Suomen teollisuudella menee hyvin

[Noottikriisi]

Suomen bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna on korkeampi kuin Saksalla, joten Suomi saa tulla alas reilusti, ennen kuin ollaan lähelläkään rupusakkia. Sitäpaitsi se nyt on ihan samantekevää, onko se BKT prosentin nousussa vai laskussa.

Saksalla on korkeampi https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2004rank.html
Samoin Saksan GNI per capita on korkeampi omasta linkistäsi katsottuna.

Suomi on varakkaampi maa kuin Saksa: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_national_wealth

Sinä väitit että Suomen bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna on korkeampi kuin Saksalla. Minä tarjosin linkin joka osoittaa että olet väärässä.

Tämä jälkimmäinen linkkisi kertoo ihan eri asiasta. Tämän linkin olisit voinut esittää siinä keskustelussa jossa väitit että Norjalla menee huonosti.

[StadinKundi]

Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Saksalla: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Tuo on siis BKT normaalihinnoilla laskettuna. Jos Suomen BKT siis laski prosentin, niin ei sillä ole mitään merkitystä kun BKT on noin korkealla.

[StadinKundi]

Suomen bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna on korkeampi kuin Saksalla, joten Suomi saa tulla alas reilusti, ennen kuin ollaan lähelläkään rupusakkia. Sitäpaitsi se nyt on ihan samantekevää, onko se BKT prosentin nousussa vai laskussa.

Saksalla on korkeampi https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2004rank.html
Samoin Saksan GNI per capita on korkeampi omasta linkistäsi katsottuna.

Suomi on varakkaampi maa kuin Saksa: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_national_wealth

Sinä väitit että Suomen bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna on korkeampi kuin Saksalla. Minä tarjosin linkin joka osoittaa että olet väärässä.

Tämä jälkimmäinen linkkisi kertoo ihan eri asiasta. Tämän linkin olisit voinut esittää siinä keskustelussa jossa väitit että Norjalla menee huonosti.

Norjalla menee hyvin. Sen talous vain on hidastunut, asuntokupla on puhkeamassa, öljy loppumassa ja kansalaisten ostovoima heikko. Mutta eihän mikään maa ole täydellinen.

[Noottikriisi]

Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Saksalla: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Tuo on siis BKT normaalihinnoilla laskettuna. Jos Suomen BKT siis laski prosentin, niin ei sillä ole mitään merkitystä kun BKT on noin korkealla.

Ostovoimakorjattu (PPP) lukema vastaa todellisuutta paremmin kuin nimellinen (nominal) kuten itsekin tuolla Norja-ketjussa toteat.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
Jos puhutaan siitä miten teollisuudella menee, voi todeta että vuodesta 2010 Saksan teollisuuden tuotanto on noussut n. 8% ja Suomen laskenut n. 5%.

[StadinKundi]

Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Saksalla: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Tuo on siis BKT normaalihinnoilla laskettuna. Jos Suomen BKT siis laski prosentin, niin ei sillä ole mitään merkitystä kun BKT on noin korkealla.

Ostovoimakorjattu (PPP) lukema vastaa todellisuutta paremmin kuin nimellinen (nominal) kuten itsekin tuolla Norja-ketjussa toteat.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita
Jos puhutaan siitä miten teollisuudella menee, voi todeta että vuodesta 2010 Saksan teollisuuden tuotanto on noussut n. 8% ja Suomen laskenut n. 5%.

Toki vastaa, mutta nominaalinen on siinä suhteessa parempi mittari, että se kertoo mikä on kansantalouden maksukyky. Eli se mittaa taloudellista mahtia vähän paremmin.

Tuota ostovoimakorjausta kritisoidaan myös, koska esimerkiksi julkisen talouden hintataso ei ole sama kuin yksityisen kulutuksen. Todellinen ostovoima voidaan määrittää vain tarkoissa hintatason ja asumiskustannusten vertailussa ja nettopalkkojen vertailussa. Siinä esim. Helsinki sijoittuu pohjoismaisista kaupungeista parhaiten.

[sivullinen.]

Olen StadinKundin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on yhä teollisuutta enemmän kuin kehitysmaissa keskimäärin. Suomesta voitaisiin jopa lakkauttaa kuukausittain uusi tehdas ja silti olisimme vielä kahdenkin vuoden päästä teollisempi maa kuin Somalia. RP:n tavoin en pitäisi tätä kuitenkaan juhlan aiheena; pitäisin sitä jopa erittäin huonona kehityskulkuna, josta syyttäisin huonoa politiikkaa. Siksi protestoin. Siksi yritän saada suuntaa muutettua.

