2014-04-10 Vähemmistövaltuutettu: Selvitys romanien syrjintäkokemuksista

[Maisteri Vihannes]

Kuka vattu ton Biaudetn meille riesaksi on antanut?

Ritva Viljanen, jonka antoi Tarja Halonen.

[normi]

Vähemmistövaltuutetun selvityksessä osa vastaajista kertoo, että romaniyhteisössä esiintyy tapoja, jotka he kokevat haitallisiksi yksilön näkökulmasta. Selvityksessä käy myös ilmi, että suuri osa (77.6 %) romaneista on halukkaita muuttamaan jonkun piirteen romanikulttuurissa, jos siihen olisi mahdollisuus.

- Tulokset ovat viesti, että romaniyhteisössä on valmiutta keskusteluun myös vaikeista asioista. Kulttuurisidonnaisia tapoja on arvioitava myös perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tässä mielessä puuttuminen sellaisiin romaniyhteisössä esiintyviin tapakäytänteisiin, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia, ei ole vain romaniyhteisön sisäinen asia. Kyseiset tavat ovat syrjintää, Biaudet sanoo.

http://www.ofm.fi/fi/ajankohtaista/1/0/tiedote_syrjinta_arkea_suomen_romaneille_-_lahes_70_kokenut_syrjintaa_viimeisen_vuoden_aikana_52876

Selvityksen tiivistelmä

Selvitys kokonaisuudessaan

Onko vähemmistövaltuuttettu siis muuttamassa vähemmistökulttuureja. Tuota... ei kait kulttuureja voida ulkoapäin määrätä muuttumaan?

Voisiko Eva tehdä samanlaisen tutkimuksen jostain islamilaisesta porukasta ja vaatia sitten muutoksia kulttuuriin... tulee mieleen pakkohuivit... 

[Alkuasukas]

Yksityisillä asuntomarkkinoilla syrjintää koettiin enemmän kuin kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoa haettaessa. Kaikkiaan 54,7 prosenttia vastanneista katsoi tulleensa syrjityksi heidän yrittäessään vuokrata tai ostaa asunnon yksityisiltä markkinoilta.

[Eino P. Keravalta]

Romanit kokevat Suomessa kyselyjen mukaan enemmän syrjintää kuin somali- tai venäläistaustaiset.

Eipä tässä mitään hätää ole; kyllä mustalaisten, somaleiden ja venäläisten syrjintä suhteellisesti ja absoluuttisesti ottaen vähenee kaiken aikaa sitä myöden, kun maahan saadaan lisää mustalaisia, somaleita ja venäläisiä, jolloin suomalaisten syrjintä puolestaan kasvaa, mikä taasen ei olekaan ongelma Eliitin mielestä. Nyt vain siis odotellaan, että ongelma korjaantuu itsestään. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

[Mehud]

Mustalaisten syrjiminen on luontainen puolustuskeino, jolla yksilö pyrkii suojaamaan omaisuuttaan, terveyttään ja tulevaisuuttaan. Onneksi asuntomarkkinoilla voidaan estää helposti mustalaisten vuokralle tulo.

[guest3656]

Kaikkiaan 54,7 prosenttia vastanneista katsoi tulleensa syrjityksi heidän yrittäessään vuokrata tai ostaa asunnon yksityisiltä markkinoilta.

45,3 prosenttia manneista saa siis haluamansa asunnon ilmaiseksi.

[Maisteri Vihannes]

Kaikkiaan 54,7 prosenttia vastanneista katsoi tulleensa syrjityksi heidän yrittäessään vuokrata tai ostaa asunnon yksityisiltä markkinoilta.

45,3 prosenttia manneista saa siis haluamansa asunnon ilmaiseksi.

Tuollaista päätelmää ei voi tehdä. Myös yksityiseltä vuokrattuun saa asumistukea ja toimeentulotukea, ja myös julkisomisteisen asunnon vuokran voi maksaa palkkatuloista tmv.

[ämpee]

Myös yksityiseltä vuokrattuun saa asumistukea ja toimeentulotukea, ja myös julkisomisteisen asunnon vuokran voi maksaa palkkatuloista tmv.

Ja minä kun mietin, että onko se syrjintää jos romanilta vuokraustilanteessa kysyy palkkatulojen määrää.

[Mehud]

Myös yksityiseltä vuokrattuun saa asumistukea ja toimeentulotukea, ja myös julkisomisteisen asunnon vuokran voi maksaa palkkatuloista tmv.

Ja minä kun mietin, että onko se syrjintää jos romanilta vuokraustilanteessa kysyy palkkatulojen määrää.

Ei ole. Voit pyytää kopion viimeisestä tilinauhasta ja luvan saatuasi myös soittaa työnantajalle.

[Blanc73]

Jos he tarjoavat asuntoa, on se usein samasta talosta toisten romanien kanssa, jolloin asuntoon ei voi kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi muuttaa.

Tämä on mustalaisten omien typerien käyttäytymiskoodien vika. Ei asuntoa ole pakko ottaa jos ei kelpaa, veneen alla on kyllä tilaa.


Bidee horisee:

Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä

Tottakai, valtaväestön pitää muuttua eikä mustalaisten. Vika on tietenkin meissä taikaseinän täyttäjissä, eikä omassa sekopäisessä rinnakkaiskultturissaan marinoituvissa mustalaisissa.

Haistappa Bidee *****!!   

[Saippuakupla]

"Romaneita ei edes katsota kasvoihin

Tänään julkistetussa tutkimuksessa käy ilmi, että romanit kohtaavat päivittäin syrjintää muun muassa asuntomarkkinoilla. Porilanen Tamara Hagert kannattaa tämänkaltaisten tutkimusten tekemistä, jotta ennakkoluuloja saataisiin hälvenemään.

Piilorasismi varjostaa romanien arkea. Tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty esimerkiksi, miten ennakkoluulot vaikeuttavat romanien asemaa asuntokaupassa. Porilaisen Tamara Hagertin mielestä tämänkaltaiset tutkimukset ovat tarpeellisia.

– Vaikka me olemme olleet Suomessa jo kauan ja koemme olevamme suomalaisia, on ikävää että rasismiin törmätään edelleen. Mielestäni on tärkeää levittää tietoa, koska me olemme kaikki yksilöitä, mutta ihmiset käsittelevät meitä massana, Hagert sanoo.

[...]

– Oikeastaan se on romaneille niin joka päivää, että se ei aina enää edes loukkaa. Piilorasismia esiintyy erityisesti hyvin koulutettujen ihmisten keskuudessa. Kerran olin käyttämässä isääni sairaalassa, jossa hoitaja oli selvästi asenteellinen, Tamara Hagert kertoo.

