HS: Miksi tyttöjen ja poikien koululiikuntaa ei voisi järjestää yhdessä?

[kriittinen_ajattelija]

Minun kouluvuosinani ei poikien ryhmässäkään saanut pelata rajusti. Jääkiekkoa pelattiin yleensä tennispallolla ja taklata ei saanut. Taso- ja kokoerot on poikienkin keskuudessa hyvin suuret. Liikuntaa on tarkoitus tarjota kaikille, eikä vain niille, jotka ovat siinä hyviä. Kovempaa pelaamista varten on olemassa urheiluseurat.

Kyllä koululiikunnassa saa ja pitääkin ottaa tosissaan ne tunnit eikä vain höntsäillä, mitä järkeä on koko puuhassa muuten? Huonommat/ylipainoiset ym. voi mennä sitten omaan nurkkaan liikkumaan keskenään. Itse ainakin muistan ylä-asteen ja lukion pelit oli hyvin fyysisiä, taklaukset oli arkipäivää joka lajissa ja itse päädyin jopa tappelemaan kesken jääkiekko pelin kun tunteet ilmeisesti meni yli jollain (ei minulla)

Noin 30% tytöistä kyllä pärjäisi mukana tasollisesti mutta en kannata sitäkään, sillä silloin pojat joutuisi varomaan pelatessa heitä vastaan koska eihän herrasmies nyt liian fyysisesti pelaa tyttöä vastaan.

[crissaegrim]

Meillä oli armeijassa naispuolisia varusmiehiä samassa liikuntakoulutuksessa. Pakko sanoa kyllä, että jopa kersantti-merkkiset olivat melkoisen kädettömiä ketä tahansa miespuolista vastaan esim. nyrkkeilyssä tai painissa. Sitten löytyy toki (armeijasta muita suuremmalla todennäköisyydellä) niitä sporttisia naishenkilöitä, mutta eiköhän keskiarvot ja todennäköisyydet ole se oikea tapa tarkastella asiaa, mahdollisimman järkevästi ja poikkeustapauksia alleviivaamatta.

[nollatoleranssi]

Tuota minusta tuo boldattu kohta on oleellinen koko sukupuoliasiassa, Minusta ei ole olemasskaan TURHIA sukupuolirooleja.

Sukupuolet ja sukupuoliroolithan ovat elämän rikkaus. Ei niitä pidä yrittää kieltää ja häivyttää. Oikeastaan niitä pitäisi ryhtyä jopa korostamaan.

Tuo sana oli ehkä hieman väärä kuvamaan tilannetta, mutta selvennetään.

Joissakin tilanteissa on hyväkin juttu sekoittaa eri sukupuolet toistensa kanssa mm. kouluopetus ylipäätään. En näkisin koululiikuntaakaan mitenkään mahdottomana tekijänä, mutta tämä "sukupuolineutraalikasvatus" (joka vaikuttaa varsinkin olevan suosiossa Ruotsissa ja on sitä kautta rantautunut Suomenkin mediaan ja kasvatusammattilaisten keskuuteen) on täysin sairasta.

Pojat puetaan sananmukaisesti mekkoihin ja tytöt housuihin, koska halutaan häivyttää kaikki piirteet eri sukupuolista. Seurauksista ei toki kukaan vastaa.

Jossakin määrin näkisin tämänkin hesarin jutun kertovan tuostakin.

[nollatoleranssi]

Eikö kukaan huomioi sitä, että kun tytöt kovissa urheilulajeissa jäisivät säännönmukaisesti alakynteen, se johtaisi huonoon itsetuntoon, syrjäytymiseen, itsetuhoisuuteen jne.?

Tytöt voisivat selvitä asiasta selittämällä sen sukupuolierolla, mutta vakavia itsetunto-ongelmia seuraisi niille heikoimmille pojille jotka saisivat huomata häviävänsä tytöillekin.

Empä tiedä noista itsetunto-ongelmista. Ainakin itse olen huomannut, että Suomessa on todella tasa-arvoinen suhtautuminen eri sukupuoliin esim. pojat voivat pelata rauhallisemmin tyttöjä vastaan jne.

Toki eri asia on siinä, että miten mm. joukkueet rakennetaan. Pelkästään tytöt vs pojat ei yleensä toimi.

[sivullinen.]