BKT kuvioissa on monien muiden jo esitettyjen tilastollisen häiriöiden lisäksi euron liiallisesta vahvuudesta johtuva häiriö. Suomen teollisuuden kannattavuus nykyisellä euron arvolla syntyy rakennetuista ja tukilainoista. Se ei kerro siten tuotannon oikeaa arvoa. Oikea arvo olisi vähintään 20% alempana -- todennäköisesti 50-80% alempana. Devalvointi palauttaisi kannattavuuden, mutta samalla laskisi vastaavasti BKT:n arvoa. Siksi vertailuryhmäksi pitäisi ottaa vain samalla tavalla rahapolitiikkaa hoitavat länsimaat -- tai vaikka euromaat, jolloin tulos olisi seuraava.

Saksa: 793
Ranska: 293
Espanja: 211
Hollanti: 134
Belgia: 71
Suomi: 41
Portugali: 34
Viro: 4,1

[StadinKundi]

Olen StadinKundin kanssa samaa mieltä siitä, että Suomessa on yhä teollisuutta enemmän kuin kehitysmaissa keskimäärin. Suomesta voitaisiin jopa lakkauttaa kuukausittain uusi tehdas ja silti olisimme vielä kahdenkin vuoden päästä teollisempi maa kuin Somalia. RP:n tavoin en pitäisi tätä kuitenkaan juhlan aiheena; pitäisin sitä jopa erittäin huonona kehityskulkuna, josta syyttäisin huonoa politiikkaa. Siksi protestoin. Siksi yritän saada suuntaa muutettua.

BKT kuvioissa on monien muiden jo esitettyjen tilastollisen häiriöiden lisäksi euron liiallisesta vahvuudesta johtuva häiriö. Suomen teollisuuden kannattavuus nykyisellä euron arvolla syntyy rakennetuista ja tukilainoista. Se ei kerro siten tuotannon oikeaa arvoa. Oikea arvo olisi vähintään 20% alempana -- todennäköisesti 50-80% alempana. Devalvointi palauttaisi kannattavuuden, mutta samalla laskisi vastaavasti BKT:n arvoa. Siksi vertailuryhmäksi pitäisi ottaa vain samalla tavalla rahapolitiikkaa hoitavat länsimaat -- tai vaikka euromaat, jolloin tulos olisi seuraava.

Saksa: 793
Ranska: 293
Espanja: 211
Hollanti: 134
Belgia: 71
Suomi: 41
Portugali: 34
Viro: 4,1

Euro on dollariin nähden noin 20% yliarvostettu, ei lainkaan 50-80%. En ymmärrä miksi Suomen kaltaisen kehittyneen maan tuotteiden pitäisi olla halvempia kuin muissa kehittyneissä maissa, joiden talouden rakenne on sama kuin Suomella. Eihän se ole millään tavalla mahdollista, ellei täällä sitten haluta siirtyä kehitysmaaksi "race to the bottom" periaatteella, että saavutetaan joku ihmeellinen "kilpailukyky".

Eihän teollisuuden arvo synny rahapolitiikasta, vaan teollisuuden tuotannosta. Meillä nyt sattuu olemaan euro käytössä, joten teollisuuden arvo ilmaistaan euroissa. Jos se ilmaistaisiin markoissa, niin tuskinpa markan arvo kovin paljon matalampana olisi kuin euron arvo. Markalla oli taipumus olla kallis suhteessa muihin valuuttoihin, mutta sama päti ja pätee Ruotsin, Tanskan ja Norjan kruunuihin. Jos tuotteistamme halutaan maksaa kovaa hintaa, niin eihän se meidän ongelmamme ole.

[sivullinen.]

Jos tuotteistamme halutaan maksaa kovaa hintaa, niin eihän se meidän ongelmamme ole.

Jos.

Luksus-tuotteiden kauppa kannattaa. Teetät kukkaruukun viidellä eurolla, piirrät trendinmerkin kylkeen ja myyt sadalla eurolla. Vaikka et saisi yhtä ainoata ruukkua myytyä, voit nostaa starttirahat, yritystuet ja saat lainaa nollakorolla. Kauppa se on joka kannattaa -- vaikka ei asiakkaita olisikaan. Jos tuotteistamme halutaan maksaa se satanen, niin eipä se meidän ongelmamme ole. Niinpä. Sen pitäisi olla meidän ongelmamme.

[Sour-One]

Tottakai on Suomi on paras. Meillä on maailman suurin julkinen sektori ja meillä on kokonaisveroaste maailman huippuluokkaa.

