2014-06-04 PS: Perussuomalaisten ryhmä europarlamentissa on ECR

[Lalli IsoTalo]

Tässä. Vaadin, että ikuistat tuon sinne.

Tehty.

[ikuturso]

Ja se, että Farage mielellään ottaa EU:lta tukea, on tekopyhää.

Tuosta olen hieman eri mieltä.
Niin kauan kuin ollaan EU:ssa, on järkevää lypsää sieltä jokainen euro ja pienikin etuus mitä sieltä irtoaa. Jos näkee, ettei europarlamentissa valiokuntatyöskentelyllä voi vaikuttaa päätöksentekoon tai lainsäädäntöön, voi käyttää vaikutusvaltansa näppäriin populistisiin puheenvuoroihin täysistunnoissa ja niiden kautta saada lisää kannattajia ja vaikutusvaltaa vaikkapa sitten kansallisessakin päätöksenteossa, jossa voi ehkä vielä vaikuttaa oman maan asemaan EU-himmelissä.

Siksi en sanoisi, että Faragen toimintamalli on tekopyhää. Jos britit ovat sitä mieltä, että EU:lle maksetaan tolkuttomasti rahaa tolkuttomasta byrokratiasta, Farage vain käy keräämässä osan noista almuista takaisin brittien taskuihin. Jos Faragen äänestäjät tietävät hänen toimivan näin, hän toteuttaa juurikin äänestäjiensä tahtoa.

Tästä tulee mieleen taas joidenkin ihmisten näkemys siitä miksi EU on hyvä. EU tukee niin monia hankkeita. Niin kauan kuin olemme nettomaksaja, maksamme EU:lle kaksi euroa siitä, että EU tukee eurolla meitä. Jos emme olisi EU:ssa, voisimme tukea itse itseämme ja päästäisimme veronmaksajat puolta halvemmalla hankerahoituksissa. Ja Kiljunen on sitä mieltä, että EU antaa meille niin paljon maataloustukea. -> Joka hakee EU:sta latinkin pois ei ole ainakaan yksiselitteisesti tekopyhä.

disclaimer: Yllä oleva ei tarkoita, että kannattaisin Faragen ja UKIP:in tapaa toimia parlamentissa. Faragen puheita symppaan tosissaan.

-i-

[xor_rox]

Se, että Farage on nykyään yhteistyössä Beppe Grillon kanssa, on minusta oikein hyvä syy iloita Perussuomalaisten siirtymisestä ECR:ään. Vaikka Farage vaikuttaakin hyvältä tyypiltä, liittoutuminen ihan kenen kanssa hyvänsä tuottaa hänelle miinuspisteitä. Oli brittikonservatiiveissa mitä vikoja hyvänsä, Grillon porukasta niitä löytyy valtavasti enemmän.

Olen samaa mieltä siitä, että perussuomalaisilta oli fiksua siirtyä ECR-ryhmään, jolla on enemmän vaikutusvaltaa ja painoarvoa päätöksenteossa kuin EFD:llä.

Erohan on siinä, että Farage haluaa hajottaa Eurostoliiton, perussuomalaiset eivät. Liian hapokasta vissiin, joten siinä mielessä päätyivät varmasti ihan oikeaan ryhmään.

Euroopassa ei näköjään ole riittävästi Eurostoliiton hajomista haluavia ihmisiä. Ehkä sitten seuraavissa vaaleissa.

[Roope]

Jo ruotsidemokraattien kelpuuttaminen mukaan kertoo siitä, kuinka vaikeaa jäsenten saaminen seitsemästä eri maasta oli. Faragehan sanoi aiemmin lehtihaastattelussa, että SD:n mukaantulo olisi todella epätodennäköistä.

Farage tuskin olisi taipunut SD:n ja entisen FN:n mepin hyväksymiseen, mikäli Perussuomalaiset ja Tanskan kansanpuolue olisivat olleet vielä ryhmässä. Aivan kuten Perussuomalaisilta Suomessa, SD:ltä kärtettiin ennen vaaleja, mihin ryhmään he aikovat liittyä. Kun ryhmää ei mitenkään voitu etukäteen tietää ja kertoa, pidettiin tätä osoituksena siitä, että puolue peittelee jo tehtyä sopimustaan eurooppalaisen äärioikeiston kanssa. Eli tämä meni Ruotsissa äärioikeistoksi demonisoidun SD:n kannalta parhain päin.

[Tragedian synty]

Ja se, että Farage mielellään ottaa EU:lta tukea, on tekopyhää.

Niin kauan kuin ollaan EU:ssa, on järkevää lypsää sieltä jokainen euro ja pienikin etuus mitä sieltä irtoaa.

