Pitäisikö Helsingin ja Tallinnan välille saada tunneli?

[ikuturso]

Ja edelleen... Se raideväli. Sitä ei ole vieläkään ratkaistu. Suomessa ja Virossa se on 1520-1524mm, mutta Suomen ja Viron väliseen tummeliin tulisi eurooppalainen raideväli, jotta rahtia Rovaniemeltä Berliiniin ei tarvitsisi purkaa missään. Siellä on taas jalattukevastiilmassa meilläonunelmat projektipäälliköinä.

-i-

[Tabula Rasa]

Onko missään ollut esillä edes ylläpitokustannuksia? Huolto, pumppaus, ilmastointi, elinkaari ja paljonko maksaa jatkaa elinkaarta x vuotta?

Epäilen että vaikka tuo saataisiin ''ilmaiseksi'' eu-tuella rakennettuna pelkistä ylläpitokuluista voisi muodostua suurempi kuluerä kuin mitä tuo tuottaisi koskaan.

[jmk]

Ja edelleen... Se raideväli. Sitä ei ole vieläkään ratkaistu. Suomessa ja Virossa se on 1520-1524mm, mutta Suomen ja Viron väliseen tummeliin tulisi eurooppalainen raideväli, jotta rahtia Rovaniemeltä Berliiniin ei tarvitsisi purkaa missään.

Teen kompromissiehdotuksen. Raideväli on Helsingin päässä 1524 mm ja kapenee tunnelin matkalla tasaisesti oiryyppäläiseen 1435 millimetriin. Tallinnasta etelään rakennetaan raiteet oiryyppäläisellä leveydellä.

Kun raideleveys kapenee vähitellen, juna ehtii hyvin sopeutua siihen kuin soomipoika kotimaansa muuttumiseen. Jos ei sopeudu, pannaan veturinkuljettaja vankilaan.

[ikuturso]

^ Akselit tulisi valmistaa materiaalista, jolla on negatiivinen lämpölaajenemiskerroin, joka siis kutistuu ilmaston lämmetessä.

Voitaisiin palkata muutama tuhat uutta koneinsinööriämme jalostamaan sopivaa metalliyhdistettä vaikka Afrikan maaperästä. Provikkapalkalla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Negative_thermal_expansion

-i-

[N. O. Hääppönen]

Tunneliradan päät sijoitettaisiin lentoasemille. Siis joku lentäisi Helsinki-Vantaalle jostakin, hyppäisi junaan ja ajaisi Tallinnan lentoasemalle.

Vai miten päin ja miksi ihmeessä?

Hakeakseen matkalaukkunsa vaikkapa Thaimaan lennolta. Tämä ei sitten ole ihan niin vitsi kuin voisi kuvitella. Virossa myydään erittäin edullisia Thaimaan matkoja jotka lähtevät Helsinki-Vantaalta. Suomalaiset äkkäsivät tämän ja alkoivat ostamaan matkan Virosta. Paluumatkalla jäätiin pois väliasemaksi syntyneellä Helsinki-Vantaalla. Kostoksi lentoyhtiöt eivät enää suostu päästämään Tallinna -Helsinki-Bankok matkustajia Helsingissä pois jos lippu on Tallinnan. Lennättää ihmisiä vasten tahtoaan.

Korporaatiokommunistisen Vapaavuoren logiikalla Helsinki-Tallinna tunneli tuo näille lentomatkustajille säästöä. He pääsevät suoraan lentoasemalta toiselle lentämättä. Ilmeisesti tämän mielipuolisuuden kuuntelu alkaa olla jopa valhemedian toimittajille liian paksua. Tosiasia on se että eu:n matkustustunneli-direktiivi on tehnyt matkustustunnelien rakentamisesta käytännössä kannattamatonta toimintaa. Koko eu:n alueella ei voi rakentaa metriäkään kannattavaa tunnelia.

Voidakseen rakentaa 1 tunnelin eu turvatunneli direktiivin mukaan, pitää rakentaa 2. Ja pystypakotunneli n 150 m välein. Näillä turvallisuus ja lisärakentamiskustannuksilla ei tehdä metriäkään taloudellisesti kannattavaa tunnelia. Kaikki eu:ssa tehty matkustajatunnelointi on poliittista suunnitelmataloustoimintaa jossa eu direktiivit eivät lopulta koske valtiotoimijoita...