[...]

http://yle.fi/uutiset/romaneita_ei_edes_katsota_kasvoihin/7184932

[Saippuakupla]

Linkin kautta myös kolmen minuutin video.

Romanihame tuo monia hankaluuksia

[...]

Hankaluuksia voi aiheuttaa niin romanipuvun käyttäminen kuin käyttämättä jättäminen.

Romaninaisen pukuun kuuluva paksu samettihame ei joillain työpaikoilla käy työasuksi. Tällaisiksi töiksi tutkimuksen julkistustilaisuudessa mainittiin esimerkiksi terveydenhuoltoalan työt tai keittiötyö. Jos pukua ei pidä, voi tulla kitkaa romanien välisissä suhteissa. Puvun käyttäminen taas voi tuoda vaikeuksia osallistua harrastuksiin tai päästä joihinkin töihin.

Julkistamistilaisuudessa hamekysymys herätti kiivasta keskustelua.

[...]

Alida Friman Romano Missiosta toivoi joustavuutta myös työnantajilta. Vaikka romaninainen voi käyttää työpukua valtaväestön keskuudessa, muiden romanien kohtaaminen ilman romanipukua voi olla vaikeaa.

"Olen itse koko ikäni ollut työelämässä ja vaihtanut asua työpaikalla. Mutta jos on vaikka sairaalassa töissä ja sinne tulee muita romaneja, voi mennä toiselle osastolle siksi aikaa. Se on järjestelykysymys ja riippuu myös siitä, millainen työantaja on."

[...]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1397102170799?jako=207e18289aa5335a5d8471873b7438b0

[Saippuakupla]

Linkin kautta Biaudet'n haastattelu.

Romanit kokevat Suomessa enemmän syrjintää kuin somalialaiset

[...]

Selvityksen mukaan romaneilla on selvästi enemmän syrjintäkokemuksia kuin somalialaistaustaisilla ja venäjänkielisillä. Suomessa asuvista somalialaistaustaisista syrjintää on kokenut viimeisen vuoden aikana 47 prosenttia, venäläistaustaisista 27 prosenttia.

Vähemmistövaltuutetun tutkimukseen haastateltiin 249 romania. Vertailutiedot muista vähemmistöryhmistä saatiin Euroopan unionin perusoikeusviraston aiemmin teettämästä EU-MIDIS-tutkimuksesta.

Liki puolet romaneista kertoi kokeneensa syrjintää hakiessaan vuokra-asuntoa kunnalta tai kaupungilta viimeisen viiden vuoden kuluessa. Yksityisillä asuntomarkkinoilla syrjintäkokemukset olivat vieläkin yleisempiä.

Noin 54 prosenttia kertoi kokeneensa vuoden sisällä syrjintää työnhaussa.

"Soitin työpaikkailmoituksessa olleeseen numeroon. Nimeni ilmoitettuani, josta voi päätellä minun olevan romani, minulle kerrottiin, ettei työpaikkaan haetakaan enää työntekijää. Kun soitin kohta samaan paikkaan eri nimellä, oli paikka edelleen avoinna", kertoo 28-vuotias romaninainen.

[...]

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet (r) haastaa romanit miettimään oman tapakulttuurinsa uudistamistarpeita.

"Vähemmistövaltuutetulle on joskus esitetty romanikulttuurin olevan romanien sisäinen asia, joka tarkoittaa, että kulttuuriin kuulumattomilla ei ole oikeutta arvostella romanien perinteisiä tapakäytänteitä. Vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan kulttuurisidonnaisia tapoja on arvioitava myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen viitekehyksessä", Biaudet kirjoittaa.

Vastaajista vajaa 40 prosenttia kertoi kokeneensa haittaa jostakin romanikulttuurin tavasta. Haitat liittyivät esimerkiksi romanipukeutumiseen, muuttolupakäytänteisiin sekä puhtaus- ja häveliäisyyssääntöihin.

[...]

http://www.hs.fi/kotimaa/Romanit+kokevat+Suomessa+enemm%C3%A4n+syrjint%C3%A4%C3%A4+kuin+somalialaiset/a1397094220850

[Saippuakupla]

Syrjintä on arkea Suomen romaneille – "vartijat seuraavat kaupoissa"

[...]

Suuri osa syrjintätilanteista on sattunut arkielämässä, kuten asioinnilla kaupassa tai huoltoasemalla. Syrjintää kokeneet kertoivat pitävänsä nöyryyttävänä sitä, että kaupan myyjä tai vartijat seuraavat heitä.

– Emme osanneet odottaa näin surullisia lukuja, vaikka tiesimme, että romanit ovat syrjitty ryhmä. Tässä on kyse mittavasta yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta, sanoo vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet.

[...]

Romaneilla on Suomessa jopa enemmän syrjintäkokemuksia kuin esimerkiksi Unkarin tai Kreikan romaneilla.

– Asiaa voi selittää osittain se, että Suomessa romanit eivät asu omissa yhteisöissään (vaan valtaväestön seassa). Näin syrjinnälle altistuu heti, kun astuu kotiovesta, arvioi Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela.

Suuri osa syrjinnästä tapahtuukin arkielämässä, kuten kaupassa tai huoltoasemalla.

– Asuminen on silti romaneille ehkä se vaikein pulma. Kuntien valvontavastuu asukasvalinnassa näyttää unohtuneen jonnekin, Friman-Korpela moittii.

Pulmiksi vastanneet kokivat esimerkiksi romanivaatetuksen sekä kulttuuriinsa kuuluvat väistämisen ja muuttoluvan perinteet.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/syrjinta-on-arkea-suomen-romaneille----vartijat-seuraavat-kaupoissa-/3154540

[Saippuakupla]

Syrjintä arkea Suomen romaneille

Suomen romanit kokevat paljon syrjintää, ilmenee vähemmistövaltuutetun uudesta selvityksestä. Romaneiden on vaikea saada asuntoa, heitä sorsitaan työelämässä ja on kauppoja jotka päästävät vain yhden romanin kerrallaan asioimaan. Vähemmistövaltuutettu painottaa, että syrjintätilanteisiin pitää puuttua aikaisempaa tehokkaammin.

[...]

–Se on valitettavan yleistä, ihan kohdataan päivittäin syrjintää, esimerkiksi kaupoissa, kun menee sinne vartijat kulkee perässä tai voi olla että ei päästetä sinne ollenkaan, Rosita Lindgren kertoo.

–Kyllä sitä täällä Suomessa joutuu tämmöinen tumma poika joka päivä tietämään sen, että on niin sanotusti vähän heikommassa asemassa kuin valtaväestön ihmiset. Ollaan pyritty isolla seurueella mennä paikkaan, jonne kaikki valtaväestön ihmiset tervetulleita ja maahanmuuttajat, mutta romaneille on sanottu, että ei oteta vastaan kuin kaksi tai kolme tai ei yhtään, Dino Nyman selvittää.

