottamasta liikaa prosenttiosuuksia.

Kuinka niin kuormittaa?

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla.

Mutta onhan meillä varaa.

[Himatuikku]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Olen tähän saakka vastustanut monikulttuuria, koska olen luullut, ettei sillä ole mitään tekemistä rikkauden kanssa, mutta onneksi Talib nyt oikaisi käsityksiäni.
Monikulttuuri lienee sitten vähän niin kuin raakaöljy? Arvotonta töhkää, joka saastuttaa ympäristöä, kunnes joku kääntää sen bensaksi, dieseliksi, tai miksi sitten kääntävätkin.
Petrokemian tietämykseni on rajallinen, mutta ymmärtääkseni tuota rikkaudeksikääntämistyötä tekevät lähinnä öljynjalostamot.

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???

[Bwana]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???

Mä luulen, että kun monikulttuurin kääntää valtionrajalta 180 astetta sen kulkusuuntaan nähden, siitä voidaan puhua rikkautena.

[Himatuikku]

Miksi minulle ei ole kerrottu tätä aiemmin?!

Monikulttuurin siis voi KÄÄNTÄÄ rikkaudeksi!

Mikä tai kuka kääntää monikulttuuria rikkaudeksi? Missä? Miten? Ja ennen kaikkea, mikä on se rikastuttava lopputuote???

Mä luulen, että kun monikulttuurin kääntää valtionrajalta 180 astetta sen kulkusuuntaan nähden, siitä voidaan puhua rikkautena.

Tuo vastasi vain kolmeen ensimmäiseen kysymykseen. Kääntäjä olisi siis rajavalvontaviranomainen, paikkana raja ja menetelmänä niska-perse -ote, mutta mikä on se lopputuote, jota kaikki halajavat?
Vai pitäisikö tuohon suhtautua kuten pystyssä seisovaan kotitaloon? Notta kylläpä on luoja meitä rikkaudella siunannut, kun talo ei ole tulessa.

[Kulttuurirealisti]

Valtiolla on moniammatillinen monikulttuurijalostamo, vähän kuin Neste Oil. Siellä jalostetaan tavallista monikulttuuria rikastetuksi monikulttuuriksi. Lopputuotteina on mm. kansainvälisyyttä, jännitystä ja rikastavia monikulttuurisia kohtaamisia.

[JPN75]

Hesarin jutun tilastot vieraskielisten osuudesta koulujen oppilaista on vuodelta 2013. Joka vuosi vieraskielisten osuus on kasvanut. Joidenkin koulujen kohdalla eli esim. Soinisen koulun kohdalla prosenttiosuuden kasvuun vaikuttaa mamumäärän lisääntymisen lisäksi suomenkielisten pakeneminen johonkin vähemmän monikulttuuriseen kouluun. Tilastot pitäisi siis päivittää vuosittain ja käyttää tuoreinta tietoa.

[Kemolitor]

Opetusviraston Salon mukaan Helsinki on leikkaamassa positiivisen diskriminaation tukea noin 450 000 euroa vuositasolla

Mitä muumia mä just luin? Siis positiiviselle syrjinnälle on vuosibudjetissa budjetoitu x määrä rahaa?

Kyllä tätä rahaa on jaettu jo pidempään. En heti löytänyt mitään yhteenvetoa vuosittaisista rahamääristä, mutta tässä muutamia tietoja aiheesta:

Helsingissä rahaa jaetaan vuonna 2009 suomenkieliseen perusopetukseen 1 527 000 euroa ja ruotsinkieliseen perusopetukseen 35 000 euroa. Märärahaa on lisätty edellisvuodesta suomenkielisen opetuksen osalta 385 000 eurolla ja ruotsinkielisen opetuksen osalta 35 000 eurolla.

YLE: Helsinki antaa lisärahaa ongelmakouluille

Perussuomalaiset tuomitsevat syrjinnän, rasismin ja väkivallan torstaina 25. toukokuuta antamassa julkilausumassaan. Avaus on hyvä ja se toivottavasti kantautuu myös Homma-foorumin toimintaan asti.

