Hommakerho Prätkäily

[Faidros.]

Lisäsin tuohon ylös, että omistaa täytyy 3 vuotta joista vähintään vuosi Suomessa.

Mielestäni T100 on mitä mainioin aloittelijalle.
Ducateissa kirouksena on yleensä liian pitkäksi välitetty 1-vaihde kaupunkiajoon.

[dothefake]

Myös Brutale on yllättävän helppo ajaa rauhallisesti, vaikka onkin hirviö.

[Dharma]

Myös Brutale on yllättävän helppo ajaa rauhallisesti, vaikka onkin hirviö.

Brutalea olenkin monesti kuolannut: http://www.youtube.com/watch?v=nwGSIq2YzfA

Pari vuotta sitten ostin Alfa 159:n (musta, sedan) mainosten uhrina. 

http://www.youtube.com/watch?v=oE29b_nLoFE

[JEE]

Katuenduro on munkin mielestä paras peli aloittelijan kannalta. Pystyasento=hyvä tasapaino ja helppo hallittavuus. Sitten, kun homma on hyppysissä, voi kokeilla vaikka lainapyörillä, kummasta tykkää enemmän, etu- vai takakenosta, vauhdista, vai rennommasta otteesta.
Ajelin kaverin pakasta vedetyllä Ducati Multistrada 1200:lla ja kokemus oli steriili, mutta hauska. Ajoasento oli todella mukava (lukuunottamatta kovaa tankkia kulkusia vasten) ja ajaminen ällistyttävän kevyttä. Tuntui, kun olisi ajanut polkupyörällä, mutta tämä oli siis positiivinen ominaisuus.
http://www.youtube.com/watch?v=JfblqkXNK90

Ulkonäöstä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta kiva ajaa ja elektronisesti säädettävät tehoalueet voivat olla eduksi aloittelevalle. Eli heti vaan s-asentoon ja urku auki...

-Yksi lemppareistani on Yamahan FZ1 1000cc, jolla olen leikkinyt Sveitsissä ja olen jo pitkään haaveillut vaihtavani R1:sen tuollaiseen. FZ1 sopii mun mielestäni myös (harkintakykyiselle ja kypsälle) aloittelijalle, jos vaan tajuaa kallistaa kurveissa ja käyttää kaasua maltilla. 

Ihan tajuttoman mukava pyörä ajaa kaupungissa ja motarilla, niin, ja tietysti mutkissa  http://www.youtube.com/watch?v=thRCUNeGeyE

[Faidros.]

Ducati kannattaa ostaa käytettynä. En tiedä prätkää, missä hinta laskee yhtä nopeasti. Kyse ole ainakaan laadusta, vaan ehkä siitä, että omistajat haluavat aina sen uusimman ja "parhaimman" mallin? Käytetyistä on kai ylitarjontaa?
Sitten on tietysti vanhat kuningasakseli-mallit joissa hintalappu voi olla todella korkea.

Mun beibi on Krauser MKM 1000 -85. Googlettakaa kuvia, niin pääsette mun kotipihalle ja verstaalle. Vaikea arvata vuodenajoista mitkä kuvat on Suomesta.   Valmistusmäärä 300kpl. Viimeisin tuntemani yksilö myytiin käytettynä pari vuotta sitten 30 000€ hintaan.

[JEE]

^Oho, tommonen Krauser on aika eksoottisen näköinen vehje ilman muoveja. Satula vaan paikalle a a-vot! 

[Adolf Stege]

Olis myynnissä, tai oikeastaan vaihdossa. Eli Customiin vaihtaisin. Draqstar, Intruder, Magna ym.

http://www.nettimoto.com/gilera/gp/1586153

[Kimmo Pirkkala]

Ducateissa kirouksena on yleensä liian pitkäksi välitetty 1-vaihde kaupunkiajoon.

Mutta tuo vaiva on kovin helppo korjata vaihtamalla rattaita. Ittellä aikanaan ilmajäähy Monster 1000 "Pompone" ja helpotti heti kun lyhensi vaihteita. Tuossa vanhassa oli myös kutonen aivan turhan pitkä.

Yleensäkin veekakkoset on vähän vaikeita käytökseltään pienillä kierroksilla, niin myös mun KTM LC8, jossa myös välitysten lyhennys paransi tilannetta kummasti. Tosin sitä "sielua ja jytkettä" löytyykin vinkkelikakkosista sitten sitä rataa, että valinta prätkämoottorin layoutiksi on selvä.

