2014-05-14 Yle: Mine puhu hoono soomi - kielitaitoko ihmisarvon mitta?

[Saippuakupla]

Mine puhu hoono soomi – kielitaitoko ihmisarvon mitta?

Maahan tullut kotoutuja joutuu taistelemaan tuulimyllyjä vastaan: millä keinoin pärjätä elämässä, tulla vakavasti otetuksi ja päästä mukaan suomalaiseen arkeen? Kielitaito voi olla maahanmuuttajien kielen merkitystä pohtineen professorin mielestä parhaimmillaan väline ja väylä, mutta kielitaidottomuus pahimmillaan iso muuri ja paha este.

Voiko ihmiselämän arvo olla kiinni paperista, vaikkapa B1-tyyppisestä kielitutkinnosta, jonka kotoutettava on juuri ja juuri päässyt läpi? Suomi on edelleen muodollisten pätevyyksien maa. Mutta onko kielitaito kotouttamisen mitta?

– Tutkintoriman kun ylität, taivas aukenee. Näin ajatellaan. Kielitesti ei ole edes tarkoitettu maahanmuuttajien kielitaidon mittaamiseen, mutta sellainen siitä on tullut, sanoo professori Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksesta.

Kielitaito on sosiaalista pääomaa. Mutta se on myös sosiaalinen loukku, sanoo Pöyhönen. Hän puhui kantahämäläisille kotouttamisen parissa toimineille ihmisille seminaarissa tiistaina. Pöyhönen esittää kysymyksen: ovatko vaatimukset samasta kielitaidosta kantaväestön kanssa mielivaltaisuutta?

– Kielitaito on yhtä kuin kielioppi. Väärin, vanhanaikaista, murahtaa professori.

– Monesti mittapuu on suomalaisen kielitaito, sitä se ei saisi olla. Pitäisi olla muitakin tapoja arvioida sitä, miten ihminen löytää paikkansa tässä yhteiskunnassa.

[...]

Pidetäänkö kielitaidotonta herkästi myös ammattitaidottomana? Kielitaidoton, viisikymppinen, väärältä alalta, väärällä koulutuksella. Mitä on tehtävissä? Lisänä ovat vielä taustasta tulevat traumat, huoli sukulaisista, eli kahdessa paikassa eläminen, omat kokemukset sodasta ja väkivallasta.

– Syrjäytymis- ja epäonnistumisvaarassa olevien maahanmuuttajien riskiryhmään kuuluvat yli 45-vuotiaat, myöhään tulleet nuoret ja turhautuneet. Ideaaliryhmään kuuluvat yhteiskunnallisesti sopivat, nopeasti täydennettävän ammattitutkinnon omaavat, motivoituneet ja sinnikkäät kielenoppijat, kirjaa Pöyhönen.

[...]

http://yle.fi/uutiset/mine_puhu_hoono_soomi__kielitaitoko_ihmisarvon_mitta/7240199

[Tosiasiallinen Nuiva]

– Syrjäytymis- ja epäonnistumisvaarassa olevien maahanmuuttajien riskiryhmään kuuluvat yli 45-vuotiaat, myöhään tulleet nuoret ja turhautuneet. Ideaaliryhmään kuuluvat yhteiskunnallisesti sopivat, nopeasti täydennettävän ammattitutkinnon omaavat, motivoituneet ja sinnikkäät kielenoppijat, kirjaa Pöyhönen.

Pöyhönen on varmaan lukenut hommaa.

[Lahti-Saloranta]

Hyllä huonollakin kielitaidolla pärjää ainalin Lieksassa. Menee vai sossuun ja sanoo:
Tarvi tämä päivä raha. Täytä sinä Soile lappu ja anta raha.

[foobar]

Pidetäänkö kielitaidotonta herkästi myös ammattitaidottomana? Kielitaidoton, viisikymppinen, väärältä alalta, väärällä koulutuksella.