Jos jo kasvuiässä olevien poikien kesken on suunnattomia fysiikkaeroja, niin erot vielä korostuvat heikoimpien tyttöjen ja vanhimpien poikien kesken. Nykyisellään heikommat pojat pääsevät pallopeleissä kerran pari koskemaan palloa tunnissa jalkapallossa, koripallossa, lentopallossa ja pallossa. Tyttöjen ei tarvitsisi koskea lainkaan. Kunhan juoksivat palloa kohti. Liikunnaniloa olisi sekin. Tietenkin yhdistetyn liikunnan kanssa voitaisiin tuoda peleihin mukaan vaatimus noudattaa opettajan antamia syöttökäskyjä, joka tosin jo nyt "fairplay henkenä" ja "rasismin vastaisena asenteena" on jo olemassa: Jokke, syötä nyt Birgetter-Salimalle. Vain siten tasa-arvo toteutuisi, kisailusta häviäsi viimeinenkin ripe ja kaikki alkaisivat vihaamaan liikuntaa, koulua ja yhteiskuntaa.

Edellisen näkökohdan jo moni ehti esittää, mutta kukaan ei tarttunut toiseen ongelmaan: Aikuisten urheiluseurojen "seksistinen" jako mies- ja naisjoukkueisiin antaa nuorille vääriä esikuvia. Miksi Suomen miesten jääkiekkojoukkueessa -- leijonissa -- ei ole yhtään naispelaajaa? Vaikka sitä kutsutaan miesten jääkiekkojoukkueeksi, siinä saa sääntöjen mukaan pelata naisia. Kanadalainen Wickenheiser pelasi jo SM-liigaa. Entä missä on jääkiekon kiintiöneekerit? Jääkiekko on rasistista ja seksististä. Minusta vähintään 40% kiintiö molemmille sukupuolille olisi välittömästi saatava voimaan SM-Liigaan. Fifa taas valistaa mainostauluillaan "No Rasicm", mutta toteuttaa käytäntöä "Yes Sexism". Mestareiden Liigassa ei nimittäin pelaa yhtään naista. Kaksinaismoralismi kukoistaa. Mestareiden Liigaan on saatava 40% sukupuolikiintiöt. Nuorison urheilullisten esikuvien seksismi on saatava loppumaan.

[Tabula Rasa]

Mitä omiin kokemuksiin tulee niin pehmeän kontaktin lajit eivät juuri olleet poikien suosiossa. Taisi jokainen luokan poika saada sählypallon munilleen ja muualle vähemmän arkoihin paikkoihin peruskoulun loppuun mennessä. Koska yhteydet oli paikalliseen kiekkoseuraan niin käytiin täysvarustekiekkoa pelaamassa ihan kovalla kiekolla ja taklauksilla. Vähän epäilen että harvemmat tytöt myöskään ottavat vastaan 100-150km/h tulevaa kiekkoa(päästiin ampumaan myös tutkaan). Maalille kyllä olisi ainakin mahtunut jos ei nopeus olisikaan itse peliin riittänyt(se ainoa poikatyttö pelasi yleensä toista maalia). 

Toki vaihtelee valtavasti kouluittain.

[Aapo]

Meillä pojissa jaoteltiin yleensä pro-peliin ja nautiskelijoihin. Systeemi toimi erittäin hyvin.

Pointtisi? Kaikkien poikien tulisi pelata huonommin ja herkemmin, jotta tytöt voitaisiin sulauttaa poikien liikuntaan, ja kaikki pelaisivat lätkää tennispallolla ilman fyysistä kontaktia, ja kaikilla olisi kivaa?

Muistan itsekin tuollaisen systeemin ainakin joillain lukion liikkunankursseilla. Jos homma toimii hyvin, niin ei ole mitään syytä mikseivät tytöt voisi mennä pelaamaan siihen hitaampaan ryhmään (tai kykyjen mukaan joku siihen nopeampaankin). Jääkiekko on kutakuinkin ainoa laji, jossa tällainen voi tulla edes kysymykseen, koska muissa lajeissa ei tule samanlaisia vaaratilanteita. Tytöt voivat aivan hyvin pelata jalkapalloa, koripalloa ja salibandya poikien kanssa. Useimissa lajeissa ei ole junioriryhmissä kovin voimakas kontakti muutenkaan sallittu edes poikien kesken. Vastaavasti koulun liikuntatunneilla kontakti on vielä kevyempää kuin juniorien kilpajoukkueissa.

Kevyempi kontakti ei suinkaan merkitse sitä, että kukaan joutuisi pelaamaan huonosti. Se, että mukana on tyttöjä, ei hidasta kenenkään kykyä juosta pallon perässä, syötellä, kynäillä tai laukoa maaleja. Ainoastaan muiden runnomista tai murjomista tulee välttää, mutta sitä tulee välttää jo nyt ihan poikienkin kesken.

Perimmäinen pointtini on se, että koulun liikuntatunnit on tarkoitettu sekä niille, jotka ovat hyviä liikunnassa että niille, jotka ovat huonoja. Se on koululaisten YHTEINEN liikuntahetki, joten mitään syytä jakaa niitä sukupuolen mukaan ei ole. Ne, jotka ovat muita parempia, nopeampia tai vahvempia, voivat harrastaa ja varmaan harrastavatkin jotain lajia jossain seurassa. Koululiikunnan ei ole tarkoitus olla mikään ponnahduslauta huippu-urheiluun, vaan sille on olemassa muita kanavia.

