Mistä vähemmistöjen opintomenestys Briteissä johtuu?

[Hauki]

Observer 18.3.2001:

Women from ethnic minorities hold more educational qualifications than white women. Black African women are twice as likely as white women to be qualified above A-level standard

71 per cent of 16 to 19-year-olds from ethnic minority groups were in full-time education in 1997, compared with 58 per cent of young white people

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Edelleen kiinnostava on etnisten vähemmistöjen vähäisempi huumeiden käyttö:

Young people from ethnic-minority groups are up to one-third less likely to use drugs than their white peers

Onko monikulttuurisuus siis sittenkin pimeyden keskelle pilkottava aamunkoi? Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

[Timo Hellman]

Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

Sähän et mun bongia vie!

Juttu sisältää myös tällaista dataa:

Almost one in five of the total prison population of England and Wales is from an ethnic-minority group

Unemployment among young black women is nearly four times greater than for young white women

Tuo on muuten joka tapauksessa 8 vuotta vanha tilasto.

[Frank]

Itse olen joskus toiminut sijaisopettajana melko monikulttuurisissakin kouluissa pk-seudulla. Myönnän, että muslimimaista tulevien tyttöjen opiskelumotivaatio on kova. Heidän oppimistuloksensa eivät aina ole hurjan hyviä, mutta motivaatiota löytyy. Tämä saattaa johtua ihan siitäkin, että kotimaassaan heillä ei ole moiseen edes mahdollisuutta. Viekö opiskelu sitten pitkälle, on tietysti kiinni yksilöstä itsestään - tai hänen perheestään. Vajaa vuosi sitten erään koulun kaksi ahkeraa somalityttöä (16-17 -vuotiaita) jäi yht'äkkiä tulematta tunneille. Selvisi, että tytöt olivat muuttaneet Britanniaan. Enempää tätä ei spekuloitu, mutta lienee selvää, että vaimoiksihan nuo oli kaupattu. Opiskelu taisi päättyä sitten siihen.

Maahanmuuttajanaisia tulee toki muualtakin. Aasiasta tulleiden motivaatio ja työteliäisyys kantaväestöön verrattuna tuskin yllättää ketään. Venäjällä naiset ovat yhteiskunnan tukirankana juoppojen miesten vuoksi. Suomeen päästyään heillä kyllä on motivaatiota niin opiskella kuin tehdä töitäkin. Naispuolisista mamuista onkin siis melko vähän negatiivista sanottavaa.

Ongelmana kuitenkin on, että suurin osa mamuista on miehiä. Somalipojat ovat äärimmäisen motivoituneita - pelaamaan jalkapalloa. Kemian ja fysiikan tunneille heidät ehkä saa, mutta sen jälkeen onkin sitten täysi työ pitää porukka luokassa tunnin loppuun asti. Samanlaisia kokemuksia on kurdeista, eikä luokan ainoa Sri Lankasta tullut poikakaan mikään helppo tapaus ollut.

Maahanmuutosta voisi tosiaankin olla hyötyä, jos tulijat yksinkertaisesti valittaisiin sukupuolen perusteella. Arvatkaapa huvikseen, mitä mieltä viherfeministit olisivat sellaisesta.

[Vera]

Women from ethnic minorities hold more educational qualifications than white women. Black African women are twice as likely as white women to be qualified above A-level standard

71 per cent of 16 to 19-year-olds from ethnic minority groups were in full-time education in 1997, compared with 58 per cent of young white people

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Tämä ilmiö on tuttu USA:ssakin: mm. afrikkalaiset maahanmuuttajat (poislukien maahanmuuttajat eräästä Afrikan sarven maasta) opiskelevat enemmän ja saavat enemmän tutkintoja kuin natiivit.

Luulen että kyse on lähinnä siitä, että sinne otetaan paljon koulutettua työvoimaa, ja sen koulutetun työvoiman lapsetkin yleensä opiskelevat aika paljon ja hyvin.

Onko monikulttuurisuus siis sittenkin pimeyden keskelle pilkottava aamunkoi? Pitäisikö hommaforum sulkea Suomen monikultturisoimisen ja näin huumeiden käytön vähenemisen varmistamiseksi?

Voihan maahanmuutosta ja jopa humanitaarisesta sellaisesta olla iloa vastaanottavalle maalle, mutta ilmiselvästi ei Suomen nykyisestä humanitaarisesta maahanmuutosta, joten voidaan pitää hommaforum auki vielä jonkin aikaa.

[Tommi Korhonen]

Oho, olen yllättynyt! Positiivisesti kans. (Nyt muuten hyysärit saavat bongattua hyvän moku-artikkelin Homma^^^foorumilta! )

Tietysti jos on muuten syrjässä, työtön, niin opiskelu on silloin luonnollinen vaihtoehto. Tämä näkyy nyt myös nyky-Suomessa, kun on uutisoitu kesäopiskeluiden yleistyneen kesätöiden puutteen vuoksi.

Mutta positiivista tuossa on myös se että myös _tutkintojen_ määrä on isompi. Se on hienoa kehitystä se. Kyllä oppineisuus kuitenkin toimii syrjäytymistä vastaan, vaikka ei välttämättä kulttuuriin sidottuan aina yhtä tehokkaasti (jos nyt oletetaan että naiset jossain vaiheessa jäävät pysyvästi kotiäideiksi). Mutta jos koulutus on todellista, niin silloin se rupeaa jossain välissä näkymään myös integroitumisena ja parempana sijoittumisena yhteiskuntaan.

Hurraan tälle tulokselle vaikka noista syrjäytymisasteista (no, vaikkapa se työvoimaan kuuluminen) ei vielä itsessään annata aihetta hurrata. Katsotaan, tuo on mieluisa kehitys - olisi mieluisa myös kantiksillekin, vaikka kaikille "oppineille" ei oppineita töitä löydykään, eli pelkkä koulutus ei ole avain onneen, niin on sillä silti yhteiskunnalle merkitystä.