[StadinKundi]

Kyllähän Marimekko ja muut arvostetut brändit myyvät tuotteitaan juuri sillä periaatteella, että design maksaa. Mutta hyvän näköisten asioiden suunnittelu ei ole aivan yksinkertaista. Siihen tarvitaan luovaa kykyä ja erityisesti esteettistä silmää, jota on suhteellisen harvoilla ihmisillä. Esimerkiksi paremmat vaatteet eivät maksa maltaita siksi, että niissä on se brändin nimi hintaa tuomassa, vaan siksi että ne näyttävät paremmilta, koska ne on suunnitellut joku joka osaa sen. Lisäksi ne ovat yleensä parempaan materiaalia ja kestävät pitempään. Toki merkki vähän maksaa, muttei niin paljon kuin luullaan. Kotimaisen Oratop-valmistajan takki saattaa maksaa 300 euroa. Vastaava Hugo Boss ehkä 400 euroa. Molemmissa kuitenkin laadukkaat materiaalit ja osaavat suunnittelijat ja laadukas valmistusprosessi maksavat eniten.

[StadinKundi]

Tottakai on Suomi on paras. Meillä on maailman suurin julkinen sektori ja meillä on kokonaisveroaste maailman huippuluokkaa.

Pohjoismaissa julkinen sektori on yksi suurimpia talouden ylläpitäjiä. Kun köyhälle antaa sosiaalitukia, hän käyttää ne heti, mikä kasvattaa taloutta heti. Rikas sen sijaan pistää rahan veroparatiisiin, tai hassaa keinotteluun. Tämä ymmärrettiin jo 60-luvulla Pekka Kuusen ansiosta ja Ruotsin ansiosta tietysti.

[poikuliini]

Teollisuustuotanto väheni joulukuussa 5,2 prosenttia vuoden takaisesta

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 joulukuussa 5,2 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 joulukuussa. Vuonna 2013 teollisuustuotanto väheni ennakkotietojen mukaan 3,4 prosenttia vuoden takaisesta. Vuonna 2012 teollisuustuotanto väheni ennakkotietojen mukaan noin 2 prosenttia. Edellisen kerran teollisuustuotanto on vähentynyt kahtena peräkkäisenä vuonna vuosina 1990 ja 1991.

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2013/12/ttvi_2013_12_2014-02-10_tie_001_fi.html

[Sivustakatsoja]

Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Saksalla: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Tuo on siis BKT normaalihinnoilla laskettuna. Jos Suomen BKT siis laski prosentin, niin ei sillä ole mitään merkitystä kun BKT on noin korkealla.

Esittämäsi linkit ovat siinä mielessä piristävä poikkeus, että viime aikoina Suomen (ja maailman) taloutta koskeva uutisointi on ollut poikkeuksetta kovin mollivoittoista. Itse voin oikeastaan sanoa olevani jossain määrin aidosti yllättynyt siitä, että Suomen BKT per henki on todellakin ollut vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti korkeampi kuin EU:n talousveturiksi kehutussa Saksassa.

Sinänsä mielenkiintoista samalla todeta, että:

• vuonna 2002 Suomen valtion budjetti oli 35 miljardia ja BKT oli n. 143 miljardia. Budjetti oli  tasapainossa.
• Vuonna 2012 budjetti oli 52 miljardia ja BKT n. 192 miljardia. Budjetti oli alijäämäinen: velkaa otettiin yli 7 miljardia.

Jos yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että valtion tulojen pitäisi noudattaa BKT:n kehitystä, niin suhteutettuna vuoden 2002 tilanteeseen valtion budjetti 2012 olisi saanut olla 47 miljardia. Ja ilmeisesti vuonna 2013 BKT jokseenkin pysyi paikoillaan, mutta valtion budjetti kohosi jo 55 miljardiin.

Näiden lukujen valossa näyttäisi aika selvältä, että:

• Suomen talous ei periaatteessa ole mitenkään katastrofaalisessa tilassa.
• Julkisen talouden osalta perimmäinen ongelma on menojen eikä tulojen suuruus.

Lisäksi voitaneen vetää johtopäätös: Jos BKT:n sinänsä hyvästä tasosta huolimatta turhan suurella osalla kansasta menee huonosti, on kyseessä tulonjaon eikä talouden kilpailukyvyn ongelma.

[JNappula]

Pohjoismaissa julkinen sektori on yksi suurimpia talouden ylläpitäjiä. Kun köyhälle antaa sosiaalitukia, hän käyttää ne heti, mikä kasvattaa taloutta heti. Rikas sen sijaan pistää rahan veroparatiisiin, tai hassaa keinotteluun. Tämä ymmärrettiin jo 60-luvulla Pekka Kuusen ansiosta ja Ruotsin ansiosta tietysti.

Rikas sijoittaa rahansa tuottavasti, siten että tuottaa taloudellista hyvää ja toimeliaisuutta tulevaisuudessa. Köyhä tuhlaa ne saamansa muiden rahat turhuuksiin (viinaan, tupakkaan ja kiinalaiseen elektroniikkaan tms.) joista ei synny mitään kasvua. Raha kannattaa pitää siis tuottavissa käsissä...