Vai tarkoitatko, että olisi "pitkä liikunta" ja "lyhyt liikunta", jonka saisi valita vapaasti? Sukupuolijakauma "pitkässä" olisi varmaankin luokkaa 98%-2%. Ei ainakaan teoriassa mikään huono ajatus.

En kannattaisi ihan samaan malliin kuin matematiikassa, mutta syventäviä liikunnankursseja voisi lukiossa hyvinkin olla, ja osallistujat voisi valita kykyjen mukaan.

[Micke90]

Jos ihan rehellisesti sanon, niin mielestäni koko koululiikunnasta voisi luopua tarpeettomana, turhana ja vanhanaikaisena oppiaineena, joka ei ainakaan lisää kenenkään motivaatiota liikuntaan, vaan pikemminkin monesti edesauttaa elinikäisen liikuntakammon syntymistä.

Turha poru oppiaineesta, jonka merkitys on kyseenalainen ja joka tuo mieleen lähinnä Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan yritykset kasvattaa liikunnallisia nuoria valtion palvelukseen.

[läskisika]

Typerää koko liikunta koulussa. Ne ketkä ovat liikunnallisia ja pitävät urheilusta, liikkuvat liikuntatunneilla. Ne ketkä eivät pidä urheilusta eivätkä liiku vapaa-ajalla, eivät liiku myöskään liikuntatunneilla vaan syljeskelevät maahan ja raapivat munia.

Eli ne jotka hyötyisivät koululiikunnasta eivät liiku ja ne jotka eivät siitä hyödy taas liikkuvat.
Oma lukunsa on vielä se mitä paskaa siellä suurimmaksi osaksi tehdään.

[läskisika]

Niin ja sitten vielä se, että jopa urheilulukioissa on pakollisena liikuntaa, mikä vaikeuttaa tosissaan urheilevien omaa harjoittelua. Typerä menoerä. Varsinkin kun liikunnanopettajan pitää käydä kallis ja pitkä koulu valmistuakseen. Kuka tahansa esiintymisen jotenkuten taitava henkilö voisi opettaa liikuntaa, eli siis viedä lapsille pallon ja sanoa:"pelatkaa".

[Parsifal]

Jos ihan rehellisesti sanon, niin mielestäni koko koululiikunnasta voisi luopua tarpeettomana, turhana ja vanhanaikaisena oppiaineena, joka ei ainakaan lisää kenenkään motivaatiota liikuntaan, vaan pikemminkin monesti edesauttaa elinikäisen liikuntakammon syntymistä.

Turha poru oppiaineesta, jonka merkitys on kyseenalainen ja joka tuo mieleen lähinnä Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan yritykset kasvattaa liikunnallisia nuoria valtion palvelukseen.

Riippuu ihan siitä, miten liikunta järjestetään. Osa opettajista hallitsee innostavan opetustavan, ja osa ei tunne kuin preussilaisen äijämeiningin.

Itselleni liikuntatunnit olivat aina tervetullutta vaihtelua pänttäämiseen, vaikka olin aina porukan hintelimmästä päästä. Mutta sillä ei ollut merkitystä salibandyn tai sulkapallon kaltaisissa lajeissa, jotka eivät vaatineet raakaa voimaa. Sen sijaan kaikki vihasivat tylsiä lihaskuntotestejä punnerruksineen.

[Maisteri Vihannes]

Nykyinen koululiikunta ei innosta liikunnallisesti lahjattomia liikkumaan, päinvastoin. Valtaosa liikunnallisesti lahjakkaista sensijaan liikkuu muutenkin. Kansanterveydelle, ja sitä kautta kansantaloudelle, olisi hyödyksi saada myös liikunnallisesti vähemmän lahjakkaat innostumaan liikunnasta. Joukkuepelit, joissa lahjattomat saavat ensin kentällä konkreettisesti havaita lahjattomuutensa, ja mahdollisesti pelin jälkeen pukuhuoneessa selkäänsä aiheutettuaan oman joukkueen tappion, eivät lisää innostusta. Innostusta ei myöskään lisää yleisurheilu jossa lahjakkaammat pääsevät ilkkumaan "haahaa vittu mikä luuseri sä oot mä heitin kolme kertaa pidemmälle". Sitä en tiedä mitkä lajit toimisivat, ehkä parasta olisi resurssien puitteissa vapaa lajivalinta, lahjaton vaikka kävelköön yksinään metsässä (jos siis sitä haluaa) lahjakkaiden pelatessa palloa.