Joo, kuten sanoin, Faragen toiminta on rationaalista. Se, mikä tuen vastaanottamisessa mättää, on se, että tukieurot eivät muussa tapauksessa katoaisi joihinkin muihin EU:n syövereihin. EFD-ryhmän olemassaolo tuottaa EU:lle aivan uuden menoerän. Niin pieni pisara kuin se meressä onkin, UKIP omalla toiminnallaan lisää EU:n taakkaa veronmaksajille. Toivottavasti he saavat niillä rahoilla jotain hyvää aikaan.

[ikuturso]

Ja se, että Farage mielellään ottaa EU:lta tukea, on tekopyhää.

Niin kauan kuin ollaan EU:ssa, on järkevää lypsää sieltä jokainen euro ja pienikin etuus mitä sieltä irtoaa.

Joo, kuten sanoin, Faragen toiminta on rationaalista. Se, mikä tuen vastaanottamisessa mättää, on se, että tukieurot eivät muussa tapauksessa katoaisi joihinkin muihin EU:n syövereihin. EFD-ryhmän olemassaolo tuottaa EU:lle aivan uuden menoerän. Niin pieni pisara kuin se meressä onkin, UKIP omalla toiminnallaan lisää EU:n taakkaa veronmaksajille. Toivottavasti he saavat niillä rahoilla jotain hyvää aikaan.

Ymmärrän täysin, mitä haet ajatuksellasi. Mutta haluan muistuttaa, että vaikka UKIP:ia ei olisi koskaan keksittykään, Farage ei olisi koskaan syntynytkään eikä EFD:tä koskaan muodostettu, olisi EU:ssa silti se 751 MEP:piä matkustusetuineen, vierailijaetuineen, työtila- ja avustajavaatimuksineen jne. EFD/UKIP ei tuota uutta menoerää, vaan käyttää tiettyä MEP:eille allokoitua osuutta eri tavalla kuin muut MEP:it. Mistäs tiedät, jos noiden vuoksi Strasbourgiin tarvitaan yksi rekka vähemmän, jos noilla on vaikka vähemmän papereita ja mappeja kuskattavana? Jos EFD:läiset jättävät jonkun valiokuntaistunnon väliin, saattaa jopa säästyä taksimatkoja.

Saivartelua, tiedän. Mutta en silti pysty näkemään jotain MEP:piryhmää ylimääräisenä kulueränä? Jos EFD ja UKIP puuttuisivat parlamentista, tuota 48 MEP:in kuluerää käytettäisiin ehkä liittovaltion luomiseen 24/7 tai rahan ja pakolaisten taakanjakopolitiikan punomiseen. Olisiko se sitten parempi a) moraalisesti, b) EU:n kannalta tai c) Suomen kannalta?

-i-

[Simon Elo]

ECR hyväksyi tänään jäsenekseen Aldesta lähteneneen flaamilaisen N-VA-puolueen neljä meppiä. Näin europarlamentin lopullinen koostumus on:

EPP 221; S&D 191; ECR 68; ALDE 67; GUE/NGL 52; Greens-EFA 50; EFD 48; ilman ryhmää 49.

[ikuturso]

^^^ Kolmospaikka!

JIII-HAAAAAAAAAA!!!!

-i-

[Jaakko Sivonen]

Korjaus: N-VA ei lähtenyt Aldesta, vaan Vihreät/EFA-ryhmästä, jossa se oli kuulunut regionalistien EFA-siipeen.

[ikuturso]

N-VA on mielenkiintoinen puolue. He ajavat Belgian kahtiajakoa ja Flandersin (flaamin/hollanninkielisen osan) eroa. He ajavat hollannin kielen asemaa, ja pitävät sitä ainoana maahanmuuttajien integroitumiseen johtavana kielenä.

Separatisteja siis. Toisaalta wikipedian mukaan he separatismissaan tukeutuvat vahvasti EU:hun. Vähän sama kuin Skotlannin kanssa. Faragehan on vesittänyt Skotlannin itsenäistymishaaveita väittämällä, että Skotlannista ei tule itsenäistä, jos irtauduttuaan Iso-Britanniasta se kuitenkin kumartaa Brysselin "keskushallinnolle". Jotenkin vastaava henki jäi mieleen, mitä N-VA:sta jaksoin tähän hätään lukea.

-i-

[Jaakko Sivonen]

Guy Verhofstadt (jonka johtaman Alde-ryhmän N-VA lopulta torjui) kauhistelee sitä, että N-VA voi liittoutua "äärioikeistolaisten" Perussuomalaisten ja Tanskan kansanpuolueen kanssa. Hänen mukaansa tämä ei ole hyväksi "eurooppalaiselle projektille":

Selon lui, "la décision du parti nationaliste, le plus grand du pays, de s'associer à un groupe eurosceptique, si pas anti-Européen, où siègent plusieurs partis d'extrême droite comme les Vrais Finlandais (Ware Finnen) et le Parti populaire danois (Dansk Folkeparti), ou encore l'Alternative pour l'Allemagne (Alternatif für Deutschland), qui rejette l'euro, n'est pas bonne pour le projet européen".

http://www.lalibre.be/actu/belgique/verhofstadt-que-la-n-va-rallie-l-ecr-n-est-pas-bon-pour-le-projet-europeen-53a20379357059db44beca9e

[Rubiikinkuutio]

Separatisteja siis. Toisaalta wikipedian mukaan he separatismissaan tukeutuvat vahvasti EU:hun.

