MPC: Pornoa ladanneet suomalaiset saivat kirjeitä: "Maksa 600 euroa niin asia

[Ari-Lee]

Käsittääkseni tekijänoikeuksien omistaja ei kuitenkaan pysty edes todistamaan, että kyseiset henkilöt ovat nimenomaan jakaneet kyseistä elokuvaa. Ainakin aiemmin todisteina käytettiin vain kuvakaappauksia ja logeja joissa näkyy syytetyn IP-osoite. Muistaakseni jokin yliopistokin taisi tehdä tutkimuksen jossa rupesivat roikkumaan jossakin torrentissa, lataus ja lähetys lukittuna nollaan. Kuitenkin heille napsahteli jatkuvalla syötöllä postia jossa syytettiin laittomasta jakamisesta.

Aivan.

Torrent ohjelmat eivät ole kriminalisoituja vaan jopa suotavia ohjelmia.

Naapurin suojaamattoman langattoman nettiyhteyden käyttäminen luvatta ei ole enää kriminalisoitua.

Monissa kaupungeissa on asukkaille maksuttomia langattomia yhteyksiä.

Yliopisto voi toki saada kiristyskirjeitä mutta kenen nimillä ja miksi jos ei ole edes laillista materiaalia ladattu?

[Tabula Rasa]

Lisäksi oman yhteyden voi jättää suojaamatta joten muodostuu melko hankalaksi todistaa kuka loppukäyttäjä on mikäli osaa perus tietoturvan. Käyttää lähinnä pilvessä olevia ja putsaa kaiken liikenteen käytön jälkeen. Sopivan paranoidi niin kirjoittaa jollain sopivalla algoritmilla 3x yli joka käytön jälkeen. Onhan näitä keinoja.

[ruikonperä]

Stand up -komiikka on aika hyvä esimerkki kopioinnin eduista ja haitoista. Otetaanpa Louis C.K.:

https://buy.louisck.net/purchase/shameless

Jos olis tarvista LCKn komiikalle niin maksaisin siitä ilomielin suoraan tekijälle.

[Nuivake]

Jos netin ilmaiset nettipornonstreamauspalvelut, esimerkkeinä xhamster tai youporn ei riitä, niin lääkitys tai yleistieto ei ihan vastaa vuoden 2014 vaatimuksia.

Ennen wanhaan pystyi suorittamaan "ATK-ajokortin", nykyään pitäisi olla joku tutkinto internetin käyttöä varten. Niin ja alkolukko selaimiin. Neo-avuttomuutta parhaimmillaan.

[elven archer]

Kuka lataa herran vuonna 2014 edelleen pornoa koneelleen?

Minä, mutta en tosin uutiseen liittyvällä tavalla. Ei kaikki säily netissä, vaikka toisin usein kuvitellaan, eikä kaikki porno ole samanarvoista.

[Mursu]

Kuten sanoin, en tarjoa mitään ratkaisua ongelmaan. Minusta vain materiaalisten tuotteiden tuottajille ja immateriaalisten tuotteiden tuottajille on olemassa eri säännöt.

Eri säännöt on luotu tarpeeseen. Ilman niitä ei voisi olla immateriaalista tuotantoa. Lisäksi nykyään moni materiaalinenkin tuote sisältää immateriaalista pääomaa.

Jos immateriaalisten tuotteiden tuottajat joutuisivat toimimaan samoilla säännöillä niin kyllä, se voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että elokuvan tai musiikkialbumin ensimmäinen ostaja joutuisi maksamaan tuotantokustannukset voittoineen myyjälle mutta saisi tietysti silloin omistusoikeuden tekeleeseen ja voisi tehdä sillä mitä haluaa, samalla tavalla kuin fyysisen tuotteen ostaja.

Niin ja mitä hän tekisi sillä? Myisi sen jollekin, joka maksaisi vielä enemmän? Leffa olisi sitten kuin joku bitcoin, jota vaihdettaisiin, mutta jolla ei olisi mitään käyttöä.

Tosiasiallisesti lähimpänä ratkaisua ovat varmaan mallit, jossa muusikko, kirjailija tai elokuvayhtiö ilmoittaa, että jos he saavat x dollaria tilille niin he julkaisevat yleisön saataville seuraavan tuotteensa ja sitten fanit maksavat. Tietenkään tämäkään malli ei ole ollut kokeiluiden perusteella järin toimiva.

Niin ja mistä ne fanit tulee? Tällaiset mallit voivat toimia artisteilla, jotka ovat jo luoneet fanipohjan.

MInua piraateissa ihmetyttää se viha- rakkaussuhde, joka heillä on sisällöntuottajiin. Toisaalta tuottajia halveksitaan vaikka miten, mutta toisaalta ei voida olla ilman heidän tuotantoaan. Kyse kuitenkin on selleista, jota ilman voi elää aivan hyvin.

Ootko yhtään ottanut huomioon, että kun jotain viihdetuotetta (peli, musiikki, elokuva) myydään fyysisinä kappaleina, niin mukana on aika hemmetisti erilaisia välikäsiä jotka vetää siivun. Esim. musiikkia pitää myydä aika hemmetisti, jos sillä meinaa elää.

Välikädet ovat olemassa vain, koska jokaisesta fyysisestä ja ei-fyysisestä kulttuurituotteesta maksetaan keinotekoinen hinta, jotta välikädet saadaan ruokittua.

Jokainen voi kokeilla miltä tuntuu tehdä musiikkia ja sitten yrittää myydä sitä omilla www-sivuilla. Voi ehkä alkaa arvostamaan niiden välikäsien työtä. Toki, kun on näiden välkikäsiten avulal sanut nimeä, voi sitten haukkua niitä ja ohittaa heidät.

Ohjelmistoihin pätee sama homma. Kun teet yhden sellaisen, voit myydä sitä rajattomasti tekemättä enää koskaan sekuntiakaan lisätyötä. '

Senkun alat koodata, jos se on muka niin suuri rahasampo. Todellisuudessa kilpailu ja kasvavat vaatimukset pakottavat kokoajan kehittämään uutta. Kuinka paljon jotain 10 vuotta sitten valmistettua ja muuttamatonta ohjelmaa myydään nykyään? Nykyään hintaodotukset ovat niin alhaisia, että pitää myydä todella paljon, jotta saa kunnolla rahaa.

Toisekseen vapaaseen markkinatalouteen myötämielisesti suhtautuvana en toki varsinaisesti tässä ole kieltämässä "epäreilunkaan" voiton tavoittelua. Kyse on pikemminkin siitä, etteivät minusta keinotekoiset rajoituksen jonkun tuotteen kopioinnille ole markkinatalouden mukaisia tai mielekkäitä.

Ne nimenomaan mahdollistavat markkinatalouden. Miten kukaan, joka tekisi jotain uutta voisi koskaan kilpailla pelkän kopioijan kanssa?