Jos tuohon mentäisiin, ei sukupuolten integraatiokaan olisi ongelma.

[JmR]

Fiksu liikanmaikka jakaa tasoryhmiin tyyliin "tosissaan yrittävät" ja "fiilistelijät"

[Oami]

Riippuu lajista ja puitteista. Joihinkin lajeihin, varsinkin yksilölajeihin sopii, joihinkin ei. Miksi tästä pitäisi tehdä jokin yleisen tason ongelma?

[ruikonperä]

Riippuu lajista ja puitteista. Joihinkin lajeihin, varsinkin yksilölajeihin sopii, joihinkin ei. Miksi tästä pitäisi tehdä jokin yleisen tason ongelma?

Pojat pitää opettaa jo hyvissä ajoin häpeämään sitä että ovat sortavia sikoja.
Tytöt vastaavasti pitää opettaa hyvissä ajoin ajattelemaan että pojat ovat sortavia sikoja.

[Reich]

Itse olen peruskoulussa ja lukiossa ollut aina sekaryhmissä liikunnassa, joten Suomessa yleisestä sukupuolierottelukäytännöstä ei ole omia kokemuksia. Paljon olennaisempaa olisi ottaa tasoryhmät käyttöön koululiikuntaan: Heikommat saisivat onnistumisen elämyksiä oman tasoisessa ryhmässä eivätkä aina olisi niitä huonoimpia. Ja lahjakkaammat pääsisivät pelaamaan kovempaa omantasoistensa kanssa. Kaikki voittaisivat. Ryhmäjako tason perusteella on järkevämpää kuin ryhmäjako pelkän sukupuolen perusteella. Lisäksi koululiikunnan määrää pitäisi selkeästi lisätä, koska arkiliikunnan määrä lapsilla ja nuorilla on romahtanut.

[Malla]

Itse olen peruskoulussa ja lukiossa ollut aina sekaryhmissä liikunnassa, joten Suomessa yleisestä sukupuolierottelukäytännöstä ei ole omia kokemuksia. Paljon olennaisempaa olisi ottaa tasoryhmät käyttöön koululiikuntaan: Heikommat saisivat onnistumisen elämyksiä oman tasoisessa ryhmässä eivätkä aina olisi niitä huonoimpia. Ja lahjakkaammat pääsisivät pelaamaan kovempaa omantasoistensa kanssa. Kaikki voittaisivat. Ryhmäjako tason perusteella on järkevämpää kuin ryhmäjako pelkän sukupuolen perusteella. Lisäksi koululiikunnan määrää pitäisi selkeästi lisätä, koska arkiliikunnan määrä lapsilla ja nuorilla on romahtanut.

Periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta: hyvä uimari voi olla huono futiksessa jne. On varmasti logistinen mahdottomuus järjestää joka lajissa tasoryhmiä.
Pääasia olisi, että liikunta olisi iloista, ei stressaavaa eikä nöyryyttävää.

Tytsän lukiossa oli vähän tuonkaltaista: tanssijoiden liikuntatunneista oli jätetty jumpat ja venyttelyt sun muut pois, koska he saivat sellaista harjoitusta muutenkin riittävästi. Muusikoille oli räätälöity omat tunnit heidän tarpeidensa mukaan. Liikkatunneilla oli (nuorten kertoman mukaan) mukava, rento ja stressitön ilmapiiri -- toisin kuin peruskoulussa. 

[crissaegrim]

Meillä pojissa jaoteltiin yleensä pro-peliin ja nautiskelijoihin. Systeemi toimi erittäin hyvin.

Pointtisi? Kaikkien poikien tulisi pelata huonommin ja herkemmin, jotta tytöt voitaisiin sulauttaa poikien liikuntaan, ja kaikki pelaisivat lätkää tennispallolla ilman fyysistä kontaktia, ja kaikilla olisi kivaa?

Muistan itsekin tuollaisen systeemin ainakin joillain lukion liikkunankursseilla. Jos homma toimii hyvin, niin ei ole mitään syytä mikseivät tytöt voisi mennä pelaamaan siihen hitaampaan ryhmään (tai kykyjen mukaan joku siihen nopeampaankin). Jääkiekko on kutakuinkin ainoa laji, jossa tällainen voi tulla edes kysymykseen, koska muissa lajeissa ei tule samanlaisia vaaratilanteita. Tytöt voivat aivan hyvin pelata jalkapalloa, koripalloa ja salibandya poikien kanssa. Useimissa lajeissa ei ole junioriryhmissä kovin voimakas kontakti muutenkaan sallittu edes poikien kesken. Vastaavasti koulun liikuntatunneilla kontakti on vielä kevyempää kuin juniorien kilpajoukkueissa.