Myös Brutale on yllättävän helppo ajaa rauhallisesti, vaikka onkin hirviö.

Myös Brutale 910S on tullut omistettua ja olen kyllä koko lailla eri mieltä. Sillä ei osannut ajaa hiljaa ollenkaan, todella levoton luonteeltaan. Se kulki sitä luontevammin, mitä reikäpäisemmin antoi hanaa.

Tässä menen tyyli edellä puuhun. Eli koska tarkoitus on hankkia suht pienitehoinen ja suht halpa kaupunkipyörä, niin vaihtoehtona on aggressivisempi tyyli esim Ducati Monster:

Makuasiat on makuasioita, mutta nimenomaan aggressiivisempi on muotoilullisesti KTM. Monster on pikemminkin klassinen perusprätkä, ei kovinkaan aggressiivinen. Mutta on kyllä myönnettävä, että muuten Monsterit ovat paremman näköisiä, oikeastaan parhaimman näköisiä nakupyöriä melkein mitä on. Mutta oikeastaan ihan kaikessa muussa kooteeämmät ovat hinta/laatusuhteeltaan parempia vehkeitä. Itsekin menin aikoinaan tyyli edellä ja kyllä ne italialaisten vaivat koulutti mut menemään sen jälkeen laatu ja ajohauskuus edellä...

Mutta jokaisella on oma tiensä kuljettavanaan.

[dothefake]

Myös Brutale 910S on tullut omistettua ja olen kyllä koko lailla eri mieltä. Sillä ei osannut ajaa hiljaa ollenkaan, todella levoton luonteeltaan. Se kulki sitä luontevammin, mitä reikäpäisemmin antoi hanaa.

Tarkoitin, että hirviöksi sillä kuitenkin pystyi ajanaan kaupungissa, mutta myönnän, että seilaava on.

[Adolf Stege]

Oon vaihtamassa Intruderiin. Eivät kyllä vaihdossa anna mitään liikkeet. Sais suoraan tuon myytyä, niin helpompi ois käytettyä yksityiseltä ostaa, kun liikkeestä.

http://www.nettimoto.com/gilera/gp/1586153

[Faidros.]

Oon vaihtamassa Intruderiin. Eivät kyllä vaihdossa anna mitään liikkeet. Sais suoraan tuon myytyä, niin helpompi ois käytettyä yksityiseltä ostaa, kun liikkeestä.

http://www.nettimoto.com/gilera/gp/1586153

Isot skootterit on Suomessa varmasti vaikeita myytäviä. Ne ovat tehtyjä miljoonakaupunkien moottoriteiden jättiruuhkiin, millä pääsee työpaikalle joskus tuntia ennen. Paukku riittää helposti 160kmh ja autojonojen välistä pääsee pujottelemaan!

Edit. Onko siinä tosiaan ketjuveto, remmin sijaan!?

[Adolf Stege]

Kyllä.Toisiveto ketjulla. Tehoikkain skootteri oli markkinoilla aikanaan, nyt Aprilia SRV peräti 1hv enemmän eli käytännössä ei mitään. Liikahtaahan se. Ei tuolla jalkoihin jää. Tykkäänkin tuossa juuri suorituskyvystä. Jotenkin vaan Intruder kiinnostaa ja custom. Ei enää oo kiire minnekkään.

[Faidros.]

Onko siinä kuitenkin variaattori jossain, vai manuaalivaihteisto?

[Adolf Stege]

Variaattori.