[...]

Suomessa asuu noin 10 000 ja Ruotsissa kolmisen tuhatta suomalaista romania. Myös Ruotsissa asuvat Suomen romanit kohtaavat syrjintää. Tuoreessa muistissa on Suomessakin uutisoitu tapaus kun romaninaista ei päästetty hotellin aamiaiselle.

Suomen romanien syrjintä on niin arkipäiväistä, että suurin osa tapauksista jätetään ilmoittamatta viranomaisille.

–Romanithan tässä tutkimuksessa kertovat, että eivät ilmoita työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä. Suurin osa ei ilmoita, koska eivät koe että sillä on merkitystä tai että kukaan pystyisi tekemään sille mitään. Toisaalta ei ehkä tiedetä minne ilmoittaa, Eva Biaudet kerto

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/syrjinta-arkea-suomen-romaneille

[Noottikriisi]

Bidee horisee:

Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä

Tottakai, valtaväestön pitää muuttua eikä mustalaisten. Vika on tietenkin meissä taikaseinän täyttäjissä, eikä omassa sekopäisessä rinnakkaiskultturissaan marinoituvissa mustalaisissa.

Haistappa Bidee *****!!   

Enpä usko että Bidee oikeasti on tuota mieltä. Jos kaupungin vuokra-asuntoa hakeva kieltäytyy tarjotusta asunnosta siksi että talossa asuu romaneja, Bideen mielipide asiasta riippuu täysin varmasti siitä onko kieltäytyjä romani vai perussuomalainen. Minä sen sijaan olen oikeasti sitä mieltä mitä Bidee väittää olevansa, minusta kaupungin vuokra-asunnosta romaninaapureiden takia kieltäytyvää pitää kohdella yksilönä. Joko peruste kelpaa kaikille tai sitten ei kenellekään.

[haermae]

Se on valitettavan yleistä, ihan kohdataan päivittäin syrjintää, esimerkiksi kaupoissa, kun menee sinne vartijat kulkee perässä tai voi olla että ei päästetä sinne ollenkaan, Rosita Lindgren kertoo.

Niin, mikähän mahtaa olla syynä syrjintään; siihen että isohameisen Rosita Lindgrenin perässä kulkee aina vartija?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288446956991.html
"Hameen "pohjattomaan pussiin" katosi 43 esinettä - katso havainnekuva"

Romanithan tässä tutkimuksessa kertovat, että eivät ilmoita työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä.

Niin, miksiköhän eivät ilmoita työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä?

Mainitsen tässä yhteydessä, että henk. koht. omilla silmilläni olen nähnyt yhden (1) mustalaisen töissä. Tapahtui 80-luvun alkupuolella Keski-Pohjanmaalla, eräässä Halpa-Hallissa, miestenvaateosastolla.


Voi voi poloisia syrjittyjä
Ihan tässä sydän vuotaa verta. Onneksi heillä on Bidee joka ymmärtää.

[guest3656]

–Romanithan tässä tutkimuksessa kertovat, että eivät ilmoita työelämässä tapahtuvasta syrjinnästä. Suurin osa ei ilmoita, koska eivät koe että sillä on merkitystä tai että kukaan pystyisi tekemään sille mitään. Toisaalta ei ehkä tiedetä minne ilmoittaa, Eva Biaudet kertoo

Työelämässä tapahtuva syrjintä vaatisi ensin työpaikan. Biaudetin on tätä näköjään mahdotonta käsittää.

[vihapuhegeneraattori]

Näyttäis hiukan siltä että mannetkin alkavat hissukseen tajuta mistä naruista pitää vedellä jos haluaa nyyhkytarinoidensa menevän läpi. Turha tulla itkemään kauppiaalle siitä että vartijat seuraa, mutta Bideelle ja lehdistölle itkiessä positiivista on se että keskustelu pysyy nimenomaan siinä "syrjinnässä", eikä sen syissä.

[Kemolitor]

Selvitys kokonaisuudessaan

Aikamoista valitusta tuo selvitys kyllä on, syrjintää on joka puolella. Selvityksestä löytyy satunnaisiin paikkoihin ujutettuna myös vähän toisenlaista tekstiä:

Samanaikaisesti romaniyhteisössä on tiedostettava, ettei heidän yhteiskunnallinen asemansa kehity, jos yksittäiset romanit joutuvat kieltäytymään tarjotusta työpaikasta, koska pelkäävät työpukeutumisen loukkaavan oman yhteisönsä jäseniä.

Romanien kohdalla kielitaitoa ei voida pitää merkittävänä työllistymisen esteenä, joten jäljelle jää kysymys, vaikuttaako heidän koulutustasonsa mahdollisesti syrjintäkokemuksien määrään.

Erilainen kohtelu on syrjintää sitä todennäköisemmin mitä enemmän hakijat tai hakijaryhmät vastaavat toisiansa muiden muuttujien kuin etnisen alkuperänsä osalta. Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väestöstä (yli 15-vuotiaat) 31.5 prosentilla on enintään peruskoulututkinto. Toisen asteen tutkinto on 39.9 prosentilla väestöä ja vähintään alin korkeakoulututkinto on 28.7 prosentilla.12 Selvitykseen osallistuneista romaneista 57.3 prosentilla on suoritettuna korkeintaan peruskoulu, 33.1 prosentilla on toisen asteen koulutus ja 9.6 prosentilla on korkeakoulututkinto. Näiden lukujen valossa näyttää sille, että romaneiden sisäänpääsyä työmarkkinoille vaikeuttaa ennakkoluulojen ja syrjinnän lisäksi myös heidän valtaväestöä heikompi koulutustasonsa.

Romanien aseman parantamiseksi näyttäisi olevan tärkeää, että romanit pystyvät yhtälailla muun väestön kanssa vapaasti liikkumaan työn perässä ja asumaan valitsemallaan paikkakunnalla. Kaikki sellaiset romaniyhteisössä esiintyvät tavat, jotka rajoittavat yksittäisten romanien oikeutta päättää omasta asuinpaikastaan, vaikuttavat myös heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Luku neljä käsittelee asumista ja romanikulttuurin vaikutuksesta heidän ongelmiinsa:

Romanivastaajista, jotka kertovat joutuneensa muuttamaan romanikulttuurin liittyvistä syistä viimeisen viiden vuoden aikana, 64 prosenttia on kohdannut suuria vaikeuksia löytää asunto ja puolet heistä on ollut tai oli haastatteluhetkellä edelleen asunnottomana. Muuttamisen vuoksi työn tai opinnot on joutunut keskeyttämään 32 prosenttia muuttaneista.