Katalonialla on vähän samaa myös. Espanja on uhkaillut, että jos he itsenäistyvät, niin he yrittävät estää Katalonian eu jäsenyyttä, mikä on ilmaisesti vaikuttanut itsenäistymiskannatukseen koska siellä tykätään eu:sta muuta espanjaa enemmän.

[Roope]

Dagens Nyheterissä tänään juttu euroryhmäkuvioista. Ei taida löytyä DN:n nettisivuilta, en ainakaan löytänyt.

DN:n mukaan Cameron on yrittänyt eristää Faragen ja UKIPin, mutta onkin onnistunut suututtamaan Merkelin hyväksymällä saksalaisen eurokriittisen AFD:n ECR-ryhmään. Merkelin arvioidaan vastaavan tähän viemällä läpi Jean-Claude Junckerin puheenjohtajuuden. Sehän taas sysää brittejä yhä lähemmäs eroa EU:sta, koska briteille Juncker on federalismin ruumiillistuma.

DN kertoo, että Le Penin ja Wildersin EAF-ryhmässä on eilisestä lähtien edustajia jo kuudesta maasta, ja täydeksi ryhmäksi tarvittavaksi seitsemänneksi huhutaan olevan tarjolla useampiakin yksittäisiä edustajia muista puolueista. Vaikka ryhmät nyt näyttävätkin tulevan täyteen, DN arvioi viime viikkojen ryhmänmuodostuskamppailun vahingoittaneen eurokriittisten ryhmien keskinäisiä välejä.

[Siili]

Toivottavasti brittienvälinen pissimiskilpailu ei lamaa totaalisesti eurokriittisten ryhmien toimintaa parlamentissa.

[xor_rox]

Dagens Nyheterissä tänään juttu euroryhmäkuvioista. Ei taida löytyä DN:n nettisivuilta, en ainakaan löytänyt.

DN:n mukaan Cameron on yrittänyt eristää Faragen ja UKIPin, mutta onkin onnistunut suututtamaan Merkelin hyväksymällä saksalaisen eurokriittisen AFD:n ECR-ryhmään. Merkelin arvioidaan vastaavan tähän viemällä läpi Jean-Claude Junckerin puheenjohtajuuden. Sehän taas sysää brittejä yhä lähemmäs eroa EU:sta, koska briteille Juncker on federalismin ruumiillistuma.

DN kertoo, että Le Penin ja Wildersin EAF-ryhmässä on eilisestä lähtien edustajia jo kuudesta maasta, ja täydeksi ryhmäksi tarvittavaksi seitsemänneksi huhutaan olevan tarjolla useampiakin yksittäisiä edustajia muista puolueista. Vaikka ryhmät nyt näyttävätkin tulevan täyteen, DN arvioi viime viikkojen ryhmänmuodostuskamppailun vahingoittaneen eurokriittisten ryhmien keskinäisiä välejä.

Cameron teki kriittisille ja erityisesti persuille niin sanotusti pöntiset. Tämä vaalikausi mennään näköjään vielä vanhoissa merkeissä.

[Roope]

ECR hyväksyi tänään jäsenekseen Aldesta lähteneneen flaamilaisen N-VA-puolueen neljä meppiä. Näin europarlamentin lopullinen koostumus on:

EPP 221; S&D 191; ECR 68; ALDE 67; GUE/NGL 52; Greens-EFA 50; EFD 48; ilman ryhmää 49.

Luin eilen uutisen, jossa aldelaiset iloitsivat 70 mepin rajapyykin rikkomisesta, koska se merkitsee enemmän tärkeitä valiokuntapaikkoja ja puheaikaa. Nyt sitten tipahtivat taas tuon alle ja vasta neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi.

Guy Verhofstadt (jonka johtaman Alde-ryhmän N-VA lopulta torjui) kauhistelee sitä, että N-VA voi liittoutua "äärioikeistolaisten" Perussuomalaisten ja Tanskan kansanpuolueen kanssa. Hänen mukaansa tämä ei ole hyväksi "eurooppalaiselle projektille":

Verhofstadtin nöyryytys oli täydellinen. Hän joutui antamaan neuvotteluissa periksi puolueelleen tärkeissä periaatteellisissa kysymyksissä ja oli jo buukannut lehdistötilaisuudenkin, jossa ilmoittaisi N-VA-puolueen liittymisestä ryhmäänsä. ALDE oli kuitenkin N-VA:n jäsenäänestyksessä vasta kolmanneksi suosituin ryhmävaihtoehto muutamalla hajaäänellä, joten ihmetyttää, miksi sitä pidettiin missään vaiheessa niin selvänä valintana.

