Mistä vähemmistöjen opintomenestys Briteissä johtuu?

[Hauki]

Observer 18.3.2001:

Women from ethnic minorities hold more educational qualifications than white women. Black African women are twice as likely as white women to be qualified above A-level standard

71 per cent of 16 to 19-year-olds from ethnic minority groups were in full-time education in 1997, compared with 58 per cent of young white people

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Edelleen kiinnostava on etnisten vähemmistöjen vähäisempi huumeiden käyttö:

Young people from ethnic-minority groups are up to one-third less likely to use drugs than their white peers

Onko monikulttuurisuus siis sittenkin pimeyden keskelle pilkottava aamunkoi? Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

[Timo Hellman]

Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

Sähän et mun bongia vie!

Juttu sisältää myös tällaista dataa:

Almost one in five of the total prison population of England and Wales is from an ethnic-minority group

Unemployment among young black women is nearly four times greater than for young white women

Tuo on muuten joka tapauksessa 8 vuotta vanha tilasto.

[Frank]

Itse olen joskus toiminut sijaisopettajana melko monikulttuurisissakin kouluissa pk-seudulla. Myönnän, että muslimimaista tulevien tyttöjen opiskelumotivaatio on kova. Heidän oppimistuloksensa eivät aina ole hurjan hyviä, mutta motivaatiota löytyy. Tämä saattaa johtua ihan siitäkin, että kotimaassaan heillä ei ole moiseen edes mahdollisuutta. Viekö opiskelu sitten pitkälle, on tietysti kiinni yksilöstä itsestään - tai hänen perheestään. Vajaa vuosi sitten erään koulun kaksi ahkeraa somalityttöä (16-17 -vuotiaita) jäi yht'äkkiä tulematta tunneille. Selvisi, että tytöt olivat muuttaneet Britanniaan. Enempää tätä ei spekuloitu, mutta lienee selvää, että vaimoiksihan nuo oli kaupattu. Opiskelu taisi päättyä sitten siihen.

Maahanmuuttajanaisia tulee toki muualtakin. Aasiasta tulleiden motivaatio ja työteliäisyys kantaväestöön verrattuna tuskin yllättää ketään. Venäjällä naiset ovat yhteiskunnan tukirankana juoppojen miesten vuoksi. Suomeen päästyään heillä kyllä on motivaatiota niin opiskella kuin tehdä töitäkin. Naispuolisista mamuista onkin siis melko vähän negatiivista sanottavaa.

Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa mamuista on miehiä. Somalipojat ovat äärimmäisen motivoituneita - pelaamaan jalkapalloa. Kemian ja fysiikan tunneille heidät ehkä saa, mutta sen jälkeen onkin sitten täysi työ pitää porukka luokassa tunnin loppuun asti. Samanlaisia kokemuksia on kurdeista, eikä luokan ainoa Sri Lankasta tullut poikakaan mikään helppo tapaus ollut.

Maahanmuutosta voisi tosiaankin olla hyötyä, jos tulijat yksinkertaisesti valittaisiin sukupuolen perusteella. Arvatkaapa huvikseen, mitä mieltä viherfeministit olisivat sellaisesta.

[Vera]

Women from ethnic minorities hold more educational qualifications than white women. Black African women are twice as likely as white women to be qualified above A-level standard

71 per cent of 16 to 19-year-olds from ethnic minority groups were in full-time education in 1997, compared with 58 per cent of young white people

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Tämä ilmiö on tuttu USA:ssakin: mm. afrikkalaiset maahanmuuttajat (poislukien maahanmuuttajat eräästä Afrikan sarven maasta) opiskelevat enemmän ja saavat enemmän tutkintoja kuin natiivit.

Luulen että kyse on lähinnä siitä, että sinne otetaan paljon koulutettua työvoimaa, ja sen koulutetun työvoiman lapsetkin yleensä opiskelevat aika paljon ja hyvin.