Moottorin tekniset tiedot
Moottori 2-sylinterinen 4-tahtinen 90°
V-moottori; 2 sytytystulppaa /
sylinteri
Iskutilavuus 839 cm3
Sylinterin halkaisija 88 x 69 mm
x iskunpituus
Puristussuhde 10,5 ± 0,5 : 1
Joutokäyntinopeus 1.250 ± 100 r/min
Venttiilinohjaus Ketjukäyttöinen yläpuolinen
nokka-akseli, 4 venttiiliä
Suurin teho 50,5 kW / 7.750 r/min
Suurin vääntömomentti 71 Nm / 4.500 r/min
Ensiövälitys Hihnavälitteinen variaattoriveto,
V-hihna, puhaltimella varustettu,
kuiva keskipakoiskytkin
Vetopyörästö Alennusvaihde, hammaspyörät
öljykylvyssä
Toisiovälitys Ketju
Voitelujärjestelmä Kuivasumppu, ketjukäyttöinen
2-kammioinen öljypumppu
(toinen lähtö- ja toinen paluupii-
rille) paperisuodatinelementillä
Jäähdytysjärjestelmä Moottorikäyttöinen jäähdytys-
nestepumppu
Sytytysjärjestelmä Elektroninen, tehokas polttoai-
neensuihkutus- ja sytytysjärjes-
telmän yhdistelmä, säätyvä en-
nakko ja erillinen korkeajännite-
kela
Sytytysennakko 3-D, elektronisesti (CPU) sää-
tyvä ennakko
Sytytystulppa NGK CR7EKB
Vaihtoehtoinen -
sytytystulppa
Polttoaineen syöttö Sähköinen polttoaineensuihku-
tus ja -pumppu, Reed- venttiili,
Ø 38 mm
Polttoaine Lyijytön bensiini (95E)
Äänenvaimennusjärjes- Absorptiotyyppinen, katalysaat-
telmä tori ja lambda-anturi
Sertifioinnit Euro 3

[Faidros.]

^Jos pitäisi ajaa esikaupunkialueelta, tai sateliittilähiöistä, Helsingin keskustaan töihin ruuhka-aikaan, tota parempaa en vois kuvitella.

[Kimmo Pirkkala]

... hyvällä säällä.

[guest3656]

Tässä on yksi järjettömimmistä prätkistä ikinä, Kawasakin "widow maker" Tällä tuli aloitettua prätkäura -70-luvun alkupuolella. Tätä ennen oli luonnollisesti pari piikkistä jammua, yksi kawa ja kotari.

2-tahti kone toimi ainoastaan veto päällä, tasakaasulla ei voinut ajaa. Liian lyhyt akseliväli, joten keuli hyvin kaasulla vielä kolmosella. Bensaa meni pitkälti toistakymmentä litraa satasella. Kypäräähän ei tuolloin käytetty.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://motorcyclemaniac.files.wordpress.com/2012/01/kawasaki-h2-750-721.jpg&imgrefurl=http://motorcyclemaniac.wordpress.com/2012/01/23/kawasaki-gave-birth-to-rice-rockets-with-the-legendary-h2-httpen-wikipedia-orgwikihydrogen-1/&h=627&w=1000&sz=95&tbnid=K-KAYpyBy-397M:&tbnh=76&tbnw=122&zoom=1&usg=__Xr-iFo2VvRNoTghrKiokAckkdv0=&docid=fSgkxG1dKGYd1M&sa=X&ei=Rp2cUvPeEcLByQPZ1oHQDg&ved=0CDMQ9QEwAQ

[Faidros.]

... hyvällä säällä.

Jotkut ajaa saman matkan fillarilla, säällä kuin säällä ja paljon kauemmin.
Ja nöyryytät jokaisen Helsinkiläisen auton liikennevaloissa 850cc moottorilla ja variaattorilla!

[Faidros.]

Tässä on yksi järjettömimmistä prätkistä ikinä, Kawasakin "widow maker" Tällä tuli aloitettua prätkäura -70-luvun alkupuolella. Tätä ennen oli luonnollisesti pari piikkistä jammua, yksi kawa ja kotari.

2-tahti kone toimi ainoastaan veto päällä, tasakaasulla ei voinut ajaa. Liian lyhyt akseliväli, joten keuli hyvin kaasulla vielä kolmosella. Bensaa meni pitkälti toistakymmentä litraa satasella. Kypäräähän ei tuolloin käytetty.

http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://motorcyclemaniac.files.wordpress.com/2012/01/kawasaki-h2-750-721.jpg&imgrefurl=http://motorcyclemaniac.wordpress.com/2012/01/23/kawasaki-gave-birth-to-rice-rockets-with-the-legendary-h2-httpen-wikipedia-orgwikihydrogen-1/&h=627&w=1000&sz=95&tbnid=K-KAYpyBy-397M:&tbnh=76&tbnw=122&zoom=1&usg=__Xr-iFo2VvRNoTghrKiokAckkdv0=&docid=fSgkxG1dKGYd1M&sa=X&ei=Rp2cUvPeEcLByQPZ1oHQDg&ved=0CDMQ9QEwAQ

Kas, olet vielä vanhempi heppu kuin minä, broidivainaan ikäluokkaa. Broidilla oli se pienin 3-siipinen S1.
H2 oli rajuin vehje aikanaan. Ei edes 9-Kawa pärjännyt.
http://youtube.com/watch?v=8VhBRBatbF0

[ikuturso]

^Jos pitäisi ajaa esikaupunkialueelta, tai sateliittilähiöistä, Helsingin keskustaan töihin ruuhka-aikaan, tota parempaa en vois kuvitella.