[Sami Aario]

Yllättäviä tietoja, kaiken järjen mukaan mm. Intiasta ja Afrikan entisistä siirtomaista on suuntautunut koulutus- ja työvoimasiirtolaisuutta Britanniaan, ja ovat ainakin opinnoissaan keskimäärin menestyneet.

Tämä ilmiö on tuttu USA:ssakin: mm. afrikkalaiset maahanmuuttajat (poislukien maahanmuuttajat eräästä Afrikan sarven maasta) opiskelevat enemmän ja saavat enemmän tutkintoja kuin natiivit.

Luulen että kyse on lähinnä siitä, että sinne otetaan paljon koulutettua työvoimaa, ja sen koulutetun työvoiman lapsetkin yleensä opiskelevat aika paljon ja hyvin.

Tämäpä ei onnistu Suomessa koskapa kehitysmaiden riisto. Suomessa ollaan sosialismin perinteitä kunnioittaen keskitytty tasaamaan maailmanlaajuista kurjuutta, mistä syystä ketään ei saisi karkottaa ja jokaisesta raiskarimonimurhaajasta halutaan pitää kynsin hampain kiinni.

[JoKaGO]

Se on nähkääs niinkin, että maihin, joissa on tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet työllistyä, menevät ne, joilla on motivaatiota muuhunkin kuin jalkapalloiluun ja alaikäisiin tyttöihin.
Kun taas sitten näihin hyysärimaihin kertyy pussinpohjalta nämä viimemainitut.

Ei uutta auringon alla!

[Whatsername]

Voi myos johtua siita, etta vertailussa on englantilainen nuoriso, joka on aika moista laiskasakkia. Mielummin istutaan tekematta mitaan ja odotetaan sossunrahoja. Toi on tosi iso ongelma taalla.

[Advancedisto]

Aika erikoista, että neekerit ja hiekkalaatikkomaasta tulevat saavat parempia tuloksia kuin lihaa syövät valkoihoiset eurooppalaiset. Luulisi, että heidän pienemmän älykkyysosamääränsä takia tulokset olisivat heikompia? Mikä meni pieleen? Miksi minun päätelmäni noiden tilastojen valossa ei pidä paikkansa.

Ainakin se on varmaa, että Yhdysvaltojen orjina tulleet neekerit eivät keskimäärin pärjää opinnoissaan, vaikka heidän tukemiseksi on jo pantu miljardeja. Ilmeisesti Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuu älykkäämpää sakkia, joka korreloi sitten opintomenestyksen kanssa. Ainakin Yhdysvaltoihin tulee älykkäitä maahanmuuttajia, kun käsittääkseni USA ei harrasta samanlaista "sotalasten" hyysäämistä kuin Suomi. Se on Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin selitys, joden todennäköisesti enemmän oikein kuin että, tilastoja on vääristelty.

Harmi vain, että tällä tiedonjyväsellä ei tee mitään, koska älykkyysosamäärällä on tendessi sukupolvien myötä siirtyä kohti keskiarvoa. Siis ei kannata rahdata edes huippuälykkäitä neekereitä Suomeen, koska sukupolvien myötä älykkyys tuppaa menemään kohti kaksinumeroista älykkyysosamäärää. Tämä aiheuttaa ongelmia yhdessä muiden biologisten erojen kanssa.

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)   Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Somalipojat ovat äärimmäisen motivoituneita - pelaamaan jalkapalloa. Kemian ja fysiikan tunneille heidät ehkä saa, mutta sen jälkeen onkin sitten täysi työ pitää porukka luokassa tunnin loppuun asti.

Minun yläasteaikoinani poikia kiinnosti enemmän jääkiekon pelaaminen kuin fysiikka tai kemia. Minutkin fysiikan ja kemian opettaja heitti tunnilta käytävälle monta kertaa. Se kyllä näkyi sitten todistuksessakin, johon tuli vain kaseja ja ysejä, kun matikassa oli useimmiten kymppi.

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)  Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

Suomessa miehet tienaavat keskimäärin 3150 euroa kuussa, naiset 2550 euroa. On aika kohtuutonta väittää, että miehillä menee naisiin verrattuna päin persettä. Lukiokoulutus on nykyään Suomessa lähes ilmaista, joten sellaisen hankkiminen ei todellakaan ole mikään meriitti. Toista se on ollut 100 vuotta takaperin, kun ylioppilaaksi päästäkseen piti omata massia.

[Veli Karimies]

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)   Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

[Kari Kinnunen]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Suomessa vain tuntuu olevan hillitön yliarvostus kaikenlaista korkeakoulutusta kohtaan. Hittolainen teknisistä kouluista ja opistoistakin piti väkisin tehdä ns. ammattikorkeakouluja.

Nyt tilanne on sitten se että teknikkoja eli niitä jotka aikoinaan sijoittautuivat kentälle työnjohtoon ei enää valmistu.

Sama juttu muuten hoitoalalla. Sairaanhoitajat (AMK) lähinnä hoitotieteilevät ja ammattikoulutasoiset entiset apuhoitajat, nykyiset perushoitajat tekevät duunit. Tämä tietysti kärjistettynä kommenttina.

Jaa, mistä tiedän? Rouva 15 vuotta apuhoitajana joten eiköhän meidän perheessä ole asiasta näkemys.

[Timo Hellman]

Voi myos johtua siita, etta vertailussa on englantilainen nuoriso, joka on aika moista laiskasakkia. Mielummin istutaan tekematta mitaan ja odotetaan sossunrahoja. Toi on tosi iso ongelma taalla.

Mikähän Old Englandia vielä pitää koossa? Siellä tuntuu mättävän suurinpiirtein kaikki safkaa myöten. Maali?

[far angst]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

[Kari Kinnunen]

Ei sitä Suomea opiskelemalla ole rakennettu. Laiskaahan se on juuri kouluttautua kun verrataan oikeaan työntekoon.