Samaisessa Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahon valmistelemassa lausumassa kuitenkin todetaan myös seuraavaa:

"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä"

Jussi Halla-aho on täsmentänyt julkilausumaa kirjoituksessaan Homma-foorumilla, jossa todetaan että Perussuomalaisten linjaus tuomitsee myös positiivisen diskriminaation.

Positiivisella diskriminoinnilla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos henkilö tai ryhmä on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi perusperiaatteista on se, että heikompiosaisia tuetaan, ja syrjäytymistä ja eriarvoisuutta ehkäistään. Tässä ajattelussa on tunnustettu se tosiasia, että kaikilla ei ole yhtäläisiä lähtökohtia pärjäämiseen.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki myöntää Helsingin kouluille positiivisen diskriminaation rahaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä sosiaalisten ongelmien kasautumista, lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja sosiaalista tasapainoa eri alueiden kesken. Rahaa saa tällä hetkellä neljäsosa Helsingin kouluista.

Positiivisen diskriminaation tukea saavat koulut, jotka sijaitsevat sellaisilla alueilla, joissa toimintaedellytykset eivät ole yhtä hyvät kuin muualla. Toimintaedellytyksiä arvioidaan seuraavilla kriteerillä: maahanmuuttajien osuus koulussa, koulun vetovoimaisuus (tätä kuvaa koulun oppilastase, joka mittaa koulukohtaisesti oppilaiden hakeutumista muuhun kuin omaan lähikouluunsa), huoltajien koulutustaso ja perheiden tulotaso.

Tänä vuonna Helsingin kaupungin opetusvirasto jakaa positiivisen diskriminaation rahaa yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 määrärahaa on esitetty kasvatettavaksi 3,5 miljoonaan euroon, koska kokemukset sen vaikutuksista ovat olleet niin hyviä. Helsingin kaupungin oman tutkimuksen ("Lähi(ö)koulu", 2008) mukaan positiivisen diskriminaation raha on oikein kohdistuva keino koulujen välisten erojen tasoittamiseksi, mutta taso on riittämätön, jotta oppimiserot koulujen välillä voitaisiin tosiasiallisesti poistaa. Positiivisen diskriminaation rahalla pystytään esimerkiksi pienentämään koulun opetusryhmien kokoa ja palkkaamaan koulunkäyntiavustajia.

Outi Alanko-Kahiluoto: Positiivinen diskriminointi torjuu eriarvoisuutta (27.5.2011)

Helsinki ohjaa kouluihin positiivisen diskriminaation määrärahaa ensi vuonna yhteensä 3, 5 miljoonaa euroa. Summaa on kasvatettu merkittävästi viime vuosina.

HU: Koulu pettyi menetettyään syrjäytymistä ehkäisevät rahat (23.10.2012)

Erityistä tukea kouluille on jaettu Helsingissä noin kymmenen vuoden ajan. Yhteensä kouluilla on käytössä rahaa tänä vuonna runsaat 3,2 miljoonaa euroa. Koulut ovat käyttäneet saamiaan määrärahoja pääosin opettajien tai avustajien palkkaukseen sekä opetusmateriaaleihin. Näin koulun opetusta voidaan eriyttää oppilaiden tarpeen mukaan ja tukea samalla tukea oppilaiden oppimista ja kasvua.

Opetusvirasto: Helsingissä kerätään systemaattisesti palautetta koulujen toiminnasta (20.9.2013)

[Luotsi]

Samppanjasosialistit ovat kuuluja siitä että omat penskat laitetaan parempiin kouluihin mutta samalla ylistetään mamukouluja.

Rikkaus siis epäitsekkäästi jaetaan rahvaalle kuten vileeni-setäkin opetti - skål!