Vielä parempi on Piaggio MP3. Liikennevaloissa voi lukita keulan nivelistön, ja voi oottaa laittamatta jalkoja maahan. Liikkeelle lähtiessä tuo alkaa taas kallistella.

Uskomattoman vakaa ja nopea mutkateillä. Jousitus on kuitenkin skootteri. Nimim. käsilläseisontaan kuopissa.

-i-

[Faidros.]

Tää scootteri kulkee liki 300 ja katto pään päällä, eikä kypärää. Lisäksi törkeän pieni kulutus.
http://www.youtube.com/watch?v=yRai93Bf99o
Näissä on vaan se yksi pieni juttu... hinta.

[Kimmo Pirkkala]

^Jos moottoripyörä pitää väkisin saada mahdollisimman automaiseksi niin tuota noin... miksei sitten vaan aja autolla?

[Kimmo Pirkkala]

Vielä parempi on Piaggio MP3.
.
.
.
Uskomattoman vakaa ja nopea mutkateillä.

Eipä oo vielä ratapäivillä kovin moni tällainen keksintö tullut ohi. Eli eiköhän se nopeus ja vakaus ole vielä ihan uskottavalla tasolla.

[ikuturso]

Vielä parempi on Piaggio MP3.
.
.
.
Uskomattoman vakaa ja nopea mutkateillä.

Eipä oo vielä ratapäivillä kovin moni tällainen keksintö tullut ohi. Eli eiköhän se nopeus ja vakaus ole vielä ihan uskottavalla tasolla.

Hetkinen, LC8... Nojoo. Toi MP3 oli vaan koeajossa kahtenakin viikonloppuna ihan maahantuojalta.

Tossahan on hevosvoimia vain niukasti. Parhaimmillaan tuo on vähän epätasaisella ja reikäisellä mutkatiellä, jossa on vaikka vähän pikipaikkoja ja hiekkaakin. Etupyöristä kun toinen yleensä menee pidolla ja toinen kerää sen kuopan. Ei tarvinnut yhtään reikää väistää, kun tuuppasin joskus niin lujaa kuin kikottimesta lähti tuolta Lammi-Turenki -tieltä Korventietä ja Mallinkaistentietä Jokimaan suuntaan. Halkeillut reikäinen ja paikattu öljysora, ja pelloilta paskaa vielä tiellä. Tuo tuplaetupyörä ja se fakta, että jompi kumpi rengas keskimäärin on pitävällä, antoi ehkä valheellisen turvallisuuden tunteen. Samaa kyytiä en olisi kyykyllä, enkä endurolla - ehkä supermotolla kyllä - vetänyt. Oikein toivoin, että olisi sattunut joku ratakettu nöyryytettäväksi näköpiiriin, mutta ei...

-i-

[Kimmo Pirkkala]

Näin keski-ikäisyyttäni en kyllä koskaan lähde mutkateillä nöyryytyksiä väistelemään. Jopa skootteri saa mennä, jos on mennäkseen. Radalla voi sitten (jossain määrin) kokeilla kuka kuski ja mikä laite on nopea. Mutta rajansa sielläkin, kerran on tullut lipattua ja todettua, että juu, kyllä minä äärirajoilla menin... ainakin pienen hetken.

[ikuturso]

Koeajoin kerran tonnisen Fazerin, siis sen ekan nakumallisen pystyssä ajettavan. Ajattelin sen olevan tuleva pyöräni. Kun kakkosvaihteella kierrokset oli tehoalueella ja moottori toimi niin kuin se on suunniteltu toimimaan, nopeus oli yli 130 km/h.

Palautin pyörän, koska se nyt ei vaan ollut suunniteltu mihinkään järkiliikenteeseen. Jos haluaa kuunnella moottorin laulua laillisesti sillä kierrosalueella, missä sen hyötysuhde ja kaasuun vastaavuus on kohillaan, se onnistuu vain ykkösvaihteella ja moottoritiellä.

Siksi skootterin kurmoottaminen mutkatiellä oli sitäkin hauskempaa.