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

No jaa jonkun pitää ne filosofien visiot toteuttaakin. Valitettavasti oikeassa elämässä henki ei muutu aineeksi ellei joku louhi malmia, tee siitä rautaa ja terästä, hitsaa niitä rakenteiksi ne.

Korkeasti koulutetuilla ihmisillä tuntuu olevan ongelmana käsittää että se kaikki infrastruktuuri jonka he ympärillään näkevät on jonkun rakentamaa.

Sen yliopistonkin ilmastointikoneet on joku amis käynyt asentamassa paikoilleen käynnistänyt ja säätänyt toimintakuntoon, jotta arvon korkeakoulutettu voi kauko-ohjaimella säätää lukulämpötilansa mukavaksi.

Toinen asia onkin sitten keskustella asiasta onko suorittavan tason ihmisten mielipiteillä mitään merkitystä.

[Veli Karimies]

Kaikki kehitys, tieteellinen ja yhteiskunnallinen, on alussa filosofiaa ja lopussa taidetta.  Kaikki kehitys perustuu oppimiselle.  Ihan kaikki.  Ja vain opiskelemalla voi oppia.

Oppimiseen, ei opiskeluun.

[far angst]

Oppimiseen, ei opiskeluun.

,,, Ja vain opiskelemalla voi oppia.

[Veli Karimies]

,,, Ja vain opiskelemalla voi oppia.

Väärin. Myös tekemällä sekä kokeilemalla oppii.

[far angst]

No jaa jonkun pitää ne filosofien visiot toteuttaakin. Valitettavasti oikeassa elämässä henki ei muutu aineeksi ellei joku louhi malmia, tee siitä rautaa ja terästä, hitsaa niitä rakenteiksi ne.

Korkeasti koulutetuilla ihmisillä tuntuu olevan ongelmana käsittää että se kaikki infrastruktuuri jonka he ympärillään näkevät on jonkun rakentamaa.

Sen yliopistonkin ilmastointikoneet on joku amis käynyt asentamassa paikoilleen käynnistänyt ja säätänyt toimintakuntoon, jotta arvon korkeakoulutettu voi kauko-ohjaimella säätää lukulämpötilansa mukavaksi.

Toinen asia onkin sitten keskustella asiasta onko suorittavan tason ihmisten mielipiteillä mitään merkitystä.

Ei olisi mitää infrastruktuuria, jos ei asioita olisi alusta saakka opiskeltu, sitä vain tahdoin sanoa.  En ole koskaan tavannut yhtäkään korkeasti koulutettua, joka ei ymmärtäisi, että yhteiskuntaa ja teknologiaa rakennetaan ihmisten ponnisteluilla ja vaivannäöllä.  Ei infrastruktuuri tosiaankaan ilmesty taikaseinästä.    Monen sortin tekijöitä tarvitaan ennenkuin asiat ovat realisoituneet ideoista/suunnitelmista/piirustuksista käytännön hyödykkeiksi.  Kuka ei tätä muka käsittäisi?

Tuossa sanomassasi olen näkevinäni enemmän joutavaa ja tarpeetonta alemmuudentunnetta kuin asiaa.  Viimeinen lauseesi vielä korostaa tuota luuloteltua näkemystäni.  Demokratiassa on yksi ääni jokaisella, joten jokaisen mielipide on saman arvoinen.

[far angst]

Väärin. Myös tekemällä sekä kokeilemalla oppii.

Hyviä esimerkkejä opiskelun käytännön läheisistä sovellutuksista.  Ei opiskelu ole pelkkää teoriaa.  Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

[Veli Karimies]

Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

Eikä ole. Opiskeleminen on sitä kun luetaan koulussa kirjoja.

[Kari Kinnunen]

Tuossa sanomassasi olen näkevinäni enemmän joutavaa ja tarpeetonta alemmuudentunnetta kuin asiaa.  Viimeinen lauseesi vielä korostaa tuota luuloteltua näkemystäni.  Demokratiassa on yksi ääni jokaisella, joten jokaisen mielipide on saman arvoinen.

Voipi olla näin. Kuitenkin yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa varmasti enemmän korkeakoulutetun tutkijan mielipide kuin P-aukisen rekkakuskin mielipide.

Elikkäs edes demokratiassa emme ole saman arvoisia. Teoreetikon mielipiteellä on enemmän arvoa kuin käytännön toteuttajalla.

Tämä ilmenee minunkin hommissa. Kuorma-autolla ajokieltoja lätkitään juurikin sinne minne tavaraa pitäisi toimittaa.
Lastauslaitureita suunnitellaan arkkitehdin visioiden perusteella, ei sen mukaan miten ne olisivat käyttökelpoisia.

Esimerkkejä insinöörin/arkkitehdin suunnittelemista asioista, jotka eivät käytännössä toimi löytyy paljon.

[far angst]

Voipi olla näin. Kuitenkin yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta äänestyskäyttäytymiseen vaikuttaa varmasti enemmän korkeakoulutetun tutkijan mielipide kuin P-aukisen rekkakuskin mielipide.

Elikkäs edes demokratiassa emme ole saman arvoisia. Teoreetikon mielipiteellä on enemmän arvoa kuin käytännön toteuttajalla.

Tämä ilmenee minunkin hommissa. Kuorma-autolla ajokieltoja lätkitään juurikin sinne minne tavaraa pitäisi toimittaa.
Lastauslaitureita suunnitellaan arkkitehdin visioiden perusteella, ei sen mukaan miten ne olisivat käyttökelpoisia.

Esimerkkejä insinöörin/arkkitehdin suunnittelemista asioista, jotka eivät käytännössä toimi löytyy paljon.