" "Olemme kohdanneet todella paljon syrjintää viranomaisten taholta. Kaupungin asuntotoimisto ei suostu vuokraamaan asuntoja romaneille. Jos he tarjoavat asuntoa, on se usein samasta talosta toisten romanien kanssa, jolloin asuntoon ei voi kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi muuttaa. Jos asunnosta joutuu tästä syystä kieltäytymään, ei uutta asuntoa tarjota, koska aiemmasta on kieltäydytty."

Romaninainen soitti ja kertoi muuttaneensa kuukausi sitten kahden kouluikäisen lapsensa kanssa nykyiseen asuinkuntaan edellisellä asuinpaikkakunnalla syntyneen väistämisvelvollisuuden ja siihen liittyneen uhkailun vuoksi. Hän asuu nyt lasten kanssa tilapäisesti sukulaisten luona. Uuden asuinkaupungin asunnonvuokrausyhtiöstä hänelle on sanottu, että melkein kaikissa vuokra-taloyhtiöissä asuu jo romaneja ja että hänelle ei voida tarjota asuntoa myöskään maksuhäiriöiden vuoksi. Soittajan mukaan hänellä ei ole vuokravelkoja ja hän kokee tulleensa syrjityksi siksi, että on romani. Hän ei ole varma siitä, onko perhe kirjoilla nykyisessä vai edellisessä asuinkunnassa. Lapset eivät ole olleet koulussa paikkakunnan vaihdon jälkeen. Sukulaiset eivät pysty enää majoittamaan soittajan perhettä, sillä isännöintiyhtiöltä on tullut varoitus ylimääräisistä asukkaista. Sovittu soittajan kanssa, että vähemmistövaltuutetun toimistosta selvitetään tilannetta asunnonvuokrausyhtiön kanssa ja katsotaan sen jälkeen, mitä asialle on tehtävissä. Kehotettu asiakasta varaamaan aika sosiaalityöntekijälle ja ottamaan yhteyttä lähimmän koulun rehtoriin lasten koulunkäynnin järjestämiseksi.

Vähemmistövaltuutetun asiakastyön perusteella tilannetta selittää ainakin osaltaan se, että kiireellisen asunnontarpeen, pienituloisuuden ja vähävaraisuuden lisäksi romanihakijoilla on voinut olla maksuvaikeuksia aiemmissa vuokrasuhteissa, heidän luottotiedoissaan saattaa olla merkintöjä myös muista maksuhäiriöistä ja heidän aikaisemmassa asumishistoriassa on voinut esiintyä asumisaikaisia häiriöitä. Näiden syiden perusteella vuokraasuntotoimisto ovat haluttomia solmimaan uusia vuokrasopimuksia.

Kunnissa tarvittaisiinkin entistä enemmän asuntoviranomaisten, asunnonvuokrausyhtiöiden, sosiaali-, varhaiskasvatus-, opetus- ja terveysviranomaisten sekä velkaneuvonnan ja päihdetyön verkostoitumista haastavien tapausten ratkaisemiseksi. Kun tilanteisiin liittyy romanien sisäisiä kiistoja, tarvitaan yhteistyötä myös turvakotien ja poliisin kanssa.

Oman haasteensa vähemmistövaltuutetun selvitettäviksi tulevissa asiakastapauksissa tuovat romanikulttuuriin ja romanien keskinäisiin suhteisiin liittyvät seikat. Yhdenvertaisuuslain voimaan tultua vuonna 2004 romanit alkoivat ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutetun toimistoon pääasiassa asunnon saamiseen liittyvissä vaikeuksissa. Tuolloin romaniasiakkaat eivät puhuneet muuttolupa- ja väistämiskäytänteistä mitään ja heidän yhtäkkiset muuttonsa ja asunnottomuustilanteiden syntyminen herättivät kysymyksiä ja ihmetystäkin. Hyvin nopeasti tilanne lähti kuitenkin muuttumaan ja asumisvaikeuksiin joutuneet romanit alkoivat puhua myös seikoista, jotka liittyvät kulttuuriin ja romanien keskinäisiin suhteisiin. Nykyään romanikulttuuri ja romanien väliset suhteet tulevat esille lähes kaikissa vähemmistövaltuutetun asiakaskontakteissa, jotka koskevat asumista.

Romanikulttuurin yhteisöllisyys ja siihen liittyvä käsitys kollektiivisesta vastuusta saa yksittäiset romanit reagoimaan joissakin tilanteissa niin, että he esimerkiksi lähtevät paikkakunnalta, jossa on syntynyt romanien välisiä ongelmia ja jopa väkivaltaisuuksia. Lähtijät kokevat olevansa väistämistilanteen synnyttyä vaarassa ja tarvitsevansa kiireellisesti uuden asunnon, sillä uusien väkivaltaisuuksien uhka saattaa kohdistua myös tekijän perheenjäseniin ja sukulaisiin, vaikka he eivät ole olleet mukana konfliktin alun perin laukaisseissa tapahtumissa. Neuvottelun mahdollisuutta tilanteissa ei tunnu olevan, joten paikkakunnalta muuttamisella pyritään estämään lisävahinkojen tapahtuminen.

Näkemys siitä, että ihminen aina kantaa kollektiivisen vastuun perheensä ja sukunsa tekemistä rikkomuksista tai oikeudenloukkauksista, on ristiriidassa yksilön perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Asunnonvuokrauksessa viranomaiset ja vuokrausta hoitavat yhtiöt ovat velvollisia toimimaan asukasvalintaa koskevien säädösten puitteissa. Tällöin olemassa olevan vuokra-asunnon yhtäkkisen jättämisen ei välttämättä katsota muodostavan lainmukaista perustetta uuden vuokra-asunnon välittömälle tarjoamiselle toisella paikkakunnalla. Tilanteet syntyvät usein myös ennakoimattomasti eikä vuokranantajalla ole välttämättä juuri sillä hetkellä vapaana yhtään sopivaa asuntoa. Asunnon tarvetta ja sen kiireellisyyttä saattaa olla lisäksi vaikea arvioida, jos se perustuu vain hakijan kertomukseen. Vähemmistövaltuutettu katsoo, että väkivaltatilanteissa tai väkivallan uhkaamaksi joutuvien henkilöiden olisi näissä tilanteissa ilmoitettava tapauksista poliisille ja hakeuduttava aluksi ensisijaisesti turvakoteihin. Asunnontarpeen toteaminen olisi tämän jälkeen selkeämpää ja uuden asumisratkaisun hakeminen perusteltua.