Hyvä selitys.

Ehdotan kuitenkin, että pääteasemat tulisivat Länsisatamaan ja Reisiterminaalille.

[Roope]

Tallinna-tunnelien taistelu voi ratketa toukokuussa – Valtio ja kaupungit vetäisivät tunnelinsa Helsingin keskustaan, Peter Vesterbacka havittelee yhteyttä Espooseen

Euroopan unioni ei todennäköisesti tule rahoineen tunnelihankkeen avuksi. Vesterbacka on etsinyt rahoitusta muun muassa vakuutusyhtiöiltä ja kiinalaissijoittajilta.

KAHDEN erilaisen Tallinna-tunneliratkaisun välinen kissanhännänveto saattaa ratketa toukokuussa. Suomen ja Viron pääministerit tapaavat toukokuun 7. päivänä, ja siihen tähtää myös uusi virkamiesvetoinen työryhmä, jonka tehtävänä on pohjustaa jatkotoimia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) nimittämässä työryhmässä on edustus molempien maiden liikenne- ja viestintäministeriöistä sekä Helsingin ja Tallinnan kaupungeista.

Työssä on huomioitava tunnelin laajemmat taloudelliset vaikutukset, rahoitukseen liittyvät kysymykset, kuljetuksen ja logistiikan yhteydet sekä liiketoimintamallit, sujuvat matkaketjut ja tuleva teknologinen kehitys.

"Me katsomme, mitä tunnelista nyt tiedetään, ja miten jatketaan eteenpäin", sanoo työryhmän jäsen, Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Ulla Tapaninen.

SAMAAN aikaan yksityisrahoitteisen tunnelivaihtoehdon aktiivit hiovat omaa konseptiaan.

Torstaina Espoon Otaniemen Startup Saunassa pelikonkari Peter Vesterbacka kumppaneineen veti yhteen jättimäisen projektin lupaprosessia. Kansainvälinen ympäristövaikutusten tarkastelu, vesiluvat, ruoppausluvat ja rakennusluvat ovat vain osa noin sadan kilometrin pituisen tunnelin edellyttämistä viranomaispäätöksistä.

Aikataulullisesti hankalimpia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan yleiskaavat, joihin tunneli pitäisi saada merkittyä.

Esimerkiksi Helsingillä kului kokonainen vaalikausi yleiskaavan valmisteluun, josta osia kumoutui valitusten vuoksi. Valituskäsittely jatkuu.

Seminaariin osallistunut ympäristö­minis­teri Kimmo Tiilikainen (kesk) nosti listan jatkoksi Uuden­maan maa­kunta­kaavan, jossa ison hankkeen tulee näkyä. Maa­kunta­kaavan valmistelu on juuri alkanut.

[...]

TALLINNA-TUNNELI ei ole Euroopan unionin selvitys- tai infrahankkeiden listalla. Rakennuslehden haastattelussa helmikuussa EU:n liikenteen ja liikkumisen osaston johtaja Henrik Ruijters sanoi, ettei unioni ole rahoittamassa Tallinna-tunnelia, vaan priorisoi "todellisia pullonkauloja ja puuttuvia linkkejä".

Tätä taustaa vasten Vesterbackan kokoamalle pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden sekä kiinalaisten sijoittajien rahoitukselle voisi olla kysyntää, jos vain se varmistuu.

Silloin kiistanalainen kysymys onkin linjaus. Viranomaisselvityksessä reitti kulkee Helsingin keskustan alitse, Vesterbackan versiossa Espoon Keilaniemen kautta. Onko niin, että reitin määrittää se, joka saa rahat kokoon?

"Reitin on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävissä. Sen pitää joka tapauksessa läpäistä kaikki viranomaisselvitykset ja lupamääräykset", muotoilee Tiilikainen.

Helsingin Sanomat 3.3.2018

Ei ole mitään "Tallinna-tunnelien taistelua". Vesterbackan Helsingin ohittava hanke on kuolleena syntynyt, ja kun EU-rahaa ei ole tulossa, myöskään virallisesta tunnelihankkeesta ei tule mitään.