Jos haluan saada aikaan tehokkaan kuljetusjärjestelmän, kysyn niiltä, jotka osaavat sen käytännössä.  Sieltä kaikki kokemusperäinen tieto tulee.  Jos haluan suunnitella toimivan omakotitalon, kysyn kauan saneeraus- ja korjaustyössä olleilta kirvesmiehiltä, rakennusmestareilta, putki-, sähkö- ja ilmastointijulleilta sekä tietenkin ainakin kolmelta perheenäidiltä, joilla on lemmikkieläimiä, ovat hoitaneet sairaita vanhuksia kotioloissa ja muutenkin ovat kokeneita tolkun ihmisiä.  Arkkitehdin en anna mitenkään vaikuttaa näin tärkeään asiaan, enkä kenenkään muunkaan, jolla ei ole käytännön omakohtaista kokemusta juuri näistä asioista.

Jos taas haluan tietää muita asioita, kysyn juuri niitä muita asioita tuntevilta käytännön asiantuntijoilta.  Teoriasta kysyn teorian tuntevilta.

Niin kauan kuin ihminen leivän syö ja siitä tulee sitä ihtiään, ei ole eno setäänsä parempi.  Mutta jos joku onnistuisi leivästä tekemään öpötin sijasta esmes vaikkapa hopeaketjua, olisi sellainen ihmeotus minusta muita suuremmassa arvossa juuri tuon, ja vain tuon, asian suhteen. 

Juuri mitään painoa en anna ns. yleiselle mielipiteelle ja sitä mukaa yleisille sosiaalisille luokitteluille.  Asiantuntemus on tapauskohtaista eikä ole mitään yleispäteviä parempia asiantuntemuksia sitten ollenkaan.  Ja vielä erikseen:  minusta arkkitehdillä ei ole yhtään mitään pätevyyttä, ei sitten juurikaan yhtään mitään. 

[Vera]

Ainakin se on varmaa, että Yhdysvaltojen orjina tulleet neekerit eivät keskimäärin pärjää opinnoissaan, vaikka heidän tukemiseksi on jo pantu miljardeja. Ilmeisesti Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuu älykkäämpää sakkia, joka korreloi sitten opintomenestyksen kanssa. Ainakin Yhdysvaltoihin tulee älykkäitä maahanmuuttajia, kun käsittääkseni USA ei harrasta samanlaista "sotalasten" hyysäämistä kuin Suomi. Se on Occamin partaveitsen mukaan yksinkertaisin selitys, joden todennäköisesti enemmän oikein kuin että, tilastoja on vääristelty.

Otetaanhan sinne aika paljon pakolaisia, mutta pakolaiskiintiö on maanosakohtainen, joten ne eivät suinkaan kaikki tulleet Afrikasta, eikä niitä ole tapana hyysätä sen jälkeen kuin ovat tulleet, eikä myöskään ole tapana kannustaa sitä että nimenomaan alaikäiset tulisisvat.

Mutta joo, luulen että olet oikeassa ja suurin syy afrikkalaisten menestykselle siellä on se että suurin osa tulleista on joitain koulutettuja ammattilaisia.

[Kari Kinnunen]

Juuri mitään painoa en anna ns. yleiselle mielipiteelle ja sitä mukaa yleisille sosiaalisille luokitteluille.  Asiantuntemus on tapauskohtaista eikä ole mitään yleispäteviä parempia asiantuntemuksia sitten ollenkaan.  Ja vielä erikseen:  minusta arkkitehdillä ei ole yhtään mitään pätevyyttä, ei sitten juurikaan yhtään mitään. 

No ei me sitten niin erimielisiä olla. Huvittaa vain erään logistiikka-alan rakennuksen suunnittelu. Arkkitehtinä oli britti joka ei lastauslaitureita suunnitellessaan huomioinut että meillä suomessa on oikean puoleinen liikenne jolloin kuljettaja istuu ajoneuvon vasemmalla laidalla. Britit taasen ajavat vasenta kaistaa ja kuljettaja istuu oikealla jakkaralla.


Lopputulos oli sellainen että laiturit suunniteltiin siten että yhdistelmät pitää peruuttaa laturiin apukusin peiliä  seuraamalla. Mukavampaa olisi tunkea yhdistelmä (25,25 metriä) laituriin kattelemalla asioita oman puolen peilistä.

Noh, tärkeintähän on että oli komiat avajaiset.

[Leikkimielinen pihapeli]

Sama juttu muuten hoitoalalla. Sairaanhoitajat (AMK) lähinnä hoitotieteilevät ja ammattikoulutasoiset entiset apuhoitajat, nykyiset perushoitajat tekevät duunit. Tämä tietysti kärjistettynä kommenttina.

Jaa, mistä tiedän? Rouva 15 vuotta apuhoitajana joten eiköhän meidän perheessä ole asiasta näkemys.

Herää kysymys, että miksi vaimosi ei opiskellut sairaanhoitajaksi, jos siinä duunissa saa paremman palkan paljon pienemmällä työmäärällä?

[Leikkimielinen pihapeli]

perheellisenä mun täytyy nyt todeta että toi opiskeleminen tietää pirusti makaroonilootaa ja kaurapuuroo. itte meinaan ottaa sen riskin että lukasen vielä itteni lähihoitajaks mutta ymmärrän hyvin ihmisiä jotka menee töihin heti kun vaan pääsee. sillon saa mukulat oikeeta ruokaa.

Ammattikouluun kai yleensä mennään 15-16-vuotiaana. Silloin on aika harvalla lapsia.

[Kari Kinnunen]

Herää kysymys, että miksi vaimosi ei opiskellut sairaanhoitajaksi, jos siinä duunissa saa paremman palkan paljon pienemmällä työmäärällä?

Koska häntä ei tieteilyt huvita.

Nykyään hän ajaa taksia ja pitää työstään. Hänellä on myöskin suoritettuina liikennelupa kurssit sekä tavara- että henkilöliikenteeseen.