Pitäisikö autovalmistajalla olla oikeus sanoa, että myytyä autoa ei saa lainata kaverille vaikka auton omistusoikeus onkin siirtynyt eteenpäin asiakkaalle? Tai ainakin sanoa, että sitä saa lainata kohtuullisissa määrin sukulaisille ja kavereille mutta ei vaikka koko kylälle? Entä jos kehitettäisiin startrekmainen laite, jolla autoja voisi tyhjästä materialisoida lisää kotioloissa? Saisiko autonvalmistaja sanoa, etten saa materialisoida itselleni toista autoa ostamastani autosta?

Lainaaminen ja kopioiminen ovat eri asioita.

[Ari-Lee]

Keskustelu meni heti sivuraiteille. Kyse ei ollut warettamisesta vaan kiristämisestä. Kiristys on rikos ja siitä on sanktionsa. Yritys on rangaistava.

Jokainen voi kokeilla miltä tuntuu tehdä musiikkia ja sitten yrittää myydä sitä omilla www-sivuilla. Voi ehkä alkaa arvostamaan niiden välikäsien työtä.

Eli myyt 20 eurolla ja saat itse euron ja arvostat välikäsien työtä. Ok.

[kekkeruusi]

Jos netin ilmaiset nettipornonstreamauspalvelut, esimerkkeinä xhamster tai youporn ei riitä, niin lääkitys tai yleistieto ei ihan vastaa vuoden 2014 vaatimuksia.

Ennen wanhaan pystyi suorittamaan "ATK-ajokortin", nykyään pitäisi olla joku tutkinto internetin käyttöä varten. Niin ja alkolukko selaimiin. Neo-avuttomuutta parhaimmillaan.

Nettipornoajokortti. "Kuinka lataan luvattomasti jäämättä kiinni"-jatkokurssilla.

[Sitruunamelissa]

Minusta vain materiaalisten tuotteiden tuottajille ja immateriaalisten tuotteiden tuottajille on olemassa eri säännöt.

Miksi ihmeessä? Työtä tehdään molempien tuotetyyppien valmistuksessa. Molemmissa otetaan joskus riskejä, kun etukäteen ei voi tietää menestyykö joku tuote vai ei.

Jos immateriaalisten tuotteiden tuottajat joutuisivat toimimaan samoilla säännöillä...

Viihdetuotteiden "ongelma" on se, että ne ovat samaan aikaan saatavilla sekä materiaalisina, että immateriaalisina tuotteina. Immateriaaliset (eli laillisesti ladattavat / netissä katsottavat) ovat halvempia, koska ne saadaan saatavilla halvemmalla kuin fyysiset tuotteet.

Tosiasiallisesti lähimpänä ratkaisua ovat varmaan mallit, jossa muusikko, kirjailija tai elokuvayhtiö ilmoittaa, että jos he saavat x dollaria tilille niin he julkaisevat yleisön saataville seuraavan tuotteensa ja sitten fanit maksavat. Tietenkään tämäkään malli ei ole ollut kokeiluiden perusteella järin toimiva.

Yleensä nämä "x dollaria tilille" ovat sijoituksia, lainarahaa tai jotain taideavustusta. Ensimmäisestä sijoittaja odottaa tuottoa, toinen pitää maksaa korkoineen takaisin ja viimeinen harvoin kattaa kaikkia kustannuksia. Perinteisesti riskinottaja on ollut levy-yhtiö, kustantamo tai elokuvayhtiö. Viimeaikoina kustannusta on alettu kattaa ennakkomyynnillä ja vastikkeellisella yksittäisten ihmisten (fanien) joukkorahoituksella. Tällä tavalla tekijän riski saada työstään kädet täyteen tyhjää pienenee jonkin verran.

Välikädet ovat olemassa vain, koska jokaisesta fyysisestä ja ei-fyysisestä kulttuurituotteesta maksetaan keinotekoinen hinta, jotta välikädet saadaan ruokittua.

Omasta mielestäni välikädet taas ovat olemassa, jotta tuote (fyysinen tai ei) saadaan sujuvammin saataville. Jos jokainen peliyhtiö, muusikko, elokuvayhtiö, kirjailija jne. joutuisivat pitämään omaa erillistä nettikauppaansa omine systeemeineen, niin kaikesta laillisesta nettiostelusta tulisi erittäin hankalaa, ja tuotteista kalliimpia, kun jokainen joutuisi palkkaamaan omaa nettikauppahenkilökuntaa huolehtimaan teknisestä toteutuksesta ja maksuturvallisuudesta.

Pitäisikö autovalmistajalla olla oikeus sanoa, että myytyä autoa ei saa lainata kaverille vaikka auton omistusoikeus onkin siirtynyt eteenpäin asiakkaalle? Tai ainakin sanoa, että sitä saa lainata kohtuullisissa määrin sukulaisille ja kavereille mutta ei vaikka koko kylälle? Entä jos kehitettäisiin startrekmainen laite, jolla autoja voisi tyhjästä materialisoida lisää kotioloissa? Saisiko autonvalmistaja sanoa, etten saa materialisoida itselleni toista autoa ostamastani autosta?

No lainaisitko autoa koko kylälle? Hieman epäilen. Ja jos auton kopiointiin olisi laite, niin epäilen, että auton kopiointi lisättäisiin rikoslakiin. Vai miksi luulet, että rahan kopiointi (ts. väärentäminen) on rikos? Miksi identiteettivarkaus tai asiakirjavarkaus on rikos? Miksi en saa monistaa omaa passiani ja jakaa sitä kelle haluan? Miksi joku ei saa luvatta kopioida kotiavaintani, jos haluaa? Miksi ihan mitä tahansa ei saa kopioida? Kopioi vaikka lentokone ja lentolupakirja...

Musiikkialbumi tai elokuva tehdään kerran ja sen jälkeen sillä voidaan rahastaa loputtomasti tekemättä koskaan enää työtä. Tietenkin tosiasiassa monet kulttuurituotteet eivät välttämättä edes tuota takaisin tuota niihin laitettua kertapanostusta mutta kyse onkin periaatteellisesta ongelmasta.

Niin, siivotessa, lääkärintyössä ja muussa tavallisessa työssä sen palkan tehdystä työstä saa kerran kuukaudessa. Viihdealalla näin ei useinkaan ole. Tehdystä työstä tulee korvaus pikkuhiljaa, ja siihen voi mennä pitkäkin aika (ellei ole todella onnekas tai maailmantähtiluokassa), jos sitä korvausta tulee lainkaan. Jos riski on näin kova, miksi ei ne mahdolliset voitot saa olla mittavia? Viihde jokatapauksessa halpenee vanhetessaan. On alennuksia, mid-price levyjä, pelien "maksa miten vähän tai paljon haluat" bundle-tarjouksia.

Vähän aikaa sitten uutisoitiin pahoissa vaikeuksissa olleesta pelifirmasta, koska tehdyt pelit eivät olleet menestyneet. Sitten tuli yksi hitti, jolla velat saatiin maksettua ja jäi myös tulevaa varten. Ja jos suuret massat haluavat jotain tiettyä viihdetuotetta sillä hinnalla, kun sitä tarjotaan, niin se menestyy sitten. Ketäänhän ei pakoteta ostamaan.