-i-

[Kimmo Pirkkala]

Tuossa on vankka pointti. Vaikka vauhti olisikin vähän hiljaisempi, tuo tyydytyksen minullakin hyvin pitkälti juuri se, että tunnenluulen hyödyntäväni ajokin potentiaalista enemmän kuin jollain huippuunsa viritetyllä vehkeellä, jolla kokisin vain vaillinaisuuden tunnetta, kun en sitä voisi kunnolla kurmoottaa.

Toi iso supermoto on minulle siinä mielessä ollut kiitollinen vietävä. Kun kyykyt painaa radalla ohi, voin aina huijata itseäni väittämällä, että ohimenijöiden vauhti on ajokin, ei kuskin ansiota.

Sitten kun tullaan ohi hitaammilla laitteilla, on selitykset vähissä. Mutta eipä sellaista pahemmin ole sattunutkaan...

[Faidros.]

Koeajoin kerran tonnisen Fazerin, siis sen ekan nakumallisen pystyssä ajettavan. Ajattelin sen olevan tuleva pyöräni. Kun kakkosvaihteella kierrokset oli tehoalueella ja moottori toimi niin kuin se on suunniteltu toimimaan, nopeus oli yli 130 km/h.

Palautin pyörän, koska se nyt ei vaan ollut suunniteltu mihinkään järkiliikenteeseen. Jos haluaa kuunnella moottorin laulua laillisesti sillä kierrosalueella, missä sen hyötysuhde ja kaasuun vastaavuus on kohillaan, se onnistuu vain ykkösvaihteella ja moottoritiellä.

Siksi skootterin kurmoottaminen mutkatiellä oli sitäkin hauskempaa.

-i-

Eka Fazer tehtiin jo 80-luvulla ja oli 750cc 20 venttiilinen nelikko.
Suomen rajoituksilla ainoat järkipyörät on katuendurot ja niistäkin vain yksinkertaisimmat mallit.
Nyt on muotia vanhat BMW:t! http://vimeo.com/74372516

[ikuturso]

Koeajoin kerran tonnisen Fazerin, siis sen ekan nakumallisen pystyssä ajettavan. Ajattelin sen olevan tuleva pyöräni. Kun kakkosvaihteella kierrokset oli tehoalueella ja moottori toimi niin kuin se on suunniteltu toimimaan, nopeus oli yli 130 km/h.

Palautin pyörän, koska se nyt ei vaan ollut suunniteltu mihinkään järkiliikenteeseen. Jos haluaa kuunnella moottorin laulua laillisesti sillä kierrosalueella, missä sen hyötysuhde ja kaasuun vastaavuus on kohillaan, se onnistuu vain ykkösvaihteella ja moottoritiellä.

Siksi skootterin kurmoottaminen mutkatiellä oli sitäkin hauskempaa.

-i-

Eka Fazer tehtiin jo 80-luvulla ja oli 750cc 20 venttiilinen nelikko.
Suomen rajoituksilla ainoat järkipyörät on katuendurot ja niistäkin vain yksinkertaisimmat mallit.
Nyt on muotia vanhat BMW:t! http://vimeo.com/74372516

Eka Yamaha FZ 750 ei ollut pystyssä ajettava nakumalli. Sen ajan mittapuun mukaan hyvinkin kyykky, vaikka nykymittapuun mukaan aika rento. Yhdellä kaverillani oli sellainen heti sen tultua markkinoille.

Katuenduro nimi on vähän kuin citymaasturi. Kadulla ajetaan yhtä vähän enduroa, kuin cityssä maastoajoa.
Möhköenduro tai matkaenduro kuvaa enemmän ylikokoista maastopyörän näköistä laitetta, jolla voi reissussa poiketa vähän pienemmille poluille. Tosin ennen ensimmäistä matkaenduroani minulla oli kaksi katupyörää, jotka kyllä nekin kulkivat kovapohjaisia polkuja ja metsäautoteitä ongelmitta. No, kävin minä sillä Piaggio MP3:llakin rässimässä sorakuopalla, kun piti tutkia onko se lintu vai kala.

-i-

[guest3656]

Katuenduro nimi on vähän kuin citymaasturi. Kadulla ajetaan yhtä vähän enduroa, kuin cityssä maastoajoa.

Muistan nähneeni eka kerran tavallisin katurenkain varustettuja enduroita Pasiisissa jo 1980-luvulla. Ajelivat niillä hullun lailla autojen seassa. Tämä oli siis aikana ennen kuin kukaan puhui "katuenduroista".