Kun tähän kuvioon lisätään implisiittinen työttömyys, voi vain ihmetellä millä perkeleellä tällaisia ihmisiä on maassa niin runsaasti, että heidän ongelmiensa "pohtimisen" ympärille on syntynyt kokonainen teollisuudenala. Normaalit länsieurooppalaiset tai amerikkalaiset eivät voi asettua noin vain työttöminä - edes hyvin englanninkielentaitoisina - asumaan Suomeen loppuelämäkseen. Eivätkä oikeastaan monet muutkaan, paitsi ne jotka ovat Voimavaroja ja Rikkauksia juuri siksi, etteivät he koskaan tule täällä elättämään itse itseään. Eivät ainakaan, jos ko. teollisuudenalan edustajilta kysytään.

[Blanc73]

Pidetäänkö kielitaidotonta herkästi myös ammattitaidottomana? Kielitaidoton, viisikymppinen, väärältä alalta, väärällä koulutuksella. Mitä on tehtävissä? Lisänä ovat vielä taustasta tulevat traumat, huoli sukulaisista, eli kahdessa paikassa eläminen, omat kokemukset sodasta ja väkivallasta.

Rehellisesti sanoen tämän kaltaiset mokutukseen vivahtavat kauhistelu-uutiset saavat minut voimaan pahoin. Kanta-suomalaiset kohtaavat samoja ongelmia, jopa nelikymppisillä on vaikeuksia työllistyä ja pitkäaikaistyöttömilla sekä kouluttamattomilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Miksi nämä samat lainalaisuudet muuttuvat mamujen kohdalla lähes pöyristyttäväksi syrjinnäksi ja epäoikeudenmukaisuudeksi? Onko mamun työttömyys ja syrjäytyminen jotenkin kauhistuttavampaa ja koskettavampaa kuin suomalaisen?

[Eino P. Keravalta]

Monesti mittapuu on suomalaisen kielitaito, sitä se ei saisi olla.

Suomessa suomalaisen kielitaidon pitää juuri olla kielitaidon mittari. Vastaavasti Japanissa japanilaisen kielitaito on kielitaidon mittari. Miten muutoin voisi ollakaan?

Ja eihän kukaan missään ole väittänyt, että kielitaito on ihmisarvon mittari? Onko marksilaisten argumenttiarkku jo aivan tyhjä, kun pitää alkaa keksiä aivan omia väitteitä vastapuolen suuhun?

[nollatoleranssi]

Suomalaistenkin kohdalla katsotaan kielitaitoa, pelkkä suomen kielen taito ei usein riitä. Miten sitten voidaan olettaa, että maahanmuuttajan kohdalla riittäisi kielitaidottomuus?

[foobar]

Monesti mittapuu on suomalaisen kielitaito, sitä se ei saisi olla.

Suomessa suomalaisen kielitaidon pitää juuri olla kielitaidon mittari. Vastaavasti Japanissa japanilaisen kielitaito on kielitaidon mittari. Miten muutoin voisi ollakaan?

Kaverini opetteli vuosikausia japania päästäkseen japanilaisen kielikokeen läpi vaihtaakseen kansalaisuuttaan. Sitä ei anneta pelkästään sitkeydestä pysyä maassa ja aviossa japanilaisen kanssa. Kaverini (joka ei ole kotoisin arvostukseltaan ihan maailman kärkivaltiosta, vaan sieltä kehittyneiden länsimaiden alemmasta kastista) ei koskaan ajatellut, että tämä olisi jotenkin rasistista tai syrjivää. Hänelle ei myöskään ilmestynyt institutionaalisia myötäymmärtäjiä, jotka olisivat sen hänelle kertoneet.

Maassa maan tavalla tai maasta pois. Niin siellä ajatellaan.

[nollatoleranssi]

Pidetäänkö kielitaidotonta herkästi myös ammattitaidottomana? Kielitaidoton, viisikymppinen, väärältä alalta, väärällä koulutuksella. Mitä on tehtävissä? Lisänä ovat vielä taustasta tulevat traumat, huoli sukulaisista, eli kahdessa paikassa eläminen, omat kokemukset sodasta ja väkivallasta.