Vähemmistövaltuutetun kokemuksen mukaan sekä romaneilla että asuntovirkailijoilla on toisinaan väärinymmärryksiä ja epävarmuutta siitä, miten romaneihin liittyviä erityispiirteitä vuokra-asuntojen tarjonnassa voidaan huomioida. Vähemmistövaltuutetun mielestä yksi selkeä periaate on se, että muuttolupa- ja väistämiskäytännöt loukkaavat yksilönoikeuksia, sillä Suomen perustuslaki takaa jokaiselle vapauden liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.Niiden, jotka vetoavat tällaisiin toimintatapoihin täytyy nähdä menettelyjen lainvastaisuus ja seurausten kohtuuttomuus väistämisvelvollisille henkilöille. Käytännöt estävät niiden kohteiksi joutuvien romanilasten koulunkäyntiä, vaikeuttavat nuorten ja aikuisten opiskelua ja työskentelymahdollisuuksia ja aiheuttavat asunnottomuutta sekä syrjäytymistä. Keskustelua muuttolupaja väistämiskäytännöistä luopumiseksi on syytä ylläpitää romaniyhteisössä kunnes ne ovat jääneet historiaan.

Myös asukasvalintoja tekevät joutuvat haasteellisiin tilanteisiin kun vedotaan väistämisvelvollisuuteen kulttuurisena kysymyksenä. Yksilönoikeuksia loukkaavien tapojen jatkumista ei olisi syytä mahdollistaa saatikka tukea vuokra-asunnon tarjoamisella, mutta toisaalta väkivallan pelossa asunnostaan luopunutta ja paikkakuntaa vaihtanutta perhettä ei voi jättää asunnottomaksikaan. Niin kauan kuin väistämismenettelyä edellytetään noudatettavan, ja painostukseen liittyy uhkaa väkivallasta, tilannetta on pidettävä verrannollisena esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhrien asemaan. Heidän kohdallaan kiireellistä kodista lähtemistä pidetään välttämättömänä ja uuden asunnon tarvetta ja asuinpaikkakunnan vaihtamista perusteltuna

Vähemmistövaltuutetun romaniasiakkaat ja joskus myös aktiiviset romanivaikuttajat ovat katsoneet, että romanien välisissä konflikteissa on kyse niin vakavista asioista, että niitä on mahdotonta sovitella. Siksi väistämismenettelystä ei voitaisi luopua. Maailmalla on kuitenkin käytetty sovittelua onnistuneesti hyvin laajoista, jopa kokonaisia kansakuntia koskettaneista väkivaltaisuuksista ylipääsemiseksi. Niihin verrattuna yksittäisten romanisukujen välisten vihamielisyyksien selvittäminen rauhanomaisin menetelmin ei voine olla mahdoton tehtävä. Perustuslaki suojaa romanien oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan.  Vähemmistövaltuutetun näkemyksen mukaan toisena romanien asumiseen liittyvänä pääperiaatteena on pidettävä sitä, että valtion varoin tuettujen vuokra-asuntojen tarjonnassa erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että romanien kulttuuriset oikeudet nähdään myönteisessä valossa ja niiden toteutumista tuetaan kun siihen on mahdollisuus. Tällöin esimerkiksi kahdelle romaniperheelle ei tarjota vuokra-asuntoa saman kerrostalon eri kerroksista, jos he ovat esittäneet tällaisen toiveen kulttuuriin vedoten ja jos sopivia asuntoja on vapaana muualla. Jos hakijoiden asumistarvetta vastaavia vapaita asuntoja on kuitenkin vain yhdessä talossa, ei hakijoiden etnistä alkuperää tai kulttuuriin liittyvää toivetta voi pitää lainmukaisia asukasvalintakriteerejä ylittävänä esteenä asuntotarjousten tekemiselle. Hakijoita ei siis pidä jättää ilman asuntotarjousta kulttuuristen syiden perusteella, jos asukasvalinnan edellytykset muuten täyttyvät. Jos hakijat kuitenkin tällaisessa tilanteessa kieltäytyvät tarjouksesta, heidän täytyy hyväksyä, että valinnan todennäköisenä seurauksena sopivan asunnon löytyminen pitkittyy.

Kuten edellä on esitetty, kaikkia romanien negatiivisia kokemuksia asunnonvuokrauksessa ei voida pitää yhdenvertaisuuslaissa kiellettynä syrjintänä. Osassa syrjinnäksi koetuista vaikeuksista on kyse myös asuntoa hakevien omasta asumishistoriasta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta ja monilla paikkakunnilla yleisesti vaikeasta vuokra-asuntotilanteesta. Osa ongelmista johtuu siitä, ettei vuokra-asuntojen tarjonta vastaa romanikulttuurin edellytyksiä tai että joidenkin romanien ylläpitämät muuttolupa- ja väistämiskäytänteet rajoittavat toisten romanien asumista ja aiheuttavat yllättäviä asunnon tai paikkakunnan vaihtotarpeita.

En ainakaan huomannut, että mikään lehti olisi romanien syrjinnästä kertoessaan maininnut mitään tästä puolesta, romanien omasta kulttuurista heille aiheutuvista vaikeuksista,

[Blanc73]

Osa ongelmista johtuu siitä, ettei vuokra-asuntojen tarjonta vastaa romanikulttuurin edellytyksiä

Cry me a river    Romanikulttuuri, road to success!

[haermae]

Yksityisillä asuntomarkkinoilla syrjintää koettiin enemmän kuin kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoa haettaessa. Kaikkiaan 54,7 prosenttia vastanneista katsoi tulleensa syrjityksi heidän yrittäessään vuokrata tai ostaa asunnon yksityisiltä markkinoilta.

Tuo ostaminen huvitti itseänikin. Ei mannen kannata asuntoa omistaa, siihenhän pääsee vouti käsiksi kun jos sattuu että jää jotain maksuja rästiin.

[VeePee]

Jos he tarjoavat asuntoa, on se usein samasta talosta toisten romanien kanssa, jolloin asuntoon ei voi kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi muuttaa.

Edes mustalaiset eivät halua asua samassa talossa mustalaisten kanssa.

[Rokka]

Luottamuspula pitää voida kuroa umpeen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla.

Saako esim. kauppias kuroa luottamuspulaa umpeen ja oikein vaatimalla vaatia että saa kohdata romanit yksilöinä kaupassaan, seurueiden sijaan.
Tästähän voisi teettää vaikka jonkunlaisen kyltin:

" Huomio romanit,

Vähemmistövaltuutetun suosituksen mukaan liikkeemme haluaa kohdata romaniasiakkaat yksilöinä, joten asioittehan liikkeessämme yksi kerrallaan.
Kiitos että olette luottamuksen arvoisia."

[jopparai]

Luottamuspula pitää voida kuroa umpeen. Valtaväestön täytyy irrottautua ennakkoluuloista ja kohdata romanit yksilöinä kaikilla elämän alueilla.