Ruotsin asema maailman vauraimpien maiden listalla on muuten pudonnut tasaisesti aina 60-luvun lopulta lähtien.

[Sivustakatsoja]

Ostovoimakorjattu (PPP) lukema vastaa todellisuutta paremmin kuin nimellinen (nominal) kuten itsekin tuolla Norja-ketjussa toteat.

Toisaalta voisi väittää, että tässä tapauksessa nimellinen BKT on varsin hyvä vertailumittari, koska Suomessa ja Saksassa on keskenään sama valuutta. Eikö merkittävin peruste ostovoimakorjauksen käyttöön ole yritys tasoittaa valuuttakurssien vaihteluiden tuomia vääristymiä? Ja toisaalta noissa näyttäisi olevan usein selkeä takaisinkytkentä: mitä korkeampi keskimääräinen tulotaso väellä on, sitä korkeampia hintoja voi pyytää. Ei kauppojen hinnoissa oleva "Suomi-lisä" liene syntynyt tyhjästä vaan pohjautuu suurelta osin siihen, että hinnoittelu seuraa maksajien maksukykyä ja -halukkuutta.

[Sivustakatsoja]

Kyllähän Marimekko ja muut arvostetut brändit myyvät tuotteitaan juuri sillä periaatteella, että design maksaa.

Onko Marimekko loppujen lopuksi erityisen arvostettu brändi? Vaikuttaisi pitkälti yhden hitin ihmeeltä (Unikko-kuosi). Marimekko on valovuosien päässä todellisten brändien, kuten vaikkapa joku Hugo Boss, Valentino, Louis Vuitton tai Gucci, arvostuksesta. Eikä tätä auta se, että Marimekko ulkoistaa tuotantoaan halpamaihin eli tavallaan hylkää omat juurensa pikavoittojen toivossa.

On narsistista itsensä pettämistä kuvitella, että pelkkä design kantaa kovinkaan pitkälle. Taustalla pitää olla muutakin. Marimekolla ei mielestäni ole. On suorastaan mautonta, että Marimekon myymälöissä myydään mm. patalappuja, joissa lukee kissankokoisin kirjaimin "Made in Estonia". Todella "hyvää" mainosta ulkomaisille turisteille. Vähän sama kuin jos Italiassa Guccin myymälässä olisi laukku, jossa lukisi suurin kirjaimin "Made in Albania".

[StadinKundi]

Kyllähän Marimekko ja muut arvostetut brändit myyvät tuotteitaan juuri sillä periaatteella, että design maksaa.

Onko Marimekko loppujen lopuksi erityisen arvostettu brändi? Vaikuttaisi pitkälti yhden hitin ihmeeltä (Unikko-kuosi). Marimekko on valovuosien päässä todellisten brändien, kuten vaikkapa joku Hugo Boss, Valentino, Louis Vuitton tai Gucci, arvostuksesta. Eikä tätä auta se, että Marimekko ulkoistaa tuotantoaan halpamaihin eli tavallaan hylkää omat juurensa pikavoittojen toivossa.

On narsistista itsensä pettämistä kuvitella, että pelkkä design kantaa kovinkaan pitkälle. Taustalla pitää olla muutakin. Marimekolla ei mielestäni ole. On suorastaan mautonta, että Marimekon myymälöissä myydään mm. patalappuja, joissa lukee kissankokoisin kirjaimin "Made in Estonia". Todella "hyvää" mainosta ulkomaisille turisteille. Vähän sama kuin jos Italiassa Guccin myymälässä olisi laukku, jossa lukisi suurin kirjaimin "Made in Albania".

Marimekko on tällainen suomalaiskansallinen hipsteri-design-tuote. Marimekon Converse-tennarit, jotka siis maksavat 109 euroa, ovat hipsteriyden kiteytymä. Olisi jännä tietää, kuinka monella tämän foorumin ihmisellä on kyseiset jalkineet. Kukkakuosilla. Mielestäni Marimekko on luksusbrändi siinä mielessä että se pystyy myymään muovisia Virossa tehtyjä pienehköjä saniteettilaukkuja 20-30 euron hintaan. Kiinassa valmistettu satunnainen kukkakuvioinen muoviläpyskä tuskin maksaisi paria euroa enempää. Marimekossa se tietty esteettisyys mahdollistaa toiminnan. On siinä sitä jotain, suomalaisella tavalla. Ecco valmistaa kenkiään Slovakiassa. Itäiset EU-maat ja Portugali ovat vaate-, ja tekstiiliteollisuudessa luksusta. Se "Made in Estonia" on siellä ihan tarkoituksella. Onhan se jotain ihan muuta kuin Made in China.