Rehellisesti sanoen tämän kaltaiset mokutukseen vivahtavat kauhistelu-uutiset saavat minut voimaan pahoin. Kanta-suomalaiset kohtaavat samoja ongelmia, jopa nelikymppisillä on vaikeuksia työllistyä ja pitkäaikaistyöttömilla sekä kouluttamattomilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Miksi nämä samat lainalaisuudet muuttuvat mamujen kohdalla lähes pöyristyttäväksi syrjinnäksi ja epäoikeudenmukaisuudeksi? Onko mamun työttömyys ja syrjäytyminen jotenkin kauhistuttavampaa ja koskettavampaa kuin suomalaisen?

Erikoistahan on, että mamun kohdalla tilanne katsotaan rasismiksi. Suomalaisen kohdalla tuollainen käytös sallitaan.

[foobar]

Suomalaistenkin kohdalla katsotaan kielitaitoa, pelkkä suomen kielen taito ei usein riitä. Miten sitten voidaan olettaa, että maahanmuuttajan kohdalla riittäisi kielitaidottomuus?

Kielitaidottomuuden takana lymyilee piilevä voimavara. Sen läsnäolon tunnistaa parhaiten siitä ettei sitä millään huomaa.

[Professori]

[Kanta-suomalaiset kohtaavat samoja ongelmia, jopa nelikymppisillä on vaikeuksia työllistyä ja pitkäaikaistyöttömilla sekä kouluttamattomilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Jokin aika sitten Pravdassa oli mielipidekirjoitus, jossa puhuttiin siitä, ettei nelikymppisille tutkijoille ole töitä, vaikka on tohtorin tutkinto ja tunnetaan maailmalla. Miten sitten niitä voisi olla kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle?

[Micke90]

Jokin aika sitten Pravdassa oli mielipidekirjoitus, jossa puhuttiin siitä, ettei nelikymppisille tutkijoille ole töitä, vaikka on tohtorin tutkinto ja tunnetaan maailmalla. Miten sitten niitä voisi olla kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle?

Kai tutkijoille olisi töitä, jos tekisivät sellaisia tutkimuksia, joille löytyy kysyntää ja joista on jotain hyötyäkin.

[Marija]

Afrikan mamun kielitaito on useimmiten nk. puhekieltä, joka nyt tietenkin on eräänlaista suomenkieltä ja jolla pärjää keskusteluissa.

Mutta itse suomenkieli hankitaankin kirjojen kautta. Jos mamu haluaa lapsistaan ja heidän jälkikasvustaan kehittyvän sivistyneitä suomalaisia, hän vie heidät kirjastoon ja ottaa hyllystä vanhempaa suomenkielistä kirjallisuutta (voi kysyä tädiltä). Vaikka käännöskirjallisuutta, mutta ei mitään uutta käännöstä, vaan vanhempaa. Ainakaan mitään Jari Tervon nk. kirjallisuutta en suosittele nuorisolle.

Sitten on toisenlaisia mamuja, esim. venäläisiä. Heillä on jo luonnostaan sivistynyt käytös- ja puhetapa. Samaa suosittelen heidän lapsilleen: vanhaa kirjallisuutta, jossa tulee esiin aito suomalainen kulttuuri.

Suosittelisin myös käyttämään puheessa mieluummin "minä"- ja "sinä"-muotoja, kuin "mä" ja "sä". Nuo mä ja sä ovat pikemminkin räkänokkaisen nuoremmanpolven, luusereiden kielenkäyttöä.

[Professori]

Jokin aika sitten Pravdassa oli mielipidekirjoitus, jossa puhuttiin siitä, ettei nelikymppisille tutkijoille ole töitä, vaikka on tohtorin tutkinto ja tunnetaan maailmalla. Miten sitten niitä voisi olla kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle?

Kai tutkijoille olisi töitä, jos tekisivät sellaisia tutkimuksia, joille löytyy kysyntää ja joista on jotain hyötyäkin.

Tutkijoiden työllisyysongelma on syntynyt käsittääkseni toisaalta Suomen tutkimusrahoituksen supistumisesta ja toisaalta "tohtorituotannon" ylimitoittamisesta.

Tutkimuksen hyötyä voi kukin pohtia esimerkiksi sillä erolla, mikä on tutkimukseen runsaasti sijoittavien maiden ja tutkimukseen vähän sijoittavien maiden välillä. Valitettavasti tutkimuksen hyödyt vain realisoituvat usein vasta niin pitkän ajan kuluttua, ettei niille tahdo löytyä yksityistä maksajaa kvartaalitaloudessa. Siksi etenkin perustutkimuksen rahoitus tulee Suomessa lähinnä veikkausvaroista.

