2014-03-20 Kehysriihen säästöt ja leikkaukset

[Micke90]

Olen yli 40 vuotias perheetön sinkkumies.
Pitäisikö minun nyt luovuttaa pallini valtiolle?

Hankit vain 10 vuotta nuoremman muijan, niin kyllä se siitä... 

[Lasse]

Olen yli 40 vuotias perheetön sinkkumies.
Pitäisikö minun nyt luovuttaa pallini valtiolle?

Itse aloitin kovapanosammunnat karvan alle nelikymppisenä. Ehkä palleillesi löytyisi vielä kysyntää yksityiseltä sektorilta...

[Alkuasukas]

Lapsilisien saneeramisen sijaan tulisi palauttaa ns. Sinkkuvero ja alkaa verottaa kovemmin kaikkia naimattomia tai lapsettomia yli 29-vuotiaita.

Perheverotus + lapsivähennykset verotukseen.

Perheverotus olisi järkevää. Sen sijaan kaikki vähennykset ja muut pitäisi lopettaa. Verotuksesta pitäisi saada yksinkertaisempaa. Nyt tehdään niin, että korotetaan jotain etuutta, ja vastaavasti myös veroa. Nollasummapeliä joka ei lisää rahan määrää mitenkään.

[Aapo]

Lapsilisien saneeramisen sijaan tulisi palauttaa ns. Sinkkuvero ja alkaa verottaa kovemmin kaikkia naimattomia tai lapsettomia yli 29-vuotiaita.

Miksei mieluummin kerätä tätä veroa lapsettomien jättämästä perinnöstä? Siten kenenkään ei tarvitse eläessään kärsiä ylimääräisiä kuluja tilanteesta, joka voi muutenkin olla kova paikka ja kaikkea muuta kuin oma valinta.

[Micke90]

Hallituksen tiedotustilaisuus kehysriihestä alkaa klo 00:10. Yle näyttää sen suorana.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Hallituksen tiedotustilaisuus kehysriihestä alkaa klo 00:10. Yle näyttää sen suorana.

Jees. ja MTV3:n lähetys nähtävissä täältä.

[Micke90]

Nyt näkyy jo jotain. Ainakin Turhinmäki näkyy olevan paikalla.

[-gentilhommehki-]

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi leikataan kehitysyhteistyömäärärahoja

Mitä veikkaatte, paljonko?


http://www.hs.fi/politiikka/Näistä+kehysriihessä+päätettiin+Lapsilisiä+leikataan+hyvätuloisille+kiristyksiä/a1395728260436

[Micke90]

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi leikataan kehitysyhteistyömäärärahoja

Mitä veikkaatte, paljonko?

http://www.hs.fi/politiikka/Näistä+kehysriihessä+päätettiin+Lapsilisiä+leikataan+hyvätuloisille+kiristyksiä/a1395728260436

Ei ainakaan yhtä paljon kuin lapsilisiä, joita leikataan n. 110 miljoonaa. Luultavasti afrikkalaiset saavat jatkossa tyytyä 10-30 miljoonaa pienempiin banaanirahoihin. 

[xor_rox]

Tanskan malli mainittu. Siis työllisyyden yhteydessä.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Voi muumi kun Hetemäen tarinaa ei ole paperilla.

Hän sanoi kuitenkin seuraavaa:

-Kunnat säästävät 2 miljardia

-julkisen sektorin työntekijöiden tuottavuus 0,5% vuodessa (tai uutta väkeä ei palkata?)

-Eläkeikä nousee 1,5 vuotta

-rakenteellista työttömyyttä lasketaan 1% (mitä muumia? työttömyys on nousussa)

-tuotanto potentiaalia nostetaan 1,5% (amen!)

Sopeutus eli veronkorotuskset ja leikkaukset 2,3 miljardia vuosina 2015-18.

Valtionomaisuutta myydään 1,9 miljardilla.

[Roope]

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi leikataan kehitysyhteistyömäärärahoja

Mitä veikkaatte, paljonko?

Kehitysyhteistörahoja leikataan niin, että vähennys nousee vuosittain 50 miljoonasta 100 miljoonaan euroon vuodessa.

Ei tuon mukaan 50 miljoonaa, vaikka se esitetään 100 miljoonana, eikä mainita kompensoivia päästökauppatuloja.

[ämpee]

Kuvaavaa säästöille ja leikkauksille on YLE:n otsikko:

Hallituksen uudet säästöt: 2,3 miljardia

Yhdistettynä uutisen ala-otsikkoon:

"Veronkorotuksista pääosa tulee valmisteverojen korotuksista sekä ansio- ja pääomatuloveroon tehtävistä muutoksista."