[Roope]

Toivottavasti brittienvälinen pissimiskilpailu ei lamaa totaalisesti eurokriittisten ryhmien toimintaa parlamentissa.

Aika hyvinhän tämä meni, jos kaikki saavat ryhmät kasaan, ettei kenenkään tarvitse menettää kasvojaan. Siitä sitten hakemaan yhteistyökuvioita.

Oli tärkeää ja tyydyttävää saada ECR kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ALDE:n edelle, sillä sen arvioidaan belgialaisissa lehdissä maksaneen Verhofstadtille hänen tavoittelemansa Euroopan parlamentin puhemiehen paikan ja heikentäneen hänen asemaansa ja uskottavuuttaan ALDE:n sisällä. Ryhmien välinen tilanne voi tosin edelleen muuttua.

Newsmonkey: N-VA maakt Verhofstadt belachelijk: na weken opvrijen torpederen ze nu zijn topjob 19.6.2014

[ikuturso]

Entinen puolijumalakomeljanttari Olli Rehn on siis pienemmässä ryhmässä kuin Perussuomalaiset.

Koska europarlamentin rahoitus, puheaika, valmisteltavien lakiesitysten nokkimisjärjestys ja ties mitkä muut asiat jaetaan ryhmittymien suuruusjärjestyksessä, niin riviparlamentaarikko Rehnin laskennallinen vaikutusvalta europarlamentissa on pienempi kuin Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon.

Kuinka tässä nyt näin kävi?

-i-

[Seal]

Entinen puolijumalakomeljanttari Olli Rehn on siis pienemmässä ryhmässä kuin Perussuomalaiset.

Koska europarlamentin rahoitus, puheaika, valmisteltavien lakiesitysten nokkimisjärjestys ja ties mitkä muut asiat jaetaan ryhmittymien suuruusjärjestyksessä, niin riviparlamentaarikko Rehnin laskennallinen vaikutusvalta europarlamentissa on pienempi kuin Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon.

Kuinka tässä nyt näin kävi?

-i-

Veikkaan kuitenkin, että Olli Rehnin esityksille löytyy enemmän myötämielistä kannatausta kuin Jussi Halla-ahon tai Sampo Terhon. Europarlamentaarikkojen joukosta siis.

[törnström]

Entinen puolijumalakomeljanttari Olli Rehn on siis pienemmässä ryhmässä kuin Perussuomalaiset.

Koska europarlamentin rahoitus, puheaika, valmisteltavien lakiesitysten nokkimisjärjestys ja ties mitkä muut asiat jaetaan ryhmittymien suuruusjärjestyksessä, niin riviparlamentaarikko Rehnin laskennallinen vaikutusvalta europarlamentissa on pienempi kuin Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon.

Kuinka tässä nyt näin kävi?

-i-

Veikkaan kuitenkin, että Olli Rehnin esityksille löytyy enemmän myötämielistä kannatausta kuin Jussi Halla-ahon tai Sampo Terhon. Europarlamentaarikkojen joukosta siis.

Löytyy varmasti enemmän kannatusta, mutta tarkoittaako tämä kannatus sitä, että Rehnillä on enemmän vaikutusvaltaa? Federalistisille linjauksille löytyy kysyntää Rehnistä huolimatta ja riippumatta.

[Seal]

Entinen puolijumalakomeljanttari Olli Rehn on siis pienemmässä ryhmässä kuin Perussuomalaiset.

Koska europarlamentin rahoitus, puheaika, valmisteltavien lakiesitysten nokkimisjärjestys ja ties mitkä muut asiat jaetaan ryhmittymien suuruusjärjestyksessä, niin riviparlamentaarikko Rehnin laskennallinen vaikutusvalta europarlamentissa on pienempi kuin Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon.

Kuinka tässä nyt näin kävi?

-i-

Veikkaan kuitenkin, että Olli Rehnin esityksille löytyy enemmän myötämielistä kannatausta kuin Jussi Halla-ahon tai Sampo Terhon. Europarlamentaarikkojen joukosta siis.

Löytyy varmasti enemmän kannatusta, mutta tarkoittaako tämä kannatus sitä, että Rehnillä on enemmän vaikutusvaltaa? Federalistisille linjauksille löytyy kysyntää Rehnistä huolimatta ja riippumatta.

Enemmän kannatusta = enemmän vaikutusvaltaa.

[no future]

Entinen puolijumalakomeljanttari Olli Rehn on siis pienemmässä ryhmässä kuin Perussuomalaiset.