Kevyempi kontakti ei suinkaan merkitse sitä, että kukaan joutuisi pelaamaan huonosti. Se, että mukana on tyttöjä, ei hidasta kenenkään kykyä juosta pallon perässä, syötellä, kynäillä tai laukoa maaleja. Ainoastaan muiden runnomista tai murjomista tulee välttää, mutta sitä tulee välttää jo nyt ihan poikienkin kesken.

Perimmäinen pointtini on se, että koulun liikuntatunnit on tarkoitettu sekä niille, jotka ovat hyviä liikunnassa että niille, jotka ovat huonoja. Se on koululaisten YHTEINEN liikuntahetki, joten mitään syytä jakaa niitä sukupuolen mukaan ei ole. Ne, jotka ovat muita parempia, nopeampia tai vahvempia, voivat harrastaa ja varmaan harrastavatkin jotain lajia jossain seurassa. Koululiikunnan ei ole tarkoitus olla mikään ponnahduslauta huippu-urheiluun, vaan sille on olemassa muita kanavia.

Itse näkisin sen niin, että tässäkin, kuten monessa muussa opetuksessa, Suomen koulutusjärjestelmä menee heikoimpien mukaan. Tällainen yhdistely laskisi heikompien poikien tasoa vielä heikommaksi. Sitä tarkoitin tuolla aikaisemmalla matematiikka-vertauksella (voisi olla tytöille = lyhyelle matikalle + kukkahatuille kivempaa, jos mitään erotteluja ei tehtäisi, mutta se heikentäisi "tasokkaampien" oppimista). Ja tähän vielä se, että pojat ja tytöt ovat erilaisia urheilijoita intresseiltään jne., joten tytötkin voisivat kärsiä siitä.


Jos nyt tulisi sellainen poikien ja tyttöjen yhteinen liikunta, jossa saisi valita meneekö tasottomampaan vai tasokkaampaan ryhmään, kuinka monen pojan uskoisitte menevän "tyttöjen ryhmään"? Urheilullisten ja suosittujen poikien, vai urheilua harrastamattomien beeta-nörttien, joita kiusataan muutenkin jo ihan tarpeeksi?

Itse olen peruskoulussa ja lukiossa ollut aina sekaryhmissä liikunnassa, joten Suomessa yleisestä sukupuolierottelukäytännöstä ei ole omia kokemuksia. Paljon olennaisempaa olisi ottaa tasoryhmät käyttöön koululiikuntaan: Heikommat saisivat onnistumisen elämyksiä oman tasoisessa ryhmässä eivätkä aina olisi niitä huonoimpia. Ja lahjakkaammat pääsisivät pelaamaan kovempaa omantasoistensa kanssa. Kaikki voittaisivat. Ryhmäjako tason perusteella on järkevämpää kuin ryhmäjako pelkän sukupuolen perusteella. Lisäksi koululiikunnan määrää pitäisi selkeästi lisätä, koska arkiliikunnan määrä lapsilla ja nuorilla on romahtanut.

Periaatteessa ihan hyvä ehdotus, mutta: hyvä uimari voi olla huono futiksessa jne. On varmasti logistinen mahdottomuus järjestää joka lajissa tasoryhmiä.
Pääasia olisi, että liikunta olisi iloista, ei stressaavaa eikä nöyryyttävää.

Meillä oli tuolla tapaa poikien liikunnassa. Joka tunnin alussa sai päättää, menikö tasokkaampaan ryhmään vai tasottomampaan. Eipä ne varmaan paljoa siitä muuttuneet lajikohtaisesti, mutta siihen oli annettu mahdollisuus.

[Reconquista]

Oppilaiden viihtyvyyttä liikuntatunneilla lisäisi jos olisi edes vähän valinnanvapautta sen suhteen mitä lajeja harrastaa. Liikuntatunteja ei pitäisi järjestää tiukasti luokittain. Olisi esim jalkapallotunti maanantaina klo 8, telinevoimistelutunti maanantaina klo 15, uintitunti tiistaina klo 8, jne, ja jokaisen oppilaan olisi käytävä esim. kolmella liikuntatunnilla viikossa. Eri ikäiset voisivat olla samassa ryhmässä useimmissa lajeissa ja mitään sukupuolierottelua ei tarvittaisi. Joillekin tunneille menisi enemmän tyttöjä ja joillekin enemmän poikia mutta niinhän on joidenkin muidenkin valinnaisten aineiden kohdalla.