[StadinKundi]

Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Saksalla: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

Tuo on siis BKT normaalihinnoilla laskettuna. Jos Suomen BKT siis laski prosentin, niin ei sillä ole mitään merkitystä kun BKT on noin korkealla.

Esittämäsi linkit ovat siinä mielessä piristävä poikkeus, että viime aikoina Suomen (ja maailman) taloutta koskeva uutisointi on ollut poikkeuksetta kovin mollivoittoista. Itse voin oikeastaan sanoa olevani jossain määrin aidosti yllättynyt siitä, että Suomen BKT per henki on todellakin ollut vuodesta 2000 lähtien jatkuvasti korkeampi kuin EU:n talousveturiksi kehutussa Saksassa.

Sinänsä mielenkiintoista samalla todeta, että:

• vuonna 2002 Suomen valtion budjetti oli 35 miljardia ja BKT oli n. 143 miljardia. Budjetti oli  tasapainossa.
• Vuonna 2012 budjetti oli 52 miljardia ja BKT n. 192 miljardia. Budjetti oli alijäämäinen: velkaa otettiin yli 7 miljardia.

Jos yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan, että valtion tulojen pitäisi noudattaa BKT:n kehitystä, niin suhteutettuna vuoden 2002 tilanteeseen valtion budjetti 2012 olisi saanut olla 47 miljardia. Ja ilmeisesti vuonna 2013 BKT jokseenkin pysyi paikoillaan, mutta valtion budjetti kohosi jo 55 miljardiin.

Näiden lukujen valossa näyttäisi aika selvältä, että:

• Suomen talous ei periaatteessa ole mitenkään katastrofaalisessa tilassa.
• Julkisen talouden osalta perimmäinen ongelma on menojen eikä tulojen suuruus.

Lisäksi voitaneen vetää johtopäätös: Jos BKT:n sinänsä hyvästä tasosta huolimatta turhan suurella osalla kansasta menee huonosti, on kyseessä tulonjaon eikä talouden kilpailukyvyn ongelma.

Suomessa vallalla oleva negatiivisuus hämmentää minuakin. Jos nyt vaikka se Viro pääsisi Suomen lukemiin BKT:ssa, niin maassa pistettäisiin juhlat pystyyn, siellä kun "Suomen tasolle pääseminen" on mediassa kestoaihe ja kaukainen unelma. Tuntuu ettei Suomessa oikein tajuta miten rikkaassa maassa täällä eletään. Suhteellisuudentaju on hävinnyt jonnekin alemmuuskompleksin syövereihin. Ei tietenkään kaikilla suomalaisilla, mutta isolla osalla. Toisaalta sairaalloinen negatiivisuus on yksi masennuksen oire ja meillähän masennusta on paljon.

[StadinKundi]

Pohjoismaissa julkinen sektori on yksi suurimpia talouden ylläpitäjiä. Kun köyhälle antaa sosiaalitukia, hän käyttää ne heti, mikä kasvattaa taloutta heti. Rikas sen sijaan pistää rahan veroparatiisiin, tai hassaa keinotteluun. Tämä ymmärrettiin jo 60-luvulla Pekka Kuusen ansiosta ja Ruotsin ansiosta tietysti.

Rikas sijoittaa rahansa tuottavasti, siten että tuottaa taloudellista hyvää ja toimeliaisuutta tulevaisuudessa. Köyhä tuhlaa ne saamansa muiden rahat turhuuksiin (viinaan, tupakkaan ja kiinalaiseen elektroniikkaan tms.) joista ei synny mitään kasvua. Raha kannattaa pitää siis tuottavissa käsissä...

Ruotsin asema maailman vauraimpien maiden listalla on muuten pudonnut tasaisesti aina 60-luvun lopulta lähtien.

Ruotsin sijoitus on laskenut, mutta ilman korkeita sosiaalitukia se olisi vieläkin huonompi. Nythän Ruotsi sitkeästi kitkuttaa eteenpäin, vaikka sen yhteiskunta ei mikään Suomen kaltainen lintukoto olekaan. Ruotsi on nykyään toinen maailma.

Talouteen kuuluu myös kuluttaminen. Sosiaalituet ovat muistaakseni noin 20% Suomen kulutuskysynnästä. Jos sosiaalituet lakkautettaisiin, joka viides kauppa saisi sulkea ovensa lopullisesti.

[Jepulis]

Toisaalta voisi väittää, että tässä tapauksessa nimellinen BKT on varsin hyvä vertailumittari, koska Suomessa ja Saksassa on keskenään sama valuutta. Eikö merkittävin peruste ostovoimakorjauksen käyttöön ole yritys tasoittaa valuuttakurssien vaihteluiden tuomia vääristymiä?