[Mursu]

Keskustelu meni heti sivuraiteille. Kyse ei ollut warettamisesta vaan kiristämisestä. Kiristys on rikos ja siitä on sanktionsa. Yritys on rangaistava.

Jokainen voi kokeilla miltä tuntuu tehdä musiikkia ja sitten yrittää myydä sitä omilla www-sivuilla. Voi ehkä alkaa arvostamaan niiden välikäsien työtä.

Eli myyt 20 eurolla ja saat itse euron ja arvostat välikäsien työtä. Ok.

Kiristys tarkoittaa juridisesti ansaitsemattoman edun vaatimista. Jos korvaus ei ole suurempi kuin laillinen hyvitys,niin kyse ei ole kiristyksestä. Toki en pidä tällaisesta, jossa mennään kokonaan ohi viranomaisten.

Tuo yksi euro on kyllä paksu väite, jos katsotaan sekä säveltäjä, että esittäjä.

[JJohannes]

Kuten sanoin, en tarjoa mitään ratkaisua ongelmaan. Minusta vain materiaalisten tuotteiden tuottajille ja immateriaalisten tuotteiden tuottajille on olemassa eri säännöt.

Eri säännöt on luotu tarpeeseen. Ilman niitä ei voisi olla immateriaalista tuotantoa. Lisäksi nykyään moni materiaalinenkin tuote sisältää immateriaalista pääomaa.

Tarkkaan ottaen markkinoiden sääntöjä (jotka koskevat fyysisiä tuotteita) ei ole luotu, ne ovat osa yhteiskuntasopimusta ja ovat peräisin hamasta esihistoriasta. Näitä sääntöjä ei pitäisi muuttaa vain siksi, että se suojelee jotain tahoa, tässä tilanteessa kulttuurintuottajia.

Jos immateriaalisten tuotteiden tuottajat joutuisivat toimimaan samoilla säännöillä niin kyllä, se voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että elokuvan tai musiikkialbumin ensimmäinen ostaja joutuisi maksamaan tuotantokustannukset voittoineen myyjälle mutta saisi tietysti silloin omistusoikeuden tekeleeseen ja voisi tehdä sillä mitä haluaa, samalla tavalla kuin fyysisen tuotteen ostaja.

Niin ja mitä hän tekisi sillä? Myisi sen jollekin, joka maksaisi vielä enemmän? Leffa olisi sitten kuin joku bitcoin, jota vaihdettaisiin, mutta jolla ei olisi mitään käyttöä.

Kuten sanoin, en tarjoa mitään ratkaisua ongelmaan. Minusta vain materiaalisten tuotteiden tuottajille ja immateriaalisten tuotteiden tuottajille on olemassa eri säännöt.

Ohjelmistoihin pätee sama homma. Kun teet yhden sellaisen, voit myydä sitä rajattomasti tekemättä enää koskaan sekuntiakaan lisätyötä. '

Senkun alat koodata, jos se on muka niin suuri rahasampo. Todellisuudessa kilpailu ja kasvavat vaatimukset pakottavat kokoajan kehittämään uutta. Kuinka paljon jotain 10 vuotta sitten valmistettua ja muuttamatonta ohjelmaa myydään nykyään? Nykyään hintaodotukset ovat niin alhaisia, että pitää myydä todella paljon, jotta saa kunnolla rahaa.

Jos olisit lukenut viestini, huomaisit, että pidän ongelmaa periaatteellisena. Tietenkään moni tuottaja ei voi tehdä yhtä ohjelmaa, yhtä levyä tai yhtä leffaa ja sen jälkeen lepäillä laakereillaan vuosikymmeniä kun rahaa kilisee tilille. Mutta tämä on kuitenkin mahdollista.

Toisekseen vapaaseen markkinatalouteen myötämielisesti suhtautuvana en toki varsinaisesti tässä ole kieltämässä "epäreilunkaan" voiton tavoittelua. Kyse on pikemminkin siitä, etteivät minusta keinotekoiset rajoituksen jonkun tuotteen kopioinnille ole markkinatalouden mukaisia tai mielekkäitä.

Ne nimenomaan mahdollistavat markkinatalouden. Miten kukaan, joka tekisi jotain uutta voisi koskaan kilpailla pelkän kopioijan kanssa?

Tuota, ei voikaan? Eikö markkinatalouden idea ole, että parhaimman diilin tarjoaja voittaa kilpailun?

Pitäisikö autovalmistajalla olla oikeus sanoa, että myytyä autoa ei saa lainata kaverille vaikka auton omistusoikeus onkin siirtynyt eteenpäin asiakkaalle? Tai ainakin sanoa, että sitä saa lainata kohtuullisissa määrin sukulaisille ja kavereille mutta ei vaikka koko kylälle? Entä jos kehitettäisiin startrekmainen laite, jolla autoja voisi tyhjästä materialisoida lisää kotioloissa? Saisiko autonvalmistaja sanoa, etten saa materialisoida itselleni toista autoa ostamastani autosta?

Lainaaminen ja kopioiminen ovat eri asioita.

Eli sinusta autojen materialisoinnin pitäisi olla kiellettyä, vaikka sen avulla joka pojalla voisi olla Ferrari? Toki lainaaminen ja kopiointi sinänsä ovat hieman eri asia, siksihän esimerkiksi nettipiratismi ei ole varkautta kuten usein väitetään, koska varkaudessa (kuten lainaamisessa) toinen osapuoli menettää jotain ja toinen saa jotain, piratismissa hyödyke vain kaksinkertaistuu (kuten kopioinnissa). Kuitenkin jos minä tarvitsen autoa vain viikolla ja naapurini tarvitsee sitä vain viikonloppuisin, tilanne muuttuu hankalammaksi. Silloinhan lainaamalla kaverilleni autoa viikonloppuisin en menetä mitään koska en kuitenkaan aja viikonloppuisin. Lainaamalla vain maksimoin hyödykkeen tuottaman arvon, ja sama tapahtuu itseasiassa myös nettipiratismissa. Liikkeellelasketusta tuotteesta otetaan kaikki hyöty irti.

[JJohannes]

Minusta vain materiaalisten tuotteiden tuottajille ja immateriaalisten tuotteiden tuottajille on olemassa eri säännöt.

Miksi ihmeessä? Työtä tehdään molempien tuotetyyppien valmistuksessa. Molemmissa otetaan joskus riskejä, kun etukäteen ei voi tietää menestyykö joku tuote vai ei.

Mutta esimerkiksi jokaisen uuden auton tekemiseen tarvitaan saman verran työtä ja investointeja kuin jokaiseen edelliseenkin tarvittiin. 1 000 000 CD-levyn tai MP3-tiedoston tuottamiseksi verrattuna 100 000 CD-levyn tai MP3-tiedoston tuottamiseen tehdään kuitenkin käytännössä yhtä paljon investointeja ja sama määrä työtä, vaikka myyntihyöty on kymmenkertainen.