Ei onnistu ihan tyhjän puhujilta. Pelkkä ammattiajolupa vaatii hiukan perehtymistä alaan. Puhumattakaan liikenneluvista.

[Leikkimielinen pihapeli]

Nykyään hän ajaa taksia ja pitää työstään.

Mun on äärimmäisen vaikea kuvitella ihmistä, joka pitäisi taksikuskin työstä. Omassa tuttavapiirissäni kaikki hanttihommia tekevät (minä mukaanlukien) vihaavat omaa duuniaan. Mistä siinä taksikuskin duunissa saa kiksejä?

[Kari Kinnunen]

Mun on äärimmäisen vaikea kuvitella ihmistä, joka pitäisi taksikuskin työstä. Omassa tuttavapiirissäni kaikki hanttihommia tekevät (minä mukaanlukien) vihaavat omaa duuniaan. Mistä siinä taksikuskin duunissa saa kiksejä?

Hanttihommia? Hommaappa itsellesi henkilöauton ammattiajolupa.

No joo, ei siinä mitään saahan rekkakuskin, taksikuskin, bussikuskin duuneja pitää hanttihommina jos haluaa. Ei siinä.

Vaimoni pitää työstään. Asiakaspalvelua ja autoilua. Minua ja vaimoani yhdistää rakkaus noihin kumipyöräisiin ystäviimme.

Asiaa on vaikea selittää ihmiselle jonka mielestä autonkuljettajan duuni on hanttihommaa. Hanttihommaapa vaikka E-luokan lisenssi ja tule sitten puhumaan. Taikka touhua itsellesi ammattiajolupa ja tule sitten kertomaan kuinka hanttihommaa kuskien duuni on.

[Leikkimielinen pihapeli]

Asiaa on vaikea selittää ihmiselle jonka mielestä autonkuljettajan duuni on hanttihommaa. Hanttihommaapa vaikka E-luokan lisenssi ja tule sitten puhumaan. Taikka touhua itsellesi ammattiajolupa ja tule sitten kertomaan kuinka hanttihommaa kuskien duuni on.

Rekkakuskiksi minusta ei olisi, sillä henkilöautonkin näpeissä pitämisessä on täysi työ. Rekkakuskin ammatin houkuttelevuudesta kertoo minulle kuitenkin kaiken oleellisen se, kun katsoo heidän ruokavalioitaan ja mahojaan. Se on aika karua nähtävää.

[Kari Kinnunen]

Rekkakuskiksi minusta ei olisi, sillä henkilöautonkin näpeissä pitämisessä on täysi työ. Rekkakuskin ammatin houkuttelevuudesta kertoo minulle kuitenkin kaiken oleellisen se, kun katsoo heidän ruokavalioitaan ja mahojaan. Se on aika karua nähtävää.

Minä olen aikoinaan vaihtanut kottaraisen pönttöön tuijottelun tuulilasin läpi tuijotteluun. Rekkakuskit on... niin rekkakuskeja. Itse olen ylpeä voidessani sanoa että olen rekkakuski.

Tosin pian on edessäni koe ja jos sen läpäisen olen myös taksikuski, kuten vaimoni. Kiitoksia että arvostat ammattikuntaamme.

[Leikkimielinen pihapeli]

Itse olen ylpeä voidessani sanoa että olen rekkakuski.

Minulta tuo ei onnistuisi, sillä ko. ammatista saisin kuunnella kavereilta vittuilua ihan yhtä paljon kuin nykyisestä duunistani, ja päälle tulisi vielä ne samat saarnat, että "eikö susta tunnu siltä, että sun aivot menee hukkaan?"

Tosin pian on edessäni koe ja jos sen läpäisen olen myös taksikuski, kuten vaimoni. Kiitoksia että arvostat ammattikuntaamme.

No nämä ammattien arvostukset eivät noin keskimäärin ole mitään minun henkilökohtaisia mielipiteitäni, vaan aika yleislänsimaisia juttuja.

[Suurkirjoitus]

Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

Eikä ole. Opiskeleminen on sitä kun luetaan koulussa kirjoja.

Tuossa on minun nähdäkseni se harhakäsitys, että yliopisto-opiskelu olisi vain kirjojen ulkolukua. Voin tietysti itse puhua vain matematiikan (ja jossainmäärin tietojenkäsittelyn) opiskelusta, mutta kuitenkin... Kun luin matematiikan yliopistokurssin monistetta, en ulkolukenut sitä, vaan "märehdin" mielessäni siinä kuvattuja (minulle) uusia matemaattisia käsitteitä, matemaattisia rakenteita ja niitä koskevia todistuksia. Eräällä tavalla aivoni hahmottivat kuvatusta rakenteesta mallin, ja tämä hahmottaminen tapahtui eräänlaisen yritys/erehdys-oppimisprosessin kautta. Vähitellen opin näkemään asioiden välillä juuri oikeanlaiset yhteydet, kun aivoni kokeilivat uusia yhteyksiä ja hylkäsivät ne "yhteyskokeilut", jotka eivät käyneet yksiin monisteessa annetun kuvan kanssa.

Parhaiten esimerkiksi tämä konkretisoituu siinä, kun opin jonkin tietyn todistuksen ulkoa. Tämä oppiminen ei perustunut puhtaaseen ulkolukuun niin, että olisin opetellut monisteessa esitetetyn todistuksen rivi riviltä, vaan opin näkemään todistuksen oleelliset ideat, jolloin niiden muistamisen kautta ne pystyi "avaamaan" täydelliseksi täsmälliseksi todistukseksi.

Tietysti matematiikka on paljolti eri asia kuin jokin humanistipuoli, mutta uskon kyllä, että myös siellä on tenttiin luettaessa kyettävä erottamaan oleellinen epäoleellisesta, sillä ei niitä tenttikirjoja juuri kukaan pysty ulkoaopettelemaan.

[Puistokemisti]

Kaikki oppimiseen johtavaa on opiskelua.