Vesterbacka ei ole vieläkään antanut jo yli kolme kuukautta sitten lupaamaansa rahoitusselvitystä.

[Roope]

Höblä ja Helsingin Sanomat tarjoavat edelleen myyntimies Vesterbackalle kritiikitöntä julkisuutta.

Versterbacka väittää, että hänen hankkeensa etenee täysin suunnitelmien mukaisessa aikataulussa, ja tunneliliikenne alkaa jouluna 2024. Kiirettä pitää, sillä Vesterbacka vakuutti aiemmin rakentamisen alkavan tänä vuonna.

"Rahat löytyvät, kun nimet pannaan paperiin, mutta kaikki näyttää nyt hyvältä", sanoo Peter Vesterbacka.  (käännös)

Hbl: Vesterbacka: Tallinntunneln öppnar till julen 2024 (ei maksumuuria)

Helsingin Sanomat: Peter Vesterbacka virittää tosissaan omaa Tallinna-tunneliaan – Viranomaiset alkavat selvittää ympäristövaikutuksia: "Sukeltajat ovat jo laskemassa lajeja"

Vesterbacka ei edelleenkään pysty nimeämään puoli vuotta sitten julkaistavaksi luvattuja tunnelin rahoittajia.

[Möhömaha]

Höblä ja Helsingin Sanomat tarjoavat edelleen myyntimies Vesterbackalle kritiikitöntä julkisuutta.

"Rahat löytyvät, kun nimet pannaan paperiin, mutta kaikki näyttää nyt hyvältä", sanoo Peter Vesterbacka.  (käännös)

Taattu rahoitus pitää olla jo tiedossa, ennen kuin nimiä pannaan veronmaksajien kustannuksella mihinkään paperiin.
Tämä muistuttaa jo Sunny Car Centerin farssia "Sambian presidentin lesken" kusetuksineen.

[Roope]

Suomessa ei ole aikoihin rakennettu mitään suuruuden­hullua – nyt siihen olisi oiva tilaisuus, kun vireillä on aidosti megalomaaninen projekti

Löin vetoa, ettei Tallinnan-tunnelia rakenneta. Toivon olleeni väärässä, kirjoittaa HS:n featuretoimituksen esimies Anssi Miettinen.

SUURUUDEN­HULLUUS on saanut maailmassa myös paljon aikaan. Se tuli mieleen, kun kiertelin Vaskiratsastaja-patsasta Nevan rannalla.

Pietari Suurta (1672–1725) esittävä teos oli tekeillä toistakymmentä vuotta, ja komea patsas siitä tulikin. Vielä vaikuttavampi on itse kaupunki, jonka Pietari päätti perustaa Nevajoen suistoon vuonna 1703. Vetelä ja tulville altis maaperä oli kaikin puolin sopimaton paikka laajalle asutukselle, saati pääkaupungille.

Yksinvaltiaan päähänpinttymästä ja orjien kärsimyksestä syntyi kuitenkin arkkitehtonisesti vaikuttava metropoli ja kulttuurikaupunki, jota ilman ei olisi vaikkapa Dostojevskia, Puškinia, Gogolia, Tšaikovskia, Šostakovitšia tai Ahmatovaa.

[...]

NYT Suomessakin on vireillä ihan aidosti megalomaaninen projekti. On itse asiassa kaksi kilpailevaa hanketta, joiden päämääränä on rakentaa rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välille. Tunnelin hinnaksi on arvioitu 14–20 miljardia euroa. Samalla rahalla saisi seitsemän länsimetroa.

Taloustieteilijä Heikki Pursiainen laski, että tunnelin hinnalla voitaisiin lennättää 20 000 ihmistä päivässä Tallinnaan, tästä iäisyyteen. Koneet voisivat lentää 13 minuutin vuorovälillä.

Tunneli olisi siis turkasen kallis. Se olisi maailman pisin rautatietunneli.

Jopa 1990-luvulla valmistunut kanaalitunneli oli taloudellinen murheenkryyni, vaikka se yhdistää Lontoon raitein Pariisin, Brysselin ja Amsterdamin kaltaisiin suurkaupunkeihin. Matkustajamäärät jäivät selvästi alkuperäisistä ennusteista. Kanaalitunnelia pidetään yhä varoittavana esimerkkinä suurten infrastruktuurihankkeiden ylimitoitetuista odotuksista.