Saako esim. kauppias kuroa luottamuspulaa umpeen ja oikein vaatimalla vaatia että saa kohdata romanit yksilöinä kaupassaan, seurueiden sijaan.
Tästähän voisi teettää vaikka jonkunlaisen kyltin:

" Huomio romanit,

Vähemmistövaltuutetun suosituksen mukaan liikkeemme haluaa kohdata romaniasiakkaat yksilöinä, joten asioittehan liikkeessämme yksi kerrallaan.
Kiitos että olette luottamuksen arvoisia."

Tätähän yritti jo yksi huoltamoyrittäjä. Päätyi iltalehtiin, mokomakin rasisti 

[Rusinapulla]

Kovin on ongelmallinen rotu tuo romani-ihminen. Kaikkialla vaikeuksia ja heimo-ongelmia. Miten sitä voidaan olettaa että tulisivat toimeen valtaväestön kanssa jos ei oman porukan sisälläkään pystytä elämään sovussa? **ttu mitä pask**. Onko se peilin syy jos naama on vino?

[acc]

Mustalaisten tulisi selvittää kokemansa todellisen tai kuvitellun syrjinnän syyt. Meillähän on Suomessa toinen suuri ryhmä ihmisiä, jotka eivät tiettävästi koe syrjintää ryhmän jäsenyytensä takia. Tarkoitan ihmisiä, joiden sukunimi on Virtanen. Miten he ovat onnistuneet elämään Suomessa ilman syrjintäkokemuksia. Mitä Virtaset tekevät toisin kuin mustalaiset.

Vertailemalla näitä kahta ryhmää, huomattaneen eroja. Ne saattavat olla syrjintää ja "syrjintää" aiheuttavia tekijöitä. Seuraavaksi mustalaiset voisivat kokeilla, mitä tapahtuu, kun he luopuvat näistä syrjintää tai "syrjintää" mahdollisesti aiheuttavista tekijöistä.

Jos jostain tekijästä luopuminen aiheuttaa syrjinnän tai "syrjinnän" vähenemistä, kyseisestä tekijästä kannattaa luopua, jos mustalaiset haluvat vähentää syrjinnän kohteeksi joutumisen kokemuksiaan. Jos he eivät halua luopua tällaisesta tekijästä, he ovat vapaaehtoisesti valinneet itselleen syrjnnän tai "syrjinnän".

[Kemolitor]

Luku 5 käsittelee romanien keskinäisiä suhteita, se on koko selvityksen kiinnostavin osio.

Vastaajista (n=234) yhteensä 39.7 prosenttia on joko noudattanut itse tai kohdannut viimeisen viiden vuoden aikana romanikulttuurin tapoja, joista on aiheutunut haittaa vastaajalle itselleen tai tämän perheelle.

Vastaajista, joiden mielestä romaniyhteisössä esiintyvistä tavoista on aiheutunut heille tai heidän perheilleen haittaa (n=93), useimmat eli 39,7 prosenttia mainitsevat romanivaatetukseen liittyviä seikkoja. Vastaajien mukaan vaatetus aiheuttaa monia erilaisia pulmia niin romanien välisissä suhteissa kuin aktiivisessa osallistumisessa yhteiskunnan eri toimintoihin. Huomattavaa on, että hankalia tilanteita saattaa tuottaa niin romanivaatetuksen käyttäminen kuin käyttämättä jättäminenkin. Romanivaatetuksen pois jättäminen voi aiheuttaa kitkaa romanien keskinäisissä suhteissa, kun taas romanivaatetuksen käyttäminen johtaa lisähaasteisiin osallistumisessa niin koulutukseen, työelämään kuin erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin. Romaninaisille painavista hameista saattaa koitua myös terveydellisiä ongelmia.

"Tyttäreni luopui romanivaatteista muutama vuosi sitten. Tätä päätöstä ei ole hyväksytty romaniyhteisössä ja minuun otetaan jatkuvasti yhteyttä asian tiimoilta. Tytärtäni pidetään luopiona ja hän on joutunut yhteisön ulkopuolelle."
56-vuotias romaninainen

"Pukeutuminen on varsinkin kesällä ja urheillessa vaikeaa. Helteelläkin on pukeuduttava romanikulttuurin mukaisesti eikä voi käyttää esimerkiksi t-paitaa. En voi mennä myöskään uimaan tai kylpylään, jos paikalla on vanhempia romaneja."
19-vuotias romanimies

Vastaajista 28.0 prosenttia liittää romanikulttuurin haitalliset tavat niin sanottuun väistämiseen ja muuttolupamenettelyyn liittyviin seikkoihin, jotka vaikuttavat erityisesti romanien vapauteen liikkua ja valita asuinpaikkansa. Väistämisellä pyritään välttämään kostamista ja tekojen uusiutumista tilanteissa, joissa romani on syyllistynyt väkivaltaan toista romania kohtaan. Käytäntöön liittyy myös ajatus uhrin ja hänen sukunsa kunnioittamisesta. Väkivaltaan syyllistyneen ja hänen sukulaistensa on asumisratkaisuillaan ja liikkumisen rajoituksilla vältettävä paitsi uhrin, myös hänen sukulaistensa kohtaamista.

"Olen yrittänyt muuttaa lasteni takia isommalle paikkakunnalle, mutta väistämisvelvollisuuden takia minua on kielletty eri kaupungeissa. Olen saanut myös tappouhkauksia sukuvihojen takia." 38-vuotias romaninainen "Olen joutunut välttelemään muita romaneja ja tiettyjä paikkakuntia sukuvihan takia."
52-vuotias romaninainen

"On yleistä, että romanit eivät halua asuinseudulleen muita romaneita. Pelätään, että tuntemattomat romanit käyttäytyvät huonosti ja pilaavat kaikkien romanien maineen. Esimerkiksi tyttäreni kohtasi uhkailua muutettuaan uudelle paikka kunnalle. Hänen muuttonsa taustalla olivat ongelmat toisen romanisuvun kanssa."
56-vuotias romaninainen

"Olisimme saaneet asunnon yksityisiltä markkinoilta, mutta toiset romanit kertoivat vuokranantajalle, että jos hän vuokraa asunnon minulle siitä seuraa riitoja."
36-vuotias romaninainen

"Olin viime vuonna muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Isäni otti yhteyttä paikallisiin romaneihin, koska en uskaltanut tehdä muuttopäätöstä kysymättä lupaa. Onneksi saimme luvan muuttaa, joten tilanteeseen ei liittynyt varsinaista haittaa."
37-vuotias romaninainen

Osa romaneista katsoo, että eri perheillä ja suvuilla on tiettyjä, sukupolvien saatossa syntyneitä perinteisiä alueita ja paikkakuntia, joista on muodostunut heidän omia alueitansa. Näillä paikkakunnilla he saavat asua vapaasti eivätkä muut romanit voi edellyttää heiltä poismuuttamista. Jos joku romani haluaa muuttaa uudelle paikkakunnalle, hänen tulee selvittää etukäteen ketä romaneja paikkakunnalla asuu ja sopiiko muutto heille.