Mutta otetaan nyt esimerkki siitä mitä tarkoitan. Jos vaikkapa aikanaan herneen jalostuksessa olisi tehty pelkkää "hyödyllistä" tutkimusta, olisi meillä nykyään varmaan ihan hyviä valintajalostuksella tuotettuja hernelajikkeita. Onneksi muuan Gregor Mendel oli kiinnostunut herneen erilaisten ominaisuuksien periytyvyydestä, minkä seurauksena syntyi perinnöllisyystieteen tutkimus, jonka tuloksena meillä on hyvien herneiden lisäksi nykyisin esimerkiksi geneettisiä diagnoosimenetelmiä erilaisten sairauksien diagnosointiin, GMO-bakteerikantoja insuliinin tuottamiseen ja geneettisiä sormenjälkiä raiskaajan tunnistamiseen. Kuitenkin jokainen "hyödyllistä" tutkimusta vaativa olisi pitänyt herra Mendelin hernekokeita turhanaikaisena hyödyttömänä puuhasteluna eikä taatusti olisi sijoittanut siihen euroakaan.

Tuossa mainitsemassani Pravdan kirjoituksessa puolestaan taidettiin puhua jotain siitä, että nämä tutkijat olisivat mielellään siirtymässä yksityiselle sektorille, jos se vain niitä palkkaisi. Miksi se ei sitä tee, niin siihen lienee useitakin syitä, enkä niitä lähde tässä arvailemaan.

Mutta oleellista tässä on siis se, että samaan aikaan kun maamme koulutetuimmille ihmisille ei ole töitä, joku älypää pitää rasismina sitä, ettei niitä löydy afrikkalaisille koneinsinööreille, jotka ovat hukanneet paperinsa ja lukutaitonsa.

[Jari Leino]

Kielitaidoton, viisikymppinen, väärältä alalta, väärällä koulutuksella. Mitä on tehtävissä? Lisänä ovat vielä taustasta tulevat traumat, huoli sukulaisista, eli kahdessa paikassa eläminen, omat kokemukset sodasta ja väkivallasta.

Mitä on tehtävissä?

Jääkää kotiin.

[P]

Jokin aika sitten Pravdassa oli mielipidekirjoitus, jossa puhuttiin siitä, ettei nelikymppisille tutkijoille ole töitä, vaikka on tohtorin tutkinto ja tunnetaan maailmalla. Miten sitten niitä voisi olla kieli-, luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle?

Kai tutkijoille olisi töitä, jos tekisivät sellaisia tutkimuksia, joille löytyy kysyntää ja joista on jotain hyötyäkin.

Totta turiset. Naistutkimus, monikulturismin tutkiminen sosiologiassa, pedagogiassa tms. Siirtolaistutkimus, kehitysapututkimus, islamtutkimus, alarmistinen ilmastoteide ja rasismin tutkiminen. Niihin riittää yhteiskunnalla rahaa.

[terrakotta]

Kai tutkijoille olisi töitä, jos tekisivät sellaisia tutkimuksia, joille löytyy kysyntää ja joista on jotain hyötyäkin.

Sen lisäksi mitä Professori tuossa edellä kirjoitti, varsinkin perustutkimuksessa on usein sellainen ongelma, ettei voida olla varmoja voidaanko sen pohjalta joskus kehitellä jotain käyttökelpoista vai ei. Esimerkiksi sähköä pidettiin aikanaan käytännön elämän kannalta hyödyttömänä mutta hauskana juttuna jolla saatiin ruumiit nytkähtelemään. Alkemiaan sen sijaan kohdistui suuria odotuksia. Kuinkas sitten kävikään...

[Leso]

Afrikan mamun kielitaito on useimmiten nk. puhekieltä, joka nyt tietenkin on eräänlaista suomenkieltä ja jolla pärjää keskusteluissa.