Toukokuussa löin vetoa tallinnalaisen tuttavani kanssa. Sanoin, ettei tunnelia rakenneta ainakaan 40 vuoteen.

Toivon, että häviäisin vedon. Voisi syntyä jotain, mitä ei voi mitata miljardeina. Eikä se haittaisi, jos tunneli tehtäisiin kiinalaisten sijoittajien rahoilla.

Kirjoittaja on HS:n featuretoimituksen esimies.

Helsingin Sanomat 29.7.2018

Ei voi kuin ihmetellä toimittajan järjenjuoksua. Pitäisi välttämättä saada toteutettua kymmenillä miljardeilla euroilla monin tavoin huonoksi todettu tunnelihanke vain, koska se on suuruudessaan megalomaaninen projekti ja siitä voisi ajatella syntyvän jotain Pietarin kaupunkiin rinnastettavaa hienoutta.

Mitähän se jokin olisi, kun todennäköisin oheistuote on vuoden parin jälkeen kesken jäänyt tunneliprojekti? Tallinnaan pääsee muutenkin, eivätkä kiinalaiset todellakaan ryhdy matkustamaan Keski-Eurooppaan Suomen kautta junalla, kuten Peter Vesterbacka visioi.

Vesterbacka on väittänyt rahoituksen olevan kunnossa ja lupasi julkistaa kiinalaisrahoittajat jo viime vuoden puolella. Ei ole kuulunut mitään, vaikka rakennustöiden pitäisi muka alkaa tänä vuonna.

Ja vaikka rahoitus lopulta järjestyisi, ei olisi järkevää luovuttaa tällaista toteutuessaan Suomelle huipputärkeää infraa kiinalaisomistukseen. Kaikki osapuolet osaavat varmasti laskea, että hanke on taloudellisesti kannattamaton, joten motiivit ovat muualla.

[Ernst]

Eräässä Etelä-Suomen kaupungissa, kutsukaamme sitä vaikka Kouvolaksi, on iso poliisi- ja oikeustalo rakennettu kuin Pietari. Sen perustuksissa käyvät pumput, koska vettä tihkuu. Tämä oli tehty tietoisesti. Siihen kivenheiton päähän tulee paikallista SOTE:a eli Ratamokeskus. Siinähän ne kaikki ovat kätevästi kasassa kutostien vieressä: poliisi, käräjät, pelastuslaitos ja kohta perustason sairaala & sosiaalitoimi.

Kouvola -Suomen Pietari.

[Lalli IsoTalo]

Kiinalaiset eivät tuota rahoittaisi. Kuka sitten? Vastaus löytyy jutusta:

...orjien kärsimyksestä syntyi ...

Siis veronmaksaja.

Hulluus ei enää riitä Hesarille. Nyt se vaatii megalomaalista suuruudenhulluutta.

[P]

Eräässä Etelä-Suomen kaupungissa, kutsukaamme sitä vaikka Kouvolaksi, on iso poliisi- ja oikeustalo rakennettu kuin Pietari. Sen perustuksissa käyvät pumput, koska vettä tihkuu. Tämä oli tehty tietoisesti. Siihen kivenheiton päähän tulee paikallista SOTE:a eli Ratamokeskus. Siinähän ne kaikki ovat kätevästi kasassa kutostien vieressä: poliisi, käräjät, pelastuslaitos ja kohta perustason sairaala & sosiaalitoimi.

Kouvola -Suomen Pietari.

Eipäs. Suomen Leningradpas. Eläköön Kouvostoliitto!

[Roope]

Vesterbackan piti julkistaa tunnelihankkeen rahoittajat jo viime vuonna, mutta nyt on käynyt ilmi, että oikeat rahoitusneuvottelut ovat vasta alkaneet. Samoin töiden piti alkaa tänä vuonna, mutta nyt valmistaudutaan vasta ensi vuoden tarjouskilpailuun porauslaitteista.