[Jepulis]

Hyysäri
Pitäisikö vastuuta monikielisyydestä jakaa kouluille tasaisemmin? Kenties, tuumii Talib.
[/size]

Ilmeisesti "taakkaa tulisi jakaa" Talibin mielestä. Jää kysymään miksi rajoittaa Helsingin sisäiseen "kuorman" jakoon, eikö se sisällä itsekkäitä, ehkä jopa piilorasistisia, pohjavireitä. Eikö Suomi olekaan kaikille? Eikö Helsinki voisi ottaa esimerkiksi Somaliasta, Jemenistä ja muista tunnetuista lähtömaista koko varallisuutensa mahdollistaman määrän taakkaa jakoon. Vertailukelpoisena lähtölukemana voitaisiin pitää naapurimaa Ruotsin sisäänottomäärää. Sillätavalla jokaikiselle ala-asteelle saataisiin yli 50% monikulttuurista toimintaa ja voinee lähes varmasti väittää, että tämän tuloksena monikulttuurisuus avautuisi viimeinkin jokaiselle nykyiselle helsinkiläisperheelle hyvinkin konkreettisesti.

[Ano Nyymi]

Eiköhän ne yksityiskoulut ole tulossa myös Suomeen. Ainakin niille alueille jossa tuo islamistinen rikkaus ja voimavara kukoistaa.

[Roope]

Siitä ei ole näyttöä, että monikielisyys yksin johtaisi koulun kartteluun.

"Hupaisaa, että samanaikaisesti puhutaan maahanmuuttajakouluista ja kansainvälisistä kouluista. Ongelma on kouluihin kasautuva huono-osaisuus, ei oppilaiden kulttuuritausta", Bernelius sanoo.

On muitakin syitä kuin yksin monikielisyys, monikulttuurisuus tai oppilaiden kulttuuritausta, jotka johtavat tietyn koulun kartteluun, mutta on tutkijalta hupaisaa antaa ymmärtää, että ns. maahanmuuttajakoulujen ja kansainvälisten koulujen maahanmuuttajaoppilaat jakavat saman kulttuuritaustan ja eroa on vain vanhempien tulotasossa.

Tänään Hesarissa:

Toimiva monimuotoinen koulu ei synny tyhjästä

Helsinki aikoo supistaa myönteisen erityiskohtelun määrärahoja hei­kompiosaisen väestön alueiden kouluille (HS 30. 9.). Nämä varat ovat ol­leet hyvä keino tasoittaa sosiaalista eriarvoisuutta ja tukea opettajien työtä, kuten kaupungin Tarkastuslautakunta on arvioinnissaan toden­nut.
...
Vaikka koulussa suuri osa lapsista olisi vieraskielisistä perheistä, oppi­mistulokset voivat olla hyviä. Kansainväliset koulut vahvistavat tämän. Tärkeää myönteisen oppimisilmapiirin luomiselle on hyvin toimiva vuo­rovaikutus ja kaikkien vanhempien osallisuuden kokemus kouluyhteis­työssä.

Minna Säävälä
Anita Novitsky
Heikki Kerkkänen
Monikulttuurinen osaamiskeskus, Väestöliitto

Sama juttu. Vaikka ns. maahanmuuttajakoulut saisivat myönteistä erityiskohtelua kuinka paljon tahansa, ne eivät pääse tuloksissa kansainvälisten koulujen tasolle.

Tuloksia voidaan toki verrata myös sen perusteella, kuinka koulut onnistuvat opettamisessa lasten lähtötasoon (kielitaito jne.) nähden. Tästä ei vain ollut tällä kertaa kyse, kun kirjoittajat pitivät juuri kansainvälisten koulujen oppimistuloksia esimerkillisen hyvinä.

Olen tässä tapauksessa noiden positiivisen erityiskohtelun määrärahojen kannalla, mutta en tuollaisilla perusteluilla.

[Alkuasukas]

Monikulttuurinen koulu ja kansainvälinen koulu ovat kaksi eri asiaa. Vähän niinkuin pasha ja paska.

[Janne]

Monikulttuurinen koulu ja kansainvälinen koulu ovat kaksi eri asiaa. Vähän niinkuin pasha ja paska.

"Myllypuron Kansainvälinen Koulu" tai "Lapsemme valittiin Myllypuron Kansainväliseen kouluun".