Onko monikulttuurisuus siis sittenkin pimeyden keskelle pilkottava aamunkoi? Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

Voihan maahanmuutosta ja jopa humanitaarisesta sellaisesta olla iloa vastaanottavalle maalle, mutta ilmiselvästi ei Suomen nykyisestä humanitaarisesta maahanmuutosta, joten voidaan pitää hommaforum auki vielä jonkin aikaa.

[Tommi Korhonen]

Oho, olen yllättynyt! Positiivisesti kans. (Nyt muuten hyysärit saavat bongattua hyvän moku-artikkelin Homma^^^foorumilta! )

Tietysti jos on muuten syrjässä, työtön, niin opiskelu on silloin luonnollinen vaihtoehto. Tämä näkyy nyt myös nyky-Suomessa, kun on uutisoitu kesäopiskeluiden yleistyneen kesätöiden puutteen vuoksi.

Mutta positiivista tuossa on myös se että myös _tutkintojen_ määrä on isompi. Se on hienoa kehitystä se. Kyllä oppineisuus kuitenkin toimii syrjäytymistä vastaan, vaikka ei välttämättä kulttuuriin sidottuan aina yhtä tehokkaasti (jos nyt oletetaan että naiset jossain vaiheessa jäävät pysyvästi kotiäideiksi). Mutta jos koulutus on todellista, niin silloin se rupeaa jossain välissä näkymään myös integroitumisena ja parempana sijoittumisena yhteiskuntaan.

Hurraan tälle tulokselle vaikka noista syrjäytymisasteista (no, vaikkapa se työvoimaan kuuluminen) ei vielä itsessään annata aihetta hurrata. Katsotaan, tuo on mieluisa kehitys - olisi mieluisa myös kantiksillekin, vaikka kaikille "oppineille" ei oppineita töitä löydykään, eli pelkkä koulutus ei ole avain onneen, niin on sillä silti yhteiskunnalle merkitystä.

[Sami Aario]

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Tämä ilmiö on tuttu USA:ssakin: mm. afrikkalaiset maahanmuuttajat (poislukien maahanmuuttajat eräästä Afrikan sarven maasta) opiskelevat enemmän ja saavat enemmän tutkintoja kuin natiivit.

Luulen että kyse on lähinnä siitä, että sinne otetaan paljon koulutettua työvoimaa, ja sen koulutetun työvoiman lapsetkin yleensä opiskelevat aika paljon ja hyvin.

Tämäpä ei onnistu Suomessa koskapa kehitysmaiden riisto. Suomessa ollaan sosialismin perinteitä kunnioittaen keskitytty tasaamaan maailmanlaajuista kurjuutta, mistä syystä ketään ei saisi karkottaa ja jokaisesta raiskarimonimurhaajasta halutaan pitää kynsin hampain kiinni.

[JoKaGO]

Se on nähkääs niinkin, että maihin, joissa on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet työllistyä, menevät ne, joilla on motivaatiota muuhunkin kuin jalkapalloiluun ja alaikäisiin tyttöihin.
Kun taas sitten näihin hyysärimaihin kertyy pussinpohjalta nämä viimemainitut.

Ei uutta auringon alla!

[Whatsername]

Voi myos johtua siita, etta vertailussa on englantilainen nuoriso, joka on aika moista laiskasakkia. Mielummin istutaan tekematta mitaan ja odotetaan sossunrahoja. Toi on tosi iso ongelma taalla.

[Advancedisto]

Aika erikoista, että neekerit ja hiekkalaatikkomaasta tulevat saavat parempia tuloksia kuin lihaa syövät valkoihoiset eurooppalaiset. Luulisi, että heidän pienemmän älykkyysosamääränsä takia tulokset olisivat heikompia? Mikä meni pieleen? Miksi minun päätelmäni noiden tilastojen valossa ei pidä paikkansa.

Ainakin se on varmaa, että Yhdysvaltojen orjina tulleet neekerit eivät keskimäärin pärjää opinnoissaan, vaikka heidän tukemiseksi on jo pantu miljardeja. Ilmeisesti Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuu älykkäämpää sakkia, joka korreloi sitten opintomenestyksen kanssa. Ainakin Yhdysvaltoihin tulee älykkäitä maahanmuuttajia, kun käsittääkseni USA ei harrasta samanlaista "sotalasten" hyysäämistä kuin Suomi. Se on Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin selitys, joden todennäköisesti enemmän oikein kuin että, tilastoja on vääristelty.