Vesterbacka ei peräänny jo alunperinkin täysin naurettavalta kuulostavasta tavoitteesta, että tunnelin junaliikenne alkaisi vuonna 2024.

Virallinen Tallinna-tunnelihanke junnaa paikallaan, mutta Peter Vesterbacka väittää tulevansa takavasemmalta ohi: "Oikeat rahoituskeskustelut ovat nyt alkaneet"

Noin 15 miljardin euron hankkeen rahoituspaketista ei Vesterbackan mukaan ole vielä kerrottavaa.

SAMAAN aikaan, kun julkinen rahoitus Suomea ja Viroa yhdistävän rautatietunnelin rakentamisessa laahaa paikallaan, yksityisrahoitteisen projektin suunnittelu porskuttaa eteenpäin.

Pelikonkari Peter Vesterbackan luotsaama kehitysyhtiö Finest Bay Area Development on kesän aikana teettänyt ympäristövaikutusten arviointiin tarvittavia luontoselvityksiä. Samaan aikaan valmistaudutaan jo tunnelin porauslaitteiden ensimmäiseen tarjouskilpailuun ensi vuonna.

Vesterbackan mukaan hankkeen "oikeat rahoituskeskustelut ovat nyt alkaneet".

"Ne etenevät sitä mukaa, kun bisneskeissi tarkentuu. Me tulemme kertomaan rahoitusneuvotteluista, kun on jotain kerrottavaa", Vesterbacka sanoo.

[...]

Esimerkiksi virallisen FinEst-esiselvityksen ehdotus tekosaaresta Suomen merialueelle Uppoluodolle on Oksasen mukaan huono, koska se sijaitsee lähellä Natura-aluetta, ja luoto on pieni.

Myös linjaus Tallinnan itäpuolitse Viimsin niemimaan kautta on vastatuulessa, koska Viron Geologisen tutkimuslaitoksen selvitysten perusteella siellä on merkittävä pohjavesialue.

KOKONAISKUSTANNUSTEN kannalta suomalainen peruskallio voi kovuudessaan olla liiankin hyvää eli toisin sanoen vaikeasti porattavissa. Porattavuutta eli puristusmurtolujuutta mitataan paineen mittayksiköllä pascalilla.

Helsingin Sanomat 4.9.2018

[Skeptikko]

Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoitusneuvottelut jo pitkällä – "Tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa", sanoo liikemies
https://yle.fi/uutiset/3-10433835

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on äskettäin sanonut, että hanke ei ole juuri nyt realistinen.

Suunnitelmat yhdistää Helsinki ja Tallinna tunnelilla kokivat viime viikolla kolauksen, kun Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti Kauppalehdessä (siirryt toiseen palveluun) pitävänsä hanketta epärealistisena.
...
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että Helsingin ja Tallinnan yhteenkietoutuminen on huikeaa jo tällä hetkellä. Sinnemäki sanoo, ettei nähnyt Kauppalehden lausunnossa mitään hirveän isoa uutista.

– Kun selvitys tunnelista viime talvena Tallinnassa julkaistiin, olin siellä itse kuuntelemassa virolaisia ministereitä ja meidän omaa liikenneministeriä ja myös pormestari Vapaavuorta. Suunnilleen samanlaisen lausunnon hän silloinkin antoi, että tässä ja nyt hanke ei ole realistinen mutta pidemmällä tähtäimellä on mahdollista, että se kyllä toteutuu.

Sinnemäen mukaan mahdollisen tunnelin täytyy kykeytyä seudulliseen ja valtakunalliseen liikenneverkkoon, jotta se palvelisi mahdollisimman monia yhteyksiä. Lisäksi tunnelin tulisi ehdottomasti kytkeytyä lentokenttään.

– Tähän tarvii mukaan yhdistelmän, jossa on vahvasti mukana Suomen valtio, Viron valtio, Euroopan unioni ja merkittävä määrä yksityistä rahoitusta.
...
Rautatietunnelin rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille on selvittänyt kaksi eri hanketta, joista toista on vetänyt julkisten tahojen FinEst Link ja toista liikemies Peter Vesterbacka nimellä FinEst Bay Area Project.

– Totta kai valtioiden ja kaupunkien pitää olla mukana mutta ei rahoituksessa, Vesterbacka sanoo.