[elven archer]

Osa tunneista oli yhdessä. Ehkä noissa muissa maissa liikuntatunneilla enemmän vain oleskellaan tai tehdään vähän jotain liikunnan tapaista kivaa yhdessä, koska ei jostain jääkiekon pelaamisesta sekaporukalla tule yhtään mitään. Eikä tule pesäpallosta, koska suurin osa tytöistä ei osaa edes heittää palloa. Eikä tule jalkapallosta, eikä oikein mistään pelistä. Pelkästään jo muutama vähemmän liikunnallinen poika sotkee pelejä ihan tarpeeksi, kun eivät osaa syöttää tai jos heille syöttää, niin eivät osaa tehdä mitään sillä pelivälineellä jne. Vai Saudi-Arabia. Kyllä siinä taas on jäänyt aivot käyttämättä ennen mölyämistä.

[elven archer]

Ihan hyvä idea. Ei kai koululiikunnan tarkoitus ole pelkästään runtata toisia jalkoihin pallopeleissä vaan saada kansakunta liikkumaan terveellisesti. Kilpaseuroissa voi sitten olla tilausta runttaajillekin, menkööt sinne.

Kyse ei ole runttaamisesta, vaan pelin sujumisesta. Jos pallo ei lennä ykköspesältäkään lukkarille asti, niin pelaa siinä sitten pesistä. Nautittava pelaaminen on tasokasta, eikä sitä, että kierretään 10 pelaajaa kuin Palander lippuja. Eikä se tarkoita edes totista pelaamista, vaan kunnolla yrittämistä ja mielellään vähän osaamistakin. Pahimpia ilon pilaajia peleissä ovat ne, jotka eivät viitsi edes yrittää kunnolla. Iloisinta liikuntaa on se, kun yritetään tosissaan, mutta ei totisella mielellä.

[elven archer]

Hesarin juttu on tietenkin taas niin hesarimainen. Se pyrkii tekemään asiasta jotain sukupuoliroolikysymystä. Roskaa! Tuokin juttu lähtee vain huonompien näkökulmasta. Joo, lahjakkaimpien urheilijoiden vain pitäisi entistä enemmän pyöritellä peukaloitaan liikuntatunneilla, pitkästyä siellä, kun ei pääse kunnolla tekemään.

Jutusta myös puhutaan urheilullisesti parhaista tytöistä ja huonoimmista pojista ja vertaillaan heitä, mutta sekaryhmässähän tasoero muodostuu parhaan pojan ja huonoimman tytön välillä ja se on taas paljon suurempi kuin parhaan pojan ja huonoimman pojan ero ja vastaavasti tytöistä.

Opettaja Anna-Maria Nurmi jakaa joukkueet ilman nöyryyttäviä valintoja.

Mitähän tuokin tarkoittaa? Epätasapainoisia joukkueita, jos ei huomioida, ketkä menevät kummallekin puolelle. Mutta ettei vain joku traumatisoituisi siitä faktasta, että on huonompi jossain lajissa. Voi kullannuppuja, eihän sellaiselle voi alistaa. Kumma juttu, että piirustustunnilla ei piirretä vain tikku-ukkoja, ettei joku tajua olevansa huonompi piirtäjä kuin luokan taiteellisesti lahjakkain tyttö.

änestä sukupuoli ei ole ongelma. Päinvastoin. On normaalia olla yhdessä. Epänormaalia on olla erikseen, ovathan Suomessa miehet ja naiset muuallakin luontevasti samoissa ryhmissä, ollaan tasa-arvoisia ja hyväksytään erilaiset sukupuolivähemmistöt, Nurmi selittää.

Just. Nyt vedettiin jo sukupuolivähemmistöt mukaan tähän. Kyse on siitä, että touhu on mukavaa. Se ei ole lahjakkaimpien mielestä mukavaa, jos tasoeroja vain suurennetaan. Tietysti liikuntatunnit voisi sitten nimetä uudelleen vaikka leikkitunneiksi, niin sitten ne ehkä menisivät paremmin.

Lopetetaan koululiikunta. Ei tarvitse kenenkään siitä sitten stressata.

[guest11919]

Tässä on sama kaava kuin kaikessa muussakin tällä hetkellä.

1. Erityisopetus. Viherpunikit ulisevat sortoa, täytyy inklusoida ja integroida ja kaikkea muuta i-alkuista. Kokkarit hierovat karvaisia käsiään euronkuvat silmissä. Yhdessä viherpiunikkien kanssa erityisopetus lopetetaan ja kauhukakarat ovat yleisopetuksessa ilman mitään erityisempiä tukiresursseja.

2. Maahanmuutto. Viherpunikit ulisevat, kokkarit jne. Maahan muuttaa porukkaa, joka ei sovellukaan halpatyövoimaksi, ja kohta kokkarit pääsevät eroon koko sossutukijärjestelmästä.