Viihdetuotteiden "ongelma" on se, että ne ovat samaan aikaan saatavilla sekä materiaalisina, että immateriaalisina tuotteina. Immateriaaliset (eli laillisesti ladattavat / netissä katsottavat) ovat halvempia, koska ne saadaan saatavilla halvemmalla kuin fyysiset tuotteet.

Käytännössä katsoen myös DVD- ja CD-levyt ovat immateriaalisia tuotteita. Yhden CD-levyn tuotantokustannukset ovat muutamia senttejä. Niiden arvo tulee niiden sisältämästä kulttuurituotteesta.

Välikädet ovat olemassa vain, koska jokaisesta fyysisestä ja ei-fyysisestä kulttuurituotteesta maksetaan keinotekoinen hinta, jotta välikädet saadaan ruokittua.

Omasta mielestäni välikädet taas ovat olemassa, jotta tuote (fyysinen tai ei) saadaan sujuvammin saataville. Jos jokainen peliyhtiö, muusikko, elokuvayhtiö, kirjailija jne. joutuisivat pitämään omaa erillistä nettikauppaansa omine systeemeineen, niin kaikesta laillisesta nettiostelusta tulisi erittäin hankalaa, ja tuotteista kalliimpia, kun jokainen joutuisi palkkaamaan omaa nettikauppahenkilökuntaa huolehtimaan teknisestä toteutuksesta ja maksuturvallisuudesta.

Toki näin on. Tarkoitin pikemminkin, että välikädet ovat niitä, jotka myyvät samaa kappaletta mp3-tiedostona 100, 1000 ja 10 000 kertaa tekemättä koskaan mitään työtä lisäarvon eteen.

No lainaisitko autoa koko kylälle? Hieman epäilen. Ja jos auton kopiointiin olisi laite, niin epäilen, että auton kopiointi lisättäisiin rikoslakiin. Vai miksi luulet, että rahan kopiointi (ts. väärentäminen) on rikos? Miksi identiteettivarkaus tai asiakirjavarkaus on rikos? Miksi en saa monistaa omaa passiani ja jakaa sitä kelle haluan? Miksi joku ei saa luvatta kopioida kotiavaintani, jos haluaa? Miksi ihan mitä tahansa ei saa kopioida? Kopioi vaikka lentokone ja lentolupakirja...

Raha ei ole hyödyke, se on vaihdon väline. Rahalla ei ole mitään arvoa sinänsä. Auton lainaaminen kylälle -esimerkissä ajattelin jotain sellaista, että vaikkapa kiinalainen kylä hankkisi traktorin ja kyntäisi tällä samalla traktorilla joka tyypin pellot. Käytin tätä esimerkkiä siksi, että auton lainaaminen kaverille tai DVD-elokuvan katseleminen tämän kanssa yhdessä nähdään yleensä keskenään tasavertaisena, auton ja DVD:n omistajuuteen perustuvana tekona joka ei ole kiellettyä. Kuitenkin kylän yhteinen traktori on paljon lähempänä nettipiratismia, koska siinä yhden ostetun tuotteen tuottama hyöty levitetään isolle, lähipiirin ulkopuoliselle joukolle eikä kukaan varsinaisesti menetä mitään (lainaamista ei tapahdu), koska kukaan ei tarvitse traktoria kuin kerran vuodessa.

Oletko tosiaan sitä mieltä, että jos meillä olisi keino monistaa ferrarit, poreammeet, rolexit, stradivariukset, gourmet-illalliset ja monalisat jokaiselle mattimeikäläisellekin, tilaisuutta ei pitäisi hyödyntää vaan jatkaa niukkuudessa elämistä?

Musiikkialbumi tai elokuva tehdään kerran ja sen jälkeen sillä voidaan rahastaa loputtomasti tekemättä koskaan enää työtä. Tietenkin tosiasiassa monet kulttuurituotteet eivät välttämättä edes tuota takaisin tuota niihin laitettua kertapanostusta mutta kyse onkin periaatteellisesta ongelmasta.

Niin, siivotessa, lääkärintyössä ja muussa tavallisessa työssä sen palkan tehdystä työstä saa kerran kuukaudessa. Viihdealalla näin ei useinkaan ole. Tehdystä työstä tulee korvaus pikkuhiljaa, ja siihen voi mennä pitkäkin aika (ellei ole todella onnekas tai maailmantähtiluokassa), jos sitä korvausta tulee lainkaan. Jos riski on näin kova, miksi ei ne mahdolliset voitot saa olla mittavia? Viihde jokatapauksessa halpenee vanhetessaan. On alennuksia, mid-price levyjä, pelien "maksa miten vähän tai paljon haluat" bundle-tarjouksia.

Mutta edelleen kun pointti on se, ettei viihdealalla korvaus tule tehdystä työstä. Levy, johon käytetään 100 000 dollaria miestyötunteina ja investointeina voi tuottaa teoriassa äärettömästi rahaa, vaikka toisaalta se voi olla tuottamatta mitään. Omakotitalo, jonka rakentamiseen käytetään 100 000 dollaria voidaan myydä vain kerran ja siitä saa vain tietyn määrän rahaa.

[Sitruunamelissa]

Mutta esimerkiksi jokaisen uuden auton tekemiseen tarvitaan saman verran työtä ja investointeja kuin jokaiseen edelliseenkin tarvittiin. 1 000 000 CD-levyn tai MP3-tiedoston tuottamiseksi verrattuna 100 000 CD-levyn tai MP3-tiedoston tuottamiseen tehdään kuitenkin käytännössä yhtä paljon investointeja ja sama määrä työtä, vaikka myyntihyöty on kymmenkertainen.

Ei sitä yhtä ja samaa automallia suunnitella aina uudestaan ja tehdä testimalleja. Kun se auto menee massatuotantoon, on aika paljon suunnittelutyötä takana, ja siitä osa on mukana jokaisen auton hinnassa.

Musiikin suhteen voit olla oikeassa, mutta myyntihyöty ei ole mikään vakio. Ja kun et pysty ehdottamaan mitään kunnollista viihdetuotannon vaihtoehtoa,joka olisi reilu tekijälle ja kuluttajalle, niin nykysysteemin täydellinen teilaaminen on hyödytöntä.

Toki näin on. Tarkoitin pikemminkin, että välikädet ovat niitä, jotka myyvät samaa kappaletta mp3-tiedostona 100, 1000 ja 10 000 kertaa tekemättä koskaan mitään työtä lisäarvon eteen.

Ne välikädet ovat tehneet sen työn siinä vaiheessa, kun ovat laittaneet toimivan ja luotettavan kaupan pystyyn. Lisäksi paljon myyvät kopiot mahdollistavat resurssit myös tarjota sitä musiikkia, joka ei välttämättä juurikaan myy.

Välikädetkin ovat liikeyrityksiä, joiden tavoite on tuottaa voittoa. Tämäkö se tässä nyt hiertää niin kovasti? Tietyn rajan jälkeen yritysten pitäisi muuttua viihteen hyväntekeväisyyslaitoksiksi?