Hänen mukaansa hanke pystytään hoitamaan täysin yksityisenä.

– Ollaan tehty todella tarkat laskelmat kannattavuudesta ja tällä hetkellä tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa ja siinä on siinä mielessä ihan hyvä bisneskeissi eikä ole mitään ongelmaa toteuttaa.

Vesterbackan mukaan rahoitusneuvottelut kiinalaisten kanssa ovat erittäin pitkällä ja vihreää valoa on tullut Shanghaista, Pekingistä, Singaporesta ja Lontoosta.

Vesterbacka pitää todennäköisenä, että rahoitus tulee Kiinasta sen takia, että hanke on kannattava.

– Hankkeen koko on 15 miljardia ja tavoiteaikataulu on aika tiukka eli tarkoitus on, että ekat junat liikkuu 24.12.2024 eli todella nopeasti.
...
Vesterbacka uskoo, että jo 2030-luvulla päästään 50 miljoonaan matkustajaan, koska Kiina jatkaa kasvuaan ja Intia kasvaa myös todella nopeasti.

[Roope]

Ei lupia, ei rahoitusta, mutta hyvin menee.

Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoitusneuvottelut jo pitkällä – "Tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa", sanoo liikemies

Suunnitelmat yhdistää Helsinki ja Tallinna tunnelilla kokivat viime viikolla kolauksen, kun Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti Kauppalehdessä pitävänsä hanketta epärealistisena.

[...]

– Ollaan tehty todella tarkat laskelmat kannattavuudesta ja tällä hetkellä tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa ja siinä on siinä mielessä ihan hyvä bisneskeissi eikä ole mitään ongelmaa toteuttaa.

Vesterbackan mukaan rahoitusneuvottelut kiinalaisten kanssa ovat erittäin pitkällä ja vihreää valoa on tullut Shanghaista, Pekingistä, Singaporesta ja Lontoosta.

Vesterbacka pitää todennäköisenä, että rahoitus tulee Kiinasta sen takia, että hanke on kannattava.

– Hankkeen koko on 15 miljardia ja tavoiteaikataulu on aika tiukka eli tarkoitus on, että ekat junat liikkuu 24.12.2024 eli todella nopeasti.

Vesterbackan mukaan tuotto-odotukset perustuvat liikenteen kasvuun.

– Helsinki on maailman vilkkain matkustajasatama ja se kasvu johtuu suurilta osin Tallinnan liikenteestä. Se alkoi 1990-luvun alussa ja trendi on koko ajan ylöspäin. Myös Helsinki–Tallinna-lentokenttä tulee kasvamaan merkittävästi johtuen Aasian liikenteestä. Me vedetään tunneli lentokentältä lentokentälle 20 minuuttia eli käytännössä Helsingin ja Tallinnan kentät on yksi ja sama.

Vesterbacka uskoo, että jo 2030-luvulla päästään 50 miljoonaan matkustajaan, koska Kiina jatkaa kasvuaan ja Intia kasvaa myös todella nopeasti.

Yle 2.10.2018

Miksi ihmiset lentäisivät Tallinnan lentokentälle jatkaakseen junalla Helsingin lentokentälle tai toisinpäin? Eikä niiden väli olisi tosiaankaan 20 minuuttia.

Samoin miksi Kiinan ja Intian kasvu johtaisi Helsingin ja Tallinnan välisen junatunnelin matkustajaliikenteen kasvamiseen?

[Uuno Nuivanen]

Samoin miksi Kiinan ja Intian kasvu johtaisi Helsingin ja Tallinnan välisen junatunnelin matkustajaliikenteen kasvamiseen?

Ehkä veronmaksajien kustantama tunneli on tarkoitus myydä kinkeille halvalla, ja samalla kieltää laivaliikenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

[Kari Kinnunen]

Ehkä veronmaksajien kustantama tunneli on tarkoitus myydä kinkeille halvalla, ja samalla kieltää laivaliikenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kattos vaan. Olet sisäistänyt kepulin kokkaroinnin syvimmän olemuksen.

Eiköhän tässäkin projekstissa ole jonkinlainen varainsiirto veronmaksajilta jollekin perneröivälle kokkare kioskille. Muutenkin haisee hiukan Talvivaara.