Suomessa esimerkiksi lämmitetään rapiat 100 miljoonaa kuutiota vettä alkaen noin +5 celsius asteesta. Se vie 20% asumisen energian tarpeesta. Kun toinen talous saa aloittaa vaikka vain yhtäkin astetta suuremmasta lähtötilanteesta, se säästää huikean summan ja tämän maan kuluttajat valitsevat itse rahan kohteen siltä osin. Luonnonoloja pahempi on kuitenkin hallinnon tekemiset. Tietyllä tehokkuudella luonnonolot voi voittaa vaikka pohjoisnavalla.

Suomesta on tehty tahallaan pitkien etäisyyksien maa antamalla vihreän unelman tappaa suurpiirtein kaikki muut unelmat ja ero muihin vain kasvaa kasvamistaan. Seikan järjettömyyttä korostaa se, että samaan aikaan itse luonnonsuojelulle on haistatettu pitkät, yhtenä vähäisimmistä esimerkkinä ympäristöystävällisimpien liikkumismuotojen unohtaminen. Esimerkiksi kaasuautoilussa jo yksin olisi peräti teknologinen tilaisuus, tällä kertaa aito sellainen, eikä mikään "koulutusvienti". Pitkät etäisyydet ja niiden tosiasiallinen ekonominen kasvaminen sekä rajojen ulko- että varsinkin sisäpuolella ei kuitenkaan vaikuttaisi näkyvän missään mittarissa, vaikka Suomea taannutetaan härkäpäisesti jokainen päivä lisäksi valmista infraa leikaten. On surkuhupaisaa, että Suomella olisi jo ollut liki valmis tieverkko, joka riittää melkein mihin tahansa kuviteltavissa olevaan liikenteeseen.

Hallitus on näkemyksettömyydellään aikaansaanut kansan turhautumisen ja tietynkaltaisen liike-elämänkin lamaantumisen. Lääkkeitä kyllä olisi. Niistä ensimmäinen on ryhtyä ymmärtämään ettei nykyinen toimintamalli toimi. Esimerkiksi paljon puhuttu keskittäminenkään ei ilmiselvästikään ole auttanut, eikä auta. Hetkeen paras mahdollinen lääke olisi koko maan liikkuvuuden visioiminen ihan uudelle tasolle. Valtion täytyisi heti miettiä lääkkeet miten Suomesta tehtäisiin keskieuroopan tasoisesti kustannustehokas maa kulkea. Lähtisin niin pitkälle optimismin tielle, että Kennedyn esittämän kuuvision kaltaisesti voitaisiin ottaa tavoitteeksi pokerina koko Euroopan tehokkain ja ennenkaikkea halvin liikkuminen. Ei antauduta ajatukselle, että "sen pitää maksaa kun on niin talvista". Tämän vision tarkoituksena olisi taata, että Suomessa pääsee mihin tahansa nopeasti ja halvalla. Liikkuvuus yksin riittäisi nostamaan Suomen minkä kokoisesta suosta tahansa. Paremmin koulutetut maahanmuuttajat kilpailisivat etuoikeudesta päästä tekemään duunia maailman rasvatuimmassa yhteiskunnassa ja duunia toki riittäisikin. Mutta ensin tarvittaisiin kylläkin tulevaisuususkoa ja valistunutta näkemystä. Sekä rippunen panostusta parin rohkeamman lainsäädäntöeleen lisäksi.

Tehtiin mitä tahansa, sen olisi oltava jotain paljon isompaa kuin nykyisen hallituksen lamaantuminen. Suomen teollisuus muutoin vähenee vain vuosi vuodelta, koska fundamentit on vaan sellaiset, että nykysuomessa ei ole oikein mitään syytä sijaita. Se syy sijaita on tehtävä tänne ja se myös onneksi voidaan tehdä, vieläpä hyvin halvalla ja erittäin tuottavasti.

[Goman]

 Olennaisinta on että emme pärjää Ruotsille !

Ruotsi on väkiluvultaan vähän alle kaksi kertaa Suomen väkiluku. Mutta tuotannoltaan reilusti YLI kaksi kertaa Suomi.  Tähän on tultava korjaus. Keinolla millä hyvänsä. Ruotsi on lyötävä.  

[Noottikriisi]

Ostovoimakorjattu (PPP) lukema vastaa todellisuutta paremmin kuin nimellinen (nominal) kuten itsekin tuolla Norja-ketjussa toteat.