Säästöjä ? Leikkauksia ??

Kansalaisten tuloja leikataan, ja nykyhallitus laskee ne säästöikseen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Löysin Hetemäen jutun täältä: http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/kehysneuvottelut-2014/Martti-Hetemaki-VM-250314.pdf

Ruuttaan tekstin tähän vaikka se onkin tosipitkä:

Kestävyysvajeen (4,7 % BKT:sta) poisto:
Yhteensä -4,7 %-yks. 
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähennys 1 mrd. €


Kuntien omat toimet (tehostaminen ja veronkorotukset) 1 mrd. €

1. Kuntatalouden tasapainottaminen (2 mrd. €)
Kuntalain muutos (2015), alijäämän kattamisvelvoite ja uusi ohjausjärjestelmä 


-Rahoituksen määräytymisestä kus-
tannuspohjan perusteella luovutaan.

-Toisen asteen koulutuksen rahoitus
budjettiin perustuvaksi
(kuten nykyisin yliopistot ja amk).

-Jatkossa korotukset indeksillä.

•Lakiesitys syksy, voimaan 1.1.2015.

• Uudet määräytymisperusteet
käyttöön rahoituksessa 2017.

• 260 milj. € rahoituksen vähennys,
josta valtionosuuksien vähennys
kehyksissä 100,5 milj. 2017 alkaen.

Kuntien menojen vähentäminen OKM:n hallinnonalalla:
Tapaus 2. asteen koulutuksen järjestäjäverkon uudistus 
 
Useita eri toimia
(ml. vanhuspalvelu-
lain muutos),
mutta ongelmana
sitovan ohjauksen
puute

1. Sote-uudistus:
-"... taloudellisen
tehokkuuden
varmistamiseksi
kansallista ohjausta
samalla vahvistetaan."



2. Erityislain (esim. vanhuspalvelulaki)
muutoksen perusteella valtionosuuslain
perusteiden muutos (laskennallisten
kustannusten alennus)


- Kuntien menosäästö 300 milj. €
- Valtionosuussäästö 88,7 milj. €, jota
ei kuitenkaan kehyksiin ennen kuin
vaiheet 1. ja 2. varmistuneet
Kuntien menojen vähentäminen STM:n hallinnonalalla:
Tapaus vanhusten laitospaikkojen vähentäminen 
Jos tuottavuus 0 %/v., sote-palvelutarpeen kasvun takia henkilöstö +3 000/v.

Jos tuottavuus 0,5 %, henkilöstö +1 000/v.


Keino 1: Sote-uudistus


Keino 2: Kuntatalouden ohjausjärjestelmä ottaa huomioon tuottavuustavoitteen


2. Julkisten palveluiden tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa


Keino 3: Valtion hallinnossa myös 0,5 %:in tuottavuusvaatimus


Työurien loppupäästä 1 ½ v. ja alkupäästä (ml. työurien katkokset) ½ v.

Työmarkkinajärjestöjen kannanotto 19.3.2014:

- "...ratkaisu nostaa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän vähintään 62,4
ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Tämä pienentää julkisen talouden
kestävyysvajetta runsaalla 1 prosenttiyksiköllä."

- "Ratkaisu on valmis syksyyn 2014 mennessä."


Alkupää (1):
- rajoitetaan 2. asteen tutkintojen valtionosuusperusteet tavoiteaikaan (3 v.)

3. Työurat pitenevät 2 vuotta
Alkupää (2) & katkokset:
- opintotukiajan rajoitus, korkea-koulujen kannusteet, vuorotteluvapaa, kotihoito 


Työttömien aktivointi ja nopea työllistäminen:
- lisää työtarjouksia, 3 kk työttömyyden jälkeen oman ammattialan ulkopuolelta
- jos kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta, sanktioita sovelletaan johdonmukaisesti

⇒ Iso toimintatavan muutos (vrt. Tanskan malli)

Jos työllistyminen ei tehostu odotetusti
- lisätoimenpide-ehdotukset elokuun budjettiriiheen

4. Rakenteellinen työttömyysaste alenee 1 %-yksikön

Työnteon kannustavuuden lisäys (työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet)
Pitkäaikainen maltillinen palkkaratkaisu