...että vaikkapa kiinalainen kylä hankkisi traktorin ja kyntäisi tällä samalla traktorilla joka tyypin pellot. Käytin tätä esimerkkiä siksi, että auton lainaaminen kaverille tai DVD-elokuvan katseleminen tämän kanssa yhdessä nähdään yleensä keskenään tasavertaisena, auton ja DVD:n omistajuuteen perustuvana tekona joka ei ole kiellettyä. Kuitenkin kylän yhteinen traktori on paljon lähempänä nettipiratismia, koska siinä yhden ostetun tuotteen tuottama hyöty levitetään isolle, lähipiirin ulkopuoliselle joukolle eikä kukaan varsinaisesti menetä mitään (lainaamista ei tapahdu), koska kukaan ei tarvitse traktoria kuin kerran vuodessa.

Kylä voi tietysti ostaa traktorin yhteisomistukseen ja sopia käyttövuoroista. Tuote tulee silloin kokonaan maksettua, jokainen maksaa osan (eli menettää kyllä jonkin verran rahaa tai tuloja tuotteen saadakseen). Ymmärtääkseni yhteisostaminen ei ole kiellettyä. Suomessakin perhe voi ostaa yhteisen asunnon. Suku voi ostaa yhteisen kesämökin, jota jokainen saa käyttää. Kaverukset voivat ostaa kimpassa lottolapun.

DVD:n voi ostaa kaverin kanssa puoliksi. Ei se ole piratismia. Onhan fyysisten viihdetuotteiden jälleenmyyminenkin mahdollista, ja kuten käytettyjen autojen kohdalla, arvo alenee nopeasti.

[

Oletko tosiaan sitä mieltä, että jos meillä olisi keino monistaa ferrarit, poreammeet, rolexit, stradivariukset, gourmet-illalliset ja monalisat jokaiselle mattimeikäläisellekin, tilaisuutta ei pitäisi hyödyntää vaan jatkaa niukkuudessa elämistä?

Tuollaista utopiaa on ihan turha spekuloida. Parempi pysyä niissä realiteeteissä. Jos kaikki hyödykkeet pystyisi monistamaan, miksi kukaan vaivautuisi suunnittelemaan yhtään mitään uutta, parempaa, tehokkaampaa, energiaystävällisempää? Mitään ylipäätään?

En muuten katso eläväni niukkuudessa. Ostan kaikenlaista viidettä kohtuumäärissä, usein alennuksista. Kaikkea ei tarvitse saada, eikä haluamaansa tarvitse saada heti. Välillä ihan hyvä, että joutuu näkemään vähän vaivaa ja odottamista sen eteen, että saa minkä haluaa. Eniten mua ihmetyttää tyypit, joilla on kalliit koneet, parhaat nettiyhteydet, mutta "ei oo rahaa musiikkiin/leffoihin/peleihin, pitää warettaa". Se on ihan surkea tekosyy. Todellinen syy on se, että ei vaan haluta maksaa yhtään mitään siitä, mikä on helppo saada heti ilmaiseksi. Ja isketään kiinni siihen, missä asioissa se on nykyteknologian ansiosta mahdollista.

Mutta edelleen kun pointti on se, ettei viihdealalla korvaus tule tehdystä työstä. Levy, johon käytetään 100 000 dollaria miestyötunteina ja investointeina voi tuottaa teoriassa äärettömästi rahaa, vaikka toisaalta se voi olla tuottamatta mitään. Omakotitalo, jonka rakentamiseen käytetään 100 000 dollaria voidaan myydä vain kerran ja siitä saa vain tietyn määrän rahaa.

Eli jälleen jonkun toisen ansaitsema iso rahamäärä hiertää... Ilmeisesti sua ei haittaa kuitenkaan yhtään se, jos joku ei saa työstään yhtään mitään. Mutta hyvänen aika jos joku tienaa edes teoriassa isot rahat... Jos se haittaa sua, niin älä osta viihdettä. Wareta minun puolesta vaikka 24/7 jos haluat. Mutta muista sitten samalla, että sulla ei ole pienintäkään osuutta siihen, että uutta viihdettä tulee markkinoille, sinunkin käyttöösi.

[jmm]

Jos netin ilmaiset nettipornonstreamauspalvelut, esimerkkeinä xhamster tai youporn ei riitä, niin lääkitys tai yleistieto ei ihan vastaa vuoden 2014 vaatimuksia.

Ennen wanhaan pystyi suorittamaan "ATK-ajokortin", nykyään pitäisi olla joku tutkinto internetin käyttöä varten. Niin ja alkolukko selaimiin. Neo-avuttomuutta parhaimmillaan.

Saksassa kymmenilletuhansille Redtube:ssa pornoa katselleille on jo lähetetty korvausvaatimuksia laittomasta katselusta.

http://gigaom.com/2013/12/10/streaming-porn-viewers-hit-with-threatening-legal-letters-in-germany/

EDIT: Näille tekijänoikeusmafian uhkailuille on muuten todella helppo ja halpa ratkaisu. Hommaa VPN-yhteys ja ohjaa kaikki bittorrent-liikenne sen kautta. Saavat mafiamiehet raapia persettään, kun jäljet pysähtyvät sellaisessa maassa sijaitsevaan VPN-yhdyskäytävään, jossa yksityisyyslait otetaan vakavasti.

[Ari-Lee]

Koska keskustelu on nyt kuitenkin sivuraiteilla pois alkuperäisestä kiristyksestä:

Ei artisti elä levymyynnistä, siitä pitävät Kopiosto, Teosto ja Gramex huolen. Tuolla ahneudella ei ole mitään rajaa kun on keksitty isäntä mitä on helppo loisia ja sille loisperkeleelle on annettu Jumalasta seuraava asema. Poliisit ja oikeuslaitoksetkin ovat noiden loiseläjien juoksupoikia. Viittaan lasten tietokonetakavarikoihin ja kohtuuttomiin korvaussummiin. Kohtuuttomuus tulee siinä ettei tuomitulla ole enää mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään tuomionsa jälkeen.

Hei me tienataan näil'.

Kopiosto, tilinpäätös 2012 TÄSSÄ. Sivulla 13 tuloslaskelma. Huom. henkilöstökulut.

Vuosikertomus Gramex 2011 TÄSSÄ. Tuloslaskelma sivulla 25.

Bostonilainen tuomioistuin totesi 25-vuotiaan Joel Tenenbaumin syylliseksi kaikkiaan 30 musiikkikappaleen laittomaan lataamiseen. Hänet määrättiin maksamaan levy-yhtiöille noin 16 000 euroa jokaisesta kappaleesta. Yhteensä pulitettavaa kertyi siis noin 480 000 euroa.