Koska europarlamentin rahoitus, puheaika, valmisteltavien lakiesitysten nokkimisjärjestys ja ties mitkä muut asiat jaetaan ryhmittymien suuruusjärjestyksessä, niin riviparlamentaarikko Rehnin laskennallinen vaikutusvalta europarlamentissa on pienempi kuin Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon.

Kuinka tässä nyt näin kävi?

-i-

Veikkaan kuitenkin, että Olli Rehnin esityksille löytyy enemmän myötämielistä kannatausta kuin Jussi Halla-ahon tai Sampo Terhon. Europarlamentaarikkojen joukosta siis.

Löytyy varmasti enemmän kannatusta, mutta tarkoittaako tämä kannatus sitä, että Rehnillä on enemmän vaikutusvaltaa? Federalistisille linjauksille löytyy kysyntää Rehnistä huolimatta ja riippumatta.

Enemmän kannatusta = enemmän vaikutusvaltaa.

Mielestäni tätä voi melkein verrata vaikutusvaltaan hallituksessa vs. oppositiosta huutelu.

[xor_rox]

Hollannin Wilders: EU-kriittisten ryhmää ei nyt tule

Hollannin ja Ranskan äärioikeistopuolueet eivät saa muodostettua yhteistä EU-kriittistä ryhmää europarlamenttiin. Asiasta kertoi myöhään illalla hollantilaisen vapauspuolueen johtaja Geert Wilders.

Wilders ja Ranskan Kansallisen rintaman johtaja Marine Le Pen eivät saaneet taakseen tarpeeksi liittolaisia ryhmän perustamiseksi.

EU-parlamenttiryhmään vaaditaan vähintään 25 euroedustajaa vähintään seitsemästä EU-maasta. Wildersin ja Le Penin takana ovat tällä hetkellä Belgian Vlaams Belang (Flaamilaisten etu), Itävallan Vapauspuolue ja Italian Pohjoisen Liitto.

– Olen varma, että saamme vaadittavat seitsemän maan edustajat mukaan myöhemmin tänä vuonna, Wilders sanoi.

Wilders sanoo, että hän ei aio perustaa ryhmää millä hinnalla hyvänsä. Hän sanoi myös, että olisi liian kova pala tehdä yhteistyötä puolalaisen äärioikeistopuolueen kanssa, jota on syytetty muun muassa antisemitismistä ja naisvihasta.

Wilders on aikaisemmin uhonnut aikovansa "tuhota Brysselin hirviön sisältäpäin".

Harmi. Ehkä sitten seuraavissa vaaleissa.

[Jaska Pankkaaja]

Joopa joo. Jos euroeliitti, johon joku kätäinen tai ollireeni eivät todellakaan kuulu, ajaa liittovaltiota niin on aivan yhden tekevää kannattavako jotkut suomitoopet sitä vai ovat hiljaa. Molemmissa vaihtoehdoissa vaikutusvalta on täysi nolla.

Eurokriittiset saivat vähemmän ääniä kuin liittovaltiota ajavat, siis paljon vähemmän. Se että suomalian pisaihmeistä kansaa vedettiin jälleen höpölästä tai sillä että moni antaa "herrojen pitää tunkkinsa" tms ei ole mitään merkitystä.

Eurokriittisten kasvanut kannatus auheutti ehkä pientä huolta EUvostoliittofantsuissa mutta siihen se sitten jäihin. Juna liikkuu vauhdilla ja rotkokin jo näkyy.

[Lalli IsoTalo]

Nyt kun YLEn uutiset herkuttelee sillä, että kansallismieliset puolueet eivät saa muodostettua yhteistä EU-kriittistä ryhmää europarlamenttiin, tulin mietiskelleeksi mikä näiden ryhmien merkitys oikeastaan on. Jos kansallismieliset mepit äänestävät sitoutumattomina kansallismielisesti, niin mihin näitä poliittisia ryhmiä/ryhmittymiä tarvitaan? Päättämään siitä, mitä mieltä kaikkien ryhmän jäsenten pitäisi olla?

Poliittisen ryhmän kannasta päätetään yhteistyössä ryhmän sisällä eikä ketään jäsentä voida pakottaa äänestämään.

Tuntematta asiaa sen enempää arvelen, että ryhmäkurin rikkojan etenemismahdollisuudet ryhmässä ovat samalla tavalla heikot kuin puoluekurin rikkojan etenemismahdollisuudet Suomessa.

Kysymyksiä

1. Ovatko EU:n poliittiset ryhmittymät yksi naula lisää EU:n hautaaman kansanvallan arkkuun?

2. Olenko ymmärtänyt oikein, että komissiolla on täydet editointioikeudet kaikkiin lakiehdotuksiin, ja että yksikään lakiehdotus ei etene äänestykseen ilman tämän diktatuurisuodattimen hyväksyntää?