Harmi vain, että tällä tiedonjyväsellä ei tee mitään, koska älykkyysosamäärällä on tendessi sukupolvien myötä siirtyä kohti keskiarvoa. Siis ei kannata rahdata edes huippuälykkäitä neekereitä Suomeen, koska sukupolvien myötä älykkyys tuppaa menemään kohti kaksinumeroista älykkyysosamäärää. Tämä aiheuttaa ongelmia yhdessä muiden biologisten erojen kanssa.

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)   Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Somalipojat ovat äärimmäisen motivoituneita - pelaamaan jalkapalloa. Kemian ja fysiikan tunneille heidät ehkä saa, mutta sen jälkeen onkin sitten täysi työ pitää porukka luokassa tunnin loppuun asti.

Minun yläasteaikoinani poikia kiinnosti enemmän jääkiekon pelaaminen kuin fysiikka tai kemia. Minutkin fysiikan ja kemian opettaja heitti tunnilta käytävälle monta kertaa. Se kyllä näkyi sitten todistuksessakin, johon tuli vain kaseja ja ysejä, kun matikassa oli useimmiten kymppi.

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)  Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

Suomessa miehet tienaavat keskimäärin 3150 euroa kuussa, naiset 2550 euroa. On aika kohtuutonta väittää, että miehillä menee naisiin verrattuna päin persettä. Lukiokoulutus on nykyään Suomessa lähes ilmaista, joten sellaisen hankkiminen ei todellakaan ole mikään meriitti. Toista se on ollut 100 vuotta takaperin, kun ylioppilaaksi päästäkseen piti omata massia.

[Veli Karimies]

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)   Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

[Kari Kinnunen]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Suomessa vain tuntuu olevan hillitön yliarvostus kaikenlaista korkeakoulutusta kohtaan. Hittolainen teknisistä kouluista ja opistoistakin piti väkisin tehdä ns. ammattikorkeakouluja.

Nyt tilanne on sitten se että teknikkoja eli niitä jotka aikoinaan sijoittautuivat kentälle työnjohtoon ei enää valmistu.

Sama juttu muuten hoitoalalla. Sairaanhoitajat (AMK) lähinnä hoitotieteilevät ja ammattikoulutasoiset entiset apuhoitajat, nykyiset perushoitajat tekevät duunit. Tämä tietysti kärjistettynä kommenttina.

Jaa, mistä tiedän? Rouva 15 vuotta apuhoitajana joten eiköhän meidän perheessä ole asiasta näkemys.

[Timo Hellman]

Voi myos johtua siita, etta vertailussa on englantilainen nuoriso, joka on aika moista laiskasakkia. Mielummin istutaan tekematta mitaan ja odotetaan sossunrahoja. Toi on tosi iso ongelma taalla.

Mikähän Old Englandia vielä pitää koossa? Siellä tuntuu mättävän suurinpiirtein kaikki safkaa myöten. Maali?

[far angst]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

[Kari Kinnunen]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

No jaa jonkun pitää ne filosofien visiot toteuttaakin. Valitettavasti oikeassa elämässä henki ei muutu aineeksi ellei joku louhi malmia, tee siitä rautaa ja terästä, hitsaa niitä rakenteiksi ne.

Korkeasti koulutetuilla ihmisillä tuntuu olevan ongelmana käsittää että se kaikki infrastruktuuri jonka he ympärillään näkevät on jonkun rakentamaa.

Sen yliopistonkin ilmastointikoneet on joku amis käynyt asentamassa paikoilleen käynnistänyt ja säätänyt toimintakuntoon, jotta arvon korkeakoulutettu voi kauko-ohjaimella säätää lukulämpötilansa mukavaksi.

Toinen asia onkin sitten keskustella asiasta onko suorittavan tason ihmisten mielipiteillä mitään merkitystä.