Jos kunnassa asuu paljon romaneja ja sinne pyrkii muuttamaan uusia romaniasukkaita, johtaa tämä jossakin vaiheessa siihen, että kaikissa taloyhtiöissä asuu jo romaneita. Vapaiden vuokra-asuntojen määrästä riippumatta alue on tällöin kulttuurisesti katsottuna täynnä ja uusien romanien muutto voi johtaa kiistoihin.

Jos siis kunnalla ei ole tarjota kerrostaloa, jossa ei vielä asu romaneja, niin se on sitten syrjintää.

Haastattelukysymykseen vastanneista (n=242) yhteensä 9.1 prosenttia on joutunut muuttamaan romanikulttuuriin liittyvien syiden vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana. Muuttamaan joutuneista (n=22) 77.3 prosenttia kertoo muuton syyksi väistämisvelvollisuuden tai sukujen väliset riidat. Romanikulttuuriin liittyvistä syistä muuttamaan joutuneista 64.0 prosentilla oli ollut suuria vaikeuksia löytää uusi asunto ja puolet heistä oli ollut tai on edelleen asunnottomana. Opinnot tai työn on joutunut muuton vuoksi keskeyttämään 32.0 prosenttia muuttaneista. Itselleen koituneiden haittojen lisäksi puolet muuttamaan joutuneista romaneista kertoo myös lapsille aiheutuneista seuraamuksista. Perheiden lapset ovat joutuneet elämään kodittomina, he ovat menettäneet kaveripiirinsä ja heidän koulunsa on vaihtunut tai koulunkäynti keskeytynyt. Joissain tapauksissa lapsiakin on uhkailtu ja vanhemmat ovat joutuneet rajoittamaan tämän vuoksi lastensa liikkumista.

"Minulle on tarjottu asuntoja, joita en ole voinut ottaa vastaan kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi. Olin pienen lapseni kanssa kodittomana, mutta en voinut muuttaa tarjottuihin asuntoihin, koska samassa rapussa asui muita romaneita."
22-vuotias romaninainen

"Minun oli todella vaikea löytää uusi asunto. Muutin väliaikaisesti sukulaiseni luo, mutta muut romanit uhkailivat minua ja jouduin muuttamaan uudestaan. Vakavin seuraus on kuitenkin ollut tilanteen vaikutus lapseeni. Hän joutui vaihtamaan koulua ja hänellä on ollut sopeutumisvaikeuksia. Hän pelkää joutuvansa vaihtamaan koulua uudestaan ja on alkanut käyttäytyä aggressiivisesti. Lapsi kärsii tilanteesta ja sen vuoksi myös minä kärsin."
34-vuotias romaninainen

"Olen joutunut noudattamaan puhtausääntöjä, joiden mukaan en voi käyttää esimerkiksi samaa vessaa vanhempien romanien kanssa. Myös julkisilla paikoilla lenkkeily tai uimahallissa käynti on hankalaa, sillä on tarkkaan katsottava, ettei paikalla ole muita romaneja."
34-vuotias romaninainen

Kyllähän elämästään vaikean voi tehdä kuka vain, mutta jos sen jälkeen syyttää asiasta yhteiskuntaa ja valtakulttuuria, niin mitäpä siihen voi sanoa.

Selvityksen kysymyksenasettelussa lähdettiin liikkeelle oletuksesta, että romaniyhteisössä on oma sisäinen päätöksentekojärjestelmä, jossa joillakin yksilöillä on valtakunnallista, alueellista tai paikallista päätöksentekovaltaa. Tämä oletus on syntynyt siitä, että vähemmistövaltuutettuun yhteyttä ottavat romanit viittaavat usein siihen, että on romaneja, joilla on paljon vaikutusvaltaa. He voivat esimerkiksi antaa toiselle romanille muuttoluvan tai jättää sen antamatta tai käskeä jotakuta muuttamaan paikkakunnalta pois. Kenellä tai missä on tuo romanien puheessa viittaama päätösvalta, jota he eivät halua eivätkä usein uskalla uhmalta?

Miksi romaniperhe jättää asuntonsa ja kotipaikkakuntansa väistämisvelvollisuuteen vedoten, keskeyttää lasten koulunkäynnin, jää asunnottomaksi, nukkuu autossa ja sukulaisten luona eikä vastaanota heille kuukausien odottamisen jälkeen tarjottua vuokra-asuntoa kulttuurisiin syihin vedoten? Miksi romanit katsovat näissä tilanteissa ongelmiensa syyksi ulkoryhmäsyrjinnän sen sijaan, että mieltäisivät sen sisäryhmäsyrjinnäksi?

Tämä on hyvä kysymys. Olisikohan vastaus yksinkertaisesti se, että on mukavampi aina syyttää hankaluuksistaan jotakuta muuta kuin itseä.

Monet vastauksista ovat ristiriitaisia, koska niissä toisaalta todetaan, että yksilö on vapaa tekemään omat valintansa, mutta samalla tarkennetaan, että valintojen tulee olla romanikulttuurin mukaisia tai muuten niistä saattaa olla seuraamuksi

"Romanien on elettävä kulttuurin sääntöjen mukaan tai muuten tulee sanomista. Jos esimerkiksi tyttäreni katsotaan tekevän jotain kulttuurisesti sopimatonta tai käyttäytyy niin, että se tulkitaan epäkunnioittavaksi, otetaan minuun heti yhteyttä ja minun täytyy komentaa häntä, aikuista tytärtäni. Tässä rajoitetaan yksilön päätösvaltaa elää haluamallaan tavalla. "
43-vuotias romaninainen

"Jos yksilö yrittää vastustaa muita romaneita tai olla noudattamatta romanikulttuurin tapoja, hyökkäävät toiset romanit kimppuun. Jos tästä ilmoittaa virkavallalle, menee tilanne vain pahemmaksi."
59-vuotias romaninainen

Vastaajista yhteensä 13.0 prosenttia (n=24) haluaisi poistaa romanien keskinäiset riidat ja kostonkierteet. Tässä kohtaa vastaajat toivat esiin esimerkkeinä sukuvihat, verikostot, väistämisvelvollisuuden ja liikkumiseen liittyviä rajoituksia. Yhtä suuri osuus vastaajista (13.0 %) on sitä mieltä, että romanien tapakulttuuria liittyen häveliäisyyteen, puhtauteen ja kunnioittamiseen pitäisi väljentää. Tässä yhteydessä moni vastaaja toivoi läheisempiä ja avoimempia välejä lasten ja vanhempien välille, pidempää lapsuutta romaninuorille ja turhasta häpeilystä luopumista asioissa, joissa ei ole mitään hävettävää kuten esimerkiksi suihkussa käymisessä.