- Arvostamme sitä, että herra Tenenbaum viimeinkin ymmärtää, että artistit ja musiikkiyhtiöt ansaitsevat palkkion työstään, liiton lausunnossa todettiin.

http://www.iltalehti.fi/digi/2009080110018244_du.shtml

Tutkimus: Piraatit suurimpia musiikin ostajia

22.4.2009 06:01 Musiikkia laittomasti lataavat ovat samalla suurimpia musiikin ostajia, päättelee norjalaistutkimus. Musiikkiala ei ole niinkään varma asiasta.

http://www.digitoday.fi/tietoturva/2009/04/22/tutkimus-piraatit-suurimpia-musiikin-ostajia/200910208/66

Maksu on 5 tai 10 euroa levyn kapasiteetista riippuen
Hyvitysmaksu laajenee ulkoisiin kiintolevyihin
Teksti: Tero Lehto | 16.12.2010

http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/hyvitysmaksu_laajenee_ulkoisiin_kiintolevyihin

Kuka tietää mitään muuta etujärjestöä mikä on saanut oikeuslaitoksilta vapaat kädet kupata ympäri maailman?

[Nuivake]

Jos netin ilmaiset nettipornonstreamauspalvelut, esimerkkeinä xhamster tai youporn ei riitä, niin lääkitys tai yleistieto ei ihan vastaa vuoden 2014 vaatimuksia.

Ennen wanhaan pystyi suorittamaan "ATK-ajokortin", nykyään pitäisi olla joku tutkinto internetin käyttöä varten. Niin ja alkolukko selaimiin. Neo-avuttomuutta parhaimmillaan.

Saksassa kymmenilletuhansille Redtube:ssa pornoa katselleille on jo lähetetty korvausvaatimuksia laittomasta katselusta.

http://gigaom.com/2013/12/10/streaming-porn-viewers-hit-with-threatening-legal-letters-in-germany/

Netissä on todellakin kaikenlaista yrittäjää. Varmasti aivan kaikella, mahdollisella ja mahdottomalla on yritetty jossain vaiheessa tehdä rahaa, tässä lainaus linkkisi takaa:

Some have suggested that users were targeted with malware that harvested their IP addresses. If so, this would be a new low for a particularly obnoxious facet of the copyright industry.

[Ari-Lee]

Turre Legal, aiheesta blogattua ammattilaisen asiantuntemuksella.
http://www.turre.com/section/blog/

[Oami]

Itse lähtisin siitä, että palveluntarjoajalla ei kuulu olla mitään oikeutta jakaa asiakkaidensa yhteystietoja ilman tuomioistuimen päätöstä. Tai vähintäänkin kysyttävä lupa asiakkaalta itseltään, ja jos asiakas kieltäytyy, niin sen jälkeen tuomioistuimelta.

Toiseksi: tekijänoikeusrikoksesta tuomitun vahingonkorvauksen on perustuttava todistettuun asianomistajan kärsimään vahinkoon. Eli on mitattava se rahamäärä, jonka asianomistaja on rikoksen takia todistetusti menettänyt. Tyypillisesti ainakin yhden elokuvan levyn myyntihinta.

Kolmanneksi laskisin tekijänoikeuden suoja-aikaa, sopiva voisi olla vaikka 5 vuotta teoksen luomisesta ja tekijän elinikä. 5 vuotta ihan vaan siksi, ettei kellekään tulisi houkutusta päästää tekijää päiviltä ihan vain tekijänoikeuksien takia.

Näillä reunaehdoilla olen valmis hyväksymään tekijänoikeuslain olemassaolon jatkossakin. Se onkin varmaan tärkein syy sille, miksen ole liittynyt piraatteihin jo aikoja sitten (ts. ennen kuin muutoskaan oli olemassa).

[sakarit]

Ei artisti elä levymyynnistä, siitä pitävät Kopiosto, Teosto ja Gramex huolen.

Kuka tietää mitään muuta etujärjestöä mikä on saanut oikeuslaitoksilta vapaat kädet kupata ympäri maailman?

Korjaan nämä asiavirheet.

Artisti saa korvauksia vain Gramexista, ei noista kahdesta muusta järjestöstä.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat, ainakin Suomessa, saaneet oikeuden kerätä rahaa ja tilittää ne edelleen edunsaajille eduskunnan päätöksellä, ei oikeuslaitosten.

[Mursu]

Itse lähtisin siitä, että palveluntarjoajalla ei kuulu olla mitään oikeutta jakaa asiakkaidensa yhteystietoja ilman tuomioistuimen päätöstä. Tai vähintäänkin kysyttävä lupa asiakkaalta itseltään, ja jos asiakas kieltäytyy, niin sen jälkeen tuomioistuimelta.

Toiseksi: tekijänoikeusrikoksesta tuomitun vahingonkorvauksen on perustuttava todistettuun asianomistajan kärsimään vahinkoon. Eli on mitattava se rahamäärä, jonka asianomistaja on rikoksen takia todistetusti menettänyt. Tyypillisesti ainakin yhden elokuvan levyn myyntihinta.

Siis puhutko nyt vahingosta vai hyvityksestä? Vahinkoa välttämättä ei ole tapahtunut yhtään. Sen osoittaminen on hyvin hankalaa. Oikeuden päätös toki tarvitaan näissä tietojen hankkimisissa.

Kolmanneksi laskisin tekijänoikeuden suoja-aikaa, sopiva voisi olla vaikka 5 vuotta teoksen luomisesta ja tekijän elinikä. 5 vuotta ihan vaan siksi, ettei kellekään tulisi houkutusta päästää tekijää päiviltä ihan vain tekijänoikeuksien takia.

Minä en oikein ymmärrä miksi tekijänoikeus tulisi sitoa tekijän elinikään. Miksi vahan tekijän teoksen pitäisi vanheta nopeammin. Ei muukaan omaisuus mitätöidy kuollessa.

[Ari-Lee]

Ei "artisti" elä levymyynnistä, siitä pitävät Kopiosto, Teosto ja Gramex huolen.

Kuka tietää mitään muuta etujärjestöä mikä on saanut oikeuslaitoksilta vapaat kädet kupata ympäri maailman?

Korjaan nämä asiavirheet.

"Artisti" saa korvauksia vain Gramexista, ei noista kahdesta muusta järjestöstä.

Tekijänoikeusjärjestöt ovat, ainakin Suomessa, saaneet oikeuden kerätä rahaa ja tilittää ne edelleen edunsaajille eduskunnan päätöksellä, ei oikeuslaitosten.

Korjaa pois.

Täydennän sanomaa:

Kopiosto (Tekijänoikeusjärjestö) myöntää lupia tekijänoikeuden suojaamien julkaisujen kopiointiin ja digitaaliseen käyttöön sekä av-teosten erilaisiin käyttötapoihin. Muuttuvan tiedonvälityksen tarpeisiin kehitetään aktiivisesti uusia luparatkaisuja.

Kopioston luvalla yritykset ja julkishallinto voivat kopioida artikkeleita henkilökunnalleen ja opettajat monistaa sekä skannata kouluissa lehdistä ja kirjoista lisämateriaalia oppilailleen.