3. Olenko ymmärtänyt oikein, että kansalaiset eivät voi äänestää komissaareja virkoihinsa tai pois niistä?

4. Mitä vaikutusta sillä on direktiiveihin ja kansalaisten elämään, äänestääkö meppi a) sitoutumattomana vai b) kädet sidottuna ryhmäpäätöksiin?

5. Onko sitoutumaton meppi ikäänkuin oppositiossa, ja jos on niin miksi, ottaen huomioon EU:n lainsäädäntöprosessin luonteen ja erityispiirteet?

[Jaakko Sivonen]

Nyt kun YLEn uutiset herkuttelee sillä, että kansallismieliset puolueet eivät saa muodostettua yhteistä EU-kriittistä ryhmää europarlamenttiin, tulin mietiskelleeksi mikä näiden ryhmien merkitys oikeastaan on. Jos kansallismieliset mepit äänestävät sitoutumattomina kansallismielisesti, niin mihin näitä poliittisia ryhmiä/ryhmittymiä tarvitaan? Päättämään siitä, mitä mieltä kaikkien ryhmän jäsenten pitäisi olla?

Ryhmiin kuuluvat mepit saavat käsittääkseni parempia valiokuntapaikkoja, parempia toimistotiloja ja ryhmän saaman rahoituksen kautta enemmän resursseja mietintöjen jne. valmisteluun.

[Lalli IsoTalo]

Ryhmiin kuuluvat mepit saavat käsittääkseni parempia valiokuntapaikkoja, parempia toimistotiloja ja ryhmän saaman rahoituksen kautta enemmän resursseja mietintöjen jne. valmisteluun.

Onko siis niin, että sitoumattomat eivät saa (lisä)rahoitusta per lärvi ollenkaan? Mikähän tämän rahoituksen määrä sitten on?

[Jaakko Sivonen]

Ryhmiin kuuluvat mepit saavat käsittääkseni parempia valiokuntapaikkoja, parempia toimistotiloja ja ryhmän saaman rahoituksen kautta enemmän resursseja mietintöjen jne. valmisteluun.

Onko siis niin, että sitoumattomat eivät saa (lisä)rahoitusta per lärvi ollenkaan? Mikähän tämän rahoituksen määrä sitten on?

Täällä olevan arvion mukaan esimerkiksi 48 mepin EFD-ryhmä saisi 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle ryhmän taustalla oleva europuolue ja säätiö saisivat vielä 1,8 miljoonaa euroa.

[Lalli IsoTalo]

Täällä olevan arvion mukaan esimerkiksi 48 mepin EFD-ryhmä saisi 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle ryhmän taustalla oleva europuolue ja säätiö saisivat vielä 1,8 miljoonaa euroa.

Näyttäisi siltä, että ryhmäkurin hinta 80 000 € per meppi vuodessa (plus muut etuudet), eli aika vähän kun vertaa siihen, paljonko lobbaamiseen käytetään resursseja:
- 30 000 lobbaaja (40 per meppi) ja
- "yli biljoona euroa vuodessa", eli
- eli siis 133 miljoonaa euroa per meppi per vuosi,
- eli siis noin 666 000 € per meppi per työpäivä

mikäli lähteeseeni on luottaminen (ja mikäli biljardi euroa on 1000 miljardia euroa)  . 

Brysselissä työskentelee jopa 30000 hyvin palkattua EU-lobbaajaa vähintään 1500:sta yrityksestä ja organisaatiosta. Heillä on erittäin suuri vaikutusvalta EU:n lainvalmisteluun komission pääsihteeristön asiantuntijaelinten ja uskottujen meppien kautta.

Corporate lobbying in Brussels has long passed the one billion euro mark in annual turnover, which makes the city the world's second biggest centre of corporate lobbying power, after Washington DC.

Lobbaus siis tarkoittaa lainsäädännön ostamista rahalla eli kansanvallan vastakohtaa.

Lobbying is usually defined as seeking to influence legislation, policy or regulation, usually in return for payment.

Onnistunut lobbaus on pimeää puuhaa.

Onnistunut lobbaus jää pimentoon, paljastunut lobbaus taas on aina huono uutinen tekijöilleen. Lobbaajien vaikutusvallasta EU:ssa kertoo jo sekin, että niiden rekisteröityminen päätettiin vuonna 2008 pitää vapaaehtoisena.

Lobbaajan päämäärä: päästä komission asiantuntijaelimiin jäseneksi
Taustavaikuttajien vallasta kertoo EU-komission pääsihteeristön asiantuntijaelinten kokoonpano. Lobbauksen avoimuutta ajavan ALTER-EU-yhteisön selvityksen mukaan näiden jäsenistä 2/3 on talouselämän edustajia, vain yksi prosentti tulee ay-liikkeestä ja vajaa kahdeksan prosenttia kansalaisorganisaatioista.