Eikä ole. Opiskeleminen on sitä kun luetaan koulussa kirjoja.

Tuossa on minun nähdäkseni se harhakäsitys, että yliopisto-opiskelu olisi vain kirjojen ulkolukua. Voin tietysti itse puhua vain matematiikan (ja jossainmäärin tietojenkäsittelyn) opiskelusta, mutta kuitenkin... Kun luin matematiikan yliopistokurssin monistetta, en ulkolukenut sitä, vaan "märehdin" mielessäni siinä kuvattuja (minulle) uusia matemaattisia käsitteitä, matemaattisia rakenteita ja niitä koskevia todistuksia. Eräällä tavalla aivoni hahmottivat kuvatusta rakenteesta mallin, ja tämä hahmottaminen tapahtui eräänlaisen yritys/erehdys-oppimisprosessin kautta. Vähitellen opin näkemään asioiden välillä juuri oikeanlaiset yhteydet, kun aivoni kokeilivat uusia yhteyksiä ja hylkäsivät ne "yhteyskokeilut", jotka eivät käyneet yksiin monisteessa annetun kuvan kanssa.

Parhaiten esimerkiksi tämä konkretisoituu siinä, kun opin jonkin tietyn todistuksen ulkoa. Tämä oppiminen ei perustunut puhtaaseen ulkolukuun niin, että olisin opetellut monisteessa esitetetyn todistuksen rivi riviltä, vaan opin näkemään todistuksen oleelliset ideat, jolloin niiden muistamisen kautta ne pystyi "avaamaan" täydelliseksi täsmälliseksi todistukseksi.

Tietysti matematiikka on paljolti eri asia kuin jokin humanistipuoli, mutta uskon kyllä, että myös siellä on tenttiin luettaessa kyettävä erottamaan oleellinen epäoleellisesta, sillä ei niitä tenttikirjoja juuri kukaan pysty ulkoaopettelemaan.

Tulkitsemalla tiukasti tuota määritelmää voisi melkein sanoa, että tekniikkaa ei opiskella ollenkaan. Kyllähän tietysti jonkin verran kirjoja ja artikkeleita joutuu lueskelemaan, mutta hyvin suuri osa (usein ne kaikkein aikaa vievimmät asiat) on jotain muuta kuin "kirjojen lukemista".

Toivottavasti KELA ei kuule tästä uudesta opiskelun määritelmästä. Lähtee meinaan vielä tuet kun ei ole tullut viimeaikoina juuri kirjoja luettua vaan pääasiassa tehtyä "kokeellista työtä", laskemista, kirjoittamista sekä jonkin verran mallintamista. Helmikuussa joutui etsimään ja kahlaamaan läpi ikävän pinon artikkeleita, mutta sillä tuskin koko kevään tukia vielä heltiää.   

[plazmat]

Yhdysvaltojen etnisten ryhmien opinto- ja työmenestystä on tutkittu ja tilastoitu vuosikymmenien ajan. Tilastot osoittavat, että aasialainen vähemmistö menestyy opinnoissaan parhaiten, valkoinen enemmistö seuraavaksi parhaiten, ja mustat sekä latinot ja intiaanit heikoimmin. Seuraavassa on koottua tietoa asiasta.


1. Mustat lapset joutuvat useammin erityisopetukseen kuin valkoiset.

An article appeared recently in a local newspaper discussing the overrepresentation of black children in special Ed classes. This has been an ongoing situation for many years and has resulted in lower incomes and socio-economic status for many black males.

Black students are not being placed in special Ed more than other races because they are being discriminated against. They are being placed there because many have abysmally low skills, learning disabilities and behavioral dysfunctions which are often a result of low self esteem brought on by their academic "failure."

http://teachers.net/gazette/MAR01/biase.html


2. Mustat keskeyttävät High School -opinnot useammin kuin valkoiset.

The national graduation rate for the class of 1998 was 71%. For white students the rate was 78%, while it was 56% for African-American students and 54% for Latino students.

http://www.manhattan-institute.org/html/cr_baeo.htm


3. Mustat keskeyttävät useammin College-opiskelut ja valmistuvat huonommilla arvosanoilla.

In 2003 80% of all African Americans age 25 and older attained a high school degree, only 5% below the rate of White Americans, and 44.7% attended college compared to 52.9% of White Americans (U.S. Census Bureau, 2004).

However, despite the fact that African Americans are more likely than ever to earn high school degrees and attend college, they continue to be far less likely than White Americans to attain college degrees. This continued disparity between the educational attainment of Black and White Americans can be blamed, in part, on the significantly higher attrition rates experienced by African American college students. Recent statistics have indicated that only 40% of African American students who begin college graduate compared to over 61% of White students ("The Remarkable and Steady," 2004).

The college retention gap between White and Black students becomes even greater when focusing solely on the vast numbers of students enrolled in predominantly White institutions (PWIs). Additionally, Black students who graduate from PWIs tend to have substantially lower grade point averages than White students (Bowen & Bok, 1998).

http://counselingoutfitters.com/vistas/vistas06/vistas06.21.pdf


4. Mustat saavat huonompia tuloksia älykkyystesteissä kun aasialaiset ja valkoiset.

East Asians typically earn higher IQ scores than white Americans, especially in the verbal intelligence areas. African-Americans typically earn IQ scores one full standard deviation below those of white Americans. The IQ difference between African-Americans and whites remains at all levels of socioeconomic status (SES), and is even more pronounced at higher levels of SES. Recent narrowing of the average IQ gap between black and white Americans (about 3 IQ points) is attributed to a lessening of low black scores and not an overall improvement in black scores on average.

http://www.indiana.edu/~intell/bellcurve.shtml


5. Mustia luonnontieteellisten alojen tohtoreita valmistuu hyvin vähän. Suurin osa mustista tohtoreista valmistuu opetusalalle.