Tv-ohjelmien tallentaminen opetuskäyttöä varten on mahdollista Kopioston luvalla. Taloyhtiöt ja kaapelioperaattorit voivat Kopiostosta hankitulla luvalla vastaanottaa ja välittää televisiokanavien ohjelmaa.

http://www.kopiosto.fi/fi_FI/

Käräjäoikeudet ovat langettaneet jumalattomia korvauksia tekijänoikeuslakia rikkoneille. Kyllä se silloin ON oikeuslaitos ei eduskunta.

[DuPont]

Miksi maksaa pornosta, jos netti on täynnä ilmaistakin.

Kaverien mukaan toki..., mitäpä minä tietäisin.

[Micke90]

Maksuton tumputtaminen on perusoikeus, mutta maksuton porno ei ole.

Nettihän on täynnä maksutonta pornoa ja vieläpä laillisesti. 

[Joopa]

Mistähän tuo asianajotoimisto on saanut lataajien yhteystiedot? Annetaanko niitä ihan vaan pyynnöstä kaikille?

[sakarit]

Käräjäoikeudet ovat langettaneet jumalattomia korvauksia tekijänoikeuslakia rikkoneille. Kyllä se silloin ON oikeuslaitos ei eduskunta.

Huutamalla tuo juttu tuntuu vielä nolommalta.

Käsittääkseni vallan kolmijako-oppi kuuluu peruskoulun oppimäärään.

[Possumi]

Jokainen voi kokeilla miltä tuntuu tehdä musiikkia ja sitten yrittää myydä sitä omilla www-sivuilla. Voi ehkä alkaa arvostamaan niiden välikäsien työtä. Toki, kun on näiden välkikäsiten avulal sanut nimeä, voi sitten haukkua niitä ja ohittaa heidät.

Hah! jokainen voi yrittää tehdä musiikkia näiden 'välikäsien' kautta. Saat lähetellä demo-nauhoja koko elämäsi julkaisuyhtiöille joita kiinnostaa vain muutaman uhrin lypsäminen kerralla ja heidän tuotoksien loppuunsoittaminen radiokanavilla. Ja jos vaikka tärppäisikin niin välikädet vievät molemmat kädet ja jaloista varpaatkin sopimustekniikallaan. Sinulle ei jää rahaa eikä oikeuksia. Aika kallis tapa markkinoida live-keikkojasi joilla joka tapauksessa joudut tekemään elantosi.

Senkun alat koodata, jos se on muka niin suuri rahasampo. Todellisuudessa kilpailu ja kasvavat vaatimukset pakottavat kokoajan kehittämään uutta. Kuinka paljon jotain 10 vuotta sitten valmistettua ja muuttamatonta ohjelmaa myydään nykyään? Nykyään hintaodotukset ovat niin alhaisia, että pitää myydä todella paljon, jotta saa kunnolla rahaa.

Ei. Yksittäinen koodaaja tai kooditalo tekee softallaan rahaa nykyään myymällä teknistätukea ja integrointi- ja päivityspalveluja softaansa. Toki jos softasi on niin yksinkertainen ettei se hyödy näistä palveluista niin olet lähinnä käyttäjien hyväntahdon ja lahjoituksien varassa. But that is the way of the world digi-ajan markkinataloudessa.

Ja porukka silti koodaa ilmaista koodia mm. tämäkin nettiyhteys, serveri, sivusto sisältää miljoonia opensource-koodirivejä joiden kehityksestä on hyötynyt moni suuryritys ja kooditalo ja jotka ovat siksi antaneet koodaajiensa kehittää noita softia ja kirjastoja omana työaikanaan - mm. IBM ja Microsoft tekevät tätä.

Ne nimenomaan mahdollistavat markkinatalouden. Miten kukaan, joka tekisi jotain uutta voisi koskaan kilpailla pelkän kopioijan kanssa?

^ yllä kaksikin esimerkkiä siitä miten digiajan-markkinataloudessa tehdään asioita vaikka niistä ei saisi suoraan korvausta: rakkaudesta musiikkiin - ja koodaukseenkin. Kunhan palkka saadaan jollain toisella tavalla: muusikoiden kohdalla keikkailemalla ja koodaajien kohdalla asiakkailta jotka haluavat/joutuvat maksamaan lisäpalveluista.

Koodaaja pystyy helposti tekemään rahaa softalla tekemällä customoitua koodia ja intergrointeja yksittäisille asiakkaille. Asiakas saa räätälöidyn softa- järjestelmäratkaisun joka vastaa hänen tarpeitaan - mutta sitä on mahdoton kopioida koska eri asikkaiden tarpeet ja järjestelmät ovat erilaisia.

Luovalla alalla mm. kuvataiteessa taiteilijat ovat jo mukautuneet digiajan-markkinatalouteen: mm. deviantart.com :issa taiteilijat tekevät pääosin vain asiakaskohtaisia tilauksia. Voit toki vesileimata ja yrittää myydä taisteestasi printtejä - mutta markkina niille on hyvin pieni ja tuotto vielä pienempi koska porukka ei viitsi maksaa tulostuskustannusten päälle juurikaan ylimääräistä. Kun taas henkilökohtaisesta tilaustyöstä porukka on valmis maksamaan satoja euroja.

Lainaaminen ja kopioiminen ovat eri asioita.

Ei mitenkään. Monien softien EULA:ssa kielletään nimenomaan softan lainaaminen tai jälleenmyynti. Nämä ovat yhtä keinotekoisia 'sopimukseen' perustuvia rahantekotapoja kuin kopioinnin kieltäminenkin.

[Possumi]

Tekijänoikeus-debaattia hallitsee fundamentaalinen ero maailmankatsumuksissa: jotkut haluavat säilyttää entisaikojen keinotekoiset teknologioiden rajoittamat tavat kiristää ja jälleenmyydä 'henkisiä tuotoksia' - ideoita. Toiset taas haluaisivat antaa maailman kehittyä ja purkaa nämä keinotekoisuudet - koska niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Oli aika kun taitelija maalasi taulun öljyväreillä ja myi sen sitten haluamastaan maksusta. Yksi taulu, yksi maksu. Sitten tuli teknologia joka mahdollisti hänen tehdä kopioita, painoksia, vedoksia, jolloin hän pystyikin yhtäkkiä myymään tuotoksensa useaan kertaan. Toiko tuo rahastusmenetelmä jotain lisäarvoa taiteen luomiseen? Oliko taide parempaa. Toki kopiontitekniikka sinänsä teki taiteesta laajemmin levinnyttä - mutta miten rahastusoikeus sen levinneisyyteen vaikutti? Sillä kuka tahansa joka pystyi kopioimaan alkuperäiset laatat painokoneeseensa pystyi sen jälkeen jatkamaan levitystä. Asiakkaan maksoivat joka tapauksessa vähintään painokustannukset. Taiteilija taas luultavasti teki nyt vähemmän maalauksia koska sai yksittäisestä maalauksesta enemmän rahaa.