3. Yhteinen liikunnanopetus. Viherpunikit itkevät patriarkaattia, kokkarit taas kerran säästävät rahaa yhdistämällä tyttöjen ja poikien ryhmät. Tarvitaan yksi liikanmaikka vähemmän, kouluavustaja on tunnilla tai yleensä ei. Mitään hyvää ei seuraa.

Joskus muinoin kolmannelta luokalta alkoi aineenopettajan antama sukupuolen mukaan eriytetty liikunnanopetus. Nykyään ainakin tuntemissani alakouluissa luokanopettaja opettaa koko luokkaa kerralla. Normaalitunteja: tytöt keskittyvät miettimään, miten voisi väistellä sählymailoja, pojat pelaavat. Pojat pelaavat jalkapalloa hiekkakentällä, tytöt ovat pelaavinaan tai vaihtoehtoisesti opettaja siirtää tytöt asflattileikkipihalle pelaamaan keskenään jotain etäisesti pallopeliä muistuttavaa. Avustajaa ei näy missään. Kukaan ei saa mitään varsinaista opetusta mihinkään, siis sellaisella ajatuksella, että vahvistettaisiin lapsen lähikehityksen aluetta tjsp.

Mitä tulee tuohon, että pojat varoisivat tyttöjä: tällä meiningillä (ja ilmeisesti on tarkoituskin) pojat nimenomaan oppivat olemaan varomatta tyttöjä. Heitä siedätetään pikkupojasta lähtien siihen, että tytönkin varpaille voi osua sählymaila. Herrasmiehiä tässä ei olla kasvattamassa. Jostain syystä sekä viherpunikit että kokkarit ovat tilanteeseen tyytyväisiä.

[Venne]

Koululiikunta - yök! Se sai minut vihaamaan kaikkea liikuntaa ollessani aina huonoin kaikista. Minut valittiin vikana joukkueeseen, hävisin kaikki kilpailut, minulle huudettiin kun munasin. Ja voi luoja miten vihasin seisoa kentällä tumput suorina, kun en muutakaan osannut, eikä kiinnostanut. Onneksi kaveri sai 15-vuotiaana puhuttua minut aerobic-tunneille, että se on ihan erilaista kuin koululiikunta. Ja tykkäsin, vailla näyttämisen, kilpailun ja kiusaamisen tuntua jäi vain liikunnan ilo jäljelle. Olisi voinut minun liikunta jäädä vähiin pelkän koululiikuntakokemuksen perusteella.

Koko koululiikunta pitäisi uudistaa nykyisestä tasapäistämismallista. Huippuja alkaa treenauttaa kunnon kisoja varten (ruotsalaiset tekee tässä jotain oikein) ja muuta porukkaa innostaa liikkuvaan elämäntapaan ja liikunnan riemuun ilman suorituspaineita.

[koli]

Toisen kaverin poika kävi yläasteen Espanjassa. Sielläkin tytöt ja pojat liikkuivat yhdessä. Aina oli joukkuepelejä, ei koskaan yksilölajeja, vain kuntotesti tehtiin yksin. Espanjassa!

Tuo juuri on ongelma, että ei harjoitella juuri ollenkaan yksilöurheilulajeja, vaan lähes pelkkää joukkueurheilua. Sen takia ei tule riittävästi menestyjiä. Koulussa pitäisi olla enemmän fyysisesti ja henkisesti raskaita yksilöurheilulajeja eikä mitään jalkapallon/kiekon läpsyttelyä joka liikuntatunti. Nuoria pitää opettaa arvostamaan ja harrastamaan fyysisesti raskaita yksilölajeja, jotka kehittää mentaalista puolta.

[läskisika]

Jos koululiikuntaa pitää mielekkäänä ratkaisuna ylläpitää kansanterveyttä, voitaisiin edes harrastaa lajeja, joissa tulee  jonkinlainen fyysinen rasitus. Esimerkiksi pesäpallo on kiva laji ja VAATII fyysisiä ominaisuuksia mutta ei juurikaan kehitä niitä. Myöskään yleisurheilun heittolajit eivät paljon kuntoa tai voimaa kasvata, vaikka voimaa vaativatkin.

[Lasse]

Saanen huomauttaa, että baletti on aika rankka (lihaskunto)laji, jossa kuka tahansa palloa potkiskelva poikuli tai tytteli ei pärjää. Koulun liikuntatuntien valikoimaan se ei kuulu, koska se on vain liian vaativaa useimmille. Suloliikkujani oli jo yläkoulun lihaskuntotesteissä parempi (vaikka niitä testejä ei pitäisi arvottaa eikä julkistaa, mutta niin tehtiin) kuin yksikään futaaja.

Rankka laji on, onneksi elakkeelle paasee jo 44 -vuotiaana. Savusukeltelevat sluibat palomiehet sen sijaan jaksavat odotella oloneuvokseksi paasya  63 - 68:aan.