Metropolialueen asuntomarkkinat:
- metropolialueelle 5 vuoden tonttivaranto, jos ei toteudu, sanktiomahdollisuus
- työeläkeyhtiöille laajempi mahdollisuus asuntorahoitukseen 2015 alkaen
- ns. 20 vuoden vuokra-asuntorakentamisen malli


Kansallinen ICT-palveluväylä (ensimmäiset palvelut väylässä 2015)

5. Tuotantopotentiaalin 1½ %:in nosto

Investointilupamenettelyn vauhditus
Valtion sopeutustoimet, jotka ovat menokehyksissä 2015-2018:
1,6 mrd. + 0,4 mrd. + 0,2 mrd. + 0,1 mrd. = 2,3 mrd. €


Kyseinen 2,3 mrd. sopeutus:
- Taittaa valtion velka/BKT-suhteen
- Alentaa valtion alijäämä/BKT-suhteen n. 1 %:iin eli n. 2 mrd. € 2018

Lisäksi valtiontaloutta vahvistavat:
- STM:n kuntatoimien valtionosuussäästöt 130 milj. €
- Jo nyt arvioitavissa ollut rakennetyöttömyyden laskun vaikutus 230 milj. €

Sopeutustoimet ja valtion velkaantuminen 
Rakenneohjelman osa-alueiden toimeenpano etenee vakaasti

1. Kuntatalouden ohjausjärjestelmä, velvoitteiden purku, sote
2. Työurat (tavoite ja aikataulu), rakenteellinen työttömyys (toimintatavat)
3. Tuotantopotentiaali (kilpailukyky, ICT, asuntomarkkinat)

Valtiontalouden sopeutustoimet

Lopuksi
1. Taittavat valtiontalouden velka/BKT-suhteen
2. Valtiontalouden tasapaino/BKT n. -1 % 2018
3. Julkisen talouden rakenteellinen tasapaino n. 0 % 2018

[Tosiasiallinen Nuiva]

Hallituksen sopimat menosäästöt kohdistuvat laajasti eri ministeriöiden hallinnonaloille. Säästöpäätökset kohdistuvat mm. kehitysyhteistyöhön, johon osoitetaan kehyskaudella noin 50 milj. eurosta noin 100 milj. euroon nouseva vuosittainen säästö. Suomi säilyttää aikaisempien sitoumusten mukaisen tavoitteen kehitysyhteistyön määrärahojen korottamisesta pitkällä aikavälillä 0,7 %:iin BKT:sta.

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=411987

Tekstissä myös muita yksityiskohtia, kuten ajoneuvoveron nosto, tupakkaveron nosto ja hiilidioksidiveron nosto.

Toisaalta turhantoimittajat saavat 30 miljoonaa lehdistötukea.

[Micke90]

Olenko ainoa, joka on sitä mieltä, ettei tuon leikkausesityksen ole todellisuudessa tarkoituskaan säästää yhtään mitään? Katsokaa vaikka valtion menokehitystä vuosina 2002 - 2014:

2014         54 063 771 000
2013         55 290 864 000
2012         52 517 497 000
2011         50 526 841 000
2010         50 474 025 000
2009         46 291 482 000
2008         45 521 675 000
2007         40 517 211 000
2006         39 581 620 000
2005         37 855 374 000
2004         37 064 553 000
2003         35 755 254 000
2002         35 326 008 000    

Valtio on siis talouskriisin aikanakin onnistunut paisuttamaan menojaan lähes 10 mrd. €! 

[Onnikka]

Tekstissä myös muita yksityiskohtia, kuten ajoneuvoveron nosto, tupakkaveron nosto ja hiilidioksidiveron nosto.

00:59   

Ensi vuoden osalta veronkorotukset ovat noin 700 miljoonaa euroa. Luvut täsmentyvät vielä, sanoo Katainen.

(ylen seuranta)
Onnistuvat sitten entisestäänkin nostaan veroja, kansalla on liikaa rahaa ja ne pitää siirtää valtiolle ja virkamiehille.

[Ari-Lee]

Tämähän poikii ministereille palkankorotukset. Ei tietenkään ole tarkoitus säästää korottamalla veroja ja leikkaamalla joitakin etuisuuksia. Tuleeko tämä jollekin vielä yllätyksenä?

[Sheo]

Eikös tavoitteena ole vain hillitä velkaantumisen kasvua? Että otetaan vaan velkaa lisää, mutta ei kuitenkaan aivan niin paljon (tai se ainakin olisi tavoitteena).

Ja kyllä on oikeudenmukaiset korotukset: perintövero, autovero, polttoainevero, energiavero jne.