Toisaalta voisi väittää, että tässä tapauksessa nimellinen BKT on varsin hyvä vertailumittari, koska Suomessa ja Saksassa on keskenään sama valuutta. Eikö merkittävin peruste ostovoimakorjauksen käyttöön ole yritys tasoittaa valuuttakurssien vaihteluiden tuomia vääristymiä?

Kaikkihan tietävät että sama lippalakki ei sovi omenalle ja melonille. Eurolippis on Saksalle sopiva mutta reuna-alueiden pienempiä ja heikompia talouksia se haittaa. Jos meillä olisi oma valuutta, voisimme etsiä tasapainoa devalvoimalla tai päästämällä valuutan kellumaan.
Tuo aiemmin esittämäni Tilastokeskuksen indeksi kertoo että Saksan teollisuus on euroaikana edennyt vauhdilla ja Suomen teollisuus on polkenut paikoillaan. http://hommaforum.org/index.php/topic,91802.msg1558529.html#msg1558529

[Lasisti]

Onpas koominen ketju heti otsikosta lähtien. Jos tällaisilla luvuilla menee jonkun mielestä hyvin, niin miten surkeasti pitäisi mennä jotta menisi huonosti?

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2013/12/ttvi_2013_12_2014-02-10_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/ras/2013/11/ras_2013_11_2014-01-24_tie_001_fi.html

Julkisten menojen ja veroasteen kehityksestä voimme päätellä, että Suomi on käytännössä päättänyt alkaa sosialistiseksi valtioksi. Tämän valinnan seuraukset näkyvät noissa kuvaajissa. Ei Pohjois-Koreassakaan kukaan yksityinen taho halua investoida tai työllistää.

[StadinKundi]

Mitä oikein höpötät? Kyllä Suomeen investoidaan.

Maassa tehdyt investoinnit vuonna 2012 miljardeja dollareita:

Saksa: 591
Britannia: 365
Hollanti: 135
Ruotsi: 99
Tanska: 54
Suomi: 49
Uusi-Seelanti: 34
Irlanti: 23
Liettua: 7,8
Latvia: 7,2
Viro: 6,3

Lähde: http://de.kushnirs.org/makrookonomie/capital_formation/capital_formation_world.html

Suomessa investoidaan yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikissa Baltian maissa yhteensä, vaikka Baltian mailla on sitä ihmeellistä "kilpailukykyä". Siis teoriassa. Käytäntö on jotain ihan muuta.

[Sour-One]

Mitä oikein höpötät? Kyllä Suomeen investoidaan.

Maassa tehdyt investoinnit vuonna 2012 miljardeja dollareita:

Saksa: 591
Britannia: 365
Hollanti: 135
Ruotsi: 99
Tanska: 54
Suomi: 49
Uusi-Seelanti: 34
Irlanti: 23
Liettua: 7,8
Latvia: 7,2
Viro: 6,3

Lähde: http://de.kushnirs.org/makrookonomie/capital_formation/capital_formation_world.html

Suomessa investoidaan yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikissa Baltian maissa yhteensä, vaikka Baltian mailla on sitä ihmeellistä "kilpailukykyä". Siis teoriassa. Käytäntö on jotain ihan muuta.

Kerrotko vielä minkälaisia investointeja tehtiin suomen teollisuuteen. Kiitos

[Lasisti]

Viisivuotiaskin ymmärtää, että yhden vuoden absoluuttisilla luvuilla ei ole minkäänlaista vertailukelpoisuutta, eikä niistä voida päätellä yhtään mitään.

Muutenkaan en osaisi oikein iloita siitä, että jostain löytyy joku Serbo-Albania, Venezuela tai Liettua jolla näyttäisi menevän vielä kehnommin.

[Jepulis]

Suomessa investoidaan yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikissa Baltian maissa yhteensä, vaikka Baltian mailla on sitä ihmeellistä "kilpailukykyä". Siis teoriassa. Käytäntö on jotain ihan muuta.

Suomessa ei investoida edes sitä määrää kun teollisuushyödykkeiden poistuma tällähetkellä on. Ja tilanne on pahenemassa*. Lähtötaso on toki suurempi kuin Virolla. Suomella on sentään muutaman kerran enemmän väestöä ja 50 vuotta enemmän aikaa kehittää teollista pohjaa,. Mutta suomalainen teollisuus supistuu hälyttävää vauhtia, virolainen kasvaa.

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/31590.html
Artikkelin koskiessa vuotta 2013 ennusteena oli

"Teollisuuden kiinteät investoinnit olivat viime vuonna runsaat 3,5 miljardia euroa. Kuluvana vuonna investointien arvioidaan laskevan noin 10 prosentilla vajaaseen 3,2 miljardiin euroon."

Siittä noin 2/3 on kone- ja laiteinvestointia. Ja osapuilleen näin käy.