[normi]

Jos koululiikuntaa pitää mielekkäänä ratkaisuna ylläpitää kansanterveyttä, voitaisiin edes harrastaa lajeja, joissa tulee  jonkinlainen fyysinen rasitus. Esimerkiksi pesäpallo on kiva laji ja VAATII fyysisiä ominaisuuksia mutta ei juurikaan kehitä niitä. Myöskään yleisurheilun heittolajit eivät paljon kuntoa tai voimaa kasvata, vaikka voimaa vaativatkin.

Kouluilla pitäisi olla joukkueita, jotka kilpailevat toisten koulujen joukkueiden kanssa. Jotain pysyviä sarjoja tms... ja yleisurheiluskaboja joihin siis TÄHDÄTTÄISIIN. Urheilu voisi olla yksi valinnainen aine. (sisältäisi urheilun (ei siis "liikuntaa" eri lajien oikeita harjoitteita, joukkuepelien taktiikoita, valmennustietoutta, urheilun fysiologiaa, urheilun historiaa jne.)

Yleensäkin liikuntaa ja urheilua tulisi kouluissa lisätä vastapainoksi konsolipelaamisille ja somettamisille.

[läskisika]

Jos koululiikuntaa pitää mielekkäänä ratkaisuna ylläpitää kansanterveyttä, voitaisiin edes harrastaa lajeja, joissa tulee  jonkinlainen fyysinen rasitus. Esimerkiksi pesäpallo on kiva laji ja VAATII fyysisiä ominaisuuksia mutta ei juurikaan kehitä niitä. Myöskään yleisurheilun heittolajit eivät paljon kuntoa tai voimaa kasvata, vaikka voimaa vaativatkin.

Kouluilla pitäisi olla joukkueita, jotka kilpailevat toisten koulujen joukkueiden kanssa. Jotain pysyviä sarjoja tms... ja yleisurheiluskaboja joihin siis TÄHDÄTTÄISIIN. Urheilu voisi olla yksi valinnainen aine. (sisältäisi urheilun (ei siis "liikuntaa" eri lajien oikeita harjoitteita, joukkuepelien taktiikoita, valmennustietoutta, urheilun fysiologiaa, urheilun historiaa jne.)

Yleensäkin liikuntaa ja urheilua tulisi kouluissa lisätä vastapainoksi konsolipelaamisille ja somettamisille.

Itse enemmänkin panostaisin urheiluseurojen tukemiseen ja niitä voisi mainostaa sekä esitellä lyhyesti koulussa. Näin kulut olisivat alhaiset ja kaikilla olisi kivaa.

[MustaLeski]

Koululiikunta - yök! Se sai minut vihaamaan kaikkea liikuntaa ollessani aina huonoin kaikista. Minut valittiin vikana joukkueeseen, hävisin kaikki kilpailut, minulle huudettiin kun munasin. Ja voi luoja miten vihasin seisoa kentällä tumput suorina, kun en muutakaan osannut, eikä kiinnostanut. Onneksi kaveri sai 15-vuotiaana puhuttua minut aerobic-tunneille, että se on ihan erilaista kuin koululiikunta. Ja tykkäsin, vailla näyttämisen, kilpailun ja kiusaamisen tuntua jäi vain liikunnan ilo jäljelle. Olisi voinut minun liikunta jäädä vähiin pelkän koululiikuntakokemuksen perusteella.

Koko koululiikunta pitäisi uudistaa nykyisestä tasapäistämismallista. Huippuja alkaa treenauttaa kunnon kisoja varten (ruotsalaiset tekee tässä jotain oikein) ja muuta porukkaa innostaa liikkuvaan elämäntapaan ja liikunnan riemuun ilman suorituspaineita.

Omasta nuoruudestani muistan kuinka tylsää liikunta kouluissa oli. Tytöille oli aina suunnattu jumppaa, tanssia, telinevoimistelua yms. mikä ei voinut vähempää kiinnostaa. Siksi usein karkasinkin poikien puolelle, koska pesäpallo, jääkiekko, jalkapallo, nyrkkeily, koripallo, seinäkiipeily... Lajit, joista itse nautin ja arvostan. Ja osaankin, runttauksilla maustettuna.

On se vaikeaa löytää 5-vuotiaalle tytölle harrastuksia tällä hetkellä. On taas tanssia, jumppaa tarjolla vaikka muille jakaa. Mutta kun se tykkää kiipeillä puissa, potkia palloa (ja hyvin).... Niin kuin äitinsä. Sekajoukkoe harrastuksia näyttää olevan mutta ikäluokkajakauma on liian suuri (ero 5-vuotiaan ja 8-vuotiaan välillä on mielestäni liian suuri fyysisissä kontaktilajeissa).