[RP]

Ministerit Berner ja Simson: Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli tärkeä tulevaisuuden suurhanke
Tiedote 30.11.2018 12.32 fi en

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson tapasivat Helsingissä 30.11.2018. Tapaamiseen osallistuivat myös Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä tulee jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa, että tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.

- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja myös Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä, ja se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa, sanoo ministeri Berner.

- Sekä Viro että Suomi tunnetaan maailmalla digitaalisista innovaatioistaan ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja uskon, että voimme yhdessä päästä pitkälle ja vahvistaa toistemme kilpailukykyä. Maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esim. työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista, sanoo Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson.

Tapaamisessa Suomi ja Viro olivat yhtä mieltä seuraavista asioista:

- Hanketta tulee edistää yhdessä Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kanssa.

- Tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.

- Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.

- Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.


- Jotta tunneli vahvistaisi koko pääkaupunkiseudun ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä sekä globaalia saavutettavuutta, on oleellista että se tavoittaa olemassa olevan liikennejärjestelmän solmupisteitä ja yhdistää kaksi suurinta kaupunkikeskustaa, Helsingin ja Tallinnan. Vain näin voidaan varmistaa taloudellisten ja muiden hyötyjen toteutuminen, toteaa Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori.

- Meillä on jo nykyisin paljon yhteisiä projekteja, joiden avulla edistämme Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupunkiajattelua. Pian on mahdollista puhua integroiduista julkisista palveluista, kuten yhteisistä liikennepalveluista. Tunneli olisi valtava askel eteenpäin. Sen myötä Talsingista voisi tulla yksi Itämeren alueen johtavista talouskeskuksista, sanoo Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.

https://www.lvm.fi/-/ministerit-berner-ja-simson-helsingin-ja-tallinnan-valinen-tunneli-tarkea-tulevaisuuden-suurhanke-988264

[Roope]

Tunnelihanke etenee kuin raiteilla.

Massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee – pian paljastetaan rahoitusta: "Minä ja Peter olemme rahoittaneet tähän asti"

Peter Vesterbackan vetämä massiivinen Helsinki-Tallinna-tunnelihanke etenee ja hankkeen rahoituskuviosta paljastetaan pian lisätietoja.

15 miljardin euron hanke on niin suuri, että se voi toteutuessaan vaikuttaa Suomen kansantalouden suhdanteisiinkin, sanoo Vesterbackan yhtiökumppani, Finest Bay Area Development Oy:n perustaja ja hallituksen jäsen Kustaa Valtonen.

"Tämä on suurin projekti Suomessa sitten 1800-luvun puolivälin, kun kanavia tehtiin Suomeen – se oli noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Tämän hankkeen vaikutus on pienempi, mutta merkittävä kuitenkin."

Uusi Suomi 29.11.2018

Vesterbacka lupasi julkistaa hankkeen kiinalaiset rahoittajat jo vuosi sitten. Nyt kävi ilmi, että rahoitusneuvottelut on aloitettu vasta viime kesänä. Rahoituskumppanit julkistetaan taas ihan kohta.

Vesterbacka ja Valtonen ovat avoimesti kertoneet, että suuri osa hankkeen lopullisesta rahoituksesta tullee Kiinasta tai muualta Aasiasta. Ulkopuolista rahoitusta alettiin kerätä viime kesänä.

"Olemme käyneet tällaisen turneen tekemässä Aasiassa – Peking, Shanghai, Singapore, Hongkong – ja sitten Euroopassa, Pariisia ja niin edespäin", Valtonen sanoo.

"Tähän tulee muodostumaan jonkinlainen miksi kiinalaista rahaa, kansainvälistä rahaa ja pohjoismaista rahaa."

Vesterbacka lupasi aiemmin myös, että tunnelityöt aloitetaan tämän vuoden puolella. Yhtiökumppani Kustaa Valtonen vahvistaa, että alkuperäisestä aikataulusta pidetään kiinni. Voi tulla pojille joulukuussa hiukka kiirus, kun ei ole vielä minkäänlaisia lupia tai kaavoitusta.