Mutta itse suomenkieli hankitaankin kirjojen kautta. Jos mamu haluaa lapsistaan ja heidän jälkikasvustaan kehittyvän sivistyneitä suomalaisia, hän vie heidät kirjastoon ja ottaa hyllystä vanhempaa suomenkielistä kirjallisuutta (voi kysyä tädiltä). Vaikka käännöskirjallisuutta, mutta ei mitään uutta käännöstä, vaan vanhempaa. Ainakaan mitään Jari Tervon nk. kirjallisuutta en suosittele nuorisolle.

Sitten on toisenlaisia mamuja, esim. venäläisiä. Heillä on jo luonnostaan sivistynyt käytös- ja puhetapa. Samaa suosittelen heidän lapsilleen: vanhaa kirjallisuutta, jossa tulee esiin aito suomalainen kulttuuri.

Suosittelisin myös käyttämään puheessa mieluummin "minä"- ja "sinä"-muotoja, kuin "mä" ja "sä". Nuo mä ja sä ovat pikemminkin räkänokkaisen nuoremmanpolven, luusereiden kielenkäyttöä.

Eli sinä siis arvotat ihmisen murteen, kielenkäytön taikka kielenkäyttötaidon mukaan?
Ymmärretty.

[Tabula Rasa]

Kalevala käteen ja kun ymmärtää pohjimmiltaan kaikki suomalaisuuden vivahteet nin keskustellaan uudestaan.

Kielitaito mittaa oppijan motivaatiota ja kyseisen maan kielen kyseessä ollessa integraatiohalua sekä halua osallistua työmarkkinoille, tehdä työtä, maksaa oma oleskelunsa jne. Ei siis ihme jos joku vapaa maleskelu ry tai kuparivapaakatto näkee sen hirvittävänä vääryytenä. Jos mamut menisivät oikeisin töihin niin hyysäysteollisuudelta loppuisi työt.

[guest11919]

Nuo mä ja sä ovat pikemminkin räkänokkaisen nuoremmanpolven, luusereiden kielenkäyttöä.

Eli sinä siis arvotat ihmisen murteen, kielenkäytön taikka kielenkäyttötaidon mukaan?
Ymmärretty.

Marija meni kyllä juuri omalla listallani plonk-kastiin. En tunne kerta kaikkiaan ketään, joka käyttäisi puheessa muotoja minä ja sinä puhekielimuotojen sijaan. Tämä pätee ihan kaikkiin hommalaisista kollegoihin ja proffista duunareihin, nuorisosta vanhuksiin.

[Tabula Rasa]

Nuo mä ja sä ovat pikemminkin räkänokkaisen nuoremmanpolven, luusereiden kielenkäyttöä.

Eli sinä siis arvotat ihmisen murteen, kielenkäytön taikka kielenkäyttötaidon mukaan?
Ymmärretty.

Marija meni kyllä juuri omalla listallani plonk-kastiin. En tunne kerta kaikkiaan ketään, joka käyttäisi puheessa muotoja minä ja sinä puhekielimuotojen sijaan. Tämä pätee ihan kaikkiin hommalaisista kollegoihin ja proffista duunareihin, nuorisosta vanhuksiin.

Käyppäs joskus jossain pohjanmaan jehovan todistajien kansoittamassa kylässä. Siellä kielenhuolto kohdallaan. Mutta noin arkielämässä ei kyllä muistu pientä isommallakaan mietinnöllä...

[Topi Junkkari]

Käyppäs joskus jossain pohjanmaan jehovan todistajien kansoittamassa kylässä.

Onko sellaisiakin, vai sekoitatko lestadiolaisiin?

(Mikä se olikaan se Jussi Vares -kirja, joka sijoittui ahdasmieliseen herätysliikkeeseen... Vares ja kaidan tien kulkijat. Suosittelen. En anna kaukolainaan.)

[Tabula Rasa]

Käyppäs joskus jossain pohjanmaan jehovan todistajien kansoittamassa kylässä.

Onko sellaisiakin, vai sekoitatko lestadiolaisiin?

(Mikä se olikaan se Jussi Vares -kirja, joka sijoittui ahdasmieliseen herätysliikkeeseen... Vares ja kaidan tien kulkijat. Suosittelen. En anna kaukolainaan.)