Lobbauksessa kyseenalaistuu demokraattisten elinten toiminta ja edustavuus. Itävaltalaisen mepin Ernst Strasserin (ÖVP) paljastuminen lobbaajien välikädeksi herätti keväällä 2011 huomiota. EU-parlamentaarikolla oli viisi toimeksiantajaa, joista kukin maksoi hänelle edunvalvontapalveluksistaan 100000 euroa vuodessa.

Lobbaus lähentelee usein myös korruptiota, jossa kansanedustajien oman voiton tavoittelu ohittaa yhteisten etujen ajamisen.

(http://www.leblogducommunicant2-0.com/wp-content/uploads/2013/06/Lobby-Europe-communication.jpg)

[ikuturso]

Koitan kovasti muistella, mitä Sampo meille luennoi Brysselissä, sekä paikalla ollut parlamentin virallinen tiedottajahenkilö.

1. Ovatko EU:n poliittiset ryhmittymät yksi naula lisää EU:n hautaaman kansanvallan arkkuun?

Poliittiset ryhmät ovat tavallaan teknisiä vaaliliittoja. Aivan samoin voidaan suomalaisessa politiikassa muodostaa jopa vaalien jälkeen teknisiä liittoutumia, eli saadaan lautakunta-, valiokunta-, kunnanhallitus- yms. paikkoja De Hondtin menetelmällä laskettuna enemmän. Kuvitellaan että kunnassa x demarit ja vasurit tekevät teknisen vaaliliiton. Tätä hyväksikäyttäen nämä saavat yhden paikan enemmän kuhunkin lautakuntaan. Sen lisäksi ne voivat sijoittaa vaikka pelkkiä vasureita koululautakunnan ja demareita teknisen lautakunnan kiintiöönsä.
Kyse voi olla sekä ideologisista, että teknisistä vaaliliitoista. EU:ssa vaaliliitot ovat luonteeltaan teknisiä (kepu väittää, etteivät kannata liittovaltiota, vaikka Verhofstadt kannattaa), vaikka niitä solmittaessa myös ideologiat tulevat esiin etenkin mediassa (jos muodostat ryhmittymän Le Penin kanssa, olet natsi).
EU-kriittisten olisikin ollut hyvä muodostaa tämän yhden asian ympärille tekninen vaaliliitto, eli erimielisten ryhmittymä, joka haluaa saada valtaa nimenomaan ja vain yhden asian ajamiseen. Tosin tässä tulee se ongelma, että kovin ristiriitaiset ideologiat saattavat tällöin antaa liikaa valtaa omille vastustajilleenkin muissa asioissa.
Vaaliliittojen moraalia on usein arvosteltu. Etenkin teknisten vaaliliittojen, ja vielä milloin nämä muodostetaan vaalien jälkeen.

2. Olenko ymmärtänyt oikein, että komissiolla on täydet editointioikeudet kaikkiin lakiehdotuksiin, ja että yksikään lakiehdotus ei etene äänestykseen ilman tämän diktatuurisuodattimen hyväksyntää?

Kyllä ja ei. EU:ssa lakiesityksiä tekee yksinomaan komissio. Yksittäinen parlamentaarikko tai ryhmittymä ei saa tehdä lakiehdotuksia. Kaikki miljoonat pikkupikkudirektiivit ovat siis lähtöisin poliittisesti kähmityltä komissaarijoukolta, eikä demokraattisesti valitulta parlamentilta. Komissio tekee direktiiviehdotuksen, joka annetaan jollekin parlamentaarikolle valmisteltavaksi. Tämä esitys käy kommenttikierroksen läpi, sitä viilataan ja otetaan valiokunnilta lausunnot, joiden jälkeen se tulee suureen saliin mahdollisine muutosesityksineen. Ensin äänestetään muutosesityksistä ja sen jälkeen kun lain sisältö on kasassa, äänestetään lain hyväksynnästä.
Muistaakseni parlamentti saa esittää vain jollain järjettömällä enemmistöllä tai kansalaisaloitteella. Strasbourgin rekkaralliahan yritettiin kai lopettaa keräämällä miljoona nimeä lakialoitteeseen. Käytännössä lakiesitykset tulevat lobbareilta ja komissaariensa kanssa samanmielisiltä parlamentaarikoilta poliittisilla lehmänkaupoilla. Tosin komission rakennukseen ei ole parlamentaarikoilla kulkuoikeutta...