[Roope]

Säästöpäätökset kohdistuvat mm. kehitysyhteistyöhön, johon osoitetaan kehyskaudella noin 50 milj. eurosta noin 100 milj. euroon nouseva vuosittainen säästö. Suomi säilyttää aikaisempien sitoumusten mukaisen tavoitteen kehitysyhteistyön määrärahojen korottamisesta pitkällä aikavälillä 0,7 %:iin BKT:sta.

Tuo väite 100 miljoonan euron vuosittaisesta säästöstä on sikäli harhaanjohtavaa, että vertailukohtana käytetään ilmeisesti muinoin hyväksyttyä kehitysapukehystä. Kyse ei siis ole todellisista säästöistä, vaan näennäisistä virtuaalileikkauksista, jotka kohdistuvat kehyksen loppupuolella kokonaan kehitysmäärärahojen kasvattamisen hillitsemiseen, ei määrärahojen todelliseen leikkaamiseen. Jos oikein laskin, niin ensi vuonna otetaan lievästi takapakkia, mutta sitten kasvu taas jatkuisi, eikä ensi vuonna mentäisi tuon 50 miljoonan euron lisävähennyksen kanssakaan edes vuoden 2012 tason alle, jostain taantumaa edeltävien (määrärahat ovat kasvaneet huomattavasti taantuman aikana) vuosien tasosta puhumattakaan.

Onhan se aikamoista, että Kokoomus oli kuulemma ehdottanut kehysriihessä lapsilisiin peräti 250 miljoonan euron leikkausta, josta päädyttiin 110 miljoonan euron tasolle, mutta kehitysapu pysyy parin seuraavan vuoden pikku kuopasta huolimatta liki koskemattomana, ja taas painetaan kokka kohti 0,7 bkt-prosenttia kuin ei mitään. Kertoo koko porukan prioriteeteista, ei siinä sen kummempaa.

[Tykkimies Pönni]

Onhan se aikamoista, että Kokoomus oli kuulemma ehdottanut kehysriihessä lapsilisiin peräti 250 miljoonan euron leikkausta, josta päädyttiin 110 miljoonan euron tasolle, mutta kehitysapu pysyy parin seuraavan vuoden pikku kuopasta huolimatta liki koskemattomana, ja taas painetaan kokka kohti 0,7 bkt-prosenttia kuin ei mitään. Kertoo koko porukan prioriteeteista, ei siinä sen kummempaa.

Mitäs jos siinä onkin jotain sen kummempaa? McKinsey? Bryssel? 

Henkilökohtaisesti epäilen että kehitysyhteistyövarat on jaettu tarkkaan edunsaajien kesken ja näillä hallitusta leikkivillä pikkulapsilla on ehdoton kielto puuttua niihin. Varat kierrätetään jonkun avustuskohteena olevan valtion pankkitilien kautta Sveitsiin Kataisen eurokavereille ja gepardihatulle annetaan mersu ja muutama kontillinen ak-neljäseiskoja. Näin hieman karrikoidusti esitettynä.

[Maisteri Vihannes]

Joitain poimintoja, maahanmuutosta en löytänyt yhtään mainintaa.

s.6

Kuntien ja Kelan toimeentulotukiyhteistyön tehostamiseksi sekä kansalaisten yh-
denvertaisuuden parantamiseksi perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirre-
tään vuoden 2017 alusta Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuki säilyy hakemuksen pe-
rusteella myönnettävänä, ei tulojen perusteella automaattisesti suoritettavana etuu-
tena, ja tuki normitetaan yhtenäisesti siten, että kuntakohtaiset erot vähenevät ja
kansalaisten yhdenvertaisuus paranee. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäi-
sevä toimeentulotuki säilyvät kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä. Kelan
etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalityöhön yhteisesti sovi-
tuin perustein.

Kantis saa normiosan nykyistä hieman pienemmällä paperisodalla (Kelalla valmiiksi tiedot muista etuuksista), harkinnanvaraisten myöntämiseen ei muutoksia?

s.7

Hallituksen työmarkkinoiden toimintaa parantavien uudistusten tavoitteena on laskea
työttömyyden tasoa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Lentävien lehmien lypsämisestä odotetaan uutta työllistävää kasvualaa.

s.8

Hallitus edellyttää, että työn ja aktiivitoimien tarjonta ja niistä kieltäytymisen
sanktiointi pannaan toimeen hallituksen päätösten mukaisina kattavasti kaikkien
ELY-keskusten alueilla.