[Veli Karimies]

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

Oppimiseen, ei opiskeluun.

[far angst]

Oppimiseen, ei opiskeluun.

,,, Ja vain opiskelemalla voi oppia.

[Veli Karimies]

,,, Ja vain opiskelemalla voi oppia.

Väärin. Myös tekemällä sekä kokeilemalla oppii.

[far angst]

No jaa jonkun pitää ne filosofien visiot toteuttaakin. Valitettavasti oikeassa elämässä henki ei muutu aineeksi ellei joku louhi malmia, tee siitä rautaa ja terästä, hitsaa niitä rakenteiksi ne.

Korkeasti koulutetuilla ihmisillä tuntuu olevan ongelmana käsittää että se kaikki infrastruktuuri jonka he ympärillään näkevät on jonkun rakentamaa.

Sen yliopistonkin ilmastointikoneet on joku amis käynyt asentamassa paikoilleen käynnistänyt ja säätänyt toimintakuntoon, jotta arvon korkeakoulutettu voi kauko-ohjaimella säätää lukulämpötilansa mukavaksi.

Toinen asia onkin sitten keskustella asiasta onko suorittavan tason ihmisten mielipiteillä mitään merkitystä.

Ei olisi mitää infrastruktuuria, jos ei asioita olisi alusta saakka opiskeltu, sitä vain tahdoin sanoa.  En ole koskaan tavannut yhtäkään korkeasti koulutettua, joka ei ymmärtäisi, että yhteiskuntaa ja teknologiaa rakennetaan ihmisten ponnisteluilla ja vaivannäöllä.  Ei infrastruktuuri tosiaankaan ilmesty taikaseinästä.    Monen sortin tekijöitä tarvitaan ennenkuin asiat ovat realisoituneet ideoista/suunnitelmista/piirustuksista käytännön hyödykkeiksi.  Kuka ei tätä muka käsittäisi?

Tuossa sanomassasi olen näkevinäni enemmän joutavaa ja tarpeetonta alemmuudentunnetta kuin asiaa.  Viimeinen lauseesi vielä korostaa tuota luuloteltua näkemystäni.  Demokratiassa on yksi ääni jokaisella, joten jokaisen mielipide on saman arvoinen.

[far angst]

Väärin. Myös tekemällä sekä kokeilemalla oppii.

Hyviä esimerkkejä opiskelun käytännön läheisistä sovellutuksista.  Ei opiskelu ole pelkkää teoriaa.  Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

[Veli Karimies]

Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

Eikä ole. Opiskeleminen on sitä kun luetaan koulussa kirjoja.

[Kari Kinnunen]

Tuossa sanomassasi olen näkevinäni enemmän joutavaa ja tarpeetonta alemmuudentunnetta kuin asiaa.  Viimeinen lauseesi vielä korostaa tuota luuloteltua näkemystäni.  Demokratiassa on yksi ääni jokaisella, joten jokaisen mielipide on saman arvoinen.

Voipi olla näin. Kuitenkin yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa varmasti enemmän korkeakoulutetun tutkijan mielipide kuin P-aukisen rekkakuskin mielipide.

Elikkäs edes demokratiassa emme ole saman arvoisia. Teoreetikon mielipiteellä on enemmän arvoa kuin käytännön toteuttajalla.

Tämä ilmenee minunkin hommissa. Kuorma-autolla ajokieltoja lätkitään juurikin sinne minne tavaraa pitäisi toimittaa.
Lastauslaitureita suunnitellaan arkkitehdin visioiden perusteella, ei sen mukaan miten ne olisivat käyttökelpoisia.

Esimerkkejä insinöörin/arkkitehdin suunnittelemista asioista, jotka eivät käytännössä toimi löytyy paljon.

[far angst]

Voipi olla näin. Kuitenkin yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa varmasti enemmän korkeakoulutetun tutkijan mielipide kuin P-aukisen rekkakuskin mielipide.

Elikkäs edes demokratiassa emme ole saman arvoisia. Teoreetikon mielipiteellä on enemmän arvoa kuin käytännön toteuttajalla.