Tässä kohtaa on esimerkki paikallaan. Terho sanoi hyvin, että komissio esittää ja parlamentti vesittää. Olipa kerran lakiesitys EU:n näkyvyydestä EU-maiden urheilutapahtumissa. Esityksessä kaikissa urheilukisoissa tulisi liehua EU:n lippu ja urheilijoiden asuissa kansallisten tunnusten yhteydessä olisi myös EU:n lippu. Lakiesitys lähti kommentointikierrokselle. Jotta lailla olisi minkäänlaista läpimenomahdollisuutta, pitää suurten ryhmien ehdotukset ottaa tekstissä huomioon, muuten laki torpataan. Niinpä tämäkin direktiivi haluttiin läpi. Kaikkia kuunneltiin ja saatiin direktiivi aikaan. Direktiivin sisältö oli kuta kuinkin: EU:n alueella järjestettävissä urheilukilpailuissa saa liehua EU:n lippu, mutta ei ole pakko. Urheilijoiden vaatteissa, jos halutaan, saa olle EU:n tunnus, mutta ei ole pakko. Tästä siis näin ollen säädettiin direktiivillä. Kompromissien kompromissi, joka lopulta olisi voitu vaikka ohjeistaa virkamiestasolla EU:n lipun käytöstä. Tällaisia turhia direktiivejä on EU täynnä.

3. Olenko ymmärtänyt oikein, että kansalaiset eivät voi äänestää komissaareja virkoihinsa tai pois niistä?

Kyllä. Komissaarin kansallisesta valintatavasta ei kait ole ohjetta (poliittisia lehmänkauppoja, kuten Kepu-Kokoomus väitetty sopimus). Jokainen maa nimittää yhden komissaarin, jota esittää käsittääkseni maan hallitus. Se, minkä salkun kukin komissaari saa, sovitaan komission sisällä "hallitusneuvotteluissa" tai "järjestäytymiskokouksessa" (kait sillä on oma nimikin). Kuitenkin eurooppaneuvosto, eli siis maiden pääministerien kokous - johtajanaan Van Rompuy - katselee tätä kuviota päältä, jolloin varmaan näitä salkkuja jo korvamerkitään, kun kähmitään minkä alan jannuja mistäkin maasta on tyrkyllä. Esimerkiksi Katainen on neuvostossa varmaan jo aika kauan tiennyt minkä niminen komissaari Suomesta olisi tarjolla, jos vain salkusta sovitaan. Saapas nähdä kuinka painavan salkun Jyrki saa.

4. Mitä vaikutusta sillä on direktiiveihin ja kansalaisten elämään, äänestääkö meppi a) sitoutumattomana vai b) kädet sidottuna ryhmäpäätöksiin?

Äänestykseen ei vaikutusta. Ryhmän koko vaikuttaa siihen paljonko lakiesityksiä ryhmän mepit saavat valmisteltavakseen ja pääsevätkö valitsemaan haluamansa esitykset vai saavatko jämät pohjalta. Ilman ryhmää olevat mepit saavat vähemmän valmisteltavaa, eivätkä juuri pääse valitsemaan. Lakitekstin muoto kuitenkin vaikuttaa paljon sen kansallisiin tulkintamahdollisuuksiin. Siksi lain kirjoittaja on aina vahvemmilla kuin sen kritisoija ja siihen vaikuttamaan yrittävä meppi. Parlamentissa äänestettäessä muutosehdotuksista, ison ryhmän muutosesitykset menevät luonnollisesti helpommin läpi.

5. Onko sitoutumaton meppi ikäänkuin oppositiossa, ja jos on niin miksi, ottaen huomioon EU:n lainsäädäntöprosessin luonteen ja erityispiirteet?

Liittyy juuri tuohon yllämainittuun lakitekstin muuttamiseen. Vaikka Le Pen valmistelisi kuinka hienon lakitekstin maahanmuuttoa koskevista direktiiveistä ja piilottaisi sinne jotain kiristyksiä mahdollistavia kansallisia toimenpiteitä, jos EPP ja ALDE löytäisi nuo ja tekisivät muutosesitykset niihin pykäliin, niin Le Pen jäisi todennäköisesti "oppositioon" sillä kohtaa. Tästä hyvänä esimerkkinä oli tämä Vihreiden taannoinen seksuaaliterveysmietintö ns Estrelan mietintö (ei direktiivi), jonne oli piilotettu ties mitä aborttiin ja hedelmöityshoitoihin liittyviä linjauksia, jotka Lissabonin sopimuksen mukaisesti kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan. EPP ja ECR liittoutuivat ja äänestivät mietinnön nurin. Vihreät leimasivat nämä ryhmät heti kivikautisiksi, jotka eivät halua antaa naiselle päätäntävaltaa omasta kehostaan, sillä mietintö sisälsi paljon myös hyviä asioita.
Tämä vain esimerkkinä oppositioasetelmasta, eli ryhmäkin voi olla oppositiossa. Mitä eroa käytännössä on direktiivillä ja mietinnöllä, ja miksi mietinnöistä äänestetään, jos niillä ei ole direktiivin sitovuutta, sitä en tiedä.

En ole 100% varma kaikesta kirjoittamastani, mutta toivottavasti jotain suuntaviivoja selkisi.

-i-