Työttömiä kyykytetään lisää, heitä vituttaa enemmän. Oikea säästötoimi olisi ollut kaikkien kyykytysjärjestelmien purkaminen.

s.8

Asuntorakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäy-
tyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista
ottaa asuntotuotantokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.

Asunnoille olisi muitakin tontteja, korvaavaa lentokenttää ei ole. Asuntopulan ehdoton ykkösratkaisu olisi kysynnän vähentäminen maahanmuuttoa vähentämällä.

s.9

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa kansallista IT-palveluarkkitehtuuria,
jonka yksi osa on kansallinen palveluväylä.

Onko tuokin säästötoimi, eikä menoerä?

s.17
1.26 Ulkomaalaiset opiskelijat
Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014.

Mitähän tuo pitää sisällään.

s.29

Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä (nykyisin kolme). Peruspalvelujen valtionosuuksissa ja yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksissa on otettu huomioon yhteensä 0,4 milj. euron vähennys vuonna 2015 ja 0,9 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen.

Parempi tietysti olisi koko uskonnonopetuksen poisto, mutta tässä kuitenkin mennään oikeaan suuntaan.

[Onnikka]

Joitain poimintoja, maahanmuutosta en löytänyt yhtään mainintaa.

s.6

Kuntien ja Kelan toimeentulotukiyhteistyön tehostamiseksi sekä kansalaisten yh-
denvertaisuuden parantamiseksi perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirre-
tään vuoden 2017 alusta Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuki säilyy hakemuksen pe-
rusteella myönnettävänä, ei tulojen perusteella automaattisesti suoritettavana etuu-
tena, ja tuki normitetaan yhtenäisesti siten, että kuntakohtaiset erot vähenevät ja
kansalaisten yhdenvertaisuus paranee. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäi-
sevä toimeentulotuki säilyvät kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä. Kelan
etuuskäsittelyssä varmistetaan asiakkaiden ohjaus sosiaalityöhön yhteisesti sovi-
tuin perustein.

Kantis saa normiosan nykyistä hieman pienemmällä paperisodalla (Kelalla valmiiksi tiedot muista etuuksista), harkinnanvaraisten myöntämiseen ei muutoksia?

http://yle.fi/uutiset/vihreiden_niinisto_kehysriihesta_olosuhteisiin_nahden_kohtuullinen/7156018

Niinistö pitää isona saavutuksena toimeentulotuen perusosan maksun siirtymistä Kelalle. Niinistön mukaan tämä vapauttaa sosiaalityöntekijöiden aikaa itse sosiaalityöhön.

Esimerkiksi voidaan vapauttaa lisää lapsia perheistä kivoihin hoitoloihin, kun enempi on aikaa? Ei kuulosta säästölle.

[Tykkimies Pönni]

Työttömiä kyykytetään lisää, heitä vituttaa enemmän. Oikea säästötoimi olisi ollut kaikkien kyykytysjärjestelmien purkaminen.

Briteissä aloitettiin hiljattain projekti missä viranomaiset kiertävät aamuisin hakkaamassa työttömien ihmisten ovia pakottaen heidät ylös ja kaupungille etsimään töitä.

[guest7001]

Sellainen "rakenne"paketti siis. Itselleni on kyllä mysteeri, mitä ne "rakenteelliset" uudistukset ovat. Ovatko veronkorotukset nykysuomen sanakirjan mukaan synonyymi paitsi "säästöille", myös "rakenneuudistuksille"?

Kaikki hallituksen tähänastiset toimet ovat pahentaneet kannustinloukkuja ja kiristäneet työtä tekevän kansanosan verotusta ja heikentäneet sen ostovoimaa. Tulokset nähdään kotimarkkinalaman pahenemisena.

Suomen julkisen sektorin suhteellinen osuus kansantuotteesta noussee tänä vuonna yli 60%:n. Samaan aikaan lähestymme maailman kärkeä veroasteessa. Näiden veronkorotusten myötä olemme jo yli 46%:n, todennäköisesti lähellä 47% tai 48%:n veroastetta. Se alkaa olla maailmanlaajuiset pohjat.

Ilmeisesti Suomi aikoo toteuttaa "oikeisto"puolueensa johdolla jonkinlaisen irvokkaan, EU:n sisäisen sosialistisen yhteiskuntakokeilun. Suunnitelmana on jatkaa tätä niin kauan, kun velkaa tulee ja viimeinenkin sentti kansallisvarallisuudesta ollaan laitettu lihoiksi. Kyseessä on julkisen sektorin suorittama ryöstö. Konfiskaation kohteena on kituva yksityinen sektori.