Tämä ilmenee minunkin hommissa. Kuorma-autolla ajokieltoja lätkitään juurikin sinne minne tavaraa pitäisi toimittaa.
Lastauslaitureita suunnitellaan arkkitehdin visioiden perusteella, ei sen mukaan miten ne olisivat käyttökelpoisia.

Esimerkkejä insinöörin/arkkitehdin suunnittelemista asioista, jotka eivät käytännössä toimi löytyy paljon.

Jos haluan saada aikaan tehokkaan kuljetusjärjestelmän, kysyn niiltä, jotka osaavat sen käytännössä.  Sieltä kaikki kokemusperäinen tieto tulee.  Jos haluan suunnitella toimivan omakotitalon, kysyn kauan saneeraus- ja korjaustyössä olleilta kirvesmiehiltä, rakennusmestareilta, putki-, sähkö- ja ilmastointijulleilta sekä tietenkin ainakin kolmelta perheenäidiltä, joilla on lemmikkieläimiä, ovat hoitaneet sairaita vanhuksia kotioloissa ja muutenkin ovat kokeneita tolkun ihmisiä.  Arkkitehdin en anna mitenkään vaikuttaa näin tärkeään asiaan, enkä kenenkään muunkaan, jolla ei ole käytännön omakohtaista kokemusta juuri näistä asioista.

Jos taas haluan tietää muita asioita, kysyn juuri niitä muita asioita tuntevilta käytännön asiantuntijoilta.  Teoriasta kysyn teorian tuntevilta.

Niin kauan kuin ihminen leivän syö ja siitä tulee sitä ihtiään, ei ole eno setäänsä parempi.  Mutta jos joku onnistuisi leivästä tekemään öpötin sijasta esmes vaikkapa hopeaketjua, olisi sellainen ihmeotus minusta muita suuremmassa arvossa juuri tuon, ja vain tuon, asian suhteen. 

Juuri mitään painoa en anna ns. yleiselle mielipiteelle ja sitä mukaa yleisille sosiaalisille luokitteluille.  Asiantuntemus on tapauskohtaista eikä ole mitään yleispäteviä parempia asiantuntemuksia sitten ollenkaan.  Ja vielä erikseen:  minusta arkkitehdillä ei ole yhtään mitään pätevyyttä, ei sitten juurikaan yhtään mitään. 

[Vera]

Ainakin se on varmaa, että Yhdysvaltojen orjina tulleet neekerit eivät keskimäärin pärjää opinnoissaan, vaikka heidän tukemiseksi on jo pantu miljardeja. Ilmeisesti Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuu älykkäämpää sakkia, joka korreloi sitten opintomenestyksen kanssa. Ainakin Yhdysvaltoihin tulee älykkäitä maahanmuuttajia, kun käsittääkseni USA ei harrasta samanlaista "sotalasten" hyysäämistä kuin Suomi. Se on Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin selitys, joden todennäköisesti enemmän oikein kuin että, tilastoja on vääristelty.

Otetaanhan sinne aika paljon pakolaisia, mutta pakolaiskiintiö on maanosakohtainen, joten ne eivät suinkaan kaikki tulleet Afrikasta, eikä niitä ole tapana hyysätä sen jälkeen kuin ovat tulleet, eikä myöskään ole tapana kannustaa sitä että nimenomaan alaikäiset tulisisvat.

Mutta joo, luulen että olet oikeassa ja suurin syy afrikkalaisten menestykselle siellä on se että suurin osa tulleista on joitain koulutettuja ammattilaisia.

[Kari Kinnunen]

Juuri mitään painoa en anna ns. yleiselle mielipiteelle ja sitä mukaa yleisille sosiaalisille luokitteluille.  Asiantuntemus on tapauskohtaista eikä ole mitään yleispäteviä parempia asiantuntemuksia sitten ollenkaan.  Ja vielä erikseen:  minusta arkkitehdillä ei ole yhtään mitään pätevyyttä, ei sitten juurikaan yhtään mitään. 