Nykyään monen henkisen tuotoksen kohdalla mitään paino- tai kopiointikustannuksia ei ole. Ne ovat kuin ajatuksia, ideoita - jotka kuka tahansa voi nähdessään tai kuullessaan ottaa muistiin ja välittää eteenpäin. Tätä kutsutaan edistykseksi. Tämän vuoksi ihmiskunta on sivilisaatio. Ei kukaan ole lopettanut ajattelemasta tai puhumasta siksi että heidän ideoitaan ja puheitaan ei voi suojata maksuttomalta kopioimiselta.

Päinvastoin mitä enemmän ihmisillä on käytettävinään muiden ihmisten ideoita, henkistä perintöä, sisältöä - sitä enemmän he itse tuottavat, muokkaavat, levittävät siitä syntyviä uusia ideoita.

Tämä on se hyöty mikä käytännössä kumoaa tekijän-oikeuden 'hyödyt'. Tekijällä ei pitäisi olla mitään ulkopuolista, keinotekoista oikeutta henkensä tuotoksiin. Hän voi pitää ne omana tietonaan tai yrittää levittää niitä tavalla josta ihmiset ovat valmiita maksamaan hänelle korvausta: live-esiintymisillä, fyysisillä medioilla joilla on itsessään lisäarvoa. Mutta ideat itsessään eivät tarvitse lainsuojaa, kiristysrahaa. Niiden pitää olla vapaita.

Näin on käytännössä jo käynyt digitaalisten medioiden kohdalla. Ihmiset eivät osta DVD:tä vaan lataavat kopion ilmaiseksi netistä (elleivät erityisesti arvosta alkuperäistä DVD:tä hyllyssään). Ihmiset eivät halua maksaa softasta tai käyttöjärjestelmistä - ellei niihin liity jokin lisäpalvelu josta he ovat valmiita maksamaan - vaikkapa Antivirusohjelman ajankohtaiset virustunnisteet.

Sisällöntuottaja- ja softayhtiöt ovat jo sopeutuneet tähän maailmaan: ne rahoittavat toimintansa palveluilla, mainoksilla, käyttäjätieton myymisellä - eivät staattisilla ideoilla (koodilla, medialla).

Tekijänoikeudet, niin kuin patentit ovat menneen maailman keinotekoisia rakenteita - joista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Niitä voitaisiin myöntää tarvittessa yksittäisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin - joista olisi selkeä hyöty: jonkin lääkeaineen kehittämiseen ja valmistukseen, tahi yleishyödyllisen softan tai infran kehittämiseen tai rakentamiseen (näinhän nykyäänkin jo tehdään: sitä kutsutaan tieteen ja tekniikan julkiseksi tukemiseksi).

On ironista että tekijänoikeuden puolustajat puhuvat 'vapaasta markkinataloudesta' mutta vaativat sille mielivaltaisten sääntöjen perusteella laadittua lainsuojaa. Rajoittamaton kopiointioikeushan on markkinataloutta puhtaimmillaan! Mukaudu tai kuole!

[Ari-Lee]

Käräjäoikeudet ovat langettaneet jumalattomia korvauksia tekijänoikeuslakia rikkoneille. Kyllä se silloin ON oikeuslaitos ei eduskunta.

Huutamalla tuo juttu tuntuu vielä nolommalta.

Käsittääkseni vallan kolmijako-oppi kuuluu peruskoulun oppimäärään.

Ei sitä tarvitsekaan huutaa. Se on tosiasia mikä sanotaan. Jos nolostuit aiheesta? Korvaussummien suhteettomuus ja kohtuuttomuus on niin räikeätä ettei näistä voi olla sanomatta. Tämä aihe on kuin maahanmuutto - siitä ei saa edes keskustella asiallisesti ilman että joku alkaa v-tuilemaan.

Peruskoulusta pääsin n.35v sitten. Lehtori Miettinen kävi läpi kyllä vallan kolmijaon ja paljon muutakin.

Onko kansanedustajilla mitään millä pystyy vaikuttamaan käräjäoikeuksien langettamiin korvaussummiin? Oletko kuullut yhdelläkään kansanedustajalla olevan halua muuttaa lakia/tehdä lakialoitetta tekijänoikeuslain alaisten rikosten korvaussummien kohtuullistamiseen? Korvauksethan perustuvat pelkkiin olettamuksiin myyntitappioista. Entäs varsinainen ketjun aihe; kiristys. Mistä lähtien on tunnettu "laillinen kiristys"? Kuinka itse koet tämän?

Ja nyt kunnon vastauksia muuten en viitsi jatkaa kanssasi.

[Joopa]

Ei tuossa asianajotoimiston korvausvaatimuksessa ole kyse kiristyksestä. Kiristyksen tunnusmerkistö edellyttää että joku uhkaamalla pakottaa jonkun luopumaan edusta, johon uhkaajalla ei ole laillista oikeutta. Kirjeessä asianajotoimisto vaatii korvausta tekijänoikeuden rikkomisesta, johon tekijänoikeuden haltijalla on lain mukainen oikeus (älkää sitten alkako vänkäämään että tällaista oikeutta ei pitäisi olla, sillä se nyt vaan tällä hetkellä on laissa ja piste). Kirjeessä tuskin myöskään uhataan laittomalla seuraamuksella, vaan asian viemisellä oikeuteen.

Se onko vaadittu korvaus liiallinen, liian vähäinen tai oikea ei muuta tilannetta kiristykseksi. Jos kirjeen saaja katsoo että korvaus ei ole perusteltu tai se on liiallinen, hän voi olla maksamatta ja antaa (jos aatsto sen todella veisi oikeuteen) oikeuden päättää asiasta.

[sivullinen.]

Jos Suomessa ei olisi korruptiota, Suomen oikeuslaitos noudattaisi lakia ja tekijänoikeusmafialla ei olisi viranomaisvaltuuksia, ei vaatimuskirjeissä olisi mitään pahaa; tosin ei niiden lähettämisestäkään olisi mitään hyötyä. Nyt kirjeet ovat sakkoon rinnastettavia maksuja.

Yksityinen sakotusoikeus itsekeksittyjen lakien perusteella on mafiatoiminnan vaarallisimpia puolia; vaarallisempaa kuin huume- tai ihmiskauppa. Valtion pitäisi puuttua siihen voimakkaasti. Muuten mafiatoiminta uhkaa laajeta maantavaksi. Se tarkoittaa valtion väkivaltamonopolin loppua. Jos minä esitän "sakkomaksun" naapurin mummolle ilmatilan likaamisesta, voi hän vielä kumota sen poliisin avulla, ja koska tiedän näin olevan, ja tuloksena olevan vain ongelmia itselleni, en edes ajattele sellaista. Muutaman vuoden päästä tilanne voi olla täysin toinen. Neuvostoliiton romahdettua poliisikin alkoi sakottaa oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Miksi ei niin kävisi myös Eurostoliiton romahdettua?

Kun poliisin näköinen pysäyttää sinut tien päältä ja sanoo: 600 euroa niin asia on hyvä, maksatko ja onko tilanne mielestäsi tavoiteltava?