Major Shortfalls in the Natural Sciences

There continue to be wide differences among blacks and whites in terms of the academic fields in which they earn doctorates. For instance, 41.3 percent of all doctorates awarded to African Americans in 2004 were in the field of education. In contrast, only 19.1 percent of doctorates earned by whites were in this field. This large percentage of all African-American doctorates in the field of education has been the case for decades with only minor fluctuations.

Arthur Levine, president of the Teachers College at Columbia University, has proposed that these Ed.D. degrees should be abolished and be replaced with a master's degree in educational administration. He believes that people who aspire to be school superintendents or college administrators are wasting their time doing a research dissertation on a topic that will have little or no bearing on the job that they plan to hold. Should the Levine view prevail, the black percentage of all doctoral awards would fall dramatically. If we eliminate educational doctorates from the 2004 statistics, we find that blacks earned only 5.2 percent of all doctorates in fields other than education.

Whites are far more likely than blacks to earn doctorates in the natural sciences. In 2004 nearly 12 percent of doctorates awarded to whites were in the physical sciences. This is nearly triple the percentage for African Americans, which stood at 4.1 percent in 2004. The percentage of all black doctorates that were awarded in the natural sciences has been declining in recent years.

The very large racial Ph.D. gap in the natural sciences is striking when we examine black Ph.D. awards in specific disciplines. For example, not a single African American earned a Ph.D. in astronomy or astrophysics in 2004. In all there were 165 Ph.D.s awarded in these fields. African Americans earned only 10 doctorates in mathematics. This was only 0.9 percent of all doctorates awarded in the field.

A major weakness is that blacks earned 13, or about 1 percent, of the nearly 1,200 doctorates in physics. In computer science, blacks won 0.7 percent of all Ph.D. awards. In the atmospheric sciences, less than 1 percent of all doctorates went to blacks. In chemistry, only 2.3 percent of Ph.D.s went to blacks. In the earth sciences such as geology, oceanography, and the atmospheric sciences, blacks were 1.3 percent of all doctoral recipients, down from 2.3 percent in 2003. In the ocean and marine sciences, only one of the 190 Ph.D.s in the discipline was awarded to an African American. In 2004, 148 African Americans were awarded a Ph.D. in the biological sciences. But they were only 2.5 percent of all doctorates awarded in the discipline. Black Ph.D. awards in the biological sciences did increase by 37 percent from 2003. That year, blacks were awarded 1.9 percent of all doctorates in the biological sciences.

The field of engineering also shows serious weakness in black doctoral student participation. Blacks also trail whites by a large margin in Ph.D.s in engineering. In 2004, 7.0 percent of all white doctorates were earned in the field of engineering. For African Americans, only 4.5 percent of all their doctorates were in engineering. In 2004 blacks earned a mere 1.6 percent of all engineering Ph.D.s. This was a slight improvement over 2003. The huge shortfall in engineering is serious because engineering is a field in which hundreds of thousands of Americans achieve high-income status and middle to upper social status.

Almost No Awards to Blacks in Some Scientific Fields

A strong indicator of the fact that African Americans as a group continue to avoid most of the natural sciences appears in the statistics for specific disciplines. In 2004, 2,100 doctorates were awarded by universities in the United States in the fields of mathematical statistics, botany, optics physics, human and animal pathology, zoology, astrophysics, geometry, geophysics and seismology, general mathematics, nuclear physics, astronomy, marine sciences, nuclear engineering, polymer and plastics engineering, veterinary medicine, topology, hydrology and water resources, animal nutrition, wildlife/range management, number theory, fisheries science and management, atmospheric dynamics, engineering physics, paleontology, plant physiology, general atmospheric science, mathematical operations research, endocrinology, metallurgical engineering, meteorology, ocean engineering, poultry science, stratigraphy and sedimentation, wood science, polymer physics, acoustics, mineralogy and petrology, bacteriology, logic, ceramics science engineering, animal breeding and genetics, computing theory and practice, and mining and mineral engineering. Not one of these 2,100 doctoral degrees went to an African American.

http://www.jbhe.com/news_views/50_black_doctoraldegrees.html

[MW]

*snip*

Tämä ilmenee minunkin hommissa. Kuorma-autolla ajokieltoja lätkitään juurikin sinne minne tavaraa pitäisi toimittaa.
Lastauslaitureita suunnitellaan arkkitehdin visioiden perusteella, ei sen mukaan miten ne olisivat käyttökelpoisia.

Esimerkkejä insinöörin/arkkitehdin suunnittelemista asioista, jotka eivät käytännössä toimi löytyy paljon.

Jos haluan saada aikaan tehokkaan kuljetusjärjestelmän, kysyn niiltä, jotka osaavat sen käytännössä.  Sieltä kaikki kokemusperäinen tieto tulee. 

Kyllä. Nykyisessä duunissa suunnittelijana on aivan helvetinmoinen rikkaus ja voimavara (heh), että on aloittanut pajan lattialta, ja vieläkin työskentelee tuotannon kyljessä. Jos epäröi, kysyy. Eikä ne siellä tuotannossa aina oikeassa ole, loppupeleissä.

[olhat]

Yhdysvaltojen etnisten ryhmien opinto- ja työmenestystä on tutkittu ja tilastoitu vuosikymmenien ajan. Tilastot osoittavat, että aasialainen vähemmistö menestyy opinnoissaan parhaiten, valkoinen enemmistö seuraavaksi parhaiten, ja mustat sekä latinot ja intiaanit heikoimmin. Seuraavassa on koottua tietoa asiasta.


Major Shortfalls in the Natural Sciences


The field of engineering also shows serious weakness in black doctoral student participation.

Almost No Awards to Blacks in Some Scientific Fields

Mustat joilla on luonnontieteellisiä taipumuksia valitsevat tietysti useimmiten lääketieteen missä on varmat ja korkeat tulot mutta sielläkin heitä on alle puolet mitä heitä pitäisi olla väkilukusuhteen mukaan.