Mutta Viroon siirtyy suureneva joukko suomalaisia pikkutehtaita yrittäjineen. Huoli tästä pitäisi olla aidosti hallituksen käsittelyssä, eikä kuten nyt "eihän tässä mitään hätää vielä ole"-mentaliteetilla ohitettu. Kuinka suuri hätä pitää muodostua, ennenkuin siihen voidaan puuttua?

Uusi Suomi kirjoitti viime kuussa veronkiertoaihetta käsittelevässä artikkelissa näin

"Viron kaupparekisterissä oli vuoden 2012 alussa 27 237 yritystä, joissa oli vastuuasemassa suomalainen."

Niistä yrityksistä ehkä 5000-7000 toimii oikeasti virossa mutta vaikka otettaisiin vakavasti näistä 1/10 eikö tämä "pikkuseikka" kilkuta kelloa maamme päättäjissä? Pääministerinä selvittäisin itselleni miten laajasta ilmiöstä on kyse tässä ja tänään, sensijasta että tilaisin Himaselta huuhaa-tulevaisuusselvityksiä. Siinä joukossa olisi toimivaakin yritystä valmiiksi kymmen tai satakertainen määrä, minkä suomineito hurjimmissa unelmissaan voi toivoa kalleimmilla startup tuilla tänne saavan perustettua. Oikea kysymys on, miten voidaan odottaa ulkomaisia investointeja, jos omatkin laskee tilanteen ja karkaa Viroon?

Lisäksi "mitä on investoitu Suomeen" viime vuosina, on osittain täyttä kuraa, siis jatkuvaa tappiota aiheuttavaa. Laskelmista voikin vääjätä heti ainakin tuulivoimalat sekä koko Talvivaaran, siis täyden miljardin kertymän perkauksella aloitetaan tilastojen kunnostus. Ylipäänsä luonnottomalla tukipolitiikalla aikaansaadut lumeinvestoinnit on korkeintaan haittaamassa elinkeinoelämää, samoin erilaiset vihreät ikiliikkujat, siksi mistään eurotuilla aikaansaaduista kopiokoneinvestoinneista ei tule olemaan markkinahäiriötä enempää etua kenellekään.

* Tässä on sitten tuoreempaa ennustetta nyt kuluvalle vuodelle
http://www.talouselama.fi/uutiset/eklta+synkka+ennuste+teollisuuden+investoinnit+laskevat+edelleen/a2232372

Teollisuuden investoinnit vähenivät viime vuonna runsaalla viidellä prosentilla. Laskelmien mukaan investointien arvo painuisi tämän vuoden aikana noin kolmeen miljardiin euroon.

Siis kolmeen miljardiin!
Nyt myöskin olennaista on investointien rakenne.

Suurella osalla tämänhetkisistä investoinneista korvataan vanhaa tuotantokapasiteettia sekä pyritään rationalisoimaan toimintaa.

Rationalisoiva investointi tarkoittaa työvoiman vähennystä, ei lisäystä. Se on toki hyvä olosuhteissa missä investoidaan lisää, jossa löydetään tekijöille uusi kannattava alku mutta nyt tästä voidaan harmillisesti päätellä, että povattua työvoimapulaa ei ihan heti olisi tulossa.

[Ari-Lee]

On todella suuri helpotus että StadinKundi tietää asian laidan paremmin kuin esimerkiksi Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang, suursijoittaja ja markkina-asiantuntija Marc Faber ja Sammon konsernijohtaja Kari Stadigh. Heitäkin on huijattu luulemaan päinvastaista.

http://hommaforum.org/index.php/topic,91223.msg1540239.html#msg1540239

[StadinKundi]

Teollisuuden edustajat luonnollisesti pelkäävät, koska teollisuus junnaa paikallaan. Minä en jaa heidän pelkojaan, koska olen sosiaalialan ihminen. 

[StadinKundi]

Pointtini on, että Suomen teollisuus on suhteellisen hyvässä vedossa talouskriisistä huolimatta.

Teollisuustuotanto prosentteja bruttokansantuotteesta vuonna 2012:

Ruotsi: 32,1%
Israel: 32,0%
Saksa: 30,5%
Kanada: 28,5%
Australia: 27,2%
Suomi: 25,9%
Hollanti: 24,9%
Belgia: 22,2%
Tanska: 21,4%
Britannia: 20,8%
USA: 19,2%
Ranska: 18,8%
Kreikka: 16,0%

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2012.html

Suomen luvut ovat edelleen ihan hyvät. Eurooppalaista keskitasoa. Voi olla että ne vähän tuosta laskevat. Ehkä jonnekin Tanskan ja Amerikan tasolle, mutta sittenhän laskevat. Sellaista sattuu.