No ei me sitten niin erimielisiä olla. Huvittaa vain erään logistiikka-alan rakennuksen suunnittelu. Arkkitehtinä oli britti joka ei lastauslaitureita suunnitellessaan huomioinut että meillä suomessa on oikean puoleinen liikenne jolloin kuljettaja istuu ajoneuvon vasemmalla laidalla. Britit taasen ajavat vasenta kaistaa ja kuljettaja istuu oikealla jakkaralla.


Lopputulos oli sellainen että laiturit suunniteltiin siten että yhdistelmät pitää peruuttaa laturiin apukusin peiliä  seuraamalla. Mukavampaa olisi tunkea yhdistelmä (25,25 metriä) laituriin kattelemalla asioita oman puolen peilistä.

Noh, tärkeintähän on että oli komiat avajaiset.

[Leikkimielinen pihapeli]

Sama juttu muuten hoitoalalla. Sairaanhoitajat (AMK) lähinnä hoitotieteilevät ja ammattikoulutasoiset entiset apuhoitajat, nykyiset perushoitajat tekevät duunit. Tämä tietysti kärjistettynä kommenttina.

Jaa, mistä tiedän? Rouva 15 vuotta apuhoitajana joten eiköhän meidän perheessä ole asiasta näkemys.

Herää kysymys, että miksi vaimosi ei opiskellut sairaanhoitajaksi, jos siinä duunissa saa paremman palkan paljon pienemmällä työmäärällä?

[Leikkimielinen pihapeli]

perheellisenä mun täytyy nyt todeta että toi opiskeleminen tietää pirusti makaroonilootaa ja kaurapuuroo. itte meinaan ottaa sen riskin että lukasen vielä itteni lähihoitajaks mutta ymmärrän hyvin ihmisiä jotka menee töihin heti kun vaan pääsee. sillon saa mukulat oikeeta ruokaa.

Ammattikouluun kai yleensä mennään 15-16-vuotiaana. Silloin on aika harvalla lapsia.

[Kari Kinnunen]

Herää kysymys, että miksi vaimosi ei opiskellut sairaanhoitajaksi, jos siinä duunissa saa paremman palkan paljon pienemmällä työmäärällä?

Koska häntä ei tieteilyt huvita.

Nykyään hän ajaa taksia ja pitää työstään. Hänellä on myöskin suoritettuina liikennelupa kurssit sekä tavara- että henkilöliikenteeseen.

Ei onnistu ihan tyhjän puhujilta. Pelkkä ammattiajolupa vaatii hiukan perehtymistä alaan. Puhumattakaan liikenneluvista.

[Leikkimielinen pihapeli]

Nykyään hän ajaa taksia ja pitää työstään.

Mun on äärimmäisen vaikea kuvitella ihmistä, joka pitäisi taksikuskin työstä. Omassa tuttavapiirissäni kaikki hanttihommia tekevät (minä mukaanlukien) vihaavat omaa duuniaan. Mistä siinä taksikuskin duunissa saa kiksejä?

[Kari Kinnunen]

Mun on äärimmäisen vaikea kuvitella ihmistä, joka pitäisi taksikuskin työstä. Omassa tuttavapiirissäni kaikki hanttihommia tekevät (minä mukaanlukien) vihaavat omaa duuniaan. Mistä siinä taksikuskin duunissa saa kiksejä?

Hanttihommia? Hommaappa itsellesi henkilöauton ammattiajolupa.

No joo, ei siinä mitään saahan rekkakuskin, taksikuskin, bussikuskin duuneja pitää hanttihommina jos haluaa. Ei siinä.

Vaimoni pitää työstään. Asiakaspalvelua ja autoilua. Minua ja vaimoani yhdistää rakkaus noihin kumipyöräisiin ystäviimme.

Asiaa on vaikea selittää ihmiselle jonka mielestä autonkuljettajan duuni on hanttihommaa. Hanttihommaapa vaikka E-luokan lisenssi ja tule sitten puhumaan. Taikka touhua itsellesi ammattiajolupa ja tule sitten kertomaan kuinka hanttihommaa kuskien duuni on.