Seuraavassa linkissä (hae teksti "First annual meeting of SBAS") on ryhmäkuvia parista "Black Academic Surgeons" järjestön juhlatapaamisesta.  Ensivilkaisulla taitaisi useimmille katsojille olla vaikeata hahmottaa että kuvissa näkyviä henkilöitä yhdistävä tekijä on musta rotu   Kuvat ovat ehkä haalistuneita.

http://wwwils.nlm.nih.gov/exhibition/aframsurgeons/history.html

[Diogenes]

>and behavioral dysfunctions which are often a result of low self esteem brought
> on by their academic "failure.

Ylläoleva lause pisti silmään. Sitä viljellään paljon, mutta se on vain yleinen mokutusvalhe. Mustilla on parempi itsetunto kuin valkoisilla. Esim. huonosti matematiikassa pärjäävät mustat pitävät itseään hyvänä matematiikassa, kun taas hyvin pärjääävät valkoiset pitävät itseään keskinkertaisena. Ks. Farronin tekstistä pätkä:

He then goes on to dispel the low self-esteem myth of Blacks. Blacks have far higher self-esteem than Whites, and that attitude has been constant for a very long time. It gets even more absurd: "For example, in 1991, a higher proportion of the students in Washington, DC's public schools answered 'yes' to the statement 'I am good in mathematics' than the students in any state. But Washington, DC's students were the worst in the United States in mathematical ability. North Dakota's students were the best in the United States in math ability, but the proportion of North Dakota's students who said they were good at mathematics was less than 40 percent as high as the proportion of students in Washington, DC. At that time, 96 percent of the students in Washington, DC's public schools were Black or Hispanic; those in North Dakota were nearly all White. North Dakota was thirty-eighth among American states in the amount of money it spent annually per student in its public schools and fortieth in teacher-student ratio. Washington, DC's public schools had a better teacher-student ratio and spent more per student than any state, well over twice as much as North Dakota."

http://home.comcast.net/~neoeugenics/hoax.htm


...copypastasin vielä pari seuraavaa kappaletta, kun oli mielenkiintoista tekstiä:


This data is just amazing considering how low school achievement is constantly attributed to a lack of money provided to minorities' schools. It also shows an additional absurdity that anyone who deals with Blacks very often should be aware of—they will flat out tell you how good they are at almost anything while the facts are so obviously just the opposite. My opinion is that over the last 40 years or so, there has been so much emphasis on building Black children's self-esteem, and many of them go to essentially segregated schools, that they believe they are intelligent. This self assurance has been an ongoing effort in indoctrinating Blacks—"be all you can be" is translated into "you are better at X than others." As they grow up however, this indoctrination turns into bitterness and hate as they blame Whites for their failure to achieve their dreams.

The differences in academic achievement between Blacks and Whites are actually accentuated. Farron states, "Even among holders of bachelor's degrees in fields in which the criteria of grading are nearly completely objective—engineering, physical science, and mathematics—the difference between the average Black and White IQ is 1.1 SD. Differences among holders of university degrees in other subjects (e.g., social sciences, education, business) range from 1.4 to 1.6 SD. The average racial difference for advanced degrees is 1.6. (Two SDs above an average is at the 98th percentile.) This difference means that the average Black American with a post-baccalaureate degree has approximately the same IQ as the average White American with no more than a high school diploma."

[Viinankylväjä]

Se on silti aika uskomatonta, että naiset pärjäävät opinnoissa yleensä miehiä paremmin. (Siitä huolimatta, että naiset on eräiden tutkimusten mukaan reilut 5 pistettä miehiä tyhmempiä älykkyysosamäärässä)   Suomessa yleensä muijat menee lukioon, saavat parempia numeroitakin kuin jätkät. Me vaan haistamme paskat opiskelulle jossain vaiheessa, kun ei "kiinnosta. (Ainakin osa meistä) Naiset sen sijaan tuppaaavat innokkaasti opiskelemaan. Ei ole hajuakaan mistä se voisi johtua. Ilmeisesti meidän Y-kromosonissa on jokin laiskuusgeeni, jonka takia osa ei vaan "jaksa" satsata ja sitten kaikki menee päin persettä.

Se, että pärjää opinnoissaan, ei kerro mitään älykkyydestä. Jos saat pienellä työllä hyviä numeroita, niin se kertoo jotakin. Lisäksi melko suuri osa näistä naisista hakeutuu lukion jälkeen ammattiin, missä älykkyydestä ei ole hirveästi hyötyä. Sosionomi pärjää hyvällä muistilla ja sosiaalisilla taidoilla, mutta insinöörin täytyy päätellä ja ratkaista ongelmia.

Huippuälykkäitä miehiä tuntuu olevan paljon enemmän kuin naisia, mutta toisaalta miehissä on enemmän "paskasakkia". Luonto arpoo miehille enemmän hajontaa ominaisuuksiin kuin naisille.

[Whatsername]

Mikähän Old Englandia vielä pitää koossa? Siellä tuntuu mättävän suurinpiirtein kaikki safkaa myöten. Maali?

En oikeasti tieda! Olen pitkaan miettinyt ihan samaa. Tuntuu, etta taalla ei oikein toimi mikaan yhteiskunnan osa (koulutus on paaosin pain *kirosana*, terveydenhuolto on ongelmissa, poliitikot lapimatia, maahanmuutto ei toimi, julkinen liikenne on mita on, asunnot on kuin joltain 1800-luvulta.. lista on paattymaton.)

Ja sita oon jo pitkaan miettinyt, kun taalla jatkuvasti muutetaan esim opetussuunnitelmia (kun mikaan ei oikeen toimi) niin minka takia ei voida ottaa esimerkkia maista joissa koulutus toimii? Ollaan niin jaarapaisia, etta tehdaan kaikki mahdolliset virheet ja lapset/nuoret joutuvat niista maksamaan.