Vastaajista 6.5 prosenttia oli sitä mieltä, että romanikulttuurin pitäisi muuttua enemmän työssäkäyntiä ja koulutusta arvostavaksi. Luokkaan muu on sijoitettu muun muassa sellaisia vastauksia, joissa toivotaan, että romaninuoret oppisivat käyttäytymään paremmin ja käyttäisivät vähemmän päihteitä sekä vastauksia, joissa toivotaan esimerkiksi, että romanikulttuuri palaisi ajassa takaisinpäin vanhoin hyviin aikoihin tai toivotaan parempaa romanikielen osaamista.

"Toivoisin, että romaniyhteisössä arvostettaisiin enemmän koulutusta ja työntekoa. Olisi hyvä jos vanhemmat toisivat lapsilleen esiin koulutuksen hyvät puolet ja kannustaisivat lapsia kouluttautumaan. Tätä kautta myös romanien vaikutusmahdollisuudet lisääntyisivät."
56-vuotias romaninainen

Aika hurjia nuo prosenttiluvut, vain 6,5 % prosenttia oli sitä mieltä, että "romanikulttuurin pitäisi muuttua enemmän työssäkäyntiä ja koulutusta arvostavaksi" ja vain 13.0 % "haluaisi poistaa romanien keskinäiset riidat ja kostonkierteet"

Entä loput, he ovat ilmeisesti sitä mieltä, että nämä on romanikulttuurin keskeisiä piirteitä, hienoja ja ainutlaatuisia kulttuurisia ulottuvuuksia,  joita ei missään nimessä saa muuttaa.

Esimerkki vähemmistövaltuutetun asiakastapauksesta

Vähemmistövaltuutetun toimistoon otti yhteyttä romaninainen, joka kertoi epäilevänsä, että häntä syrjitään kunnan asuntotoimistossa. Asiaa selvittäessämme kävi ilmi, että asiakas oli muuttanut pois kotikaupungistaan, jossa oli asunut kahden lapsensa kanssa jo lähes kymmen vuotta. Syy muuttamiseen oli kaupungissa asuvan toisen romanisuvun käsky. Heidän mielestä ei ollut enää soveliasta, että asiakas asuu kaupungissa teini-ikää lähestyvän poikansa kanssa. Perustelu asialle oli, että pojan isän sukulainen oli kaksikymmentä vuotta sitten syyllistynyt "veritekoon" muuttokäskyn antanutta suvun jäsentä kohtaan.

Asiakas laittoi vireille asuntohakemuksen kuntaan, jonne katsoi olevansa oikeutettu muuttamaan. Siellä ei ollut heti vapaana asuntoja, joten hän joutui muuttamaan väliaikaisesti viereiseen kuntaan. Asuttuaan siellä muutaman viikon kunnan asuntotoimiston edustaja välitti asiakkaalle tiedoksi, että hänen pitää muuttaa pois paikkakunnalta, koska paikallinen romanisuku ei halua hänen asuvan siellä. Yksikään tämän suvun jäsenistä ei edes asunut kyseisen kunnan alueella, mutta pitivät siitä huolimatta kuntaa omana alueenaan. Asiakas noudatti käskyä, koska pelkäsi tottelemattomuudesta aiheutuvia seurauksia.

Kunnassa, jossa hänen asuntohakemuksensa oli vireillä, ei ollut vieläkään tarjota hänelle asuntoa. Tästä syystä hän pyysi toisen naapurikunnan romaneilta luvan saada muuttaa sinne väliaikaisesti. Hän sai luvan ja asuu tällä hetkellä kyseissä kunnassa purkutuomion saaneessa talossa. Koko tämä prosessi on kestänyt yli kuusi kuukautta ja kumpikaan perheen lapsista ei ole tuona aikana käynyt koulua.

Mitäpä viisasta tuohon esimerkkitapaukseen osaisi lohkaista. On tämä suomalainen yhteiskunta oikea paheenpesä, karmeata syrjintää.

[Sikanez]

Esimerkki vähemmistövaltuutetun asiakastapauksesta

Vähemmistövaltuutetun toimistoon otti yhteyttä romaninainen, joka kertoi epäilevänsä, että häntä syrjitään kunnan asuntotoimistossa. Asiaa selvittäessämme kävi ilmi, että asiakas oli muuttanut pois kotikaupungistaan, jossa oli asunut kahden lapsensa kanssa jo lähes kymmen vuotta. Syy muuttamiseen oli kaupungissa asuvan toisen romanisuvun käsky. Heidän mielestä ei ollut enää soveliasta, että asiakas asuu kaupungissa teini-ikää lähestyvän poikansa kanssa. Perustelu asialle oli, että pojan isän sukulainen oli kaksikymmentä vuotta sitten syyllistynyt "veritekoon" muuttokäskyn antanutta suvun jäsentä kohtaan.

Asiakas laittoi vireille asuntohakemuksen kuntaan, jonne katsoi olevansa oikeutettu muuttamaan. Siellä ei ollut heti vapaana asuntoja, joten hän joutui muuttamaan väliaikaisesti viereiseen kuntaan. Asuttuaan siellä muutaman viikon kunnan asuntotoimiston edustaja välitti asiakkaalle tiedoksi, että hänen pitää muuttaa pois paikkakunnalta, koska paikallinen romanisuku ei halua hänen asuvan siellä. Yksikään tämän suvun jäsenistä ei edes asunut kyseisen kunnan alueella, mutta pitivät siitä huolimatta kuntaa omana alueenaan. Asiakas noudatti käskyä, koska pelkäsi tottelemattomuudesta aiheutuvia seurauksia.

Kunnassa, jossa hänen asuntohakemuksensa oli vireillä, ei ollut vieläkään tarjota hänelle asuntoa. Tästä syystä hän pyysi toisen naapurikunnan romaneilta luvan saada muuttaa sinne väliaikaisesti. Hän sai luvan ja asuu tällä hetkellä kyseissä kunnassa purkutuomion saaneessa talossa. Koko tämä prosessi on kestänyt yli kuusi kuukautta ja kumpikaan perheen lapsista ei ole tuona aikana käynyt koulua.

Mitäpä viisasta tuohon esimerkkitapaukseen osaisi lohkaista. On tämä suomalainen yhteiskunta oikea paheenpesä, karmeata syrjintää.

Vähemmistövaltuutetun pitäisi puuttua siihen, että romanit syrjivät toisiaan.

[Alkuasukas]

Stadilaisena minua vituttaa talossa asuvat junantuomat. Mihin voin valittaa?