Tälle tulee nolo ja surullinen loppu. Hölmöläiset aikovat tosiaankin tappaa lypsävän lehmänsä.

Tällaisen typeryyden edessä menee sanattomaksi. Ihmettelen tosin, että ALV-korotuksia ei tässä ollut. Mutta ehkä sitten Elokuussa?

[RP]

Kyseinen 2,3 mrd. sopeutus:
- Taittaa valtion velka/BKT-suhteen

Siis kun velka nousee ja BKT virallistenkin ennusteiden mukaan vain vähän nousee, ja itse sanoisin, että laskee, niin velka/BKT suhteelle käy miten...?

[RP]

Joitain poimintoja, maahanmuutosta en löytänyt yhtään mainintaa.

Ei myöskään kehitysavusta. Sivun 25 talukossa hallinnonaloittaisissa leikkauksissa on STM:n (Sosiaali- ja terveysmininsteirö) kohdalla - 755 (miljoonaa euroa). Ulkoasianministeriötä ei ole edes katsottu tarpeelliseksi laittaa taulukkoon.

[RP]

Valtio on myymässä omaisuuttaan 1,9 miljardilla. Mitähän se on keskimäärin tuottanut tähän mennessä (tai mitä sen korvaamiseksi tarvittavat vuokra ym. kulut ovat)? Jos vastaus on yli 2%/p.a. (taso millä Suomen valtio nykyään saa lainaa kymmeneksi vuodeksi) tästäkin "säästötoimenpiteestä" tulee suoraa persnettoa.

(vaan hankalapa on uskoa, että kukaan on valtiolta ostamassa alle 2% tuotto-odotuksin mitään)

[timouti]

Sellainen "rakenne"paketti siis. Itselleni on kyllä mysteeri, mitä ne "rakenteelliset" uudistukset ovat. Ovatko veronkorotukset nykysuomen sanakirjan mukaan synonyymi paitsi "säästöille", myös "rakenneuudistuksille"?
...
Ilmeisesti Suomi aikoo toteuttaa "oikeisto"puolueensa johdolla jonkinlaisen irvokkaan, EU:n sisäisen sosialistisen yhteiskuntakokeilun. Suunnitelmana on jatkaa tätä niin kauan, kun velkaa tulee ja viimeinenkin sentti kansallisvarallisuudesta ollaan laitettu lihoiksi.

Rakenteista voisi karsia ensimmäisenä kummallisuuksia, kuten lapsilisien maksu ulkomaille. Kelan perhe-etuuksien saamiseksi riittää se, että yksi perheenjäsenistä asuu tai työskentelee Suomessa. Lapsilisiä voidaan tällöin maksaa myös ulkomailla asuvista lapsista. Näitten verotuskin taitaa jäädä siihen kevyempään luokkaan.

Suomi toteuttaa sosialistista yhteiskuntakokeilua sen mukaan, mitä hallitus kuvittelee EU:n toiminnaksi. Niin kauan kuin voidaan puhua suomalaisten hyvinvoinnista, siitä voidaan ottaa ja jakaa hyvinvointia muualle. Hyvinvointia on vaikea mitata. Vasta sitten, kun aletaan puhua suomalaisten toimeentulosta, onko se riittävää vai ei, aletaan huolestua talouden tilasta.

[foobar]

s.9

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa kansallista IT-palveluarkkitehtuuria,
jonka yksi osa on kansallinen palveluväylä.

Onko tuokin säästötoimi, eikä menoerä?

Projektin ainoa funktio on sitä hehkuttaneiden tahojen kasvojen pelastaminen, joka tietenkin maksaa rahaa. Tästähän on ollut viime aikoinakin juttua, ja projekti on jopa valtion tietotekniikkaprojektiksi harvinaisen sisältö-, tavoite- ja konkretiavapaa. Satoja miljoonia tulee menemään suoraan kankkulan kaivoon - tai suurelta osalta hyvävelitoimittajille, ja loput byrokraateille, jotka näyttelevät hyödyllisiä, fiksuja ja filmaattisia. Kun tällainen veronmaksajien rahojen haaskaus onnistuu, en paljoa ihmettele että se onnistuu myös maahanmuuttopolitiikassa.

Sinällään tämän projektin idea on hyvä, mutta toteutus kertoo karua kieltään siitä kuinka useimmissa asioissa paras toteutus olisi se, ettei julkisilla varoilla tehtäisi asian suhteen mitään.