Hanke on toteutuessaan yksi Euroopan suurimpia rakennushankkeita, ja se on saanut paljon huomiota maailmalla. Suomessa moni on voinut jäädä käsitykseen, että tunneli olisi epärealistista haihattelua, joka ei tule toteutumaan, koska "virallisemmaksi" tunnelihankkeeksi kutsuttu viranomaisselvitys ei ole edennyt. Valtonen tosin sanoo, että heidän hankkeensa on käytännössä jatkumoa viranomaisselvitykselle, jossa Finest Bay Area oli mukanakin.

Valtosen mukaan hankkeessa pidetään yhä kiinni tavoitteesta aloittaa liikenne jo loppuvuodesta 2024. Toinen lukkoon lyöty peruspilari on 15 miljardin euron rakennusbudjetti.

[AcastusKolya]

Mistä noita höyrypäitä sikiää? Suuruudenhulluja Potjomkinin kulisseja.

[guest15036]

Mielestäni olisi parempi, jos Turun ja Ahvenanmaan kautta vedettäisiin silta/tunneli Tukholmaan.

[l'uomo normale]

Missä voin merkitä tuon tunneliyhtiön osakkeita?

Onko projektille annettu jo kiva nimi? Jos ei, niin joku lyhennelmä tyyliin HelTalTranTubCom ois hyvä.

[ikuturso]

Miten musta tuntuu, että tuossa on kohta kaksi tunnelia: Bernerin tunneli ja Vesterbackan tunneli.

Toinen valmistuu 2034 ja toinen 2054.

Tai sitten siihen rakentuu vain Vesterbackan tunneli, jota valtio tukee muutamalla miljoonalla vuodessa ja kiinalaiset keräävät käyttömaksut. Vrt Caruna, Digita, Tuulivoimayhtiöt...

-i-

[Rauno Murju]

Esitän hankkeen nimeksi Sunny Tallinn Tunnelia lyhennelmällä STT.

[Eino P. Keravalta]

Kokonainen tunneli Tallinnaan saakka on kyllä järjettömän kallis hanke.

Ehdotan, että Helsingistä rakennetaan Tallinnan suuntaan tunneli, joka juuri Suomen aluevesirajan ulkopuolelle päästyään tekee u-käännöksen ja tulee takaisin Helsinkiin, jolloin tunnelissa ajavan junan matkustajat saavat tuoda halpaa viinaa matkaltaan.

[MW]

Pitäisi kaivaa semmoinen pidempi tunneli kohti etelää, millä voitaisiin lähettää punkevat vetelät putkipostina takaisin MENAan.

Hyödyllinen "hyperloop" . Jokohan tuo projekti on pumpattu tyhjiin veronmaksajien rahoista, hiljaista ollut?

[l'uomo normale]

Miten olisi pato ja Suomenlahden kuivattaminen? Oltaisiin osa Manner-Eurooppaa. Venäläisillä olisi yhä Kaliningrad.

[Uuno Nuivanen]

Kokonainen tunneli Tallinnaan saakka on kyllä järjettömän kallis hanke.

Ehdotan, että Helsingistä rakennetaan Tallinnan suuntaan tunneli, joka juuri Suomen aluevesirajan ulkopuolelle päästyään tekee u-käännöksen ja tulee takaisin Helsinkiin, jolloin tunnelissa ajavan junan matkustajat saavat tuoda halpaa viinaa matkaltaan.

Tallinnan viina on kuulemma rajusti kallistunut, joten tunneli pitäisi nyt kaivaa Latviaan, muuten ei kannata.

[Supernuiva]

Missä voin merkitä tuon tunneliyhtiön osakkeita?

Onko projektille annettu jo kiva nimi? Jos ei, niin joku lyhennelmä tyyliin HelTalTranTubCom ois hyvä.

Global Compact from Hell

[ikuturso]

Tuohan on suunnilleen sama etäisyys kuin sillä Kiinan uudella sillalla. Tehdään mekin silta. Sitä saisi ajaa itse autolla. Myös isolla pakulla tai jollain. Nyt etenkin isommat autot ovat varmaan kalliita jollain junalavetilla viedä sieltä läpi. Kiinan sillassa on myös keinotekoisia saaria ja tunneliosuus. Sama toimisi Suomenlahdella.

-i-