Luettu ja noista kylistä löytyy useimpia lahkoja mitä suomesta löytyy. Vielä enemmän kuin totaalisen uskontotäyteisiä löytyy niitä jossa on esim 30% uskontokuntaa ja muut ''tavallisia''.

[nollatoleranssi]

Suosittelisin myös käyttämään puheessa mieluummin "minä"- ja "sinä"-muotoja, kuin "mä" ja "sä".

Teemu Selänne (se nevehörd-joku-mikä-lie-jääkiekon-pelaaja) on ainakin haastatteluissa puhunut aina kyseisillä sanoilla mä-sä.

[kummastelija]

Ruotsin kielen taito on kansallinen ihmisarvon mitta. Se on tällä(kin) viikolla eduskunnasta käsin impiwaaran nokinaamoille tavattu.

Vi vinläntare moste taala svenska, när man moste hävetä just pärkkelesti, no jak koor i stokkholmm ok pitsamaakkare fron turkkiieen vörstor intte at ja ville ha pitsa met suursttömnig i toppen jaa!

[Marija]

Mä osaan yhen koulukirjarunon ulkoa:

"Atkrivaajem kalendar, natsinaajetsa janvar. V janvare, v janvare, mnooga sneegu nadvare!"

Tää ei ollut ruåtsia. 

[Malla]

En tunne kerta kaikkiaan ketään, joka käyttäisi puheessa muotoja minä ja sinä puhekielimuotojen sijaan.

Minä tunnen muutamia kantasuomalaisia, jotka käyttävät noita muotoja myös puhekielessä. Heillä on diagnosoitu neurologinen häiriö ja huomattavia vaikeuksia kommunikaatiossa sekä mm. murremuotojen tulkinnassa.

Ulkomaalaisella kieliopinnot alkavat kai kirjakielen muodoista, ja kielitaidon karttuessa myös paikallisen puhekielen taito kehittyy.

[guest11919]

En tunne kerta kaikkiaan ketään, joka käyttäisi puheessa muotoja minä ja sinä puhekielimuotojen sijaan.

Minä tunnen muutamia kantasuomalaisia, jotka käyttävät noita muotoja myös puhekielessä. Heillä on diagnosoitu neurologinen häiriö ja huomattavia vaikeuksia kommunikaatiossa sekä mm. murremuotojen tulkinnassa.

Ulkomaalaisella kieliopinnot alkavat kai kirjakielen muodoista, ja kielitaidon karttuessa myös paikallisen puhekielen taito kehittyy.

Laitoin alun perin "muutamaa autistia lukuunottamatta" mutta otin sen pois, ettei kukaan ymmärtäisi väärin ja ajattelisi minun suhtautuvan jotenkin ylettömän negatiivisesti autismikirjon oireistoihin. Tosiaan erityistapauksista kyse. Yhdellä matemaattisesti orientoituneella lapsella oli myös vaikeuksia käyttää puhekieltä alle kouluikäisenä, mutta asia taisi korjaantua sittemmin, eli pientä viivästymää kielellisessä kehityksessä oli sikäli, että lapsi koki parhaaksi käyttää pikkukakkosesta oppimaansa kieltä.

[sr]

Suosittelisin myös käyttämään puheessa mieluummin "minä"- ja "sinä"-muotoja, kuin "mä" ja "sä". Nuo mä ja sä ovat pikemminkin räkänokkaisen nuoremmanpolven, luusereiden kielenkäyttöä.

Riippuu vähän tilanteesta, mutta vähänkään vähemmän virallisessa tilanteessa nuo minä ja sinä kalskahtavat ainakin minun (ei enää mitenkään nuori) korvaan ihan liian viralliselta tai ehkä jopa ulkomaalaiselta siinä mielessä, että nuo ovat tietenkin ne muodot, jotka he ensimmäisenä oppivat.

Entä mikä on ohjeesi hän-muodolle? Suositko senkin käyttöä puheessa "räkänokkaisen" se-muodon sijaan?

[Marija]

"Hän" on suomenkieltä. Paljon tietysti vaikuttaa mistä kukin meistä on oman kielenkäyttönsä hankkinut.
Eläimistä ja esineistä sanotaan "se".